Kunnanvaltuusto nro 6/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 6/2015 SISÄLLYSLUETTELO KV 67 KV 68 KV 69 KV 70 KV 71 KV 72 KV 73 KV 74 Kokouksen järjestäytyminen Kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen ja taseyksikön avaavan taseen vahvistaminen Kunnanhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien kunnan ja kuntakonsernin sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa Kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen Teknisen lautakunnan ja ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosäännön muuttaminen Vastaus valtuustoaloitteeseen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien ehdotusta talouden selvitysraportin päivittämisestä ja toimenpiteistä siihen liittyen Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin KV 75 n kokouksista kuuluttaminen vuonna 2016

2 Sivu 2 Nro 6/2015 Kokouspaikka- ja aika Aleksis Kiven koulu klo Läsnä olevat jäsenet Muut läsnä olevat Asiat Allekirjoitukset Arja Alho puheenjohtaja Antti-Pekka Röntynen pöytäkirjanpitäjä pöytäkirjantarkastaja pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Antti-Pekka Röntynen vt. hallintojohtaja

3 Sivu 3 KV 67 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Vuorossa olevat jäsenet ovat Birgitta Johansson ja Minna Sneck. Lautakunta Kunnanhallitus

4 Sivu 4 TEKNLTK:506 /2015 KV 68 KIRJANPIDOLLISEN TASEYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA TASEYKSIKÖN AVAAVAN TASEEN VAHVISTAMINEN TEKNLTK Liite 3 Vesihuoltolakia koskevat muutokset ( /681) ovat tulleet voimaan Lain mukaan kunnan tai yrityksen tulee kirjanpidossaan eriyttää vesihuolto muista toiminnoista ja vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä esitettävä niiden liitteenä olevat tiedot. Kuntajaoston yleisohjeen mukaan vesihuoltolaitoskokonaisuus tulee eriyttää kirjanpidollisesti joko kunnallisena liikelaitoksena tai taseyksikkönä. Sen sijaan huleveden viemäröinti voidaan eriyttää muusta vesihuoltolaitoksen toiminnasta laskennallisesti. Erityisesti sekaviemäröidyillä alueilla huleveden viemäröinnille ei käytännössä ole mahdollista laatia tuloslaskelmaa, tasetta ja rahoituslaskelmaa muulla tavoin kuin laskennallisesti. Lain tarkoituksena on parantaa vesihuollon taloudenpidon läpinäkyvyyttä. n vesihuoltolaitos palvelee noin 1250 kiinteistöä. Sen perustehtävänä on puhtaan veden toimittaminen ja johtaminen sekä jätevesien puhdistaminen viranomaisvaatimusten edellyttämällä tavalla. Laskennallinen eriyttäminen n vesihuoltolaitoksen sisäisen eriyttämisen menetelmäksi on valittu laskennallinen eriyttäminen lähtien. Laskennallisessa eriytyksessä vesihuoltolaitoksen talousarvio sisältyy kunnan talousarvioon samalla tavalla kuin muiden yksiköiden talousarviot. Korvaus jäännöspääomasta ja korkoprosentista hyväksytään talousarvion yhteydessä. Tasearvot ja suunnitelmapoistot ovat kunnan tilinpäätöksen mukaisia. Kustannuksiin ja tuloihin sisältyvät sekä käyttövesi että jätevesi. Kirjanpidollisesti eriytetty taseyksikkö Kunnan laskennallisesti eriytetty vesihuoltolaitos muutetaan takautuvasti vuoden 2015 alusta kirjanpidollisesti eriytetyksi taseyksiköksi. Avaavan taseen tulee perustua kunnan edellisen tilikauden tasearvoihin. Kirjanpidollista taseyksikköä muodostettaessa yksilöidään liiketoimintaan kohdistuvien omaisuus- ja velkaerien sisältö. Kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ja se voidaan jakaa peruspääomaksi ja lainaksi. Koska aloittavassa taseessa määritellään omaisuus ja velkaerät lähtökohtaisesti pysyväisluonteisesti, valtuuston on päätettävä asiasta. Kirjanpidollisesti eriytetyssä taseyksikössä noudatetaan jatkuvuuden periaatetta siten, että kertyvät yli- ja alijäämät kumuloituvat liiketoiminnan omaan pääomaan. Kun laskennallisesta taseyksiköstä muodostetaan vastaavaa toi- Lautakunta Kunnanhallitus

