Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen"

Transkriptio

1 Euroopan komissio - Taustatiedote Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen Bryssel, 25 helmikuu Mikä on tiedonannon tavoite? Tiedonannossa esitetään EU:n visio avoimesta, dynaamisesta ja oikeudellisesti sitovasta YK:n ilmastosopimuksesta, jonka avulla kansainvälinen yhteisö voi estää ilmastonmuutoksen etenemisen vaaralliselle tasolle. Kansainväliset neuvottelut ovat käynnissä, ja ne on määrä saada päätökseen YK:n ilmastokonferenssissa Pariisissa joulukuussa Tiedonannossa muunnetaan EU:n huippukokouksessa lokakuussa 2014 tehdyt päätökset EU:n päästövähennystavoitteiksi (ns. kansalliset panokset, Intended Nationally Determined Contribution, INDC), joita esitetään uutta sopimusta varten. 2. Mikä on tämän tiedonannon osuus tänään julkistetusta EU:n energiaunionistrategiasta? Tiedonanto on keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön Junckerin komission ensisijaisia tavoitteita joustavasta Euroopan unionin energiaunionista ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ilmastonmuutospolitiikasta. Vuoden 2014 lokakuussa EU:n johtajat sopivat vuoteen 2030 ulottuvasta politiikasta, jonka yhtenä osana on tavoite kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosentilla. Tarkoituksena on saada Euroopan unionin taloudesta ja energiajärjestelmästä kilpailukykyisempi, turvallisempi ja kestävämpi. Tavoitteena on myös saada uusiutuvan energian osuus ja energiansäästöt vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä on tarkoitus tarkistaa osana vuoden 2020 jälkeisiä lainsäädäntöpuitteita. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kansainvälisiä toimia. EU:n päästöjen osuus on noin 10 prosenttia kokonaispäästöistä, ja tämä osuus tulee edelleen laskemaan tulevana vuosikymmenenä. Vuonna 2011 YK:n ilmastosopimuksen 196 osapuolta päättivät laatia uuden, kaikkiin osapuoliin sovellettavan sopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin järjestetään ilmastonmuutoskonferenssi Pariisissa. Tiedonannossa käsitellään kolmea keskeistä osaa kyseistä sopimusta varten. 3. Miksi tarvitsemme ilmastosopimusta? Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut tieteellisen näytön, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on pidettävä alle kahdessa celsiusasteessa (3,6 F) verrattuna esiteollisen ajan lämpötilaan, jos halutaan estää ilmastonmuutoksen eteneminen vaaralliselle tasolle. Tähänastiset kansainväliset toimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä: maapallon keskimääräisen pintalämpötilan nousun vuonna 2100 arvioidaan olevan 3,7 4,8 celsiusastetta vuosien keskiarvoon verrattuna. Tämänhetkinen nousu on 0,85 celsiusastetta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreimman arvion mukaan tilaisuus lämpötilan nousun pitämiseksi alle kahdessa celsiusasteessa on kulumassa umpeen nopeasti. Lämpötilan nousun rajoittaminen edellyttää sitä, että kaikki maat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja kestävästi. Toimien lykkääminen olisi puolestaan kalliimpaa ja teknisesti haastavampaa, ja se kaventaisi mahdollisuuksia vähentää päästöjä tehokkaasti ja valmistautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. YK:n ilmastosopimuksesa on 196 osapuolta eli siihen kuuluvat lähes kaikki maailman valtiot sekä EU. Ilmastosopimuksella on vuodesta 1994 keskitytty estämään häiriöt, joita ihmisen toiminnasta aiheutuu ilmastojärjestelmälle. Kioton pöytäkirja oli merkittävä ensimmäinen askel. Siinä on kuitenkin mukana ainoastaan 39 teollisuusmaata eikä sen koskaan odotettu ratkaisevan ongelmaa yksinään. Kööpenhaminan konferenssin jälkeen vuoteen 2014 mennessä yli 90 maata (sekä kehitys- että teollisuusmaita) oli tehnyt vapaaehtoisia, vuoteen 2020 ulottuvia päästösitoumuksia. Nämä sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi ilmastosopimuksen osapuolet käynnistivät vuonna 2011 neuvottelut uudesta kaikkia osapuolia koskevasta ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, jonka avulla alle kahden celsiusasteen

