Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. syyskuuta 2015 (OR. en)

Transkriptio

1 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. syyskuuta 2015 (OR. en) 11536/15 LIMITE PUBLIC CLIMA 94 ENV 523 ONU 104 DEVGEN 149 ECOFIN 682 ENER 305 FORETS 25 AGRI 441 MAR 90 AVIATION 91 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea Ed. asiak. nro: 9888/2/15 CLIMA 64 ENV 409 ONU 78 DEVGEN 98 ECOFIN 478 ENER 249 FORETS 14 AGRI 324 MAR 69 AVIATION 68 REV 2 Asia: NEUVOSTON (YMPÄRISTÖ) 18. SYYSKUUTA 2015 PIDETTÄVÄN ISTUNNON VALMISTELU Ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssin (COP 21) sekä Kioton pöytäkirjan yhdennentoista osapuolikokouksen (CMP 11) valmistelusta (Pariisi, 30. marraskuuta 11. joulukuuta 2015) Hyväksyminen 11536/15 ma/mmy/akv 1 DG E 1B LIMITE FI

2 I JOHDANTO 1. Osapuolet pääsivät Durbanin ilmastokokouksessa (28. marraskuuta 9. joulukuuta 2011) yhteisymmärrykseen Durbanin paketista, eli päättivät jatkaa Kioton pöytäkirjan voimassaoloa vuoteen 2020 sekä perustaa Durbanin toimintaohjelman toiminnan tehostamiseksi ja käynnistivät tältä osin seuraavat kaksi toimintalinjaa: prosessin, jonka tarkoituksena on saada aikaan viimeistään vuoteen 2015 mennessä "pöytäkirja, muu oikeudellinen väline tai tulos, jolla on oikeusvaikutus yleissopimuksen nojalla ja jota sovelletaan kaikkiin osapuoliin", ja toisen prosessin, jolla pyritään nostamaan hillitsemistoimien tavoitetasoa vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella. 2. Durbanin toimintaohjelman molempien toimintalinjojen käsittelyä jatkettiin Dohan, Varsovan ja Liman kokouksissa. 3. Vuoden 2015 kuluessa on pidetty YK:n ilmastosopimuksen (UNFCCC) neuvottelukokouksia Genevessä maaliskuussa sekä Bonnissa kesäkuussa ja elokuussa/syyskuussa. Viimeisin Pariisin ilmastokokousta edeltävä kokous järjestetään lokakuuta. 4. Nyt annettavissa päätelmissä käsitellään EU:n kannan keskeisiä tekijöitä Pariisin ilmastokokousta silmällä pitäen ja keskitytään päättämään tärkeimmistä asioista: oikeudellisesti sitova Pariisin sopimus, jonka ansiosta alle kahden celsiusasteen tavoitetta voidaan noudattaa maailmanlaajuisesti; päätökset, jotka mahdollistavat Pariisin sopimuksen täysimääräisen soveltamisen; ja edistyminen toimissa, joilla nostetaan hillitsemistoimien tavoitetasoa vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella. 5. Neuvoston (Ecofin) odotetaan antavan päätelmät ilmastorahoituksesta 10. marraskuuta Puheenjohtajavaltio laati kansainvälisten ympäristöasioiden työryhmän (ilmastonmuutos) 19. kesäkuuta sekä ympäristötyöryhmän 3. heinäkuuta sekä 2. ja 8. syyskuuta 2015 pitämien kokousten tulosten pohjalta liitteenä olevan tarkistetun ehdotuksen päätelmiksi /15 ma/mmy/akv 2 DG E 1B LIMITE FI

