Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen"

Transkriptio

1 Euroopan komissio - Taustatiedote Kysymyksiä ja vastauksia Euroopan komission tiedonannosta: Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen Bryssel, 25 helmikuu Mikä on tiedonannon tavoite? Tiedonannossa esitetään EU:n visio avoimesta, dynaamisesta ja oikeudellisesti sitovasta YK:n ilmastosopimuksesta, jonka avulla kansainvälinen yhteisö voi estää ilmastonmuutoksen etenemisen vaaralliselle tasolle. Kansainväliset neuvottelut ovat käynnissä, ja ne on määrä saada päätökseen YK:n ilmastokonferenssissa Pariisissa joulukuussa Tiedonannossa muunnetaan EU:n huippukokouksessa lokakuussa 2014 tehdyt päätökset EU:n päästövähennystavoitteiksi (ns. kansalliset panokset, Intended Nationally Determined Contribution, INDC), joita esitetään uutta sopimusta varten. 2. Mikä on tämän tiedonannon osuus tänään julkistetusta EU:n energiaunionistrategiasta? Tiedonanto on keskeisessä asemassa pantaessa täytäntöön Junckerin komission ensisijaisia tavoitteita joustavasta Euroopan unionin energiaunionista ja tulevaisuuteen suuntautuvasta ilmastonmuutospolitiikasta. Vuoden 2014 lokakuussa EU:n johtajat sopivat vuoteen 2030 ulottuvasta politiikasta, jonka yhtenä osana on tavoite kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vähintään 40 prosentilla. Tarkoituksena on saada Euroopan unionin taloudesta ja energiajärjestelmästä kilpailukykyisempi, turvallisempi ja kestävämpi. Tavoitteena on myös saada uusiutuvan energian osuus ja energiansäästöt vähintään 27 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmä on tarkoitus tarkistaa osana vuoden 2020 jälkeisiä lainsäädäntöpuitteita. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kansainvälisiä toimia. EU:n päästöjen osuus on noin 10 prosenttia kokonaispäästöistä, ja tämä osuus tulee edelleen laskemaan tulevana vuosikymmenenä. Vuonna 2011 YK:n ilmastosopimuksen 196 osapuolta päättivät laatia uuden, kaikkiin osapuoliin sovellettavan sopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, jolloin järjestetään ilmastonmuutoskonferenssi Pariisissa. Tiedonannossa käsitellään kolmea keskeistä osaa kyseistä sopimusta varten. 3. Miksi tarvitsemme ilmastosopimusta? Kansainvälinen yhteisö on tunnustanut tieteellisen näytön, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on pidettävä alle kahdessa celsiusasteessa (3,6 F) verrattuna esiteollisen ajan lämpötilaan, jos halutaan estää ilmastonmuutoksen eteneminen vaaralliselle tasolle. Tähänastiset kansainväliset toimet ovat kuitenkin olleet riittämättömiä: maapallon keskimääräisen pintalämpötilan nousun vuonna 2100 arvioidaan olevan 3,7 4,8 celsiusastetta vuosien keskiarvoon verrattuna. Tämänhetkinen nousu on 0,85 celsiusastetta. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tuoreimman arvion mukaan tilaisuus lämpötilan nousun pitämiseksi alle kahdessa celsiusasteessa on kulumassa umpeen nopeasti. Lämpötilan nousun rajoittaminen edellyttää sitä, että kaikki maat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja kestävästi. Toimien lykkääminen olisi puolestaan kalliimpaa ja teknisesti haastavampaa, ja se kaventaisi mahdollisuuksia vähentää päästöjä tehokkaasti ja valmistautua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. YK:n ilmastosopimuksesa on 196 osapuolta eli siihen kuuluvat lähes kaikki maailman valtiot sekä EU. Ilmastosopimuksella on vuodesta 1994 keskitytty estämään häiriöt, joita ihmisen toiminnasta aiheutuu ilmastojärjestelmälle. Kioton pöytäkirja oli merkittävä ensimmäinen askel. Siinä on kuitenkin mukana ainoastaan 39 teollisuusmaata eikä sen koskaan odotettu ratkaisevan ongelmaa yksinään. Kööpenhaminan konferenssin jälkeen vuoteen 2014 mennessä yli 90 maata (sekä kehitys- että teollisuusmaita) oli tehnyt vapaaehtoisia, vuoteen 2020 ulottuvia päästösitoumuksia. Nämä sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi ilmastosopimuksen osapuolet käynnistivät vuonna 2011 neuvottelut uudesta kaikkia osapuolia koskevasta ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta, jonka avulla alle kahden celsiusasteen