2 tavoite olisi edelleen saavutettavissa. Uusi sopimus on tarkoitus saada aikaan Pariisissa joulukuussa 2015, ja se tulisi voimaan vuonna EU katsoo, että uuden pöytäkirjan olisi sisällettävä oikeudellisesti sitovat päästövähennysvelvoitteet. Tämä antaisi valtioille, markkinoille ja yleisölle hyvin selkeän signaalin siitä, että pöytäkirjan osapuolet ovat sitoutuneet torjumaan ilmastonmuutosta. Tällaiset sitoumukset ovat vahva merkki osapuolen poliittista tahdosta täyttää velvoitteensa. Lisäksi ne takaavat ennustettavuuden ja varmuuden kaikille julkisille ja yksityisille toimijoille ja turvaavat pysyvyyden kansallisten poliittisten muutosten aikana. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan uudella sopimuksella, jota sovelletaan kaikkiin osapuoliin. 4. Mitkä ovat tiedonannon keskeiset osat? Tiedonannon keskeiset osat ovat seuraavat: - Tiedonannossa muunnetaan EU:n johtajien lokakuussa 2014 huippukokouksessaan tekemät päätökset, joita EU esittää uutta sopimusta varten. Tavoite ilmoitetaan Limassa sovittujen tietovaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan osuutensa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. - Tiedonannossa kehotetaan kaikkia maita ilmoittamaan ehdotettamansa päästövähennystavoitteet vuoden 2020 jälkeiselle, vuoteen 2025/2030 ulottuvalle kaudelle jo hyvissä ajoin ennen Pariisin ilmastokokousta. Erityisesti Kiinan, USA:n ja muiden G20-maiden olisi pystyttävä ilmoittamaan tavoitteensa viimeistään vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. - Tiedonannossa hahmotellaan avoin ja dynaaminen oikeudellisesti sitova sopimus, jossa esitetään kaikkien osapuolten kohtuulliset ja kunnianhimoiset sitoumukset siten, että otetaan huomioon muuttuva geopoliittinen tilanne. Näiden tieteellisesti perusteltujen sitoumusten pitäisi yhdessä olla riittäviä niin, että päästöjä voidaan vähentää maailmanlaajuisesti vähintään 60 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. - Tiedonannossa ehdotetaan, että vuoden 2015 sopimus tehdään YK:n ilmastosopimuksen pöytäkirjan muodossa ja että se tulee voimaan heti, kun sen ovat ratifioineet maat, joiden päästöt ovat yhteensä 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa noin 80 prosenttia maailman kokonaispäästöistä vuonna EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen olisi osoitettava poliittista johtajuutta liittymällä pöytäkirjaan mahdollisimman pian. - Päästövähennyssitoumusten lisäksi uuden pöytäkirjan puitteissa olisi rohkaistava kaikkia maita osallistumaan ilmastorahoitukseen, teknologian kehittämiseen ja siirtoon sekä valmiuksien kehittämiseen. - Jotta maat saavuttavat ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen, pöytäkirjassa olisi lujitettava osapuolten velvoitteita toteuttaa sopeutumistoimia, tehdä yhteistyötä ja edistää sellaisten strategioiden tehokasta ja tuloksellista käyttöä, joiden avulla pyritään vähentämään päästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. - Tiedoannossa painotetaan sitä, että pöytäkirjassa olisi vaadittava päästöjen vähentämistä kaikilla aloilla, mukaan lukien lento- ja meriliikenne sekä fluorikaasut. Näiden alojen toimiin olisi ryhdyttävä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Montrealin pöytäkirjan puitteissa vuoden 2016 loppuun mennessä. - Tiedonannossa osoitetaan, miten EU:n muut politiikan alat, kuten kauppa, tieteellinen tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot sekä talousyhteistyö ja kehitysyhteistyö voivat tukea ja vahvistaa EU:n kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. - Tiedonantoa täydentää ilmastodiplomatiaa koskeva toimintasuunnitelma, jolla pyritään lujittamaan EU:n tiedotustoimia ja luomaan kumppanuuksia kunnianhimoisten EU:n ulkopuolisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa Pariisin ilmastokokousta silmällä pitäen. 5. Miksi kaikkien maiden tulisi antaa panoksensa ja millainen niiden panoksen tulisi olla? Uuden pöytäkirjan on heijastettava eri valtioiden lisääntyvää vastuuta maailman taloudesta sekä geopoliittisia realiteetteja ja maiden valmiuksia antaa oma panoksensa. Vuoden 2014 marraskuussa Kiina ja USA, maailman kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa, seurasivat EU:ta ilmoittamalla omat tavoitteensa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhdessä ne vastaavat kuitenkin ainoastaan noin puolesta maailman nykyisistä kokonaispäästöistä. Jotta uudella pöytäkirjalla saavutettaisiin tuloksia, sillä on oltava mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja mahdollisimman korkea tavoitetaso. Mailla, joilla on suurin vastuu ja parhaimmat valmiudet, on oltava myös kaikkein kunnianhimoisimmat osuudet, mutta on tärkeää, että kaikki maat osallistuvat pöytäkirjaan ja ovat sitoutuneita tekemään osuutensa. Kunkin osapuolen tavoitetason olisi noustava merkittävästi, ja toimien olisi oltava laajempialaisia verrattuna osapuolen tähänastiseen sitoumukseen.

