Ympäristöministeriö MINVA YM Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö MINVA YM EU Mattila Mervi(YM) Viite Asia Ympäristöneuvosto Ympäristöministerit kokoontuvat ylimääräiseen ympäristöneuvostoon Brysseliin Kokouksen ainoa aihe on päätelmät Pariisin ilmastokokoukseen valmistautumisesta. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston päätelmiksi sellaisenaan. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että neuvosto hyväksyy päätelmät, joilla valmistaudutaan Pariisin osapuolikokoukseen. Suomi korostaa, että päätelmien on annettava selkeä viesti EU:n päätavoitteista Pariisin ilmastokokoukseen ja EU:n näkemyksestä Pariisissa tehtävien päätösten kokonaisuudesta. Suomen kannalta on keskeistä, että Pariisin sopimus tukee riittävästi etenemistä kohti tavoitetta maapallon keskilämpötilan nousun rajaamista enintään kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan.

2 Asialista: 1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen 2(10) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) 2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen Muut kuin lainsäädäntöasiat 3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen 4. Ehdotus neuvoston päätelmiksi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) 21. osapuolikonferenssin (COP 21) sekä Kioton pöytäkirjan 11. osapuolikokouksen (CMP 11) valmistelusta, Pariisi, 30. marraskuuta 11. joulukuuta 2015 Hyväksyminen Muut asiat -

3 Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM (10) YSO Aho Laura(YM), Laurikka Harri(YM) Asia EU:n valmistautuminen YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen 21. osapuolikokoukseen ja Kioton pöytäkirjan 11. osapuolikokouksen (COP21/CMP11, Pariisi ), neuvoston päätelmät Kokous Ympäristöneuvosto U/E/UTP-tunnus E 177/2014 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Tarkoitus on hyväksyä neuvoston päätelmät, jotka muodostavat EU:n kannat ja pääviestit Pariisin ilmastokokoukseen. Pariisissa on tarkoitus sopia uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalle ja päättää sopimuksen tarkemmasta toimeenpanosta osapuolikokouksen päätöksin. YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen 21. osapuolikokous sekä Kioton pöytäkirjan 11. osapuolikokous järjestetään Pariisissa Eurooppa-neuvosto päätti lokakuussa 2014 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista. Päätökseen sisältyy yleisellä tasolla keskeiset ilmasto- ja energiatavoitteet vuoteen Tässä yhteydessä linjattiin myös Suomen yleiset kannat EU:n ilmastopolitiikkaan. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen neuvoston päätelmiksi sellaisenaan. Suomi pitää erittäin tärkeänä, että neuvosto hyväksyy päätelmät, joilla valmistaudutaan Pariisin osapuolikokoukseen Suomi korostaa, että päätelmien on annettava selkeä viesti EU:n päätavoitteista Pariisin ilmastokokoukseen ja EU:n näkemyksestä Pariisissa tehtävien päätösten kokonaisuudesta. Suomen kannalta on keskeistä, että Pariisin sopimus tukee riittävästi etenemistä kohti tavoitetta maapallon keskilämpötilan nousun rajaamista enintään kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan ja että sopimuksessa sekä sitä tukevissa osapuolikokouksen päätöksissä riittävästi painottuvat näissä neuvoston päätelmissä linjatut päätavoitteet.

