Kv KEMIN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

Transkriptio

1 Kv KEMIN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO OMISTAJAPOLITIIKKA Omistajapolitiikan tavoite Omistajapolitiikan sisältö KAUPUNKIKONSERNIN OMAISUUS Omaisuuden koostumus ja tasearvo Omistajapolitiikka tytäryhtiöissä Kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistajapolitiikka Rakennukset Maaomaisuus Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja laitteet Kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymä, säätiöt ja osakkuusyhtiöt LAINAT JA TAKAUKSET OMISTAJAPOLITIIKAN TOTEUTUS Omaisuuden hankinta/luopuminen Riskienhallinta Ohjaus- ja seurantajärjestelmä...12 Omistajakäsitteitä

3 1. JOHDANTO Kaupunginhallitus päätti käynnistää omistajapoliittisen ohjelman päivittämisen. Omistajapolitiikan lähtökohtana ovat kunnan strategia ja kehittämistavoitteet. Omistajapolitiikka määrittelee periaatteet siitä, millaista omaisuutta kunta hankkii ja ylläpitää sekä missä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja sijoittajana. Samalla määritellään pääoman käytön ja palvelutuotannon tuotantovälineiden hankinnan periaatteet sekä kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten seuranta, riskienhallinta ja raportointi on järjestetty. Talousarviossa ja -suunnitelmassa määritellään omistukselle asetettavat tarkemmat tuotto- ja muut tavoitteet. Valtuusto päättää kunnan omistajapoliittisista linjauksista. Linjaukset on tarkoitettu ohjeeksi kunnan luottamushenkilöille ja henkilöstölle sekä tytär- ja osakkuusyhteisöille tulevien yksittäisten päätösten pohjaksi. Kemin kaupungissa omistajaohjaus kuuluu ensisijaisesti kaupunginhallituksen, konserni- ja suunnittelujaoston sekä kaupunginjohtajan tehtäviin. Omistajapoliittisia linjauksia voidaan täydentää toimialakohtaisissa ohjelmissa ja strategioissa, kuten kunnan maapoliittisessa ohjelmassa ja tilaohjelmassa. Yksityiskohtaisempia omistajapoliittisia ratkaisuja kohdistuu mm. kunnan rahoitus- ja investointipäätöksiin, tilakysymyksiin, konserniyhtiöihin ja kuntayhtymiin liittyen. Kemin kaupungin omistajapoliittisen ohjelman päivitys tehtiin konserni- ja suunnittelujaoston sekä kaupunginhallituksen ohjauksessa. Päivitystyö alkoi varsinaisesti kaupunginjohtajan johtoryhmän käsittelyllä , jota seurasi konserni- ja suunnittelujaoston käsittely Kaupungin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat kommentoivat osaltaan omistajapolitiikkaa , jonka jälkeen käsittely jatkui konserni- ja suunnittelujaostossa Kaupunginhallitus palautti Omistajapolitiikan luonnoksen konserni- ja suunnittelujaoston käsittelyyn Konserni- ja suunnittelujaosto esitti Omistajapoliittisen asiakirjan hyväksymistä kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginhallitus esitti valtuustolle Omistajapoliittisen asiakirjan hyväksymistä ja kaupunginvaltuusto hyväksyi päivitetyn Omistajapoliittisen asiakirjan Kaupungin viranhaltijoista ja työntekijöistä Omistajapoliittisen ohjelman päivittämiseen osallistuivat Allan Mikkola, Tapani Onkalo, Kuisma Lipponen, Markku Kotiranta, Kirsi Leinonen, Mika Grönvall, Matti Rask, Jukka Vilen ja Atte Karjalainen sekä kaupunginjohtajan johtoryhmän jäsenet. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannut Atte Karjalainen. Kiitän kaikkia valmisteluun osallistuneita luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Tero Nissinen kaupunginjohtaja 3