5 Sivu 5 mintaa jatkava kirjanpidollinen yksikkö, aloittavaan taseeseen on suositeltavaa merkitä myös ko. liiketoimintaan kohdistuva aikaisemmilta tilikausilta kertynyt yli- /alijäämä. Taseyksikön tulojen tulee enintään neljän vuoden pituisella taloussuunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikavälillä myös investoinnit siltä osin kuin niitä ei kateta oman pääoman ehtoisella rahoituksella. Taseyksikön määrärahat ja tuloarviot otetaan kunnan talousarvioon. Taseyksiköllä on oma yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Muutoksen huomioiminen talousarviossa Laskennallisen ja kirjanpidollisen taseyksikön talousarviokäsittelyt eivät eroa toisistaan, joten laskennallisen taseyksikön muuttaminen kirjanpidolliseksi taseyksiköksi ei sinänsä aiheuta talousarviomuutoksia. Jos mallin muuttamisen yhteydessä otetaan käyttöön kunnan sisäinen laina ja siitä maksettava korko tai jos esimerkiksi korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta muuttuu, on talousarvioon perusteltua tehdä vastaavat muutokset. Koska n kunnan kirjanpidollisessa taseyksikössä tulee käyttöön kunnan sisäinen laina, siitä maksettava korko sekä kunnan sijoittaman pääoman korvaus muuttuu, vaativat nämä talousarviomuutoksia vuoden 2015 talousarvioon. n kunnan vesihuoltolaitos maksaa kunnan siihen sijoittamalle peruspääomalle korkoa, jonka vuosittaisen suuruuden määrää valtuusto. Vuoden 2015 talousarviossa on laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen jäännöspääoman koroksi vahvistettu 5 %. Vesihuoltolaitoksella ei ole omia pitkäaikaisia lainoja, koska kunnan lainat on yleensä otettu vain kaikkiin investointeihin yhteisesti. Peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina vesihuoltolaitokselle. Vesihuoltolaitoksen taseyksikön avaava tase muodostetaan laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Taseyksikön rahaliikenne hoidetaan kunnan pankkitilien kautta. n kunnan sijoituksen määrä muodostuu omaisuus- ja velkaerien erotuksesta, ,46 eurosta ja se voidaan jakaa jakosuhteessa 70 % peruspääomaa ,12 eur ja 30 % on 20 vuoden tasaerälainaa ,34 eur. Peruspääoman vuotuinen korvaus on 3 % sekä tasaerälainan vuotuinen korko on 3 %. Peruspääoman korvausta ja tasaerälainan korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. Vesihuoltolaitoksen taseeseen kertynyt edellisten tilikausien alijäämä on ,62 eur laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen taselaskelman pohjalta. Vesihuoltolaitoksen tulisi kattaa taseeseen kertynyt edellisten tilikausien alijäämä taloussuunnitelmakauden aikana. Liitteet ja oheismateriaali: - Liitteenä: Lautakunta Kunnanhallitus

6 Sivu 6 o kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään takautuvasti kirjanpidollisesti perustaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö alkaen ja kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase hyväksytään liitteen mukaisesti; 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,12 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 0,5 % vuodesta 2015 lähtien. Korvausta tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina ,34 euroa, joka maksetaan tasaerissä takaisin kunnalle. Kunta perii lainalle 0,5 %:n vuotuisen tuoton vuodesta 2015 lähtien. Korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 4. hulevesiviemäröinti eriytetään laskennallisesti vesihuoltolaitoksen sisällä ja hulevesiviemäröinti sisältyy vesihuoltolaitoksen avaavaan taseeseen. Hulevesiviemäröinnin eriyttäminen edellyttää sopimusta kunnan sekä vesihuoltolaitoksen välillä. 5. muutetaan n kunnan vuoden 2015 talousarviota vastaamaan edellä esitettyjä päätöksen kohtia. Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat vesihuoltolaitoksessa korvaus peruspääomasta, myönnetyn sisäisen tasaerälainan korko, investoinnit hankekohtaisesti sekä tilikauden yli/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelmaa vuodelle 2015 muutetaan niin, että lisätään oman pääoman muutoksiin vahvistettu peruspääoma sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykseen kunnalta (sisäinen) myönnetty tasaerälaina. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmaa muutetaan niin, että peruspääoman korvaus on 0,50% sekä kunnalle maksettavat korkokulut ovat lainalle perittävästä 0,50% vuotuisesta korosta. Vesihuoltolaitoksen tilikauden 2015 ali/ylijäämä ei saa olla alijäämäinen enempää kuin euroa. Muutetaan kunnan rahoituslaskelmaa niin, että antolainasaamisten lisäyksiin (sisäinen) lisätään vesihuoltolaitokselle myönnetty sisäinen tasaerälaina sekä merkitään investointimenoihin vesihuoltolaitokselle vahvistettu peruspääoma kunnan pääomasijoitukseksi muuhun taseyksikköön sekä kirjataan peruspääoma myös oman pääoman muutoksiin. Muutetaan kunnan tuloslaskelman rahoitustuottoja- ja kuluja niin, että vesihuoltolaitoksen kunnalle suorittama korvaus peruspääomasta on 0,50% sekä vesihuoltolaitoksen kunnalle maksama tasaerälainan vuotuinen korkokulu 0,50%. Lisätään kunnan investointiosaan Lautakunta Kunnanhallitus

7 Sivu 7 vesihuoltolaitoksen peruspääomaa vastaava määrä peruspääomasijoituksena kunnan omaan taseyksikköön. Mikäli talousarviomuutosprosessin kuluessa tulee tietoon täsmennettyä informaatiota muutoksien teknisistä toteutuksista eri talousarvioerien välillä niin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmissa, voidaan ehdotusta täsmentää. Käsittely: Muutettu ehdotus: Esittelijän tekemät muutokset selostusosaan on huomioitu pöytäkirjassa. Käsittelyn aikana esittelijä tehnyt korjauksia ehdotukseen. Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään takautuvasti kirjanpidollisesti perustaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö alkaen ja kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase hyväksytään liitteen mukaisesti; 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,12 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 0,5 % vuodesta 2015 lähtien. Korvausta tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina ,34 euroa, joka maksetaan tasaerissä takaisin kunnalle. Kunta perii lainalle 0,5 %:n vuotuisen tuoton vuodesta 2015 lähtien. Korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 4. hulevesiviemäröinti eriytetään laskennallisesti vesihuoltolaitoksen sisällä ja hulevesiviemäröinti sisältyy vesihuoltolaitoksen avaavaan taseeseen. Hulevesiviemäröinnin eriyttäminen edellyttää sopimusta kunnan sekä vesihuoltolaitoksen välillä. 5. muutetaan n kunnan vuoden 2015 talousarviota vastaamaan edellä esitettyjä päätöksen kohtia. Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat vesihuoltolaitoksessa korvaus peruspääomasta, myönnetyn sisäisen tasaerälainan korko, investoinnit hankekohtaisesti sekä tilikauden yli/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelmaa vuodelle 2015 muutetaan niin, että lisätään oman pääoman muutoksiin vahvistettu peruspääoma sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykseen kunnalta (sisäinen) myönnetty tasaerälaina. Vesihuoltolaitoksen tuloslaskelmaa muutetaan niin, että peruspääoman korvaus on 0,50% sekä kunnalle maksettavat korkokulut ovat lainalle perittävästä 0,50% vuotuisesta korosta. Vesihuoltolaitoksen tilikauden 2015 ali/ylijäämä ei saa olla alijäämäinen enempää kuin ,65 euroa. Muutetaan kunnan rahoituslaskelmaa niin, että antolainasaamisten lisäyksiin (sisäinen) lisätään vesihuoltolaitokselle myönnetty sisäinen tasaerälaina sekä merkitään investointimenoihin vesihuoltolaitokselle vahvistettu peruspääoma kunnan pääomasijoitukseksi muuhun taseyksikköön sekä kirjataan peruspääoma myös Lautakunta Kunnanhallitus

8 Sivu 8 oman pääoman muutoksiin. Muutetaan kunnan tuloslaskelman rahoitustuottoja- ja kuluja niin, että vesihuoltolaitoksen kunnalle suorittama korvaus peruspääomasta on 0,50% sekä vesihuoltolaitoksen kunnalle maksama tasaerälainan vuotuinen korkokulu 0,50%. Lisätään kunnan investointiosaan vesihuoltolaitoksen peruspääomaa vastaava määrä peruspääomasijoituksena kunnan omaan taseyksikköön. Mikäli talousarviomuutosprosessin kuluessa tulee tietoon täsmennettyä informaatiota muutoksien teknisistä toteutuksista eri talousarvioerien välillä niin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmissa, voidaan ehdotusta täsmentää. KH Liite 2 Muutetun ehdotuksen mukaan. ==== Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että 1. vesihuoltolaitos eriytetään takautuvasti kirjanpidollisesti perustaen vesihuoltolaitoksen kirjanpidollinen taseyksikkö alkaen ja kirjanpidollisen taseyksikön aloittava tase hyväksytään liitteen mukaisesti; 2. peruspääoman määräksi vahvistetaan ,12 euroa ja sille kunta perii korvausta vuosittain 0,5 % vuodesta 2015 lähtien. Korvausta tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 3. peruspääomasta erotetaan 20 vuoden tasaerälaina ,34 euroa, joka maksetaan tasaerissä takaisin kunnalle. Kunta perii lainalle 0,5 %:n vuotuisen tuoton vuodesta 2015 lähtien. Korkoa tarkastetaan vuosittain talousarvion yhteydessä. 4. hulevesiviemäröinti eriytetään laskennallisesti vesihuoltolaitoksen sisällä ja hulevesiviemäröinti sisältyy vesihuoltolaitoksen avaavaan taseeseen. Hulevesiviemäröinnin eriyttäminen edellyttää sopimusta kunnan sekä vesihuoltolaitoksen välillä. 5. muutetaan n kunnan vuoden 2015 talousarviota vastaamaan edellä esitettyjä päätöksen kohtia. Sitovia eriä valtuustoon nähden ovat vesihuoltolaitoksessa korvaus peruspääomasta, myönnetyn sisäisen tasaerälainan korko, investoinnit hankekohtaisesti sekä tilikauden yli/alijäämä. Vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelmaa vuodelle 2015 muutetaan niin, että lisätään oman pääoman muutoksiin vahvistettu peruspääoma sekä pitkäaikaisten lainojen lisäykseen kunnalta (sisäinen) myönnetty tasaerälaina. Vesihuolto- Lautakunta Kunnanhallitus

9 Sivu 9 laitoksen tuloslaskelmaa muutetaan niin, että peruspääoman korvaus on 0,50% sekä kunnalle maksettavat korkokulut ovat lainalle perittävästä 0,50% vuotuisesta korosta. Vesihuoltolaitoksen tilikauden 2015 ali/ylijäämä ei saa olla alijäämäinen enempää kuin ,65 euroa. Muutetaan kunnan rahoituslaskelmaa niin, että antolainasaamisten lisäyksiin (sisäinen) lisätään vesihuoltolaitokselle myönnetty sisäinen tasaerälaina sekä merkitään investointimenoihin vesihuoltolaitokselle vahvistettu peruspääoma kunnan pääomasijoitukseksi muuhun taseyksikköön sekä kirjataan peruspääoma myös oman pääoman muutoksiin. Muutetaan kunnan tuloslaskelman rahoitustuottoja- ja kuluja niin, että vesihuoltolaitoksen kunnalle suorittama korvaus peruspääomasta on 0,50% sekä vesihuoltolaitoksen kunnalle maksama tasaerälainan vuotuinen korkokulu 0,50%. Lisätään kunnan investointiosaan vesihuoltolaitoksen peruspääomaa vastaava määrä peruspääomasijoituksena kunnan omaan taseyksikköön. Mikäli talousarviomuutosprosessin kuluessa tulee tietoon täsmennettyä informaatiota muutoksien teknisistä toteutuksista eri talousarvioerien välillä niin kunnan kuin vesihuoltolaitoksen tulos- ja rahoituslaskelmissa, voidaan ehdotusta täsmentää. KV 68 Liite 1 Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

10 Sivu 10 KH:524 /2015 KV 69 KH KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN KOSKIEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISTÄ VALVONTAA JA RISKIENHALLINTAA Kuntalakiin vuonna 2012 tehtyjen muutosten myötä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä on saatettu voimaan laintasoiset säännökset aiempien Kuntaliiton suositusten sijaan. n tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13 :n 3 a kohta). Kuntalain hallintosääntöä koskevaan 50 :ään on lisätty 15. kohta, jonka mukaan hallintosääntöä tulee tarkentaa siten, että siinä annetaan tarpeelliset määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Nyt on tarkoitus tehdä kuntalain 50 :n 15. kohdan mukaiset lisäykset n kunnanhallituksen johtosääntöön. Kunnanhallituksen johtosääntöä on viimeksi muutettu kunnanvaltuuston kokouksessa Vuoden 2016 aikaan on tarkoitus toteuttaa laaja hallintosääntöuudistus, mutta joka tapauksessa on hyvä, että johtosääntö pidetään uuden hallintosäännön hyväksymiseen saakka ajan tasalla. n kunnanhallituksen johtosäännössä on 3 :n 9 kohdassa määritetty, että kunnanhallitus päättää riskienhallinnan ja rahoituksen periaatteista sekä henkilöstöpoliittisista periaatteista. Tästä kohdasta on syytä poistaa lakimuutoksen myötä kunnanvaltuuston tehtäväksi siirtyneet riskienhallinnan periaatteet. Lisäksi johtosääntöön on tarkoituksenmukaista lisätä kunnanhallituksen vastuu päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kunnanvaltuuston periaatteiden mukaisesti. Tämä lisäys tehdään kunnanhallituksen tehtäviin, :n 3 kohdaksi 36. Kuntalain 16 :n mukaan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa kunnanhallituksen johtosääntöä seuraavasti: - poistaa kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdasta 9 seuraavan kirjauksen: riskienhallinnan ja - lisää kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdaksi 36 seuraavaa: vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Lautakunta Kunnanhallitus

11 Sivu 11 Käsittely: KV 69 n I varapuheenjohtaja Carl-Johan Gottberg saapui pykälän käsittelyn aikana klo Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se muuttaa kunnanhallituksen johtosääntöä seuraavasti: - poistaa kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdasta 9 seuraavan kirjauksen: riskienhallinnan ja - lisää kunnanhallituksen johtosäännön 3 :n kohdaksi 36 seuraavaa: vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

12 Sivu 12 KH:529 /2015 KV 70 KH KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEIDEN HYVÄKSYMINEN Kuntalain (365/1995) 13 :n 3a kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista voimaan tulevan kuntalain (410/2015) 4 luvun 14 :n kohdan 7 mukaan valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Käytännössä kuntalain muutos tarkoittaa sitä, että sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen oikeudellinen sitovuus ja velvoittavuus kasvavat. Kuntaliiton kuntatalousyksikkö on valmistellut suosituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien säännösten toimeenpanemiseksi. Sisäisen valvonnan perusteisiin tulee sisällyttää määräykset kunnanhallituksen velvollisuudesta ohjeistaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen ja toimeenpano, lauta- ja johtokuntien velvollisuudesta valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa sekä johtavien viranhaltijoiden velvollisuus toimeenpanna sisäinen valvonta ja riskienhallinta vastuualueillaan. Myös riskeistä raportoinnista ja raportointimenettelystä on syytä ottaa määräykset kunnanvaltuuston vahvistamiin perusteisiin. Konserni on kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä. n kunnan konserniin kuuluvat kunnan 100-prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt, joita ovat Kiinteistö Oy Pikkalanlahti ja Kiinteistö Oy Pikkalanlaituri, minkä lisäksi kunta on osakkaana Kiinteistö Oy Aseman liikekeskuksessa ja Novago Yrityskehitys Oy:ssä. n kunta on myös osakkaana kuntayhtymissä ja omistusyhteysyhteisöissä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat kunnan organisaatiota sekä kunnan omistamia tytäryhtiöitä. Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan yleisesti kaikkia niitä toiminta- ja menettelytapoja, joilla tilivelvolliset ja muut esimiehet pyrkivät varmistamaan, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan, omai- Lautakunta Kunnanhallitus

13 Sivu 13 suus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan onnistumisesta raportoidaan n kunnassa tilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinta Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa ja sen tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus organisaation tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan jatkuvuudesta ja häiriöttömyydestä. Riskienhallintaprosessi perustuu riskin tunnistamiseen ja kuvaamiseen, riskin toteutumisen vaikutusarviointiin (merkittävyyteen) ja riskin toteutumisen todennäköisyyteen, mahdollisuuteen hallita riskiä eri menetelmillä (valvonta) sekä riskeistä raportoimiseen ja riskien seurantaan. Kunnan sisäinen valvonta ja riskienhallinta muodostuu siten, että kunnanvaltuusto päättää kuntalain mukaisista kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat. Nykyisellä valmistelutilanteella ohjeet ja menettelytavat saadaan kunnanhallituksen käsittelyyn tammikuussa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen kunnassa huomioidaan lisäksi johtosäännöissä sekä vuoden 2016 aikana toteutettavassa hallintosääntöuudistuksessa. Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiksi seuraavat: 1. Sisäinen valvonta edistää kunnan ja kuntakonsernin toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä parantaa palvelujen laatua. 2. Sisäinen valvonta turvaa menetyksiltä, jotka aiheutuvat väärinkäytöksestä, huonosta hoidosta, virheistä ja petoksista sekä muista poikkeuksista. 3. Sisäinen valvonta varmistaa ohjeistuksien, säädösten ja määräysten noudattamisen ja ohjauksen vaikuttavuuden. 4. Sisäinen valvonnan tehtävänä on kehittää ja ylläpitää luotettavia tietoja toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta sekä esittää ne rehellisesti määräaikaisissa raporteissa. 5. Tietoihin pääsy on rajoitettu vain niille henkilöille, jotka ovat vastuuvelvollisia näiden tietojen hallussapidosta ja käytöstä. 6. Avainvelvollisuudet ja -tehtävät jaetaan eri henkilöiden kesken ja tarvittavat sijaisuudet määritellään. 7. Riskienhallinta tukee strategian toteutumista, operatiivisten tavoitteiden saavuttamista ja edesauttaa toiminnan tuloksellisuutta. 8. Riskienhallinta kytkeytyy osaksi toimintakulttuuria ja kaikkia organisaation prosesseja. 9. Riskienhallinta on osa päätöksentekoa ja riskienhallintaprosessin kautta tuotetaan tietoa päätöksenteon tueksi. Lautakunta Kunnanhallitus

14 Sivu Riskienhallinta on järjestelmällistä, ajantasaista ja avointa perustuen parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. 11. Riskienhallinta tukee organisaation jatkuvaa kehittämistä ja riskienhallintaprosessin kautta havaitaan muutostarpeet. 12. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet koskevat myös kunnan tytäryhtiöiden hallintoa. 13. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. KV 70 Kunnanhallitus hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

15 Sivu 15 KH:523 /2013 KV 71 TEKNISEN LAUTAKUNNAN JA YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SEKÄ TEKNISEN OSASTON JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN TEKNLTK Maankäyttö-ja rakennuslakiin on lisätty uusi luku 13 a, johon on sisällytetty hulevesien hallintaa koskevat säännökset, jotka sisältävät uusia tehtäviä kunnalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaan kunnan määräämä viranomainen voi hakemuksesta myöntää vapautuksen 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, jos kiinteistön omistaja tai haltija huolehtii hulevesien hallinnasta asianmukaisesti muilla toimenpiteillä. Lisäksi kunnan määräämä monijäseninen toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta. Vastuu hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla on jatkossa kunnalla. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset edellyttävät kunnassa johtosääntömuutosta. Vastaavasti vesihuoltolakiin lisättiin uusi luku 3 a, jota noudatetaan vesihuoltolaitoksen huolehtiessa huleveden viemäröinnistä. Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä. Muutosten taustalla on edistää hulevesien kokonaisvaltaista hallintaa sekä selkeyttää vastuita. Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Kunnassa on vastuutettava tehtävä johtosäännössä. Teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntö on astunut voimaan Kuntalain 16 :n mukaan hallinnon järjestämiseksi valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään kunnan eri viranomaisista sekä niiden toiminnasta, toimivallan jaosta ja tehtävistä. Jotta maankäyttö- ja rakennuslain luvun 13a lisäys tulee huomioiduksi, pitää tehtävä kunnassa vastuuttaa toimielimelle. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Tekninen lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön lisätään teknisen lautakunnan tehtäväksi 9 :n alle seuraava kohta: Lautakunta Kunnanhallitus

16 Sivu toimia maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaisena kunnan monijäsenisenä toimielimenä ja hoitaa sille kyseisessä luvussa määrätyt tehtävät. Ehdotuksen mukaan. ==== KH KV 71 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön lisätään teknisen lautakunnan tehtäväksi 9 :n alle seuraava kohta: 46. toimia maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaisena kunnan monijäsenisenä toimielimenä ja hoitaa sille kyseisessä luvussa määrätyt tehtävät. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että teknisen lautakunnan, ympäristö- ja rakennuslautakunnan sekä teknisen osaston johtosääntöön lisätään teknisen lautakunnan tehtäväksi 9 :n alle seuraava kohta: 46. toimia maankäyttö- ja rakennuslain 13a luvun mukaisena kunnan monijäsenisenä toimielimenä ja hoitaa sille kyseisessä luvussa määrätyt tehtävät. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

17 Sivu 17 KH:674 /2013 KV 72 KH VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN ALEKSIS KIVEN KOULUN HOMEVAURIOIDEN SELVITTÄMISEKSI Valtuutettu Valtavaara on jättänyt valtuustoaloitteen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden ja koulun oppilaiden terveydentilan seulontatutkimuksen tekemiseksi mahdollisten homealtistusten selvittämiseksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina valtuustoaloite Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi ja pyytää teknistä lautakuntaa hankkimaan asiasta lausunnon sivistyslautakunnalta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. === TEKNLTK Oheismateriaali Valtuutettu Heikki Valtavaara on jättänyt valtuustoaloitteen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi sekä koulun oppilaiden terveydentilan seulontatutkimuksen tekemiseksi mahdollisten homealtistusten selvittämiseksi. Kunnanhallitus lähetti aloitteen edelleen teknisen osaston valmisteltavaksi. Aloitteessa viitataan n kunnan Suomen sisäilmaston mittauspalvelu Oy:ltä tilaamaan sisäilmasto- ja kosteustekniseen kuntotutkimukseen. Tutkimuksen tekijä on luovuttanut raporttinsa kunnalle Aloitteen tekijä toivoo valtuuston saavan mahdollisimman nopeasti selvityksen siitä, mikä tällä hetkellä on Aleksis Kiven koulun sisäilman laatu ja minkä tilojen osalta koulu tulee mahdollisesti asettaa käyttökieltoon. Kunnalle luovutetun sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimusraportin jälkeen Aleksis Kiven koulusta on tehty useita kuntotutkimuksia. Seuraavassa lista raporteista: Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Kuntoarvio Start, Raksystems Anticimex Lautakunta Kunnanhallitus