4 4(10) Suomelle on erittäin tärkeää, että EU ja sen jäsenvaltiot voivat toteuttaa päästövähennystavoitteensa yhteisesti Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätelmien mukaisella tavalla. Yksityiskohtaiset kannat Suomi suhtautuu myönteisesti näkemyksiin, joiden mukaan Pariisin sopimuksen tulisi olla tiivis ja pitkäikäinen, sisältäen siten vain kaikkein keskeisimmät päätökset ja periaatteet samalla kun sopimuksen toimeenpanoon liittyvät ja muut yksityiskohdat voitaisiin hyväksyä osapuolikokouksen päätöksillä Pariisissa ja sen jälkeen. Neuvoston päätelmien tulee antaa selkeä viesti siitä, että EU tavoittelee Pariisista tasapainoista kokonaisuutta. Siksi neuvoston päätelmissä tulisi olla mukana keskeisimmät sopimuksen osa-alueet, erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja rahoitus. Suomi tukee EU:n aiempaa kantaa täsmentävää pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan maailmanlaajuisia kokonaispäästöjä tulisi vähentää vähintään 60 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Suomi pitää tärkeänä, että Pariisin sopimus mahdollistaa yksinkertaisen tavan esittää uudelleen, uudistaa ja tiukentaa kansallisia päästövähennyssitoumuksia suhteessa pitkän aikavälin tavoitteeseen. Siten Suomi suhtautuu positiivisesti maiden hillintätavoitteiden viisivuotisiin uudelleentarkasteluihin. Suomi ei kuitenkaan katso, että EU:n tulisi harkita erillisen sitovan 2025 tavoitteen asettamista. Suomen näkemyksen mukaan sopimuksen voimaantulokynnyksen tulisi olla riittävän korkea, jotta varmistetaan suurimpien päästäjien mukanaolo sopimuksessa, mutta toisaalta sellainen, että sopimus voisi realistisesti tulla voimaan viimeistään vuonna Lisäksi voimaantulokynnys pitäisi määritellä selvästi, jotta sen täyttyminen voidaan yksiselitteisesti myöhemmin todeta. Suomi pitää tärkeänä, että neuvotteluissa pyritään Durbanin osapuolikokouksen päätöksen mukaisesti pöytäkirjaan, muuhun oikeudelliseen instrumenttiin tai lopputulokseen, jolla on oikeudellista vaikutusta. Suomi tukee näkemystä siitä, että parhaimmillaan Pariisin sopimus olisi oikeudelliselta muodoltaan YK:n ilmastosopimuksen alainen pöytäkirja. Suomi kuitenkin korostaa, että EU:n tulisi tarvittaessa osoittaa Durbanin mandaatin puitteissa joustavuutta neuvotteluissa sopimuksen rakenteen ja sen oikeudellisen muodon osalta. Suomen näkemyksen mukaan ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeä Pariisin sopimuksen osa-alue ja sopimuksen tulisi kannustaa maita parantamaan ja tehostamaan sopeutumiseen liittyvää suunnittelua ja suunnitelmien toimeenpanoa sekä kokonaisvaltaisesti kehittymään ilmastonmuutoksen riskejä paremmin sietäviksi huomioimalla ilmastonmuutos maiden yleisissä kehityssuunnitelmissa. Suomi näkee trooppisen metsäkadon pysäyttämistä ja metsien kestävää käyttöä koskevan REDD+ -mekanismin tärkeänä keinona päästövähennyksille trooppisissa kehitysmaissa. Suomen näkemyksen mukaan nykyinen REDD+ -mekanismi on osa pitkän aikavälin siirtymää kohti kaikkia maita koskevaa yhtenäistä järjestelmää maankäyttösektorilla. Pääasiallinen sisältö