2 tavoite olisi edelleen saavutettavissa. Uusi sopimus on tarkoitus saada aikaan Pariisissa joulukuussa 2015, ja se tulisi voimaan vuonna EU katsoo, että uuden pöytäkirjan olisi sisällettävä oikeudellisesti sitovat päästövähennysvelvoitteet. Tämä antaisi valtioille, markkinoille ja yleisölle hyvin selkeän signaalin siitä, että pöytäkirjan osapuolet ovat sitoutuneet torjumaan ilmastonmuutosta. Tällaiset sitoumukset ovat vahva merkki osapuolen poliittista tahdosta täyttää velvoitteensa. Lisäksi ne takaavat ennustettavuuden ja varmuuden kaikille julkisille ja yksityisille toimijoille ja turvaavat pysyvyyden kansallisten poliittisten muutosten aikana. Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan uudella sopimuksella, jota sovelletaan kaikkiin osapuoliin. 4. Mitkä ovat tiedonannon keskeiset osat? Tiedonannon keskeiset osat ovat seuraavat: - Tiedonannossa muunnetaan EU:n johtajien lokakuussa 2014 huippukokouksessaan tekemät päätökset, joita EU esittää uutta sopimusta varten. Tavoite ilmoitetaan Limassa sovittujen tietovaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan osuutensa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuoden 2015 maaliskuun loppuun mennessä. - Tiedonannossa kehotetaan kaikkia maita ilmoittamaan ehdotettamansa päästövähennystavoitteet vuoden 2020 jälkeiselle, vuoteen 2025/2030 ulottuvalle kaudelle jo hyvissä ajoin ennen Pariisin ilmastokokousta. Erityisesti Kiinan, USA:n ja muiden G20-maiden olisi pystyttävä ilmoittamaan tavoitteensa viimeistään vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. - Tiedonannossa hahmotellaan avoin ja dynaaminen oikeudellisesti sitova sopimus, jossa esitetään kaikkien osapuolten kohtuulliset ja kunnianhimoiset sitoumukset siten, että otetaan huomioon muuttuva geopoliittinen tilanne. Näiden tieteellisesti perusteltujen sitoumusten pitäisi yhdessä olla riittäviä niin, että päästöjä voidaan vähentää maailmanlaajuisesti vähintään 60 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. - Tiedonannossa ehdotetaan, että vuoden 2015 sopimus tehdään YK:n ilmastosopimuksen pöytäkirjan muodossa ja että se tulee voimaan heti, kun sen ovat ratifioineet maat, joiden päästöt ovat yhteensä 40 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tämä vastaa noin 80 prosenttia maailman kokonaispäästöistä vuonna EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen olisi osoitettava poliittista johtajuutta liittymällä pöytäkirjaan mahdollisimman pian. - Päästövähennyssitoumusten lisäksi uuden pöytäkirjan puitteissa olisi rohkaistava kaikkia maita osallistumaan ilmastorahoitukseen, teknologian kehittämiseen ja siirtoon sekä valmiuksien kehittämiseen. - Jotta maat saavuttavat ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen, pöytäkirjassa olisi lujitettava osapuolten velvoitteita toteuttaa sopeutumistoimia, tehdä yhteistyötä ja edistää sellaisten strategioiden tehokasta ja tuloksellista käyttöä, joiden avulla pyritään vähentämään päästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. - Tiedoannossa painotetaan sitä, että pöytäkirjassa olisi vaadittava päästöjen vähentämistä kaikilla aloilla, mukaan lukien lento- ja meriliikenne sekä fluorikaasut. Näiden alojen toimiin olisi ryhdyttävä Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja Montrealin pöytäkirjan puitteissa vuoden 2016 loppuun mennessä. - Tiedonannossa osoitetaan, miten EU:n muut politiikan alat, kuten kauppa, tieteellinen tutkimus, teknologian kehittäminen ja innovaatiot sekä talousyhteistyö ja kehitysyhteistyö voivat tukea ja vahvistaa EU:n kansainvälistä ilmastopolitiikkaa. - Tiedonantoa täydentää ilmastodiplomatiaa koskeva toimintasuunnitelma, jolla pyritään lujittamaan EU:n tiedotustoimia ja luomaan kumppanuuksia kunnianhimoisten EU:n ulkopuolisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa Pariisin ilmastokokousta silmällä pitäen. 5. Miksi kaikkien maiden tulisi antaa panoksensa ja millainen niiden panoksen tulisi olla? Uuden pöytäkirjan on heijastettava eri valtioiden lisääntyvää vastuuta maailman taloudesta sekä geopoliittisia realiteetteja ja maiden valmiuksia antaa oma panoksensa. Vuoden 2014 marraskuussa Kiina ja USA, maailman kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa, seurasivat EU:ta ilmoittamalla omat tavoitteensa vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Yhdessä ne vastaavat kuitenkin ainoastaan noin puolesta maailman nykyisistä kokonaispäästöistä. Jotta uudella pöytäkirjalla saavutettaisiin tuloksia, sillä on oltava mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus ja mahdollisimman korkea tavoitetaso. Mailla, joilla on suurin vastuu ja parhaimmat valmiudet, on oltava myös kaikkein kunnianhimoisimmat osuudet, mutta on tärkeää, että kaikki maat osallistuvat pöytäkirjaan ja ovat sitoutuneita tekemään osuutensa. Kunkin osapuolen tavoitetason olisi noustava merkittävästi, ja toimien olisi oltava laajempialaisia verrattuna osapuolen tähänastiseen sitoumukseen.

