Hyvää työtä! Osatyökykyisten työllistäminen osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa - TYÖKIRJA -
|
|
- Albert Halttunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mari Mononen, Ville Villberg ja Johanna Haaga-Shrestha Hyvää työtä! Osatyökykyisten työllistäminen osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa - TYÖKIRJA -
2 Hyvää työtä! Osatyökykyisten työllistäminen osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa Kirjoittajat: Mari Mononen, Ville Villberg ja Johanna Haaga-Shrestha Julkaisija: Rinnekoti-Säätiö sr, Taidoista työpoluksi -projekti Rinnekodin julkaisusarja 5/2017 ISBN (nid.) ISBN (PDF) 2 Hyvää työtä!
3 Sisältö Johdanto 4 Taustaksi: Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 5 Rinnekoti yhteiskunnallisena yrityksenä 7 Toiminnaksi: Hyvän työn ohjelma osaksi strategiaa 8 Hyvän työn ohjelman hyödyt organisaatiolle 11 Kuinka teen Hyvän työn ohjelman? 12 Tueksi: Case Rinnekoti 19 Rinnekodin Hyvän työn ohjelma 20 Katsaus nykytilanteeseen 20 Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta 24 Yhteiskunnalliset vaikutukset näkyviin 30 Hyvää työtä! 3
4 Johdanto Kuluttajat ovat aiempaa kiinnostuneempia siitä, millaisissa yrityksissä heidän käyttämänsä palvelut tuotetaan. Omilla valinnoilla halutaan luoda oikeudenmukaisempaa maailmaa. Suomalaisen Työn Liiton toteuttamassa selvityksessä (2015) kuluttajilta kysyttiin, mitkä asiat heidän mielestään kuuluvat vastuulliseen yrittäjyyteen. Vastaajien mukaan tärkeimpiä asioita olivat avoimuus yrityksen tavoitteista ja liiketoiminnasta sekä siitä syntyvien voittojen käyttämisestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Avoimuus ja toiminnan läpinäkyvyys lisäävät niin työntekijöiden kuin asiakkaiden luottamusta yritystä kohtaan ja parantavat yrityksen brändimielikuvaa. Nämä asiat edesauttavat kestävämmän liiketoiminnan rakentamista. Julkinen sektori on alkanut yhä enemmän vaatia kilpailutuksiin osallistuvilta palveluntuottajilta vastuullisia toimia esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistämiseksi. Yritykset, joilla on kokemusta osatyökykyisten ihmisten työllistämisestä ja työyhteisön monimuotoisuudesta, voivat olla paremmassa asemassa kilpailutuksissa. Suomalaisen Työn Liitolta on vuodesta 2011 alkaen voinut hakea Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä, jonka saadakseen yrityksen on osoitettava kantavansa yhteiskunnallista vastuuta. Rinnekoti-Säätiöllä merkki on ollut käytössä vuodesta 2014 alkaen. Rinnekoti on halunnut kehittyä yhteiskunnallisena yrityksenä ja kertoa vastuullisista toimintaperiaatteistaan entistä selkeämmin sekä työntekijöilleen, palvelunkäyttäjille että yhteistyökumppaneilleen. Rinnekodille ei riitä, että yhteiskunnallisen yrityksen merkki on kerran saatu, vaan se haluaa jatkuvasti kehittää yhteiskunnallisesti merkittävien toimintatapojen toteutumista ja seurata tavoitteiden edistymistä. Siksi vuonna 2014 Rinnekoti määritteli strategiansa osaksi Hyvän työn ohjelman: työnantajaperiaatteet, joiden avulla edistetään osatyökykyisten ja kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä Rinnekodissa ja laajemmin yhteiskunnassa. Hyvän työn ohjelman avulla osatyökykyisten työllistämisestä aiheutuvat yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkyviksi. Hyvän työn ohjelmassa työnantaja lähtee aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tavoittelemaan yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoksia, joista ei ole sille välttämättä suoria liiketoiminnallisia hyötyjä. Panostus osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi on Rinnekodissa ollut verrattain suurta ja useat yksiköt ja työntekijät on haluttu ottaa mukaan kehittämiseen. Tavoitteiden edistämiseksi on kehitetty monipuolisia keinoja, joita jokainen työntekijä voi käyttää. Rinnekoti haluaa nyt haastaa muita työnantajia suunnittelemaan oman Hyvän työn ohjelman. Tässä työkirjassa kerrotaan, kuinka yhteiskunnalliset yritykset ja muut toimijat voivat lanseerata samankaltaisen ohjelman ja mitä hyötyä siitä voi olla. Työkirjassa esitellään myös Rinnekodin kokemuksia ohjelman julkaisusta ja jalkauttamisesta, ja toivomme että kokemusten jakamisesta on hyötyä. 4 Hyvää työtä!
5 Taustaksi Työkirjan Taustaksi -osiossa kerrotaan, mikä on yhteiskunnallinen yritys, ja kuinka se eroaa muista organisaatioista. Lisäksi pohditaan, mitä hyötyä yhteiskunnalliseksi yritykseksi rekisteröitymisestä voi olla. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliselle yritykselle on kansainvälisesti monenlaisia määritelmiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimittaman selvityksen (2015) mukaan useimpia määritelmiä yhdistävä kriteeri on, että yhteiskunnallisen yrityksen keskeisin päämäärä ei ole rahallisen voiton tuottaminen, vaan yhteiskunnallisen hyvän lisääminen liiketoiminnan keinoin. Suomessa organisaatio voi tunnustautua yhteiskunnalliseksi yritykseksi hakemalla yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä Suomalaisen Työn Liitolta, jossa puolueettomista toimijoista koostuva toimikunta käsittelee hakemukset. Merkki on todettu luotettavaksi keinoksi viestiä yrityksen toimintatarkoituksesta ja samalla merkki itsessään lisää yhteiskunnallisten yritysten tunnettuutta. Tässä työkirjassa yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan Suomalaisen Työn Liiton määrittämien kriteerien mukaista organisaatiota. Määritelmän mukaan yhteiskunnalliset yritykset harjoittavat kestävää pitkän tähtäimen liiketoimintaa ja kantavat yhteiskunnallista vastuuta. Yhteiskunnallinen yritys on perustettu ratkomaan yhteiskunnallisia ongelmia, ja se käyttää vähintään puolet voitostaan toimintansa kehittämiseen tai lahjoittaa sen hyvään tarkoitukseen, ja sen liiketoiminta on avointa ja läpinäkyvää. Nämä ovat ensisijaisia kriteerejä, joita painotetaan yhteiskunnallisen yrityksen merkin hakuprosessissa. Yhteiskunnallinen yritys - merkin kriteerit Ensisijaiset kriteerit: 1. Yrityksen tarkoitus on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. 2. Suurin osa voitosta käytetään yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. 3. Liiketoiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys. Toissijaiset kriteerit: Yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen. Heikossa asemassa olevien työllistäminen. Työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksen tekemiseen. Yhteiskunnallinen yritys -merkin kriteerit (Suomalaisen Työn Liitto) Hyvää työtä! 5
6 Taustaksi Edellä mainittujen kriteerien lisäksi Suomalaisen Työn Liitto on määritellyt toissijaisia kriteerejä, joiden täyttäminen edesauttaa merkin saamista. Näitä ovat 1) yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuotettujen yhteiskunnallisten vaikutusten mittaaminen 2) heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen ja 3) työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon. Yhteiskunnallisen yrityksen merkin haltijan on säännöllisin väliajoin raportoitava Suomalaisen Työn Liittoon kriteerien täyttymisestä. Merkki myönnetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja merkin haltijan on vuosittain tehtävässä sähköisessä ilmoituksessa toimitettava lyhyt vakuutus kriteerien täyttämisestä. Vuonna 2016 merkki oli käytössä noin 110 yrityksellä ja yhdistyksellä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa on kuitenkin jopa yritystä, jotka täyttävät yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit. Tästä voi päätellä, että merkki ei ole vielä tavoittanut kaikkia potentiaalisia yrityksiä ja että yhteiskunnallisten yritysten tunnettuus on Suomessa vielä vähäistä. Vuonna 2014 perustettu yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö Arvo-liitto pyrkii omalta osaltaan parantamaan tietoutta yhteiskunnallisesta yrittämisestä ja kertomaan sen tarjoamista mahdollisuuksista. Arvo-liitto näkee yhteiskunnallisten yritysten erityiseksi arvoksi sen, että ne tuottavat palveluja ja pystyvät uudistamaan palvelurakenteita inhimillisesti ja taloudellisesti kestävästi, sosiaalisesti ja ekologisesti hyvinvoivaa yhteiskuntaa vahvistaen. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu esimerkiksi edistämään erityisryhmien työllistymistä ja parantamaan heidän elämänlaatuaan. siltä, että yhteiskunnallisen yrittämisen taustalla on aito tahto tehdä enemmän kuin on välttämätöntä. Vaikuttavuusinvestoiminen ei ole vielä Suomessa kovin yleinen rahoitusmalli eikä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamista ja osoittamista osata vielä riittävän hyvin. Kuitenkin vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen ovat tärkeitä asioita etenkin niille yhteiskunnallisille yrityksille, jotka hakevat työhönsä ulkoista rahoitusta. Jos yhteiskunnallista hyvää edistävän toiminnan taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset osattaisiin osoittaa paremmin, myös yhteiskunnallisen yrityksen merkin tunnettuus ja arvostus voisivat nousta. Tutustu tarkemmin Suomalaisen työn liitto Arvo-liitto Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Valtio ei tue yhteiskunnallisia yrityksiä, ja Suomalaisen Työn Liiton myöntämästä yhteiskunnallisen yrityksen merkistä maksetaan vuosittainen jäsenmaksu. Yhteiskunnallinen yritys voi saada vain sellaista tukea, joka on muidenkin yritysten haettavissa. Yhteiskunnallisen yrityksen merkkiä haetaan siitä huolimatta, sillä merkki toimii markkinointisignaalina, joka kertoo potentiaalisille yhteistyökumppaneille yrityksen yhteiskunnallisesta agendasta. Muita kannustimia statuksen hankkimiseen ei tällä hetkellä ole. Vaikuttaa 6 Hyvää työtä!
