FITS-julkaisuja 2/2002. IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 2/2002. IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Port@Netkokonaisuutta"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

2 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Loppuraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Tiivistelmä Intermodal Portal (IP) -projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. IP-projektin tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia internet-pohjaisia sovelluksia meriliikenteeseen. Projektin aikana toteutettiin kolme eri testipenkkiä; meriliikenteen palveluportaali hallinnollisten tietovirtojen välittämiseen, intermodaalikuljetuksia tukeva portaali, jossa integroitiin sataman tietojärjestelmiä muiden kuljetusmuotojen tietojärjestelmiin sekä vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvä portaali, jonka avulla voidaan vaarallisten aineiden lastitietoja välittää sähköisesti aluksen lastaus- ja purkaussataman välillä. Suomessa IP-portaali rakennettiin nykyisen valtakunnallisen meriliikenteen tietojärjestelmän päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa, millä alueella toteutettiin vaarallisten aineiden lastitietojen sähköinen välitys ulkomaisten satamien kanssa sekä edeltäviä ja jatkokuljetuksia tukevien sovellusten kehittämiseen. Jälkimmäistä edustavat kuljetustilaussovellus, jossa kuljetustilaukset ja rahtikirjat välitetään sähköisesti asiakkaalta kuljetusliikkeelle sekä valtakunnallinen, julkinen alusliikenteen aikataulusovellus, joka on vapaasti kaikkien alusten matkatietoja ja aikatauluja tarvitsevien tahojen käytettävissä. Avainsanat (asiasanat) meriliikenne, intermodaalikuljetukset, telematiikka, portaali, logistiikan tietojärjestelmät Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 2/2002 Kokonaissivumäärä 57 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) DESCRIPTION Date of publication 2 nd January, 2002 Type of publication Final report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Development the IP applications as a part of the system Abstract Intermodal Portal (IP) project has been a part of the research and development program of the EU Commission s Directorate General of Transport and Energy under the 5th Framework Programme. Besides the EU Commision, also the Ministry of Transport and Communications has financed the project regarding the development of the Finnish IP applications. The main goal of the IP project has been to improve the integration of the ports into the intermodal transport chains by developing different internet-based telematic applications. This was realised during the project by building up three different testbeds; the Waterborne Single Desk to cover the transfer of various administrative information flows relating to maritime transports, the Waterborne Intermodal Node, where the focus was on the integration of port information systems with the rail and road carriers IT systems and to the Hazmat Dangerous Goods testbed that covered the development of a portal solution for the exchange of dangerous goods notifications between the port of loading and discharge. In Finland the IP portal was developed to be interconnected with the national maritime information system enabling the system to transfer electronically different information with the other IT systems of the Baltic Sea ports. The ultimate goal has been to make the information flow in a harmonised way, smoothly, efficiently and transparently through the transport chain without the unnecessary re-typing of data. In this way system with the IP functionality offers a platform for the future development of value added solutions to support the logistic chain. The IP applications developed in Finland focused on two different areas; the exchange of dangerous goods data between the Finnish and foreign ports and the development of applications to support the intermodal transport. Within this latter area the transport order module that covers the exchange of transport orders and freight waybills electronically between the client and the road haulier was realised. Additionally this area included the development of the national vessel time schedule application, which is publically available to all those interest groups, that need information of incoming and outgoing vessels and their time schedules. Keywords maritime transport, intermodal transport, telematics, portals, logistics systems Miscellaneous Serial name and number FITS publications 2/ 2002 Pages, total 55 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 SISÄLTÖ TERMINOLOGIA YHTEENVETO Suomessa toteutetut IP-sovellukset Pilotoineet yritykset Jatkotoimenpiteet IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Portaalin käsite IP-projektin testipenkit IP-projektin työpaketit IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA kuvaus IP-projektille asetetut tavoitteet PROJEKTIN VAIHEET IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET Kehittämistyön perusfilosofia Suomessa toteutetut sovellukset IP-järjestelmän arkkitehtuuri Suomen IP-kotisivut Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto Kuljetustilaussovellus Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Muualla Euroopassa toteutetut sovellukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

6

7 TERMINOLOGIA EDI, Electronic Data Interchange, Suomessa käytetään termiä OVT eli Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto. EDIllä tarkoitetaan tietojärjestelmien välistä sähköisesti tapahtuvaa määrämuotoisten sanomien siirtoa, yleensä määrämuotoisuus pohjautuu EDI- FACT-standardiin. EDIFACT, Electronic Data Interchange For Administration, Commerce and Transport. EDIFACT on kansainvälinen ISO-standardi, joka määrittelee sähköisesti siirrettävien tietojen tietosisältöä ja tiedonsiirron esitysmuotoa. Standardia kehittää UN/CEFACT. ETA, Estimated Time of Arrival, aluksen ennakoitu saapumisaika satamaan. ETS, Estimated Time of Sailing, aluksen ennakoitu lähtöaika satamasta. Extranet, suljettu internet-pohjainen tietojärjestelmä, jota voivat käyttää vain palveluntarjoajan valitsemat käyttäjät. Intermodaalikuljetus, tavarankuljetus niin, että kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä ja kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa. Internet, verkkojen verkko eli maailmanlaajuinen tietoverkkojen yhteenliittymä, jota määrittävät mm. TCP/IP-määrittelyt FTP- ja SMTP-protokollat. ITU, Integroitu Tullausjärjestelmä, jonka Suomen tulli ottaa asteittain käyttöön vuoden 2002 aikana, mahdollistaa mm. tuonnin sähköisen luovutuksen. Lasti-ilmoitus, meklarin antama ilmoitus alukseen lastatuista tai aluksesta puretuista lastieristä tavararyhmittäin. Ilmoitus on pakollinen ja se annetaan satamalle ja merenkulkulaitokselle aluksen tulon tai lähdön jälkeen. Vastaava termi on aiemmin ollut alusilmoitus. Manifesti, manifestilla tarkoitetaan aluksen lastiluetteloa, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja määräsataman välillä. Meklari, aluksen ja/tai varustamon edustaja (agentti). Portaali, verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. Satamakäynti-ilmoitus, meklarin antama ennakkoilmoitus aluksesta, sen matkasta ja arvioidusta tulo- ja lähtöajasta, ilmoitus annetaan satamalle ja tullille. 7

8 Telematiikka, termi, jolla tarkoitetaan tietoverkkoja hyödyntävää tietojärjestelmien välistä viestintää. Se koostuu tietojärjestelmästä, tietoliikennejärjestelmästä sekä niiden varaan rakennetuista palveluista. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus), meklarin antama ilmoitus aluksessa olevista vaarallisten aineiden lastieristä. Ilmoitus on annettava ennen aluksen tuloa etukäteen satamalaitokselle ja ns. Hazmat-direktiivin mukaisesti heti aluksen lähdettyä EU-satamasta tullille. VTS, Vessel Traffic Service, joka tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua. Järjestelmä perustuu VHF-puhelimen, tutkien, tietojärjestelmien ja kamerakuvan yhteiskäyttöön. WWW, World Wide Web, tällä tarkoitetaan tässä yhteydessä käyttäjän käyttöliittymää internet-pohjaiseen sovellukseen eli käyttäjä työskentelee järjestelmässä selainohjelmiston avulla. XML, Extensible Markup Language. XML on World Wide Web Consortiumin (W3C) suositus tiedon esitystavaksi, jolla kuvataan tiedon loogista rakennetta nimenomaan Internet-käyttöä ajatellen. 8

9 1 YHTEENVETO IP-projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektista vastannut konsortio on koostunut Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Suomessa toimivista tutkimuslaitoksista, konsulttiyrityksistä ja järjestelmätoimittajista. Projekti alkoi tammikuussa 2000 ja päättyi joulukuussa IP tulee sanoista Intermodal Portal ja tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia sovelluksia meriliikenteeseen. Lähtökohtana projektille on ollut hyödyntää jo aiemmin toteutuneiden EU-projektien tuloksia ja työkaluja ja tältä pohjalta kehittää internet-pohjaisia portaaliratkaisuja niin, että ne tukisivat olemassa olevia satamien tai satamayhteisön tietojärjestelmiä. Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu varsinaisen internet-pohjaisen tietojärjestelmän rakentamista eikä yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa pelkästään linkkejä muihin järjestelmiin. IP-projektissa keskityttiin kolmen eri testipenkin rakentamiseen, testipenkit olivat seuraavat testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali kattaen meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardoinnin ja näiden välittämistä koskevan järjestelmän rakentamista testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste, jolla tarkoitetaan sataman tietovirtojen integroimista paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys käsittäen vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisoinnin ja tietojen sähköisen toimittamisen. Suomessa on ollut käytössä suurimpien satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen muodostaman Portnet-yhteisön kehittämä valtakunnallinen meriliikenteen tietojärjestelmä jo vuodesta 1994 alkaen. Järjestelmä uudistettiin extranet-järjestelmäksi vuonna 1999 ja se on tarkoitettu eri hallinnollisten tietojen kuten satamakäynti-ilmoitusten, VA-lastiilmoitusten sekä alusilmoitusten välittämiseen satamille ja viranomaisille. Järjestelmällä on tällä hetkellä yli käyttäjää, jotka edustavat satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen lisäksi varustamoja ja varustamon edustajia eli meklareita. Suomen kannalta katsottuna ja ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen 9

