ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero KESELY/830/ /2010 Käsittelijä Lea Goyal Puhelinnumero Projektikoodi S11447 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Keski-Suomen lukiohanke Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Länsi-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Projektin vastuuhenkilön nimi Vesa Saarikoski Sähköpostiosoite vesa.saarikoski@jao.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Liisa Lamminsivu-Risku Sähköpostiosoite liisa.lamminsivu-risku@jao.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Projektin lähtökohdat Keski-Suomen lukiohankkeen yhtenä lähtökohtana oli Opetus- ja kulttuuri-ministeriön laatima ja valtioneuvoston hyväksymä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille Suunnitelmassa korostetaan lukioiden keskinäisen verkostoitumisen tukemista ja kannustetaan koulutuksen järjestäjiä yhteistyöhön opiskelijan valintojen lisäämiseksi. Toisena lähtökohtana oli Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2015 (hyväksytty ), jonka mukaan aluekehittämisen tavoitteena on taata maakunnan kilpailukyky ja hyvinvointi. Kestävä alueellinen kehitys pohjautuu osaamiseen ja sen elinikäiseen ylläpitämiseen. Lukiokoulutus oli aiemmin ollut heikosti mukana maakunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Keski-Suomen lukiohankkeen toivottiin tukevan lukiokoulutuksen järjestäytymistä tavoitteena mm. yhteisen näkemyksen rakentuminen lukiokoulutuksen aluekehitystehtävästä. EURA JÄRJESTELMÄ 1/16

2 Projektin kolmas keskeinen lähtökohta oli hallituksen hyväksymä tavoiteohjelma, jonka mukaan lukiokoulutuksen työelämäyhteyttä ja -tietoutta tulee vahvistaa. Projektin tavoitteet Keski-Suomen lukiohankkeen keskeisenä tavoitteena oli hakea ratkaisu lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen ja lukioverkon kehittämiseen aluekehittämisen näkökulmasta. Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan lukiokoulutuksen ja jokaisen osallistuvan kunnan elinkeinoelämän yhteistyötä ja luomaan menetelmiä lukion opetushenkilöstön ohjausosaamisen vahvistamiseen jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Tavoitteiden toteutumiseksi projektin toivottiin rakentavan uusia menetelmiä lukioiden ja työelämän onnistuneelle yhteistyölle ja edistämään toimintakulttuuria, jossa koko opetushenkilöstön tiedot työelämästä lisääntyvät ja koko koulu osallistuu opiskelijoiden jatko-opintojen ohjaukseen. Projektin kohderyhmä Projektissa oli mukana Keski-Suomen kaikki 15 lukiokuntaa ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, yhteensä 22 lukion opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit ja sivistystoimenjohtajat, yhteensä noin 370 henkilöä. Välillisesti toiminta kohdistui noin 5000 lukio-opiskelijaan. Hanke alkoi virallisesti ja toiminnallisesti kolmen suunnittelijan aloitettua työnsä. Hanke sai jatkoajan syksyllä 2012 (jatkoaika ajalle ) ja päättyi Jatkoajan keskeisin tavoite oli hankkeessa syntyneiden toimintamallien ja käytänteiden juurruttaminen ja levittäminen myös valtakunnallisesti sekä lukioiden verkostoitumisen tueksi maakunnallisen verkkokurssitarjottimen rakentaminen. Hanke toimi rinnakkain Keski-Suomen lukiohanke -vaihe2:n kanssa. Projektissa työskenteli päätoimisina kaksi suunnittelijaa ja projektipäällikkö sekä yksi osa-aikainen projektisihteeri. Lisäksi kevään 2013 projektissa työskenteli yksi päätoiminen koordinaattori. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeen toiminta-aika on sisältänyt projektisuunnitelman tavoitteiden mukaista aktiivista ja onnistunutta toimintaa. Lukioiden yhteistyö alueen työelämän kanssa on tiivistynyt ja usein myös juurtunut luontevaksi osaksi lukion toimintakulttuuria. Lukiokoulutuksen työelämälähtöisyys ja työelämäyhteistyö on lisääntynyt uusien menetelmien ja toimintatapojen kautta. Näkemys lukion mahdollisuuksista toimia oman alueensa osaamiskeskuksena yhteistyössä työelämän kanssa on lisääntynyt erityisesti maakunnan pienempien ja keskikokoisten lukioiden kohdalla. Lukioiden ja oman alueen työelämän yhteistyön tiivistymistä on edistänyt projektin aikana laaditut EURA JÄRJESTELMÄ 2/16

3 työelämämallit sekä toimintakulttuuri mallien vuosittaisesta arvioinnista ja päivittämisestä. Työelämämallien liittäminen osaksi lukioiden toimintasuunnitelmaa varmistaa työelämäyhteistyön jatkuvuuden. Useissa lukioissa opettajat ovat liittäneet työelämäyhteistyön ja työelämätietouden opettamansa aineen kurssisisältöihin. Keski-Suomen lukiohanke on toiminut hyvin verkostomaisesti ja yhteistyössä muiden Keski-Suomessa koulutuksen ja opetuksen kehittämisprojektien kanssa: esim. YES-, Ohjaamalla oikeille urille-, Oppijat-, TVT- taitotaso-, Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa-, Keski-Suomen Osaava -, Kiihdytyskaista- ja Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku -hankkeet. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen liitto, Taloudellisen tiedotustoimisto TAT ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto AVI. Projektin aikana on tehty monipuolista yhteistyötä mm. seuraavien työelämän edustajien kanssa: Keski- Suomen Osuuspankki, Osuuskunta Keskimaa, YLE Keski-Suomi, Keskisuomalainen Oyj ja konsernin paikallislehdet, K-Citymarket, Futurice Oy, Jyväskylän Energia, Metso Oyj, Fluidhouse Oyj, Villinikkarit Oy, Descom Oy, Vapo Oy, Metso Paper Oy, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän kaupunginteatteri, 4H-yhdistys ja Educluster Finland Oy. Yhteistyössä oli mukana yli 50 yritystä. Lukioiden ja työelämän konkreettinen yhteistyö oli erityisen vilkasta lukuvuonna ja on jatkunut erityisesti pienemmillä paikkakunnilla aktiivisena pien- ja keskisuurten yrittäjien sekä julkisen sektorin edustajien kanssa. Keski-Suomen yrittäjien kanssa rakentui malli vuosittain lukioihin jaettavasta, yrittäjyyttä kannustavasta opiskelijastipendistä. Keski-Suomen pk-yritysten käyttöön laadittiin ohjeita lukiolaisten työelämään tutustumisen ja lukioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämisestä. Keskisuomalaisten lukioiden ja työelämän yhteistyön malleja esiteltiin Etelä-Afrikassa pidetyssä kansainvälisessä International Partnership Network (IPN) konferenssissa Matkalta hanke sai ideoita työelämäyhteyksien uusista toteutustavoista. Esimerkiksi Norjassa opettajien työelämään tutustuminen on osa ammatillista kehittymistä ja täydennyskoulutusta. Professional Day mallin innoittamana opettajien työelämäosaaminen liitettiin useissa Keski-Suomen lukioissa osaksi opettajien henkilökohtaista täydennyskoulutussuunnitelmaa ja yhdeksi kehityskeskustelujen teemaksi. Matkan jälkeen tiivistyi yhteistyö Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa ja käynnistettiin virtuaalisen asiantuntijaverkosto-konseptin laajentamissuunnittelu Keski-Suomen lukioihin. Rehtoreiden ja sivistysjohtajien tahtotila Keski-Suomen lukiokoulutuksen yhteisestä kehittämisestä tiivistyi projektin aikana. Esimerkiksi motivaatio hankkeen jatkoaikaan osallistumiseen oli erittäin hyvä, kaikki lukiot allekirjoittivat uuden yhteistyösopimuksen määräaikaan mennessä. Erikseen nimettyä lukioyhteistyöverkostoa ei ole rakennettu, mutta hankkeen aikana on tuettu maakunnan pohjoisen alueen lukioiden yhteistyötä, pienten lukioiden keskinäistä verkostoitumista sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän lukioiden keskinäistä toimintaa. Lukioiden toiminta on muuttunut avoimemmaksi ja verkostomainen kehittämisote on yleistynyt. Lukioiden verkostoitumista edisti projektin aikana valmistunut EURA JÄRJESTELMÄ 3/16