3 Siinä on myös ajan mittaan pyrittävä alhaisempiin kokonaispäästöihin sekä päästöintensiteetin parantumiseen. 6. Miten uudella sopimuksella voidaan helpottaa ilmastorahoituksen saatavuutta? Siirtyminen vähäpäästöiseen ilmastonmuutosta sietävään talouteen edellyttää investointimallien laajamittaista muuttamista. Sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella on suurta merkitystä. Pöytäkirjalla olisi luotava uuden pöytäkirjan osapuolille puitteet, jotka edistäisivät investointeja vähäpäästöisiin ja ilmastonmuutoksen sietämistä parantaviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Tähän voisi liittyä esimerkiksi uuden pöytäkirjan kaikkien osapuolten sitoumus luoda suotuisa toimintaympäristö, jotta voidaan edistää investointeja vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutosta sietävään teknologiaan. Sopivien paikallisten (oikeudellisten sekä organisaatioon, verotukseen, tietoon ja politiikkaan liittyvien) olosuhteiden luominen on välttämätöntä, jotta voidaan onnistuneesti hankkia ilmastorahoitusta. Uuden pöytäkirjan osapuolten olisi myös sitouduttava sisällyttämään ilmastonäkökohdat kaikkiin politiikkoihin, kehitysstrategioihin ja investointeihin, jotta voidaan hyödyntää synergiaetuja kehitys- ja ilmastorahoituksen välillä. Hillitsemis- ja sopeutumistoimia varten vuoden 2020 jälkeen tarvittavasta rahoituksesta saadaan selkeämpi käsitys, kun suurin osa suunnitelluista kansallisesti päätettävistä panoksista ja kansallisista sopeutumissuunnitelmista julkaistaan. 7. Tukeeko EU jatkossakin ilmastotoimia kehitysmaissa? EU on sitoutunut jatkamaan kehitysmaiden tukemista. EU on kehittänyt monia erilaisia rahoitusvälineitä, joilla vastataan rahoitustarpeisiin eri maissa ja eri aloilla. Vähiten kehittyneille ja haavoittuvimmille maille myönnetään jatkossakin rahoitusta ensisijaisesti, esimerkiksi EU:n ilmastonmuutosliittouman tai erityisiä maita ja alueita koskevien EU:n yhteistyöohjelmien kautta. Avustusten lisäksi EU helpottaa lainojen ja yksityisen rahoituksen hankkimista alueellisten investointivälineiden avulla. Vuodesta 2007 alkaen näistä välineistä on myönnetty yhteensä noin miljardi euroa EU:n avustuksia ja yli kuusi miljardia euroa julkisia lainoja, ja näin on saatu yhteensä yli 25 miljardin euroa yli 120 ilmastohankkeeseen kehitysmaissa. Lisäksi monet EU:n jäsenvaltiot tukevat kehitysmaita hyvin merkittävillä kahdenkeskisillä yhteistyöohjelmilla sekä monenvälisillä rahastoilla, kuten vihreällä ilmastorahastolla (GCF) sekä Maailmanlaajuisella ympäristörahastolla (GEF). Yksistään vuonna 2013 EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät yhdessä noin 9,5 miljardia euroa (noin 12 miljardia dollaria) avustuksia ja lainoja ilmastotoimien tukemiseksi kehitysmaissa. 8. Miten valmistellaan ja kootaan päästövähennyspanokset vuonna 2015 tehtävään sopimukseen? Kukin YK:n ilmastosopimuksen osapuoli valmistelee kansalliset panokset, kuten EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet. Vaatimukset tiedoista, joita tarvitaan ehdotettujen tavoitteiden kuvaamiseksi selkeällä, avoimella ja ymmärrettävällä tavalla, esitettiin ilmastokonferenssissa Perussa joulukuussa 2014 sovitussa asiakirjassa "Lima call for climate action". Kaikkien osapuolten on ilmoitettava kansallisista panoksistaan hyvissä ajoin ennen Pariisin konferenssia. EU toivoo, että kaikki G20-maat, muut suurimmat taloudet ja muut maat, jotka siihen pystyvät, ilmoittavat kansalliset panoksensa vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. EU:n ehdotettu panos sisältyy tiedonantoon, jossa esitetään EU:n päästövähennystavoite kansallisen panoksen muodossa sovittujen vaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan kansallisen panoksensa maaliskuun loppuun mennessä. YK:n ilmastosopimus on luonut erityisen portaalin kansallisille panoksille, jotka julkaistaan ilmastosopimuksen sivustolla. Liman ilmastokonferenssissa YK:n ilmastosopimus valtuutettiin laatimaan 1. marraskuuta 2015 mennessä yhteenveto niiden ehdotettujen panosten vaikutuksista, jotka osapuolet ovat ilmoittaneet 1. lokakuuta 2015 mennessä. 9. Mikä on EU:n panos uuteen sopimukseen? EU:n panos vuonna 2015 tehtävään Pariisin sopimukseen on sitova tavoite, joka kattaa kaikki talouden alat ja jonka mukaan kansallisia kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yleisen tavoitteen saavuttamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävien alojen on vähennettävä päästöjään 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta. "Ainakin 40 prosentin" tavoite on kunnianhimoinen ja kohtuullinen. Lisäksi se noudattaa kustannustehokasta kehityspolkua, jonka on tarkoitus johtaa vähintään 80 prosentin kansallisiin vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. 10. Entäs jos yhteenlasketut ehdotetut panokset eivät riitä siihen, että voidaan saavuttaa Pariisin konferenssissa sovittu tavoite siitä, että lämpötilan nousu pidetään alle kahdessa celsiusasteessa?

4 Mikäli Pariisissa tehtävät päästövähennyssitoumukset eivät riitä siihen, mitä tieteellisen näytön perusteella tarvitaan alle kahden celsiusasteen tavoitteen noudattamiseen, uudella pöytäkirjalla ja Pariisissa tehtävillä päätöksillä olisi varmistettava, että tavoitteen mukaiselle linjalle palataan mahdollisimman nopeasti. Pöytäkirjassa olisi ensinnäkin määrättävä kaikkia osapuolia koskevasta prosessista, jossa hillitsemisvelvoitteita tarkastellaan uudelleen ja lujitetaan säännöllisin väliajoin pöytäkirjan pitkän aikavälin tavoitteen ja uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti. Jos osapuolten yhteiset toimet eivät ole riittäviä, osapuolia olisi tässä viisivuotisessa prosessissa kannustettava nostamaan senhetkistä tavoitetasoaan seuraavina velvoitekausina. Vuonna 2020 alkavalla viisivuotisella uudelleentarkasteluprosessilla olisi helpotettava avoimuutta, selkeyttä ja ymmärrystä osapuolten hillitsemissitoumuksista sen perusteella, miten ne edistävät alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. Uudelleentarkastelussa osapuolia olisi pyydettävä selostamaan hillitsemisvelvoitteidensa edistymistä ja sitä, miksi ne katsovat toimiensa olleen kohtuullisia ja kunnianhimoisia. Prosessissa olisi myös otettava huomioon muuttuvat valmiudet, vastuut sekä erot kansallisissa olosuhteissa. Toiseksi Pariisissa olisi päätettävä vuonna 2016 aloitettavasta prosessista, jossa tunnistetaan hillitsemispotentiaaliltaan merkittävät alat ja hyödynnetään tähän mennessä käyttämättömiä mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön, esim.vihreän ilmastorahaston, avulla. Kolmanneksi olisi lisättävä kansallista tasoa alemman tason, valtiosta riippumattomia ja yksityssektorin toimia, jotka täydentävät hallitusten toimia. Monia aloitteita käynnistettiin YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa syyskuussa 2014 sekä Liman ilmastokonferenssissa. 11. Miten tiedämme, saavuttavatko maat tavoitteensa? Ainoa tapa saavuttaa tarvittava luottamus uuteen pöytäkirjaan on varmistaa, että se sisältää vakaan järjestelmän, jolla taataan avoimuus ja vastuullisuus. Kyseisen järjestelmän on sisällettävä yhteiset oikeudellisesti sitovat tarkkailua, raportointia, todentamista koskevat säännöt sekä laskentasäännöt ja tähän liittyvä vaatimusten noudattamista koskeva prosessi. Tarkkailua, raportointia ja todentamista sekä laskentaa koskevilla yhteisillä säännöillä taataan velvoitteiden noudattaminen, koska niiden avulla osapuolet voivat yhdenmukaisesti osoittaa, että ne noudattavat sitoumuksiaan ja että ilmoitut tulokset vastaavat todellisuutta. Niiden perusteella osapuolet voivat myös osoittaa, miten ne yhdessä edistyvät, ja niiden avulla saadaan tarvittavat tiedot tehokkaan kansallisen hillitsemispolitiikan muotoilemiseksi. Vaatimusten noudattamista koskevalla prosessilla edistetään ja helpotetaan sitä, että kaikki osapuolet panevat vaatimukset täytäntöön hyvissä ajoin ja tuloksellisesti, parannetaan luottamusta siihen, että kaikki osapuolet tekevät osuutensa, sekä varmistetaan oikeusvarmuus ja ennustettavuus. Tämä on ratkaiseva tekijä sille, että pysytään linjalla, jolla alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. 12. Mikä osuus sopeutumisella on uudessa ilmastosopimuksessa? Vaikka kunnianhimoiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, tarvitaan myös yksittäisiä ja yhteisiä toimia, joiden avulla voidaan valmistautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Sopeutuminen on sen vuoksi olennainen osa uutta pöytäkirjaa. Uudessa pöytäkirjassa olisi korostettava kaikkien maiden sitoumusta toteuttaa toimia, joilla edistetään riittävää sopeutumista, sisällytetään sopeutuminen kansallisiin ja alueellisiin suunnitteluprosesseihin ja tehdään yhteistyötä ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Jotta voidaan arvioida edistymistä kohti ilmastosopimuksen tavoitetta, pöytäkirjan perusteella olisi parannettava raportointia sopeutumisen tehokkuudesta sekä kestävyyden parantamisesta saaduista kokemuksista. Tässä voidaan hyödyntää kansallisia tiedonantoja. Pöytäkirjalla olisi helpotettava avun antamista niille alueille ja maille, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille, muun muassa tarjoamalla taloudellista ja teknistä tukea sekä apua valmiuksien parantamiseen. 13. Mitkä ovat mahdollisuudet maailmanlaajuisen sopimuksen toteutumiselle? Mahdollisuudet ovat hyvät. Haasteena on varmistaa, että uusi pöytäkirja vastaa tarkoitustaan tulevina vuosina. Tämän saavuttamiseksi pöytäkirjan on oltava kunnianhimoinen, vahva ja dynaaminen, ja sen on pystyttävä pitämään osapuolet linjassa kohti alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. EU uskoo siihen, että uusi pöytäkirja vahvistaa ja laajentaa merkittävästi yhteisiä kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yleinen julkinen ja poliittinen tuki ilmastotoimien lisäämiseksi on vahvistunut viimeisten 12 kuukauden aikana. EU:n johtajien lokakuussa hyväksymä kasvihuonekaasupäästöjen "vähintään 40 prosentin" vähentämistavoite sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitukset tulevista tavoitteista ovat selkeä osoitus kansainvälisen yhteisön tahdosta. Liman

5 ilmastokonferenssissa tehtiin kehitysmaiden avustamiseen käytettävään vihreään ilmastorahastoon (GCF) liittyviä sitoumuksia, jotka ylittivät 10 miljardia dollaria. Miltei puolet tästä tuli EU:n jäsenvaltioista. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. Raportissa tosin painotetaan, että kunnianhimoisilla maailmanlaajuisilla yhteisillä toimilla on kiire. Tuloksellisen sopimuksen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten, erityisesti G20-maiden ja muiden korkean tulotason ja keskitulotason maiden, vahvaa poliittista tahtoa. 14. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tiedonanto esitetään EU:n ympäristöministereille 6. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa. Tulevina viikkoina EU viimeistelee panoksensa uuteen maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen, ja se toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle maaliskuun loppuun mennessä. EU:n prioriteetteihin tulevina kuukausina kuuluvat intensiivisen vuoropuhelun ja yhteistyön varmistaminen kumppanimaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena on rohkaista (erityisesti suurimpien kansantalouksien foorumin, G20:n ja G7:n yhteydessä) G20-maita ja muita korkean tulotason ja keskitulotason maita toimimaan esikuvana siten, että ne esittävät ajoissa kunnianhimoiset kansalliset panoksensa. Euroopan komissio harkitsee asiaa koskevan kansainvälisen konferenssin järjestämistä, jotta voidaan parantaa keskinäistä ymmärrystä ehdotettujen panosten määristä sekä yhteisen tavoitetason riittävyydestä ennen Pariisin konferenssia. 15. Kuka hyötyisi? Maailman kaikki maat ja niiden kansalaiset hyötyvät siitä, että ilmastonmuutosta estetään saavuttamasta vaarallisia tasoja. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennessä raportissa esitetään haitalliset vaikutukset, joita aiheutuu, jos ilmastonmuutokseen ei puututa tehokkaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisen lisäksi EU saa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, joihin kuuluvat: lisääntynyt energiaturvallisuus, joka liittyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja tuonnin vähentymiseen suurempi energiatehokkuus verrattuna nykyiseen polittiikkaan, mikä auttaa alentamaan kustannuksia, luomaan työpaikkoja ja parantamaan kilpailukykyä - ilman pilaantumisen vähentyminen, mistä on hyötyä ihmisten terveydelle työllisyyden osalta uusien kasvualojen odotetaan luovan mahdollisuuksia eri aloilla, kuten teknisillä aloilla, perustuotannossa, liikennevälineiden alalla, rakentamisessa ja yrityspalveluissa. MEMO/15/4487 Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh tai sähköposti