10 purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IP-kotisivulla. 10

11 1.1 Suomessa toteutetut IP-sovellukset www-käyttäjät IP-sovellukset ulkomaiset satamat kuljetustilaussovellus VA-lastiilmoitusten välitys VA-lastiilmoitukset VA-lastiilmoitukset alusten aikataulut kulj.liikkeen asiakkaat kuljetustilaukset rahtikirjat kuljetusliikkeet valtakunnallinen aikataulusovellus VTSkeskukset Kuva 1 esittää Suomessa toteutettuja IP-sovelluksia ja niiden liittymää Kuva 1. Suomessa toteutetut IP-sovellukset ja liittymä Valtakunnallinen aikataulusovellus IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. 11

12 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Eräs keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle. 1.2 Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin. VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirtoa ulkomaisille satamille pilotoivat Viking Line ja Tukholman satama. Viking Linen Turussa, Helsingissä ja Maarianhaminassa tallennetut VA-lasti-ilmoitukset poimittiin automaattisesti ja välitettiin XML-sanomina Tukholman sataman PortIT-järjestelmään. Jatkossa myös Viking Line Tukholmassa ottaa käyttöönsä, jolloin Tukholman satama saa IP-sovelluksen kautta myös Tukholmasta lähteneiden alusten VA-lastitiedot. Lisäksi Tukholman satamalle toteutettiin tuottamien satamakäynti- ja tilastolasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Kun Viking Linen tiedonsiirto on saatu riittävästi testattua tuotannossa, otetaan tiedonsiirron pariin myös Silja Linen 12

13 VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto ulkomaisilta satamilta jäi sen sijaan muutaman kokeilun varaan norjalaisten IP-jäsenten kanssa. 1.3 Jatkotoimenpiteet IP-projektin päättyessä joulukuussa 2001 sovittiin Portnet-yhteisön johtoryhmässä IPsovelluksen ylläpidon jatkamisesta projektin päättymisen jälkeen. IP-projektin aikana on rakennettu perusta sähköiselle tiedonsiirrolle myös muiden maiden satamien kanssa ja tätä kannattaa tulevaisuudessa edelleen kehittää ja laajentaa kattamaan myös muita toimintoja kuin VA-lasti-ilmoitusten välittämistä. Kuljetustilaussovelluksen osalta on olemassa selvä tarve muodostaa vastaava yhteisö kuin Portnet-yhteisö on mutta pk-sektorin maantiekuljetuksia hoitavien yritysten kesken. IP-projektissa aktiivisena kuljetussektorin edustajana on ollut Roadnet Finland Oy, joka on hyvä esimerkki siitä, mitä pk-yritykset voivat aikaansaada verkottumalla. Vastaavaa verkottumista kannattaisi harkita myös yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä, mitkä helpottavat ja tukevat myös kuljetusliikkeiden yhteisten asiakkaiden toimintaa. 13

14 2 IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET IP tulee sanoista Intermodal Portal ja IP-projekti on EU:n 5. puiteohjelman alainen tutkimus- ja kehitys- sekä demonstraatiohanke. Hanketta on rahoittanut EU:n Komission liikenteen ja energian pääosasto (DG TREN) sekä Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektin konsortio on muodostunut seuraavista osapuolista Euromar EEIG, joka koostuu seuraavista yrityksistä; SET (Genovan satama), GYP- TIS (Marseillen satama), Portel (Valencian satama) ISL (Institute of Shipping Economics and Logistics), Saksa EDI Management, Suomi TFK (Transport research institute), Ruotsi ja Saksa Marintek, Norja Innovation Strategies, Espanja DBH (Datenbank Bremische Häfen), Saksa Bremen Ministry for Ports, Transport and Foreign Trade (HVA), Saksa Infoport Valencia, Espanja Projektin yleisenä tavoitteena on ollut saada satamat paremmin integroitua mukaan koko intermodaaliseen kuljetusketjuun harmonisoimalla toimintatapoja ja tietovirtoja sekä edelleen kehittämällä telemaattisia palveluja. Tähän on pyritty toteuttamalla yleinen portaaliratkaisu, jonka avulla satamien ja näiden sidosryhmien väliset tietovirrat standardoidaan sekä välitetään sähköisesti joko EDIFACT-sanomina, XML-sanomina tai käyttämällä www-käyttöliittymää. 2.1 Portaalin käsite Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu huomattavasti syvempää käsitettä kuin pelkästään yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa linkkejä muihin internet-pohjaisiin järjestelmiin. Tässä projektissa on tavoitteena ollut nimenomaan pyrkimys paperittomaan satamaan ja sähköiseen tiedonsiirtoon eri osapuolten välillä kuten esimerkiksi lastaus- ja purkaussataman välillä tai sataman ja edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavan yrityksen välillä. IP-projektin lähtökohtana on ollut hyödyntää jo olemassaolevia järjestelmiä ja muissa aiemmissa EU-projekteissa toteutettuja ohjelmistoja ja välineitä (mm. BOPCom ja sekä rakentaa toimiva intermodaalikuljetuksia tukeva portaali näiden päälle. Meriliikenteen osalta eri portaalitasot on esitetty kuvassa 2. 14

15 käyttäjä Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit Multimodaaliset Portaalit Satamaportaali Satamaportaali rautatieyhtiöiden/ maantieliikenneyritysten tietojärjestelmät Kuva 2. Erityypiset portaalit sataman A tietojärjestelmät sataman B tietojärjestelmät Satamaportaali yhden sataman tarjoama internet-palvelu, josta saa ko. satamaan liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi ahtausliikkeistä, palveluista jne lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa määrämuotoisen tiedon välitystä (esim. alusilmoitukset) satamalaitokselle esimerkkinä suomalaisesta satamaportaalista on Kotkan sataman www-palvelu Multimodaaliportaali satamaportaalien linkitys esim. edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavien kuljetusliikkeiden internet-pohjaisiin tietojärjestelmiin Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit yksittäisten satama- tai multimodaaliportaalien kytkeminen yhdeksi harmonisoiduksi internet-palveluksi, jonka avulla osapuolet voivat hoitaa yhdenmukaisella tavalla tietojen välityksen esimerkiksi omalla tavallaan edustaa kansallista meriliikenteen portaalia 15

16 2.2 IP-projektin testipenkit IP-projektin sopimuksessa määriteltiin rakennettavat testipenkit, joiden puitteissa eri sovellusten pilotointi on tapahtunut. Testipenkit ovat olleet seuraavat: Testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardointi kuten esim. alusilmoitukset, lastiraportit, miehistöluettelot, matkustajaluettelot näiden tietovirtojen sähköistä toimittamista koskevan internet-pohjaisen järjestelmän rakentaminen, tavoitteena yhden luukun periaate Testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste sataman tietovirtojen integroiminen paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä eri telemaattisten sovellusten rakentaminen tukemaan paremmin sähköistä tiedonsiirtoa koko kuljetusketjussa Testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisointi vaarallisten aineiden lastitietojen sähköistä toimittamista tukevan internet-pohjaisen sovelluksen kehittäminen 16

17 2.3 IP-projektin työpaketit Projektin työpaketit (workpackages) ovat olleet lyhyesti seuraavat Työpaketti (Workpackage) WP1 Kuvaus IP-konseptin määrittelyn tarkennus, testipenkkien tarkennus ja näiden maantieteellinen ulottuvuus Työpaketista vastaava organisaatio Euromar WP2 toimintatapojen määrittely ja harmonisointi ISL WP3 käytettävissä olevien järjestelmämoduulien Innovation Strategies integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi WP4 ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin EDI Management WP5 järjestelmän demonstraatio, käyttäjien toteuttama järjestelmän arviointi noin 20 merisatamassa Pohjoismaista Välimerelle Infoport Valencia WP6 implementoinnin toimintaperiaatteiden määrittely, juridisten seikkojen selvittäminen IPjärjestelmän käyttöönotolle TFK WP7 järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen HVA WP8 projektinhallinta Euromar WP9 käyttäjäryhmän hallinta, käyttäjäryhmä toimii konsultatiivisena ryhmänä ja arvioijana ISL Projektin koordinaattorina on toiminut Innovation Strategies. IP-projekti alkoi vuoden 2000 tammikuussa ja se päättyi joulukuussa