3 Siinä on myös ajan mittaan pyrittävä alhaisempiin kokonaispäästöihin sekä päästöintensiteetin parantumiseen. 6. Miten uudella sopimuksella voidaan helpottaa ilmastorahoituksen saatavuutta? Siirtyminen vähäpäästöiseen ilmastonmuutosta sietävään talouteen edellyttää investointimallien laajamittaista muuttamista. Sekä julkisella että yksityisellä rahoituksella on suurta merkitystä. Pöytäkirjalla olisi luotava uuden pöytäkirjan osapuolille puitteet, jotka edistäisivät investointeja vähäpäästöisiin ja ilmastonmuutoksen sietämistä parantaviin ohjelmiin ja hankkeisiin. Tähän voisi liittyä esimerkiksi uuden pöytäkirjan kaikkien osapuolten sitoumus luoda suotuisa toimintaympäristö, jotta voidaan edistää investointeja vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutosta sietävään teknologiaan. Sopivien paikallisten (oikeudellisten sekä organisaatioon, verotukseen, tietoon ja politiikkaan liittyvien) olosuhteiden luominen on välttämätöntä, jotta voidaan onnistuneesti hankkia ilmastorahoitusta. Uuden pöytäkirjan osapuolten olisi myös sitouduttava sisällyttämään ilmastonäkökohdat kaikkiin politiikkoihin, kehitysstrategioihin ja investointeihin, jotta voidaan hyödyntää synergiaetuja kehitys- ja ilmastorahoituksen välillä. Hillitsemis- ja sopeutumistoimia varten vuoden 2020 jälkeen tarvittavasta rahoituksesta saadaan selkeämpi käsitys, kun suurin osa suunnitelluista kansallisesti päätettävistä panoksista ja kansallisista sopeutumissuunnitelmista julkaistaan. 7. Tukeeko EU jatkossakin ilmastotoimia kehitysmaissa? EU on sitoutunut jatkamaan kehitysmaiden tukemista. EU on kehittänyt monia erilaisia rahoitusvälineitä, joilla vastataan rahoitustarpeisiin eri maissa ja eri aloilla. Vähiten kehittyneille ja haavoittuvimmille maille myönnetään jatkossakin rahoitusta ensisijaisesti, esimerkiksi EU:n ilmastonmuutosliittouman tai erityisiä maita ja alueita koskevien EU:n yhteistyöohjelmien kautta. Avustusten lisäksi EU helpottaa lainojen ja yksityisen rahoituksen hankkimista alueellisten investointivälineiden avulla. Vuodesta 2007 alkaen näistä välineistä on myönnetty yhteensä noin miljardi euroa EU:n avustuksia ja yli kuusi miljardia euroa julkisia lainoja, ja näin on saatu yhteensä yli 25 miljardin euroa yli 120 ilmastohankkeeseen kehitysmaissa. Lisäksi monet EU:n jäsenvaltiot tukevat kehitysmaita hyvin merkittävillä kahdenkeskisillä yhteistyöohjelmilla sekä monenvälisillä rahastoilla, kuten vihreällä ilmastorahastolla (GCF) sekä Maailmanlaajuisella ympäristörahastolla (GEF). Yksistään vuonna 2013 EU ja sen jäsenvaltiot myönsivät yhdessä noin 9,5 miljardia euroa (noin 12 miljardia dollaria) avustuksia ja lainoja ilmastotoimien tukemiseksi kehitysmaissa. 8. Miten valmistellaan ja kootaan päästövähennyspanokset vuonna 2015 tehtävään sopimukseen? Kukin YK:n ilmastosopimuksen osapuoli valmistelee kansalliset panokset, kuten EU ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet. Vaatimukset tiedoista, joita tarvitaan ehdotettujen tavoitteiden kuvaamiseksi selkeällä, avoimella ja ymmärrettävällä tavalla, esitettiin ilmastokonferenssissa Perussa joulukuussa 2014 sovitussa asiakirjassa "Lima call for climate action". Kaikkien osapuolten on ilmoitettava kansallisista panoksistaan hyvissä ajoin ennen Pariisin konferenssia. EU toivoo, että kaikki G20-maat, muut suurimmat taloudet ja muut maat, jotka siihen pystyvät, ilmoittavat kansalliset panoksensa vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen loppuun mennessä. EU:n ehdotettu panos sisältyy tiedonantoon, jossa esitetään EU:n päästövähennystavoite kansallisen panoksen muodossa sovittujen vaatimusten mukaisesti. EU on valmis ilmoittamaan kansallisen panoksensa maaliskuun loppuun mennessä. YK:n ilmastosopimus on luonut erityisen portaalin kansallisille panoksille, jotka julkaistaan ilmastosopimuksen sivustolla. Liman ilmastokonferenssissa YK:n ilmastosopimus valtuutettiin laatimaan 1. marraskuuta 2015 mennessä yhteenveto niiden ehdotettujen panosten vaikutuksista, jotka osapuolet ovat ilmoittaneet 1. lokakuuta 2015 mennessä. 9. Mikä on EU:n panos uuteen sopimukseen? EU:n panos vuonna 2015 tehtävään Pariisin sopimukseen on sitova tavoite, joka kattaa kaikki talouden alat ja jonka mukaan kansallisia kasvihuonekaasujen päästöjä on vähennettävä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Yleisen tavoitteen saavuttamiseksi EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen on vähennettävä päästöjään 43 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle jäävien alojen on vähennettävä päästöjään 30 prosentilla vuoden 2005 tasosta. "Ainakin 40 prosentin" tavoite on kunnianhimoinen ja kohtuullinen. Lisäksi se noudattaa kustannustehokasta kehityspolkua, jonka on tarkoitus johtaa vähintään 80 prosentin kansallisiin vähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. 10. Entäs jos yhteenlasketut ehdotetut panokset eivät riitä siihen, että voidaan saavuttaa Pariisin konferenssissa sovittu tavoite siitä, että lämpötilan nousu pidetään alle kahdessa celsiusasteessa?

4 Mikäli Pariisissa tehtävät päästövähennyssitoumukset eivät riitä siihen, mitä tieteellisen näytön perusteella tarvitaan alle kahden celsiusasteen tavoitteen noudattamiseen, uudella pöytäkirjalla ja Pariisissa tehtävillä päätöksillä olisi varmistettava, että tavoitteen mukaiselle linjalle palataan mahdollisimman nopeasti. Pöytäkirjassa olisi ensinnäkin määrättävä kaikkia osapuolia koskevasta prosessista, jossa hillitsemisvelvoitteita tarkastellaan uudelleen ja lujitetaan säännöllisin väliajoin pöytäkirjan pitkän aikavälin tavoitteen ja uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti. Jos osapuolten yhteiset toimet eivät ole riittäviä, osapuolia olisi tässä viisivuotisessa prosessissa kannustettava nostamaan senhetkistä tavoitetasoaan seuraavina velvoitekausina. Vuonna 2020 alkavalla viisivuotisella uudelleentarkasteluprosessilla olisi helpotettava avoimuutta, selkeyttä ja ymmärrystä osapuolten hillitsemissitoumuksista sen perusteella, miten ne edistävät alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. Uudelleentarkastelussa osapuolia olisi pyydettävä selostamaan hillitsemisvelvoitteidensa edistymistä ja sitä, miksi ne katsovat toimiensa olleen kohtuullisia ja kunnianhimoisia. Prosessissa olisi myös otettava huomioon muuttuvat valmiudet, vastuut sekä erot kansallisissa olosuhteissa. Toiseksi Pariisissa olisi päätettävä vuonna 2016 aloitettavasta prosessista, jossa tunnistetaan hillitsemispotentiaaliltaan merkittävät alat ja hyödynnetään tähän mennessä käyttämättömiä mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön, esim.vihreän ilmastorahaston, avulla. Kolmanneksi olisi lisättävä kansallista tasoa alemman tason, valtiosta riippumattomia ja yksityssektorin toimia, jotka täydentävät hallitusten toimia. Monia aloitteita käynnistettiin YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa syyskuussa 2014 sekä Liman ilmastokonferenssissa. 11. Miten tiedämme, saavuttavatko maat tavoitteensa? Ainoa tapa saavuttaa tarvittava luottamus uuteen pöytäkirjaan on varmistaa, että se sisältää vakaan järjestelmän, jolla taataan avoimuus ja vastuullisuus. Kyseisen järjestelmän on sisällettävä yhteiset oikeudellisesti sitovat tarkkailua, raportointia, todentamista koskevat säännöt sekä laskentasäännöt ja tähän liittyvä vaatimusten noudattamista koskeva prosessi. Tarkkailua, raportointia ja todentamista sekä laskentaa koskevilla yhteisillä säännöillä taataan velvoitteiden noudattaminen, koska niiden avulla osapuolet voivat yhdenmukaisesti osoittaa, että ne noudattavat sitoumuksiaan ja että ilmoitut tulokset vastaavat todellisuutta. Niiden perusteella osapuolet voivat myös osoittaa, miten ne yhdessä edistyvät, ja niiden avulla saadaan tarvittavat tiedot tehokkaan kansallisen hillitsemispolitiikan muotoilemiseksi. Vaatimusten noudattamista koskevalla prosessilla edistetään ja helpotetaan sitä, että kaikki osapuolet panevat vaatimukset täytäntöön hyvissä ajoin ja tuloksellisesti, parannetaan luottamusta siihen, että kaikki osapuolet tekevät osuutensa, sekä varmistetaan oikeusvarmuus ja ennustettavuus. Tämä on ratkaiseva tekijä sille, että pysytään linjalla, jolla alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. 12. Mikä osuus sopeutumisella on uudessa ilmastosopimuksessa? Vaikka kunnianhimoiset toimet päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, tarvitaan myös yksittäisiä ja yhteisiä toimia, joiden avulla voidaan valmistautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen haitallisiin vaikutuksiin. Sopeutuminen on sen vuoksi olennainen osa uutta pöytäkirjaa. Uudessa pöytäkirjassa olisi korostettava kaikkien maiden sitoumusta toteuttaa toimia, joilla edistetään riittävää sopeutumista, sisällytetään sopeutuminen kansallisiin ja alueellisiin suunnitteluprosesseihin ja tehdään yhteistyötä ilmastonmuutosta sietävän kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Jotta voidaan arvioida edistymistä kohti ilmastosopimuksen tavoitetta, pöytäkirjan perusteella olisi parannettava raportointia sopeutumisen tehokkuudesta sekä kestävyyden parantamisesta saaduista kokemuksista. Tässä voidaan hyödyntää kansallisia tiedonantoja. Pöytäkirjalla olisi helpotettava avun antamista niille alueille ja maille, jotka ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille, muun muassa tarjoamalla taloudellista ja teknistä tukea sekä apua valmiuksien parantamiseen. 13. Mitkä ovat mahdollisuudet maailmanlaajuisen sopimuksen toteutumiselle? Mahdollisuudet ovat hyvät. Haasteena on varmistaa, että uusi pöytäkirja vastaa tarkoitustaan tulevina vuosina. Tämän saavuttamiseksi pöytäkirjan on oltava kunnianhimoinen, vahva ja dynaaminen, ja sen on pystyttävä pitämään osapuolet linjassa kohti alle kahden celsiusasteen tavoitteen saavuttamista. EU uskoo siihen, että uusi pöytäkirja vahvistaa ja laajentaa merkittävästi yhteisiä kansainvälisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yleinen julkinen ja poliittinen tuki ilmastotoimien lisäämiseksi on vahvistunut viimeisten 12 kuukauden aikana. EU:n johtajien lokakuussa hyväksymä kasvihuonekaasupäästöjen "vähintään 40 prosentin" vähentämistavoite sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan ilmoitukset tulevista tavoitteista ovat selkeä osoitus kansainvälisen yhteisön tahdosta. Liman