7 Taustaksi Rinnekoti yhteiskunnallisena yrityksenä Rinnekoti-Säätiö sr on Suomen monipuolisin yksityinen kehitysvamma-alan toimija, joka työllistää vuonna 2017 noin 1200 työntekijää. Rinnekoti tuottaa mm. asumispalveluja, työllistymistä ja osallisuutta edistäviä palveluja sekä kuntoutus- ja terveyspalveluja. Lisäksi säätiöllä on yleishyödyllistä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Rinnekodissa tehtävää työtä ohjaavat vahvasti säätiön arvot, joita ovat hyvä elämä, asiantuntijuus ja lähimmäisyys. Viime vuosina Rinnekoti on halunnut kehittyä myös osatyökykyisten ihmisten työnantajana. Vuonna 2013 Rinnekoti aloitti kuntouttavan työtoiminnan palvelun, käynnisti RAY:n (nykyään STEA) rahoittamana Taidoista työpoluiksi-projektin kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja perusti oman sosiaalisen yrityksen, Lakiston Palvelut Oy:n. Lakiston Palvelujen toiminta-ajatuksena on kehitysvammaisten ja muiden vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistäminen. Vuonna 2014 Rinnekoti rekisteröityi yhteiskunnalliseksi yritykseksi. Hakeutuminen oli luontevaa, koska Rinnekodin toiminta on jo säännöissä määritelty yhteiskunnallisen yrityksen kriteerien mukaiseksi. Yhteiskunnallisen yrityksen statuksesta nähtiin olevan erityistä hyötyä toiminnan viestimisessä ja näkyvyyden lisäämisessä ulospäin. Rinnekoti oli myös perustamassa yhteiskunnallisten yritysten etujärjestöä, Arvo-liittoa. Rinnekoti on kiinnostunut myös yhteiskunnallisen yrityksen toissijaisten kriteerien täyttymisestä. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymisen edistämistä on pidetty tärkeänä, minkä lisäksi työntekijöiden osallistumista arvopohjaisten työtapojen suunnitteluun ja toteutukseen haluttiin lisätä. Niinpä yhteiskunnallisen yrityksen strategian tueksi ja toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi laadittiin Hyvän työn ohjelman periaatteet, jotka vahvistavat Rinnekodin pyrkimyksiä täyttää toissijaiset kriteerit. Kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen edistäminen valittiin ohjelmassa erityisen huomion kohteeksi, koska Rinnekodilla on huoli heidän heikosta työmarkkina-asemastaan ja toisaalta siihen liittyvää vahvaa asiantuntemusta. Rinnekodissa palvelunkäyttäjään tai asiakkaaseen ei suhtauduta vain palvelujen kuluttajana ja vastaanottajana, vaan aktiivisena toimijana, jonka tavoitteita on mahdollista tukea monella tavalla. Miksi Rinnekoti hakeutui yhteiskunnalliseksi yritykseksi? Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat viimeisen viidentoista vuoden aikana muuttuneet melko lailla. Julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien rinnalle on tullut voimakkaasti laajentuva kaupallinen palvelubisnes. Tästä syystä monille kolmannen sektorin palveluntuottajille on syntynyt tarve erottautua puhtaasti kaupallisista palveluista tuomalla näkyväksi muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, joita toiminnalla on. Rinnekoti on yhteiskunnallinen yritys jo sääntöjensä pohjalta ja sen luontaiset toimintatavat vahvistavat yritysmuotoa. Yhteiskunnallisen yrityksen merkki selkeyttää identiteettiämme ja viestii arvoistamme ulospäin. Markku Niemelä Rinnekodin johtaja , Arvo-liiton perustajajäsen Hyvää työtä! 7
8 Toiminnaksi Työkirjan Toiminnaksi -osiossa esitellään Hyvän työn ohjelman idea, ja havainnollistetaan, kuinka sen avulla saadaan yhteiskunnallista hyvää edistävä toiminta näkyväksi. Hyvän työn ohjelma osaksi strategiaa Hyvän työn ohjelma kokoaa yhteen organisaation linjaukset siitä, millä eri tavoilla organisaatiossa edistetään vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä, ja tuo ne näkyviksi. Ohjelma on myös hyvä työkalu yhteiskunnallisten tavoitteiden pilkkomiseen konkreettisiksi tehtäviksi, joiden toteuttamiseen jokainen työntekijä voi osallistua. Samalla hahmottuu, millaisia lisätoimia tarvitaan periaatteiden jalkauttamisessa toimintatavoiksi ja mistä niiden toteuttamiseen löydetään resurssit. Malli on kehitetty ja pilotoitu Rinnekoti-Säätiössä. tapoihin. Koko työyhteisön on oltava valmis ottamaan vastaan ja perehdyttämään osatyökykyisiä tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työkavereita. Tämä kannattaa ottaa huomioon tavoitteita määritellessä: koko työyhteisön voi haastaa yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Seuraavalla sivulla on Rinnekodin Hyvän työn ohjelma, jonka sisältö ja määrittelyn vaiheet on avattu tarkemmin tämän työkirjan loppupuolella. Rinnekodin kokemuksen mukaan ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen on hyvä ottaa mukaan koko työyhteisö, jos mahdollista. Ei riitä, että määritellään tavoitteeksi työllistää tietty määrä ihmi-siä, vaan huomiota pitää kiinnittää myös työllistymisen tukemisen 8 Hyvää työtä!
9 Rinnekoti-Säätiö on yhteiskunnallinen yritys ja yleishyödyllinen säätiö. Hyvän työn ohjelmalla halutaan edistää reilua työelämää ja tukea osatyökykyisten työllistymistä. Ohjelman toivotaan toimivan mallina myös muille työnantajille. Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää myös osatyökykyisiä harjoittelijoita. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Kartoitamme aktiivisesti millaisia työmahdollisuuksia eri toimipisteistä löytyy. Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Huomioimme, että joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Hyvän työn hankinnat Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntuottajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osakykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osakykyisten työllistymistä. Rakennamme työpolkuja eteenpäin aktiivisesti aina, kun henkilöllä on halua ja taitoja edetä. Työllistyjän omat toiveet ovat työllistymistä edistävän toiminnan lähtökohtana. Järjestämme työmahdollisuuksia sekä Rinnekodissa että ulkoisilla työmarkkinoilla. Hyvää työtä! 9