3 II AVOIMET KYSYMYKSET Avoimet kysymykset liittyvät pitkän aikavälin hillitsemistavoitteeseen (3 kohta), mahdolliseen EU:n ja jäsenvaltioiden hillitsemistoimien tavoitetason nostamiseen vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella (6 kohta), tavoitemekanismiin (9 kohdan neljäs luetelmakohta) sekä ilmastorahoitukseen (13 kohta). 1 Pitkän aikavälin maailmanlaajuinen hillitsemistavoite (3 kohta) Neuvosto on siirtänyt aikaisemmissa päätelmissä kahden celsiusasteen tavoitteen maailmanlaajuisiin päästövähennyspolkuihin. Näin ollen päästöhuippu saavutettaisiin vuonna 2020, 50 prosentin vähennys vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, ja tämän jälkeen päästöjen olisi vähennyttävä edelleen. Nykyisessä tekstissä otetaan huomioon hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennessä arviointiraportissa esitetty viimeisin päivitys. Raportissa käytetään vuoden 2010 perusuraa ja selvennetään, että maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen on vuonna 2100 oltava lähellä nollatasoa tai alitettava se. Useimmat valtuuskunnat haluaisivat säilyttää tekstin nykyisellään, koska se kuvastaa nykyistä EU:n kantaa päivitetyllä perusvuodella. Yksi valtuuskuntien ryhmä haluaisi käyttää IPCC:n ehdotuksen mukaisesti kaikkia vaihtoehtoja: prosentin maailmanlaajuiset vähennykset vuoden 2010 tasoon verrattuna vuoteen 2050 mennessä. Muutamat muut valtuuskunnat pitävät parempana G7-muotoilua ("yläraja" prosenttia). Jotkin valtuuskunnat haluaisivat nähdä, että G7-ryhmän Schloss Elmaussa antamaa julkilausumaa siteerattaisiin laajemmin hiilestä irtautumista koskevan pitkän aikavälin vision osalta, kun taas toiset suhtautuvat tähän vastahakoisemmin ja pitävät parempana riippumattomampaa EU:n julkilausumaa. 1 Muista kohdista on jo sovittu ympäristötyöryhmän tasolla. Seuraavat tarkasteluvaraumat on tehty: komissio: 8 kohta, neljäs luetelmakohta; kaikki valtuuskunnat: 9 kohdan kolmas luetelmakohta; SE: 10 kohdan ensimmäinen luetelmakohta; BE: 10 kohdan viides luetelmakohta; komissio/pl: 16 kohta /15 ma/mmy/akv 3 DG E 1B LIMITE FI

4 Mahdollinen EU:n ja jäsenvaltioiden hillitsemistoimien tavoitetason nostaminen vuoteen 2030 ulottuvalla kaudella (6 kohta) Muutamat valtuuskunnat haluaisivat viestittää, että EU ja sen jäsenvaltiot säilyttävät mahdollisuuden hillitsemistoimien tavoitetason nostamiseen, mukaan lukien kansainvälisen markkinamekanismin avulla kansainvälisen ilmastosopimuksen yhteydessä. Yksi valtuuskuntien ryhmä vastustaa tällaista signaalia. Tavoitemekanismi (9 kohdan neljäs luetelmakohta) Koska kansainvälisten ilmastoneuvottelujen perimmäisenä tavoitteena on pitää kahden celsiusasteen tavoite saavutettavissa, viisivuotisen hillitsemiseen tähtäävän tavoitemekanismin lisääminen Pariisin sopimukseen on äärimmäisen tärkeää. Useimmat valtuuskunnat voivat hyväksyä nykyisen tekstin, josta sovittiin aiemmin kansainvälisten ympäristöasioiden työryhmässä (ilmastonmuutos). Muutamat valtuuskunnat haluaisivat muotoilla uudelleen tämän luetelmakohdan sen selventämiseksi, että myös osapuolten, joilla on kymmenen vuoden sitoumus, on osallistuttava täysimääräisesti tähän viisivuotiseen prosessiin, ja/tai sen korostamiseksi, että olisi sovellettava periaatetta, jonka mukaan ei saa lipsua ("olisi osoitettava ajan mittaan edistymistä edellisistä tavoitetasoista ja laajuudesta"). Ilmastorahoitus (13 kohta) Useimmat valtuuskunnat ovat tyytyväisiä nykyiseen tekstiin, jossa asetetaan uudelleen teollisuusmaiden tavoite mobilisoida 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä, korostetaan tarvetta tehdä Pariisin sopimuksen ilmastorahoitusta koskevista määräyksistä dynaamisia ja viitataan ilmastorahoitusta koskeviin viime vuoden sekä tuleviin päätelmiin, jotka neuvosto (Ecofin) hyväksyi 10. marraskuuta /15 ma/mmy/akv 4 DG E 1B LIMITE FI