18 3 IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA Suomessa meriliikenteen telematiikan eri kehittämisprojektit ovat monesti liittyneet tavalla tai toisella kansallisen kehittämiseen ja näin tapahtui myös IP-projektin osalta. Koska IP-projektin toteutus liittyy läheisesti edelleen kehittämiseen on seuraavassa lyhyesti kuvattu, mikä on ja kuinka se toimii. 3.1 kuvaus Suomen suurimmat satamat, tulli ja merenkulkulaitos aloittavat jo vuonna 1991 kehittämään kansallista meriliikenteen tietojärjestelmää tavoitteena luoda yhtenäiset toimintatavat ja yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla varustamo tai sen edustaja voi toimittaa sähköisesti viranomaisten vaatimat tiedot aluksesta, sen matkasta ja lastista. Syy siihen, miksi haluttiin kehittää yksi yhteinen tietojärjestelmä oli se, että Suomessa on noin 60 yleistä satamaa, joiden yhteenlaskettu tonnimäärä vuonna 2000 oli 80 miljoonaa tonnia. Jos tätä lukua verrataan esim. Rotterdamin kautta kuljetettuun tonnimäärään, joka vuonna 2000 oli 322 miljoonaa tonnia, on ymmärrettävää, että jokaisen sataman oma investointi ns. satamayhteisön tietojärjestelmään ei olisi ollut kannattavaa. Suomalainen poikkeaa siis toimintaperiaatteiltaan vastaavista eurooppalaisista ns. satamayhteisöjen tietojärjestelmistä, joista esimerkkinä Hampurin DAKOSY, Felixstowen MCP, Bremenin dbh ja Antwerpenin Seagha. Nämä toimivat yhden sataman yhteisenä tietojärjestelmänä, jonka taustalla on sidosryhmien yhteinen yritys ja yleensä ko. tietojärjestelmän käytöstä veloitetaan käyttäjiä. käyttö on puolestaan maksutonta tietoja toimittaville osapuolille kuten varustamoille. isännöi merenkulkulaitos, mutta järjestelmän kehittämisen taustalla on alusta asti toiminut laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöelin nimeltään Portnet-yhteisö. Tähän yhteisöön kuuluvat tällä hetkellä seuraavat organisaatiot Haminan, Kotkan, Loviisan, Porvoon, Helsingin, Inkoon, Hangon, Naantalin, Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Porin, Kristiinankaupungin, Kaskisen, Pietarsaaren, Kokkolan, Oulun, Kemin ja Tornion satamat tullihallitus merenkulkulaitos liikenne- ja viestintäministeriö. Vuoden 2000 alussa korvattiin aiemmin kehitetty Portnet-järjestelmä uudella joka on yhteinen, extranet-pohjainen verkkoliiketoiminnan sovellus. tietoja voi toimittaa joko syöttämällä tiedot www-käyttöliittymän avulla, lähettämällä tiedot XML-tiedostona tai EDIFACT-sanomana. Eri tiedonantomuotoja voi myös yhdistää, esimerkiksi antamalla ennakkoilmoituksen wwwkäyttöliittymällä ja muut ilmoitukset sen jälkeen EDIFACT-sanomina. 18

19 Järjestelmään toimitettuja tietoja voidaan selata www-käyttöliittymällä tai siirtää omiin järjestelmiin XML-tiedostoina. Tietojen selaus ja poiminta perustuu käyttäjäoikeuksiin, satama voi nähdä ja poimia omaa satamaansa koskevat tiedot samoin kuin varustamon edustaja omat ilmoituksensa. Tullilla on puolestaan käyttöoikeus kaikkiin tietoihin, ja merenkulkulaitoksella tilastotietoihin. Lisäksi järjestelmä palvelee käyttäjiä mm. laivarekisterin tiedoilla, esimerkiksi aluksen merenkulkumaksujen tilanteen voi tarkistaa suoraan Tulli nimittäin tekee aluksen merenkulkumaksuja koskevat päätökset ja tallentaa tiedot Kuva 3 esittää yleisesti. XML-sanoma varustamot tai niiden edustajat www XML- tai EDIFACTsanoma www XML-sanoma www satamalaitos merenkulkulaitos TIETOVIRRAT VARUSTAMOILTA: - satamakäynti-ilmoitus - vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus - alusilmoitus - manifesti - jäteilmoitus www tullikamarit TIETOVIRRAT VIRANOMAISILTA: - lopulliset tulo- ja lähtöajat - vaarallisten aineiden lastiluvat - väylämaksupäätökset - manifestin jäädytykset - alustiedot Kuva 3. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu toimintamalli ja siihen liittyvät eri ilmoitusten antamiset. Satamakäynti-ilmoitus Aluksen saapumisesta ja sen matkasta ilmoitettava tullille vähintään 24 tuntia ennen saapumista tai mikäli varustamo ei tätä vaatimusta voi noudattaa, on poikkeuksista sovittava määräsataman tullin kanssa. Tätä satamakäynti-ilmoitusta (ennakkoilmoitusta) tarvitsevat myös satamalaitokset sekä merenkulkulaitos. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on seuraava varustamo lähettää aluksen ja matkan tiedot joko EDI- tai XML-sanomana tai syöttää tiedot internetissä, aluksen satamakäynti saa tullin tulo/lähtönumeron, joka toimii koko satamakäynnin ajan ja kaikkiin ilmoituksiin liittyen asiointiviitteenä 19

20 satamakäynti-ilmoitus voi olla joko saapumista koskeva tai saapumista ja lähtöä koskeva ilmoituksella voi kertoa satamalle halutut alusta koskevat palvelut kuten esim. kiinnitys/irrotus, sähkö- ja puhelintilaus jne. satamalaitos puolestaan päivittää toteutuneet aluksen tulo/lähtöajat Tähän satamakäynti-ilmoitukseen voi liittyä useita muita ilmoituksia kuten vaarallisten aineiden (VA) lastitiedot, alusilmoitus, joka kattaa lastitiedot tilastotarkkuudella ja esimerkiksi jäteilmoitus. Jäteilmoitus Varustamo tai sen edustaja ilmoittaa satamaan ja/tai alukselle jäävien jätteiden määrät ja tyypit sekä kertoo mihin edeltävään satamaan jätettä on jätetty ja koska ja arvioi seuraavaan satamaan tuloon mennessä syntyvän jätteen määrän. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus) Mikäli alus kuljettaa vaarallisten aineiden lasteja, tulee varustamon ilmoittaa näistä tavaraeristä 24 tuntia ennen aluksen saapumista satamaan. Samoin aluksen lähtiessä pitää varustamon Hazmat-direktiivin mukaisesti ilmoittaa alukseen lastatut vaaralliset aineet. Ilmoituksessa kerrotaan kyseisen vaarallisen aineen tarkat tiedot (YK-numero, vaaraluokka, Marpol-luokka, aineen brutto- ja nettomäärä, mihin aine on pakattu, aineen tekninen nimi jne). Lisäksi VA-lastierät eritellään purkaus- ja lastaussatamittain sekä kerrotaan myös kyseisen satamakäynnin osalta alukseen jäävien VA-lastierien tiedot. Tiedot voi toimittaa EDInä, XML:nä tai www-käyttöliittymän kautta. Ilmoituksessa viitataan satamakäynti-ilmoituksessa jo annettuun tullin tulo/lähtönumeroon. Lasti-ilmoitus Lasti-ilmoitus voi olla kahdentyyppinen; joko lastit ilmoitetaan manifestitason tarkkuudella tai vaihtoehtoisesti tilastotason tarkkuudella. Säännöllisessä reittiliikenteessä olevien alusten, jotka kuljettavat vain yhteisötavaraa, ei tarvitse toimittaa tullille lasti-ilmoituksia. Sen sijaan näidenkin alusten osalta varustamo on velvollinen toimittamaan tilastotasolla olevat lastitiedot tulo/lähtöilmoitusta varten. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on aluksen saapuessa seuraava ennen aluksen saapumista käyntisatamaan varustamo toimittaa manifestitiedot joko sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä lasti-ilmoituksia voi olla useita yhtä ennakkoilmoitusta kohden (täydentävät konossementit) ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastitietoja voi päivittää tai lisätä ennen aluksen tuloa 20