4 maakunnallinen verkkokurssitarjotin. Siihen on koottu lukiokurssien lisäksi korkeakoulukursseja, mikä edistää verkostoitumista myös korkea-asteen suuntaan. Keski-Suomen lukiohankkeelle keväällä 2013 tehdyn kyselyn mukaan hankkeen tuella lukioihin on tullut lisää opetushenkilöstön TET-toimintaa, yrittäjyysyhteistyötä ja uusia vierailuideoita työelämään. Erittäin myönteisenä nähtiin lukiohankkeen tarjoamat foorumit, esimerkiksi lukioilla pidetyt työelämätreffit, mitkä mahdollistavat konkreettisen alueellisen ja paikallisen yhteistyön suunnittelun ja verkostoitumisen. Hankkeen järjestämiä koulutuspäiviä kiiteltiin monipuolisuudesta ja rehtoreille ja sivistysjohtajille rakennettuja kehittämispäiviä pidettiin erinomaisena toimintamallina. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Sakari Saukkonen teki Keski-Suomen lukiohankkeen työelämätiimien toimintaa tarkastelevan seurantatutkimuksen, josta ilmestyi väliraportti 2012 ja lopullinen raportti syyskuussa Raportin mukaan hankkeen tavoitteet koko opetushenkilöstön työelämätiedon lisääntymisestä ja mukaan ottamisesta ohjaus- ja elinkeinoelämätiedon levittämiseen on toteutunut. Samoin tavoite tiivistää maakunnan lukioiden yhteistyötä ja lisätä lukiokoulutuksen työelämäyhteyksiä yhteistyössä paikkakuntien elinkeinoelämän edustajien kanssa toteutui. Tutkijan mukaan työelämätiimeissä mukana olevat opettajat ovat kokeneet hankkeeseen osallistumisen myönteisesti, toiminta on antanut opettajille runsaasti uusia ajatuksia ja näkemyksiä koko lukiokoulutuksen sisällöistä, toteuttamisesta ja merkityksestä kuin myös oman oppiaineen tarkastelusta työelämälähtöisesti. Uuden, päivitetyn tiedon välittäminen työelämästä on koettu motivoineen myös opiskelijoita. Saukkosen mukaan projekti on tuonut intoa ja iloa opettajan työhön ja toimintaa pidettiin onnistuneena. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Lukioiden ja työelämän yhteistyön uusista malleista ja kehittämistyön etenemisestä tiedotettiin aktiivisesti ja avoimesti sisäisille ja ulkoisille kohderyhmille hankkeen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Hankkeen edetessä tehostunut tiedottaminen on tukenut hankkeen tunnettavuutta sekä hankkeen tavoitteiden edistymistä. Projektia esitteleviin tiedotus-tilaisuuksiin osallistui yli 1100 henkilöä. Keväällä 2011 kohderyhmälle tehdyn arviointikyselyn vastausten perusteella lisättiin yhteistyötä muiden hankkeiden ja koulutusten järjestäjien kanssa tavoitteena koulutustarjonnan parempi yhteissuunnittelu ja tiedottaminen. Keskeisin tiedottamiskanava oli hankkeen kotisivut (mm. toimintakalenteri) ja työelämätiimien, opinto-ohjaajien, rehtoreiden ja aineryhmien keskinäiset sähköpostiryhmät, joihin lähetettiin tarkennettuja tiedotteita sekä yhteisjakeluna että ryhmittäin. Keski-Suomen lukio-opettajien Facebook-ryhmässä oli noin 150 aktiivista seuraajaa. Lisäksi Facebookiin perustettiin kohdennettuja pienryhmiä esimerkiksi rehtoreille ja tiimien jäsenille. Koulutuksista ja projektin etenemisestä kerrottiin säännöllisesti lukioiden opettajankokouksissa. Koulutusten kokonaissuunnittelun ennakoinnin haasteena oli tietämättömyys valtakunnallisten eri tahojen tarjoamien koulutusten sisällöistä ja ajankohdista. Opettajien kehittämistyöhön osallistumista vauhditti suunnittelijoiden lukiokohtaiset vierailut opettajankokouksissa ja useat ohjauspalaverit kehittäjäopettajien kanssa. EURA JÄRJESTELMÄ 4/16