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 12.7.2012 B7-0000/2012 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2012 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Dohan

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2015-00252 YSO Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) 27.08.2015 Asia EU; Kansainväliset ilmastoneuvottelut; komission tiedonanto "Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2012/0183(NLE) 4.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia

Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/34 Bryssel 23. tammikuuta 2008 Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia 1. Mitä komissio ehdottaa? Komissio hyväksyi 10. tammikuuta 2007 energia- ja ilmastonmuutospaketin,

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16)

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) http://www.satuhassi.net/2010/paatoslauselma-cancunin-ilmastonmuutoskonferenssista-cop16/ Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.10.2013 SWD(2013) 431 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA Oheisasiakirja Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Sinun maailmasi sinun ilmastosi VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Ilmastonmuutos. Sinun maailmasi sinun ilmastosi VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA Ilmastonmuutos Sinun maailmasi sinun ilmastosi Vähähiilinen talous edistää talouskasvua ja työpaikkojen luomista SISÄLLYS VALOKEILASSA EUROOPAN UNIONIN POLITIIKKA

Lisätiedot

Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015. Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen,

Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015. Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Suomen uskonnollisten järjestöjen yhteinen saatekirje: Syyskuu 2015 Hyvä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, Me Suomen uskonnollisten yhteisöjen edustajat lähestymme teitä liittyen kiireelliseen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. kesäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0192 (NLE) 10653/16 PECHE 242 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.6.2014 COM(2014) 370 final 2014/0188 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS liittymisen huomioon ottamiseksi tehdyn pöytäkirjan allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. huhtikuuta 2011 (04.05) (OR. en) 9044/11 ENFOPOL 109 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Ed. asiak.

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn SYKE 13.10.2007 vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto Sisältö Tunnistaminen Sääntelyn tasot Kansallinen implementointi Lopuksi Tunnistaminen

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Kotitaloudet ja energian hinta. Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Kotitaloudet ja energian hinta Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015

Kohti Pariisin ilmastosopimusta. Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Kohti Pariisin ilmastosopimusta Mikael Ohlström EK:n kesätoimittajaseminaari 9.6.2015 Neuvotteluiden historia Tukholma 1972: ympäristö nousi kv. suhteiden asialistalle, YK:n ympäristöohjelma UNEP perustettiin

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 18.2.2013 2012/2296(INI) MIETINTÖLUONNOS kevyiden yksityisajoneuvojen tiemaksu- ja vinjettijärjestelmää Euroopassa koskevasta strategiasta

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot