FITS-julkaisuja 2/2002. IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja 2/2002. IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Port@Netkokonaisuutta"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja 2/2002 IP-järjestelmän kehittäminen osaksi

2 ISBN FITS-julkaisuja Helsinki 2002

3 Julkaisija Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Julkaisun laji Loppuraportti Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi IP-järjestelmän kehittäminen osaksi Tiivistelmä Intermodal Portal (IP) -projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. IP-projektin tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia internet-pohjaisia sovelluksia meriliikenteeseen. Projektin aikana toteutettiin kolme eri testipenkkiä; meriliikenteen palveluportaali hallinnollisten tietovirtojen välittämiseen, intermodaalikuljetuksia tukeva portaali, jossa integroitiin sataman tietojärjestelmiä muiden kuljetusmuotojen tietojärjestelmiin sekä vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvä portaali, jonka avulla voidaan vaarallisten aineiden lastitietoja välittää sähköisesti aluksen lastaus- ja purkaussataman välillä. Suomessa IP-portaali rakennettiin nykyisen valtakunnallisen meriliikenteen tietojärjestelmän päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa, millä alueella toteutettiin vaarallisten aineiden lastitietojen sähköinen välitys ulkomaisten satamien kanssa sekä edeltäviä ja jatkokuljetuksia tukevien sovellusten kehittämiseen. Jälkimmäistä edustavat kuljetustilaussovellus, jossa kuljetustilaukset ja rahtikirjat välitetään sähköisesti asiakkaalta kuljetusliikkeelle sekä valtakunnallinen, julkinen alusliikenteen aikataulusovellus, joka on vapaasti kaikkien alusten matkatietoja ja aikatauluja tarvitsevien tahojen käytettävissä. Avainsanat (asiasanat) meriliikenne, intermodaalikuljetukset, telematiikka, portaali, logistiikan tietojärjestelmät Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 2/2002 Kokonaissivumäärä 57 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Eija Aspelin (Oy EDI Management Finland Ltd) DESCRIPTION Date of publication 2 nd January, 2002 Type of publication Final report Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Development the IP applications as a part of the system Abstract Intermodal Portal (IP) project has been a part of the research and development program of the EU Commission s Directorate General of Transport and Energy under the 5th Framework Programme. Besides the EU Commision, also the Ministry of Transport and Communications has financed the project regarding the development of the Finnish IP applications. The main goal of the IP project has been to improve the integration of the ports into the intermodal transport chains by developing different internet-based telematic applications. This was realised during the project by building up three different testbeds; the Waterborne Single Desk to cover the transfer of various administrative information flows relating to maritime transports, the Waterborne Intermodal Node, where the focus was on the integration of port information systems with the rail and road carriers IT systems and to the Hazmat Dangerous Goods testbed that covered the development of a portal solution for the exchange of dangerous goods notifications between the port of loading and discharge. In Finland the IP portal was developed to be interconnected with the national maritime information system enabling the system to transfer electronically different information with the other IT systems of the Baltic Sea ports. The ultimate goal has been to make the information flow in a harmonised way, smoothly, efficiently and transparently through the transport chain without the unnecessary re-typing of data. In this way system with the IP functionality offers a platform for the future development of value added solutions to support the logistic chain. The IP applications developed in Finland focused on two different areas; the exchange of dangerous goods data between the Finnish and foreign ports and the development of applications to support the intermodal transport. Within this latter area the transport order module that covers the exchange of transport orders and freight waybills electronically between the client and the road haulier was realised. Additionally this area included the development of the national vessel time schedule application, which is publically available to all those interest groups, that need information of incoming and outgoing vessels and their time schedules. Keywords maritime transport, intermodal transport, telematics, portals, logistics systems Miscellaneous Serial name and number FITS publications 2/ 2002 Pages, total 55 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 SISÄLTÖ TERMINOLOGIA YHTEENVETO Suomessa toteutetut IP-sovellukset Pilotoineet yritykset Jatkotoimenpiteet IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET Portaalin käsite IP-projektin testipenkit IP-projektin työpaketit IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA kuvaus IP-projektille asetetut tavoitteet PROJEKTIN VAIHEET IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET Kehittämistyön perusfilosofia Suomessa toteutetut sovellukset IP-järjestelmän arkkitehtuuri Suomen IP-kotisivut Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto Kuljetustilaussovellus Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Muualla Euroopassa toteutetut sovellukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET

6

7 TERMINOLOGIA EDI, Electronic Data Interchange, Suomessa käytetään termiä OVT eli Organisaatioiden Välinen Tiedonsiirto. EDIllä tarkoitetaan tietojärjestelmien välistä sähköisesti tapahtuvaa määrämuotoisten sanomien siirtoa, yleensä määrämuotoisuus pohjautuu EDI- FACT-standardiin. EDIFACT, Electronic Data Interchange For Administration, Commerce and Transport. EDIFACT on kansainvälinen ISO-standardi, joka määrittelee sähköisesti siirrettävien tietojen tietosisältöä ja tiedonsiirron esitysmuotoa. Standardia kehittää UN/CEFACT. ETA, Estimated Time of Arrival, aluksen ennakoitu saapumisaika satamaan. ETS, Estimated Time of Sailing, aluksen ennakoitu lähtöaika satamasta. Extranet, suljettu internet-pohjainen tietojärjestelmä, jota voivat käyttää vain palveluntarjoajan valitsemat käyttäjät. Intermodaalikuljetus, tavarankuljetus niin, että kuljetettava tavara on koko kuljetuksen ajan samassa kuljetusyksikössä ja kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetusmuotoa. Internet, verkkojen verkko eli maailmanlaajuinen tietoverkkojen yhteenliittymä, jota määrittävät mm. TCP/IP-määrittelyt FTP- ja SMTP-protokollat. ITU, Integroitu Tullausjärjestelmä, jonka Suomen tulli ottaa asteittain käyttöön vuoden 2002 aikana, mahdollistaa mm. tuonnin sähköisen luovutuksen. Lasti-ilmoitus, meklarin antama ilmoitus alukseen lastatuista tai aluksesta puretuista lastieristä tavararyhmittäin. Ilmoitus on pakollinen ja se annetaan satamalle ja merenkulkulaitokselle aluksen tulon tai lähdön jälkeen. Vastaava termi on aiemmin ollut alusilmoitus. Manifesti, manifestilla tarkoitetaan aluksen lastiluetteloa, joka kattaa tavaraerät aluksen yhden lähtö- ja määräsataman välillä. Meklari, aluksen ja/tai varustamon edustaja (agentti). Portaali, verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn useisiin muihin palveluihin. Satamakäynti-ilmoitus, meklarin antama ennakkoilmoitus aluksesta, sen matkasta ja arvioidusta tulo- ja lähtöajasta, ilmoitus annetaan satamalle ja tullille. 7

8 Telematiikka, termi, jolla tarkoitetaan tietoverkkoja hyödyntävää tietojärjestelmien välistä viestintää. Se koostuu tietojärjestelmästä, tietoliikennejärjestelmästä sekä niiden varaan rakennetuista palveluista. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus), meklarin antama ilmoitus aluksessa olevista vaarallisten aineiden lastieristä. Ilmoitus on annettava ennen aluksen tuloa etukäteen satamalaitokselle ja ns. Hazmat-direktiivin mukaisesti heti aluksen lähdettyä EU-satamasta tullille. VTS, Vessel Traffic Service, joka tarkoittaa alusten ohjaus- ja tukipalvelua. Järjestelmä perustuu VHF-puhelimen, tutkien, tietojärjestelmien ja kamerakuvan yhteiskäyttöön. WWW, World Wide Web, tällä tarkoitetaan tässä yhteydessä käyttäjän käyttöliittymää internet-pohjaiseen sovellukseen eli käyttäjä työskentelee järjestelmässä selainohjelmiston avulla. XML, Extensible Markup Language. XML on World Wide Web Consortiumin (W3C) suositus tiedon esitystavaksi, jolla kuvataan tiedon loogista rakennetta nimenomaan Internet-käyttöä ajatellen. 8

9 1 YHTEENVETO IP-projekti on ollut osa EU:n Komission liikenteen ja energian pääosaston (DG TREN) tutkimus- ja kehitysohjelmaa 5. puiteohjelman mukaisesti. Komission lisäksi työtä on rahoittanut Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektista vastannut konsortio on koostunut Espanjassa, Italiassa, Ranskassa, Saksassa, Norjassa ja Suomessa toimivista tutkimuslaitoksista, konsulttiyrityksistä ja järjestelmätoimittajista. Projekti alkoi tammikuussa 2000 ja päättyi joulukuussa IP tulee sanoista Intermodal Portal ja tavoitteena on ollut integroida satamat entistä paremmin intermodaalisiin kuljetusketjuihin toteuttamalla eri telemaattisia sovelluksia meriliikenteeseen. Lähtökohtana projektille on ollut hyödyntää jo aiemmin toteutuneiden EU-projektien tuloksia ja työkaluja ja tältä pohjalta kehittää internet-pohjaisia portaaliratkaisuja niin, että ne tukisivat olemassa olevia satamien tai satamayhteisön tietojärjestelmiä. Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu varsinaisen internet-pohjaisen tietojärjestelmän rakentamista eikä yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa pelkästään linkkejä muihin järjestelmiin. IP-projektissa keskityttiin kolmen eri testipenkin rakentamiseen, testipenkit olivat seuraavat testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali kattaen meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardoinnin ja näiden välittämistä koskevan järjestelmän rakentamista testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste, jolla tarkoitetaan sataman tietovirtojen integroimista paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys käsittäen vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisoinnin ja tietojen sähköisen toimittamisen. Suomessa on ollut käytössä suurimpien satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen muodostaman Portnet-yhteisön kehittämä valtakunnallinen meriliikenteen tietojärjestelmä jo vuodesta 1994 alkaen. Järjestelmä uudistettiin extranet-järjestelmäksi vuonna 1999 ja se on tarkoitettu eri hallinnollisten tietojen kuten satamakäynti-ilmoitusten, VA-lastiilmoitusten sekä alusilmoitusten välittämiseen satamille ja viranomaisille. Järjestelmällä on tällä hetkellä yli käyttäjää, jotka edustavat satamien, tullin ja merenkulkulaitoksen lisäksi varustamoja ja varustamon edustajia eli meklareita. Suomen kannalta katsottuna ja ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen 9