21 alus saapuu käyntisatamaan minkä jälkeen lastitietoja voi vielä päivittää siihen asti kunnes lopullinen tuloaika on annettu, sen jälkeen kaikki muutokset on hoidettava suoraan tullin kanssa, manifesti on ts. jäädytetty tulli vahvistaa järjestelmässä manifestin ja antaa siten purkausluvan satamaoperaattori suorittaa aluksen purkauksen ja toimittaa purkausluettelon tullille jos lastitiedot annetaan tilastotarkkuudella, voi tiedot toimittaa aluksen tulon jälkeen Samoin kuin tuonnissa on viennissäkin ilmoitettava lastitiedot joko manifesti- tai tilastotasolla. Tällöin toimintamalli on seuraava aluksen lastauksen loputtua varustamo toimittaa manifestitiedot sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastauksen jälkeen manifestitiedot välitetään josta ne ovat tullin selattavina jos lastitiedot toimitetaan tilastotarkkuudella, lähetetään tiedot aluksen lähdön jälkeen. Jos varustamolla on hyväksytyn lähettäjän lupa, voidaan manifestitiedot toimittaa vielä aluksen lähdön jälkeen, samoin kuin reittiliikenteessä olevan aluksen manifestitiedot, mikäli tiedot ovat muuten tullin tarkistettavissa. Satamalaitoksille manifestitason lastitiedot toimivat tavaramaksulaskutuksen perustietoina. Mikäli lastitiedot lähetetään manifestitasolla, muodostaa merenkulkulaitos tilastotiedot tältä pohjalta. on tällä hetkellä valtakunnallisesti yli käyttäjää ja se on otettu hyvin vastaan eri sidosryhmissä. Järjestelmää kehittävät aktiivisesti edelleen Portnet-yhteisö ja järjestelmän toimittaja AtBusiness Communications. 3.2 IP-projektille asetetut tavoitteet Suomen kannalta katsottuna ja ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä 21

22 ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. keskittyy puhtaasti meriliikenteen vaatimien tietojen hallintaan, kun taas IP mahdollistaa muut kuljetusketjun tarvitsemat toiminnot kuten maantieliikenteen kuljetustilausten käsittelyn. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten IP-sertifioitujen satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IPkotisivulla. 22

23 4 PROJEKTIN VAIHEET IP-projektin vaiheet jakaantuivat eri työpaketeittain seuraavasti WP1: IP-konseptin määrittelyn ja testipenkkien tarkennus IP-konseptin tarkennus sekä testipenkkien tarkka määrittely tehtiin tammimaaliskuussa 2000 WP2: toimintatapojen määrittely ja harmonisointi meriliikenteen palveluportaaliin ja vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvien testipenkkien toimintatavat määriteltiin ja tietovirrat alustavasti harmonisoitiin helmi-toukokuussa 2000 WP3: käytettävissä olevien järjestelmämoduulien integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi kesä-lokakuussa 2000 päätettiin minkä aiempien EU-projektien työkaluja käytetään portaalin kehittämisessä hyväksi ja mitä toimintoja IP-portaalissa toteutetaan näihin työkaluihin pohjautuen lopputuloksena syntyivät testipenkkien järjestelmien raakaversiot WP4: ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin tämän projektinvaiheen tavoitteena oli integroida valitut nykyiset järjestelmät edellisessä työpaketissa toteutettuihin moduuleihin ulkoisten järjestelmien integraation toteutus käynnistyi marraskuussa 2000 ja päättyi heinäkuussa 2001 WP5: järjestelmän demonstraatio eri testipenkkien demonstraatiot eri maissa käynnistettiin vaiheittain elo-lokakuussa 2001 ja eri moduulien pilotointi jatkui joulukuun loppuun saakka WP6: implementoinnin toimintaperiaatteiden ja juridisten asioiden selvittäminen tämän työpaketin tavoitteena oli selvittää mitkä tulisivat olemaan IP-portaalin käyttöönoton kaupalliset toimintatavat sekä mitä juridisia seikkoja kaupallistamiseen liittyy ja miten ne otetaan huomioon projektinvaihe kesti lokakuusta joulukuuhun 2001 WP7: järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen tämä työpaketti kattaa yleisesti tulosten jakelun myös muille kuin konsortion jäsenille, tavoitteena on ollut koko projektin ajan informoida eri meriliikenteen sidosryhmiä eri maissa projektin kehityksestä ja saavutetuista tuloksista kuten standardoiduista tietovirroista 23

24 WP8: projektinhallinta koko IP-projektin hallinnasta on vastannut Innovation Strategies projektin koordinaattorina projektin etenemisestä on kukin työpaketin vetäjä raportoinut kolmen kuukauden välein koordinaattorille ja kaikki konsortion jäsenet ovat tehneet edistymisraportin puolivuosittain WP9: käyttäjäryhmän hallinta projektin alusta asti pidettiin tärkeänä laajan käyttäjäryhmän mukaansaamista koko projektin ajaksi tässä onnistuttiinkin; mukana kommentoimassa ja pilotoimassa eri moduuleita on ollut useita kymmeniä käyttäjiä Pohjoismaista Välimerelle asti tämä työpaketti kesti koko projektin ajan eli tammikuusta 2000 aina joulukuuhun 2001 asti. Yhteenvetona on projektinvaiheiden aikataulu esitetty kuvassa 4. vuosineljännes/ 1Q Q Q Q Q Q Q Q 2001 työpaketti WP1 WP2 WP3 WP4 WP5 WP6 WP7 WP8 WP9 Kuva 4. IP-projektin aikataulu Suomen osalta EDI Managementin lisäksi projektiin on osallistunut aktiivisesti Suomessa toteutettujen sovellusten järjestelmätoimittaja AtBusiness Communications Oyj. Syy AtBusiness Communicationsin valintaan johtui siitä, että ko. yritys on jo toteuttanut ja koska kyseessä on vahvasti ollut edelleen kehittäminen, oli toimittajan valinta luonnollinen. AtBusiness Communications on osallistunut järjestelmämoduulien toteuttamiseen marraskuusta 2000 alkaen. 24

25 5 IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET 5.1 Kehittämistyön perusfilosofia Tavoitteena oli luoda projektin kuluessa intermodaalikuljetuksia tukeva www-palvelu, joka pohjautuisi yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja standardoituihin tietovirtoihin. Varsinainen portaaliratkaisu toteutettiin kahdella eri tavalla; Itämeren ja Pohjanmeren alueella IP toimii hajautetun mallin mukaisesti tiedonvälittäjänä eri operatiivisten järjestelmien välillä sekä tarjoaa kuljetusketjuun liittyviä muita palveluita varsinaisella web-sivustolla. Välimeren alueella IP toimii keskitettynä järjestelmänä, jonka avulla esimerkiksi aluksen matkatiedot välitetään kullekin satamalle. Kuva 5 esittää näitä kahta peruskonseptia. online online online Keskitetty ratkaisu Euroopan kattava Meriliikenteen palveluportaali alusilmoitukset Meriliikenteen palveluportaali va-lastien hallinta Meriliikenteen palveluportaali virtuaalimeklari paikallinen/ alueellinen Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä EDI sanomanvälitys Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä online Hajautettu ratkaisu omat tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tieto- tieto- tietojärjestelmät tietojärjestelmät viranomaiset tietojärjestelmät järjestelmät järjestelmät tietojärjestelmät meklarit huolitsijat kuljetusliikkeet varustamot teollisuus kauppa ahtausliikkeet Kuva 5. IP-projektin toteutuksen peruskonseptit Hajautetussa mallissa on pyritty siihen, että eri Itämeren ja Pohjanmeren satamat ovat ns. IP-sertifioituja solmuja, jotka voivat välittää keskenään ennaltamääriteltyjä sanomia. Tällä hetkellä seuraavat satamien väliset sanomat on määritelty (suluissa on kerrottu kyseisen sanoman nimi XML-alkuisena ja mihin EDIFACT-sanoman tietosisältöön XML-sanoma on pohjautunut) aluksen tulo/lähtöilmoitus (XML-CUSREP) aluksen reittisuunnitelma (XML-VOYPLAN, XML-VESDEP) aluksen laituri- ja palvelupyyntö (XML-BERMAN) aluksen VA-lasti-ilmoitus (XML-IFTDGN) 25