5 YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokouksessa Durbanissa vuonna 2011 asetettiin tavoitteeksi sopia viimeistään vuonna 2015 YK:n ilmastosopimuksen alaisuudessa protokollasta, muusta oikeudellisesta instrumentista tai lopputuloksesta, jolla on oikeusvaikutuksia, joka tulisi voimaan ja jota sovellettaisiin kaikkiin osapuoliin vuodesta Neuvottelut uudesta ilmastosopimuksesta on siten tarkoitus päättää Pariisissa järjestettävässä osapuolikokouksessa. Neuvoston päätelmät on jaettu kahdeksan yläotsikon alle (kiireellisyys ja tarve globaalille toiminnalle; Pariisin lopputulos; jatkoprosessi vuoden 2015 kuluessa; aiotut kansalliset panokset; Pariisin sopimus; Pariisin sopimuksen toimeenpano; ennen vuotta 2020 tehtävien päästövähennysten kunnianhimon taso; muut prosessit) ja niiden pääasiallinen sisältö on: Kiireellisyys ja tarve globaalille toiminnalle Päätelmissä (parat 2-3) todetaan, että neuvosto on kiinnittänyt huomiota hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin havaintoihin. Korostetaan, että ilmastonmuutos on kiistämätöntä ja on hyvin todennäköistä, että ihmisen toiminta vastaa pääosin havaitusta lämpötilan noususta vuodesta 1950 lähtien. Alleviivataan, että IPCC:n viimeisimpien tulosten mukaisesti globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvun tulee vähentyä vähintään 60 %:lla vuoden 2010 tasolta vuoteen 2050 mennessä ja olla lähellä tai alle nollan vuonna 2100, jotta kahden asteen tavoite pysyisi saavutettavissa. Tässä yhteydessä viitataan G7-maiden Schloss Elmaussa äskettäin antamaan julistukseen. G7-maiden julistuksen mukaan maailmanlaajuisten päästöjen vähentämisessä tulisi tavoitella hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) viidennen arviointiraportin tiukimman päästövähennysskenaarion yläpäätä sekä maailmantalouden irrottautumista hiilidioksidipäästöistä tämän vuosisadan loppuun mennessä. IPCC:n em. päästövähennysskenaariossa kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäisiin maailmanlaajuisesti % v tasolta v mennessä kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi päätelmissä toistetaan IPCC:n tuloksiin pohjautuva EU:n aiempi tavoite, jonka mukaan teollistuneiden maiden yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasolta. Pariisin lopputulos sekä jatkoprosessi vuoden 2015 kuluessa Päätelmissä (parat 4-5) korostetaan, että Pariisissa on tärkeää sopia i) YK:n ilmastosopimuksen alaisuudessa kunnianhimoisesta, pysyvästä ja oikeudellisesti sitovasta sopimuksesta ("Pariisin sopimus"), jota sovelletaan kaikkiin ilmastosopimuksen osapuoliin ja jossa käsitellään tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista, rahoitusta, teknologian kehittämistä ja siirtoa, toimintavalmiuksien tukemista sekä toiminnan ja tuen läpinäkyvyyttä ja johon sisältyy kunnianhimoiset kansalliset hillintäsitoumukset, ii) kattavasta päätöspaketista, jonka avulla Pariisin sopimus voidaan toimeenpanna ja luoda tilapäisjärjestelyjä ennen sen voimaantuloa sekä iii) päätöksestä jolla nostetaan hillitsemistoimien maailmanlaajuista tavoitetasoa ennen vuotta 2020 ja jota tuetaan Lima Pariisi -toimintaohjelmalla. Näiden tulosten saavuttamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä vuoden 2015 kuluessa. Aiotut kansalliset panokset (intended nationally determined contribution, INDC) 5(10) Päätelmissä (para 6) korostetaan, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden INDC on annettu Kyse on sitovasta tavoitteesta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä EU:n sisäisesti vähintään 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta. Päätelmissä kehotetaan kaikkia osapuolia, jotka eivät ole vielä tehneet niin, esittämään oikeudenmukainen ja kunnianhimoinen INDC mahdollisimman pian seuraavien viikkojen aikana. Päätelmissä pidetään myönteisenä mahdollisuuksia keskustella kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavien yhteenlaskettujen toimien tasosta mm. YK:n ilmastosopimuksen yhteenvetoraportin sekä Marokossa, Rabatissa pidettävän INDCfoorumin yhteydessä.