4 2. OMISTAJAPOLITIIKKA 2.1 Omistajapolitiikan tavoite Omistajapolitiikka on johtamisen väline, joka tukee strategian toteutumista. Politiikan lähtökohtana on kaupungin kehittämistavoitteet. Kaupungin pääomien aktiivinen ja monimuotoinen käyttö on nähtävä mahdollisuutena strategian toteuttamisessa. Kemin kaupunki on aktiivinen omistaja, joka hyödyntää omaisuuttaan kaupunkilaisten parhaaksi toimintaympäristön muutokset huomioiden. Tavoitteeseen pääsemiseksi omistajaosaaminen on nostettava kaupungin yhdeksi menestystekijäksi. Kemin kaupungin kannalta strategisia omistuksia ovat palvelutuotannossa käytettävät keskeiset rakennukset/kiinteistöt ja strategiaa tukevat omistukset eri yhteisöissä. Strategista omistamista ja omistajapolitiikka arvioidaan valtuustokausittain. Valtuustokauden aikana omistamista arvioidaan suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. 2.2 Omistajapolitiikan sisältö Aktiivinen ja tehokas omistajapolitiikka edellyttää sitä, että kaupunki on määritellyt, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka hyvin omaisuuden arvo kyetään säilyttämään tai jopa lisäämään arvoa. Kemin kaupunki tarkastelee omistajapolitiikkaa laaja-alaisena. Omistajapolitiikka ulottuu kaupungin suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä sellaisiin muihin yhteisöihin, joissa kaupungilla on vaalittavana taloudellisia etuja. Siten omistajapolitiikan piiriin kuuluu koko kaupunkikonsernin omaisuus omistuksen luonteesta tai organisointitavasta riippumatta. Kemin kaupungin omistajapolitiikka sisältää periaatteet, joiden mukaan kaupunki ratkaisee: omistamansa kiinteän tai irtaimen omaisuuden määrän ja laadun omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin omistukselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet omaisuuden hankinta- ja rahoitustavat omistajavallan käytön omistuksen luovutuksen ja siinä noudatettavat periaatteet omistuksen riskienhallinnan osallistutaanko tehtäviin/hankkeisiin omistajana vai sijoittajana 4

5 3. KAUPUNKIKONSERNIN OMAISUUS 3.1 Omaisuuden koostumus ja tasearvo OMAISUUDEN KOOSTUMUS OMISTUS TASEARVO %:a taseesta STRATEGINEN Aineelliset hyödykkeet Pinta-ala ha ,57 % Maa- ja vesialueet 4 965, ,33 % Kaupunkialueella 4 844, Rakennetut kiinteistöt 52, ,92 % Tontit (2797 kpl) 522, ,83 % Yleisten alueiden rekisteri 585, ,87 % Tilat 1 765, ,35 % Erottamattomat määräalat 171, ,21 % Vesialue 1 746, ,11 % M uiden kuntien alueella 121, ,03 % Tilat 115, ,03 % Vesialue 5, ,00 % tekninen arvo 0,00 % Rakennukset m ,25 % Sosiaali- ja terveys ,52 % Sivistys ,30 % Tekninen ,24 % Yleishallinto ,38 % Ulos vuokrattuna m 2 Tyhjillään m 2 0,00 % 0,00 % Ulos vuokratut/tyhjät/muut tekninen arvo Ulkoa vuokralle otetut tilat m 2 0,00 % Kiinteät rakenteet ja laitteet ,94 % Koneet ja kalusto ,39 % Muut aineelliset hyödykkeet ,57 % Sijoitukset ,96 % Osakkeet ja osuudet om istus% ,59 % Kemin Energia Oy 100,0% ,13 % Kyllä Kemin Satama Oy 100,0% ,73 % Kyllä Kemin Vesi Oy 100,0% ,87 % Kyllä Kemin Itätuuli Oy 100,0% ,27 % Kyllä Kemin Teollisuuskylä Oy 100,0% ,02 % Kyllä Kemin Vapaavarasto Oy 100,0% ,07 % Kemin Matkailu Oy 100,0% ,03 % Kemin Keilatalo Oy 100,0% ,07 % Kemin Digipolis Oy 62,5% ,01 % Kyllä Kiinteistö Oy Kemin Kauppapuisto 85,0% ,33 % Tietotalo Oy 60,0% ,02 % Perämeren Jäähalli Oy 51,3% ,09 % Kuntayhtym ät ,78 % Länsi-Pohjan shp 45,92% ,44 % Kolpeneen palvelukeskus 14,77% ,19 % Lapin Liitto 13,94% ,03 % Kemi-Torniolaakson koulutusky 20,46% ,04 % Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitosky 11,00% ,08 % Kemiläisten vanhusten asuntosäätiö 100,00% ,36 % Kemin Opiskelija-asuntosäätiö 100,00% ,48 % Kemin sotainvalidien Palveluasuntosäätiö 95,00% ,02 % Vaihto-om aisuus (Keskusvarasto) ,14 % TASE yhteensä ( )

