Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen"

Transkriptio

1 Euroopan komissio - Taustatiedote Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen Bryssel, 25 helmikuu Mikä on tiedonannon tavoite? Tiedonannossa esitetään EU:n visio avoimesta, dynaamisesta ja oikeudellisesti sitovasta YK:n ilmastosopimuksesta, jonka avulla kansainvälinen yhteisö voi estää ilmastonmuutoksen etenemisen vaaralliselle tasolle. Kansainväliset neuvottelut ovat käynnissä, ja ne on määrä saada päätökseen YK:n ilmastokonferenssissa Pariisissa joulukuussa Tiedonannossa muunnetaan EU:n huippukokouksessa lokakuussa 2014 tehdyt päätökset EU:n päästövähennystavoitteiksi (ns. kansalliset panokset, Intended Nationally Determined Contribution, INDC), joita esitetään uutta sopimusta varten. 2. Mikä on tämän tiedonannon osuus tänään julkistetusta EU:n energiaunionistrategiasta? Tiedonanto on keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön Junckerin komission ensisijaisia tavoitteita joustavasta Euroopan unionin energiaunionista ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ilmastonmuutospolitiikasta. Vuoden 2014 lokakuussa EU:n johtajat sopivat vuoteen 2030 ulottuvasta politiikasta, jonka yhtenä osana on tavoite kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosentilla. Tarkoituksena on saada Euroopan unionin taloudesta ja energiajärjestelmästä kilpailukykyisempi, turvallisempi ja kestävämpi. Tavoitteena on myös saada uusiutuvan energian osuus ja energiansäästöt vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä on tarkoitus tarkistaa osana vuoden 2020 jälkeisiä lainsäädäntöpuitteita. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kansainvälisiä toimia. EU:n päästöjen osuus on noin 10 prosenttia kokonaispäästöistä, ja tämä osuus tulee edelleen laskemaan tulevana vuosikymmenenä. Vuonna 2011 YK:n ilmastosopimuksen 196 osapuolta päättivät laatia uuden, kaikkiin osapuoliin sovellettavan sopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin järjestetään ilmastonmuutoskonferenssi Pariisissa. Tiedonannossa käsitellään kolmea keskeistä osaa kyseistä sopimusta varten. 3. Miksi tarvitsemme ilmastosopimusta? Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut tieteellisen näytön, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on pidettävä alle kahdessa celsiusasteessa (3,6 F) verrattuna esiteollisen ajan lämpötilaan, jos halutaan estää ilmastonmuutoksen eteneminen vaaralliselle tasolle. Tähänastiset kansainväliset toimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä: maapallon keskimääräisen pintalämpötilan nousun vuonna 2100 arvioidaan olevan 3,7 4,8 celsiusastetta vuosien keskiarvoon verrattuna. Tämänhetkinen nousu on 0,85 celsiusastetta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreimman arvion mukaan tilaisuus lämpötilan nousun pitämiseksi alle kahdessa celsiusasteessa on kulumassa umpeen nopeasti. Lämpötilan nousun rajoittaminen edellyttää sitä, että kaikki maat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja kestävästi. Toimien lykkääminen olisi puolestaan kalliimpaa ja teknisesti haastavampaa, ja se kaventaisi mahdollisuuksia vähentää päästöjä tehokkaasti ja valmistautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. YK:n ilmastosopimuksesa on 196 osapuolta eli siihen kuuluvat lähes kaikki maailman valtiot sekä EU. Ilmastosopimuksella on vuodesta 1994 keskitytty estämään häiriöt, joita ihmisen toiminnasta aiheutuu ilmastojärjestelmälle. Kioton pöytäkirja oli merkittävä ensimmäinen askel. Siinä on kuitenkin mukana ainoastaan 39 teollisuusmaata eikä sen koskaan odotettu ratkaisevan ongelmaa yksinään. Kööpenhaminan konferenssin jälkeen vuoteen 2014 mennessä yli 90 maata (sekä kehitys- että teollisuusmaita) oli tehnyt vapaaehtoisia, vuoteen 2020 ulottuvia päästösitoumuksia. Nämä sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi ilmastosopimuksen osapuolet käynnistivät vuonna 2011 neuvottelut uudesta kaikkia osapuolia koskevasta ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, jonka avulla alle kahden celsiusasteen

