JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (5)

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (5) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN ASIAKASRAATI Aika ti klo Paikka Kortesuon päiväkoti Läsnä Jääskeläinen Sisko Koivisto Minna Lampinen Taru Pihl Anu Rauhamäki Tiina Tirkkonen Maarit Voutilainen Inkeri Adenius-Jokivuori Merja, pj Ahlqvist Tarja, siht. Anttila Maija-Riitta Arnberg Heli Fagerholm Kari Isomöttönen Katja Parkkonen Raija 1. Kortesuon päiväkodin esittely, Raija Parkkonen Kortepohjan alue on rakentunut lukujen vaihteessa. Päivähoitoalueeseen kuuluvat Kortepohjan ja Kortesuon päiväkodit, alueen perhepäivähoito ja kerhotoiminta. Päivähoitopaikkoja on yhteensä 239 ja kerhopaikkoja on 48. Kortesuon päiväkoti on aloittanut Ylioppilaskunnan päiväkotina vuonna1971, ja se on siirtynyt kaupungin kunnalliseksi päiväkodiksi vuonna Päiväkodin tilat on remontoitu vuonna 2007, ja niissä toimii nykyään viisi ryhmää. Kahdessa ryhmässä on alle 3- vuotiaita, kahdessa ryhmässä on 3 5-vuotiaita ja yhdessä ryhmässä on esiopetusikäisiä. Ryhmien sisällä lapset on ryhmitelty toiminnallisiin pienryhmiin. Kortepohjan päiväkodissa käytetään Clil-kielen opetuksen menetelmää (kielenä englanti). Menetelmän avulla painotetaan lapsen kielen aktivointia vieraaseen kieleen. Kortepohjassa on ollut työssä kaksi vuotta työntekijä (lastenhoitaja), joka puhuu englantia äidinkielenään. Clil on toimintamenetelmänä melko väljä tapa opettaa kieltä. Yksikössä voidaan suunnitella, missä tilanteissa natiivi puhuu englantia. Vierasta kieltä käytetään lasten kanssa arjen toiminnoissa, kuten ruokailutilanteissa, pukemistilanteissa, leikeissä, lauluissa ja loruissa. On tärkeää tunnistaa lasten herkkyyskaudet oppia kieltä. Lapsista näkyy, kuinka kielen oppiminen tuottaa iloa. Vieraan kielen kuuleminen ympärillä rohkaisee käyttämään ko. kieltä. Vanhemmilta on tullut palautetta, että Clil on aktivoinut lasta. Esimerkiksi lapsi tunnistaa televisio-ohjelmista sanoja ja lapset haastavat vanhempia puhumaan englantia. Clil -menetelmää käytetään Kortesuon päiväkodin lisäksi Kortepohjan koulussa ja Viitaniemen koulussa. Kortepohjan koulussa englanninkielinen opetus järjestetään yhdysluokassa ja 4-6 -yhdysluokassa. Yhteistyötä on Kansainvälisen koulun ja yliopiston kanssa. Kortepohjan alueella päivähoitoon hakeutuu kansainvälisten perheiden lapset, myös maahanmuuttajataustaisia lapsia ja perheitä on asiakkaina. Englannin kieliselle varhaiskasvatukselle on tilausta. Vanhemmat löytävät lisätietoa asiasta päivähoidon nettisivuilta. Olavintie 1 PL 82, Jyväskylä Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (5) vuotiaiden lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koulun aloituksen nivelvaihe - lapsi- ja perhelähtöisen mallin rakentaminen Jyväskylässä, Merja Adenius-Jokivuori Vuoden 2012 alusta alkaen on toiminut 5-8 -vuotiaiden lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koulun aloituksen nivelvaiheen työryhmä, joka suunnittelee joustavaa koulunaloitusta ja rakentaa yhteistä mallia koko kaupunkiin. Tavoitteena on rakentaa lapsi- ja perhelähtöinen toimintamalli. Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan olemassa olevat käytännöt ja suunnitellaan toimenpide-ehdotuksia yhteisen mallin rakentumiseksi. Oppilashuolto on myös edustettuna työryhmässä. Esimerkiksi työryhmä on miettinyt ihannemallia, miten lapsen kasvun- ja opinpolku käytännössä järjestetään nivelvaiheissa erilaisten lasten kohdalla. Työskentelyaikaa ryhmällä on saakka, ja ryhmän työskentelystä on väliraportointi elokuussa Siirtymävaihetta varhaiskasvatuksesta kouluun on tutkittu perheiden ja lasten näkökulmasta melko paljon. Tulokset korostavat yhteneväisesti