5 Opettajista laadittiin aineryhmäkohtaiset sähköpostilistat. Lukioiden kehittäjäopettajien kanssa on pidetty joko lukioilla tai videoneuvottelu-ohjelman välityksellä ohjauspalavereita, joista useissa mukana oli myös rehtori ja opinto-ohjaaja. Projektin keskeisimpiä julkaisuja on lähetetty laajasti yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille sekä lukioiden edustajille valtakunnallisesti. Lukiosta TyöElämään2 -julkaisu lähetettiin myös opetusministerille, eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille, opetushallituksen keskeisille virkamiehille sekä lukion tavoite- ja tuntijakotyöryhmän jäsenille. Työelämän edustajista julkaisua lähetettiin mm. Keski-Suomen yrittäjät ry:n, Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Taloudellisen tiedotus-toimiston johdolle. Suomen Lukiolaisten Liiton kautta julkaisu tavoittaa lukiolaisten edustajat valtakunnallisesti. Projektin tulosten levittämisen sekä toiminnasta tiedottamisen tueksi lehdistölle lähetettiin lukuisia tiedotteita, mm. Maakunnallinen lukioiden Työelämä ja tulevaisuus teemavuosi on monipuolistanut lukioiden opettajien osaamista ( ) ja Lukiosta TyöElämään -julkaisu näyttää tietä lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämiselle ( ). Paikallisissa ja maakunnallisissa sanomalehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa on kehittämistyöstä ollut 46 erillistä juttua. Maakunnan sanomalehden Keskisuomalaisen pääkirjoitussivulla projektiin on viitattu kaksi kertaa. Opettajien työelämään tutustumisesta oli laaja esittely valtakunnallisessa Opettaja-lehdessä ja Suomen opinto-ohjaajat ry:n OPOlehdessä projektia on esitelty kahdesti. Kehittämistyön tavoitteista ja toimintasuunnista on keskusteltu opetushallituksen edustajien kanssa. Yleissivistävän koulutuksen johtaja Jorma Kauppinen kuului projektin ohjausryhmään ja osallistui yhden kerran kokoukseen. Suomen Lukiolaisten Liiton edustajien kanssa on pidetty useita tiedotus- ja suunnittelupalavereita. Kehittämistyötä on esitelty lukuisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa, esim. opinto-ohjaajien koulutuspäivillä, opinto-ohjaajaopiskelijoiden lähijaksoilla, Kuntaliiton lukioseminaarissa sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa lukion tavoite- ja tuntijakotyöryhmässä. Maakunnan rehtoreille ja sivistysjohtajille on lähetetty hankkeen etenemisestä tiedote kahdesti vuodessa (syys- ja kevättiedotteet) ja ohjausryhmälle tiivistelmä kerran kuukaudessa. Tiedotteet löytyvät myös lukiohankeen www-sivuilta tietoa toiminnasta aliveräjästä. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteisen verkon työasemalle on koottu viikoittain toimintaraportit yhteistyöhankkeiden ja esimiehen käyttöön. Rahoittajalle on toimitettu seurantatiedot puolivuosittain, maksatus-hakemukset sekä tiivistelmät kolme kertaa vuodessa ja väliraportit kerran vuodessa. Vuoden 2013 aikana hanke oli osallisena sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän sisäisessä että Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttamassa laajassa tarkastuksessa. Esite hankkeen keskeisistä toimintamalleista valmistettiin yhteistyössä lukiohanke vaihe2:n kanssa (Uutta virtaa lukiokoulutuksen kehittämiseen -esite). EURA JÄRJESTELMÄ 5/16

6 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Keski-Suomen lukiohankkeen toimintaa seuranneen Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Sakari Saukkosen mukaan projekti on onnistunut hyvin tavoitteessaan lisätä lukiokoulutuksen työelämäyhteisyyttä. Lukiokoulutuksen yleisenä haasteena on tutkijan mukaan kuitenkin työelämätietouden välittyminen opettajan kautta. Opiskelijoiden osallisuus ja vastuu oppimisesta on edelleen vähäistä. Haasteeseen pyritään vastaamaan Keski-Suomen lukiohanke -vaihe 2:n aikana, jossa keskeisenä tavoitteena on nykyistä tulevaisuusorientoituneempien ja opiskelijan omaa vastuuta korostavien pedagogisten menetelmien tuominen lukio-opetukseen. Projektin haaste oli erilaiset näkemykset työelämälähtöisyys - ja työelämä -termin sopimisesta lukiokoulutuksesta käytävään julkiseen keskusteluun. Työelämälähtöisyys -termi on perinteisesti liitetty ammatillisesta koulutuksesta käytävän keskustelun retoriikkaan. Projektin aikana valtakunnallisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa esimerkiksi työelämävalmius-termin sijaan käytettiin akateemiset asiantuntijavalmiudet -termiä. Haasteeseen pyrittiin vastaamaan rakentamalla malli työelämälähtöisestä pedagogiikasta, joka jakautuu oppimaan oppimisen, vuorovaikutus-, elämänhallinnan ja tulevaisuustaitoihin. Työelämä -termi kuvaa tulevaisuuden tilaa, mihin jokainen nuori jatkokoulutuksen jälkeen siirtyy. Haasteena maakunnallisesta oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön tiivistämisestä oli projektisuunnitelmasta puuttunut tavoite yhteistyöstä ammatillisen koulutuksen kanssa. Oppilaitosmuodoista projektin keskeisimmät kumppanit olivat alueen ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Valtakunnallisesti lukiokoulutuksen laadullisen ja taloudellisen sekä maantieteellisesti tasa-arvoisen kehittämisen tueksi tulisi käydä avoin ja konkreettinen koulutuspoliittinen keskustelu kaikkien toisen asteen koulutuksesta vastaavien, myös 3.sektorin edustajien kanssa. Avaus uudenlaiselle lähestymiselle tulee lähteä koulutuksesta ja tutkimuksesta vastaavien virkamiesten taholta. Haasteena projektin tavoitteiden toteutumisessa on ollut opettajien kiire, jolloin osallistuminen hankkeen tapahtumiin ja koulutuksiin ei aina toteutunut suunnitellusti. Opettajien osallistumista ovat vähentäneet myös tilanteet, joissa opettajalle ei ole löytynyt pätevää sijaista tai joissa lukiolle ei ole varattu sijaisresursseja lainkaan tai resurssien määrä on hyvin pieni. Haasteen vuoksi koulutuksia ja ohjauspalavereita on järjestetty mahdollisimman hyvin lukion aikatauluihin sopiviksi, esim. hyödyntämällä koeviikkojen vapaita iltapäiviä ja järjestämällä tapahtumia eri puolilla maakuntaa sekä hyödyntämällä etäneuvotteluohjelmia. Aktiivisuutta lisäisi hankkeen mahdollisuudet sijaisten palkkaamiseen. Vaikka projektissa sijaiskorvauksia ei voitu maksaa, korvattiin työelämätiimiin kuuluville opettajille oman työn ulkopuolisesta kehittämisestä pientä korvausta. Hankkeelle asetettu tavoite lukiosuunnittelijoiden työtehtävien ja toimenkuvan arvioinnista ja vakiinnuttamisesta tärkeäksi osaksi alueellista ja maakunnallista lukiokoulutuksen kehittämistä ei ole EURA JÄRJESTELMÄ 6/16