2 tavoite olisi edelleen saavutettavissa. Uusi sopimus on tarkoitus saada aikaan Pariisissa joulukuussa 2015, ja se tulisi voimaan vuonna EU katsoo, että uuden pöytäkirjan olisi sisällettävä oikeudellisesti sitovat päästövähennysvelvoitteet. Tämä antaisi valtioille, markkinoille ja yleisölle hyvin selkeän signaalin siitä, että pöytäkirjan osapuolet ovat sitoutuneet torjumaan ilmastonmuutosta. Tällaiset sitoumukset ovat vahva merkki osapuolen poliittista tahdosta täyttää velvoitteensa. Lisäksi ne takaavat ennustettavuuden ja varmuuden kaikille julkisille ja yksityisille toimijoille ja turvaavat pysyvyyden kansallisten poliittisten muutosten aikana. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan uudella sopimuksella, jota sovelletaan kaikkiin osapuoliin. 4. Mitkä ovat tiedonannon keskeiset osat? Tiedonannon keskeiset osat ovat seuraavat: - Tiedonannossa muunnetaan EU:n johtajien lokakuussa 2014 huippukokouksessaan tekemät päätökset, joita EU esittää uutta sopimusta varten. Tavoite ilmoitetaan Limassa sovittujen tietovaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan osuutensa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. - Tiedonannossa kehotetaan kaikkia maita ilmoittamaan ehdotettamansa päästövähennystavoitteet vuoden 2020 jälkeiselle, vuoteen 2025/2030 ulottuvalle kaudelle jo hyvissä ajoin ennen Pariisin ilmastokokousta. Erityisesti Kiinan, USA:n ja muiden G20-maiden olisi pystyttävä ilmoittamaan tavoitteensa viimeistään vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. - Tiedonannossa hahmotellaan avoin ja dynaaminen oikeudellisesti sitova sopimus, jossa esitetään kaikkien osapuolten kohtuulliset ja kunnianhimoiset sitoumukset siten, että otetaan huomioon muuttuva geopoliittinen tilanne. Näiden tieteellisesti perusteltujen sitoumusten pitäisi yhdessä olla riittäviä niin, että päästöjä voidaan vähentää maailmanlaajuisesti vähintään 60 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. - Tiedonannossa ehdotetaan, että vuoden 2015 sopimus tehdään YK:n ilmastosopimuksen pöytäkirjan muodossa ja että se tulee voimaan heti, kun sen ovat ratifioineet maat, joiden päästöt ovat yhteensä 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa noin 80 prosenttia maailman kokonaispäästöistä vuonna EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen olisi osoitettava poliittista johtajuutta liittymällä pöytäkirjaan mahdollisimman pian. - Päästövähennyssitoumusten lisäksi uuden pöytäkirjan puitteissa olisi rohkaistava kaikkia maita osallistumaan ilmastorahoitukseen, teknologian kehittämiseen ja siirtoon sekä valmiuksien kehittämiseen. - Jotta maat saavuttavat ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen, pöytäkirjassa olisi lujitettava osapuolten velvoitteita toteuttaa sopeutumistoimia, tehdä yhteistyötä ja edistää sellaisten strategioiden tehokasta ja tuloksellista käyttöä, joiden avulla pyritään vähentämään päästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. - Tiedoannossa painotetaan sitä, että pöytäkirjassa olisi vaadittava päästöjen vähentämistä kaikilla aloilla, mukaan lukien lento- ja meriliikenne sekä fluorikaasut. Näiden alojen toimiin olisi ryhdyttävä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Montrealin pöytäkirjan puitteissa vuoden 2016 loppuun mennessä. - Tiedonannossa osoitetaan, miten EU:n muut politiikan alat, kuten kauppa, tieteellinen tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot sekä talousyhteistyö ja kehitysyhteistyö voivat tukea ja vahvistaa EU:n kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. - Tiedonantoa täydentää ilmastodiplomatiaa koskeva toimintasuunnitelma, jolla pyritään lujittamaan EU:n tiedotustoimia ja luomaan kumppanuuksia kunnianhimoisten EU:n ulkopuolisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa Pariisin ilmastokokousta silmällä pitäen. 5. Miksi kaikkien maiden tulisi antaa panoksensa ja millainen niiden panoksen tulisi olla? Uuden pöytäkirjan on heijastettava eri valtioiden lisääntyvää vastuuta maailman taloudesta sekä geopoliittisia realiteetteja ja maiden valmiuksia antaa oma panoksensa. Vuoden 2014 marraskuussa Kiina ja USA, maailman kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa, seurasivat EU:ta ilmoittamalla omat tavoitteensa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhdessä ne vastaavat kuitenkin ainoastaan noin puolesta maailman nykyisistä kokonaispäästöistä. Jotta uudella pöytäkirjalla saavutettaisiin tuloksia, sillä on oltava mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja mahdollisimman korkea tavoitetaso. Mailla, joilla on suurin vastuu ja parhaimmat valmiudet, on oltava myös kaikkein kunnianhimoisimmat osuudet, mutta on tärkeää, että kaikki maat osallistuvat pöytäkirjaan ja ovat sitoutuneita tekemään osuutensa. Kunkin osapuolen tavoitetason olisi noustava merkittävästi, ja toimien olisi oltava laajempialaisia verrattuna osapuolen tähänastiseen sitoumukseen.