10 purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IP-kotisivulla. 10

11 1.1 Suomessa toteutetut IP-sovellukset www-käyttäjät IP-sovellukset ulkomaiset satamat kuljetustilaussovellus VA-lastiilmoitusten välitys VA-lastiilmoitukset VA-lastiilmoitukset alusten aikataulut kulj.liikkeen asiakkaat kuljetustilaukset rahtikirjat kuljetusliikkeet valtakunnallinen aikataulusovellus VTSkeskukset Kuva 1 esittää Suomessa toteutettuja IP-sovelluksia ja niiden liittymää Kuva 1. Suomessa toteutetut IP-sovellukset ja liittymä Valtakunnallinen aikataulusovellus IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. 11

12 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Eräs keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle. 1.2 Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin. VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirtoa ulkomaisille satamille pilotoivat Viking Line ja Tukholman satama. Viking Linen Turussa, Helsingissä ja Maarianhaminassa tallennetut VA-lasti-ilmoitukset poimittiin automaattisesti ja välitettiin XML-sanomina Tukholman sataman PortIT-järjestelmään. Jatkossa myös Viking Line Tukholmassa ottaa käyttöönsä, jolloin Tukholman satama saa IP-sovelluksen kautta myös Tukholmasta lähteneiden alusten VA-lastitiedot. Lisäksi Tukholman satamalle toteutettiin tuottamien satamakäynti- ja tilastolasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Kun Viking Linen tiedonsiirto on saatu riittävästi testattua tuotannossa, otetaan tiedonsiirron pariin myös Silja Linen 12

13 VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto ulkomaisilta satamilta jäi sen sijaan muutaman kokeilun varaan norjalaisten IP-jäsenten kanssa. 1.3 Jatkotoimenpiteet IP-projektin päättyessä joulukuussa 2001 sovittiin Portnet-yhteisön johtoryhmässä IPsovelluksen ylläpidon jatkamisesta projektin päättymisen jälkeen. IP-projektin aikana on rakennettu perusta sähköiselle tiedonsiirrolle myös muiden maiden satamien kanssa ja tätä kannattaa tulevaisuudessa edelleen kehittää ja laajentaa kattamaan myös muita toimintoja kuin VA-lasti-ilmoitusten välittämistä. Kuljetustilaussovelluksen osalta on olemassa selvä tarve muodostaa vastaava yhteisö kuin Portnet-yhteisö on mutta pk-sektorin maantiekuljetuksia hoitavien yritysten kesken. IP-projektissa aktiivisena kuljetussektorin edustajana on ollut Roadnet Finland Oy, joka on hyvä esimerkki siitä, mitä pk-yritykset voivat aikaansaada verkottumalla. Vastaavaa verkottumista kannattaisi harkita myös yhteisten tietojärjestelmien kehittämisessä, mitkä helpottavat ja tukevat myös kuljetusliikkeiden yhteisten asiakkaiden toimintaa. 13

14 2 IP-PROJEKTIN TAUSTA JA YLEISET TAVOITTEET IP tulee sanoista Intermodal Portal ja IP-projekti on EU:n 5. puiteohjelman alainen tutkimus- ja kehitys- sekä demonstraatiohanke. Hanketta on rahoittanut EU:n Komission liikenteen ja energian pääosasto (DG TREN) sekä Suomessa toteutettujen sovellusten osalta liikenne- ja viestintäministeriö. Projektin konsortio on muodostunut seuraavista osapuolista Euromar EEIG, joka koostuu seuraavista yrityksistä; SET (Genovan satama), GYP- TIS (Marseillen satama), Portel (Valencian satama) ISL (Institute of Shipping Economics and Logistics), Saksa EDI Management, Suomi TFK (Transport research institute), Ruotsi ja Saksa Marintek, Norja Innovation Strategies, Espanja DBH (Datenbank Bremische Häfen), Saksa Bremen Ministry for Ports, Transport and Foreign Trade (HVA), Saksa Infoport Valencia, Espanja Projektin yleisenä tavoitteena on ollut saada satamat paremmin integroitua mukaan koko intermodaaliseen kuljetusketjuun harmonisoimalla toimintatapoja ja tietovirtoja sekä edelleen kehittämällä telemaattisia palveluja. Tähän on pyritty toteuttamalla yleinen portaaliratkaisu, jonka avulla satamien ja näiden sidosryhmien väliset tietovirrat standardoidaan sekä välitetään sähköisesti joko EDIFACT-sanomina, XML-sanomina tai käyttämällä www-käyttöliittymää. 2.1 Portaalin käsite Portaalilla on tässä projektissa tarkoitettu huomattavasti syvempää käsitettä kuin pelkästään yksittäistä www-sivustoa, joka tarjoaa linkkejä muihin internet-pohjaisiin järjestelmiin. Tässä projektissa on tavoitteena ollut nimenomaan pyrkimys paperittomaan satamaan ja sähköiseen tiedonsiirtoon eri osapuolten välillä kuten esimerkiksi lastaus- ja purkaussataman välillä tai sataman ja edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavan yrityksen välillä. IP-projektin lähtökohtana on ollut hyödyntää jo olemassaolevia järjestelmiä ja muissa aiemmissa EU-projekteissa toteutettuja ohjelmistoja ja välineitä (mm. BOPCom ja sekä rakentaa toimiva intermodaalikuljetuksia tukeva portaali näiden päälle. Meriliikenteen osalta eri portaalitasot on esitetty kuvassa 2. 14

15 käyttäjä Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit Multimodaaliset Portaalit Satamaportaali Satamaportaali rautatieyhtiöiden/ maantieliikenneyritysten tietojärjestelmät Kuva 2. Erityypiset portaalit sataman A tietojärjestelmät sataman B tietojärjestelmät Satamaportaali yhden sataman tarjoama internet-palvelu, josta saa ko. satamaan liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi ahtausliikkeistä, palveluista jne lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden hoitaa määrämuotoisen tiedon välitystä (esim. alusilmoitukset) satamalaitokselle esimerkkinä suomalaisesta satamaportaalista on Kotkan sataman www-palvelu Multimodaaliportaali satamaportaalien linkitys esim. edeltäviä tai jatkokuljetuksia hoitavien kuljetusliikkeiden internet-pohjaisiin tietojärjestelmiin Alueelliset/kansalliset/kansainväliset portaalit yksittäisten satama- tai multimodaaliportaalien kytkeminen yhdeksi harmonisoiduksi internet-palveluksi, jonka avulla osapuolet voivat hoitaa yhdenmukaisella tavalla tietojen välityksen esimerkiksi omalla tavallaan edustaa kansallista meriliikenteen portaalia 15

16 2.2 IP-projektin testipenkit IP-projektin sopimuksessa määriteltiin rakennettavat testipenkit, joiden puitteissa eri sovellusten pilotointi on tapahtunut. Testipenkit ovat olleet seuraavat: Testipenkki 1: meriliikenteen palveluportaali meriliikenteen hallinnollisten tietovirtojen standardointi kuten esim. alusilmoitukset, lastiraportit, miehistöluettelot, matkustajaluettelot näiden tietovirtojen sähköistä toimittamista koskevan internet-pohjaisen järjestelmän rakentaminen, tavoitteena yhden luukun periaate Testipenkki 2: intermodaalikuljetusten solmupiste sataman tietovirtojen integroiminen paremmin koko kuljetusketjuun kehittämällä tiedonvälitystä rautatie- ja maantieliikenteen kuljetusyritysten tietojärjestelmien ja sataman tietojärjestelmien välillä eri telemaattisten sovellusten rakentaminen tukemaan paremmin sähköistä tiedonsiirtoa koko kuljetusketjussa Testipenkki 3: vaarallisten aineiden lastitietojen välitys vaarallisten aineiden lastitietojen tietosisällön harmonisointi vaarallisten aineiden lastitietojen sähköistä toimittamista tukevan internet-pohjaisen sovelluksen kehittäminen 16

17 2.3 IP-projektin työpaketit Projektin työpaketit (workpackages) ovat olleet lyhyesti seuraavat Työpaketti (Workpackage) WP1 Kuvaus IP-konseptin määrittelyn tarkennus, testipenkkien tarkennus ja näiden maantieteellinen ulottuvuus Työpaketista vastaava organisaatio Euromar WP2 toimintatapojen määrittely ja harmonisointi ISL WP3 käytettävissä olevien järjestelmämoduulien Innovation Strategies integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi WP4 ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin EDI Management WP5 järjestelmän demonstraatio, käyttäjien toteuttama järjestelmän arviointi noin 20 merisatamassa Pohjoismaista Välimerelle Infoport Valencia WP6 implementoinnin toimintaperiaatteiden määrittely, juridisten seikkojen selvittäminen IPjärjestelmän käyttöönotolle TFK WP7 järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen HVA WP8 projektinhallinta Euromar WP9 käyttäjäryhmän hallinta, käyttäjäryhmä toimii konsultatiivisena ryhmänä ja arvioijana ISL Projektin koordinaattorina on toiminut Innovation Strategies. IP-projekti alkoi vuoden 2000 tammikuussa ja se päättyi joulukuussa