6 3.2 Omistajapolitiikka tytäryhtiöissä Strategian toteuttamisessa hyödynnetään koko konsernin resursseja. Tytärosakeyhtiöille asetetaan sekä taloudelliset että toiminnalliset tavoitteet, jotka tukevat strategiaa. Sijoitetulle pääomalle haetaan tuottoa. Tuottoprosentti ja toiminnalliset tavoitteet neuvotellaan yhtiökohtaisesti talousarvion yhteydessä. Kemin kaupunki ohjaa tytäryhteisöjen toimintaa konserniohjeilla. Uusi konserniohje on tullut voimaan Ohje luo puitteet ensisijaisesti tytäryhteisöjen omistajaohjaukselle. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen omistajaohjauksessa. Konserniohjeilla ja omistajapolitiikalla kehitetään edelleen hallitustyöskentelyä ja konserniraportointia tytäryhtiöissä. Konsernijohdolla on merkittävä rooli käytännön omistajaohjaustyössä. Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti omistajapoliittinen prosessi tytäryhtiöissä. Tytäryhtiöiden omistajapoliittinen prosessi: 1. Lähtökohtana omistajapolitiikan päämäärä - arvioidaan valtuustokausittain 2. Yhtiökohtainen tarkastelu - talousarvion yhteydessä 3. Yhtiökohtaisesti - talousarvion yhteydessä Odotukset Kehittäminen Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Vastuuhenkilö konsernijohdosta 4. Omistajan odotukset - talousarviossa ja talousarviovuoden aikana Hallitustyöskentely Konserni- ja suunnittelujaosto Kaupunginjohtaja 5. Yhtiöiden raportointi emolle - sovitun aikataulun mukaisesti Tytäryhtiöiden omistajaohjauksen lähtökohtana on omistajapolitiikan tavoite:" Omistajapolitiikka on johtamisen väline, jonka tulee tukea strategian toteutumista. Politiikan lähtökohtana on kaupungin kehittämistavoitteet. Kaupungin pääomien aktiivinen ja monimuotoinen käyttö on nähtävä mahdollisuutena strategian toteuttamisessa." Yhtiökohtaisesti tarkastellaan, miten yhtiö tukee kaupungin tavoitteiden toteutumista, miksi yhtiö omistetaan, omistuksen tarpeellisuus jne. Edelleen yhtiökohtaisesti määritetään kaupungin odotukset yhtiöltä, yhtiön kehittäminen ja toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin strategiaa tukien talousarvion yhteydessä. Yhtiökohtainen vastuuhenkilö valvoo tavoitteiden toteutumista ja huolehtii erityisesti tiedonkulusta yhtiön ja kaupungin välillä. 6