5 ilmastokonferenssissa tehtiin kehitysmaiden avustamiseen käytettävään vihreään ilmastorahastoon (GCF) liittyviä sitoumuksia, jotka ylittivät 10 miljardia dollaria. Miltei puolet tästä tuli EU:n jäsenvaltioista. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan alle kahden celsiusasteen tavoite on edelleen saavutettavissa. Raportissa tosin painotetaan, että kunnianhimoisilla maailmanlaajuisilla yhteisillä toimilla on kiire. Tuloksellisen sopimuksen saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten, erityisesti G20-maiden ja muiden korkean tulotason ja keskitulotason maiden, vahvaa poliittista tahtoa. 14. Mitä tapahtuu seuraavaksi? Tiedonanto esitetään EU:n ympäristöministereille 6. maaliskuuta pidettävässä kokouksessa. Tulevina viikkoina EU viimeistelee panoksensa uuteen maailmanlaajuiseen ilmastosopimukseen, ja se toimitetaan YK:n ilmastosopimukselle maaliskuun loppuun mennessä. EU:n prioriteetteihin tulevina kuukausina kuuluvat intensiivisen vuoropuhelun ja yhteistyön varmistaminen kumppanimaiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena on rohkaista (erityisesti suurimpien kansantalouksien foorumin, G20:n ja G7:n yhteydessä) G20-maita ja muita korkean tulotason ja keskitulotason maita toimimaan esikuvana siten, että ne esittävät ajoissa kunnianhimoiset kansalliset panoksensa. Euroopan komissio harkitsee asiaa koskevan kansainvälisen konferenssin järjestämistä, jotta voidaan parantaa keskinäistä ymmärrystä ehdotettujen panosten määristä sekä yhteisen tavoitetason riittävyydestä ennen Pariisin konferenssia. 15. Kuka hyötyisi? Maailman kaikki maat ja niiden kansalaiset hyötyvät siitä, että ilmastonmuutosta estetään saavuttamasta vaarallisia tasoja. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennessä raportissa esitetään haitalliset vaikutukset, joita aiheutuu, jos ilmastonmuutokseen ei puututa tehokkaasti. Ilmastonmuutoksen vaikutusten rajoittamisen lisäksi EU saa taloudellisia ja ympäristöön liittyviä hyötyjä, joihin kuuluvat: lisääntynyt energiaturvallisuus, joka liittyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön ja tuonnin vähentymiseen suurempi energiatehokkuus verrattuna nykyiseen polittiikkaan, mikä auttaa alentamaan kustannuksia, luomaan työpaikkoja ja parantamaan kilpailukykyä - ilman pilaantumisen vähentyminen, mistä on hyötyä ihmisten terveydelle työllisyyden osalta uusien kasvualojen odotetaan luovan mahdollisuuksia eri aloilla, kuten teknisillä aloilla, perustuotannossa, liikennevälineiden alalla, rakentamisessa ja yrityspalveluissa. MEMO/15/4487 Lisätietoa yleisölle: Europe Direct -palvelu, puh tai sähköposti