18 3 IP-PROJEKTIN TAVOITTEET SUOMEN KANNALTA Suomessa meriliikenteen telematiikan eri kehittämisprojektit ovat monesti liittyneet tavalla tai toisella kansallisen kehittämiseen ja näin tapahtui myös IP-projektin osalta. Koska IP-projektin toteutus liittyy läheisesti edelleen kehittämiseen on seuraavassa lyhyesti kuvattu, mikä on ja kuinka se toimii. 3.1 kuvaus Suomen suurimmat satamat, tulli ja merenkulkulaitos aloittavat jo vuonna 1991 kehittämään kansallista meriliikenteen tietojärjestelmää tavoitteena luoda yhtenäiset toimintatavat ja yhteinen tietojärjestelmä, jonka avulla varustamo tai sen edustaja voi toimittaa sähköisesti viranomaisten vaatimat tiedot aluksesta, sen matkasta ja lastista. Syy siihen, miksi haluttiin kehittää yksi yhteinen tietojärjestelmä oli se, että Suomessa on noin 60 yleistä satamaa, joiden yhteenlaskettu tonnimäärä vuonna 2000 oli 80 miljoonaa tonnia. Jos tätä lukua verrataan esim. Rotterdamin kautta kuljetettuun tonnimäärään, joka vuonna 2000 oli 322 miljoonaa tonnia, on ymmärrettävää, että jokaisen sataman oma investointi ns. satamayhteisön tietojärjestelmään ei olisi ollut kannattavaa. Suomalainen poikkeaa siis toimintaperiaatteiltaan vastaavista eurooppalaisista ns. satamayhteisöjen tietojärjestelmistä, joista esimerkkinä Hampurin DAKOSY, Felixstowen MCP, Bremenin dbh ja Antwerpenin Seagha. Nämä toimivat yhden sataman yhteisenä tietojärjestelmänä, jonka taustalla on sidosryhmien yhteinen yritys ja yleensä ko. tietojärjestelmän käytöstä veloitetaan käyttäjiä. käyttö on puolestaan maksutonta tietoja toimittaville osapuolille kuten varustamoille. isännöi merenkulkulaitos, mutta järjestelmän kehittämisen taustalla on alusta asti toiminut laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöelin nimeltään Portnet-yhteisö. Tähän yhteisöön kuuluvat tällä hetkellä seuraavat organisaatiot Haminan, Kotkan, Loviisan, Porvoon, Helsingin, Inkoon, Hangon, Naantalin, Turun, Uudenkaupungin, Rauman, Porin, Kristiinankaupungin, Kaskisen, Pietarsaaren, Kokkolan, Oulun, Kemin ja Tornion satamat tullihallitus merenkulkulaitos liikenne- ja viestintäministeriö. Vuoden 2000 alussa korvattiin aiemmin kehitetty Portnet-järjestelmä uudella joka on yhteinen, extranet-pohjainen verkkoliiketoiminnan sovellus. tietoja voi toimittaa joko syöttämällä tiedot www-käyttöliittymän avulla, lähettämällä tiedot XML-tiedostona tai EDIFACT-sanomana. Eri tiedonantomuotoja voi myös yhdistää, esimerkiksi antamalla ennakkoilmoituksen wwwkäyttöliittymällä ja muut ilmoitukset sen jälkeen EDIFACT-sanomina. 18

19 Järjestelmään toimitettuja tietoja voidaan selata www-käyttöliittymällä tai siirtää omiin järjestelmiin XML-tiedostoina. Tietojen selaus ja poiminta perustuu käyttäjäoikeuksiin, satama voi nähdä ja poimia omaa satamaansa koskevat tiedot samoin kuin varustamon edustaja omat ilmoituksensa. Tullilla on puolestaan käyttöoikeus kaikkiin tietoihin, ja merenkulkulaitoksella tilastotietoihin. Lisäksi järjestelmä palvelee käyttäjiä mm. laivarekisterin tiedoilla, esimerkiksi aluksen merenkulkumaksujen tilanteen voi tarkistaa suoraan Tulli nimittäin tekee aluksen merenkulkumaksuja koskevat päätökset ja tallentaa tiedot Kuva 3 esittää yleisesti. XML-sanoma varustamot tai niiden edustajat www XML- tai EDIFACTsanoma www XML-sanoma www satamalaitos merenkulkulaitos TIETOVIRRAT VARUSTAMOILTA: - satamakäynti-ilmoitus - vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus - alusilmoitus - manifesti - jäteilmoitus www tullikamarit TIETOVIRRAT VIRANOMAISILTA: - lopulliset tulo- ja lähtöajat - vaarallisten aineiden lastiluvat - väylämaksupäätökset - manifestin jäädytykset - alustiedot Kuva 3. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu toimintamalli ja siihen liittyvät eri ilmoitusten antamiset. Satamakäynti-ilmoitus Aluksen saapumisesta ja sen matkasta ilmoitettava tullille vähintään 24 tuntia ennen saapumista tai mikäli varustamo ei tätä vaatimusta voi noudattaa, on poikkeuksista sovittava määräsataman tullin kanssa. Tätä satamakäynti-ilmoitusta (ennakkoilmoitusta) tarvitsevat myös satamalaitokset sekä merenkulkulaitos. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on seuraava varustamo lähettää aluksen ja matkan tiedot joko EDI- tai XML-sanomana tai syöttää tiedot internetissä, aluksen satamakäynti saa tullin tulo/lähtönumeron, joka toimii koko satamakäynnin ajan ja kaikkiin ilmoituksiin liittyen asiointiviitteenä 19

20 satamakäynti-ilmoitus voi olla joko saapumista koskeva tai saapumista ja lähtöä koskeva ilmoituksella voi kertoa satamalle halutut alusta koskevat palvelut kuten esim. kiinnitys/irrotus, sähkö- ja puhelintilaus jne. satamalaitos puolestaan päivittää toteutuneet aluksen tulo/lähtöajat Tähän satamakäynti-ilmoitukseen voi liittyä useita muita ilmoituksia kuten vaarallisten aineiden (VA) lastitiedot, alusilmoitus, joka kattaa lastitiedot tilastotarkkuudella ja esimerkiksi jäteilmoitus. Jäteilmoitus Varustamo tai sen edustaja ilmoittaa satamaan ja/tai alukselle jäävien jätteiden määrät ja tyypit sekä kertoo mihin edeltävään satamaan jätettä on jätetty ja koska ja arvioi seuraavaan satamaan tuloon mennessä syntyvän jätteen määrän. Vaarallisten aineiden lasti-ilmoitus (VA-lasti-ilmoitus) Mikäli alus kuljettaa vaarallisten aineiden lasteja, tulee varustamon ilmoittaa näistä tavaraeristä 24 tuntia ennen aluksen saapumista satamaan. Samoin aluksen lähtiessä pitää varustamon Hazmat-direktiivin mukaisesti ilmoittaa alukseen lastatut vaaralliset aineet. Ilmoituksessa kerrotaan kyseisen vaarallisen aineen tarkat tiedot (YK-numero, vaaraluokka, Marpol-luokka, aineen brutto- ja nettomäärä, mihin aine on pakattu, aineen tekninen nimi jne). Lisäksi VA-lastierät eritellään purkaus- ja lastaussatamittain sekä kerrotaan myös kyseisen satamakäynnin osalta alukseen jäävien VA-lastierien tiedot. Tiedot voi toimittaa EDInä, XML:nä tai www-käyttöliittymän kautta. Ilmoituksessa viitataan satamakäynti-ilmoituksessa jo annettuun tullin tulo/lähtönumeroon. Lasti-ilmoitus Lasti-ilmoitus voi olla kahdentyyppinen; joko lastit ilmoitetaan manifestitason tarkkuudella tai vaihtoehtoisesti tilastotason tarkkuudella. Säännöllisessä reittiliikenteessä olevien alusten, jotka kuljettavat vain yhteisötavaraa, ei tarvitse toimittaa tullille lasti-ilmoituksia. Sen sijaan näidenkin alusten osalta varustamo on velvollinen toimittamaan tilastotasolla olevat lastitiedot tulo/lähtöilmoitusta varten. Varustamon tai sen edustajan kannalta toimintatapa on aluksen saapuessa seuraava ennen aluksen saapumista käyntisatamaan varustamo toimittaa manifestitiedot joko sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä lasti-ilmoituksia voi olla useita yhtä ennakkoilmoitusta kohden (täydentävät konossementit) ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastitietoja voi päivittää tai lisätä ennen aluksen tuloa 20