7 3.3 Kiinteän ja irtaimen omaisuuden omistajapolitiikka Kaupunki omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta palvelutuotannon mahdollistamiseksi. Palveluita järjestettäessä omistamista on arvioitava kriittisesti ja haettava aktiivisesti tehokkaita tapoja tuottaa palvelut. Palvelutoiminnassa tarvittavien hyödykkeiden omistaminen tai muilla keinoin hallinnointi on kyettävä osoittamaan edulliseksi tarvittaessa kustannuslaskennalla. Palvelutuotantoon sidotun pääoman hoidolla varmistetaan osaltaan palvelutuotannon tulevaisuus. Substanssiosaamisen rinnalla ymmärretään omistajaosaamisen merkitys palvelutuotannossa Rakennukset Rakennusomaisuuden tilaa arvioidaan sekä omistukseen ja käyttöön liittyvät tavoitteet kirjataan säännöllisesti Kemin kaupungin toimitilastrategian laadinnan yhteydessä. Strategian tuorein päivitys on vuodelta Kaupungin hallintokuntien palvelutoimintaansa käyttämien tilojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja olla tehokkaassa käytössä. Tavoite voidaan saavuttaa ottamalla tilat vuokralle. Hallintokuntien tarvitsemat tilat ovat kuitenkin yleensä erikoistiloja ja parhaiten tavoitteeseen päästään omistamalla nämä tilat sekä huolehtimalla aktiivisesti tiloissa olevista olosuhteista ja siitä, että tilojen määrä ja laatu vastaavat tarvetta. Tämä merkitsee riittävää panostusta kiinteistönhoitoon ja korjausrakentamiseen sekä suunnitelmallisuutta uusien tilojen hankinnassa. Käyttöä vaille jääneistä tiloista tulee luopua. Tilat voidaan antaa vuokralle, rakennukset myydä tai purkaa. Kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten huoneistoala on yhteensä m2. Omien hallintokuntien käytössä näistä on yhteensä n m2. Johtamisen avuksi ja tilojen oikeaksi arvottamiseksi on näissä tiloissa käytössä sisäinen vuokra. Sisäisen vuokran perusteet uusittiin vuoden 2013 alusta. Vuokra koostuu ylläpitovuokrasta ja pääomavuokrasta. Ylläpitovuokra vastaa tiloista kaupungille aiheutuvia menoja. Pääomavuokrassa otetaan huomioon tilojen hankinnasta aiheutuneet menot sekä varautuminen tilojen tulevaan perusparannukseen. Kaupungin omistamille rakennuksille on määritetty tekninen arvo. Arvo saadaan kun tilojen jälleenhankintahinnasta vähennetään rakennuksen iän myötä tapahtuneen kulumisen osuus. Yleisenä määritysperusteena on, että rakennuksen arvosta 30 % on kulumatonta osuutta ja että 70 % kuluu loppuun tasaisesti 40 vuodessa. Rakennuksen kuntoa nostavat investoinnit nostavat teknistä arvoa. 7

8 Tekninen arvo Tasearvo Yhteensä 1. Hallintorakennukset 2. Terveydenhuollon rakennukset 3. Vanhustenhuollon rakennukset 4. Vammaishuollon rakennukset 5. Päivähoidon rakennukset 6. Perusopetuksen rakennukset 7. Muut koulurakennukset 8. Kulttuuritoimen rakennukset 9. Liikuntatoimen rakennukset 10. Nuorisotoimen rakennukset 11. Teknisen toimen rakennukset 12. Muut rakennukset Huoneistoala yhteensä m Lisäksi kylmät tilat, kerrosala m Ulos vuokratut tilat m Tyhjillään olevat tilat m Ulkoa vuokralle otetut tilat m Maisemamallin mukainen rakennustyyppijako ( ). Kaupungin rakennusomaisuuteen liittyy tällä hetkellä huomattava korjausvelka. Korjausvelan asettamiin haasteisiin paneudutaan toimitilastrategian ja talousarvioiden yhteydessä. Toimitilastrategioissa ratkaistaan omistajapolitiikkaa tarkemmin myös toimintamallit tyhjilleen jäävien tilojen suhteen sekä omistamisen ja vuokralle ottamisen suhde ja ulos vuokraamisen periaatteet. Toiminnoissa tulee olla lähtökohtana omistajapolitiikan mukaisesti aktiivisuus ja omaisuuden hyödyntäminen kaupunkilaisten parhaaksi Maaomaisuus Kemin maapinta-ala on noin 95,41 km 2. Kaupungin omistuksessa maapinta-alasta on noin 1/3. Maapinta-alasta metsiä on noin hehtaaria, joista varsinaisia metsätalousmetsiä on n. 430 hehtaaria. Maapinta-alasta on tontteja 522 ha ( 2797 kpl). Vuokrattujen tonttien tuotto on 1,4 milj. euroa (2013). Vuokrat on sidottu indeksiin. Maanomistamisella, maanhankinnalla, kaavoituksella ja tonttien luovuttamisella varmistetaan kaupungin strategisten maankäytön tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on, että tonttien myynnillä ja vuokraamisella katetaan raakamaan hankinnasta, kaavoituksesta sekä katu- ja puistoinvestoinneista aiheutuvat menot pitkällä aikavälillä. Kiinteistöjen jalostamisella pyritään myös nostamaan kiinteistöomaisuuden arvoa. Arvonnousu tuloutuu kaupungille kiinteistöjä luovutettaessa kauppahintoina ja tontinvuokrina. Aktiivinen maa- ja kaavoituspolitiikka on edellytys em. tavoitteiden 8