3 Siinä on myös ajan mittaan pyrittävä alhaisempiin kokonaispäästöihin sekä päästöintensiteetin parantumiseen. 6. Miten uudella sopimuksella voidaan helpottaa ilmastorahoituksen saatavuutta? Siirtyminen vähäpäästöiseen ilmastonmuutosta sietävään talouteen edellyttää investointimallien laajamittaista muuttamista. Sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella on suurta merkitystä. Pöytäkirjalla olisi luotava uuden pöytäkirjan osapuolille puitteet, jotka edistäisivät investointeja vähäpäästöisiin ja ilmastonmuutoksen sietämistä parantaviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Tähän voisi liittyä esimerkiksi uuden pöytäkirjan kaikkien osapuolten sitoumus luoda suotuisa toimintaympäristö, jotta voidaan edistää investointeja vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutosta sietävään teknologiaan. Sopivien paikallisten (oikeudellisten sekä organisaatioon, verotukseen, tietoon ja politiikkaan liittyvien) olosuhteiden luominen on välttämätöntä, jotta voidaan onnistuneesti hankkia ilmastorahoitusta. Uuden pöytäkirjan osapuolten olisi myös sitouduttava sisällyttämään ilmastonäkökohdat kaikkiin politiikkoihin, kehitysstrategioihin ja investointeihin, jotta voidaan hyödyntää synergiaetuja kehitys- ja ilmastorahoituksen välillä. Hillitsemis- ja sopeutumistoimia varten vuoden 2020 jälkeen tarvittavasta rahoituksesta saadaan selkeämpi käsitys, kun suurin osa suunnitelluista kansallisesti päätettävistä panoksista ja kansallisista sopeutumissuunnitelmista julkaistaan. 7. Tukeeko EU jatkossakin ilmastotoimia kehitysmaissa? EU on sitoutunut jatkamaan kehitysmaiden tukemista. EU on kehittänyt monia erilaisia rahoitusvälineitä, joilla vastataan rahoitustarpeisiin eri maissa ja eri aloilla. Vähiten kehittyneille ja haavoittuvimmille maille myönnetään jatkossakin rahoitusta ensisijaisesti, esimerkiksi EU:n ilmastonmuutosliittouman tai erityisiä maita ja alueita koskevien EU:n yhteistyöohjelmien kautta. Avustusten lisäksi EU helpottaa lainojen ja yksityisen rahoituksen hankkimista alueellisten investointivälineiden avulla. Vuodesta 2007 alkaen näistä välineistä on myönnetty yhteensä noin miljardi euroa EU:n avustuksia ja yli kuusi miljardia euroa julkisia lainoja, ja näin on saatu yhteensä yli 25 miljardin euroa yli 120 ilmastohankkeeseen kehitysmaissa. Lisäksi monet EU:n jäsenvaltiot tukevat kehitysmaita hyvin merkittävillä kahdenkeskisillä yhteistyöohjelmilla sekä monenvälisillä rahastoilla, kuten vihreällä ilmastorahastolla (GCF) sekä Maailmanlaajuisella ympäristörahastolla (GEF). Yksistään vuonna 2013 EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät yhdessä noin 9,5 miljardia euroa (noin 12 miljardia dollaria) avustuksia ja lainoja ilmastotoimien tukemiseksi kehitysmaissa. 8. Miten valmistellaan ja kootaan päästövähennyspanokset vuonna 2015 tehtävään sopimukseen? Kukin YK:n ilmastosopimuksen osapuoli valmistelee kansalliset panokset, kuten EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet. Vaatimukset tiedoista, joita tarvitaan ehdotettujen tavoitteiden kuvaamiseksi selkeällä, avoimella ja ymmärrettävällä tavalla, esitettiin ilmastokonferenssissa Perussa joulukuussa 2014 sovitussa asiakirjassa "Lima call for climate action". Kaikkien osapuolten on ilmoitettava kansallisista panoksistaan hyvissä ajoin ennen Pariisin konferenssia. EU toivoo, että kaikki G20-maat, muut suurimmat taloudet ja muut maat, jotka siihen pystyvät, ilmoittavat kansalliset panoksensa vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. EU:n ehdotettu panos sisältyy tiedonantoon, jossa esitetään EU:n päästövähennystavoite kansallisen panoksen muodossa sovittujen vaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan kansallisen panoksensa maaliskuun loppuun mennessä. YK:n ilmastosopimus on luonut erityisen portaalin kansallisille panoksille, jotka julkaistaan ilmastosopimuksen sivustolla. Liman ilmastokonferenssissa YK:n ilmastosopimus valtuutettiin laatimaan 1. marraskuuta 2015 mennessä yhteenveto niiden ehdotettujen panosten vaikutuksista, jotka osapuolet ovat ilmoittaneet 1. lokakuuta 2015 mennessä. 9. Mikä on EU:n panos uuteen sopimukseen? EU:n panos vuonna 2015 tehtävään Pariisin sopimukseen on sitova tavoite, joka kattaa kaikki talouden alat ja jonka mukaan kansallisia kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yleisen tavoitteen saavuttamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävien alojen on vähennettävä päästöjään 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta. "Ainakin 40 prosentin" tavoite on kunnianhimoinen ja kohtuullinen. Lisäksi se noudattaa kustannustehokasta kehityspolkua, jonka on tarkoitus johtaa vähintään 80 prosentin kansallisiin vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. 10. Entäs jos yhteenlasketut ehdotetut panokset eivät riitä siihen, että voidaan saavuttaa Pariisin konferenssissa sovittu tavoite siitä, että lämpötilan nousu pidetään alle kahdessa celsiusasteessa?