26 aluksen lasti-ilmoitus (manifestitaso) (XML-CUSCAR) Näiden sertifioitujen solmujen tavoitteena on yksinkertaisesti välittää lähtösatamasta määrämuotoisena sanomana aluksen matka- tai lastitietoja seuraavaan satamaan, jotta tieto seuraavaan satamaan saadaan alusta edustavalle yritykselle nopeasti ja jotta vältytään uudelleentallennukselta. Hajautettu malli käsittää siis XML-rajapinnan mukaisten sanomien lähetyksen ja vastaanoton ja Pohjois-Euroopan IP on eri satamien tietojärjestelmien muodostama verkko. Välimeren alueella toteutetut IP-sovellukset edustavat puolestaan keskitettyä ratkaisua; moduulit ovat internet-pohjaisia sovelluksia, joiden käyttö edellyttää tietojen syöttämistä www-liittymän kautta. Tallennetut tiedot voidaan portaalin kautta toimittaa sähköisesti kuljetusketjun seuraavalle osapuolelle, joka voi tietoja jatkojalostaa. Välimerellä tavoitteena on muodostaa näistä toteutetuista moduuleista kaupallinen, yhteinen internet-pohjainen järjestelmä, joka toimisi useassa eri maassa. Kaikki toteutetut sovellukset on koottu projektin ajaksi yhteisen www-sivuston alle, ne löytyvät osoitteesta Kuva 6 esittää IP-portaalin kotisivua. Kuva 6. Kaikkien IP-sovellusten kotisivu 26

27 5.2 Suomessa toteutetut sovellukset Suomessa järjestelmäkehitys keskittyi toisaalta tukemaan edeltäviä ja jatkokuljetuksia, mitä varten kehitettiin kuljetustilaussovellus sekä valtakunnallinen aikataulutoiminto ja toisaalta keskityttiin lastaus- ja purkaussataman väliseen tiedonsiirtoon, jossa toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu järjestelmän arkkitehtuuri sekä toteutetut moduulit lyhyesti päätoimintojen osalta IP-järjestelmän arkkitehtuuri Kuva 7 esittää IP-järjestelmän arkkitehtuuria ja liityntäpintaa XML, EDI, WWW VTSkeskukset (MKL) palomuuri TCP/IP FTP www IP-palvelin (AtBC) - Oracle db - XML Message Importer/Extractor - ASM - Opalis IP-käyttäjät ulkomaiset satamat TCP/IP FTP XML-sanomat XMLsanomat kuljetusliikkeet Kuva 7. IP-järjestelmän arkkitehtuuri palvelin sijaitsee fyysisesti merenkulkulaitoksen tiloissa ja se on suojattu palomuurilla. IP-järjestelmän palvelin puolestaan sijaitsee AtBusiness Communicationsin tiloissa ja tiedonsiirto ja IP-moduuleiden välillä hoidetaan XML-sanomina ftp-yhteyksillä. Itse IP-järjestelmän tietokantaratkaisuksi valittiin Oracle, tietokannan rajapintatiedostojen tuottamisen ja sisäänluvun hoitaa XML Message Importer ja Extractor ohjelmisto, käyttäjähallinnan ASM-sovellus ja varsinaisen ajastetun tietoliikenteen Opalis-ohjelmisto. Valtakunnallinen aikataulutoiminto on vapaasti käytettävissä IP-järjestelmän Suomen kotisivuilta, sen sijaan kaikki muut sovellukset edellyttävät käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tiedonsiirrot ulkomaisten satamien ja kotimaisten kuljetusliikkeiden kanssa hoidetaan ftp-yhteyksillä ja XML-sanomilla. 27

28 5.2.2 Suomen IP-kotisivut Koska Suomessa lähdettiin liikkeelle samasta näkemyksestä kuin muillakin pohjoiseurooppalaisilla konsortion jäsenillä oli eli hajautetusta konseptista, toteutettiin Suomelle oma IP-järjestelmän kotisivu, josta löytyvät kaikki Suomen IP-sovellukset. Kotisivun osoite on ja sivu näyttää kuvan 8 mukaiselta. Kuva 8. IP-järjestelmän päävalikko Päävalikko tarjoaa pääsyn valtakunnalliseen aikataulutoimintoon, VA-lasti-ilmoitusten vastaanottoon, sekä kuljetustilaussovellukseen. Lisäksi kotisivulla on useita linkkejä muihin järjestelmiin tai sidosryhmien omille kotisivuille Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin 28

29 tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. Alkuperäisenä tavoitteena oli tuottaa varustamon antaman aluksen ETA-ajan lisäksi myös VTS-keskuksen laskema ETA-tieto. Tällöin VTS-keskus päivittää ko. tiedolla josta tiedot poimitaan säännöllisin väliajoin julkiseen IPaikataulutoimintoon. VTS-keskusten tiedonsiirron toteuttaminen kuitenkin viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan, mutta se tultaneen toteuttamaan vuoden 2002 aikana. IP-toimintoon on jo joka tapauksessa rakennettu valmiudet näyttää myös VTS-järjestelmän antamat ETA-tiedot, heti kun tämä toiminto on lisätty. Toteutuneiden alusten tulo- ja lähtöaikojen osalta toimintatapa on se, että satamat päivittävät nämä tiedot suoraan josta ne siirretään julkiseen IP-aikataulutoimintoon. Aikataulutoimintoon liittyviä tietovirtoja ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä esittää kuva 9. VTS-keskus IP tulli, satamat aluksen ETA tiedot aluksesta ja ennakoidusta saapumisesta jatkokuljettajat alusliikenteen aikataulutiedot ETA-päivityksellä tuojat, viejät, huolitsijat Kuva 9. IP-aikataulutoiminnon tietovirrat 29

30 Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutoimintoon pääsee klikkaamalla otsikkoa valtakunnallinen alusliikenteen aikataulu, jonka jälkeen saa näytölle näkyviin kuvan 10 mukaisen hakuruudun. Kuva 10. Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutietoja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä satamakoodi = käyttäjä saa näkyviin suurennuslasilla suomalaisten satamien koodilistan satamanosan koodi = valitun sataman perusteella käyttäjä saa näkyviin satamanosakoodit aluksen kansallisuus = käyttäjä voi valita hakukriteeriksi joko suomalaiset tai ulkomaiset alukset aluksen nimi = hakutekijänä voi olla aluksen nimi, käyttäjä saa näkyviin listan alusrekisterissä olevista aluksista radio callsign = hakutekijänä voi olla aluksen radiokutsutunnus aluksen edustaja = käyttäjä voi hakea aluksen edustajan nimen valikosta varustamo = käyttäjä voi hakea aikataulutietoja varustamon perusteella päivämäärä = käyttäjä voi hakea päivämäärän välin perusteella ja lisäksi määritellä haetaanko saapumispäivän tai lähtöpäivän perusteella Annettuaan haluamansa hakukriteerit, käyttäjä painaa HAE-näppäintä, jolloin näytölle tulevat näkyviin kaikki ne aikataulutiedot, jotka täyttävät annetut hakutekijät. 30

31 Aikataulutietojen näyttö Kuvassa 11 on esimerkki haun perusteella saadusta aikataululistasta. Yhden aluksen osalta näytöllä näkyvät seuraavat tiedot aluksen nimi, alustyyppi ja kansallisuus edellinen satama käyntisatama ja sen satamanosa ETA ETA-tiedon antaja (meklari, VTS, satama) ETAn päivitysaika ETS ETS-tiedon antaja ETS:n päivitysaika aluksen edustaja purkaako vai lastaako alus tullin tulo/lähtönumero varustamo säännöllisen reittiliikenteen lupanumero matkanumero/tulo matkanumero/lähtö huomautus/tulo huomautus/lähtö 31

32 Kuva 11. Esimerkki Helsinkiin saapuvien ja Helsingistä lähtevien alusten aikatauluista Aikataulutoiminnosta saatavat hyödyt Julkisen ja valtakunnallisen aikataulutoiminnon aikaansaamat hyödyt ovat seuraavat alusliikenteen valtakunnallista aikataulutoimintoa on tarvittu jo pitkään, mutta sen toteuttaminen nykyiseen kuormittaisi raskaasti järjestelmän ylläpitoa ja hallintoa, koska jokaiselle satunnaisellekin käyttäjälle jouduttaisiin avaamaan oma käyttäjätunnus kun IP-aikataulusovellus on julkinen, voi sitä käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva taho ilman erillistä tunnusta lisäksi aikataulutoiminnosta on rajattu pois kaikki luottamuksellinen tieto, mikä olisi ollut yhteydessä hankalaa kun integroitu tullausjärjestelmä ITU otetaan käyttöön, tarjoaa IP-sovellus valtakunnallisesti yhden keskitetyn järjestelmän, josta saa tiedot aluksen tulo/lähtönumerosta sekä todellisesta tuloajasta jatkossa nämä tiedot voitaneen toimittaa suoraan tullaajan omaan tietojärjestelmään XML-sanomana. 32