7 toteutunut. Tavoitteesta on keskustelu useasti projektin ohjausryhmässä ja keinoja maakunnallisen yhteistyön jatkamisesta etsitään Keski-Suomen lukiohanke vaihe2:n aikana. Projektin toiminta-aikana lukioihin kohdistui ulkopuolisia taloudellisia haasteita ja epätietoisuutta mm. valtionrahoitusten suuruudesta ja määräytymisperusteista. Projektin yhtenä haasteena oli suunnittelijoiden työtä alussa tukevan sparrausryhmän (ryhmä lukioiden rehtoreita ja sivistysjohtajia) jäsenten kiireellisyys, minkä vuoksi tapaamisia ei projektin loppupuolella pidetty. Ohjausryhmässä suunnittelijatiimin tukemisen vähäisyydestä keskusteltiin, minkä jälkeen järjestettiin laajennettuja ohjausryhmän työkokouksia, joissa asiantuntijoina oli myös mm. Suomen Lukiolaisten Liiton edustajia. Lukiosuunnittelijoiden rooli maakunnan lukioyhteistyön verkoston rakentamisessa muuttui tiimimallin juurruttamiseksi lukioiden toiminta-kulttuuriin. Suunnittelijat toimivat lukioiden kehittämisresurssina joko nimetyn lukiojaon tai toimintasuuntien mukaisesti. Projektin laajuuden vuoksi hankehenkilöstö toteutti keskinäisen työnjaon toimintalinjojen kesken, mikä mahdollisti joustavan etenemisen ja työmäärän tasaisen jakautumisen. Tiimimäisen työskentelytavan edistämiseksi hankkeen suunnittelijat pyrkivät esimerkillään työskentelemään koulutustapahtumissa 2-3 henkilön tiiminä. Useissa lukioissa koko lukion toiminta on laajentunut toimimaan tiimityöperiaattein. Lukioiden verkostoitumisen edistämiseksi projektissa on kehitetty verkko-oppimiseen liittyvää yhteistyötä. Vuoden 2012 lopulla hankkeelle anottiin jatko-aikaa ja palkattiin verkkokoordinaattori rakentamaan maakunnallinen verkkokurssitarjotin. Hankkeen yksi suunnittelija toimi lisäksi erillisellä hanketyöosuudella ja rahoituksella maakunnallisen ScienceIT-verkkokoulun esiselvitystyöryhmässä lukiokoulutuksen edustajana. Lukioiden kummiyritystoiminta ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti ja työelämän edustajien innostaminen perinteiseen kummiyritystoimintaan osoittautui vaikeaksi. Verkostomaisesti toimivassa työelämässä toimivammaksi yhteistyön muodoksi osoittautui lukioiden ja alueiden työelämätreffit -malli. Yksittäisen kummiyrityksen kanssa tehtävän yhteistyön sijaan lukioiden työelämälähtöisyyttä edisti paremmin verkostomainen, useiden alojen ja työelämän tahojen kanssa tehtävä molempia osapuolia hyödyntävä yhteistyö. Projekti keskittyi enemmän luomaan alueellisia malleja konkreettisen, pitkäkestoisen verkostomaisen yhteistyömallin juurtumiselle. Tällaisia olivat työelämätreffien lisäksi alueelliset vuosittain toistuvat opettajien työelämävierailut ja työelämän edustajien osallistumien lukion jatko-opinto- ja työelämätapahtumiin. Projektissa toimineiden aineenopettajien lisääntyneet työelämäkontaktit paransivat yhteistyön vaikuttavuutta. Pienten ja keskisuurten yritysten ja työelämän toimijoita edustavien tahojen (yrittäjä-yhdistykset ja muut keskitetyt toimijat) ja alueen lukion kehittäjätahojen tulee tuntea toisensa ja luoda foorumeita yhteistyön suunnittelulle molempia osapuolia hyödyntävillä tavoilla. Lukiossa tulee olla työelämäyhteistyöstä vastaava työelämätiimi tai henkilö ja yhteistyön suunnittelu ja toteutus tulee olla kirjattuna toimijan työtehtäviin. EURA JÄRJESTELMÄ 7/16

8 Projektin lukioille esittelemä virtuaalinen asiantuntijaverkosto-malli on uusi, virtuaalisia mahdollisuuksia hyödyntävä työelämän ja lukioiden yhteistyön malli (TAT:n kehittämä malli). Hanke oli aloitteellinen mallin leviämiseksi myös Keski-Suomen lukioihin, verkosto toimi aiemmin vain pääkaupunki-seudulla ja Pirkanmaalla. Ohjausryhmä toivoi opiskelijoiden osallisuutta projektin kaikissa vaiheissa. Koska projektisuunnitelman mukaisesti opiskelijat eivät voineet olla hankkeen varsinaisena kohderyhmänä, he toimivat lähinnä projektin etenemisen arvioitsijoina ja koulutustapahtumissa kommentoijina. Lisäksi Suomen Lukiolaisten Liiton edustajien kanssa pidettiin useita hyödyllisiä ideointi- ja arviointikeskusteluja. Haasteina lukioille olivat toiminta-aikaan sattuneet valtakunnalliset paineet kuntien ja lukioiden yhdistämisestä ja resurssien pienenemisestä sekä ylioppilaskirjoitusten muutosten aiheuttamat paineet opettajien täydennyskoulutukselle. 8. PROJEKTIN TULOKSET Lukiohankkeen tavoitteita on toteutettu neljän toimintasuunnan kautta: lukioiden ja työelämän yhteistyön vahvistaminen mm. työelämätiimi-mallin avulla, johtajuuden kehittäminen, lukion opettajien aineryhmäyhteistyön kehittäminen sekä lukioiden etäneuvottelu- ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lukioiden ja työelämän yhteistyön erilaisia toimintamalleja rakentui projektin aikana paljon. Lukioiden toimintakulttuurin muutosta vauhditti mm. lukuvuoden nimeäminen lähes kaikissa hankkeen lukioissa Työelämä ja tulevaisuus -teemavuodeksi. Painotus kirjattiin lukioiden vuosisuunnitelmaan ja lähes kaikissa projektin 22 lukioissa toteutettiin lukuisia teemaan liittyviä tapahtumia. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tavoiteohjelmaan kirjattiin tavoite työelämälähtöisen koulutuksen mallien (lukioiden työelämämallit) ja käytänteiden (opettajien ja muun henkilökunnan työelämäjaksot) vahvistamisesta. Lukioiden ja työelämän yhteistyön käynnistyminen vauhdittui ja opetushenkilöstö heräsi pohtimaan työelämäyhteistyön ja työelämälähtöisyyden mahdollisuuksia opiskelijan jatko-opintojen ja urasuuntautumisen tukemisessa. Jokaiselle maakunnan lähes 400 opettajalle, opinto-ohjaajalle, rehtorille ja sivistysjohtajalle tarjottiin useita mahdollisuuksia tutustua työelämään ja oman alan korkea-asteopintoihin. Lukioiden rehtoreista, sivistystoimenjohtajista, opinto-ohjaajista ja opettajista yli 90 % osallistui hankkeen järjestämiin koulutuksiin, benchmarkkausmatkoihin ja yksin tai ryhmissä järjestettyihin työelämään tutustumistapahtumiin. OpeTETja JohtajaTET -päiviä järjestettiin pankeissa, tekniikan työpaikoilla, apteekeissa, teattereilla, kirjakaupoissa, kansainvälisissä metsäalan yrityksissä, vapaa-aikakeskuksissa, julkisella sektorilla, 3.sektorin työpaikoilla jne. Johdon edustajille järjestettiin erikseen suunniteltuja, laadukkaita työelämään tutustumispäiviä, joiden sisältönä oli erityisesti esimiestyön näkökulmasta lukion johdon työelämätietouden päivittäminen, alueellisen työelämän ja lukion verkostoitumisen edistäminen sekä uusien työelämän integroimista tukevien ideoiden synnyttäminen. RehtoriTET -paikkoina olivat mm. Keskisuomalainen Oyj, Kesko Oy ja Keskiv. 01/11 EURA JÄRJESTELMÄ 8/16