6 6(10) Pariisin sopimus Päätelmissä (para 7) todetaan aluksi komission tiedonannon "Pariisin pöytäkirja Suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen" olevan eräs panos pyrkimykseen esittää EU:n ja sen jäsenvaltioiden visio Pariisin sopimuksesta. Päätelmissä ehdotetaan (para 8), että Pariisin sopimuksen tulisi olla kansainvälisesti oikeudellisesti sitova pöytäkirja, joka tulisi voimaan sen jälkeen kun merkittävä osa huomattavia päästöjä tuottavista ilmastosopimuksen osapuolista on sen ratifioinut. Pöytäkirja-muoto varmistaisi päätelmien mukaan parhaalla tavalla sopimuksen ennustettavuuden ja pysyvyyden. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Pariisin sopimuksen tulisi (para 9): esittää pitkän aikavälin visio muutoksesta, joka tarvitaan vähäpäästöiseen ja ilmaston kannalta kestävään talouteen siirtymiseksi, asettamalla kahden asteen tavoitteen kanssa yhdenmukainen pitkän aikavälin hillintätavoite; sisältää kaikkien osapuolien oikeudenmukaiset, kunnianhimoiset ja mitattavat hillintäsitoumukset, jotka ovat YK:n ilmastosopimuksen periaatteiden mukaisia ja joita sovelletaan ottaen huomioon erilaiset kansalliset olosuhteet sekä muuttuvat taloudelliset tilanteet ja valmiudet; edellyttää, että kaikkien osapuolien on annettava ja ylläpidettävä hillintäsitoumusta, jotta ne voivat tulla ja pysyä sopimusosapuolena; sisältää dynaaminen, viisivuotinen hillintätavoitteiden tarkastelumekanismi, jonka puitteissa kaikki osapuolet ovat velvoitettuja tarkastelemaan ja esittämään uusia, voimassa olevia tai ajantasaistettuja sitoumuksia; sisältää yksinkertaistettuja menettelyjä hillintäsitoumusten uudistamiseksi ja tiukentamiseksi; sisältää järjestelmä, joka edistää oikea-aikaista ja tosiasiallista täytäntöönpanoa; mahdollistaa joustavuuden niille maille, joilla on heikoimmat valmiudet. Päätelmissä painotetaan (para 10), että Pariisin sopimuksen pitäisi sallia markkinamekanismien kansainvälinen hyödyntäminen soveltamalla vahvoja yhteisiä laskentasääntöjä, joilla varmistetaan ympäristötavoitteiden toteutuminen, hillintäsitoumusten noudattaminen ja vältetään kaksoislaskenta. Lisäksi markkinamekanismeilla tulee tukea tehostettuja ja kustannustehokkaita hillintätoimia, jotka edistävät kestävää kehitystä. Päätelmissä vahvistetaan, että ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien on oltava keskeisessä asemassa tasapainoisessa Pariisin sopimuksessa, jonka tulisi (para 11): vahvistaa kaikkien osapuolten sitoutuneisuus suunnitella, varautua ja vastata ilmastonmuutoksen kielteisiin vaikutuksiin, jotta saavutetaan ilmaston kannalta kestävä kehitys ja vahvistaa monitorointia, raportointia, tiedon jakamista ja yhteistyötä sopeutumistoimien tehostamiseksi; sisältää tapa tehostaa jatkuvasti sopeutumistoimia ja niiden täytäntöönpanoa sekä sisällyttää ilmastonmuutokseen sopeutuminen kansallisiin kehitysprosesseihin; tukea kaikkia, mutta erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia maita saavuttamaan ilmaston kannalta kestävä kehitys; korostaa, että kunnianhimoiset hillintä- ja sopeutumistoimet sekä tehokas katastrofiriskin vähentäminen ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen kielteisistä vaikutuksista aiheutuvan riskin vähentämiseksi sekä menetyksiä ja vahinkoja koskevan riskin torjumiseksi. Rahoituksen osalta päätelmissä (para 12) vahvistetaan, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet täyttämään oman osuutensa teollisuusmaiden yhteisestä tavoitteesta saada mobilisoitua 100 miljardin Yhdysvaltain dollarin vuotuinen ilmastorahoituksen rahoitusvirta vuoteen 2020 mennessä julkisista, yksityisistä, kahdenvälisistä ja monenvälisistä rahoituslähteistä, ml. innovatiivisista rahoituslähteistä merkittäviin hillintätoimiin ja toimeenpanon avoimuuteen. Päätelmissä korostetaan, että Pariisin