33 5.2.4 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Kuljetustilaussovelluksen tiedonsiirtoa esittää kuva 12, varsinaisen rahtilaskun tiedonsiirron toteuttaminen jätettiin jatkokehityshankkeeksi. IP kuljetustilaus, rahtikirja (rahtilasku) (rahtilasku) kuljetustilaus, rahtikirja rahtikirja (pdf) kuljetusliike kuljetusliikkeen asiakas Kuva 12. IP-kuljetustilaussovelluksen tietovirrat 33

34 Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Kuljetustilaussovelluksen päävalikko näyttää kuvan 13 mukaiselta. Kuva 13. Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Päävalikon toiminnot ovat seuraavat Kuljetustilaukset: tässä toiminnossa käyttäjä syöttää uuden kuljetustilauksen tiedot IP-järjestelmään, josta ne siirtyvät XML-sanomina kuljetusliikkeen ohjausjärjestelmään Kuljetustilaukset ja rahtikirjat: tässä toiminnossa käyttäjä hakee haluamansa kuljetustilauksen tai kuljetustilausrivit rahtikirjan pohjatiedoiksi, minkä jälkeen rahtikirja voidaan tulostaa kuljettajalle sekä lähettää XML-sanomana Osapuolet: tämä on sovelluksen perustoiminto, jossa talletetaan kaikki kuljetustilauksia ja rahtikirjoja varten tarvittavat osapuolitiedot. Osapuolitiedot voi päivittää myös lennossa suoraan kuljetustilaukselta perusrekisteriin. Lopetus: tässä toiminnossa käyttäjä voi poistua järjestelmästä 34

35 Esimerkki kuljetustilauksesta Kuljetustilausjärjestelmässä voi käyttäjä tehdä kaksi erityyppistä kuljetustilausta; joko suuryksiköille tai kappaletavaralle. Seuraava esimerkki kuvaa kappaletavaran kuljetustilausta Kuljetustilauksen otsikkotiedot Kuljetustilauksen otsikkotietojen osalta syöttönäyttö on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Esimerkki kuljetustilauksen otsikkotiedoista Syötettävät tiedot ovat tilaajan viite tavara valmiina lastattavaksi ajoneuvo saapuu purkupaikalle ohjeteksti arvioitu kuljetusten (rahtikirjojen) määrä 35

36 Kuljetustilauksen osapuolet Osapuolitiedoista tarvitaan kuljetustilauksella tiedot lähettäjästä, nouto-osoitteesta, vastaanottajasta, toimitusosoitteesta sekä kuljetusliikkeestä. Osapuolten osalta näyttö on kuvan 15 näköinen. Mikäli osapuolitiedot on jo talletettu perusrekisteriin, voi ne poimia sieltä käyttämällä hyväksi suurennuslasitoimintoa, jolloin saa näkyviin listan kaikista niistä osapuolista, joilla kyseinen rooli on (esim. lähettäjä). Osapuolitiedoissa kopioituu lähettäjä automaattisesti nouto-osoitteeksi, samoin vastaanottajan tiedot kopioituvat automaattisesti toimitusosoitteeksi. Näitä tietoja voi toki muuttaa haluttaessa. Kuljetustilauksen rivitiedot Kuljetustilausrivit lisätään lomakenäytön alaosassa (ks. kuva 16). Syötettävät kentät ovat seuraavat kolli lkm = kollien lukumäärä pakkaustyyppi = valitse pudotuslistasta laji (esim. laatikko, rulla jne) bruttopaino = syötä kollien bruttopaino yksikkö = valitse bruttopainon mittayksikkö (esim. tn, tonni) tilavuus = syötä kollien tilavuus yksikkö = valitse tilavuuden yksikkö lavametrit = syötä koko kuljetustilausrivin lavametrit yksikkö = valitse lavametrien yksikkö tuotenimi/sisältö = syötä kollien tuotenimi tai sisältöä kuvaava teksti Käyttäjä voi syöttää useamman kuljetustilausrivin, mikäli tarpeen. Hän voi myös eritellä vielä tarkemmin kuljetustilausrivin tarvittaessa. 36

37 Kuva 15. Esimerkki kuljetustilauksen osapuolitiedoista Kuva 16. Esimerkki kuljetustilausrivin syötöstä 37

38 Vaarallisten aineiden lisääminen kuljetustilausriville Mikäli lastina on vaarallisia aineita, pitää näiden yksityiskohtaiset tiedot ilmoittaa myös kuljetusliikkeelle. IP-järjestelmässä on valmiina vaarallisten aineiden ainerekisterin perustiedot, joten käyttäjän tarvitsee vain syöttää aineen YK-numero, järjestelmä hakee aineen VAK-luokan ja nimen automaattisesti kuten kuvan 17 esimerkki osoittaa. Kuva 17. Esimerkki vaarallisen aineen hausta Vaarallisten aineiden syötön jälkeen käyttäjä voi palata takaisin kuljetustilaukseen, jolloin näytön alaosassa näkyvät syötetyt kuljetustilausrivit (kuva 18). Kuljetustilauksen lähettäminen Kun kuljetustilaus on käyttäjän mielestä valmis, sen voi lähettää kuljetusliikkeelle yksinkertaisesti valitsemalla painonapin Lähetä tilaus. 38

39 Kuva 18. Esimerkki kuljetustilauksen tilausriveistä 39

40 Esimerkki rahtikirjasta Rahtikirjojen luominen pohjautuu olemassaoleviin kuljetustilauksiin, jotka on jo lähetetty kuljetusliikkeelle. Rahtikirjojen tekemisessä toisin sanoen käytetään pohjana tehtyjä ja lähetettyjä kuljetustilauksia. Yhdestä kuljetustilausrivistä voi tehdä useita rahtikirjoja tai yhdistää saman kuljetustilauksen eri kuljetustilausrivit yhdeksi rahtikirjaksi. Rahtikirjan perustiedot Rahtikirja tehdään hakemalla ensin pohjaksi lähetetty kuljetustilaus ja sen tilausrivit. Tämän jälkeen saadaan näytölle näkyviin rahtikirjan täyttösivu, jossa on valmiina ko. kuljetustilausrivin pohjatiedot (kuva 19). Kuvan 20 näyttö näyttää tehdyn ja lähetetyn kuljetustilauksen, mutta tilausriviä koskevat rahtikirjat näkyvät näytön alaosassa. Vasemmanpuoleisesta valikosta valitaan toiminto Luo uusi rahtikirja, jolloin näytölle tulostuu rahtikirjan perustiedot. Syötettävät kentät ovat seuraavat päivämäärä = rahtikirjan päivämäärä/tulostuspäivämäärä annettu kuljetettavaksi päivämäärä kuljetusmuoto = valinta pudotusvalikosta toimitusehto reittinumero ohjeteksti osapuolitiedot = tulevat automaattisesti kuljetustilauksesta, tarvittaessa ne voi muuttaa kuljetusliike/ajoneuvon tunnus rahtikirjarivit = käyttäjä näkee ruudun alaosassa nyt yhden kuljetustilausrivin tiedot, jos halutaan tehdä koko kuljetustilausrivistä yksi rahtikirja, niin valitaan TALLEN- NA-näppäin, jolloin tiedot siirtyvät rahtikirjalle sellaisenaan 40

41 Kuva 19. Esimerkki kuljetustilauksesta rahtikirjan pohjatietona Kuva 20. Esimerkki kuljetustilausrivin rahtikirjaviittauksesta 41

42 Rahtikirjassa on erikseen maksutietoja, vaarallisia aineita ja yksityiskohtaisia kollitietoja koskevat toiminnot (kuva 21). Kuva 21. Esimerkki syötetystä rahtikirjarivistä Rahtikirjan tulostus Rahtikirjan voi tulostaa valitsemalla ruudun alaosasta painikkeen TULOSTA, jolloin järjestelmä tekee automaattisesti ns. pdf-tiedoston rahtikirjasta ja näyttää sen järjestelmässä (kuva 22). Rahtikirjan lähettäminen Rahtikirja lähetetään sähköisesti kuljetusliikkeelle valitsemalla ruudun alaosasta toiminto LÄHETÄ RAHTIKIRJA, jolloin se siirtyy suoraan kuljetusliikkeen järjestelmään. Kuljetusliikkeessä rahtikirjasanoma siirtyy laskutusjärjestelmään kyseisen asiakkaan laskun pohjatiedoiksi. 42