4 Mikäli Pariisissa tehtävät päästövähennyssitoumukset eivät riitä siihen, mitä tieteellisen näytön perusteella tarvitaan alle kahden celsiusasteen tavoitteen noudattamiseen, uudella pöytäkirjalla ja Pariisissa tehtävillä päätöksillä olisi varmistettava, että tavoitteen mukaiselle linjalle palataan mahdollisimman nopeasti. Pöytäkirjassa olisi ensinnäkin määrättävä kaikkia osapuolia koskevasta prosessista, jossa hillitsemisvelvoitteita tarkastellaan uudelleen ja lujitetaan säännöllisin väliajoin pöytäkirjan pitkän aikavälin tavoitteen ja uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti. Jos osapuolten yhteiset toimet eivät ole riittäviä, osapuolia olisi tässä viisivuotisessa prosessissa kannustettava nostamaan senhetkistä tavoitetasoaan seuraavina velvoitekausina. Vuonna 2020 alkavalla viisivuotisella uudelleentarkasteluprosessilla olisi helpotettava avoimuutta, selkeyttä ja ymmärrystä osapuolten hillitsemissitoumuksista sen perusteella, miten ne edistävät alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. Uudelleentarkastelussa osapuolia olisi pyydettävä selostamaan hillitsemisvelvoitteidensa edistymistä ja sitä, miksi ne katsovat toimiensa olleen kohtuullisia ja kunnianhimoisia. Prosessissa olisi myös otettava huomioon muuttuvat valmiudet, vastuut sekä erot kansallisissa olosuhteissa. Toiseksi Pariisissa olisi päätettävä vuonna 2016 aloitettavasta prosessista, jossa tunnistetaan hillitsemispotentiaaliltaan merkittävät alat ja hyödynnetään tähän mennessä käyttämättömiä mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön, esim.vihreän ilmastorahaston, avulla. Kolmanneksi olisi lisättävä kansallista tasoa alemman tason, valtiosta riippumattomia ja yksityssektorin toimia, jotka täydentävät hallitusten toimia. Monia aloitteita käynnistettiin YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa syyskuussa 2014 sekä Liman ilmastokonferenssissa. 11. Miten tiedämme, saavuttavatko maat tavoitteensa? Ainoa tapa saavuttaa tarvittava luottamus uuteen pöytäkirjaan on varmistaa, että se sisältää vakaan järjestelmän, jolla taataan avoimuus ja vastuullisuus. Kyseisen järjestelmän on sisällettävä yhteiset oikeudellisesti sitovat tarkkailua, raportointia, todentamista koskevat säännöt sekä laskentasäännöt ja tähän liittyvä vaatimusten noudattamista koskeva prosessi. Tarkkailua, raportointia ja todentamista sekä laskentaa koskevilla yhteisillä säännöillä taataan velvoitteiden noudattaminen, koska niiden avulla osapuolet voivat yhdenmukaisesti osoittaa, että ne noudattavat sitoumuksiaan ja että ilmoitut tulokset vastaavat