7 7(10) sopimuksen ilmastorahoitusta koskevien määräysten on oltava dynaamisia ja sopeutettavissa muuttuviin olosuhteisiin. Päätelmissä (parat 13-14) korostetaan, että Pariisin sopimuksella on luotava vahva sääntöihin perustuva järjestelmä, joka sisältää kaikkiin osapuoliin sovellettavat avoimuutta ja vastuullisuutta koskevat säännöt. Toimeenpano eroaa eri sitoumustyypeissä, ottaen huomioon osapuolten erilaiset valmiudet ja kansalliset olosuhteet. Lisäksi järjestelmän tulisi käyttää yhteisiä mittausmenetelmiä, noudattaa IPCC:n uusimpia ohjeita ja nojautua aikaisemmin YK:n ilmastosopimuksen alla saatuihin kokemuksiin. Päätelmissä korostetaan myös, että Pariisin sopimuksessa tulisi olla säädökset kaikkien osapuolien maankäyttösektorin päästöihin ja poistumiin sovellettavasta avoimesta laskenta- ja raportointikehyksestä, jolla edistetään kestävää maankäyttöä ja joka pohjautuu YK:n ilmastosopimuksen relevantteihin päätöksiin. Päätelmissä (para 15) vahvistetaan, että EU ja sen jäsenvaltiot aikovat täyttää Pariisin sopimusta varten antamansa sitoumuksen yhteisesti ja että Norja ja Islanti aikovat osallistua tähän yhteiseen toteutukseen. Lopuksi päätelmissä (para 16) korostetaan Pariisin sopimuksen osalta, että ihmisoikeudet, sukupuolisensitiivisyys, työvoiman oikeudenmukainen siirtymä, ihmisarvoiset työpaikat, koulutus ja tietoisuuden nostaminen sekä elintarviketurva ovat merkittäviä tekijöitä ilmastotoimien yhteydessä. Pariisin sopimuksen toimeenpano Päätelmissä (para 17) ehdotetaan, että Pariisin ilmastokokouksessa tulisi Pariisin sopimuksen toimeenpanon turvaamiseksi hyväksyä myös kattava päätöspaketti, joka sisältäisi myös vuoteen 2017 ulottuvan teknisen työohjelman sääntöjen ja menettelyiden edelleenkehittämiseksi, joka on tarpeen mm. maankäyttösektorin ja kansainvälisten markkinamekanismien läpinäkyvyyden ja laskentasääntöjen osalta. Ennen vuotta 2020 tehtävien päästövähennysten kunnianhimon taso Päätelmissä korostetaan (para 18), että EU ja sen jäsenvaltiot toimeenpanevat jo Dohassa sovittuja ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan muutoksia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on tarkoitus saada Dohan muutoksen ratifiointi päätökseen vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä ja kaikkien osapuolien tulisi tehdä samoin, jotta muutos voisi tulla pikaisesti voimaan. Päätelmissä alleviivataan, että Pariisin ilmastokokouksessa tulisi hyväksyä toimeenpanosäännöt Kioton pöytäkirjan toiselle velvoitekaudelle, kuten on sovittu aiemmin Varsovassa ja Limassa. Päätelmissä (para 19) korostetaan, että kaikkien osapuolien on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta ennen vuotta 2020 päästäisiin riittävälle päästövähennyspolulle ja otetaan esille, että ilmastosopimuksen alaisuudessa on identifioitu mahdollisuuksia lisätä hillintätoimien tavoitetasoa korkean hillintäpotentiaalin aloilla. Lisäksi päätelmissä korostetaan ei-valtiolliset toimijat käsittävän yhteistyön ja erityisesti Lima Pariisi toimintaohjelman merkitystä. Näiden toimenpiteiden tehostaminen ja jatkaminen on tärkeää vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksona myös Pariisin ilmastokokouksen jälkeen. Päätelmissä todetaan (para 20), että on tärkeää edistää YK:n ilmastosopimuksen voimassa olevien päätösten toimeenpanoa ja otetaan myönteisenä esimerkkinä esille REDD+ -neuvottelujen päättäminen. Muut prosessit Päätelmissä todetaan (para 21), että Pariisin sopimuksen tulisi kattaa kaikki sektorit ja että päästöjen mittaus ja niistä raportointi olisi toteutettava myös jatkossa YK:n ilmastosopimuksen alaisuudessa.

8 8(10) Samalla tulee kuitenkin huomioida, että Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO), Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ja Montrealin pöytäkirjan yhteydessä olisi mahdollisimman pian säänneltävä tehokkaasti kansainvälisen lento- ja meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä sekä fluorikaasujen tuotannosta ja kulutuksesta. Lisäksi päätelmissä on tarkoitus huomioida Addis Abeban kehityskonferenssin tulokset sekä vuoden 2015 jälkeistä aikaa koskevan kestävän kehityksen agendan hyväksyminen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston päätelmät hyväksytään yksimielisesti. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Päätelmiä ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Ilmastoneuvotteluryhmän (YM, UM, TEM, VM, MMM, LVM, VNEUS) kirjallisilla kommenteilla Ympäristöjaosto EU-ministerivaliokunta (ympäristöneuvoston asiat) Valtioneuvoston selvitys E 177/2014 vp EU/Kansainväliset ilmastoneuvottelut; komission tiedonanto "Pariisin pöytäkirja - suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuoden 2020 jälkeen annettiin eduskunnalle Suuri valiokunta (ympäristöneuvoston asiat), Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Neuvoston päätelmillä ei ole suoria lainsäädäntövaikutuksia. Mikäli Pariisissa tehdään sopimus, joka sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai vaatii muusta syystä eduskunnan hyväksymisen, sopimuksen kansallinen hyväksyminen edellyttää eduskunnan suostumuksen. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatettaisiin voimaan lailla. Sopimuksen voimaansaattaminen Ahvenanmaalla vaatisi Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksynnän. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Lopullista asiakirjaa ei ole vielä saatavilla. 9888/2/15 REV 2

9 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 9(10) Laura Aho, YM, Tuomas Kuokkanen, YM, Harri Laurikka, YM, Paula Perälä, YM, Tuulia Toikka, YM, EUTORI-tunnus EU/2015/0687 Liitteet Viite

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU-ministerivaliokunta, ilmastonmuutos, ympäristöneuvosto UM, YM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, VTV