43 Kuva 22. Esimerkki tulostusvalmiista rahtikirjasta Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin Kuljetustilaussovelluksesta saatavat hyödyt Kuljetustilaussovelluksen tuottamat hyödyt voidaan kiteyttää seuraavasti asiakkaalla on vain yksi rajapinta eri kuljetusliikkeiden omiin järjestelmiin, mikäli kuljetusliike kykenee vastaanottamaan IP-sovelluksen välittämän kuljetustilauksen ja rahtikirjan tällöin asiakasyrityksen ei tarvitse opetella useita eri nettisovelluksia aina käyttämästään kuljetusliikkeestä riippuen kuljetusliikkeen kannalta tiedot saadaan standardimuotoisesti suoraan kuljetusten ohjausjärjestelmään kuljetustilaukselta sekä laskutusjärjestelmään rahtilaskusanomalta tämä nopeuttaa kuljetusliikkeen operatiivista toimintaa sekä parantaa tiedon oikeellisuutta pienille ja keskisuurille kuljetusliikkeille, joilla ei ole omaa nettisovellusta, tämä IPmoduuli tarjoaa hyvän alustan yhdessä kehittää verkkoliiketoiminnan sovellus alhaisilla kustannuksilla. 43

44 5.2.5 Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Toinen keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto VA-lasti-ilmoitusten vastaanotossa on kyse siitä, että lastaussatamassa toimiva varustamon edustaja eli meklari voi välittää omasta järjestelmästään tiedot sähköisesti suoraan purkaussataman meklarille. Tällöin tiedon saaminen nopeutuu ja vältytään turhalta uudelleentallennukselta. Suomalaisen meklarin osalta ei myöskään välttämättä tarvitse rakentaa sovellusliittymää omasta tietojärjestelmästä Kuvassa 23 on tämän toiminnon perusperiaate esitetty. Meklari A Satama A, maa A IP-solmu Suomen 1 IP-järjestelmä 2 VA-lasti-ilmoitus paikallinen järjestelmä FTP 3 hyväksyttyjen VA-lastiilmoitusten siirto VA-lasti-ilmoitusten selailu muutokset ja hyväksyntä Meklari B Satama B, Suomi Kuva 23. VA-lasti-ilmoituksen välitys suomalaiselle meklarille Toimintamalli on seuraava ulkomainen meklari syöttää VA-lastierien tiedot paikallisen sataman tai satamayhteisön tietojärjestelmään tämä tietojärjestelmä puolestaan siirtää ko. purkusatamaan tarkoitetun VA-lastiilmoituksen IP-solmun kautta Suomen IP-järjestelmään (1) 44

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki

TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki TERMIS Satamaterminaalin ilmoitustietojen sähköinen toimittaminen Pekka Rautiainen EP-Logistics Oy FITS-syystapaaminen, Helsinki 28.10.2003 Pekka Rautiainen, EP-Logistics Oy 28.10.2003 # 1 FITS TERMIS

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3 4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus

Lisätiedot

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry

UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun

Lisätiedot

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Portnet-järjestelmän taustaa Portnet-järjestelmä toimii kansallisena Single Window - järjestelmänä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA

KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA KAUPPATIEDONSIIRRON VÄLINEET RAKENNUSALAN VERKOSTOTALOUDESSA CM-Systems Oy tutkimuksen tausta ja tavoite tulos ja kehitetty ratkaisu ohjelmiston kuvaus projektinhallintaan erikoistunut ohjelmisto- ja konsulttiyritys,

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje

Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje Tullihallitus AREX-ilmoitusten asiakasohje 1 www.tulli.fi 14.4.2010 Vientitavaran poistumisvaiheen ilmoitukset: varamenettelyohje 1. Soveltamisala Tämä ohje on laadittu vientijärjestelmään ilmoitetun tavaran

Lisätiedot

Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa

Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Saapumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapumisen

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa

Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Saapumisen esittämisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Saapumisen

Lisätiedot

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita

Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy

Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Digitaalinen Itämeri Toteutettavuusselvitystä 8.3.2016 Jaakko Ristaniemi TestLab Finland Oy Johdanto TOIMEKSIANTO LVM 2015/11: Toteutettavuusselvitys Digitaalinen Itämeri hankkeen aloittamiseksi Hankkeen

Lisätiedot

TietoEnator Logistics Solutions

TietoEnator Logistics Solutions TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI)

Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI) Katsaus kansainväliseen ja kansalliseen tunnistetilanteeseen (ISBN, ISSN, ISNI) 22.11.2016 Maarit Huttunen Tunnistestandardit ISBN, ISSN, ISMN, ISNI ISBN International Standard Book Number ISO 2108:2005

Lisätiedot

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat

Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat Tapio Ahomäki Rajapinnat kuntajärjestelmissä #Kuntamarkkinat 15.9.2016 Trimble yrityksenä Tekla Oy Trimble Solutions Oy Tekla on ollut osa Trimble Corporationia vuodesta 2011 Teklan liiketoiminnan kehitys

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Piirustusten toimittaminen rakennusvalvontaan. Ohje rakennusvalvonnan asiakkaille

Piirustusten toimittaminen rakennusvalvontaan. Ohje rakennusvalvonnan asiakkaille Piirustusten toimittaminen rakennusvalvontaan Ohje rakennusvalvonnan asiakkaille Yleistä, Ohjeen tarkoitus Tämä ohje on suunnattu etupäässä rakennushankkeesta vastuussa olevalle pääsuunnittelijalle Rakennuslautakunta

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S

EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S EVTEK-PROJEKTORI KÄYTTÖOHJE 2007 Tekijä: Teemu Tammivaara VBP04S SISÄLLYS 1 Projektorin käyttö... 3 2 Projektien julkinen haku ja selailu... 4 2.1 Hakuvaihtoehdot... 4 2.2 Tarkennettu haku... 5 3 Rekisteröityminen

Lisätiedot

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry

Meriliikenteen digitalisaatio MERIT. smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio MERIT ulla.tapaninen@hel.fi smart maritime industry Meriliikenteen digitalisaatio 1. Vessel 2. Supply chain City of Helsinki 14.12.2016 2 Meriliikenteen digitalisaatio Älykäs

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus

Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus 1 Esimerkki 3: Alustoimitusilmoitus Lisätietoja: www.tulli.fi Viennin asiakasohje 33 Alustoimituksesta annettava vienti-ilmoitus Alustoimitusilmoituksen voi tehdä Nettiviennissä tunnistautumattomana, Katso-tunnistautuneena

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa

Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Poistumisen yleisilmoitus nettipalvelussa Netti-ilmoituksen täyttö Tullin netti-ilmoituspalvelu löytyy tulli.fi sivuilta: Sähköiset palvelut Tee ilmoitus Tee turvatietoilmoitus Siirry palveluun Poistumisen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

Tehokasta tiedonvälitystä rakennusalalla

Tehokasta tiedonvälitystä rakennusalalla Tehokasta tiedonvälitystä rakennusalalla VERA-seminaari Oulussa 20.2.2002 Lasse Öhman, Lennart Söderström StreamServe Businesskommunikointi on arkipäivän liiketoimintaan liittyvät asiakirjat kuten laskut,

Lisätiedot

Punaisella merkityt ajankohdat ovat tämänhetkisiä arvioita ja täsmentyvät myöhemmin. Kts myös:

Punaisella merkityt ajankohdat ovat tämänhetkisiä arvioita ja täsmentyvät myöhemmin. Kts myös: INSPIRE ROADMAP Inspire sihteeristö 30.8.2010 Komission antaman asetuksen status yleisesti EU -oikeudessa: Asetuksia antavat neuvosto ja parlamentti yhdessä tai komissio yksin, ja ne ovat kaikilta osin

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus yrityksille ja tutkimusorganisaatioille DM 1506263 10-2015 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja,

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja

Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Kohti Euroopan yhteisiä karttapalveluja Presentation to: By: Date: Poligonin ja SKS:n kevätseminaari Teemu Saloriutta, Maanmittauslaitos 18.4.2016 16 September, 2015 Mikä European Location Framework? 30

Lisätiedot

ITSM. Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan

ITSM. Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan ITSM Oliko ennen kaikki paremmin kuin nykyään? Kivikaudelta nykyaikaan Olli Saranen Senior Consultant Avoset Oy 31.8.2016 Esittely Mukana suomalaisten pankkijärjestelmien kehittämisessä ja ylläpitotyössä

Lisätiedot

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata.