9 Suomen sairaanhoitopiiri. Projektin aikana rakentui malli lukioiden opettajien työelämätiimeistä, jotka koostuivat useimmiten kolmesta lukio-opettajasta, joista yksi oli opinto-ohjaaja. Projektin molempina toimintavuosina ja tiimeissä oli mukana noin 65 henkilöä. Työelämätiimeissä toimineet opettajat osallistuivat lukuvuoden koulutuskokonaisuuteen, joka sisälsi työelämävierailuja, keskinäistä verkostoitumista sekä kehittämistehtävien kautta oman lukion ja alueen työelämäyhteistyön erilaisten mallien rakentamista, testaamista ja arviointia. Keväällä 2012 ja 2013 hankkeen järjestämien ohjaus- ja koulutustapahtumien tuella tiimit rakensivat lukiokohtaiset työelämämallit. Lukioiden työelämäyhteistyön tueksi rakentuneet keskeisimmät dokumentit, työelämämallit löytyvät kaikkien lukiokoulutuksen kehittämisestä kiinnostuneiden luettavaksi hankkeen toimittamista painetuista ja sähköisistä julkaisuista. Syksyllä 2013 valmistunut julkaisu löytyy myös Suomen suurimmista yliopistollisista kirjastoista. Julkaisuihin on koottu kaikkien 22 lukion työelämämallit, joissa kuvataan lukioiden työelämä- ja jatkokoulutusyhteistyön tavoitteet ja lukion pedagoginen työelämälähtöinen toiminta. Lukiohankkeen aikana syntyi ensimmäiset mallit, myöhempinä toimintavuosina erityisesti lukioiden työelämätiimit vastasivat mallien arvioinnista ja seuraavaa lukuvuotta koskien mallien kehittämisestä ja päivittämisestä. Lukuvuoden aikana toteutetut sekä päivitetyt työelämämallit on koottu yhteistyössä Lukiohanke vaihe2:n kanssa, jolloin malleihin lisättiin yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. Julkaisussa kuvataan myös lukiokoulutuksen työelämälähtöinen pedagogiikka sekä liitetään kehittämistyö lukioiden valtakunnalliseen ajankohtaiseen tavoite- ja tuntijakokeskusteluun. Julkaisun verkkopainos (114 sivua ) on vapaasti tulostettavissa lukiohankkeen kotisivuilta Johtajuuden kehittämisen, lukioiden työelämälähtöisyyden ja lukioiden verkostoitumisen tueksi hanke käynnisti Keski-Suomen rehtorien ja sivistysjohtajien kaksi kertaa lukuvuodessa toteutetut kaksipäiväiset kehittämispäivät. Kuusi kertaa eri puolin maakuntaa pidettyyn kehittämisfoorumiin osallistui kattavasti lukioiden rehtoreita ja apulaisrehtoreita. Syksyn 2013 kehittämispäivät järjestettiin yhdessä Keski-Suomen lukiohanke vaihe2:n ja Euroopan komission kanssa Brysselissä. Päivien juurtumista varmistaa lukiohanke vaihe2:n jatkuminen keväällä 2014 sekä sovittu malli rehtoreiden keskinäisen tapaamisen jatkumisesta. Projektin jälkeen yhteistyön jatkuminen on mahdollista myös perustetun Keski-Suomen lukio-rehtorit - Facebook-ryhmän kautta. Opettajien verkostoitumisen ja työelämätietouden vahvistamiseksi rakennettiin malli Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston opetukseen ja opiskelun jälkeiseen työelämään tutustumisesta. Näissä täydennyskoulutuspäivissä lukioiden opettajat verkostoituivat aineryhmittäin ja tutustuivat omien oppiaineidensa kouluttautumismahdollisuuksiin, opintojen jälkeiseen työelämään sekä uusiin pedagogisiin sovellutuksiin. Lukuvuonna 2012 ensimmäistä kertaa järjestettyihin koulutuspäiviin osallistui 135 lukio-opettajaa. Koulutuspäivät toteutettiin kaksi kertaa ja niiden toteutumista juurrutetaan Keski-Suomen lukiohanke-vaihe2:n aikana. EURA JÄRJESTELMÄ 9/16