21 alus saapuu käyntisatamaan minkä jälkeen lastitietoja voi vielä päivittää siihen asti kunnes lopullinen tuloaika on annettu, sen jälkeen kaikki muutokset on hoidettava suoraan tullin kanssa, manifesti on ts. jäädytetty tulli vahvistaa järjestelmässä manifestin ja antaa siten purkausluvan satamaoperaattori suorittaa aluksen purkauksen ja toimittaa purkausluettelon tullille jos lastitiedot annetaan tilastotarkkuudella, voi tiedot toimittaa aluksen tulon jälkeen Samoin kuin tuonnissa on viennissäkin ilmoitettava lastitiedot joko manifesti- tai tilastotasolla. Tällöin toimintamalli on seuraava aluksen lastauksen loputtua varustamo toimittaa manifestitiedot sanomamuodossa tai antaa tiedot www-käyttöliittymällä ilmoituksissa viitataan ennakkoilmoituksessa annettuun tullin tulo/lähtönumeroon lastauksen jälkeen manifestitiedot välitetään josta ne ovat tullin selattavina jos lastitiedot toimitetaan tilastotarkkuudella, lähetetään tiedot aluksen lähdön jälkeen. Jos varustamolla on hyväksytyn lähettäjän lupa, voidaan manifestitiedot toimittaa vielä aluksen lähdön jälkeen, samoin kuin reittiliikenteessä olevan aluksen manifestitiedot, mikäli tiedot ovat muuten tullin tarkistettavissa. Satamalaitoksille manifestitason lastitiedot toimivat tavaramaksulaskutuksen perustietoina. Mikäli lastitiedot lähetetään manifestitasolla, muodostaa merenkulkulaitos tilastotiedot tältä pohjalta. on tällä hetkellä valtakunnallisesti yli käyttäjää ja se on otettu hyvin vastaan eri sidosryhmissä. Järjestelmää kehittävät aktiivisesti edelleen Portnet-yhteisö ja järjestelmän toimittaja AtBusiness Communications. 3.2 IP-projektille asetetut tavoitteet Suomen kannalta katsottuna ja ajatellen tärkeimmiksi tavoitteiksi IP-projektissa muodostuivat tietojenvälitys lastaussatamasta seuraavaan ulkomaiseen purkaussatamaan sekä mahdollisuus kehittää toimintoja, jotka tukevat edeltäviä tai jatkokuljetuksia. Molemmat ovat sellaisia tavoitteita, joita Portnet-yhteisö on järjestelmän toiminnalle asettanut jo alunperin. Tarkasteltaessa eri testipenkkejä voitiin todeta, että meriliikenteen palveluportaali tarjoaa samat toiminnot kuin nykyinen jolloin sen pilotointiin ei nähty tarvetta. VA-lastitietojen välitys sen sijaan lastaussatamasta purkaussatamaan todettiin tarpeelliseksi, jolloin päätettiin keskittyä näiden tietojen sanomanvälitystä tukevien toimintojen toteuttamiseen. Satamien välisen tiedonsiirron lisäksi haluttiin Suomessa toteuttaa IP-järjestelmään muita intermodaalikuljetuksia tukevia palveluja. Näitä 21

22 ovat alusten ETA-tietojen julkaisu Suomen IP-järjestelmän kotisivulla sekä kuljetustilauksen ja rahtikirjan välittäminen sähköisesti edeltävää tai jatkokuljetusta hoitavalle yritykselle. Suomen kannalta tarkasteltuna IP-portaali rakennettiin nykyisen päälle, jolloin mahdollistettiin erityyppisten tietojen vaihto muiden Itämeren satamien välillä elektronisesti. Tavoitteena on ollut pyrkiä mahdollisimman joustavaan, virheettömään ja nopeaan tiedonvaihtoon ilman tiedon uudelleentallennusta kuljetusketjun osapuolten järjestelmissä. IP-järjestelmä on vahvasti sidoksissa mutta tarjoaa samalla alustan, jonka päälle voidaan jatkossa rakentaa koko logistista ketjua tukevia lisäarvopalveluja. Tällöin vältetään jatkuva muuttaminen eri käyttäjäryhmiltä tulevien muutosvaatimusten takia. keskittyy puhtaasti meriliikenteen vaatimien tietojen hallintaan, kun taas IP mahdollistaa muut kuljetusketjun tarvitsemat toiminnot kuten maantieliikenteen kuljetustilausten käsittelyn. Suomessa toteutetut IP-sovellukset keskittyivät siis kahteen eri alueeseen; tiedonsiirtoon eri ulkomaisten IP-sertifioitujen satamien kanssa sekä tiedonsiirtoon kotimaassa edeltäviin tai jatkokuljetuksiin liittyen ja alusten aikataulutietojen julkaisemiseen IPkotisivulla. 22

23 4 PROJEKTIN VAIHEET IP-projektin vaiheet jakaantuivat eri työpaketeittain seuraavasti WP1: IP-konseptin määrittelyn ja testipenkkien tarkennus IP-konseptin tarkennus sekä testipenkkien tarkka määrittely tehtiin tammimaaliskuussa 2000 WP2: toimintatapojen määrittely ja harmonisointi meriliikenteen palveluportaaliin ja vaarallisten aineiden lastitietojen välitykseen liittyvien testipenkkien toimintatavat määriteltiin ja tietovirrat alustavasti harmonisoitiin helmi-toukokuussa 2000 WP3: käytettävissä olevien järjestelmämoduulien integrointi yhdeksi portaalijärjestelmäksi kesä-lokakuussa 2000 päätettiin minkä aiempien EU-projektien työkaluja käytetään portaalin kehittämisessä hyväksi ja mitä toimintoja IP-portaalissa toteutetaan näihin työkaluihin pohjautuen lopputuloksena syntyivät testipenkkien järjestelmien raakaversiot WP4: ulkoisten järjestelmien integrointi portaaliin tämän projektinvaiheen tavoitteena oli integroida valitut nykyiset järjestelmät edellisessä työpaketissa toteutettuihin moduuleihin ulkoisten järjestelmien integraation toteutus käynnistyi marraskuussa 2000 ja päättyi heinäkuussa 2001 WP5: järjestelmän demonstraatio eri testipenkkien demonstraatiot eri maissa käynnistettiin vaiheittain elo-lokakuussa 2001 ja eri moduulien pilotointi jatkui joulukuun loppuun saakka WP6: implementoinnin toimintaperiaatteiden ja juridisten asioiden selvittäminen tämän työpaketin tavoitteena oli selvittää mitkä tulisivat olemaan IP-portaalin käyttöönoton kaupalliset toimintatavat sekä mitä juridisia seikkoja kaupallistamiseen liittyy ja miten ne otetaan huomioon projektinvaihe kesti lokakuusta joulukuuhun 2001 WP7: järjestelmän hyväksikäytön laajentaminen tämä työpaketti kattaa yleisesti tulosten jakelun myös muille kuin konsortion jäsenille, tavoitteena on ollut koko projektin ajan informoida eri meriliikenteen sidosryhmiä eri maissa projektin kehityksestä ja saavutetuista tuloksista kuten standardoiduista tietovirroista 23

24 WP8: projektinhallinta koko IP-projektin hallinnasta on vastannut Innovation Strategies projektin koordinaattorina projektin etenemisestä on kukin työpaketin vetäjä raportoinut kolmen kuukauden välein koordinaattorille ja kaikki konsortion jäsenet ovat tehneet edistymisraportin puolivuosittain WP9: käyttäjäryhmän hallinta projektin alusta asti pidettiin tärkeänä laajan käyttäjäryhmän mukaansaamista koko projektin ajaksi tässä onnistuttiinkin; mukana kommentoimassa ja pilotoimassa eri moduuleita on ollut useita kymmeniä käyttäjiä Pohjoismaista Välimerelle asti tämä työpaketti kesti koko projektin ajan eli tammikuusta 2000 aina joulukuuhun 2001 asti. Yhteenvetona on projektinvaiheiden aikataulu esitetty kuvassa 4. vuosineljännes/ 1Q Q Q Q Q Q Q Q 2001 työpaketti WP1 WP2 WP3 WP4 WP5 WP6 WP7 WP8 WP9 Kuva 4. IP-projektin aikataulu Suomen osalta EDI Managementin lisäksi projektiin on osallistunut aktiivisesti Suomessa toteutettujen sovellusten järjestelmätoimittaja AtBusiness Communications Oyj. Syy AtBusiness Communicationsin valintaan johtui siitä, että ko. yritys on jo toteuttanut ja koska kyseessä on vahvasti ollut edelleen kehittäminen, oli toimittajan valinta luonnollinen. AtBusiness Communications on osallistunut järjestelmämoduulien toteuttamiseen marraskuusta 2000 alkaen. 24