18 Sivu Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Viimeisimmän sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen ( ) tarkoituksena on ollut selvittää kahden luokkatilan sisäilman laatua mikrobiepäpuhtauksien osalta. Tulosten perusteella raportissa todetaan lausuntona, että - sisäilman mikrobit (sieni-itiöt, bakteerit ja sädesienet) tutkittiin kahdesta näytteenottopisteestä kahtena eri tutkimuspäivänä. Tiloissa ei ollut opetusta kummankaan päivän tutkimuskerran aikana. Tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa sisäilman mikrobipitoisuudet (sieni-itiöt, bakteerit ja sädesienet) olivat alhaiset ja mikrobien lajikoostumus normaalina pidettävä. Tutkimustulokset eivät edellytä jatkotoimenpiteitä. - tilan B110 ulkoseinärakenteen sisäpinnassa paikallisen kosteusvalumajäljen kohdalla ei todettu poikkeavaa kosteutta pintakosteudenilmaisimella eikä aistinvaraisesti muuta poikkeamaa paikallisesti irronneen maalipinnan lisäksi. Rakenteen ulkopuolella tehdyn tarkastuksen osalta havaittiin jään ja lumen patoutuneen vesikouruun kohdalle. Kosteusvalumajälki seinän sisäpinnassa edellyttää aina korjaustoimenpiteitä. Raportissa ehdotetut jatkotoimenpiteet tilaan B110 liittyen on tehty. Lisäksi Aleksis Kiven koulun ilmastointia on huollettu vuonna Aleksis Kiven koulun sisäilman tilaa seurataan jatkuvasti. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina valtuustoaloite Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg, p , s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi Lautakunta toteaa, että - nykyinen Aleksis Kiven koulun sisäilman tilan seuranta on riittävää. Käsittely: Muutettu ehdotus: Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Lautakunta toteaa, että - Sisäilma- ja kuntotutkimuksia on tehty 5 kertaa. Tutkimusraportit lisätään oheismateriaaliksi. Lautakunta Kunnanhallitus

19 Sivu 19 - Joka tutkimuksen yhteydessä kunta on yhteistyössä konsulttien kanssa suorittanut tarpeellisiksi katsotut korjaukset. SSM:n asiantuntijat ovat valvoneet korjaustöitä. - Konsultti on lopputarkastanut jokaisen korjauksen. Uusia mittauksia on tehty ja näiden jälkeen työtilat on jälleen otettu käyttöön. Vuoden 2010 jälkeen kunta on käyttänyt arviolta runsaat euroa tutkimuksiin sekä euroa korjauskustannuksiin AKK:ssa. - Sisäilman seuranta kaikissa kunnan omistamissa kiinteistöissä on jatkuvaa, niin myös AKK:ssa. - nykyinen Aleksis Kiven koulun sisäilman tilan seuranta on riittävää. Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Lähettäessään valtuustoaloitteen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämisestä teknisen lautakunnan valmisteltavaksi kunnanhallitus pyysi teknistä lautakuntaa hankkimaan asiasta lausunnon sivistyslautakunnalta. Lausuntoa ei pyydetty, joten valtuustoaloite on syytä ottaa uudelleen käsittelyyn ja pyytää sivistyslautakunnalta lausuntoa asiasta. Sivistyslautakunnan annettua lausuntonsa valtuustoaloite käsitellään uudestaan teknisessä lautakunnassa. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg, p , s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi Lautakunta päättää - pyytää sivistyslautakunnalta lausunnon Aleksis Kiven koulun homevaurioista. Ehdotuksen mukaan. ==== TEKNLTK Oheismateriaali Tekninen osasto on jatkanut Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämistä yhteistyössä sisäilmatyöryhmän ja sivistysosaston kanssa. Aleksis Kiven koulusta on tehty uusi kuntotutkimus Finnmap Consulting Oy Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelun toimesta Tutkimuk- Lautakunta Kunnanhallitus

20 Sivu 20 sessa selvitettiin sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä luokkatilassa A018. Tulosten perusteella raportissa todetaan, että tilan A018 sisäilman mikrobipitoisuudet olivat alhaiset ja normaalina pidettävät. Sen jälkeen on koulussa suoritettu tarkastus Lohjan ympäristöterveyspalveluiden toimesta, jonka perusteluina olivat Terveydenhuoltolaki 6 ja 13, Lohjan ympäristöpalveluiden valvontasuunnitelma vuodelle 2014 sekä säännöllisen valvonnan perustarkastus. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin seuraavat puutteet: A-siivessä todettiin kosteusvaurioihin viittaavaa tunkkaisuutta, erityisesti luokassa A112. Tiloissa todettiin useita akuutteja kosteusvaurioita (luokka A 112, luokka A020, juhlasalin käytävä, siivouskomero A 011). Lattiapinnoitteen vaurio hallintotilojen käytävän lattiassa. Ilmanvaihtolaitteiston aiheuttama melu opetustiloissa A-siivessä. Viemärinhajua on käyttäjien mukaan esiintynyt luokassa B113, teknisen työn luokassa ja luokassa C029. Käyttäjät ovat kokeneet ilmavaihtuvuuden riittämättömyyden luokissa C026 ja C118. Kunnan tulee selvittää ja korjata edellä esitetyt sisäilmassa, rakenteissa, ilmavaihtolaitteiden melussa ja ilmanvaihdossa todetut epäkohdat jatkotoimenpiteinä. Kooste tarkastuspöytäkirjasta on välitetty myös tiedoksi koulun oppilaiden huoltajille ja henkilökunnalle n kunnan sisäilmatyöryhmä on kokoontunut Aleksis Kiven koululla Moniammatillinen ryhmä, johon kuuluu tekninen johtaja, rakennusmestari, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, työterveyshuollon edustaja, osastopäällikkö, kohdetyöpaikan esimies ja työntekijöiden edustaja sekä terveystarkastaja, on käsitellyt edellä esiin nousseita ongelmia. Kokouksen yhteydessä sovittiin, että tekninen osasto laatii työsuunnitelman kohteen ongelmien korjaamiseksi ja tiedottaa yksiköitä asiasta. Sivistysosasto vastaa henkilökunnan ja koulun oppilaiden huoltajien tiedotuksesta. Työsuunnitelman mukaisesti opetustilan A112 on kostea kohta kuivattu ja levy korjattu. Opetustilan A020 osalta on rännit uusittu ja tiilisaumaus korjattu. Juhlasalin käytävän vieressä lattia oven edustalta on matto nostettu ylös ja lattia kuivatettu. Rakenteiden detaljit on laitettu kuntoon ja huopakaton päälle on asennettu pellit. D-osan ulko-ovi on uusittu. Hallintotilojen käytävän repeämä on korjattu. Viemärihajuongelma pyritään välttämään jatkossa siten, että huolehditaan siitä että viemärin vesilukossa on koko ajan vettä. Myös ilmanvaihdon riittämättömyyttä koskevan ongelmaa seurataan siten että ilmamääriä mitataan. Eli voidaan todeta, että kaikki ns. ongelmakohdat on korjattu. Liitteet ja oheismateriaali: - Oheismateriaalina: o valtuustoaloite Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi Lautakunta Kunnanhallitus

21 Sivu 21 Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg, p , s-posti: magnus.malmberg(at)siuntio.fi KH KV 72 Tekninen lautakunta päättää - esittää tiedoksi kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että lukuisia sisäilma- ja kuntotutkimuksia on tehty viime vuosien aikana. Tutkimuksen yhteydessä kunta on yhteistyössä konsulttien kanssa suorittanut tarpeellisiksi katsotut korjaukset. Vuoden 2010 jälkeen kunta on käyttänyt arviolta euroa tutkimuksiin sekä euroa korjauskustannuksiin Aleksis Kiven koulussa. Sisäilman seuranta kaikissa kunnan omistamissa kiinteistöissä on jatkuvaa, niin myös Aleksis Kiven koululla. - ehdottaa kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että valtuustoaloite julistetaan loppuun käsitellyksi. Ehdotuksen mukaan. ==== Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan ja teknisen lautakunnan päätöksen vastauksena valtuustoaloitteeseen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan ja teknisen lautakunnan päätöksen vastauksena valtuustoaloitteeseen Aleksis Kiven koulun homevaurioiden selvittämiseksi sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

22 Sivu 22 KH:125 /2013 KV 73 KH VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN EHDOTUSTA TALOUDEN SELVITYSRAPORTIN PÄIVITTÄMISESTÄ JA TOIMENPITEISTÄ SIIHEN LIITTYEN Valtuutetut Westermarck, Kaisla, Penttinen ja Valtavaara ovat kunnanvaltuuston kokouksessa jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan Audiator-yhtiöiden / tri Eero Laesterän v tekemän n kunnan talouden selvitysraportin päivittämistä ja velvoittaa kunnanhallituksen noudattamaan näin päivitettyä raporttia ja tekemään tarpeelliset toimenpiteet. Kunnanhallitus on kokouksessaan lähettänyt valtuustoaloitteen hallinto-osaston valmisteluun. Kuntaliitto on antanut soveltamisohjeen talouden tasapainotustoimenpiteiden huomioimisesta. Uuden kuntalain (410/2015) mukaan talouden tasapainottamiseksi ei laadita enää erillistä toimenpideohjelmaa, vaan kaikki yksilöidyt tasapainottamistoimenpiteet esitetään talousarviossa ja - suunnitelmassa. Usealle vuodelle ulottuvat talouden tasapainottamistoimenpiteet tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja - suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vastaavasti kuntien peruspalvelujen valtionosuuslain (30, 1704/2009) mukaisen harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen saamisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi toteutettavista toimenpiteistä. Valtionosuus voidaan jättää myöntämättä tai se voidaan myöntää alennettuna, jos suunnitelmaa tai asetettuja ehtoja ei ole täytetty. Valtionosuuden myöntämisen ehtona olevan suunnitelman tulee perustua kunnan 110 :n tarkoittamaan taloussuunnitelmaan. on kokouksessaan hyväksynyt n kunnan talouden tasapainotusohjelman, jonka valmistelussa on hyödynnetty aiemmin tohtori Laesterän ja Audiator-yhtiön laatimaa talouden tasapainotusohjelmaa. Kuntalain muutoksen myötä talouden tasapainotusohjelmat ovat jatkossa siis osa kunnan taloussuunnitelmaa ja talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman vuosille valmistelussa on huomioitu kuntalain muutokset. Näin ollen valtuustoaloitteessa mainittu tasapainotusohjelman päivitystyö on tehty ja suunnitelmaa on noudatettu. Taloussuunnittelukaudella on tarkoituksena tuoda talousarvioiden yhteydessä toiminnan tavoitteita, joissa määritellään tarkemmat toimenpiteet talouden tasapainotuksesta, sillä vielä ei voida sanoa kunnan tulevasta roolista, tehtävistä ja järjestämisvastuista varmuudella mitään. Joka tapauksessa aktiiviset toimet kunnan talouden tasapainon saavuttamiseksi ovat jokaisella kunnan osastolla käyn- Lautakunta Kunnanhallitus

23 Sivu 23 nissä ja niitä on esitelty niin kunnanhallitukselle kuin kunnanvaltuustolle elokuun osavuosikatsauksen käsittelyn yhteydessä. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina valtuustoaloite KV 73 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien ehdotusta talouden selvitysraportin päivittämisestä ja toimenpiteistä siihen liittyen sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien ehdotusta talouden selvitysraportin päivittämisestä ja toimenpiteistä siihen liittyen sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

24 Sivu 24 KH:524 /2013 KV 74 KH VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN KOSKIEN LOHJAN KAUPUNGIN EDUSTAJIEN KUTSUMISTA KUNTALIITOSNEUVOTTELUIHIN Valtuutetut Louekoski, Mäenpää, Valtavaara, Kaisla ja varavaltuutettu Holm ovat jättäneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt lähettää valtuustoaloitteen hallinto-osaston valmisteltavaksi. n kunnanvaltuusto on kokouksessaan antanut ilmoituksen kuntarakennelain mukaisesta selvitysalueesta. n kunta on esittänyt palveluperusteisesti, että ensisijainen selvitysalueen kunta on Lohja ja vaihtoehtoisia selvitysalueen kuntia ovat Inkoo ja Kirkkonummi sekä muut Länsi-Uudenmaan kunnat, jotka osoittavat kiinnostusta selvitykseen n kanssa. Lohjan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan antanut vastauksen valtiovarainministeriölle koskien kuntarakennelain mukaisia toimia. Lohjan vastauksen mukaan Lohjan kaupungin etenemisjärjestys kuntarakennekysymyksessä on seuraava: 1. Lohja on esittänyt valtiovallalle, että se liitettäisiin metropolihallinnon alueeseen. Erityisen hankalaa Lohjan ja Länsi-Uudenmaan kehitykselle on tilanne, jossa Lohja ja Vihti ovat eri puolilla metropolirajaa; 2. Lohjan kannalta tieto SOTE-mallista ja HUS-konsernin tulevaisuudesta on edellytys kuntaratkaisulle; 3. Metropoli- ja SOTE-tilanteen selvittyä Lohja on valmis rakentaviin liitoskeskusteluihin. Ensisijaisena suurkuntamallina Lohja pitää Vihdin ja Lohjan varaan rakentuvaa suurkuntaa, johon pienemmät naapurikunnat voisivat halutessaan liittyä. Alue vastaisi nykyisen Lohjan sairaalan sairaalaaluetta. Kuntarakennelaki määrittelee kuntaliitoksessa toteutettavaa prosessia. Hallituksen antaman esityksen (HE 25/2015 vp) mukaan kuntarakennelaista kumottaisiin säännökset kuntauudistuksen toteuttamisesta, jotka koskevat muun muassa kuntien velvollisuutta selvittää yhdistymistä, selvitysvelvollisuuden edellytyksiä sekä selvitysten määräaikoja. Mikäli kuntarakennelain mukaista yhdistymisavustusta halutaan saada, on liitoksen tultava voimaan vuoden 2017 aikana. Uusi kuntalaki on joidenkin lukujen osalta jo astunut voimaan ja kaikkien lukujen osalta se astuu voimaan seuraavien vuonna 2017 pidettävien kunnallisvaalien jälkeen. Hallitus on nimennyt valmistelijan sote-uudistukselle ja siihen liittyvää lainsäädäntöä, samoin kuin väliportaan hallintoa koskevaa lainsäädäntöä valmistellaan. Lautakunta Kunnanhallitus

25 Sivu 25 Tällä hetkellä ei ole syytä aloittaa kuntaliitosneuvotteluja tai kutsua edustajia neuvotteluihin kuntaliitoksista, vaan edelleen odottaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavan selkeydyttyä tiedetään tulevista rakenteista ja kuntien tehtävistä, jotta voidaan tehdä ratkaisuja liittyen mahdolliseen kuntarakenteen muuttamiseen. Lisäksi metropolialueen erityiskysymykset, mahdollisen väliportaan hallinnon tehtävien muodostuminen sekä hallituksen linjausten vaikutukset tulee ensin saada selville. Vuonna 2015 on tapahtunut kolme kuntaliitosta, vuonna 2016 tapahtuu neljä kuntaliitosta ja vuonna 2017 kaksi. Vuonna 2014 liitoksia tehtiin yhteensä 10 kappaletta. Liitteet ja oheismateriaali - oheismateriaalina valtuustoaloite KV 74 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. merkitsee selostusosan vastauksena valtuustoaloitteeseen koskien Lohjan kaupungin edustajien kutsumista kuntaliitosneuvotteluihin sekä 2. toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. = = = Lautakunta Kunnanhallitus

26 Sivu 26 KH:525 /2015 KV 75 KH KUNNANVALTUUSTON KOKOUKSISTA KUULUTTAMINEN VUONNA 2016 n työjärjestyksen 8 mukaan kunnanvaltuuston kokouskutsu tulee lähettää kirjallisena vähintään 7 päivää ennen kokousta erikseen kullekin valtuutetulle ja niille henkilöille, joilla on kokouksessa sekä läsnäolo- että puheoikeus. Samanaikaisesti kokouskutsu on saatettava yleisesti tiedoksi julkisille kuulutuksille varatulla ilmoitustaululla. Työjärjestyksen 10 :n mukaan valtuuston kokouksen ajasta ja paikasta kuulutetaan niissä lehdissä, joissa valtuusto on päättänyt kuuluttaa kokouksistaan. Vuoden 2015 aikana kunnanvaltuuston kokouksista on kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti kuulutettu julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. KV 75 Kunnanhallitus päättää ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuuston kokouksista kuulutetaan vuoden 2016 aikana julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että valtuuston kokouksista kuulutetaan vuoden 2016 aikana julkisille kuulutuksille varatun ilmoitustaulun lisäksi kunnan internetsivuilla. = = = Lautakunta Kunnanhallitus