10 Aineryhmien ja lukioiden verkostoitumisen tueksi lukiohanke toimi aloitteellisena valtakunnallisen mentoritoiminnan laajenemisessa Keski-Suomen lukioihin. Yhteistyössä Keski-Suomen Osaava -hankkeen ja Jyväskylän yliopiston kanssa toteutui lukuvuoden kestänyt uusien mentoreiden koulutus. Lukioissa syntyi uusia vertaismentorointiryhmiä verkostoitumisen ja opettajien pedagogisen kehittymisen tueksi, esim. lukuvuoden koulutuksessa oli 10 opettajaa ja kehittäjää 7:stä eri lukiosta. Verkostoitumisen ja oppilaitosten yhteistyön edistämiseksi kartoitettiin maakunnan lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen halukkuus yhteistyöhön verkko-opetuksen edistämiseksi. Projektille saatiin myös lisäresurssia ja jatkoaikaa asti, jolloin mahdollistui verkko-opetuksen koordinaattorin palkkaaminen viiden kuukauden ajaksi. Koordinaattorin tehtävänä oli maakunnallisen toisen asteen lukiokoulutuksen verkkokurssitarjottimen rakentaminen kevään 2013 aikana. Verkkokurssi valmistui toukokuussa 2013 ja raportti verkkopedagogiikan edelleen kehittämiseksi Projektin alussa syntyi maakunnan ensimmäinen lukiokoulutuksen yhteinen visio: Maailman uudistuskykyisin lukiokoulutus. Visio rakentui rehtoreiden ja sivistysjohtajien ensimmäisillä yhteisillä kehittämispäivillä Piispalassa keväällä Rakentuneiden toimintamallien ja hyvien käytänteiden juurtumista ja valtakunnallista levittämistä edistivät laaditut julkaisut (2) sekä Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen hankkeesta tekemät tutkimusraportit (2): - Lukiosta TyöElämään -julkaisu Keski-Suomen lukioiden työelämämallit - yhteistyömalleja ja pedagogisia menetelmiä. Kangas, M. & Lamminsivu-Risku, L. & Pylvänäinen, K. (toim.). Julkaisua jaettiin 300 kpl lukioille sekä Keski-Suomessa että valtakunnallisesti, sähköisenä julkaisu löytyy osoitteesta - Lukiosta TyöElämään2 -julkaisu. Malleja lukion työelämäyhteistyöhön ja esimerkkejä työelämäpedagogiikasta Kangas, M. & Lamminsivu-Risku, L. & Pylvänäinen, K. (toim.). Julkaisua jaettiin 300 kpl lukioille sekä Keski-Suomessa että valtakunnallisesti, sähköisenä julkaisu löytyy osoitteesta - Työelämätiimit toiminnassa, väliraportti Keski-Suomen lukiohankkeen seurantatutkimus. Sakari Saukkonen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. - No sellaista se työelämä oikeasti on! Työelämäyhteistyön kehittäminen Keski-Suomen lukiohankkeessa. Sakari Saukkonen Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 49. Julkaisu löytyy myös sähköisenä EURA JÄRJESTELMÄ 10/16

11 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Lukiohankkeen tavoitteiden edistämiseksi rakennettiin Keski-Suomen lukiokoulutuksen kehittämispäivät - konsepti Nämä rehtoreiden ja sivistysjohtajien puolivuosittain toistuvat maakunnallisetn kohtaamiset edistävät erittäin hyvin lukioiden verkostoitumista ja Maailman uudistuskykyisin lukiokoulutus -vision toteutumista. Työelämätiimien toiminta on valtakunnallisestikin tarkastellen uusi tapa kehittää lukioiden työelämälähtöisyyttä ja lukioiden ja ympäristön yhteistyötä sekä avointa ja verkostoituvaa toimintakulttuuria. Esimerkiksi Keski-Suomessa toimi vuoden 2012 aikana 64 lukio-opettajaa työelämätiimeissä yhteensä 22 eri lukiossa. Lukiohanke vastasi tiimien valmentamisesta ja ohjaamisesta. Työelämätiimi-mallin esimerkin mukaisesti useiden lukioiden opettajakunta on jaettu tiimimäisiin kehittäjäryhmiin. Uusi toimintakulttuuri on juurtunut hyvin, useissa maakunnan lukiossa kaikki opettajat kehittävät tällä hetkellä opetusta ja koulun toimintaa tiimityöperiaatteiden mukaisesti. Aineryhmäyhteistyön osalta innovatiivisena toimintamuotona ovat aineryhmille tarjotut kehittämispäivät, jotka on sekä suunniteltu että toteutettu tiiviissä yhteistyössä alueen yliopiston, ammattikorkeakoulun sekä työelämän edustajien kanssa. Nämä kehittämispäivät tarjottiin kaikille aineryhmille. Toukokuussa eri tahojen yhteisessä arviointipalavereissa malli todettiin toimivaksi ja sitä päätettiin jatkaa. Malli on osittain juurtunut Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun sekä maakunnan lukioiden yhteistyön yhdeksi malliksi. Nivelvaiheyhteistyön vahvistamisen tueksi hankkeessa rakentunut malli on molempien osapuolien näkökulmasta merkityksellistä. Lukiohanke toimi aloitteellisesti uusien mentoriryhmien perustamisessa ja mentorikoulutuksen saamisessa maakuntaan (Jyväskylän yliopiston järjestämä Osaava Verme-koulutus). Lukiohanke käynnisti keväällä 2012 laajan rehtoritet ja johtajatet -toiminnan, joiden avulla lukion johdolla on mahdollisuus päivittää johtajuuden ja esimiestyön näkökulmasta työelämätietojaan. Uusien kokemuksien kautta tavoiteltiin myös uusia ideoita työelämän ja opetuksen integroimiseen. Lisäksi hanke järjesti runsaasti OpeTET -toimintaa opettajille tavoitteena lisätä koulun ja yritysten kumppanuutta, ajanmukaistaa opettajien työelämäosaamista ja lisätä opettajien opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaamisvalmiuksia ja kehittää opetustaan nykyistä paremmin tulevaisuusorientoituneeksi. Opettaja on voinut hyödyntää hankkimiaan tietoja, kokemuksia ja verkostoja opetuksessaan ja ohjauksessaan. Uudet ajatukset ovat auttaneet opettajaa kehittämään omia ja myös työyhteisönsä työkäytänteitä. Kaikkiin hankkeen 22 lukioon rakentui työelämämallit, jotka jatkossa selkeyttävät ja vahvistavat lukioiden ja työelämän ja lukioiden ja korkea-asteen kanssa tehtävää yhteistyötä. Malleista kootut julkaisut ovat vapaasti kaikkien lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen käytettävissä myös valtakunnallisesti. Julkaisuissa kuvataan kehittämistyön aikana syntyneet keskeiset tuotokset ja parhaat käytänteet sekä kehittämistyön aikana syntynyt valtakunnallisesti uusi malli työelämälähtöisestä pedagogiikasta. EURA JÄRJESTELMÄ 11/16