10 Toiminnaksi 10 Hyvää työtä!
11 Toiminnaksi Hyvän työn ohjelman hyödyt organisaatiolle 1 Yrityskuvan kirkastuminen Hyvän työn ohjelma on toimiva strateginen työväline yhteiskunnallisen toiminnan näkyväksi tuomiseen. Ohjelmalla voi osoittaa, että yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen on suunnitelmallista ja jatkuvaa, siihen on kehitetty monenlaisia keinoja ja se heijastaa yrityksen arvomaailmaa. 2 Henkilöstön voimavarojen parempi kohdentaminen Ohjelman suunnittelu voi käynnistää monenlaisia työnkuvia selkeyttäviä ja työntekoa tehostavia prosesseja. Kun aletaan pohtia, millaisia työnkuvia eri tavoin osatyökykyisille ihmisille kootaan, on järkevää käydä läpi useiden työntekijöiden työnkuvat. Työntekijöiden vastuualueita voidaan tämän jälkeen jakaa siten, että heidän vahvuutensa pääsevät esille ja myös hankittu koulutus ja kokemus saadaan parempaan käyttöön. Näin eri alojen osaajat pääsevät keskittymään ydintehtäviinsä, ja työnteosta tulee motivoivampaa ja tehokkaampaa. 3 Oman työn merkityksen syveneminen Työpaikoilla korostuu usein työntekijöiden asiantuntijaosaaminen: se mitä kukin osaa tehdä ja millainen koulutus kullakin on. Työntekijöiden on kuitenkin hyvä tunnistaa, mitä muita merkityksiä omalla työpanoksella voi olla. Hyvän työn ohjelman ansiosta työntekijät löytävät paremmin omat mahdollisuutensa edistää määriteltyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumista. 4 Monimuotoisempi työyhteisö Kun osatyökykyisten työllistymisen edistäminen otetaan tavoitteeksi, luodaan edellytyksiä monimuotoisemman työyhteisön syntymiselle. Jo rekrytoinnissa kiinnitetään huomio siihen, että työyhteisöön haetaan tietoisesti ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja. Työpaikka hyötyy monimuotoisuudesta eri tavoin. Monimuotoisessa työyhteisössä voidaan hyödyntää useita erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia, jolloin työpaikan luovuus usein lisääntyy. Hyvän työn ohjelmassa osatyökykyisyyteen suhtaudutaan ilman arvottamista ja leimaamista, ja siinä otetaan huomioon, että useimmissa työyhteisöissä on jo osatyökykyisiä ihmisiä. Osatyökykyisyys koskettaa todennäköisesti meistä jokaista jossain elämänvaiheessa tavalla tai toisella. 5 Näkyvät yhteiskunnalliset vaikutukset Hyvän työn ohjelman avulla voidaan puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja edistää oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi palkkaamalla kehitysvammaisen ihmisen tai jonkun muun vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön vähennetään sosiaalista eriarvoisuutta. Asialla on iso sosiaali-nen ja taloudellinen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle. Kehitysvammaliiton arvion (2015) mukaan Suomessa on noin työikäistä kehitysvammaista henkilöä, joista arviolta koulutetulla henkilöllä olisi työkykyä ja halua tehdä palkkatyötä. Tällä hetkellä kuitenkin alle 500 kehitysvammaista tekee työsopimussuhteista työtä. Hyvää työtä! 11
12 Toiminnaksi Kuinka teen Hyvän työn ohjelman? 1 Kiteytä organisaation yhteiskunnalliset tavoitteet Yhteiskunnallisten tavoitteiden muotoilu lähtee liikkeelle organisaation toimintatarkoituksen ja arvojen tunnistamisesta. Yhteiskunnallisen hyvän tavoittelu ei voi olla irrallaan organisaation muusta strategiasta, vaan se kannattaa kirjata osaksi sitä. Etenkin yhteiskunnallisissa yrityksissä, joilla jo määritelmällisesti on muitakin tavoitteita kuin taloudellisen voiton tuottaminen, näiden tavoitteiden kirjoittaminen auki ja ottaminen osaksi strategiaa luo hyvän perustan niihin pääsemiseksi. Kirjaa tähän Visiomme Missiomme Arvomme Tavoittelemamme yhteiskunnalliset vaikutukset: Pohdi Mitä yhtymäkohtia näillä strategisilla linjauksilla on osatyökykyisten työllistämisen edistämiseen? 12 Hyvää työtä!
13 2 Arvioi nykytilanne Pohdi, kuinka organisaatiossasi edistetään tällä hetkellä osatyökykyisten työllistymistä sekä tuetaan heidän työyhteisöön liittymistä ja siinä pysymistä. Millä tavoin työpaikalla huomioidaan osatyökykyiset työntekijät esimerkiksi työtehtävien ja työtilojen näkökulmasta? Kuinka pyrkimys työyhteisöjen monimuotoisuuteen huomioidaan rekrytoinneissa? Millaisia valmiuksia työpaikalla on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ohjaamiseen ja perehdytykseen? Millaisia asenteita osatyökykyisyyttä kohtaan työpaikalla on? Erityisesti suurilla työpaikoilla voi olla tarpeen selvittää nykytilanne. Selvitys auttaa näkemään, mitkä asiat ovat jo hyvällä mallilla ja mihin asioihin kaivataan muutosta. Asiaan voi tarttua monella tapaa. Kevyt tapa selvittää työntekijöiden näkemyksiä nykytilanteesta on esimerkiksi verkossa toteutettava kysely, johon voi vastata nimettömästi. Hieman aikaavievämpi, mutta kenties syvällisemmän analyysin tarjoava vaihtoehto on työntekijöiden haastatteleminen. Jos työyhteisö ei ole kovin iso ja ilmapiiri on avoin, tietoa nykytilanteesta voidaan saada hyvin myös ryhmäkeskustelussa. Alkuun pääsemiseksi Mitkä asiat sitten tulisi selvittää? Osatyökykyisten työllistymiseen voi vaikuttaa usealla eri tavalla ja tasolla. Monelle tulee ensimmäisenä mieleen rekrytointipolitiikkaan liittyvät teot ja lupaukset, mutta se on vain yksi tapa muiden joukossa. Työpaikallasi on jo todennäköisesti työntekijöitä, joilla on erilaisia toimintarajoitteita tai tarvetta työnkuvien muotoilulle. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ja saada joustoja elämäntilanteen perusteella ovat tärkeitä tapoja edistää työssä jaksamista. Hyvät työterveyspalvelut ja työhyvinvointia lisäävä toiminta ylläpitävät ja parantavat työntekijöiden työkykyä. Myös työpaikalla olevia asenteita monimuotoisuutta ja osatyökykyisyyttä kohtaan voi olla syytä selvittää. Osatyökykyisten työllistymistä voi Hyvän työn ohjelman avulla edistää myös organisaation ulkopuolella. Tähän tarjoaa keinon esimerkiksi suuremmat hankinnat, joita organisaatio voi päättää keskittää niihin palvelun- ja tavarantoimittajiin, joilla on samankaltaisia tavoitteita. Kuinka hankinnat kilpailutetaan tällä hetkellä? Hyvää työtä! 13
14 Toiminnaksi 3 Huomioi työryhmässä erilaiset näkökulmat Ohjelman suunnitteluun kannattaa ottaa mukaan ihmisiä eri yksiköistä ja toimialoilta. Mikäli työryhmä koostuu vain johdosta, ei asiaa tule tarkasteltua riittävän monesta näkökulmasta. Siksi on tärkeää, että Hyvän työn ohjelman suunnittelutyöryhmään otetaan niitä henkilöitä, joille organisaation eri yksiköiden arki on tuttua. Henkilökunta tuntee parhaiten toimintaympäristön ja työpaikan mahdollisuudet. Työntekijöitä kuuntelemalla ohjelmasta saadaan käytännönläheinen ja eri toimintaympäristöihin sopiva. Työntekijöiden kokemusten kuuleminen ja heidän näkemystensä huomioiminen eivät kuitenkaan poissulje heidän haastamistaan uusien asioiden kokeilemiseen ja omien rajojen kasvattamiseen. Ei pidä unohtaa myöskään kokemusasiantuntijoiden roolia työryhmässä. Mikäli tarkoituksena on edistää esimerkiksi kehitysvammaisten työllistymistä, on hyvä kuulla myös kehitysvammaisten ihmisten itsensä näkemyksiä siitä, kuinka ohjelmassa määritellyt asiat tukevat tavoitetta. Pohdittavaksi: Keitä työryhmässä tarvitaan? Työryhmän kokoonpano Jäsen Työnkuva Ketä edustaa? 14 Hyvää työtä!