9 saavuttamiselle. Kemin maapoliittinen ohjelma on valmistumassa talvella Maapoliittisella ohjelmalla määritetään harjoitettavan maapolitiikan suuntaviivat ja pääperiaatteet, käytettävät maapoliittiset keinot sekä tonttien luovuttamisen periaatteet. Sillä ohjataan kaupunkirakenteen kehittämistä yhdessä oikeusvaikutteisten yleiskaavojen kanssa Kiinteät rakenteet ja laitteet Kiinteät rakenteet ja laitteet (kadut, sillat, puistot- ja muut yleiset alueet) toteuttavat yhteiskunnallista palvelutehtävää. Omistajana kaupunki valvoo ja huolehtii, että ulkopuolisten toiminnoilla ei vahingoiteta kaupungin omaisuutta eikä haitata sen myöhempää käyttöä. Kaupungin tehtävänä on huolehtia, että rakenteet ja laitteet toimivat ensisijaisesti käyttötarkoituksessaan. Yleisiä alueita voidaan kuitenkin tilapäisesti vuokrata myös muuhun käyttöön. Kiinteiden maa- ja vesialueiden omaisuusarvot ja käyttökelpoisuus säilytetään riittävällä kunnossapidolla sekä pyrkimällä tekemään korvausinvestoinnit poistoja vastaavasti. Nykyisellä investointivolyymilla tähän ei kuitenkaan pystytä. Katujen ja muiden yleisten alueiden uusinvestoinnit rahoitetaan pitkällä tähtäimellä kohdan mukaisesti tonttien vuokrauksesta ja myynnistä saatavilla tuloilla. Katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossapito sekä korvaus- ja perusparannusinvestoinnit rahoitetaan kiinteistöveron tuottoa vastaavalla määrällä Koneet ja laitteet Koneet ja laitteet hankitaan tapauskohtaisesti ostamalla tai leasingillä hankintalaki huomioiden siten, että kustannukset ovat mahdollisimman alhaiset. Yksiköiden yhteistoimintaa tehostetaan, jotta koneiden ja laitteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. Hankintojen rahoitusmuoto valitaan erikseen tehtävän kannattavuusvertailun perusteella. Tarpeettomat koneet ja laitteet realisoidaan. Koneiden ja laitteiden hankinta toteutetaan suunnitellusti siten, että konekaluston käyttöaste saadaan mahdollisimman korkeaksi. Kaupungin ja konserniyhtiöiden yhteistoimintaa parannetaan, jotta koneiden ja laitteiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. 9