25 5 IP-PROJEKTIN LOPPUTULOKSET 5.1 Kehittämistyön perusfilosofia Tavoitteena oli luoda projektin kuluessa intermodaalikuljetuksia tukeva www-palvelu, joka pohjautuisi yhdenmukaisiin toimintatapoihin ja standardoituihin tietovirtoihin. Varsinainen portaaliratkaisu toteutettiin kahdella eri tavalla; Itämeren ja Pohjanmeren alueella IP toimii hajautetun mallin mukaisesti tiedonvälittäjänä eri operatiivisten järjestelmien välillä sekä tarjoaa kuljetusketjuun liittyviä muita palveluita varsinaisella web-sivustolla. Välimeren alueella IP toimii keskitettynä järjestelmänä, jonka avulla esimerkiksi aluksen matkatiedot välitetään kullekin satamalle. Kuva 5 esittää näitä kahta peruskonseptia. online online online Keskitetty ratkaisu Euroopan kattava Meriliikenteen palveluportaali alusilmoitukset Meriliikenteen palveluportaali va-lastien hallinta Meriliikenteen palveluportaali virtuaalimeklari paikallinen/ alueellinen Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä EDI sanomanvälitys Paikallinen IP solmu Paikallinen satamayhteisön tietojärjestelmä online Hajautettu ratkaisu omat tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tietojärjestelmät tieto- tieto- tietojärjestelmät tietojärjestelmät viranomaiset tietojärjestelmät järjestelmät järjestelmät tietojärjestelmät meklarit huolitsijat kuljetusliikkeet varustamot teollisuus kauppa ahtausliikkeet Kuva 5. IP-projektin toteutuksen peruskonseptit Hajautetussa mallissa on pyritty siihen, että eri Itämeren ja Pohjanmeren satamat ovat ns. IP-sertifioituja solmuja, jotka voivat välittää keskenään ennaltamääriteltyjä sanomia. Tällä hetkellä seuraavat satamien väliset sanomat on määritelty (suluissa on kerrottu kyseisen sanoman nimi XML-alkuisena ja mihin EDIFACT-sanoman tietosisältöön XML-sanoma on pohjautunut) aluksen tulo/lähtöilmoitus (XML-CUSREP) aluksen reittisuunnitelma (XML-VOYPLAN, XML-VESDEP) aluksen laituri- ja palvelupyyntö (XML-BERMAN) aluksen VA-lasti-ilmoitus (XML-IFTDGN) 25

26 aluksen lasti-ilmoitus (manifestitaso) (XML-CUSCAR) Näiden sertifioitujen solmujen tavoitteena on yksinkertaisesti välittää lähtösatamasta määrämuotoisena sanomana aluksen matka- tai lastitietoja seuraavaan satamaan, jotta tieto seuraavaan satamaan saadaan alusta edustavalle yritykselle nopeasti ja jotta vältytään uudelleentallennukselta. Hajautettu malli käsittää siis XML-rajapinnan mukaisten sanomien lähetyksen ja vastaanoton ja Pohjois-Euroopan IP on eri satamien tietojärjestelmien muodostama verkko. Välimeren alueella toteutetut IP-sovellukset edustavat puolestaan keskitettyä ratkaisua; moduulit ovat internet-pohjaisia sovelluksia, joiden käyttö edellyttää tietojen syöttämistä www-liittymän kautta. Tallennetut tiedot voidaan portaalin kautta toimittaa sähköisesti kuljetusketjun seuraavalle osapuolelle, joka voi tietoja jatkojalostaa. Välimerellä tavoitteena on muodostaa näistä toteutetuista moduuleista kaupallinen, yhteinen internet-pohjainen järjestelmä, joka toimisi useassa eri maassa. Kaikki toteutetut sovellukset on koottu projektin ajaksi yhteisen www-sivuston alle, ne löytyvät osoitteesta Kuva 6 esittää IP-portaalin kotisivua. Kuva 6. Kaikkien IP-sovellusten kotisivu 26

27 5.2 Suomessa toteutetut sovellukset Suomessa järjestelmäkehitys keskittyi toisaalta tukemaan edeltäviä ja jatkokuljetuksia, mitä varten kehitettiin kuljetustilaussovellus sekä valtakunnallinen aikataulutoiminto ja toisaalta keskityttiin lastaus- ja purkaussataman väliseen tiedonsiirtoon, jossa toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu järjestelmän arkkitehtuuri sekä toteutetut moduulit lyhyesti päätoimintojen osalta IP-järjestelmän arkkitehtuuri Kuva 7 esittää IP-järjestelmän arkkitehtuuria ja liityntäpintaa XML, EDI, WWW VTSkeskukset (MKL) palomuuri TCP/IP FTP www IP-palvelin (AtBC) - Oracle db - XML Message Importer/Extractor - ASM - Opalis IP-käyttäjät ulkomaiset satamat TCP/IP FTP XML-sanomat XMLsanomat kuljetusliikkeet Kuva 7. IP-järjestelmän arkkitehtuuri palvelin sijaitsee fyysisesti merenkulkulaitoksen tiloissa ja se on suojattu palomuurilla. IP-järjestelmän palvelin puolestaan sijaitsee AtBusiness Communicationsin tiloissa ja tiedonsiirto ja IP-moduuleiden välillä hoidetaan XML-sanomina ftp-yhteyksillä. Itse IP-järjestelmän tietokantaratkaisuksi valittiin Oracle, tietokannan rajapintatiedostojen tuottamisen ja sisäänluvun hoitaa XML Message Importer ja Extractor ohjelmisto, käyttäjähallinnan ASM-sovellus ja varsinaisen ajastetun tietoliikenteen Opalis-ohjelmisto. Valtakunnallinen aikataulutoiminto on vapaasti käytettävissä IP-järjestelmän Suomen kotisivuilta, sen sijaan kaikki muut sovellukset edellyttävät käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tiedonsiirrot ulkomaisten satamien ja kotimaisten kuljetusliikkeiden kanssa hoidetaan ftp-yhteyksillä ja XML-sanomilla. 27

28 5.2.2 Suomen IP-kotisivut Koska Suomessa lähdettiin liikkeelle samasta näkemyksestä kuin muillakin pohjoiseurooppalaisilla konsortion jäsenillä oli eli hajautetusta konseptista, toteutettiin Suomelle oma IP-järjestelmän kotisivu, josta löytyvät kaikki Suomen IP-sovellukset. Kotisivun osoite on ja sivu näyttää kuvan 8 mukaiselta. Kuva 8. IP-järjestelmän päävalikko Päävalikko tarjoaa pääsyn valtakunnalliseen aikataulutoimintoon, VA-lasti-ilmoitusten vastaanottoon, sekä kuljetustilaussovellukseen. Lisäksi kotisivulla on useita linkkejä muihin järjestelmiin tai sidosryhmien omille kotisivuille Valtakunnallinen alusten aikataulutoiminto IP-järjestelmässä ylläpidetään valtakunnallista alusten aikataulutoimintoa, jota voi käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva yritys, jolla on internet-yhteys. Aikataulutoiminnon toteuttamisen perusteena oli se, että hyvin moni yritys, joka ei tarvitse haluaisi kuitenkin saada tiedot saapuvista ja lähtevistä aluksista valtakunnallisesti yhdestä järjestelmästä. Tällaisia organisaatioita ovat mm. maantiekuljetusliikkeet, tuojat ja viejät ja tullitoimipaikat. Valtakunnallisen, julkisen aikataulutiedon tarvetta lisää vielä vuonna 2002 käyttöönotettava integroitu tullausjärjestelmä ITU, jolloin 28

29 tullaajan on tiedettävä aluksen todellinen tuloaika luovutuspyyntöä varten sekä kyseisen aluskäynnin tulo/lähtönumero. Kaikki nämä tiedot löytyvät aikataulutoiminnosta. Alusliikenteen aikataulutiedot poimitaan ja siirretään julkiseen IPsovellukseen, josta ne ovat kenen tahansa katsottavissa ilman erillistä käyttäjätunnusta. Alkuperäisenä tavoitteena oli tuottaa varustamon antaman aluksen ETA-ajan lisäksi myös VTS-keskuksen laskema ETA-tieto. Tällöin VTS-keskus päivittää ko. tiedolla josta tiedot poimitaan säännöllisin väliajoin julkiseen IPaikataulutoimintoon. VTS-keskusten tiedonsiirron toteuttaminen kuitenkin viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan, mutta se tultaneen toteuttamaan vuoden 2002 aikana. IP-toimintoon on jo joka tapauksessa rakennettu valmiudet näyttää myös VTS-järjestelmän antamat ETA-tiedot, heti kun tämä toiminto on lisätty. Toteutuneiden alusten tulo- ja lähtöaikojen osalta toimintatapa on se, että satamat päivittävät nämä tiedot suoraan josta ne siirretään julkiseen IP-aikataulutoimintoon. Aikataulutoimintoon liittyviä tietovirtoja ja tiedonsiirtoa eri järjestelmien välillä esittää kuva 9. VTS-keskus IP tulli, satamat aluksen ETA tiedot aluksesta ja ennakoidusta saapumisesta jatkokuljettajat alusliikenteen aikataulutiedot ETA-päivityksellä tuojat, viejät, huolitsijat Kuva 9. IP-aikataulutoiminnon tietovirrat 29

30 Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutoimintoon pääsee klikkaamalla otsikkoa valtakunnallinen alusliikenteen aikataulu, jonka jälkeen saa näytölle näkyviin kuvan 10 mukaisen hakuruudun. Kuva 10. Aikataulutoiminnon hakunäyttö Aikataulutietoja voi hakea seuraavilla hakukriteereillä satamakoodi = käyttäjä saa näkyviin suurennuslasilla suomalaisten satamien koodilistan satamanosan koodi = valitun sataman perusteella käyttäjä saa näkyviin satamanosakoodit aluksen kansallisuus = käyttäjä voi valita hakukriteeriksi joko suomalaiset tai ulkomaiset alukset aluksen nimi = hakutekijänä voi olla aluksen nimi, käyttäjä saa näkyviin listan alusrekisterissä olevista aluksista radio callsign = hakutekijänä voi olla aluksen radiokutsutunnus aluksen edustaja = käyttäjä voi hakea aluksen edustajan nimen valikosta varustamo = käyttäjä voi hakea aikataulutietoja varustamon perusteella päivämäärä = käyttäjä voi hakea päivämäärän välin perusteella ja lisäksi määritellä haetaanko saapumispäivän tai lähtöpäivän perusteella Annettuaan haluamansa hakukriteerit, käyttäjä painaa HAE-näppäintä, jolloin näytölle tulevat näkyviin kaikki ne aikataulutiedot, jotka täyttävät annetut hakutekijät. 30