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä talous- ja rahoituskomitean laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä talous- ja rahoituskomitean laatima ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastorahoituksesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 29. lokakuuta 2014 (OR. en) 13844/14 ECOFIN 873 ENV 845 ENER 434 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea (Coreper

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 18.03.2016

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A

14148/17 team/js/mh 1 DGG 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. marraskuuta 2017 (OR. en) 14148/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 7. marraskuuta 2017 Vastaanottaja: Asia: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.2.2017 COM(2017) 51 final 2017/0016 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS otsonikerrosta heikentävistä aineista tehdyn Montrealin pöytäkirjan muuttamista koskevan Kigalissa hyväksytyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.6.2016 COM(2016) 395 final 2016/0184 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148

14167/16 1 DGG 1A. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECOFIN 1015 ENV 696 CLIMA 148 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. marraskuuta 2016 (OR. en) 14167/16 ECON 1015 ENV 696 CLIMA 148 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Asia:

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. PE445.921v01-00 10.8.2010 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 10.8.2010 PE445.921v01-00 TARKISTUKSET 1-19 kehitysyhteistyövaliokunta (PE445.921v01-00) Euroopan parlamentin Cancunin ilmastonmuutoskonferenssia

Lisätiedot

Suomen arvion mukaan sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.

Suomen arvion mukaan sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00081 YSO Kuokkanen Tuomas 10.03.2016 Asia Ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liittyvä Pariisin sopimus; komission ehdotus päätökseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0036 (NLE) 7106/16 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 26 ENV 164 ONU 26 DEVGEN 43 ECON 225 ENER 87 FORETS

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.4.2016 COM(2016) 183 final 2016/0094 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ICAO:n elinten laatimaan kansainvälisestä ilmailusta aiheutuvia

Lisätiedot

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Pariisin tuliaiset Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 10.3.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös - täydentää sopimusta ml. kansalliset panokset ja toimet ennen

Lisätiedot

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015 Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen, 23.4.2015 Esityksen sisältö Neuvottelujen

Lisätiedot

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA

KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:N JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS KIIREELLINEN PÄÄTÖSLAUSELMA EU:n ja Latinalaisen Amerikan kanta ilmastoon ja ilmastonmuutokseen liittyviin aiheisiin Pariisin huippukokouksessa

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

ENERGIAUNIONIPAKETTI KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 81 final ENERGIAUNIONIPAKETTI KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Pariisin pöytäkirja Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden

Lisätiedot

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai 26.01.2010 Jukka Uosukainen, YM KÖÖPENHAMINAN SOPIMUKSEN AVAIMET (ennen kokousta) Teollisuusmaille vertailukelpoiset absoluuttiset tavoitteet

Lisätiedot

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä 3.9.2009 Esityksen sisältö! Ilmastoneuvottelut ja odotukset Kööpenhaminan kokouksen suhteen " linkit

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-1230/5. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 23.11.2015 B8-1230/5 5 Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että EU on kannattanut johdonmukaisesti vankkaa monenvälisiin sääntöihin perustuvaa lähestymistapaa kauppaan tunnustaen samalla, että myös kahdenvälisten,

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto 03.02.2016 Pariisin päätulokset Pariisin sopimus Osapuolikokouksen päätös täydentää

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 2015 609/2015 Ilmastolaki Annettu Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja

Lisätiedot

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle

Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel, 22.1. 2014 Vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet kilpailukykyiselle, varmalle ja vähähiiliselle EU:n taloudelle Komissio esittelee tänään uudet

Lisätiedot

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1 TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liittyvästä Pariisin sopimuksesta (Pariisin sopimus) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti

Lisätiedot

6981/17 team/joh/akv 1 DG C 1

6981/17 team/joh/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6981/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 6. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat Ilmastobisnestä yrityksille seminaari Ilmastorahoitusvelvoitteen taustaa YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC) Teollisuusmaaosapuolilla tukivelvollisuus

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta

A7-0047/33. Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta 30.1.2014 A7-0047/33 Tarkistus 33 Zbigniew Ziobro, Jacek Włosowicz, Jacek Olgierd Kurski EFD-ryhmän puolesta Mietintö Anne Delvaux, Konrad Szymański Ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet vuoteen 2030

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 290 final 2014/0151 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2016-00285 YSO Oja Jenna(YM) 06.09.2016 Asia Ilmastonmuutosta koskeva Pariisin sopimus; komission ehdotus neuvoston päätökseksi Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0014(COD) 21.5.2008 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten

Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Taustatietoa muistiinpanoja ppt1:tä varten Dia 1 Ilmastonmuutos Tieteellinen näyttö on kiistaton Tämän esityksen tarkoituksena on kertoa ilmastonmuutoksesta sekä lyhyesti tämänhetkisestä tutkimustiedosta.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. syyskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. syyskuuta 2015 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. syyskuuta 2015 (OR. en) 11536/15 LIMITE PUBLIC CLIMA 94 ENV 523 ONU 104 DEVGEN 149 ECOFIN 682 ENER 305 FORETS 25 AGRI 441 MAR 90 AVIATION 91 ILMOITUS Lähettäjä:

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 12.7.2012 B7-0000/2012 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B7-0000/2012 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti Dohan

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat ) Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström 17.12.2015 (tavoitepohjat 17.11.2015) Mitä vähintään tarvitaan Pariisista? Oikeudellisesti sitova, kaikkia maita

Lisätiedot

12911/17 eho/sj/akv 1 DGE 1B

12911/17 eho/sj/akv 1 DGE 1B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. lokakuuta 2017 (OR. en) 12911/17 CLIMA 261 ENV 805 ONU 126 DEVGEN 220 ECOFIN 789 ENER 384 FORETS 39 MAR 166 AVIATION 127 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten.

Valtuuskunnille toimitetaan ohessa edellä mainittu sosiaalisen suojelun komitean lausunto kokoontuvaa EPSCO-neuvostoa varten. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 15. helmikuuta 2011 (18.02) (OR. en) 6491/11 SOC 124 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12447/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea LIMITE CLIMA 115 ENV 598 ONU 98

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta.

Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät neuvoston päätelmät arktisesta alueesta. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10400/16 COEST 166 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B

8772/16 paf/mmy/mh 1 DGB 1B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8772/16 AGRI 247 CLIMA 45 ENV 275 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 8534/16 Asia: Maatalous

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. huhtikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. huhtikuuta 207 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 207/006 (NLE) 7725/7 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: CLIMA 73 ENV 294 MI 278 DEVGEN 48 ONU 47 NEUVOSTON PÄÄTÖS

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.8.2017 COM(2017) 436 final 2017/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Jordanian hašemiittisen kuningaskunnan osallistumista Välimeren alueen tutkimus- ja innovointikumppanuuteen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö MINVA YM Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin

Ympäristöministeriö MINVA YM Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin Ympäristöministeriö MINVA YM2015-00259 EU Mattila Mervi(YM) 09.09.2015 Viite Asia Ympäristöneuvosto 18.9.2015 Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin 18.9.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.5.2014 COM(2014) 291 final 2014/0152 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Islannin välisen sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

7495/17 team/ht/hmu 1 DGG 1A

7495/17 team/ht/hmu 1 DGG 1A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 21. maaliskuuta 2017 (OR. en) 7495/17 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat ECON 223 ENV 276 CLIMA 67 N

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0344(COD) 2.12.2013. liikenne- ja matkailuvaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2.12.2013 2013/0344(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 18.9.2014 B8-0000/2014 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavan kysymyksen B8-0000/2014 johdosta työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti Liman

Lisätiedot

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM2015-00252 YSO Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) 27.08.2015 Asia EU; Kansainväliset ilmastoneuvottelut; komission tiedonanto "Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0016(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2017/0016(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 18.5.2017 2017/0016(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi otsonikerrosta heikentävistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 6. maaliskuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0029 (NLE) 6040/15 WTO 41 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön perustamisesta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. tammikuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0375 (COD) 15090/16 ADD 3 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 1. joulukuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

10089/1/17 REV 1 mn/pmm/hmu 1 DGE 2B

10089/1/17 REV 1 mn/pmm/hmu 1 DGE 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. kesäkuuta 2017 (OR. en) 10089/1/17 REV 1 ENER 276 CLIMA 174 COMPET 480 CONSOM 249 FISC 135 TRANS 254 AGRI 319 IND 154 ENV 591 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1

15083/15 team/mba/kkr 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. joulukuuta 2015 (OR. en) 15083/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 14. joulukuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed.

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus

Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.5.2012 COM(2012) 211 final 2012/0106 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta elintarvikeapukomiteassa omaksuttavasta kannasta elintarvikeapua koskevan vuoden

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 27. marraskuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0285 (NLE) 15528/14 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: MAR 175 ETS 29 MI 884 COMPET 624 EDUC 324 MARE 12 PECHE

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0029(NLE) kehitysvaliokunnalta. kansainvälisen kaupan valiokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kehitysvaliokunta 2015/0029(NLE) 5.5.2015 LAUSUNTOLUONNOS kehitysvaliokunnalta kansainvälisen kaupan valiokunnalle esityksestä neuvoston päätökseksi Maailman kauppajärjestön

Lisätiedot

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen? Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen? Outi Honkatukia Ilmansuojelupäivät 24.8.2016 Pariisin sopimus historiallinen oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus yhteisiä tavoitteita velvoitteita

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle

Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Liisa Rohweder, Pääsihteeri, WWF Suomi 14.1.2010 Puhe Helsingin yliopiston alumnijuhlissa 14.1.2010 / Helsingin yliopisto Mitä Kööpenhaminan jälkeen? WWF:n odotukset Meksikon kokoukselle Ilmastonmuutos

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. kesäkuuta 2014 (OR. en) 9412/14 Toimielinten välinen asia: 2013/0418 (NLE) LIMITE ENV 429 WTO 162 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin

Lisätiedot

U 31/ /2017 vp

U 31/ /2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Montrealin pöytäkirjan muutoksen hyväksyminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan komission

Lisätiedot

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B

9452/16 team/rir/vb 1 DG G 2B Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. toukokuuta 2016 (OR. en) 9452/16 FISC 85 ECOFIN 502 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 25. toukokuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Mitä Durbanin jälkeen?

Mitä Durbanin jälkeen? Mitä Durbanin jälkeen? Sirkka Haunia Ympäristöministeriö 15.2.2012 YK:n ilmastoneuvottelut Durbanin paketti Ilmastosopimuksen neuvotteluraide: Sopimus tiekartasta kohti kattavaa maailmanlaajuista sopimusta

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.12.2016 COM(2016) 793 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Tiettyjen neuvoston direktiivin 91/692/EY mukaisesti annettujen unionin ympäristöalan

Lisätiedot

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi.

Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Näkökulmia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Kokoaan suurempi Suomi Miten voimme vauhdittaa maailman ilmastotyötä Oras Tynkkynen, Tyrsky-Konsultointi Oy

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0156 (NLE) 11206/15 WTO 157 SERVICES 25 COMER 104 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 23. heinäkuuta 2015 Vastaanottaja:

Lisätiedot