todellisuutta. Niiden perusteella osapuolet voivat myös osoittaa, miten ne yhdessä edistyvät, ja niiden avulla saadaan tarvittavat tiedot tehokkaan kansallisen hillitsemispolitiikan muotoilemiseksi. Vaatimusten noudattamista koskevalla prosessilla edistetään ja helpotetaan sitä, että kaikki osapuolet panevat vaatimukset täytäntöön hyvissä ajoin ja tuloksellisesti, parannetaan luottamusta siihen, että kaikki osapuolet tekevät osuutensa, sekä varmistetaan oikeusvarmuus ja ennustettavuus. Tämä on ratkaiseva tekijä sille, että pysytään linjalla, jolla alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. 12. Mikä osuus sopeutumisella on uudessa ilmastosopimuksessa? Vaikka kunnianhimoiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, tarvitaan myös yksittäisiä ja yhteisiä toimia, joiden avulla voidaan valmistautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Sopeutuminen on sen vuoksi olennainen osa uutta pöytäkirjaa. Uudessa pöytäkirjassa olisi korostettava kaikkien maiden sitoumusta toteuttaa toimia, joilla edistetään riittävää sopeutumista, sisällytetään sopeutuminen kansallisiin ja alueellisiin suunnitteluprosesseihin ja tehdään yhteistyötä ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Jotta voidaan arvioida edistymistä kohti ilmastosopimuksen tavoitetta, pöytäkirjan perusteella olisi parannettava raportointia sopeutumisen tehokkuudesta sekä kestävyyden parantamisesta saaduista kokemuksista. Tässä voidaan hyödyntää kansallisia tiedonantoja. Pöytäkirjalla olisi helpotettava avun antamista niille alueille ja maille, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille, muun muassa tarjoamalla taloudellista ja teknistä tukea sekä apua valmiuksien parantamiseen. 13. Mitkä ovat mahdollisuudet maailmanlaajuisen sopimuksen toteutumiselle? Mahdollisuudet ovat hyvät. Haasteena on varmistaa, että uusi pöytäkirja vastaa tarkoitustaan tulevina vuosina. Tämän saavuttamiseksi pöytäkirjan on oltava kunnianhimoinen, vahva ja dynaaminen, ja sen on pystyttävä pitämään osapuolet linjassa kohti alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. EU uskoo siihen, että uusi pöytäkirja vahvistaa ja laajentaa merkittävästi yhteisiä kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yleinen julkinen ja poliittinen tuki ilmastotoimien lisäämiseksi on vahvistunut viimeisten 12 kuukauden aikana. EU:n johtajien lokakuussa hyväksymä kasvihuonekaasupäästöjen "vähintään 40 prosentin" vähentämistavoite sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitukset tulevista tavoitteista ovat selkeä osoitus kansainvälisen yhteisön tahdosta. Liman