10 3.4 Kuntayhtymät, liikelaitoskuntayhtymä, säätiöt ja osakkuusyhtiöt Omistajapolitiikka ulotetaan myös kuntayhtymiin, säätiöihin ja osakkuusyhtiöihin. Kuntayhtymissä omistajaohjausta tehdään kuntayhtymän valtuusto- ja hallitustyöskentelyssä. Kuntayhtymän hallitustyöskentely on tärkein väline strategiselle ohjaukselle. Konserniohjeen mukaan kuntayhtymien hallinnossa olevien kaupungin edustajien tulee informoida konsernijohtoa merkittävissä asioissa. Tehostaakseen kuntayhtymien omistajaohjausta Kemin kaupunki pyrkii yhteistyössä muiden omistajakuntien kanssa laatimaan omistajaohjausmallit kullekin kuntayhtymälle. Taloudellisesti merkittävien kuntayhtymien omistajaohjausta kehitetään aktiivisesti. Osakkuusyhtiöidensä toiminnan ja talouden ohjauksessa kaupungin rooli omistajana on rajoittuneempi kuin tytäryhtiöissä. Osakkaat määrittelevät yhdessä yhtiön omistajapoliittiset linjaukset. Kaupunki on osaomistajana vähemmistöosuudella osakeyhtiömuotoon perustetussa toiminnassa seuraavista syistä: Kaupunki haluaa käynnistää/olla mukana yhteistyössä muiden omistajien kanssa jossakin sellaisessa toiminnassa, jolla katsotaan olevan positiivinen vaikutus Kemin kaupunkikehitykseen esim. palvelutuotannon tai elinkeinopolitiikan osalta. Toiminta noudattelee myös kaupungin strategian linjauksia. Kaupunki haluaa vauhdittaa jonkin sellaisen edellisessä kohdassa mainitun toiminnan syntymistä Kemiin, mitä tänne ei mahdollisesti muuten syntyisi, tai ei ainakaan niin nopeasti. Osakkuusyhtiön kautta saavutetaan synergiaetuja kaupungin järjestämisvastuulla olevan toiminnan hallinnon, seurannan ja kustannusvastaavuuden kannalta. Säätiö tai yhdistys luetaan kunnan tytäryhteisöksi, mikäli sen sääntöjen tai säädekirjan tai erillisen sopimuksen mukaan kunnalla on oikeus nimittää enemmistö yhdistyksen tai säätiön hallituksen tai vastaavan toimielimen jäsenistä. Kaupunki ei lähtökohtaisesti perusta uusia säätiöitä niiden ohjaukseen liittyvien haasteiden johdosta. Tytäryhteisönä käsitellään myös yhdistys tai säätiö, jonka nettovarallisuus siirtyy yhdistyksen tai säätiön purkautuessa sääntöjen mukaan kokonaan kunnalle tai kuntakonserniin kuuluvalle tytäryhteisölle. 10

11 4. LAINAT JA TAKAUKSET Kaupunki ei omistajana pääsääntöisesti rahoita tytäryhtiöitään. Yhtiöiden tulee itse vastata rahoitus- ja pääomahuollostaan. Kaupunki voi myöntää omavelkaisen takauksen pääsääntöisesti vain omistamalleen tytäryhtiölle tai merkittävästi omistetulle osakkuusyhtiölle, joka hoitaa kunnan järjestettäväksi määrättyä toimintaa. Takaus myönnetään vain rahalaitoslainoille seuraavien periaatteiden mukaisesti: Lainat on kilpailutettu asianmukaisesti ja lainanotosta on yhtiön hallituksen päätös. Taloudelliset laskelmat osoittavat yhtiön kyvyn hoitaa lainasta aiheutuvat velvoitteet Omavelkainen takaus voidaan myöntää koko lainan määrälle tai osalle lainan määrää. Kaupungin osakkuusyhtiölle takaus voidaan myöntää enintään kaupungin omistusosuutta vastaavalle määrälle. Ehtona on, että muut omistajat samanaikaisesti osallistuvat yhteisön rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavalla osuudella. Muille kuin 100 %:sesti omistetuille tytäryhtiöille myöntämälleen takaukselle kaupunki pyrkii saamaan turvaavan vastavakuuden. Tytäryhtiöille ja osakkuusyhtiölle myönnetystä takauksesta peritään takausmaksu, joka on vähintään 1 % (KH ). Lyhytaikaisia kassalainoja voidaan antaa ja ottaa kaupungin ja tytäryhtiöiden kesken. Näistä lainoista tehdään viranhaltijapäätökset ja asianmukaiset sopimukset. (Keskusviraston johtosääntö 6) 11