15 Toiminnaksi Määrittele periaatteet ja niitä edistävät 4 toimenpiteet Kun työryhmä on tutustunut nykytilanteeseen, heidän on helpompi havaita organisaatiossa olevia hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Se on hyvä tapa aloittaa Hyvän työn ohjelman laatiminen. Ensin työryhmässä voidaan todeta, miltä osin nykyinen toiminta on riittävää työllistymisen edistämiseksi ja miltä osin tarvitaan lisätoimenpiteitä. Tämän jälkeen sovitaan keskeiset teemat ja jokaiselle teemalle määritellään yksityiskohtaisemmat periaatteet. Hyvän työn ohjelman periaatteiden muotoilu voi vaatia tasapainottelua yleispätevyyden ja konkreettisuuden välillä. Periaatteet eivät saa jäädä liian ylätasoisiksi. Jokaisen periaatteen on oltava sellainen, että se voidaan pilkkoa teoiksi, joita voidaan lähteä toteuttamaan. Siksi jokainen periaate on avattava tarkemmin ja niitä on pohdittava työyhteisöjen arjen näkökulmasta. Toisaalta periaatteiden on oltava riittävän kattavia, etenkin jos organisaation palvelujen ja toimintojen kirjo on laaja. Periaatteet on muotoiltava sellaisiksi, että niiden edistymistä voi mitata. Periaatteet käytännössä Muotoile periaatteet. Kirjoita auki, kuinka periaatteiden mukainen toiminta näkyy työpaikalla. Haasta itsesi. Pohdi, millä toimenpiteillä omaa suoriutumista voidaan entisestään parantaa. Esimerkiksi Periaate Työntekijöillä on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää kehitysvammaisia työntekijöitä.. Periaatteesta johdetut käytännöt Kaikilla työntekijöillä on riittävästi tietoa kehitysvammaisuudesta. Jokaisessa yksikössä on työpaikkaohjaajan koulutuksen käyneitä henkilöitä. Toimenpiteet, joilla vahvistetaan omaa suoriutumista Tietoa kehitysvammaisuudesta koulutus perehdytysohjelmaan Työpaikkaohjaajan koulutus koulutusvalikoimaan Katso Rinnekodin esimerkki sivuilta Hyvää työtä! 15
16 Toiminnaksi 5 Toimeenpano ja resurssit Ohjelman toimeenpanoa varten täytyy luoda aikataulu ja varata siihen resursseja. Työntekijät voivat vastustaa toimeenpanoa, jos on epäselvää, kuinka paljon se vie heiltä ylimääräistä aikaa. Ohjelmaa suunnitellessa kannattaa arvioida, mistä ylimääräiset resurssit tulevat, tarvitaanko niitä lainkaan vai voiko ohjelman noudattaminen itse asiassa säästää organisaation voimavaroja. Esimerkiksi työnkuvien ja prosessien selkeyttäminen voivat alkupanostuksen jälkeen tukea koko työyhteisöä ja tehostaa työntekoa. Jos taas ohjelman käyttöönotto selkeästi edellyttää lisäpanostusta, pitää työntekijöille voida osoittaa, että tukea on saatavilla. Toisaalta voi olla syytä korostaa, että ohjelman edistäminen on osa normaalia työtä, johon voi hyvin käyttää työaikaa. Periaatteiden edistämisessä esimiehet ovat keskeisessä roolissa. Asiasta innostunut esimies osaa ottaa määritellyt näkökulmat huomioon eri tilanteissa, ilman että asian eteen nähdään sen kummemmin vaivaa. Mistä lisäresursseja? Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea itse eikä tietää kaikkea. Jos haluat edistää osatyökykyisten työllistymistä, on olemassa useita tahoja, joihin voit olla yhteydessä. Kunnat vastaavat vammaispalvelujen toteuttamisesta, johon sisältyy myös työllistymisen edistäminen. On olemassa lukuisia yleishyödyllisiä toimijoita, jotka voivat auttaa työn muotoilussa ja etsiä sopivaa työvoimaa. Esimerkiksi Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö on kehittänyt työyhteisölähtöisen työnmuotoilun Ratkomallin, ja se tarjoaa käyttöösi työn muotoilun asiantuntijoita maksuttomasti. Kuntoutussäätiön ylläpitämässä Osku Tie Työelämään verkkopalvelussa on koottuna ajankohtaisia hankkeita, joissa tuetaan osatyökykyisten työllistymistä. Työllistämälläsi henkilöllä voi olla oikeus työhönvalmentajan palveluihin, palkkatukeen ja työolosuhteiden järjestelytukeen. Rinnekodin Taidoista työpoluiksi projekti tarjoaa tämän oppaan lisäksi maksutonta konsultointi- ja suunnitteluapua omaan Hyvän työn ohjelmaan projektin päättymiseen eli vuoden 2017 loppuun asti. Lisätietoja eri tukimuodoista ja yhteistyökumppaneista: Hyvää työtä!
17 6 Seuranta, arviointi ja päivittäminen On tärkeää seurata, mitä Hyvän työn ohjelman toimenpiteitä organisaatiossa toteutetaan ja kertoa niistä henkilöstölle. Sen lisäksi, että periaatteiden mukaista toimintaa edistetään tietoisesti, sitä toteutetaan todennäköisesti arjessa muutenkin. Hyviä tavoitteita edistäviä toimintatapoja voidaan juurruttaa parhaiten kertomalla onnistumistarinoista työyhteisölle. On hyvä sopia, kuinka usein työryhmä kokoontuu arvioimaan asetettuja tavoitteita ja niiden saavuttamista, ja mitä mahdollisia lisätoimenpiteitä tarvitaan. Mitään ohjelmaa tai strategiaa ei tehdä ikuiseksi, joten ohjelmaa on tarpeen päivittää aika ajoin. Suunnittele ainakin Kuinka usein työryhmä kokoontuu? Kuinka seuranta toteutetaan? Raportoivatko yksiköt työryhmälle vai toteutetaanko uusi selvitys? Kuinka usein ohjelman sisältö tarkistetaan? Hyvää työtä! 17
18 Toiminnaksi Laadukas ohjelma on läpinäkyvä, osallistava ja innostava Yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan yleensä lakien asettamien vaatimusten ylittävää vastuunottoa. Siksi vastuullisen toiminnan toteutumisen edellytyksenä on, että johto on sitoutunut asiaan ja vaatii vastuullisuutta organisaation kaikilta tasoilta. Kaikki työntekijät eivät välttämättä innostu työskentelystä varauksetta. Johdon antamiin toimintaohjeisiin voi olla vaikea sitoutua, jos ei ymmärretä, mitä niillä tavoitellaan. Siksi on tärkeää, että Hyvän työn ohjelman tekemisen prosessi on avoin ja läpinäkyvä, ja työntekijät ovat tietoisia sen kaikista vaiheista. Koko henkilökunnan on tiedettävä, mikä ohjelma on, miksi sellainen on tehty ja kuinka se vaikuttaa heidän työhönsä. Aktiivinen ja säännöllinen tiedottaminen ja yhteinen keskustelu ovat tärkeitä ohjelman jalkauttamisessa. Samasta syystä työntekijän on hyvä ymmärtää, mitä tarkoittaa se, että hänen työpaikkansa on yhteiskunnallinen yritys. Kun yrityksellä on muitakin tavoitteita kuin voiton tavoittelu, työntekijöiden tulee tietää, mitkä arvot ja päämäärät toimintaa työpaikalla ohjaavat. Jokaisen työntekijän on tärkeää tietää oman työnsä merkitys kokonaisuudessa. Mahdollisuus osallistua keskusteluun ja vaikuttaa ohjelman sisältöön lisää työntekijöiden sitoutumista asiaa kohtaan. Prosessissa on annettava tilaa myös henkilökunnan mahdollisille vastalauseille, peloille ja epäluuloille. Myös ulkoinen viestintä on tärkeää. Yhteiskunnalliseen hyvään tähtäävästä toiminnasta kannattaa kertoa sidosryhmille avoimesti ja läpinäkyvästi. Se voi parantaa organisaatiosi yritysmielikuvaa, ja samalla myös haastaa ja innostaa muita organisaatioita osallistumaan yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. 18 Hyvää työtä!
19 Tueksi Työkirjan Tueksi -osiossa esitellään, kuinka Hyvän työn ohjelma vietiin osaksi toimintaa Rinnekodissa. Kokemukset ovat vapaasti kaikkien asiasta kiinnostuneiden tahojen hyödynnettävissä. Case Rinnekoti Hyvän työn ohjelma luotiin vuonna 2014 Rinnekodissa osaksi yhteiskunnallisen yrityksen strategiaa. Ohjelman periaatteet tähtäävät osatyökykyisten ihmisten työllistymisen edistämiseen eri tavoin. Ohjelmassa otetaan huomioon määrällisten tavoitteiden lisäksi myös työpaikkojen ja työnhakijoiden erityistarpeet sekä yhteiskunnallinen tilanne. Kehitysvammaiset ihmiset huomioidaan ohjelmassa erityisryhmänä, jolla on tasavertainen työllistymisen mahdollisuus muiden työnhakijoiden kanssa. Samalla kaikkien työntekijöiden hyvinvoinnin ylläpitämistä ja potentiaalin hyödyntämistä pidetään keskeisinä keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheisessa kuviossa on kuvattu, mitä vaiheita Rinnekodin Hyvän työn ohjelman jalkauttamisessa on ollut. Hyvää työtä! 19
20 Tueksi Rinnekodin Hyvän työn ohjelma Rinnekodin Hyvän työn ohjelma (sivulla 9) koostuu neljästä alakohdasta, joista jokaisen alle kuuluu useampia niitä tukevia periaatteita. Ohjelman ensimmäinen alakohta (Koko Rinnekoti oppimisympäristönä) tähtää siihen, että mahdollisimman moni henkilö voisi hankkia Rinnekodista työkokemusta erilaisilla harjoittelujaksoilla. Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti niin opiskelijoihin, työkokeilijoihin kuin työhön kuntoutujiinkin. Harjoittelujen onnistuminen pyritään takaamaan kouluttamalla henkilökuntaa harjoittelijoiden ohjaamiseen ja perehdyttämiseen, erityisesti huomioiden erityistä tukea tarvitsevat henkilöt. Harjoitteluun kuuluvien työtehtävien vaativuutta arvioidaan etukäteen, jotta harjoittelija onnistuisi työtehtävissään. Ohjelman toisessa alakohdassa (Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen) tavoitellaan sitä, että osatyökykyisillä henkilöillä olisi mahdollisuus työllistyä Rinnekotiin nykyistä paremmin ja että jokaisen työkyvystä pidetään huolta työuran aikana. Työyhteisöön liittyminen tehdään mahdollisimman helpoksi erilaisille ihmisille huolehtimalla laadukkaasta perehdytyksestä ja tarvittaessa tekemällä mukautuksia työtehtäviin tai työjärjestelyihin. Jokaisen työntekijän työpanosta arvostetaan ja ohjelmassa huomioidaan, että kaikkien työkyky vaihtelee uran aikana. Ohjelman kolmannessa alakohdassa (Hyvän työn hankinnat) pyritään vaikuttamaan myös muiden yritysten toimintaan siten, että mahdollisuuksien mukaan Rinnekoti-Säätiö valitsee tavaranja palveluntoimittajia, jotka kouluttavat tai työllistävät osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Lisäksi Rinnekoti on hyvä valinta niille palvelun ostajille, jotka edellyttävät palveluntuottajalta vastuullisuutta. Ohjelman neljännessä alakohdassa (Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet) kuvaillaan, kuinka Rinnekodissa toimitaan esimerkiksi niiden kehitysvammaisten henkilöiden kanssa, joilla on tavoitteena työllistyä palkkatöihin. Työllistymistä edistävä toiminta on aina tavoitteellista ja lähtee henkilön omista toiveista. Tavoitteena voi olla esimerkiksi määräaikainen harjoittelujakso tai palkkatyö, joka voi järjestyä suoraan työnantajalta tuetun työllistymisen keinoin tai vaikkapa henkilöstövuokrauksena Lakiston Palvelut Oy:n kautta. Rinnekodin Hyvän työn ohjelman periaatteiden merkitys ja niihin liittyvät toimenpiteet on avattu tarkemmin tämän työkirjan lopussa, sivuilla Katsaus nykytilanteeseen Vuonna 2016 selvitettiin haastattelemalla 90 esimiestä, kuinka Hyvän työn ohjelma tunnetaan ja millainen painoarvo sille on toimintaa suunnitellessa annettu eri tulosalueilla Rinnekodissa. Haastattelukierroksen avulla haluttiin selvittää kolme asiaa: Kuinka Rinnekodissa suhtaudutaan tuettuun työllistämiseen? Valmis selvitys annettiin koko Rinnekodin henkilökunnan luettavaksi. Tutustuttamalla koko henkilökunta Hyvän työn ohjelmaan tavoiteltiin henkilökunnan parempaa sitoutumista Rinnekodin arvopohjaiseen toimintaan. Tässä työkirjassa selvityksen keskeiset havainnot esitellään tiiviisti. Millaisia hyviä käytäntöjä eri yksiköissä on osatyökykyisten ja kehitysvammaisten työllistämiseen? Kuinka hyvin Hyvän työn ohjelman tavoitteet tunnetaan yksiköissä? 20 Hyvää työtä!
21 Tueksi Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Selvityksen mukaan Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti erilaisten harjoittelujaksojen järjestämiseen. Opiskelijoita otetaan harjoitteluihin melkein kaikkiin yksiköihin. Opiskelijaharjoittelijat pääsevät tekemään vastuullistakin ammatillista työtä ja monet harjoittelut ovat poikineet jatkoa. Muitakin harjoittelujaksoja, kuten työkokeiluja ja kuntouttavan työtoiminnan jaksoja, on järjestynyt kohtuullisen hyvin. Usein työkokeilijan tai työhön kuntoutujan työtehtäviä pitää kuitenkin räätälöidä kapeammaksi kuin alan opiskelijoilla, mikä koettiin joissain paikoissa hankalaksi esimerkiksi työvuorosuunnittelun näkökulmasta. Rinnekodin asiakkaiden hyvinvointia pidetään keskeisimpänä lähtökohtana harjoittelijoiden valinnalle. Harjoittelijat eivät saa kuormittaa asiakkaita eikä perehdytys saa viedä liikaa työntekijöiden aikaa asiakastyöltä. Tämän vuoksi harjoitteluun kuuluvat työtehtävät pitää suunnitella etukäteen niin, että harjoittelija voi selvitä niistä perehdytyksen jälkeen suhteellisen itsenäisesti. Pääsääntöisesti koettiin, että työntekijöillä on valmiuksia ohjata ja perehdyttää harjoitteluihin tulevia ihmisiä. Lisäkoulutusta Koko Rinnekoti oppimisympäristönä Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää myös osatyökykyisiä harjoittelijoita. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Kartoitamme aktiivisesti millaisia työmahdollisuuksia eri toimipisteistä löytyy. kaivattiin kuitenkin juuri erityistä tukea tarvitsevien harjoittelijoiden, kuten kehitysvammaisten ihmisten, ohjaukseen. Jotkut esimiehistä kokivat, että kaikilla työyhteisöillä ei ole riittävästi valmiuksia kohdata erilaisia työntekijöitä. Siksi koulutukset olisi hyvä suunnata koko työyhteisöille, ei vain ohjauksesta kiinnostuneille henkilöille. Koko työyhteisölle järjestetty koulutus lisää positiivista suhtautumista ja ymmärrystä erilaisia työntekijöitä kohtaan ja helpottaa uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Huomioimme, että joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Tavoite palkata avustaviin tehtäviin ensisijaisesti vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä ei ole vielä toteutunut Rinnekodissa. Useimmissa yksiköissä arvostetaan sitä, että työntekijät pystyvät tekemään mahdollisimman monenlaista työtä. Työnkuvat on määritelty laveasti ja monessa yksikössä lähes kaikki tekevät kaikkea: esimerkiksi ohjaajat voivat asiakastyön ohessa hoitaa myös kotitaloustöitä, ja myös esimiehet osallistuvat asiakastyöhön. Työnkuvien tarkentamiseen ja uudelleen määrittelyyn suhtaudutaan pääosin myönteisesti. Näin voisi muodostua uusia, eritasoisia osa- tai kokoaikaisia tehtäviä. Tämä toisi työhön uudenlaista ryhtiä ja tehokkuutta, Hyvää työtä! 21
22 Tueksi kun ammattilaisilta vapautuu aikaa koulutusta vaativiin työtehtäviin. Joissakin yksiköissä tunnistettiin myös keikkaluonteisia tai kausittaisia työtehtäviä, joita tekemään olisi mahdollista palkata myös osatyökykyisiä työntekijöitä. Ne yksiköt, joilla oli kokemusta kehitysvammaisten työllistämisestä, kannustivat muitakin yksiköitä kokeilemaan ja etsimään vaihtoehtoja ennakkoluulottomasti. Hyvän työn ohjelmassa otetaan huomioon, että osatyökykyisyys koskettaa usein lähes jokaista, sillä työkyky vaihtelee uran aikana. Useat esimiehet kertoivat keinoista, joita he käyttävät työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi. Esimiehet korostivat, että myös työtehtävien tilapäinen mukauttaminen on mahdollista, ja se sujuu helpommin, mikäli työntekijä kertoo tilanteestaan avoimesti koko työyhteisölle. Hyvän työn hankinnat Rinnekodissa suurimpien hankintojen kilpailutukset hoidetaan keskitetysti. Hyvän työn ohjelman periaatteet on otettu useissa kilpailutuksissa huomioon siten, että tarjouspyynnössä pyydetään toimittajaa osoittamaan, miten se edistää esimerkiksi osatyökykyisten ja vammaisten työllistymistä. Varsinaista työllistämisehtoa ei ole ollut vielä käytössä, mutta toimittaja saa työllistämistoimista lisäpisteitä kilpailutuksessa. Hyvän työn hankinnat Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntuottajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osakykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osakykyisten työllistymistä. Koska Rinnekoti tuottaa palveluja, Hyvän työn ohjelman mukaiset periaatteet näkyvät myös omissa tarjouksissa. Viime aikoina esimerkiksi kuntien tarjouspyynnöistä valtaosassa on ollut velvoite työllistää tai kouluttaa osatyökykyisiä. Omassa palveluntarjonnassa omaa yhteiskuntavastuullisuutta voidaan korostaa, vaikka työllistämisehtoa ei olisikaan. Kilpailutuksessa palveluntarjoajilta tiedustellaan usein jo etukäteen, mitkä asiat organisaatiossa koetaan tärkeiksi. Osatyökykyisten ihmisten työllistäminen on asia, joka Rinnekodissa on nostettu esille näissä vuoropuheluissa. Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Työllistymistä edistävän toiminnan periaatteet Rakennamme työpolkuja eteenpäin aktiivisesti aina, kun henkilöllä on halua ja taitoja edetä. Työllistyjän omat toiveet ovat työllistymistä edistävän toiminnan lähtökohtana. Järjestämme työmahdollisuuksia sekä Rinnekodissa että ulkoisilla työmarkkinoilla. Esimiesten kokemusten mukaan monet palvelunkäyttäjät viipyvät joissakin työ- ja päivätoiminnan palveluissa pitkiä aikoja. Usein se voi johtua siitä, että asiakas on tyytyväinen tutussa yksikössään, eikä välttämättä edes mieti muita vaihtoehtoja. Palvelunkäyttäjiä voidaan kuitenkin rohkaista tavoittelemaan muutakin. Tavoitteita asetettaessa ja väliarvioinneissa voi nousta esiin asioita, joita palvelunkäyttäjä haluaa tehdä. Palvelunkäyttäjän hyvin tunteva työntekijä voi tarttua näihin toiveisiin ja tukea palvelunkäyttäjää niitä kohti. 22 Hyvää työtä!
23 Tueksi Kokeiluun kannustetaan, vaikka vastoinkäymiset ovat mahdollisia. Jos asiakas palaa työtä kokeiltuaan samaan paikkaan kuin mistä hän on aiemmin lähtenyt, hänen tavoitteensa määritellään yhdessä uudestaan. Asiakas ei koskaan automaattisesti palaa tekemään samoja asioita kuin aiemmin, vaan tehtäviä ja toiminnan haasteellisuusastetta muokataan henkilön sen hetkiselle toimintakyvylle sopivaksi. Rinnekoti ei halua koskaan arvottaa, mikä on paras ja tavoiteltavin vaihtoehto kenenkin kohdalla, sillä kaikki lähtee liikkeelle yksilön mahdollisuuksista ja toiveista. Yhteenveto nykytilanteesta Nykytilan selvityksen mukaan Rinnekodissa toimitaan pääasiassa Hyvän työn ohjelman periaatteiden mukaisesti siitäkin huolimatta, että itse ohjelma ei ollut tavoittanut kaikkia esimiehiä. Rinnekodissa on kokemusta osatyökykyisten ihmisten työllistämisestä ja harjoittelujaksojen järjestämisestä. Omien työllistymiseen pyrkivien asiakkaiden tavoitteita edistetään monipuolisin keinoin, niin että asiakasta tuetaan tekemään asiaa koskevat päätökset itse. Lisäksi hankinnoissa on pystytty usein valitsemaan toimittajia, jotka ovat edistäneet osatyökykyisten työllistymistä muissa organisaatioissa. Joitakin kehittämistarpeita kuitenkin havaittiin. Jotkut esimiehistä toivoivat koko työyhteisöille suunnattua koulutusta, jolla lisätään työntekijöiden ymmärrystä osatyökykyisyydestä, valmiuksia ottaa työyhteisön jäseneksi erityistä tukea tarvitseva työntekijä ja toisaalta tunnistaa työympäristöstä tehtäviä, joita tekemään voitaisiin palkata henkilö, jolla on alentunut työkyky. Hyvän työn ohjelman tunnettuutta haluttiin lisätä viestinnän keinoin niin Rinnekodin sisällä kuin yhteistyökumppaneille. Työkirjan seuraavassa luvussa on avattu Rinnekodin Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta ja kuvattu, minkälaista ohjelman periaatteiden mukainen toiminta on. Jokaisen periaatteen yhteyteen on koottu nykytilan selvityksen myötä syntyneet toimenpiteet, joilla kehitetään toimintaa. Hyvää työtä! 23
24 Tueksi Hyvän työn ohjelma kohta kohdalta Hyvän työn ohjelman kohta Koko Rinnekoti oppimisympäristönä -periaatteet kuvaavat, että Rinnekodissa suhtaudutaan myönteisesti osaamisen kehittämiseen, ja siihen halutaan tarjota mahdollisuus mahdollisimman monelle. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Tarjoamme eri alojen opiskelijoille, työkokeilijoille ja työhön kuntoutujille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta. Rinnekodissa järjestetään opintoihin liittyviä harjoittelujaksoja. Työntekijöiden opiskeluun suhtaudutaan myönteisesti ja työn ohella kouluttautuminen tehdään tarvittaessa mahdolliseksi. Mahdollisuuksia hankkia työkokemusta tarjotaan myös TE-hallinnon työkokeilijoille, työhön kuntoutujille tai kehitysvammaisille työnhakijoille. Harjoittelijaa ei koskaan oteta korvaamaan toisen työntekijän työpanosta vaan lisävahvuudeksi yksikköön. Rinnekotilaisilla on hyvät valmiudet ohjata ja perehdyttää osatyökykyisiäkin harjoittelijoita. Kaikilla rinnekotilaisilla on riittävästi tietoa osatyökykyisyydestä. Jokaisessa yksikössä on henkilöitä, joilla on valmiuksia ja kiinnostusta ohjata ja perehdyttää harjoittelijoita. Ohjaamiselle ja perehdytykselle varataan riittävästi aikaa etenkin harjoittelujakson alussa. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ohjausta varten käydään sopiva koulutus, esimerkiksi työpaikkavalmentajan koulutus. Tarvittaessa koulutusta järjestetään koko työyhteisölle. Arvioimme työtehtävien vaativuutta etukäteen ja sovitamme työtehtäviä yksilöllisesti henkilön taitojen ja tavoitteiden mukaan. Harjoitteluun tulevien henkilöiden työtehtävistä sovitaan etukäteen erillisellä harjoittelusopimuksella. Työtehtävien määrittely lähtee liikkeelle tulevan harjoittelijan työ- ja toimintakyvystä sekä kiinnostuksen kohteista. Työtehtävien tarkoitus on tukea harjoittelulle määritettyjä tavoitteita. Työtehtäviä voidaan harjoittelun aikana muuttaa, lisätä tai vähentää, mikäli muutosten katsotaan edistävän harjoittelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kartoitamme aktiivisesti eri toimipisteiden työmahdollisuuksia. Arvioimme eri toimipisteiden työtehtäviä, jotta osaamme paremmin räätälöidä sopivia harjoittelujaksoja eri työkyvyn omaaville ihmisille. Näemme vaivaa ja käytämme luovuutta sopivien työnkuvien löytämiseksi. 24 Hyvää työtä!
25 Tueksi Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Harjoittelujaksot toimintasuunnitelmiin Harjoittelujaksojen järjestämiseen tarvitaan kaikkien yksikköjen sitoutumista. Suositellaan, että yksiköt määrittelevät vuosittain toimintasuunnitelmassa, kuinka paljon he ottavat tulevan toimintavuoden aikana opiskelijoita ja muita työelämään tutustujia harjoitteluun. Toimintasuunnitelmassa kuvataan, kuinka erityistä tukea tarvitsevat henkilöt otetaan huomioon harjoitteluja järjestäessä. 2. Harjoittelujen tavoitteet kaikille tutuiksi Harjoittelujen sisältöjä pohditaan huolella ja yksilöllisesti etukäteen, mutta jätetään niihin täsmentymisen varaa. Tehtävät suunnitellaan sellaisiksi, että niissä on mahdollista suoriutua itsenäisesti perehdytyksen jälkeen. Harjoittelujen sisältöä rakentaessa pidetään mielessä, että harjoittelijan ei ole tarkoitus korvata kenenkään työpanosta. Työyhteisön ei tarvitse tietää harjoittelijan taustoja tai esimerkiksi diagnoosia, mutta on tärkeää, että kaikki työyhteisössä tietävät, mitkä harjoittelun tavoitteet ovat. 3. Tietoa osatyökykyisyydestä kaikille Lisätään Osatyökykyinen työyhteisössä koulutus tilattavaksi koulutukseksi koulutuskalenteriin. Koulutus sopii esimerkiksi työyhteisön kehittämispäivän sisällöksi. 4. Harjoittelumahdollisuuksien kartoittaminen Kootaan työanalyysien pohjalta työvalmentajien käyttöön työharjoittelupankki, joka koostuu erilaisista osatyökykyisille soveltuvista harjoittelumahdollisuuksista. 5. Tasapuolinen tiedottaminen Rinnekodin kotisivuilla on alasivu harjoittelupaikkaa etsiville opiskelijoille. Vastaava sivu luodaan myös muista harjoittelumahdollisuuksista kiinnostuneille. 6. Harjoittelumahdollisuuksia opinnollistamisen avulla Syksyllä 2016 Rinnekodissa on käynnistynyt opinnollistamisen projekti, jonka kohderyhmänä ovat kehitysvammaiset henkilöt. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä harjoittelujaksoja, joissa on selkeät tavoitteet. Hyvää työtä! 25
26 Tueksi Ohjelman toinen kohta, Myönteisyys osatyökykyisten työllistämiseen, näkyy Rinnekodissa siten, että jokaisen ihmisen työpanosta arvostetaan. Lisäksi ollaan valmiita tekemään sopeuttavia järjestelyjä osatyökykyisten ihmisten työllistymisen eteen, koska se edistää tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Avustaviin tehtäviin palkkaamme ensisijaisesti vaikeassa työmarkkinaasemassa olevia henkilöitä. Palkkatyöhön pääseminen edellyttää sopivaa työkykyä. Kun työkyky riittää työtehtävän suorittamiseen, suosimme työnhaussa henkilöä, jolla on vaikea työmarkkina-asema ja/tai kehitysvamma. Työtehtäviä voidaan tarvittaessa mukauttaa niin, että henkilön työkyky on siihen sopiva. Kaikkien työntekijöiden ei tarvitse pystyä tekemään kaikkea. Sovimme osatyökykyisen työntekijän kanssa työnkuvan ja työpaikan säännöt selkeästi. Työsopimukseen kirjataan työntekijän työnkuva mahdollisimman täsmällisesti. Myöhemmin työnkuvaa voidaan täsmentää yhdessä esimiehen kanssa. Erilaiset työnkuvat ovat koko työyhteisön tiedossa. Työntekijän perehdytykseen käytetään riittävästi aikaa. Tarvittaessa perehdytysmateriaaleja selkokielistetään. Erilaiset tavat oppia otetaan huomioon. Tarvittaessa teemme mukautuksia esimerkiksi työympäristöön, jotta työnteko mahdollistuu. Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työnantajan velvollisuus on tarvittaessa ryhtyä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työssä selviämiseksi. Nämä mukautukset voivat liittyä työn järjestelyihin, fyysiseen työympäristöön, työmenetelmiin, työvälineisiin tai työn opastukseen, ja niiden tarkoituksena on lieventää ja ehkäistä vammaisuudesta johtuvia haittoja. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää työolosuhteiden järjestelytukea. Rinnekodissa olemme valppaita ja ryhdymme tarvittaessa toimenpiteisiin työnteon esteiden poistamiseksi. Joissain tehtävissä vammaisuuden kokemuksesta ja sen tuomasta asiantuntemuksesta on hyötyä. Eri työtehtävien suorittamisessa vammaisuuden kokemuksesta voi olla hiljaiseen tietoon perustuvaa huomattavaa hyötyä. Vammaisten ihmisten kokemusasiantuntijuutta hyödynnetään erilaisissa tilaisuuksissa ja päätöksenteossa. Vammaisia henkilöitä kuullaan myös palvelujen muotoilussa. Pidämme huolta kaikkien työntekijöiden työssä jaksamisesta. Kenen tahansa työntekijän työkyky voi muuttua työsuhteen aikana. Työntekijöiden työkyvystä ja työssä jaksamisesta huolehditaan mm. toimivalla työterveyshuollolla ja mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön. Hyvä esimiestyö on tärkeää. Pitämällä huolta kaikkien työntekijöiden voimavaroista ja hyvästä työilmapiiristä helpotamme myös osatyökykyisten työntekijöiden työhön tulemista. 26 Hyvää työtä!
27 Tueksi Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Arvot tutuksi työnhakijoille Rinnekodin arvot ja yhteiskunnalliset tavoitteet tuodaan tutuksi jo työnhakuvaiheessa. Työpaikkailmoituksissa kannustetaan kaikenlaisia ihmisiä hakemaan töihin ja tehtävissä edellytetään positiivista suhtautumista erilaisia työntekijöitä kohtaan. 2. Mahdollisuus vaikuttaa työhön Helpotetaan työntekijöiden työntekoa tarvittaessa työhön liittyvillä erityisjärjestelyillä ja tarjoamalla mahdollisuuksia vaikuttaa työnkuvaan. 3. Mukautukset näkyväksi Kerätään esimerkkejä työn mukautuksista ja positiivisesta erityiskohtelusta sekä viestitään niistä. 4. Lakiston Palvelut tutuksi Lakiston Palvelujen toiminta-ajatus tuodaan tutuksi kaikille rinnekotilaisille, jotta sosiaalisen yrityksen palveluja osataan hyödyntää paremmin. 5. Työtehtävät näkyväksi Työtehtäviä organisoidaan yksiköissä uudelleen niin, että mahdolliset avustavat tehtävät tulevat näkyviksi. Hyvää työtä! 27
28 Tueksi Ohjelmassa Hyvän työn hankinnoilla viestitään, että Rinnekodissa tehdään hankintoja yhteiskunnallisesti vastuullisilta palvelun- ja tavarantuottajilta, ja että Rinnekoti on myös itse vastuullinen palveluntuottaja. Periaate Periaatteesta johdetut käytännöt Ensisijaisesti valitsemme tavaran- ja palveluntoimittajia, jotka kouluttavat ja työllistävät osatyökykyisiä ja vammaisia henkilöitä. Palvelun- tai tavarantoimittaja saa kilpailutuksessa lisäpisteitä, mikäli se osoittaa sopimuskauden aikana työllistävänsä tai kouluttavansa osatyökykyisiä henkilöitä. Hankintoja tehdään myös säätiön sisältä, mm. Lakiston Palvelut Oy:stä, joka työllistää osatyökykyisiä henkilöitä. Hankinta Rinnekodista edistää osatyökykyisten työllistämistä. Kun kilpailutuksessa on työllistämisehto, vastaamme siihen pyydetyillä työllistämistoimilla. Toimenpiteet vahvistamaan omaa suoriutumista 1. Vaikuttavuutta viestinnällä Hyvän työn ohjelmaa tuodaan tutuksi myös vanhoille yhteistyökumppaneille sekä tavaran- ja palveluntoimittajille tapaamisissa ja viestinnässä. Hyvän työn ohjelma näkyy uutiskirjeissä ja sähköpostin allekirjoituksessa hankintoja tekevien työntekijöiden osalta. Hyvän työn ohjelma esitellään palvelukatalogissa, jolloin myös palvelun tilaajat saavat yhteiskuntavastuullisesta toiminnastamme enemmän tietoa. 2. Palvelut tutuksi Rinnekodin sisällä Työtoimintakeskukset tekevät listan palveluista ja tavaroista, joita heiltä voi tilata, jotta yksiköt ovat niistä tietoisia. Lakiston Palvelut Oy tiedottaa enemmän, millaisiin tehtäviin työntekijöitä löytyy. 28 Hyvää työtä!
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta
Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotYhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus
Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS
LisätiedotVerkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen
Verkostoja hyödyntäen järjestöje kautta aitoon työllistymiseen Mikkeli 15.10.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja opettaja/kouluttaja Työkokemusta ja yhteistyötä
LisätiedotTyöllistymistä edistävien järjestöjen varautuminen tulevaan näkökulmia kilpailutukseen. Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen
Työllistymistä edistävien järjestöjen varautuminen tulevaan näkökulmia kilpailutukseen Asiakkuus- ja myyntijohtaja Jaana Laaksonen Rinnekodin historia Ensimmäiset kehitysvammaiset Helsingin Diakonissalaitoksen
LisätiedotTyön tuki -malli 2011
Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotSATAOSAA työhönvalmennus
SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotHankinnoilla työllistämisen malli
Hankinnoilla työllistämisen malli Strateginen tuki ja hankintojen kartoitus Työvoimapalvelut Strateginen suunnittelu ohjaa vastuullisten hankintojen toteuttamista. Esimerkiksi vastuullisia hankintoja
LisätiedotTavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina
Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
Lisätiedot11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan
LisätiedotSosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotTyöhönvalmennuksen prosessikortit
Työhönvalmennuksen prosessikortit Oma halu työelämään Asiakkaaksi ohjautuminen Kyky nähdä asiakkaan osaaminen ja vahvuudet Työhönvalmennus työpaikalla Neuvonta, ohjaus, mentorointi, opetus Työllistyminen
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotTyönantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä
Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely
LisätiedotVates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa
Vates-säätiön ja Välityömarkkinat osana työelämää projektin esittely Vantaa 3.11.2014 Petri Puroaho Taustani Sosiaaliohjaaja, yhteiskuntatieteiden maisteri ja kouluttaja Pohjanmaa Häme Keski-Suomi Uusimaa
LisätiedotSuomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki
Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn
LisätiedotHyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri
Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä
LisätiedotPaikka auki. osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma Paikka auki - peruslähtökohdat Paikka auki -avustusohjelman tarkoituksena
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään
Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotHankinnoilla työllistämisen malli Tampereella
Hankinnoilla työllistämisen malli Tampereella Työllisyyspalvelut 1 Ilona Sola Tampereen kaupungin hankintojen periaatteet määritellään talousarviossa Kaupungin hankintojen periaatteet koskevat palvelualueita,
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotHyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu
Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.
LisätiedotTEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/
TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten
LisätiedotVälityömarkkinat osana työelämää. Pori Petri Puroaho, Vates-säätiö
Välityömarkkinat osana työelämää Pori 11.6.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Edistää vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyttä sekä kehittää työelämän monimuotoisuutta.
LisätiedotKaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012
Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia
LisätiedotTe-toimisto. työllistymisen tukimuodot
Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista
LisätiedotTyöllistämisehto Iisalmen kaupungin hankinnoissa. PL 10, Iisalmi Puh. (017)
Työllistämisehto Iisalmen kaupungin hankinnoissa PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa Sosiaalisesti vastuullinen hankinta = * hankintayksikkö huomioi hankintansa
LisätiedotKuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)
Kuntastrategia 2019-2025 Kh 20.5.2019 Liite 8 ( 105) Kv 10.6.2019 Liite 1 ( 23) Ihmisen kokoinen Marttila 2000 Asukasta 100 Työntekijää 11 Esimiestä 220 Yritystä 530 Työpaikkaa 41 Yhdistystä Kuntastrategia
LisätiedotPaikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma
Paikka auki II - osatyökykyisten ja nuorten työllistämisen avustusohjelma 1 Paikka auki II - peruslähtökohdat Paikka auki II -avustusohjelman tarkoituksena on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotHankintojen avulla työllistäminen Helsingissä
Hankintojen avulla työllistäminen Helsingissä n. 6-8 kk n. 4-6 kk 1. Hankintojen kartoitus ja kilpailutuksen valmistelu 2. Tarjouspyynnön laadinta ja julkaisu 3. Tarjousaika 4. Sopimus ja työllistettävien
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotLapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015
Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,
LisätiedotKYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE
KYVYT KÄYTTÖÖN -SEMINAARI 13.-14.10.2015 TAMPERE Avaussanat ylijohtaja Leo Suomaa 13.10.2015 Lupaus pitäköön Me olemme yhteiskuntana edustajiemme välityksellä luvanneet itsellemme hyvinvoinnin joka edellyttää
LisätiedotTEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti
TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa
LisätiedotMoninaisuus on rikkaus Lahti
Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden
LisätiedotKuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.
Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
Lisätiedotvarhaiskasvatukseen ja kouluihin
Pikaopas Vaikuttavuutta verkkokoulutuksella varhaiskasvatukseen ja kouluihin Määrittele Opiskele Sovella Juurruta Vaikuta Vuorovaikutteinen verkkokurssi työyhteisön yhteiseen opiskeluun Tämä opas tarjoaa
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotTyöllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa
Työllisyyden edistäminen sosiaalisena kriteerinä kaupungin hankinnoissa Vantaan kaupunki Elina Patana 7.3.2016 Elinvoimaohjelman 2014-2016 painopisteet 1. Yrityspalveluiltaan ylivoimainen 2. Edelläkävijä
LisätiedotTyötä tekijälle vaikutukset näkyviksi
Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotTyönantajakysely Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus
Työnantajakysely 2013 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus Aineisto Sähköinen kysely pirkanmaalaisille työnantajille Vastaajina 29 työnantajaa Suurin osa vastaajista esimies-asemassa
LisätiedotPalkkatukityön merkitys ja tavoitteet
Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,
LisätiedotYRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tiedot Kyseessä on: Ennakointi/Uusi työnantaja: Arviointi/Työnantaja, joka on työllistänyt erityistä tukea tarvitsevan henkilön: Toimiala: Työnantaja: Katuosoite: Postinumero:
LisätiedotOsallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani
Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotMistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala
Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena
Työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja työhöntulijan tukena Työyhteisössä voidaan tarvita järjestelyjä uuden tai vanhan työhöntulijan vastaanottamiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Työhöntulija voi olla
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotHenkilöstöjohtaja Leena Kaunisto
16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä
LisätiedotTampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia
Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen
LisätiedotAutismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia
Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja
LisätiedotViestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Etunimi Sukunimi
Viestintäsuunnitelma Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) 1 19.5.2017 Etunimi Sukunimi Sisältö Viestinnän tavoitteet Priorisoidut kohderyhmät Kanavat Pääviestit Visuaalinen viestintä Projektit / toimenpiteitä
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään. Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus
Osatyökykyisille tie työelämään Pohjois-Savon maakunnan Konsensussopimus Sopimuksen taustaa Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeen tavoite on mahdollistaa
LisätiedotSosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus
Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
Lisätiedottyöpaikkaohjaajan opas
työpaikkaohjaajan opas LUKIJALLE Tähän oppaaseen on koottu ohjauksessa huomioitavat ydinasiat, jotka antavat vinkkejä työssä tapahtuvan oppimisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Paljon lisämateriaalia
LisätiedotSuomalainen työ ja sen merkitys , Tero Lausala & Marko Ilvonen
Suomalainen työ ja sen merkitys 23.11.2018, Tero Lausala & Marko Ilvonen 106 vuotta suomalaisen työn puolesta Kotimaisen Työn Liitto perustettiin 1912 Vuonna 1917 ensimmäinen alkuperämerkki Avainlippu
LisätiedotTE-palvelut yrityksille ja työnantajille
Selkoesite TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi TE-palvelut yrityksille ja työnantajille Tämä esite kertoo, mitä palveluja TE-toimistot tarjoaa yrityksille ja työnantajille. TE-palveluista
LisätiedotLinjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri
Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotUudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa
Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotGreen Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1
Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen
LisätiedotLiite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet
Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotVapaaehtoistoiminnan linjaus
YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET
LisätiedotHENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!
HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään hankepäälikkö Päivi Mattila-Wiro ja projektipäällikkö Raija Tiainen 1 1.11.2017 Osatyökykyisille tie työelämään Osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran
LisätiedotOhjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Yhteistoimintaryhmä 93 25.10.2018 Asianro 973/01.01.01/2018 306 Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa Päätöshistoria Yhteistoimintaryhmä 25.10.2018 93
LisätiedotMerkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush
Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland
LisätiedotKymenlaakson konsensussopimus. Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi
Kymenlaakson konsensussopimus Työelämäverkoston kokoaminen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi Sisällys Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, eli yli puolella työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotVIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta
VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana
LisätiedotHyvän elämän toimintamalli kunta- ja maakuntaalan
Hyvän elämän toimintamalli kunta- ja maakuntaalan työpaikoille KT ja pääsopijajärjestöt ovat yhteistyössä luoneet hyvän elämän toimintamallin kunta- ja maakuntaalan työpaikoille. Toimintamalli soveltuu
LisätiedotYksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit
Yksi tekijöistä Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit Laatukriteerit on laadittu erityisesti vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukeviin palveluihin. Tarkoituksena
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotSaimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos
Saimaan rannalla. n valtuustostrategia 2018-2021 Luonnos 1.11.2017 Arvot n kaupungin strategiassa (1/2) n kaupunki kertoo omista arvoistaan ja strategiastaan arvokirjan avulla. Strategisen ajattelun tulee
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotKeiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1
Keiturin Sote Oy Strategia 2018-2021 17.12.2017 Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1 Strategiatyön perusta Strategian perustana työ, joka on tehty yhdessä kuntalaisten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotHyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
Lisätiedot