5 ilmastokonferenssissa tehtiin kehitysmaiden avustamiseen käytettävään vihreään ilmastorahastoon (GCF) liittyviä sitoumuksia, jotka ylittivät 10 miljardia dollaria. Miltei puolet tästä tuli EU:n jäsenvaltioista. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. Raportissa tosin painotetaan, että kunnianhimoisilla maailmanlaajuisilla yhteisillä toimilla on kiire. Tuloksellisen sopimuksen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten, erityisesti G20-maiden ja muiden korkean tulotason ja keskitulotason maiden, vahvaa poliittista tahtoa. 14. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tiedonanto esitetään EU:n ympäristöministereille 6. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa. Tulevina viikkoina EU viimeistelee panoksensa uuteen maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen, ja se toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle maaliskuun loppuun mennessä. EU:n prioriteetteihin tulevina kuukausina kuuluvat intensiivisen vuoropuhelun ja yhteistyön varmistaminen kumppanimaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena on rohkaista (erityisesti suurimpien kansantalouksien foorumin, G20:n ja G7:n yhteydessä) G20-maita ja muita korkean tulotason ja keskitulotason maita toimimaan esikuvana siten, että ne esittävät ajoissa kunnianhimoiset kansalliset panoksensa. Euroopan komissio harkitsee asiaa koskevan kansainvälisen konferenssin järjestämistä, jotta voidaan parantaa keskinäistä ymmärrystä ehdotettujen panosten määristä sekä yhteisen tavoitetason riittävyydestä ennen Pariisin konferenssia. 15. Kuka hyötyisi? Maailman kaikki maat ja niiden kansalaiset hyötyvät siitä, että ilmastonmuutosta estetään saavuttamasta vaarallisia tasoja. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennessä raportissa esitetään haitalliset vaikutukset, joita aiheutuu, jos ilmastonmuutokseen ei puututa tehokkaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisen lisäksi EU saa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, joihin kuuluvat: lisääntynyt energiaturvallisuus, joka liittyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja tuonnin vähentymiseen suurempi energiatehokkuus verrattuna nykyiseen polittiikkaan, mikä auttaa alentamaan kustannuksia, luomaan työpaikkoja ja parantamaan kilpailukykyä - ilman pilaantumisen vähentyminen, mistä on hyötyä ihmisten terveydelle työllisyyden osalta uusien kasvualojen odotetaan luovan mahdollisuuksia eri aloilla, kuten teknisillä aloilla, perustuotannossa, liikennevälineiden alalla, rakentamisessa ja yrityspalveluissa. MEMO/15/4487 Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh tai sähköposti