5 Muutamat valtuuskunnat katsovat, että ympäristöministerien olisi esitettävä yksityiskohtaisempi kanta ilmastorahoitukseen muun muassa lainaamalla jo hyväksyttyjä muotoiluja neuvoston (Ecofin) 7. marraskuuta 2014 antamista päätelmistä. Muut valtuuskunnat vastustavat tätä näkemystä. Eräät valtuuskunnat toivoisivat erillisiä kohtia vuotta 2020 edeltävälle ja sen jälkeiselle rahoitukselle. III LOPUKSI Pysyvien edustajien komiteaa pyydetään tarkastelemaan avoinna olevia kysymyksiä 18. syyskuuta 2015 pidettävää neuvoston istuntoa (ympäristö) silmällä pitäen /15 ma/mmy/akv 5 DG E 1B LIMITE FI

6 LIITE Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssin (COP 21) sekä Kioton pöytäkirjan yhdennentoista osapuolikokouksen (CMP 11) valmistelu (Pariisi, 30. marraskuuta 11. joulukuuta 2015) Neuvoston päätelmät Euroopan unionin neuvosto, joka 1. PAINOTTAA vuonna 2015 pidettävän Pariisin ilmastokokouksen erittäin suurta merkitystä historiallisena virstanpylväänä, jonka ansiosta voidaan lisätä maailmanlaajuisia yhteisiä toimia ja vauhdittaa maailmanlaajuista siirtymistä vähähiiliseen ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaan yhteiskuntaan. Ehdoton tarve maailmanlaajuiseen toimintaan 2. PANEE huolestuneena merkille havainnot, jotka on sisällytetty hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidenteen arviointiraporttiin; KOROSTAA, että ilmaston lämpeneminen on kiistatonta ja että on erittäin todennäköistä, että havaitun lämpenemisen pääasiallisena syynä on ollut ihmisen toiminta 1900-luvun puolivälistä alkaen. 3. PAINOTTAA IPCC:n tuoreimpien havaintojen mukaisesti, että verrattuna vuoteen 2010 maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 60 prosentilla vuoteen 2050 mennessä 1 ja että niiden on oltava lähellä nollatasoa tai sen alle vuonna 2100, jotta pysyttäisiin alle kahden celsiusasteen tavoitteessa; VIITTAA tässä yhteydessä G7- ryhmän Schloss Elmaussa äskettäin antamaan julkilausumaan; PALAUTTAA MIELIIN EU:n tavoitteen vähentää päästöjä vuoteen 2050 mennessä prosentilla verrattuna vuoteen 1990 osana vähennyksiä, joita IPCC:n mukaan edellytetään teollisuusmailta ryhmänä. 1 IPCC:n aikaisempien havaintojen mukaisesti vuoteen 1990 verrattuna maailmanlaajuisia kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä (ks. asiak /14, 2 kohta) /15 ma/mmy/akv 6

7 Pariisin tulokset 4. PAINOTTAA, että Pariisin ilmastokokouksessa on tärkeää päästä yhteisymmärrykseen i) UNFCCC:n mukaisesta kunnianhimoisesta, pysyvästä ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta ("Pariisin sopimus"), jota sovelletaan kaikkiin osapuoliin, jonka avulla voidaan käsitellä tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista, rahoitusta, teknologian kehittämistä ja siirtoa, valmiuksien kehittämistä sekä toiminnan ja tuen avoimuutta ja johon sisältyy kunnianhimoisia kansallisella tasolla päätettyjä hillitsemisvelvoitteita, ii) kattavasta päätöspaketista, jonka avulla Pariisin sopimus voidaan panna täytäntöön ja luoda tilapäisjärjestelyjä ennen sen voimaantuloa ja iii) päätöksestä, jolla nostetaan hillitsemistoimien maailmanlaajuista tavoitetasoa vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella ja jota tuetaan Lima Pariisi-toimintaohjelmalla. Jatkotoimenpiteet vuonna PANEE MERKILLE, että Pariisin tulosten saavuttamiseksi edessä on vielä paljon työtä; ILMAISEE HUOLENSA siitä, että neuvottelutekstin osalta ei ole tähän mennessä saavutettu merkittävää edistystä; KEHOTTAA Durbanin toimintaohjelmaa käsittelevän ad hoc -työryhmän puheenjohtajia laatimaan osapuolten esittämien näkemysten pohjalta tarkistetun ja suppean neuvottelutekstin, johon on sisällytetty keskeisimmät vaihtoehdot, tuloksekkaan ministeritason sitoumuksen aikaansaamiseksi hyvissä ajoin ennen Pariisin ilmastokokousta. Kansalliset panokset 6. PITÄÄ MYÖNTEISINÄ toistaiseksi ilmoitettuja kansallisia panoksia; KOROSTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kansalliset panoksensa 6. maaliskuuta 2015 ja että kyse on sitovasta tavoitteesta, jolla EU:n sisällä tuotettuja kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna; KEHOTTAA kaikkia osapuolia, jotka eivät ole vielä tehneet niin, esittämään oikeudenmukaiset ja kunnianhimoiset kansalliset panokset mahdollisimman pikaisesti seuraavien viikkojen kuluessa; PITÄÄ MYÖNTEISINÄ tilaisuuksia, joilla helpotetaan keskustelua kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavan kokonaisponnistuksen tasosta muun muassa UNFCCC:n tulevan yhteenvetoraportin sekä Marokossa, Rabatissa lokakuuta 2015 pidettävä kansallisia panoksia koskevan foorumin avulla /15 ma/mmy/akv 7