31 Aikataulutietojen näyttö Kuvassa 11 on esimerkki haun perusteella saadusta aikataululistasta. Yhden aluksen osalta näytöllä näkyvät seuraavat tiedot aluksen nimi, alustyyppi ja kansallisuus edellinen satama käyntisatama ja sen satamanosa ETA ETA-tiedon antaja (meklari, VTS, satama) ETAn päivitysaika ETS ETS-tiedon antaja ETS:n päivitysaika aluksen edustaja purkaako vai lastaako alus tullin tulo/lähtönumero varustamo säännöllisen reittiliikenteen lupanumero matkanumero/tulo matkanumero/lähtö huomautus/tulo huomautus/lähtö 31

32 Kuva 11. Esimerkki Helsinkiin saapuvien ja Helsingistä lähtevien alusten aikatauluista Aikataulutoiminnosta saatavat hyödyt Julkisen ja valtakunnallisen aikataulutoiminnon aikaansaamat hyödyt ovat seuraavat alusliikenteen valtakunnallista aikataulutoimintoa on tarvittu jo pitkään, mutta sen toteuttaminen nykyiseen kuormittaisi raskaasti järjestelmän ylläpitoa ja hallintoa, koska jokaiselle satunnaisellekin käyttäjälle jouduttaisiin avaamaan oma käyttäjätunnus kun IP-aikataulusovellus on julkinen, voi sitä käyttää kuka tahansa tietoa tarvitseva taho ilman erillistä tunnusta lisäksi aikataulutoiminnosta on rajattu pois kaikki luottamuksellinen tieto, mikä olisi ollut yhteydessä hankalaa kun integroitu tullausjärjestelmä ITU otetaan käyttöön, tarjoaa IP-sovellus valtakunnallisesti yhden keskitetyn järjestelmän, josta saa tiedot aluksen tulo/lähtönumerosta sekä todellisesta tuloajasta jatkossa nämä tiedot voitaneen toimittaa suoraan tullaajan omaan tietojärjestelmään XML-sanomana. 32

33 5.2.4 Kuljetustilaussovellus IP-järjestelmän kuljetustilausmoduuli on internet-pohjainen sovellus, jonka avulla kuljetusliikkeen asiakas voi hoitaa kuljetustilaukset ja rahtikirjat eri kuljetusliikkeille. Asiakas voi IP-portaalissa tehdä kuljetustilauksen, lähettää sen kuljetusliikkeelle XMLmuotoisena, muokata kuljetustilauksesta tarvittavat rahtikirjat, tulostaa ne portaalista paperille ja välittää ne kuljetusliikkeelle. Kuljetusliike puolestaan saa rahtilaskun perustiedot XML-pohjaisesta rahtikirjasta, muodostaa rahtilaskun ja lähettää sen joko XML-muotoisena kuljetusliikkeen asiakkaalle tai vaikka sähköpostin liitetiedostona. Kuljetustilausjärjestelmä on yleinen, ts. asiakkaan tarvitsee vain kirjautua sisään IP-järjestelmään ja hän voi käyttää samaa käyttöliittymää kaikkiin niihin kuljetusliikkeisiin, jotka voivat vastaanottaa IPjärjestelmän tuottaman sähköisen kuljetustilauksen ja rahtikirjan. Kuljetustilaussovelluksen tiedonsiirtoa esittää kuva 12, varsinaisen rahtilaskun tiedonsiirron toteuttaminen jätettiin jatkokehityshankkeeksi. IP kuljetustilaus, rahtikirja (rahtilasku) (rahtilasku) kuljetustilaus, rahtikirja rahtikirja (pdf) kuljetusliike kuljetusliikkeen asiakas Kuva 12. IP-kuljetustilaussovelluksen tietovirrat 33

34 Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Kuljetustilaussovelluksen päävalikko näyttää kuvan 13 mukaiselta. Kuva 13. Kuljetustilausjärjestelmän päävalikko Päävalikon toiminnot ovat seuraavat Kuljetustilaukset: tässä toiminnossa käyttäjä syöttää uuden kuljetustilauksen tiedot IP-järjestelmään, josta ne siirtyvät XML-sanomina kuljetusliikkeen ohjausjärjestelmään Kuljetustilaukset ja rahtikirjat: tässä toiminnossa käyttäjä hakee haluamansa kuljetustilauksen tai kuljetustilausrivit rahtikirjan pohjatiedoiksi, minkä jälkeen rahtikirja voidaan tulostaa kuljettajalle sekä lähettää XML-sanomana Osapuolet: tämä on sovelluksen perustoiminto, jossa talletetaan kaikki kuljetustilauksia ja rahtikirjoja varten tarvittavat osapuolitiedot. Osapuolitiedot voi päivittää myös lennossa suoraan kuljetustilaukselta perusrekisteriin. Lopetus: tässä toiminnossa käyttäjä voi poistua järjestelmästä 34

35 Esimerkki kuljetustilauksesta Kuljetustilausjärjestelmässä voi käyttäjä tehdä kaksi erityyppistä kuljetustilausta; joko suuryksiköille tai kappaletavaralle. Seuraava esimerkki kuvaa kappaletavaran kuljetustilausta Kuljetustilauksen otsikkotiedot Kuljetustilauksen otsikkotietojen osalta syöttönäyttö on esitetty kuvassa 14. Kuva 14. Esimerkki kuljetustilauksen otsikkotiedoista Syötettävät tiedot ovat tilaajan viite tavara valmiina lastattavaksi ajoneuvo saapuu purkupaikalle ohjeteksti arvioitu kuljetusten (rahtikirjojen) määrä 35

36 Kuljetustilauksen osapuolet Osapuolitiedoista tarvitaan kuljetustilauksella tiedot lähettäjästä, nouto-osoitteesta, vastaanottajasta, toimitusosoitteesta sekä kuljetusliikkeestä. Osapuolten osalta näyttö on kuvan 15 näköinen. Mikäli osapuolitiedot on jo talletettu perusrekisteriin, voi ne poimia sieltä käyttämällä hyväksi suurennuslasitoimintoa, jolloin saa näkyviin listan kaikista niistä osapuolista, joilla kyseinen rooli on (esim. lähettäjä). Osapuolitiedoissa kopioituu lähettäjä automaattisesti nouto-osoitteeksi, samoin vastaanottajan tiedot kopioituvat automaattisesti toimitusosoitteeksi. Näitä tietoja voi toki muuttaa haluttaessa. Kuljetustilauksen rivitiedot Kuljetustilausrivit lisätään lomakenäytön alaosassa (ks. kuva 16). Syötettävät kentät ovat seuraavat kolli lkm = kollien lukumäärä pakkaustyyppi = valitse pudotuslistasta laji (esim. laatikko, rulla jne) bruttopaino = syötä kollien bruttopaino yksikkö = valitse bruttopainon mittayksikkö (esim. tn, tonni) tilavuus = syötä kollien tilavuus yksikkö = valitse tilavuuden yksikkö lavametrit = syötä koko kuljetustilausrivin lavametrit yksikkö = valitse lavametrien yksikkö tuotenimi/sisältö = syötä kollien tuotenimi tai sisältöä kuvaava teksti Käyttäjä voi syöttää useamman kuljetustilausrivin, mikäli tarpeen. Hän voi myös eritellä vielä tarkemmin kuljetustilausrivin tarvittaessa. 36

37 Kuva 15. Esimerkki kuljetustilauksen osapuolitiedoista Kuva 16. Esimerkki kuljetustilausrivin syötöstä 37

38 Vaarallisten aineiden lisääminen kuljetustilausriville Mikäli lastina on vaarallisia aineita, pitää näiden yksityiskohtaiset tiedot ilmoittaa myös kuljetusliikkeelle. IP-järjestelmässä on valmiina vaarallisten aineiden ainerekisterin perustiedot, joten käyttäjän tarvitsee vain syöttää aineen YK-numero, järjestelmä hakee aineen VAK-luokan ja nimen automaattisesti kuten kuvan 17 esimerkki osoittaa. Kuva 17. Esimerkki vaarallisen aineen hausta Vaarallisten aineiden syötön jälkeen käyttäjä voi palata takaisin kuljetustilaukseen, jolloin näytön alaosassa näkyvät syötetyt kuljetustilausrivit (kuva 18). Kuljetustilauksen lähettäminen Kun kuljetustilaus on käyttäjän mielestä valmis, sen voi lähettää kuljetusliikkeelle yksinkertaisesti valitsemalla painonapin Lähetä tilaus. 38