12 5. OMISTAJAPOLITIIKAN TOTEUTUS 5.1 Omaisuuden hankinta/luopuminen Kiinteän omaisuuden myymisen ja ostamisen toimivaltarajat on vahvistettu kaupunginvaltuustossa Hankintoja säädellään hankintaohjeilla ja pienhankintaohjeilla.(omistaminen, leasing,vuokraus) Rakennusten osalta omistamisen tarpeellisuuden arviointi on käynnistettävä viimeistään siinä vaiheessa, kun kaupungin oma toiminta ko. rakennuksessa loppuu. Aktiivisen omistajapolitiikan mukaisesti Kemillä ei ole ehdottomasti omistettavia omaisuuseriä. Omistaminen ja omistuksesta luopuminen ovat välineitä strategian toteuttamiseksi. 5.2 Riskienhallinta Kaupungin riskienhallinta koskee myös omistajapolitiikkaa. Omistusten riskienhallinnan toimenpideohjelma on erillisliitteessä (salainen). Omistusten riskienhallinnan valvonta kuuluu konserni- ja suunnittelujaostolle. Käytännön riskienhallinnan toimenpiteet tekee se hallintokunta / yhtiö, jonka hallinnassa kyseinen omaisuus on. Omistajapolitiikan mukainen riskienhallinnan toimenpideohjelma raportoidaan vuosittain kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. 5.3 Ohjaus- ja seurantajärjestelmä Kaupungin omistajapolitiikan perusteista päättää kaupunginvaltuusto. Omistajapolitiikan toteutuksen vastuu on kaupunginhallituksella, kaupunginjohtajalla ja palvelualueiden päälliköillä sekä kaupunkia eri yhteisöissä edustavilla henkilöillä. Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluu kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Palvelualueet osallistuvat valmistelutyöhön. Omistajapolitiikan toteutumisesta annetaan vuosittain kaupunginvaltuustolle omistajapoliittinen selonteko. 12

13 Omistajakäsitteitä Korjausvelka Korjausvelka on se investoitava rahamäärä, jolla omaisuus saadaan kohtuulliseen kuntoon. Eli korjausvelka kuvaa rahamäärää, joka infraomaisuudesta on tingitty, että ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Leasing Leasing on rahoitusmuoto, jossa vuokrakohteen juridinen omistusoikeus on rahoittajalla. Omavelkainen takaus Omavelkainen takaus on ankarin takauksen muoto. Takaaja vastaa velasta samoin kuin päävelallinen (eli kuten omasta velastaan). Velkoja voi periä velan takaajalta heti sen eräännyttyä. Osakkuusyhtiö Riskienhallinta Säädekirja Säätiö Tekninen arvo Osakkuusyhtiöksi sanotaan yhtiötä, jonka äänivallasta emoyhtiö omistaa enintään puolet. Riskienhallinta on organisaation johdon ja muun henkilökunnan toteuttama organisaation johtamiseen ja toimintaan sisältyvä prosessi, jota sovelletaan strategian valinnasta lähtien kaikessa organisaation toiminnassa. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja hallita organisaatioon vaikuttavia potentiaalisia tapahtumia ja pitää riskit sellaisissa rajoissa, ettei organisaation toiminta ole uhattuna, ja jotta voidaan vähentää epävarmuutta organisaation tavoitteiden toteutumisesta. Säätiölain mukaan säätiö voidaan perustaa joko säädekirjalla tai testamentilla. "Jos joku tahtoo luovuttaa omaisuutta itsenäisen säätiön perustamista varten, tehköön siitä säädekirjan. Itsenäisen säätiön perustamisesta säätäjän kuoltua on määrättävä kirjallisessa testamentissa." (Säätiölaki 1 ) Oikeushenkilö, joka muodostuu tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi luovutetusta omaisuudesta. Säätiöitä koskee säätiölaki. Säätiöt rekisteröidään säätiörekisteriin. Arvo, joka saadaan, kun rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vähennetään rakennuksen iän, käytön, käyttökelpoisuuden alentumisen tai muun syyn johdosta tapahtunut arvon alentuminen. Arvonalennus riippuu rakennuksen iästä, käytöstä, hoidosta ja kunnosta. Tytäryhtiö Tytäryhtiö on yhtiö, jonka äänivallasta emoyhtiöllä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti. 13