8 Pariisin sopimus 7. PANEE MERKILLE komission tiedonannon "Pariisin pöytäkirja Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen" pyrkimyksenä ilmaista EU:n ja sen jäsenvaltioiden näkemys asiasta Pariisin ilmastokokouksen edellä. 8. EHDOTTAA, että kansainvälinen laillisesti sitova Pariisin sopimus sisältää pitkän aikavälin vision muutoksesta, jota tarvitaan vähäpäästöisiin ja ilmastonmuutokseen sopeutuviin talouksiin siirtymiseksi tämän vuosisadan aikana; mahdollistaa kaikkien osapuolten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumisen; esitetään pöytäkirjan muodossa, jotta poliittisen tahdon voimakkain ilmaus voidaan sisällyttää siihen ja varmistaa ennustettavuus ja pysyvyys; tulee voimaan sen jälkeen, kun merkittävä osa huomattavia päästömääriä tuottavista osapuolista on ratifioinut sen, jotta varmistetaan, että Pariisin sopimus on aidosti maailmanlaajuinen ja tehokas. Seurausten lieventäminen 9. EHDOTTAA, että Pariisin sopimuksessa asetetaan pitkän aikavälin maailmanlaajuinen hillitsemistavoite, joka on yhdenmukainen alle kahden celsiusasteen tavoitteen kanssa; on kaikkia osapuolia koskevia oikeudenmukaisia, kunnianhimoisia ja mitattavissa olevia ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevia sitoumuksia, jotka ovat UNFCCC:n periaatteiden mukaisia ja joita sovelletaan erilaiset kansalliset olosuhteet sekä muuttuvat taloudelliset tilanteet ja valmiudet huomioon ottaen; edellytetään, että kaikkien osapuolten on asetettava hillitsemisvelvoite ja säilytettävä se; on dynaaminen viisivuotinen hillitsemiseen tähtäävä tavoitemekanismi, jossa kaikki osapuolet velvoitetaan tarkastelemaan ja esittämään tai esittämään uudelleen uusia, voimassa olevia tai ajantasaistettuja sitoumuksia; on yksinkertaistettuja menettelyjä ilmastonmuutoksen hillitsemissitoumusten uudistamiseksi ja tiukentamiseksi; on noudattamisjärjestelmä, jonka avulla edistetään oikea-aikaista ja tosiasiallista täytäntöönpanoa; tarjotaan joustavuutta niille maille, joilla on heikoimmat valmiudet /15 ma/mmy/akv 8

9 Sopeutuminen 10. EHDOTTAA, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen on oltava keskeisellä sijalla tasapuolisessa Pariisin sopimuksessa, jossa sitoutetaan kaikki osapuolet suunnittelemaan, valmistautumaan ja vastaamaan ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin, sisällyttämään ilmastonmuutokseen sopeutuminen kansallisiin kehitysprosesseihin ja välittämään kokemuksia, jotta saavutetaan ilmastonmuutokseen sopeutuva kestävä kehitys; jolla kehotetaan kaikkia osapuolia lisäämään seurantaa, raportointia, tiedon jakamista ja yhteistyötä sopeutumistoimien tehostamiseksi; joka käsittää toistuvan ja dynaamisen lähestymistavan, jolla tehostetaan jatkuvasti sopeutumistoimia ja niiden täytäntöönpanoa; jolla osaltaan tuetaan kaikkia maita ja erityisesti köyhimpiä ja heikoimmassa asemassa olevia maita saavuttamaan ilmastonmuutokseen sopeutuva kestävä kehitys; jossa korostetaan, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävät kunnianhimoiset toimet, myös tehokas katastrofiriskin vähentäminen, ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista aiheutuvan riskin hallitsemiseksi ja vähentämiseksi sekä menetyksiä ja vahinkoja koskevan riskin torjumiseksi. 11. PALAUTTAA MIELEEN Euroopan unionin sopeutumissuunnitelmia koskevan asiakirjan "European Union undertakings in adaptation planning", jonka EU ja sen jäsenvaltiot ovat esittäneet. Markkinoiden hyödyntäminen 12. PAINOTTAA, että Pariisin sopimuksessa pitäisi sallia markkinoiden kansainvälinen hyödyntäminen siten, että sovelletaan tiukkoja yhteisiä laskentasääntöjä, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen, hillitsemissitoumusten noudattaminen ja kaksinkertaisen laskennan välttäminen, sekä määrätään markkinamekanismeista, joilla tuetaan tehostettuja ja kustannustehokkaita hillitsemistoimia, joilla lisätään osallistumista maailmanlaajuisiin hillitsemispyrkimyksiin ja edistetään kestävää kehitystä /15 ma/mmy/akv 9

10 Rahoitus 13. VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet ja ovat edelleen sitoutuneita lisäämään ilmastorahoituksen kohdentamista merkittäviin hillitsemistoimiin ja täytäntöönpanon avoimuuteen täyttääkseen oman osuutensa teollisuusmaiden tavoitteesta mobilisoida 100 miljardia dollaria vuodessa vuoteen 2020 mennessä useista julkisista, yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä lähteistä, vaihtoehtoiset rahoituslähteet mukaan lukien; MUISTUTTAA tässä yhteydessä 7. marraskuuta 2014 ilmastorahoituksesta antamistaan päätelmistä; KOROSTAA, että Pariisin sopimuksen ilmastorahoitusta koskevien määräysten on oltava dynaamisia ja sellaisia, että niitä voidaan sopeuttaa muuttuvien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti ottaen huomioon osapuolten kehittyvät valmiudet ja velvoitteet; VIITTAA lisäksi ilmastorahoitusta koskeviin tuleviin päätelmiinsä. Avoimuus ja vastuuvelvollisuus 14. KOROSTAA, että Pariisin sopimuksella on luotava vahva yhteisiin sääntöihin perustuva järjestelmä, johon on sisällytetty kaikkiin osapuoliin sovellettavat avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevat säännöt siten, että samalla otetaan huomioon osapuolten valmiuksia ja kansallisia olosuhteita heijastavat sitoumustyypit, jotka vaikuttavat siihen, millä tavoin sääntöjä sovelletaan; KOROSTAA, että järjestelmässä olisi käytettävä yhteisiä mittausmenetelmiä ja noudatettava IPCC:n uusimpia ohjeita ja että sen olisi pohjauduttava UNFCCC:sta saatuihin kokemuksiin. 15. KOROSTAA, että Pariisin sopimuksessa olisi määrättävä kaikkien osapuolten maankäyttöalan päästöihin ja poistumiin sovellettavasta avoimesta laskenta- ja raportointikehyksestä, jolla edistetään kestävää maankäyttöä, UNFCCC:n mukaisten voimassa olevien päätösten pohjalta. Sitoumusten täyttäminen yhteisesti 16. VAHVISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot aikovat täyttää sitoumuksensa yhteisesti Pariisin sopimuksen mukaisesti; PITÄÄ MYÖNTEISENÄ Norjan ja Islannin aikomusta osallistua sitoumusten yhteiseen täyttämiseen /15 ma/mmy/akv 10

11 Muut asiat 17. KOROSTAA ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan tarkastelutavan, työvoiman oikeudenmukaisen siirtymän, ihmisarvoisten työpaikkojen, koulutuksen ja valistuksen sekä elintarviketurvan varmistamisen merkitystä ilmastotoimien yhteydessä. Pariisin sopimuksen täytäntöönpano 18. EHDOTTAA, että Pariisin ilmastokokouksessa hyväksytään teknisen työohjelman lisäksi kattava päätöspaketti, jotta voidaan jatkaa muun muassa hillitsemissitoumusten avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, maankäyttöala mukaan lukien, sekä markkinoiden kansainvälistä hyödyntämistä koskevien sääntöjen, menetelmien ja menettelyiden kehittämistä, joka on tarkoitus saattaa päätökseen vuoteen 2017 mennessä, jotta Pariisin sopimus voidaan panna täytäntöön. Maailmanlaajuisen tavoitetason nostaminen vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella 19. TOISTAA, että EU ja sen jäsenvaltiot soveltavat jo Kioton pöytäkirjan Dohan muutosta; PAINOTTAA EU:n ja sen jäsenvaltioiden vakaata päätöstä saada Dohan muutoksen ratifiointi päätökseen vuoden 2015 kolmannella vuosineljänneksellä; KEHOTTAA muita osapuolia tekemään samoin, jotta voidaan varmistaa sen pikainen voimaantulo; KOROSTAA tässä yhteydessä tarvetta hyväksyä Pariisin ilmastokokouksessa Kioton pöytäkirjan toista velvoitekautta koskevat täytäntöönpanosäännöt siten kuin on sovittu Varsovassa ja Limassa /15 ma/mmy/akv 11

12 20. KOROSTAA, että kaikkien osapuolten on toimittava ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella; PALAUTTAA MIELIIN Durbanin toimintaohjelmaa käsittelevän ad hoc -työryhmän johdolla saavutetun edistyksen sellaisten tilaisuuksien tunnistamisessa, joilla voidaan nostaa hillitsemistoimien tavoitetasoa vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella niillä aloilla, joilla on paljon hillitsemispotentiaalia, erityisesti energiatehokkuus, uusiutuva energia, REDD+, lyhytkestoiset ilman epäpuhtaudet, tuotantoketjun alkupään metaanipäästöt, fluorihiilivedyt, vientiluotot ja fossiilisten polttoaineiden tukien uudistukset; KOROSTAA monenvälisen yhteistyön ja erityisesti Lima Pariisi-toimintaohjelman kautta toteutettavan yhteistyön merkitystä, sillä sen tavoitteena on tunnistaa tämän alan toimia ja vauhdittaa niitä; PAINOTTAA tässä yhteydessä valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumista ja näiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä; KOROSTAA, että on tärkeää jatkaa ja tehostaa työtä hillitsemistoimien maailmanlaajuisen tavoitetason nostamiseksi vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella Pariisin ilmastokokouksen jälkeen ja varmistaa paljon hillitsemispotentiaalia sisältäviin vaihtoehtoihin kohdistuva poliittinen huomio yhdistämällä hillitsemisvaihtoehtojen tekniseen tarkasteluun Lima Pariisitoimintaohjelmaan perustuvat säännölliset korkean tason tapahtumat. 21. KOROSTAA, että sellaisten vaihtoehtojen tarkasteleminen, joissa on suuri hillitsemispotentiaali, on edelleen keskeistä vuoden 2020 jälkeen, ja sitä voidaan käyttää panoksena prosessissa maailmanlaajuisen tavoitetason nostamiseksi Pariisin sopimuksen perusteella ajan mittaan. 22. TOTEAA, että UNFCCC:n mukaisten voimassa olevien päätösten jatkuvaa täytäntöönpanoa on edistettävä; SUHTAUTUU siksi MYÖNTEISESTI REDD+-neuvottelujen loppuun saattamiseen. Muut prosessit 23. Toteaa, että Pariisin sopimuksessa olisi käsiteltävä kaikkia säännöllisesti arvioitavien alojen päästöjä ja että päästöjen tilinpito ja niistä raportointi olisi toteutettava vastedeskin UNFCCC:n mukaisesti, mutta KOROSTAA, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO), Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Montrealin pöytäkirjan yhteydessä olisi mahdollisimman pian säänneltävä tehokkaasti ja alle kahden celsiusasteen tavoitteen mukaisesti kansainvälisen lento- ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä sekä fluorikaasujen tuotantoa ja kulutusta /15 ma/mmy/akv 12

13 24. SUHTAUTUU MYÖNTEISESTI Addis Abeban konferenssin tuloksiin, joilla vahvistetaan kestävän kehityksen rahoituksen kehystä sekä vuoteen 2030 ulottuvaa kestävän kehityksen yleismaailmallista ohjelmaa; ODOTTAA tulevaa YK:n huippukokousta, jossa hyväksytään köyhyyden poistamista ja kestävää kehitystä koskevaan yleismaailmalliseen haasteeseen vastaamiseksi ohjelma "Transforming our world: The 2030 agenda for sustainable development", ja vahvistetaan, että ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeisellä sijalla tämän haasteen ratkaisemisessa /15 ma/mmy/akv 13