Loimaan Vesihuollon organisointi

Transkriptio

1 1 Loimaan Vesihuollon organisointi Tehtävän anto = talousarvion 2015 tavoite 1. Loimaan Veden toimistolle etsitään vuoden 2015 aikana korvaava paikka kaupungin omista tiloista. Nykyinen kiinteistö on myyntilistalla 2. Liikelaitoksen hallinnointimallista tehdään erillinen tarkastelu kuluvana vuonna. Tarkastelussa huomioidaan eri vaihtoehtojen synergiaedut kaupungin teknisen toimen kanssa. Päätökset mahdollisista muutoksista tehdään vuoden 2016 alussa. Taustamateriaalit: Vesihuoltolaki /119 Laki vesihuoltolain muuttamisesta /2014 Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen, Kuntaliitto 2014 Kunnat ja vesihuolto huomisen Suomessa, Kuntaliitto 2007 Loimaan kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020, FCG 2012 Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto 112, Annettu Vesihuollon perustehtävä: Vesihuoltolain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuollon tehtävänä on kehittää vesihuolto alueella yhdyskuntakehitystä vastaavasti.. Haja-asutusalueilla kunnan tehtävänä on tukea yksityisiä vesihuollon järjestämisessä. Kunta hyväksyy toiminta-alueen alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle ja kunta on aina viimekädessä vastuussa siitä, että vesihuolto on asianmukaisesti järjestetty kunnan alueella. Vesihuollon kehittämissuunnitelman voi hyväksyä vain kunta. Kunnalla ei kuitenkaan ole lakisääteistä velvoitetta olla vesihuoltolaitoksen omistajana. Vesihuollon merkittävimmät haasteet: Selkeä ja vastuullinen omistajaohjaus verkostojen ja laitosten kunnosta huolehtiminen toiminta-alueen laajuudesta päättäminen osuuskuntien kanssa yhteistoiminnassa toimiminen kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestäminen hulevesien hallinnan kehittäminen sammutusvesihuolto osaamisen turvaaminen eläkkeelle siirtymisten johdosta ympäristövaatimukset

2 2 lainsäädännön vaatimukset (esim. maankäyttö- ja rakentamislait) yrityselämän tarpeet kriisien hallinta toimintaympäristön muutosten ja taloudellisten resurssien kokonaisvaltaisempi hallinta Yhtiöittämisvelvoite: tuli voimaan kuntalain muutos, jonka mukaan kuntien tulee yhtiöittää markkinoilla harjoitettu toiminta. Siirtymäaikaa annettiin vuoden 2014 loppuun. Vesiliikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttiin vesihuoltolain uudistamisen yhteydessä. Vesihuollon toimintaa liikelaitosmuotoisena voidaan jatkaa, mikäli vesihuolto ei toimi kilpailuilla markkinoilla. Jos vesihuolto päätetään yhtiöittää, asia tapahtuu poliittisessa päätöksen teossa tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien pohjalta. Liikelaitosta keveämpi tapa eriyttää vesilaitos peruskunnan toiminnasta on taseyksikkö. Taseyksikölle on eri kunnissa eri nimityksiä ja sitä voidaan kutsu vaikka liiketoimintayksiköksi. Taseyksikkö on liikelaitosta kiinteämpi osa emokaupunkia ja suurin ero tavalliseen bruttoyksikköön nähden on, että taseyksikölle muodostetaan oma tase ja toiminnassa taataan tasejatkuvuus. Vesihuoltolain talouden hoidon järjestämistä koskevat säädökset. 20 Vesihuollon eriyttäminen kirjanpidossa Kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista. Vesihuollolle on tilikausittain laadittava tase, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Tase ja tuloslaskelma on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) säännösten mukaisesti. Mitä 1 momentissa säädetään vesihuollon eriyttämisestä, sovelletaan myös 17 a :ssä tarkoitettuun huleveden viemäröintiin. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, koskee myös laitosta, joka toimittaa vettä vesihuoltolaitokselle tai käsittelee vesihuoltolaitoksen jätevesiä tai hulevesiä. 20 a Vesihuoltolaitoksen toimintakertomus Vesihuoltolaitoksen on laadittava kirjanpitolaissa tarkoitettu toimintakertomus. Siinä tulee esittää ymmärrettävässä muodossa tämän lain 20 :ssä tarkoitetut tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Toimintakertomuksessa tulee esittää 1 momentissa tarkoitetut tiedot myös 17 a :n mukaisesta huleveden viemäröinnistä.