12 Työelämälähtöinen pedagogiikka on myös valtakunnalliselle lukiokoulutuksen kehittämiselle yksi esimerkki mahdollisuudesta vastata lukiokoulutukselle valtakunnallisesti asetettuun tavoitteeseen työelämätietouden ja työelämäyhteistyön lisäämisestä. Työelämälähtöinen pedagogiikka jaetaan elämänhallinnan, oppimaan oppimisen, vuorovaikutus- ja tulevaisuustaitoihin ja se on kuvattu hankkeen laatimissa julkaisuissa. Lokakuun valmistunut julkaisu ja työelämälähtöinen pedagoginen malli on esitelty valtakunnan keskeisille lukiokoulutuksen uutta opetussuunnitelmaa valmisteleville tahoille, mm. lukion tavoite- ja tunti-jakotyöryhmän jäsenille sekä opetusministerille ja eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsenille. Lukiohanke toimi joko aloitteellisena tai yhteistyökumppanina Keski-Suomessa järjestettyjen laajojen koulutustapahtumien organisoinnissa. Projektin toiminta-aikana toteutui kolme kertaa laaja Tulevaisuus haastaa oppimisen -seminaari Jyväskylän yliopiston tiloissa. Aineryhmittäin aloitetut ja yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kanssa järjestettiin kahtena vuonna lukion aineryhmille suunnatut korkea-aste - työelämäpäivät. Molemmat maakunnan lukioiden opetushenkilöstön ja johdon osaamista vahvistavat koulutusmallit on pyritty juurruttamaan pysyvien koulutuksen järjestäjien tehtäväksi. Keski-Suomen Osaavan järjestämän maakunnallisen opetushenkilöstön kehittämispäivän (Keos-tapahtuma) toteutuksessa projekti oli mukana kaksi kertaa. Laajan tapahtuman onnistunut organisointi yhteistyössä lukuisten hankkeiden ja toimijoiden kanssa on esimerkki koulutuksen järjestäjien ja kehittäjätahojen verkostoitumalla syntyneestä mallista, joka mahdollistaa monipuolisen ja edullisen koulutuksen alueellisen saatavuuden. Projektisuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena oli lukioyhteistyölle maakunnallisen vision rakentaminen ja kehittämissuunnitelman tekeminen osana maakunnallista sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa. Hanke toimi aloitteellisena, että Keski-Suomen liiton Osaamis- ja työllisyystyö-ryhmään valittiin ensimmäistä kertaa myös lukion rehtoreista edustaja. Lukioiden ääni on jatkossa aiempaa paremmin mukana koulutuksen maakunnallisessa suunnittelussa. Projektin lähtökohtana on ollut avoimuus, mm. työelämävierailuista opettajien kirjoittamien blogien sekä pedagogisten kokeilujen jakaminen sosiaalisessa mediassa ja internetissä edelleen parastettavaksi ei valtakunnallisesti ole vielä kovin yleistä. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankkeella tuettiin mukana olevien lukioiden tasa-arvotavoitteiden toteutumista. Hankkeessa aloittaneista henkilöistä miehiä on 35 %. Hanke pyrki kehittämään lukiokoulutusta kaikissa mukana olevissa kunnissa tasa-arvoisuuden pohjalta. Koulutusta on pyritty järjestämään hajautetusti maakunnan eri kunnissa ja lukioissa. Lukion ja alueen elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja muiden sidosryhmien kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaa eri osapuolten osaamista ja lukion alueellista vaikuttavuutta. Lukion ja lähialueen yrittäjien kanssa EURA JÄRJESTELMÄ 12/16

13 yhteistyötä on pyritty tiivistämään järjestämällä yhteisiä kehittämistapahtumia. Verkko-opetuksen kehittämisellä on pyritty edistämään opiskelijoiden mahdollisuutta laajaan kurssitarjontaan asuinpaikasta riippumatta. 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Keski-Suomen lukiohankkeen suunnittelijat ovat toimineet tiiminä, jossa vastuu sekä suunnittelusta, toteutuksesta ja koulutuksista on ollut yhteinen. Suunnittelijoiden tiimimäisen työskentelyn esilletuomisen tavoitteena on ollut rohkaista myös lukion johtoa ja opettajia tiimi- ja projektityöskentelyyn. Lukioiden työelämätiimin toiminta käynnistyi hyvin syksyllä 2011, kaikkiin 22 lukioon syntyi aineenopettajista kootut tiimit. Keväällä 2012 lukiot valitsivat uudet työelämätiimit lukuvuodelle ja myös lukuvuodelle lukioihin valittiin työelämätiimit tai nimettiin lukioiden työelämävastaava henkilö. Tiimitoiminnan juurruttamista jatketaan Keski-Suomen lukiohanke vaihe2:ssa. Jokaiseen hankkeen lukioon syntyi konkreettinen työelämämalli, joka keväisin arvioidaan ja päivitetään. Mallissa kuvataan lukion ja alueen työelämän kanssa tehtävän yhteistyön menetelmät ja käytänteet, mallin päivittämisestä vastaavat jatkossa opettajista ja opinto-ohjaajista nimetyt työelämätiimit tai yhteyshenkilöt ja lukion rehtori. Lukiohankkeen avoin tiedottaminen kotisivujen ja esim. facebookin kautta on onnistunut hyvin. Opettajien ja rehtoreiden rohkeus sosiaalisen median ja verkon kautta tapahtuvaan tiedottamiseen ja opetukseen on lisääntynyt. Hankkeessa käytetyt etäneuvotteluohjelmat ovat toimineet myös etäopetuksen sekä lukioiden oman toiminnan etäneuvottelujen konkreettisina välineinä ja esimerkkeinä. Kotisivujen aktiivinen päivittäminen ja käyttäminen tiedottamisessa oli toimivaa. Facebookiin perustetut teemalliset ryhmät, jotka voivat olla myös suljettuja ulkopuolisilta, antoivat mahdollisuuden keskustelulle ja vertaistuelle. Hankkeen toiminnan kautta on kirkastunut verkostoitumisen merkitys työelämä- ja yritysyhteistyössä ja OpeTET:n rooli nähdään verkostoitumisen, yhteistyön ylläpitämisen ja toiminnallisen lukio-yritysyhteistyön välineenä yhä useammassa lukiossa. 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Rehtoreiden tahtotila ja toiveet hankkeen aikana syntyneiden toimintatapojen ja uusien mallien juurruttamisen varmistamiseksi ja mahdollisten uusien yhteisten kehittämisaskeleiden ottamiseksi on ilmaistu kehittämispäivillä sekä yksittäisissä puheenvuoroissa. Keski-Suomen lukiohankkeen tuloksia on jalkautettu valtakunnallisesti kahden julkaisun tuella. Julkaisujen kautta on pyritty antamaan aineksia lukiokoulutuksen uutta valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja tuntijakoa valmisteleville virkamiehille ja poliittisille päättäjille, erityisesti syys-lokakuussa Projektin aikana käynnistyneet alueelliset ja valtakunnalliset koulutus- ja kehittämispäivät pyritään EURA JÄRJESTELMÄ 13/16

14 liittämään osaksi pysyvien toimijoiden työnkuvaa Lukiohanke vaihe2:n aikana. Kehittämistyön aikana syntyneitä tuotteita ja malleja on esitelty erilaisissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Maakunnallisen verkkokurssitarjottimen ylläpito ja kehittäminen pyritään siirtämään Lukiohanke 2:n aikana vakituiselle toimijalle. Toiminnan juurtumisen varmistaminen on myös osa Keski-Suomen lukiohanke -vaihe2:n tavoitteita lukuvuoden aikana. Lukiohanke on ollut aloitteellinen työelämälähtöisyyden ja työelämäyhteistyön lisäämisestä osaksi opettajaksi opiskelevien opinto-ohjelmaa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen pedagogisten opintojen opetussuunnitelmaan työelämäteema on sisältynyt aiemminkin, mutta projektin aikana näkökulma on tehostunut. Opetukseen on integroitu esimerkkejä työelämästä ja toteutettu mm. yritysvierailuja. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus ,00 83 % ,00 82 % Kuntien rahoitus ,00 17 % ,15 18 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projektin tavoitteet ja lähtökohdat Keski-Suomen lukiohankkeen keskeisenä tavoitteena oli hakea ratkaisu lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen ja lukioverkon kehittämiseen aluekehittämisen näkökulmasta. Hankkeen avulla pyrittiin vahvistamaan lukiokoulutuksen ja jokaisen osallistuvan kunnan elinkeinoelämän yhteistyötä ja luomaan menetelmiä lukion opetushenkilöstön ohjausosaamisen vahvistamiseen. Lähtökohtana oli Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille , Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2015 ja hallituksen hyväksymä tavoiteohjelma. Projektin kohderyhmä Projektissa oli mukana Keski-Suomen kaikki 15 lukiokuntaa ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, 22:n lukion opettajat, opinto-ohjaajat, rehtorit ja sivistystoimenjohtajat, yhteensä n. 370 henkilöä. Välillisesti toiminta kohdistui noin 5000 lukio-opiskelijaan. Hankkeen toiminta-aika oli Projektissa työskenteli 2 päätoimista suunnittelijaa, projektipäällikkö ja osa-aikainen projektisihteeri Projektin keskeiset tulokset Projekti onnistui muuttamaan lukioiden toimintakulttuuria pysyvien vaikutusten varmistamiseksi. Lukioihin EURA JÄRJESTELMÄ 14/16

15 rakentui työelämätiimi-malli sekä toimintatapa lukioiden alueellisen työelämäyhteistyön ja lukiokoulutuksen työelämälähtöisyyden organisoimiseksi. Toiminnan juurtumisen ja levittämisen tueksi jokaiseen lukioon rakentui työelämämalli, joissa kuvataan konkreettisesti lukioiden työelämä- ja jatkokoulutusyhteistyön tavoitteet ja lukion pedagoginen työelämälähtöinen toiminta. Projektin jälkeen lukioiden työelämätiimit, 2-3 opettajan ja opinto-ohjaajan ryhmä, vastaavat mallien arvioinnista ja seuraavan lukuvuoden työelämämallin kehittämisestä ja päivittämisestä. Projektin aikana syntyneet lukioiden työelämämallit ja lukioiden työelämälähtöinen pedagogiikka on kuvattu hankkeen toimittamassa julkaisussa Lukiosta TyöElämään2. Lokakuussa 2013 valmistunut julkaisu löytyy painettuna yliopistollisista kirjastoista ja sähköisenä myös osoitteesta Julkaisussa lukioiden työelämä-lähtöisyyden lisääminen liitettiin valtakunnallisesti ajankohtaiseen tavoite- ja tuntijakokeskusteluun. Julkaisua on jaettu 300 kpl maamme koulutuksesta vastaaville keskeisille päättäjille ja yksittäisille lukioille eri puolille Suomea. Projekti käynnisti Keski-Suomen rehtorien ja sivistysjohtajien kaksi kertaa lukuvuodessa toteuttavat kaksipäiväiset kehittämispäivät, jolloin syntyi maakunnan ensimmäinen lukiokoulutuksen yhteinen visio. Lukiorehtorit saivat myös jäsenyyden koulutusta suunnittelevaan Keski-Suomen liiton työryhmään. Opettajien verkostoitumisen ja työelämätietouden vahvistamiseksi yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa rakentui malli aineenopettajien tutustumisesta korkea-asteen opetukseen ja opiskelun jälkeiseen työelämään. Mallin jatkumisesta projektin jälkeen vastaa korkea-asteen edustajat. Projekti oli aloitteellinen myös lukioiden vertaismentorointiryhmien käynnistymiselle sekä mentoreiden koulutuksen maakunnalliselle toteutumiselle. Toiminnan jatkumisesta vastaa mm. kuntien sivistysjohtajat. Projektin aikana rakentui maakunnallinen verkkokurssitarjotin, joka löytyy osoitteesta: Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos julkaisi seurantatutkimuksen projektin etenemisestä ja vaikuttavuudesta: No sellaista se työelämä oikeasti on! Työelämäyhteistyön kehittäminen Keski-Suomen lukiohankkeessa. Sakari Saukkonen Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 49. Julkaisu löytyy myös sähköisenä Projektin määrällisiä tuloksia ovat noin 200 koulutus-, ohjaus- ja benchmarkkaus-tapahtumaa ja 1629 koulutus- ja henkilötyöpäivää. Erillisiin tiedotustilaisuuksiin osallistui 1117 henkilöä. Yrityksiä ja muita organisaatioita projektissa oli mukana 69. EURA JÄRJESTELMÄ 15/16

16 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän keskusarkiston yhteystiedot: arkistonhoitaja Tarja Myllylä, Sepänkatu 3, Jyväskylä Päiväys ja allekirjoitus Vesa Saarikoski johtaja EURA JÄRJESTELMÄ 16/16