39 Kuva 18. Esimerkki kuljetustilauksen tilausriveistä 39

40 Esimerkki rahtikirjasta Rahtikirjojen luominen pohjautuu olemassaoleviin kuljetustilauksiin, jotka on jo lähetetty kuljetusliikkeelle. Rahtikirjojen tekemisessä toisin sanoen käytetään pohjana tehtyjä ja lähetettyjä kuljetustilauksia. Yhdestä kuljetustilausrivistä voi tehdä useita rahtikirjoja tai yhdistää saman kuljetustilauksen eri kuljetustilausrivit yhdeksi rahtikirjaksi. Rahtikirjan perustiedot Rahtikirja tehdään hakemalla ensin pohjaksi lähetetty kuljetustilaus ja sen tilausrivit. Tämän jälkeen saadaan näytölle näkyviin rahtikirjan täyttösivu, jossa on valmiina ko. kuljetustilausrivin pohjatiedot (kuva 19). Kuvan 20 näyttö näyttää tehdyn ja lähetetyn kuljetustilauksen, mutta tilausriviä koskevat rahtikirjat näkyvät näytön alaosassa. Vasemmanpuoleisesta valikosta valitaan toiminto Luo uusi rahtikirja, jolloin näytölle tulostuu rahtikirjan perustiedot. Syötettävät kentät ovat seuraavat päivämäärä = rahtikirjan päivämäärä/tulostuspäivämäärä annettu kuljetettavaksi päivämäärä kuljetusmuoto = valinta pudotusvalikosta toimitusehto reittinumero ohjeteksti osapuolitiedot = tulevat automaattisesti kuljetustilauksesta, tarvittaessa ne voi muuttaa kuljetusliike/ajoneuvon tunnus rahtikirjarivit = käyttäjä näkee ruudun alaosassa nyt yhden kuljetustilausrivin tiedot, jos halutaan tehdä koko kuljetustilausrivistä yksi rahtikirja, niin valitaan TALLEN- NA-näppäin, jolloin tiedot siirtyvät rahtikirjalle sellaisenaan 40

41 Kuva 19. Esimerkki kuljetustilauksesta rahtikirjan pohjatietona Kuva 20. Esimerkki kuljetustilausrivin rahtikirjaviittauksesta 41

42 Rahtikirjassa on erikseen maksutietoja, vaarallisia aineita ja yksityiskohtaisia kollitietoja koskevat toiminnot (kuva 21). Kuva 21. Esimerkki syötetystä rahtikirjarivistä Rahtikirjan tulostus Rahtikirjan voi tulostaa valitsemalla ruudun alaosasta painikkeen TULOSTA, jolloin järjestelmä tekee automaattisesti ns. pdf-tiedoston rahtikirjasta ja näyttää sen järjestelmässä (kuva 22). Rahtikirjan lähettäminen Rahtikirja lähetetään sähköisesti kuljetusliikkeelle valitsemalla ruudun alaosasta toiminto LÄHETÄ RAHTIKIRJA, jolloin se siirtyy suoraan kuljetusliikkeen järjestelmään. Kuljetusliikkeessä rahtikirjasanoma siirtyy laskutusjärjestelmään kyseisen asiakkaan laskun pohjatiedoiksi. 42

43 Kuva 22. Esimerkki tulostusvalmiista rahtikirjasta Pilotoineet yritykset Kuljetustilaussovellusta pilotoivat kuljetusliikkeen asiakkaan ominaisuudessa Finnsteve ja Mann Lines Turussa sekä kuljetusliikkeenä Turun KTK, joka kuuluu Roadnetyhtiöihin Kuljetustilaussovelluksesta saatavat hyödyt Kuljetustilaussovelluksen tuottamat hyödyt voidaan kiteyttää seuraavasti asiakkaalla on vain yksi rajapinta eri kuljetusliikkeiden omiin järjestelmiin, mikäli kuljetusliike kykenee vastaanottamaan IP-sovelluksen välittämän kuljetustilauksen ja rahtikirjan tällöin asiakasyrityksen ei tarvitse opetella useita eri nettisovelluksia aina käyttämästään kuljetusliikkeestä riippuen kuljetusliikkeen kannalta tiedot saadaan standardimuotoisesti suoraan kuljetusten ohjausjärjestelmään kuljetustilaukselta sekä laskutusjärjestelmään rahtilaskusanomalta tämä nopeuttaa kuljetusliikkeen operatiivista toimintaa sekä parantaa tiedon oikeellisuutta pienille ja keskisuurille kuljetusliikkeille, joilla ei ole omaa nettisovellusta, tämä IPmoduuli tarjoaa hyvän alustan yhdessä kehittää verkkoliiketoiminnan sovellus alhaisilla kustannuksilla. 43

44 5.2.5 Tiedonsiirto ulkomaisten satamien kanssa Toinen keskeinen tavoite IP-projektissa suomalaisten käyttäjien kannalta oli tiedonsiirtoyhteyksien toteuttaminen ulkomaisten satamien välillä eli tietojen välittäminen lastaussatamasta ulkomaiseen purkaussatamaan ja päinvastoin. Tätä tarkoitusta varten toteutettiin VA-lasti-ilmoitusten tiedonsiirto niin, että ulkomainen varustamon edustaja voi välittää VA-lastierien tiedot sähköisesti suomalaiselle meklarille ja että suomalaisen meklarin välittämät VA-lasti-ilmoitukset voidaan automaattisesti siirtää seuraavan ulkomaisen purkusataman edustajalle VA-lasti-ilmoitusten vastaanotto VA-lasti-ilmoitusten vastaanotossa on kyse siitä, että lastaussatamassa toimiva varustamon edustaja eli meklari voi välittää omasta järjestelmästään tiedot sähköisesti suoraan purkaussataman meklarille. Tällöin tiedon saaminen nopeutuu ja vältytään turhalta uudelleentallennukselta. Suomalaisen meklarin osalta ei myöskään välttämättä tarvitse rakentaa sovellusliittymää omasta tietojärjestelmästä Kuvassa 23 on tämän toiminnon perusperiaate esitetty. Meklari A Satama A, maa A IP-solmu Suomen 1 IP-järjestelmä 2 VA-lasti-ilmoitus paikallinen järjestelmä FTP 3 hyväksyttyjen VA-lastiilmoitusten siirto VA-lasti-ilmoitusten selailu muutokset ja hyväksyntä Meklari B Satama B, Suomi Kuva 23. VA-lasti-ilmoituksen välitys suomalaiselle meklarille Toimintamalli on seuraava ulkomainen meklari syöttää VA-lastierien tiedot paikallisen sataman tai satamayhteisön tietojärjestelmään tämä tietojärjestelmä puolestaan siirtää ko. purkusatamaan tarkoitetun VA-lastiilmoituksen IP-solmun kautta Suomen IP-järjestelmään (1) 44

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje

EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje AREX asiakasohje 7 Varamenettelyohje saapuva liikenne www.tulli.fi 27.3.2013 EU:hun saapuvan tavaran AREX-ilmoitusten varamenettelyohje 1 Soveltamisala Tätä ohjetta sovelletaan EU:hun saapuvasta tavarasta

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3 4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus

Lisätiedot

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo

Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen

Lisätiedot

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT

SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä

Lisätiedot

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri

Ajankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Ajankohtaista Tullista 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Tulli-ilmoitusten määrät 2011 Ilmoituslaji Kappalemäärä Sähköisten osuus % (suluissa 2010) Ilmoituskanavan

Lisätiedot

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi

VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje https://imdg.portofhelsinki.fi VA-järjestelmän käyttöohje Käyttäjän kirjauduttua Va-järjestelmään palvelun etusivulla näkyy oman yrityksen ilmoitukset 14 vuorokauden ajalta.

Lisätiedot

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen

Click to edit Master subtitle style. Click to edit Master subtitle style. Viro egovernment. Jukka Lehtonen Viro egovernment Jukka Lehtonen Viro verkossa Click Click to to edit edit Master Master subtitle subtitle style style Internet-yhteys perusoikeuksia, käyttäjiä 76 % asukkaista 98% alle 35-vuotiaista käyttää

Lisätiedot

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.

Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

papinet -sanomastandardit

papinet -sanomastandardit papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic

Lisätiedot

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009

Julkinen sanomarajapinta. 4.9. ja 11.9.2009 4.9. ja 11.9.2009 1 Asiakkaiden nykyiset sanomaliikenneyhteydet Tulliin Nykytilassa sanomaliikenneyhteydet Tullin asiakkaiden tietojärjestelmistä Tullin sovelluksiin välillä hoidetaan operaattoreiden kautta,

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi

Incoterms 2000. Finnish. www.if.fi Incoterms 2000 Finnish www.if.fi KANSAINVÄLISEN KAUPPAKAMARIN TOIMITUSLAUSEKKEET MIKÄ ON? Toimituslauseke on kirjain- tai sanayhdistelmä, jolla sovitaan eräistä kauppasopimuksen ehdoista. MITÄ TOIMITUS-

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO

Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy

Servinet Communication Oy. Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Servinet Communication Oy Tarjoamme sähköisen asioinnin palveluja, joiden avulla erilaiset yritykset ja niiden tietojärjestelmät voivat asioida keskenään sähköisesti. Tavoitteena

Lisätiedot

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä

Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Sähköinen sinetti konttiliikenteessä Pekka Rautiainen SysOpen Oyj Logistiikan konsultointipalvelut FITS-syystapaaminen, Helsinki 14.11.2001 1 Esityksen rakenne Sinetöinti overseas-konttiliikenteessä Sähköinen

Lisätiedot

Kuljetustilaukset sähköisesti

Kuljetustilaukset sähköisesti Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä

Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä Käyttöohje webrekkaselvitys-tietojärjestelmä Kirjautumissivu: rekkaselvitys.helsinginsatama.fi Rekkaselvityksen webkäyttöliittymällä rekisteröityneet asiakkaat tekevät ilmoituksia itse verkossa suoraan

Lisätiedot

Case Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27

Lisätiedot

Paikoillenne, valmiit, lähetetty!

Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4

1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 Päivitetty 27.4.2010 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...2 2 UUDEN ILMOITUKSEN LUOMINEN...2 3 VALMIIN ILMOITUKSEN MUOKKAAMINEN...4 4 YLEISTEKSTIEN KÄYTTÖ JA LUOMINEN...4 5 SAAPUNEET HAKEMUKSET JA NIIDEN KÄSITTELY...4

Lisätiedot

Verkottunut suunnittelu

Verkottunut suunnittelu Rintekno Oy / JMM / 10.1.2002 Verkottunut suunnittelu DOKUMENTTI- POHJAINEN Tarkastus ja hyväksyntä Automaattinen dokumenttien luonti MALLIPOHJAINEN 2D:SSÄ JA 3D:SSÄ Tarkastus ja hyväksyntä Virtuaaliset

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013

Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen

Lisätiedot

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk

Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Tavaraliikenteen TelemArk FITS Hankealue 1: Palveluiden edellytykset Hankeryhmän kokous 24.1.2002 SysOpen Oyj ja Insinööritoimisto Logisma Oy 1 Hankeryhmän kokous

Lisätiedot

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj

Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö Helpottuuko sovellusten välinen integraatio XML:n avulla - kokemuksia ja ratkaisuja, teknologiajohtaja Sauli Tujunen, atbusiness Communications Oyj ~ (operatiiviset-/tiedonjakelu-/si~llönhallinta~velluk~et)

Lisätiedot

Markkinoinnin logistiikka

Markkinoinnin logistiikka Markkinoinnin logistiikka LogisticService-palvelu Merja Munkki LogisticService palvelukonsepti» LogisticService konsepti on ulkoistettu ratkaisu yritysten ja yhteisöjen markkinointilogistiikkaan sekä muun

Lisätiedot

Unifaun Online - johdanto

Unifaun Online - johdanto Unifaun Online - johdanto Tervetuloa Unifaun Online käyttäjäksi! Unifaun Online on Internetin välityksellä toimiva palvelu, jonka avulla voidaan tulostaa kaikki yrityksen rahtiasiakirjat ja välittää kuljetuskumppaneille

Lisätiedot

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä

Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Thomas Gustafsson & Saara Salminen Mallintaminen; kurssipalautejärjestelmä Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Mallintaminen, tehtävä 1 21.1.2012 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus

KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ. Järjestelmän yleiskuvaus KESKITETTY RAIDELIIKENTEEN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän yleiskuvaus Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt Kari Ryyppö Tarkoitus: Keskitetyn raideliikenteen informaatiojärjestelmän ohjausjärjestelmän tekninen

Lisätiedot

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015

Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1

Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1 Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

FITS-julkaisuja 15/2003. PortNetin vaikuttavuuden arviointi

FITS-julkaisuja 15/2003. PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-julkaisuja 15/2003 PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-julkaisuja 15/2003 PortNetin vaikuttavuuden arviointi ISBN 951-723-776-6 FITS-julkaisuja Helsinki 2003 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Fivaldi laskutusliittymä

Fivaldi laskutusliittymä Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttöönotto... 3 1.1 Liittymän aktivointi... 3 1.2 Asiakasnumeroinnin toteutus VallueFramessa... 3 1.3 Asiakastietojen määrittely

Lisätiedot

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen

Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Kansalliset ja EU-ohjelmat apuna tiedonvälityksen kehittämiseen Älyliikennettä maalle, merelle ja solmupisteisiin 26.3.2013 LVM, Helsinki Riitta Pöntynen SPC Finland Eurooppalainen liikenneverkko TEN-T

Lisätiedot

SSH Secure Shell & SSH File Transfer

SSH Secure Shell & SSH File Transfer SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

ExpressShipper Quick Guide

ExpressShipper Quick Guide ExpressShipper-käyttäjän pikaopas ExpressShipper Quick Guide Aloita lähetyksen teko 1. Aloita lähetyksen tekeminen klikkaamalla Tee lähetys -linkkiä. Täytä osoite- ja palvelutiedot 1. Valitse lähettäjä.

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014

Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS. Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Parempaan jäljitettävyyteen GS1 standardeilla Projektiesittely: GS1 GLS Mikko Luokkamäki 10.4.2014 Sisältö 1. GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2. GS1 standardijärjestelmä 3. GS1 standardit lisäämässä jäljitettävyyttä

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut

KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut ATK Päivät 2006 Mikkeli KODAK EIM & RIM VIParchive Ratkaisut 29.-30.5. 2006 Stefan Lindqvist HCIS Sales Specialist Health Care Information Systems Kodak Health Group 3/24/2013 1 Arkistoinnin haasteita

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1

Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager

Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Pohjoismaiden johtava teollisuustarvikkeiden ja komponenttien toimittaja B&B TOOLS pähkinänkuoressa Toimipisteitä

Lisätiedot

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA

TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen

Lisätiedot

Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013)

Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013) Copyright 1999-2012 Basware Corporation. All rights reserved. Pikaopas toimittajille Supplier Portal (Toukokuu 2013) 1 Rekisteröityminen ja sisäänkirjautuminen Sinun täytyy kirjautua Supplier Portal -sovellukseen,

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU

FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU 1(5) FENG OFFICE -PROJEKTINHALLINTATYÖKALU Verkkoprojektissa tarkoituksenmukaisen projektinhallintatyökalun käyttö vähentää viestintään kuluvaa työaikaa merkittävästi, kun projektin osapuolilla on reaaliaikainen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen

Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä. Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Älykkäät yhteydet satamatoimijoiden välillä Älyliikenne 26.3.2013, Markku Koskinen Port Community System PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU A 58 2012 E-PORT Improving

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

mytnt Quick Guide mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt - Helppoa, nopeaa ja vaivatonta - suomeksi.

mytnt Quick Guide mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt - Helppoa, nopeaa ja vaivatonta - suomeksi. mytnt Quick Guide mytnt-käyttäjän pikaopas mytnt - Helppoa, nopeaa ja vaivatonta - suomeksi. Näin saat ohjelman käyttöösi 1. Mene osoitteeseen www.tnt.fi 2. Klikkaa vasemman reunan valikossa mytnt-lähetä

Lisätiedot

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen

LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Opetuksen integrointi Intermodaalitutkimus-osioon Merenkulun ja logistiikan

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2013 1 (7) 6.3.0 Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen

Lisätiedot

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely

Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely Viennin tulli-ilmoitus Internetissä Esittely 10.8.2009 10.8.2009 1 Viennin netti-ilmoittaminen 1. Kaikkien käyttäjien sivut ja toiminnot Tunnistamattomana käyttäjänä ilmoituksen tekijä saa ilmoituskohtaisen

Lisätiedot

Procountor laskutusliittymä

Procountor laskutusliittymä Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit

Pilvi 9.0. Arkkitehtuuri. Esimerkki arkkitehtuurit Esimerkki arkkitehtuurit Sivu 2/8 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Termejä... 3 2. Web hosting ilman kuormantasausta... 4 3. Web hosting kuormatasaus ja bastion... 5 3.1.... 5 3.2. Kuvaus... 5 4.

Lisätiedot

Tikon ostolaskujen käsittely

Tikon ostolaskujen käsittely Toukokuu 2014 1 (8) Toukokuu 2014 2 (8) Sisällysluettelo 1. Käyttäjäasetukset... 3 2. Yleiset parametrit... 3 3. Kierrätysasetukset... 3 4. palvelimen tiedot... 4 5. lähetyksen aktivointi... 5 6. Eräajot

Lisätiedot

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta. Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Markkinoiden tiedonvaihto murroksessa - ajatuksia tulevasta Pasi Aho, tasepalvelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Mitä on markkinoiden tiedonvaihto? Tietosisältöjä: siirtokapasiteetteja, säätösähkötarjouksia,

Lisätiedot

Voit hakea asiakasta nimellä sivun alapalkissa Tarkennettu haku -valinnalla tai sivun yläpalkissa olevalla valinnalla Haut.

Voit hakea asiakasta nimellä sivun alapalkissa Tarkennettu haku -valinnalla tai sivun yläpalkissa olevalla valinnalla Haut. 1 2 Syötetään haettavan tai lisättävän yrityksen Y-tunnus (tai asiakasnumero). Asiakasnumero on A+8 merkkiä tai 8 merkkiä ja kohta Asiakasnumero rastitettuna. Järjestelmä antaa jokaiselle henkilölle ja

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden

Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden 1 Toimittajaportaalin rekisteröityminen Toimittajaportaalin sisäänkirjautuminen Laskun luonti Liitteen lisääminen laskulle Asiakkaiden hallinta Uuden asiakkaan lisääminen Laskujen haku Salasanan vaihto

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen

Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen Fi-verkkotunnus yksilöllinen ja suomalainen 2 Fi-verkkotunnus on yhtä supisuomalainen asia kuin sauna ja joulupukki. Se on merkki turvallisuudesta ja luotettavuudesta.

Lisätiedot

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia

Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavatko pilotoinnit tuloksia riittävän nopeasti käytännön hankkeiden kokemuksia Tuottavat ja eivät tuota Tulokset riippuvat niistä tekijöistä, jotka projektia perustettaessa on määritelty ja miten

Lisätiedot

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012

GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun. Mikko Luokkamäki 20.11.2012 GS1 standardeilla läpinäkyvyyttä toimitusketjuun Mikko Luokkamäki 20.11.2012 Jos ei ole standardeja Kengännumeroille ei ole maailmanlaajuista standardia Joten yrityksen täytyy Merkitä sama kenkä eri tavalla

Lisätiedot

INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan

INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan INCOTERMS 2010 Työkaluja ulkomaankauppaan In Nutshell All rights reserved by ICC Finland & Asko Räty Vuodesta 1936 vuoden 2010 Incotermsiin Incoterms 1936 Maailmankaupan kasvu Incoterms 1953 Tulliyhteisöt

Lisätiedot