3 3 Toimintakertomuksen sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 20 b Tilinpäätöstietojen ja toimintakertomuksen tarkastaminen Tilintarkastajien tulee tarkastaa 20 :ssä tarkoitetut tilinpäätöstiedot ja 20 a :ssä tarkoitettu toimintakertomus osana kunnan tai vesihuoltolaitoksen lakisääteistä tilintarkastusta. Kirjanpidollinen taseyksikkö: Mikäli liikelaitos päätetään lakkauttaa, niin liikelaitoksen lakkauttamisesta päätetään perustamista vastaavalla tavalla. Kun liikelaitos päätetään muuttaa kirjanpidolliseksi taseyksiköksi, niin taseyksikön avaava tase jatkaa liikelaitoksen päättävästä taseesta. Jos taserakennetta muutetaan, tehdään kirjaukset avaavaan taseeseen tase-erien välisenä siirtona. Saavutettavat hyödyt: omistajaohjaus tehostuu henkilökunta ja verkostot ja rakennukset ovat selkeämpi osa kaupungin toimintaa hallinnolliset rajapinnat keskeisiin yhteistyökumppaneihin, ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan, teknisiin palveluihin ja varastopalveluihin poistuu henkilöstön yhteiskäyttö on tehokkaampaa, henkilöstöpolitiikka saumattomampaa muutoksen myötä kaikki vesihuolto, myös hulevesi-huolto kuuluu saman hallintokunnan toimintaa asiakaskunta pysyy samana muutoksen myötä reagointikyky asiakastarpeisiin paranee, organisaation laajentumisen myötä Hirvikosken toimitila voidaan myydä ja kiinteistön noin euron ylläpitokulu vuodessa säästyy, myytitulo parantaa rahatilannetta (kirjanpitoarvo ,78). Budjetointi ja tilinpäätöksen laadinta saumattomampaa. Vesihuolto olisi teknisen lautakunnan alainen osasto, joka sitovuustaso olisi valtuustotaso.muutos ei aiheuta lisäkustannuksia it- ja talous- ja henkilöstöhallintokuluissa Tulojen ja menojen seuranta helpottuu (yhdistely ja eliminointikirjaukset jää pois), erityisesti kuukausiseuranta helpottuu. Vesihuollon osalta voidaan ottaa ostolaskujen sähköinen kierrätys käyttöön, ilman lisäkustannuksia. (Loimaan vedellä on ostolaskuja keskimäärin 2000 kpl, 6 % kaupungin laskujen kokonaismäärästästä (kaupungilla n ) Myyntilaskuja vedellä on noin kpl, josta kaupungille osoitettuja laskuja noin 300 kpl. Loimaan Vesi on tällä hetkellä keskusvaraston suurin ulkoinen asiakas)

4 4 Muutoksen haitat: muutosvastarinta mikäli yhtiöittäminen olisi näköpiirissä ( esim. yhteistoiminta-alue laajenisi huomattavasti yli kuntarajojen) liikelaitoksen yhtiöittämisen kynnys olisi matalampi kilpailuilla markkinoilla ( vesihuolto ei toimi kilpailuilla markkinoilla, lähes monopoli) yhtiöittäminen on joka tapauksessa pakollinen toimenpide julkisen palvelun ja myyntituloilla kustannettavan palvelun rajan hämärtyminen. esim. vesilaitoksen tuloksen kautta hankittua investointivaraa ohjataan muualle kuin vesi- ja jätevesihuollon parantamiseen (investointien ohjausvaikutus) Muuta: muutoksella ei ole yritysvaikutuksia. henkilöstövaihdosten vuoksi muutos on toteutettava etupainotteisesti, ns. hiljaisen tiedon siirtymisen turvaamiseksi. ajankohta on sopiva muutokselle, koska avainhenkilöt ovat eläköitymässä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen jäseninä on noin 298 vesilaitosta, joista liikelaitosmuodossa toimii 49, kunnallisina taseyksikköinä 120, osakeyhtiöinä 76 laitosta, osuuskuntina tai muina yhteisöinä 47 laitosta (luvut vuodelta 2010). Päätösehdotus: Valtuusto päättää: 1. Loimaan Vesiliikelaitos lakkautetaan alkaen ja perustetaan Loimaan Vesi niminen kirjanpidollinen taseyksikkö, jolle valtuusto vahvistaa siirtymävaiheessa oman avaavan taseen. Yksiköstä käytetään nimeä Loimaan Vesi-liiketoimintayksikkö. 2. Loimaan Veden johtokunta lakkautetaan ja tehtävät siirretään Loimaan kaupungin tekniselle lautakunnalle. Vesihuolto muodostaa teknisen lautakunnan toimialueella valtuustoon nähden nettositovan vastuualueen. Loimaan Veden johtokunta jatkaa toimintaansa tilinpäätöksen 2015 käsittelyyn asti. 3. Loimaan veden johtosääntö kumotaan ja Loimaan kaupungin hallintosääntöä täydennetään vesihuollon vaatimin muutoksin. Kaupunginhallitus päättää: 4. Vesihuollon johtajan virkaa ei täytetä. Vesihuollon johtajan tehtävät siirretään tekniselle johtajalle. 5. Operatiivisesta toiminnasta vastaavan vesihuoltoinsinöörin rekrytointi aloitetaan siten että tehtävä voidaan täyttää alkaen. Virka täytetään ensin määräaikaisena työsuhteena ja myöhemmin sillä korvataan vapautuva

5 5 vesihuoltoinsinöörin virka. Vuoden 2016 aikana vapautuva työpäällikön virka jätetään täyttämättä. 6. Loimaan Veden ja Loimaan teknisen- ja ympäristöpalvelukeskuksen henkilöstötarve mitoitetaan yhtenä kokonaisuutena 7. Loimaan Veden toimistotalo Hirvikoskella tyhjennetään myytäväksi jo vuoden 2015 aikana ja henkilöstön työtilat järjestetään Alastaron kunnantaloltalolta ja muut tarvittavat lisätilat kuten autotalli- ja varastotilat osoitetaan muista kaupungin yksiköistä