vaiheen merkitystä koko koulunkäynnin ja koulu-uran onnistumisen kannalta. Onnistumisella on vaikutusta muun muassa suhtautumistapaan ja tunteisiin omasta pärjäämisestä koulussa. Siirtymässä riitit ja roolit ovat keskeisiä; on tärkeää miettiä, miten siirtymät ja roolit hoidetaan ja valmistellaan. Uusi ympäristö haastaa yksilön sopeutumiskyvyn ja sosiaaliset suhteet. Siirtymävaiheessa lapsen vastuu omasta toiminnasta, liikkumisesta ja sosiaalisista suhteista muuttuu oleellisesti. Perheissä varsinkin esikoisen koulunaloitus vaikuttaa merkittävästi ja vanhempien rooli muuttuu. Vanhemmilla on yleensä suuri kiinnostus ja positiivinen odotus koulunaloitukseen. Ammattilaisten olisi arvioitava, hyödynnetäänkö tätä voimavaraa riittävästi. Karikoski on väitöskirjassaan tarkastellut koulunaloittamisvaihetta vanhempien kuvaamana siirtymisenä esiopetuksen kasvuympäristöstä koulun kasvuympäristöön. Vanhempien mukaan lapsen kasvuympäristö muuttui esikoulusta kouluun siirryttäessä lapsikeskeisestä, leikki- ja oppimisympäristöstä opettajajohtoiseksi, tavoitteelliseksi oppimis- ja opetusympäristöksi sosiaalisesta kasvuympäristöstä enemmän yksin työskentely-ympäristöksi kouluun valmentavasta toimintakulttuurista kansalaiskasvatuksen toimintakulttuuriksi. Tämän muutoksen rinnalla vastaavasti lapsen rooli muuttui prosessinluonteisesti esikoululaisesta koulunaloittajaksi ja koululaiseksi. Koulunaloittajan roolin löytyminen oli yksi tutkimuksen päätulos. Lapsen koulun aloitukseen liittyviä tutkimuksia: Maija-Liisa Linnilä väitöstutkimus: Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen: poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa Hannele Karikosken väitöstutkimus: Lapsen koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä: vanhemmat informantteina lapsen siirtymisessä esiopetuksen kasvuympäristöistä perusopetuksen kasvuympäristöön

3 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (5) Käytiin keskustelua nivelvaiheesta vanhempien näkökulmasta: Raatilaiset toivoivat, että tutustuminen kouluun tehdään ajoissa ja tutustumiskertoja on useita. Joillekin lapsille tutustumistilanne voi olla jännittävä. Toiveena on, että lasten ollessa paikalla, puhe suunnataan lapsille, ei vanhemmille. Raatilaisten kokemukset lapsen koulun aloituksesta olivat erilaisia. Raatilaiset pyysivät kertomaan esimerkkejä siitä, millaista yhteistyötä päivähoidon ja koulun työntekijät tällä hetkellä tekevät. Kari Fagerholm kertoi seuraavaa: - lapselle tapahtuu oppivelvollisuutta edeltävän kesän aikana merkittäviä asioita - yhteistyö alkaa niin, että päivähoidon ja koulun väki tapaa ensi kertaa marraskuussa, jolloin vaihdetaan tietoja tulevista oppilaista - lasten tuen tarpeiden kartoittaminen hyvissä ajoin on tärkeää, jotta riittävän ajoissa löytyisi lapsen tarpeiden mukainen koulun aloituspaikka ja ehditään ajoissa keskustella asiasta vanhempien kanssa - tammikuussa tapaavat koulun erityisopettajat ja päivähoidon erityislastentarhanopettajat - koulun väki (luokanopettajat ja erityisopettajat) menevät kevään aikana eskareiden vanhempainiltaan, jossa voidaan käsitellä vanhempia askarruttavia kysymyksiä - kevään aikana lapset tutustuvat pienissä ryhmissä koulun arkeen - oppilaaksi ottamisen jälkeen keskustellaan vanhempien kanssa, lisäksi on koulun aloitukseen suuntautuva vanhempainilta - kouluun tutustuminen järjestetään myös niin, että lapset ja vanhemmat tulevat yhdessä - toivottavaa olisi, että entisten eskareiden opettajat tulisivat seuraamaan eppuluokkalaisia syksyllä Raatilaiset toivoivat, että esiopetuksessa käytetty lapsen havaintomateriaali tulee eppuluokan opettajan käyttöön. Lapsella pitää olla lupa viettää esiopetusvuosi rauhassa. Vanhemmalla on huoli siitä, missä koulu alkaa. Raatilaisten mielestä olisi tärkeää tietää ajoissa lapsen koulunaloituspaikka, minkä jälkeen pystyisi suunnittelemaan, miten elämä rakentuu ja miten arki voidaan huomioida (esim. pääseekö lähikouluun, toimiiko lähikoulu, miten koulumatkat järjestyvät). Aluerehtorit selvittävät kouluihin ohjauksen omalla alueellaan. Alueilla, joissa oppilasmäärät kasvavat, on vaikea ennustaa kovin ajoissa oppilaiden koulunaloituspaikkaa. Jos alueen ikäluokka ei mahdu olemassa oleviin tiloihin, on lähdettävä tekemään suunnittelemaa. Myös erilaisten lasten tarpeet on huomioitava. Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua tehdään, kun päiväkoti- ja kouluverkkosuunnitelmaa päivitetään. Verkkosuunnitelma perustuu laskelmiin päiväkotien ja koulujen tiloista ja väestömäärän kehitykseen. Tulevaisuuteen suuntaavissa suunnitelmissa suositaan sitä, että päiväkoti ja koulu toimivat samassa rakennuksessa. Lapsen kasvaessa reviiri voi kasvaa, ja on tärkeää, että pienemmät lapset käyvät lähikoulua. Kesäkuussa pidetään sivistyspalvelujen tilafoorumi, ja investointiohjelmaa ja rakentamisten aikatauluja tarkastellaan talousarvion laadinnan yhteydessä. Väestömäärästä riippuen päiväkoti-koulu -rakennuksissa on päiväkoti ja alkuopetuksen 1 2 luokat, päiväkoti ja 1 4 luokat tai päiväkoti ja 1 6 luokat. Yksiköiden suunnittelussa huomi-

4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (5) oidaan eri-ikäisten tarpeet, esim. rakennetaan erilliset piha-alueet. Yhteisissä tiloissa toimiminen, esimerkiksi liikuntahetket koulun tiloissa, alentavat lapsen koulun aloituksen kynnystä. Jatkossa keskustellaan myös siitä, miten saman perheen lapset saadaan sijoitettua samaan kouluun. Keskustelu opettajan ja vanhemman välillä käydään pääasiassa Vilma -järjestelmän avulla. Raatilaisten kokemusten mukaan päiväkoti-koulu -rakennuksissa tilojen ja opettajien tuttuus on helpottanut lasten koulunaloitusta. Tiedossa on, että kouluissa järjestetty eskari on koulumaisempaa. Leikin merkitys ja leikin avulla oppiminen on tärkeää esiopetusikäisillä. Leikin loppuminen korostuu esiopetuksesta kouluun siirtymisessä. Raatilaisten kokemuksen mukaan lasta on helpottanut, kun lapsiryhmä on mennyt yhdessä kokonaisena kouluun. On esitetty toiveita, että ekaluokalla voisi vielä leikkiä esim. pienryhmissä. Leikki on parasta mahdollista oppimista ryhmätyömuodoissa. Oppilaille tehdyn kyselyn mukaan koulussa on kivointa kaverit ja leikkiminen sekä yhdessä oleminen välitunneilla. Todettiin, että opetussuunnitelmaa voi toteuttaa monella tavalla. Opettajalla on autonomia opetuksen järjestämisestä, ja opetus on tällöin opettajan näköistä. Keskusteltiin avoimesta koulun aloituksesta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että luokkajakoja ei tehdä elokuussa, vaan kaksi luokanopettajaa ja erityisopettaja aloittavat eppujen ryhmän kanssa. Opettajat tekevät havaintoja epuista ja suunnittelevat luokkajakojen ja erilaisten tasoryhmien toimintamahdollisuuksia lasten tarpeiden pohjalta. Tuen tarpeessa olevat lapset tarvitsevat oman kotiluokan ja struktuurin koulupäivän kulkuun. Onnistuneella koulun aloituksella on kauaskantoinen merkitys lapsen opinpolulla. Raatilaisten mielestä vanhemmille tulisi tiedottaa, mitä kautta voi päästä kertomaan toiveista ennen lapsen koulun aloitusta. Erityisiä haasteita on niillä perheillä, joissa vanhemmat ovat vuorotyössä ja pieni koululainen saattaa tarvita hoitoa iltapäivisin, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Kysyttiin, voisiko koulun aloittaa niin, että lapsi löytää oman tapansa toimia oppijana ja löytää motivaation oppimiseen? Esimerkiksi Meriusvan koulussa toteutetaan vuosiluokkaan sitoutumatonta opetusta. Tällöin vaaditaan hyvä oppilaan tuntemus sekä tarvitaan opettajien sitoutumista uuteen toimintatapaan. Esiopetuksessa lapsi jo oppii runsaasti koulussa tarvittavia taitoja. Minkä vuoksi uusia toimintatapoja aloitetaan kouluissa? Avoin koulunaloitus on kuulostanut vanhemman näkökulmasta kaoottiselta. Raatilaiset toivoivat, että vanhemmille kuvataan avoimesti toimintatavat ja kerrotaan perustelut toimintatapojen valintaan. Vanhemman ja lapsen näkökulmasta on tärkeää, että vanhemmille ja lapsille lähtee syntymään turvallisuuden tunne sekä lapselle tunne siitä, että hän liittyy johonkin ryhmään. Toisaalta on hyvä, että koulumaailmassa etsitään uusia toimintatapoja. Nykyaikana vanhemmat tietävät paljon, mitä koulussa tapahtuu ja haluavat keskustella uusista ratkaisuista ja toimintatavoista. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat mukana oppimassa normaaliluokissa, mikä vaatii järkevää opettajaresurssien käyttöä. Keskusteltiin sosiaalisten taitojen oppimisen paikoista. Vanhempia huolestuttaa, miten lapset pääsevät oppimaan sosiaalisia taitoja, jos lapsella ei ole ryhmää, jossa saadaan palautetta. Lisäksi raatilaiset esittivät heitä askarruttavia kysymyksiä - Minkälainen ryhmärakenne tukee sosiaalisten taitojen kehittymistä? - Painotetaanko koulussa kognitiivisten vai sosiaalisten taitojen oppimista?

5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (5) - Onko tarpeellista jakaa lapsia ryhmiin? - Kuka on pätevä arvioimaan ja millä kriteereillä lapsi on valmis aloittamaan koulun? - Miksi koulumaailma muuttuu tuskastuttavan hitaasti? Kari Fagerholm kertoi perusopetuslain mukaisesta kolmiportaisesta tuesta ja sen tuomista haasteista opettajan työssä. Erityisopetuksen suuntaus on se, että normaalissa luokassa on erilaisia oppijoita. On tärkeää miettiä tuen tarpeessa olevan lapsen asema ryhmässä. Oppilashuoltotyötä tehdään yhdessä vanhempien kanssa; opettajan työ on haastavaa ja joskus myös yhteistyö vanhempien kanssa. Oppilasryhmiä jaetaan jakotuntien avulla. Jyväskylä on saanut ns. pop-rahoja, joiden avulla oppilaita opetetaan pienemmissä ryhmissä. Koulunkäynnin ohjaajat ovat tärkeässä asemassa ja toimivat opettajan työn tukena. Pienten koulujen kriteerit tulevat lautakuntakeskusteluun ensi syksynä. Raatilaiset toivoivat, että teemaan palataan vielä syksyllä. Nivelvaiheen työryhmälle kootaan lisää vanhempien ja perheiden ajatuksia ja toiveita lapsen opinpolun nivelvaiheeseen. 3. Edellisen kokouksen muistio & ajankohtaisia asioita päivähoidossa Asiakasraadin sähköpostiin tulleet viestit: - viestissä toivottiin, että vanhemmat voisivat saada maksuhyvitystä, jos he järjestävät päivähoidon itse lapselleen perhepäivähoitajan työajan tasoitusvapaan ajaksi; tällä hetkellä on tiedossa, että asia on tulossa valmisteluun sivistyslautakunnalle - toisessa viestissä kysyttiin, miksi alueelta lakkautetaan päiväkoti, kun toisaalta lähialueelta ei ole tarjota päivähoitopaikkoja ja siksi päivähoitopaikka myönnetään pitkän matkan päähän vaikeiden kulkuyhteyksien varrelta. Yksittäisissä päivähoitopaikan järjestämiseen liittyvissä asioissa pyydetään ottamaan yhteyttä alueen asiakaspalvelupäällikköön, jolla on tiedossa alueen päiväkotien tilanne. Edellisen kokouksen muistio: raadin teemaan liittyen (lapselle ominaiset tavat toimia) esitettiin toiveena, että jokaiseen lapsiryhmään hankittaisiin digikamera arjen dokumentointia varten. Joissakin päiväkodeissa se on todettu hyväksi keinoksi kuvata lasten kehitystä ja päiväkodin toimintatapoja. Vanhemmilla olisi mahdollisuus saada/ostaa kuvia lapsen päivähoitoajoista. 4. Muut asiat Asiakasraatiin haetaan uusia jäseniä lopettavien raatilaisten tilalle. Kiitokset kaikille raatilaisille päivähoidon toimintavuodesta !