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liittyvästä Pariisin sopimuksesta (Pariisin sopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat ) Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström 17.12.2015 (tavoitepohjat 17.11.2015) Mitä vähintään tarvitaan Pariisista? Oikeudellisesti sitova, kaikkia maita

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 12.7.2012 B7-0000/2012 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2012 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Dohan

Lisätiedot

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta 30.1.2014 A7-0047/33 Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta Mietintö Anne Delvaux, Konrad Szymański Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00285 YSO Oja Jenna(YM) 06.09.2016 Asia Ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus; komission ehdotus neuvoston päätökseksi Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2015-00252 YSO Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) 27.08.2015 Asia EU; Kansainväliset ilmastoneuvottelut; komission tiedonanto "Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokoaan suurempi Suomi Miten voimme vauhdittaa maailman ilmastotyötä Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi Oy

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM (2006) 40 lopullinen

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena komission asiakirja KOM (2006) 40 lopullinen EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 14. helmikuuta 2006 (05.09) (OR. fr) 6294/06 SAATE Lähettäjä: ENV 78 ENER 42 FISC 30 ONU 16 Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut:

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti

Hallitustenvälisen. lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti Mitä tiede sanoo Hallitustenvälisen lisen ilmastopaneelin uusin arviointiraportti IPCC:n arviointiraportit Poikkeuksellinen koonti ja synteesi laajan ja monipuolisen tieteenalan tiedosta Erittäinin arvovaltainen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä

29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä 01613/06/FI WP 127 Lausunto 9/2006 liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista annetun neuvoston direktiivin 2004/82/EY täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0183(NLE) 4.9.2012 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 2012/0183(NLE) 4.9.2012 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionin

Lisätiedot

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään

Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään FIBS: AAer Paris Ilmastoseminaari 15.12. 2015 Eurooppa sali Pariisin neuvo,elujen vaikutus liike- elämään Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia

Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia MEMO/08/34 Bryssel 23. tammikuuta 2008 Komission ehdotus taakan jakamiseksi kysymyksiä ja vastauksia 1. Mitä komissio ehdottaa? Komissio hyväksyi 10. tammikuuta 2007 energia- ja ilmastonmuutospaketin,

Lisätiedot

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA

Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA Kansainvälinen ratkaisu lentoliikenteen päästöhyvitysjärjestelmä CORSIA Päästökaupan ajankohtaispäivä, Energiavirasto 23.11.2016, Messukeskus Tiia Jyräsalo Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Taustaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS. unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU muuttamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.12.2012 COM(2012) 792 final 2012/0367 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS unionin Irlannille myöntämästä rahoitustuesta annetun täytäntöönpanopäätöksen 2011/77/EU

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2013 COM(2013) 167 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Kansainvälinen ilmastonmuutossopimus

Lisätiedot

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16)

Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) Päätöslauselma Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssista (COP16) http://www.satuhassi.net/2010/paatoslauselma-cancunin-ilmastonmuutoskonferenssista-cop16/ Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia Mikael Ohlström Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 17.11.2015: Mitä vähintään tarvitaan Pariisista? Oikeudellisesti sitova, kaikkia maita koskeva sopimus,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 10.1.2007 SEK(2007)7 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen Toimet vuoteen 2020 saakka

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä

Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Suunnitelma 0,7% -varojen käytöstä Johdanto Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto linjasi joulukuussa 2007, että TYY tulee näyttämään mallia YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa. Poliittisessa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Ilmastobarometri 2015

Ilmastobarometri 2015 Ilmastobarometri 2015 Tutkimuksen taustatiedot TNS Gallup Oy toteutti maaliskuussa 2015 kyselytutkimuksen kansalaisten ilmastonäkemyksistä. Tutkimuksen tilasi Valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmä

Lisätiedot

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp HE 200/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kera Oy -nimisestä

Lisätiedot

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.10.2013 SWD(2013) 431 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIONNISTA Oheisasiakirja Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä

Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Kansainvälisen lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen hyvitysjärjestelmä Liikenne- ja viestintävaliokunta 09.06.2016 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kv. lentoliikenteen markkinaehtoinen päästöjen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 21.9.2016 JOIN(2016) 43 final 2016/0298 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot