8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8772/16 AGRI 247 CLIMA 45 ENV 275 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8534/16 Asia: Maatalous ja ilmasto Puheenjohtajavaltion tiedotusasia Komissio esittelee Keskustelu Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston (maatalous ja kalastus) 17. toukokuuta 2016 pidettävän istunnon valmistelemiseksi puheenjohtajavaltion ilmoitus edellä mainitusta asiasta. Asiakirjan liite on samanlainen kuin asiakirjan 8534/16 liite, josta keskusteltiin maatalouden erityiskomiteassa 10. toukokuuta. 8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B FI

2 LIITE Puheenjohtajavaltion ilmoitus maataloudesta ja ilmastosta Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan 12. joulukuuta Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa celsiusasteessa esiteolliseen tasoon verrattuna ja pyrkiä rajoittamaan tämä lämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen. Sopimuksella pyritään vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, suojelemaan ja lisäämään hiilinieluja sekä mukautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano EU:ssa EU on sitoutunut saavuttamaan alueellaan vähintään 40 prosentin vähennyksen kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 1990). Viime vuonna komissio esitteli päästökauppajärjestelmään kuuluvia aloja koskevan ehdotuksensa, ja sitä käsitellään parhaillaan neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Päästökauppajärjestelmään kuulumattomien alojen päästöjen osalta (joita koskee taakanjakopäätös) komissio aikoo antaa säädösehdotuksensa ennen kesätaukoa. Päästökauppajärjestelmään kuulumattomia aloja ovat muun muassa maatalous, liikenne, rakennukset, jäte ja kevyt teollisuus. Lisäksi maankäyttöala (LULUCF) 1 sisällytetään ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan päästövähennystavoitteeseen. Maatalous ja ilmasto Kuten Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 antamissa päätelmissä todettiin, maatalous on erityisala, jolla on monenlaisia yhteiskunnallisia tavoitteita, joista mainittakoon erityisesti elintarviketurva, ja jonka potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemiseen on rajallinen. Samalla maatalous kuuluu aloihin, jotka ovat eniten alttiina ilmastonmuutoksen aiheuttamille riskeille ja kielteisille vaikutuksille. 1 Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous 8772/16 paf/mmy/mh 2

3 Maatalouden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia (lukuun eivät sisälly maankäytön ja maankäytön muutoksen hiilidioksidipäästöt). Koska potentiaali ilmastonmuutoksen kustannustehokkaaseen hillitsemiseen on rajallinen, tämän osuuden odotetaan kasvavan muiden alojen irtautuessa hiilestä. Maatalouden edellytetään kuitenkin muiden talouden alojen tapaan vähentävän päästöjään kustannustehokkaan vähentämispotentiaalinsa mukaisesti. Tämä olisi tehtävä heikentämättä sen tuotantopotentiaalia, mutta samalla ilmastonmuutokseen sopeutuen. On aiheellista todeta, että maatalouden päästöt ovat vähentyneet 23 prosentilla vuodesta 1990 (lukuun eivät sisälly maankäytön ja maankäytön muutoksen hiilidioksidipäästöt). Maatalous- ja kalastusneuvostossa 22. lokakuuta 2015 ministerit korostivat tutkimuksen, innovoinnin sekä maatalouspolitiikan roolia tällä tiellä. Maatalous on ja sitä on pidettävä osana ratkaisua: maatalous voi osallistua hiilen varastointiin maaperään ja metsiin. Maatalous voi myös auttaa muita aloja hillitsemään päästöjään tuottamalla biomassaa biotalouden kehittämiseksi, millä voitaisiin korvata fossiiliset aineet. Vuodesta 2008 jäsenvaltioiden hiilipäästöt ja -poistumat on Kioton pöytäkirjan nojalla otettu huomioon. Koska Pariisin sopimus korvaa Kioton pöytäkirjan, tulevassa säädösehdotuksessa sisällytetään maakäyttö alana EU:n ilmastopuitteisiin vuodesta 2021 lähtien. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että lainsäädäntökehyksen osana ryhdytään laskemaan päästöjä, jotka aiheutuvat laidunmaan muuttamisesta viljelymaaksi tai hiilen sitoutumisesta maaperään (esim. orgaanisen aineksen lisääntyminen tai turvemaan uudelleenvettäminen). Päästöt tällä alalla riippuvat maaperän tyypin ja maankäytön lisäksi biologisista prosesseista. Vaihtelua esiintyy vuosien ja alueiden välillä, osittain johtuen ilmastonmuutoksen vaikutuksista alueella (lämpötila ja sademäärä). Kioton pöytäkirjan mukaiset nykyiset säännöt näiden päästöjen ja poistumien laskemiseksi on sisällytettävä uusiin puitteisiin, ja niitä on yksinkertaistettava ja tarvittaessa parannettava. 8772/16 paf/mmy/mh 3

4 Tulevissa säädösehdotuksissa olisi käsiteltävä seuraavia keskeisiä osatekijöitä: hillitsemisponnistelujen jako jäsenvaltioiden kesken; joustavuuden yleiset osatekijät; miten uusiin puitteisiin sisällytetään maankäyttöala ja erityisesti sen suhteet maatalouteen; ja miten sen päästöt ja poistumat lasketaan. Kioton pöytäkirjan mukaiset nykyiset puitteet ja lokakuussa 2014 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät muodostavat lähtökohdan ja ohjenuoran komission ehdotuksille. Laaja vaihtelu päästöjen määrässä jäsenvaltioiden välillä johtaa jäsenvaltioiden erilaisiin näkemyksiin mikä kävi ilmi myös kirjallisen kuulemisen aikana ja erilaisten ideoiden esittämiseen. Esimerkiksi Tanskalla, Irlannilla 2 ja Suomella on epävirallinen asiakirja, jossa käsitellään maatalouden päästöjä, Puola järjesti ministerikokouksen LULUCF:n ja päästökauppajärjestelmän välisestä joustavuudesta ja useilla jäsenvaltioilla tiedetään olevan omia ideoita. Maatalous ja biotalous Biotaloudessa integroidaan biomassan tuotanto muun muassa maataloudessa, metsätaloudessa ja kalastuksessa biomassan käyttöön esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, kemianteollisuudessa ja energia-alalla. Hiilineutraalin yhteiskunnan luomisessa tämä integraatio on ratkaisevan tärkeä ja tarjoaa vaihtoehtoja öljylle niin polttoaineena kuin myös useiden tuotteiden rakenneosana (esim. muovituotteet). Puheenjohtajavaltio Alankomaat järjesti 12. ja 13. huhtikuuta kuluvaa vuotta biotalouskonferenssin, jossa annettiin seuraavat osatekijät sisältävä julistus 3 : 2 3 Asiak. 7362/16. Ks /16 paf/mmy/mh 4

5 Biotalous on talouden ala, joka on fossiilisista polttoaineista riippumaton ja tarjoaa mahdollisuuksia kestävän kehityksen tavoitteille, esimerkiksi ilmastonmuutoksen (torjumiselle) ja elintarviketurvalle. Biotalous edistää EU:n työllisyys- ja kasvustrategiaa. Biotalouden kehittämiseksi yhteistyötä maatalouden, tutkimuksen ja teknologian sekä teollisuuden välillä on tehostettava. On selvää, että biomassan tuotannolla ja näin ollen myös maataloudella on tärkeä rooli hyödykkeiden hankinnassa biotaloudessa. Biotalous voi siten antaa sysäyksen paikallisille talouksille ja ammattitaidolle. On kuitenkin selvää, että maatalouden tehtävänä on jo elintarvikkeiden ja rehun tuottaminen maailman kasvavalle väestölle. Näin ollen on välttämätöntä löytää oikea tasapaino biotalouden tarpeiden ja elintarviketurvan asettamien ehtojen välillä. Tässä jätevirtojen hyödyntäminen tarjoaa mahdollisuuden. Siirtymisessä biotalouteen on myös tarpeen huolehtia ravinteiden ja maaperän käytön järkevästä hallinnoinnista maaperän hedelmällisyyden turvaamiseksi. Tämä sopii kiertotalouden käsitteeseen. Ilmastonmuutosta koskevassa lainsäädäntökehyksessä olisi myös oltava oikeanlaiset kannustimet hiilen sitoutumisen lisäämiseksi ja biotalouden kehityksen edistämiseksi samalla kun varmistetaan ympäristövaikutusten toteutuminen. On aiheellista panna merkille, että lähtökohtana on edelleen ruokajätteen ja ruokahävikin torjuminen sekä jätevirtojen ehkäisy. Tämä asia otetaan 27. ja 28. kesäkuuta kokoontuvan maatalous- ja kalastusneuvoston esityslistalle omana kohtanaan ottaen huomioon sen erityispiirteet ja merkityksen kyseiselle neuvoston kokoonpanolle. Kysymykset keskustelua varten Neuvostossa käytävän keskustelun kohdentamiseksi puheenjohtajavaltio pyytää valtuuskuntia käsittelemään seuraavia kysymyksiä: Eurooppa-neuvosto tunnustaa maatalouden, myös metsityksen, aikaan saaman hiilen sitoutumisen roolin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Miten tämä voitaisiin mielestänne ottaa huomioon ja sitä voitaisiin kannustaa uusissa ilmastopuitteissa vuosille ja muissa EU:n politiikoissa? 8772/16 paf/mmy/mh 5

6 Maatalous kuuluu myös aloihin, jotka ovat eniten alttiina ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten aiheuttamille riskeille. Miten mielestänne uusien puitteiden olisi edistettävä kaikkia hyödyttäviä toimenpiteitä ja tuettava ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista? Maatalous ja metsätalous voivat myös edistää päästöjen vähentämistä muilla aloilla tuottamalla biomassaa fossiilisten aineiden korvaamiseksi. Miten katsotte maatalousalan voivan edistää siirtymistä biotalouteen? Miten uudet ilmastopuitteet vuosille ja muut EU:n politiikat voisivat kannustaa tätä siirtymistä? 8772/16 paf/mmy/mh 6