Oheisessa liitteessä on määritelty lyhyesti, millaiset kehittämistoimet hankerekisteriin laitetaan, ja mitä rekisterikenttiin on tarkoitus kirjata. 09.12.2015 1 (5) n käyttöönotto Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä tehdään paljon hyvää kehittämistyötä eri vastuualueilla ja yksiköissä. Laajan kehittämistyön näkyväksi tekemisen

Lisätiedot

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi

Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi Helsinki Testbed tutkijankäyttöliittymä Datanhaku www-käyttöliittymästä Mikko Parviainen, Ilmatieteen laitos / tietojärjestelmät mikko.parviainen@fmi.fi 7.4.2006 Taustaa Helsinki Testbed on Ilmatieteen

Lisätiedot

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu...

1 KR-Laskut Mallitiliöinnit Kommenttikentän käyttö mallitiliöinneissä Mallitiliöinnin tallennus-sivu... 2016-12-02 1 (7) Doc. kind Mallitiliöinnin teko ja muokkaus Status of document Valmis Project name Phase of project Creator name Mika Vähäkoski Distribution Sisällysluettelo 1 KR-Laskut... 2 1.1 Mallitiliöinnit...

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

... 4... 6... 6... 6... 6... 7... 7... 8... 9... 9... 10... 11... 11... 11... 12... 12... 12... 13... 13... 13... 14... 14... 14... 14... 15... 16... 16... 16... 20... 20... 20 ... 21... 21... 23... 25

Lisätiedot

ARTIVA-seminaari

ARTIVA-seminaari ARTIVA-seminaari 5.2.2014 Open Journal Systems on Public Knowledge Projectin (PKP) kehittämä avoin julkaisujärjestelmä, joka sisältää koko julkaisun toimitusprosessin käsikirjoituksen tarjoamisesta valmiiseen

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

W3C ja alueellinen standardointi

W3C ja alueellinen standardointi W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio

Lisätiedot

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali https://tarjouspalvelu.fi/metsähallitus Tämän palvelun kautta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

Lähettäjä ja vastaanottaja

Lähettäjä ja vastaanottaja Lähettäjä ja vastaanottaja UNIFAUN WWW.UNIFAUN.COM 6. HEINÄKUUTA 2016 Sisällysluettelo 1 Lähettäjä... 3 1.1 Uusi Lähettäjä (ja vastaanottaja)... 3 1.2 Etsi tallennettuja lähettäjiä... 4 1.3 Näytä ja kopioi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa Ohjelmistotalopäivä 17.11.2016 Minna Rintala Standardoitu talousraportointi automatisoi yritysten ilmoittamista Yritysten standardoidun

Lisätiedot

Verkkolaskun semanttinen malli

Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun semanttinen malli Verkkolaskun eurooppalainen kehitystyö CEN PC 434 Pirkko Vedenpää Integration Consultant Tieto, Value Networks pirkko.vedenpaa@tieto.com DIREKTIIVI 2014/55/EU sähköisestä

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu

ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu ServiceNow - ITSM ja CMDB-ratkaisu Valtorin toiminnanohjausjärjestelmä TOP:in asiakasinfo 15.10.2015 Jori Kanerva toimitusjohtaja, Sofigate Services Oy Tavoite ja sisältö Antaa tietoa ServiceNow-tuotteesta

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu

Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Osallistavan suunnittelun kyselytyökalu Käyttöohje InnoGIS- hankkeen aikana kehitetylle pilottiversiolle Dokumentti sisältää pilottiversiona toimivan kyselyn laatimiseen ja vastaamiseen liittyvän ohjeistuksen.

Lisätiedot

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions Oracle Finland Oy Puolimatkassa Fusioniin Yritysostoja Collaxa Kesäkuu 2004 Prosessi-integraatio ohjelmisto PeopleSoft Tammikuu 2005 Yritysohjelmisto

Lisätiedot

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA Ohje ryhmätyökalun käyttäjille 7.4.2015 Kuva: Ilpo Okkonen Ryhmätyökalu Oodissa Tässä ohjeessa käydään läpi OodiHOPSin ryhmätyökalutoimintoa.

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta

Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tik-76.612 Ohjelmistoprojektien Hallinta Tervetuloa kurssille! 2 Kurssin yleisinfo Kurssin tausta Katsaus luentoihin Aloitusluennon agenda Luennoitsijoiden esittely Harjoitustyön läpikäynti Muut käytännön

Lisätiedot

Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja

Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja OHJE 1 (7) Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja potilaskertomusarkiston kanssa verkkopankkitunnistautuminen Palveluun kirjautuminen 1. Täytä tarvitsemasi tilaus / pyyntö / hakemus lomake ja tallenna

Lisätiedot

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 1 (5) Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018 Julkaistu 9.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo Yleistietoa... 3 Esittely... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus... 3 Oikeudellinen merkitys... 3 Vastuut ja yhteystiedot...

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö

PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö PERSONEC HR-JÄRJESTELMÄ/Käyttöohje/Opetus- ja tutkimushenkilöstö Personec HR-järjestelmä sisältää valtion palkkausjärjestelmän (yliopistot) arviointilomakkeet, joihin tallennetut tiedot siirtyvät järjestelmässä

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa

JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa JHS Avoimen tietoaineiston käyttölupa Anne Kauhanen-Simanainen ja Marjut Salokannel Esittely julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnalle (JUHTA) 11.12.2014 Valtioneuvoston periaatepäätös (3.3.2011)

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

2. Liikennöitsijä saa omaan sähköpostiinsa käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjautumista varten.

2. Liikennöitsijä saa omaan sähköpostiinsa käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjautumista varten. LabkoNet 20.08.2013 LabkoNet järjestelmä Käyttöön tuleva järjestelmä pohjautuu vuodesta 2003 käytössä olleeseen LabkoNet palveluun Nykyistä LabkoNet sivustoa laajennetaan liikennöitsijöiden omalla sivustolla

Lisätiedot

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Tekla Oyj Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Sisällys Tekla Oyj Yritysrakenne Infra & Energy Kirjaamisjärjestelmän uudistuksen vaikutukset tietojärjestelmiin

Lisätiedot

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013)

SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Raportin toteuttanut: NAG Partners SUOMALAISET JA EU:N TUTKIMUKSEN SEITSEMÄS PUITEOHJELMA (2007-2013) Euroopan komissio on tilastoinut lokakuun 18. päivään 2012 mennessä 347 hakukierroksen osallistujat.

Lisätiedot

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje

Julkinen. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Ohje 1 (10) Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan suojattu sähköposti: ulkoisen käyttäjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Suojatun viestin vastaanottaminen... 1 3 Suojatun viestin lukeminen... 2 4 Vastaanotetun

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, toimintailmoituksen antaminen

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, toimintailmoituksen antaminen Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje yhdistyksille, toimintailmoituksen antaminen 15.3.2016 2(10) Palvelun käyttö Yleistä... 3 Omakoira-palvelun käyttöoikeus... 3 Oikeus toimintailmoituksen antamiseen...

Lisätiedot

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät

suomi.fi Suomi.fi -palvelunäkymät Suomi.fi -palvelunäkymät Julkishallinto 07.09..2015 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Miten? 5. Miksi? Hyötynäkökulma 6. Mitä tämä edellyttää?

Lisätiedot

Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN

Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN Infolaituri Kuljettajien informaatiopalvelu laivoilla ja satamissa FITS-KEVÄTTAPAAMINEN 10.04.2003 Rekkakuski Unohdettu logistiikan toimija - vai onko?! 9.5.2003 2 Visio Parantaa satamien liikenteen sujuvuutta

Lisätiedot

TIEDON LASKUN LÄHETTÄJÄN WEB-SOVELLUS. Käyttäjän ohje, Kotkan kaupunki

TIEDON LASKUN LÄHETTÄJÄN WEB-SOVELLUS. Käyttäjän ohje, Kotkan kaupunki TIEDON LASKUN LÄHETTÄJÄN WEB-SOVELLUS Käyttäjän ohje, Kotkan kaupunki Anu Husu 19.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Rekisteröityminen laskun lähettäjän web-sovelluksen käyttäjäksi... 3 3 Sisäänkirjautuminen

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot