Sipoonlahden koulun pedagoginen suunnitelma

Transkriptio

1 Hankesuunnitelman liite 3 SIPOON KUNTA Sipoonlahden koulun pedagoginen suunnitelma FCG KONSULTOINTI OY

2 1 (11) Oksanen Raila Sisällys 1 Sipoonlahden koulun nykytilanne ja tulevaisuus Koulun tilojen, oppimisympäristöjen ja toiminnan muutos Avoin oppimisympäristö Opetussuunnitelmalliset lähtökohdat Esiopetus Aamu- ja iltapäivätoiminta Perusopetus Sipoonlahden koulu Koulun opetussuunnitelmalliset lähtökohdat Koulun oppimisympäristöjen arkkitehtoniset lähtökohdat Oppikylät ja keskusalue Oppimispihat Opetuksen järjestäminen Hallinto ja oppilashuolto Pedagogisen suunnittelun eteneminen... 9

3 1 (9) Sipoonlahden koulun pedagoginen suunnitelma 1 Sipoonlahden koulun nykytilanne ja tulevaisuus Syksyllä 2016 Sipoonlahden koulussa aloitti 586 oppilasta. Luku ei pidä sisällään esioppilaita. Sipoonlahden koulu sijaitsee Söderkullan aluekeskuksessa. Koulun lähellä on päiväkoteja, urheilukeskus, terveyskeskus ja kaupallisia palveluja sekä seurakuntakeskus. Vuonna 2015 Sipoonlahden koulun alueella asui noin asukasta. Sipoonlahden koulun ympärille rakennetaan uusia asuinalueita. Vuotuisen kasvun arvioidaan olevan noin 400 asukasta, joista peruskouluikäisten osuus on noin 60 lasta vuodessa. Kasvusta johtuen nykyisten Söderkullan alueen koulutilojen on arvioitu riittävän lukuvuoteen asti. Hankesuunnitteluprosessin edetessä Sipoonlahden koulun laajennus- ja muutostöiden laskentaperusteeksi tarkentui noin 150 esioppilaan ja noin perusopetuksen oppilaan koulun. Esi- ja perusopetus toteutetaan 6-sarjaisena, kulloiseenkin tuntijakoon, pedagogiikkaan ja opetuksen järjestämiseen parhaiten soveltuvana. Laskentaperusteena on käytetty 6-sarjaista koulua. 2 Koulun tilojen, oppimisympäristöjen ja toiminnan muutos Uuden opetussuunnitelman toteuttaminen edellyttää koulun uudistumista niin pedagogisesti, fyysisesti, virtuaalisesti kuin sosiaalisesti ja toiminnallisesti. Tilojen muokattavuus ja erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen, opettajien yksinäisen roolin muutos tiedon haltijasta ryhmässä työskenteleväksi, tiedon lähteelle ohjaavaksi kanssaoppijaksi, vuorovaikutuksen ja kansainvälisyyden lisääminen, eri aistien käyttämiseen oppimisessa sekä yksityisyyden ja yhteisöllisyyden sopivan tasapainon löytäminen ovat muutamia esimerkkejä tulevista haasteista. Opettamisen suhde tilaan on suuressa murroksessa. Perinteinen koulu muodostui käytävän varrella sijaitsevista opettajien hallitsemista luokkahuoneista, jossa opettaja työskenteli yleensä yksin opetusryhmänsä kanssa. Nykyiset pedagogiset linjaukset tukevat hajautetumpia malleja, joissa integroidaan niin oppiaineita kuin opetus- ja opiskelumenetelmiä ja oppimisen tilat levittäytyvät kaikkialle kouluun. Modernit pedagogiat ja perusopetuksen eheyttäminen edellyttävät koulujen tiloilta järjestelyjen ja mitoitusten osalta muunneltavuutta ja monipuolisuutta. Pedagogiset linjaukset korostavat eri oppiaineiden välistä ja vuosiluokista riippumatonta eheyttämistä. Suuntaus on siirtyä oppiainejakoisesta toiminta- ja tilajärjestyksestä kohti monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja monikäyttötiloja, joissa mahdollistetaan monipuoliset työskentelytavat samoissa tiloissa. Tilassa voi työskennellä useampi aikuinen samanaikaisesti ja luokka tai luokat korvautuvat erilaisilla pienemmillä ryhmillä. Ryhmät voivat myös opiskella ja työskennellä eri tiloissa. Opettaja on luonut muunneltavien elementtien avulla oppimisympäristön, jossa hänellä on opetettaviin pienryhmiinsä ja yksilöihin välitön yhteys. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja toiminnan suunnittelijana korostuvat. Oppilaiden työskentely ja liikkuminen perustuvat opettajien suunnittelemaan tavoitteelliseen toimintaan.

4 2 (9) Koulujen monitilaratkaisut muistuttavat toimistojen tilaratkaisuja; koulussa on tiloja luentoja, seminaareja, ryhmä-, pienryhmä-, pari- ja yksilötyöskentelyyn, mutta tiloja myös hiljaiseen/äänekkääseen työskentelyyn ja ns. märkätiloja edellyttämään työskentelyyn. Koulun suunnitellaan tukemaan nykyistä oppimiskäsitystä oppilaasta aktiivisena toimijana oppimisprosessissa. Tilat tukevat monimuotoista, vuorovaikutteista ja oppilaslähtöistä vaihtelevaa opiskelua ja työskentelyä. Ne mahdollistavat ilmiöpohjaisen oppimisen kuin laaja-alaisten opintokokonaisuuksien, mutta myös ns. perinteisenkin opetuksen toteuttamisen. Osa koulun tiloista varustetaan tutkivaa oppimista ja taito- ja taideaineiden tarpeita vastaaviksi monitoimitiloiksi, ns. pajatiloiksi. Opetuksen ja oppimisen suhde on myös muutoksessa, koska käsitys oppimisesta on muuttunut. Luokan ja luokkatilan merkitys nykyisessä suhteessa vähenee. Oppilas pysynee osana ryhmäänsä, mutta työskentelyssä pyrkimyksenä on siirtyä pysyvistä luokkatiloista ja kalusteratkaisuista muunneltaviin tiloihin ja kalusteratkaisuihin. Nykyinen opetussuunnitelma perustuu lähtökohdiltaan aktiiviseen osallistuvaan oppimiseen, jossa oppilas yhteisöllisen työskentelyn avulla prosessoi ja tuottaa myös itse tietoa ja toteuttaa omaa yksilöllistä oppimispolkuaan. Koulun olosuhteet tukevat oppilaan yksilöllisen oppimisen ja työskentelytavan löytymistä. Tiivistäen koulujen muutos on seuraavanlainen: Keskiössä opetus oppiminen keskiöön Formaali opetus informaali oppiminen Opettaja tietolähteenä opettaja ohjaaja, aktivoija, kannustaja Oppilas seuraajana oppilas oppimisensa tekijä Ulkoa opituista oikeista omakohtaisiin kysymykset, joihin vastauksista etsitään vastauksia Opetusryhmät oppimisyhteisöt Luokkahuoneista avoimiin ja muunneltaviin tiloihin Painopisteen muuttaminen opetuksesta oppimiseen edellyttää koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin muutosta. Monipuoliset opiskelutavat edellyttävät opiskelu- ja oppimisympäristöjen muutosta, joka nyt Sipoonlahdessa toteutetaan koulun laajennus- ja muutostöiden myötä. 2.1 Avoin oppimisympäristö Avoimella oppimisympäristöllä tarkoitetaan monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, joissa erilaiset opiskelutilat ovat varusteltu erilaista työskentelyä varten. Tila, Sipoonlahden koulun oppikylä, on rytmitetty siten, että puolijulkiset ja puoliavoimet tilat vaihtelevat ja niiden välissä tilaa rajaavat esim. kiinteät rakenteet ja yksityiset tilat. Tila on muunneltavissa monella tavalla: se voi olla osa suurempaa kokonaisuutta (esim. suurryhmäopetus) se muodostaa oman kokonaisuutensa (esim. ryhmätyöskentelytila tutkivaa oppimista varten), sen voi jakaa pienempiin osiin (eriyttäminen) tilassa voi olla kiinteänä osana hiljaisen työskentelyn pienryhmätila tilaa voidaan jatkaa teknologian avulla

5 3 (9) Kuva 1. Luonnos alimman kerroksen oppikylän tilajaottelusta Avoin oppimisympäristö muodostuu erityyppisistä tiloista, jotka ovat tarkoitettu erilaisiin toimintoihin. Oppikylän keskelle muodostuu yhteisöllisyyttä rakentava tila, jota voi kuvata esiintymisen, aktiivisen toiminnan ja opiskelun tilana. Tässä tilassa työskentelylle ominaista on keskustelu, vuorovaikutus ja yhdessä työskentely. Monitoimitila voi toimia yhden ryhmän opiskelutilana tai luonnontieteen tai taitoja taideaineiden työpajatilana. Tila on rajattavissa hiljaista työskentelyä varten, mutta myös rajattavissa estääkseen äänen leviämisen muualle oppikylään. Monitoimitilat laajenevat pajoihin ja koulurakennuksen ulkopuolelle oppimispihoille. Avoimessa oppimisympäristössä korostuvatkin sekä äänen että näkymän rajaaminen. Molempia voidaan hallita ns. avoimissa-yhdistettävissä opetustiloissa ja pienryhmätiloissa. Täysin yksityisiä tiloja avoimessa oppimisympäristössä ei ole, mutta yksityisen tilan kaltaisia olosuhteita voidaan rakentaa mm. sulkeutuvien kalusteiden avulla. Avoimessa oppimisympäristössä tilassa työskentelee useita aikuisia ja ryhmiä samanaikaisesti. Perinteinen luokka (opetusryhmä) korvautuvat erilaisilla pienemmillä ryhmillä, jossa opettajana voi toimia oppikylän opettajista jokin muu kuin oppilaan ns. oma opettaja. Ryhmä voi jakautua ja osa oppilaista voi opiskella ja työskennellä myös muissa tiloissa. Opettajat ovat luoneet muunneltavien elementtien avulla oppimisympäristöjä, jossa heillä on opetettaviin pienryhmiinsä ja yksilöihin välitön yhteys. Avoimissa tiloissa opettajan rooli opettajana ja toiminnan suunnittelijana korostuvat. Oppilaat eivät harhaile päättömästi ilman ohjausta ja valvontaa ympäri koulua, vaan työskentely, liikkuminen ja valvonta ovat varmistettu yhteissuunnittelun avulla. Yhteisöllisen työskentelyn avulla oppilas prosessoi ja tuottaa myös itse tietoa ja toteuttaa omaa yksilöllistä oppimispolkuaan. Luokan ja luokkatilan merkitys nykyisessä suhteessa vähenee. Oppilas pysynee osana ryhmäänsä, mutta työskentelyssä pyrkimyksenä on siirtyä perinteisistä luokkatiloista ja kalusteratkaisuista yksilölliseen opiskeluun, jota tukevat muunneltavat oppimisympäristöt ja kalusteratkaisut. Jokaiselle luokalle osoitetaan ns. kotipesä ja oppilaiden opiskelutarvikkeille ja välineille varataan riittävästi säilytystilaa. Myös oppilaiden henkilökohtaisten tavaroiden säilytys huomioidaan.

6 4 (9) 3 Opetussuunnitelmalliset lähtökohdat 3.1 Esiopetus Perusopetuslain alaisen esiopetuksen keskiössä on lapsi. Esiopetuksen tehtävänä on parantaa ja edistää lapsen kehitys- ja oppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa. Esiopetus tulee järjestää käyttäen varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikka ja sen tulee korostaa oppimisen iloa ja eheytettyä opetusta. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan leikkiä ja lasten aktiivista roolia vahvistavia toimintatapoja opetella, kokeilla ja toimia. Oppimisessa lapsi etenee omaa vauhtia. 3.2 Aamu- ja iltapäivätoiminta 3.3 Perusopetus Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteen on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen, lapsen tarpeet huomioivan monipuolisen ja virkistävän toiminnan tarjoaminen sekä vähentää koulupäivän ulkopuolista aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta. Sipoossa aamu- ja iltapäivätoiminta tapahtuu koulussa tai koulun läheisyydessä sijaitsevassa muussa vaatimukset täyttävässä tilassa. Tilan tulee soveltua ap-/iptoimintaa, tukea sille asetettuja tavoitteita, olla turvallinen ja muutenkin tarkoituksenmukaisesti vastata lapsen kiinnostuksen kohteisiin ja toiminnan monipuolisuuteen. Sipoossa on linjattu, että koulujen peruskorjaus- ja uudishankkeissa huomioidaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tilatarpeet. Perusopetuksen perustana on oppivelvollisuuden suorittaminen ja laajan yleissivistyksen saavuttaminen. Perusopetuksen tulee antaa tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja tahtoa sekä valmiuksia ja kelpoisuus jatko-opintoihin. Opetussuunnitelmassa keskeisellä sijalla on oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaan myönteiset tunnekokemukset, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus sekä uutta luova toiminta edistävät oppimista. Yhteisöllisenä yksikkönä koulun tulee muodostaa oppiva yhteisö ja sen tulee tarjota oppilaille mielekkäitä oppimisympäristöjä sekä kannustava ja turvallisen kasvun paikan. Opetussuunnitelman oppimiskäsitys näkee oppilaan roolin aktiivisena toimijana. Oppiminen perustuu vuorovaikutukseen. Se on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppiminen muodostuu yksin ja yhdessä tekemisestä, ajattelemisesta, suunnittelusta, tutkimisesta ja edellä kuvattujen prosessien arvioimisesta. Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan yhtenäisen perusopetuksen toimintakulttuuria. Opetus järjestetään siten, että se muodostaa opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Perusopetuksen käytäntöjen tulee tukea opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita: edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Opetussuunnitelma määrittelee laaja-alaisen osaamisen sisältöjä ja ns. tulevaisuuden taitoja. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja tiedonalojen tarkastelu ja yhdistely sekä tutkivan oppimisen työskentelyn eheyttäminen toisiinsa edellyttää sekä opetuksen sisällöllistä että työtapojen pedagogista suunnittelua ja yhteisöllistä toteuttamista. Opetus voidaan toteuttaa myös monialaisten oppimiskokonaisuuksien kautta.

7 5 (9) Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että koulu on täsmentänyt toimintakulttuurinsa, oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Oppimisympäristö tarkoittaa tiloja, paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Siihen lasketaan kuuluvan myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjä tulee kehittää pedagogisesti monipuoliseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi, kuitenkin huomioiden eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia eri näkökulmista tapahtuviin luoviin ratkaisuihin, asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen sekä tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Parhaimmillaan ne mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolelle. 4 Sipoonlahden koulu 4.1 Koulun opetussuunnitelmalliset lähtökohdat Sipoonlahden koululle ei ole laadittu omaa opetussuunnitelmaa, vaan koulun noudattaa Sipoon kunnan opetussuunnitelmaa. Sipoon kunnan opetussuunnitelmassa todetaan, että koulut tekevät yhteistyötä monella eri saralla, myös yli kielirajojen. Koulujen toimintaa tulee leimata Sipoon kunnan kolmea arvoa: palvelualttius, avoimuus ja kekseliäisyys. Sipoon koulut myötäilevät valtakunnallisen opetussuunnitelman oppimiskäsitystä ja määrittelevät tarkemmin lukuvuosisuunnitelmassaan, miten oppimiskäsitys toteutetaan käytännön opetusjärjestelyillä. Laaja-alaisen osaamisen tueksi on laadittu kuntakohtainen oppimispolku vuosiluokille 1-9. Monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttamiseksi Sipoossa suunnitellaan ja toteutetaan joka vuosi kokonaisvaltainen teemakokonaisuus, joka toteutetaan kaikissa kouluissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen suunnittelemisen periaatteet kirjataan koulujen työsuunnitelmiin. Koulun toimintakulttuurin kehittämisen apuna toimivat oppimispolkukuvaukset ja koulu kuvaa kehittämistä vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kouluja ohjataan kehittämään monipuolisia työtapojen käyttöä. Uusien koulujen rakentamisessa huomioidaan opetussuunnitelman mukaiset pedagogiset lähtökohdat. Koulut sijaitsevat lähellä luontoa ja oppilaiden vapaa-ajan ympäristöjä. Tämä mahdollistaa luovien ja luonnonläheisten oppimisympäristöjen käytön Sipoon koulujen opetuksessa. Opetuksessa hyödynnetään luontoa ja koulun lähiympäristö on osa koulun jokapäiväistä oppimisympäristöä. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista toteutetaan yhdessä 3. sektorin toimijoiden kanssa. Tieto- ja viestintä teknologian avulla laajennetaan koulujen oppimisympäristöjä. Oppilaat saavat käyttää omia tietoteknisiä välineitä (vrt. BYOD=bring your own device), mutta jokaiselle oppilaalle turvataan näiden ympäristöjen käyttö.

8 6 (9) 4.2 Koulun oppimisympäristöjen arkkitehtoniset lähtökohdat Sipoonlahden koulun opetuksen järjestämisessä korostuu yhteisöllisyys, tekevä (kokemuksellisuus) ja tutkiva oppiminen sekä liikkuminen. Koulun arkkitehtoniset olosuhteet tukevat oppilaan yksilöllisen oppimisen ja työskentelytavan löytymistä. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan oppilaiden ikäkauden edellytykset ja koulun arkkitehtoniset ratkaisut tukevat tätä. Sipoonlahden koulun lähtökohtana on rakennus, jossa huomioidaan sekä lapsen mittakaava että tilojen avoimuus. Tilalliset ratkaisut sijoittavat lapset toiminnan keskiöön. Isosta koulukeskuksesta on muokattu pienten, avointen oppimisympäristöjen sikermä, joka on lapsen hahmotettavissa ja jossa hän on keskeinen toimija. Koulun tilajako tukee lasten tilaan kohdistavaa omistajuuden tunnetta ja vähentää koulussa ilmenevää häiriökäyttäytymistä. Tilaratkaisut tukevat erityisen tuen lasten integrointia yleisopetukseen. Sipoonlahden koulun suunnittelun pedagogisena lähtökohtana on tilojen monimuotoisuus ja käyttöisyys. Tilat mahdollistavat yksilöllisiin oppimistarpeisiin vastaamisen, mutta tukevat samalla yhteisöllistä oppimista. Oppimisympäristö on pääasiassa muunneltavaa, mutta rytmitetty erilaisin tilaratkaisuin tukemaan erilaisia pedagogioita. Varsinaiset taito- ja taideluokat sekä aineluokat sijaitsevat oppikylien ja keskialueen välittömässä läheisyydessä ja ovat kaikkien oppilaiden helposti saavutettavissa ja käytössä. Monimuotoiset, muunneltavat tilat mahdollistavat osaltaan oppiaineiden eheyttämisen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja ilmiöpohjaisen opiskelun suunnittelun ja toteuttamisen osaksi koulun arkea. Suljettavat, avattavat ja yhdistettävät tilat tukevat eri ryhmien välistä integrointia, samanaikaisopetusta, mutta mahdollistavat myös eriyttämisen ja yksilöllistämisen. Koulun piha-alue jatkaa koulun sisätilojen opiskelu- ja oppimisympäristöjä. Tiivistäen voi todeta, että Sipoonlahden koulu on suunniteltu vuorovaikutusta ja kohtaamista korostaen: oppikylien toimintafilosofia perustuu monimuotoiseen yhteisölliseen työskentelyyn ja keskusalueen monitoimitilat aktivoivat eri-ikäisiä oppilaita ja koulussa opiskelevia aikuisia sosiaaliseen kanssakäymiseen tilat tukevat myös aikuisopiskelijoiden yhteisöllistä toimintaa ja opiskelua Oppikylät ja keskusalue Puoliyksityistä aluetta, joka muodostuu yhdestä noin 600 neliön tilasta, kutsutaan oppikyläksi. Oppikylä muodostaa lapsen ikäkausikehitystä tukevan turvallisen yhteisön. Se on keskimäärin 130 lapsen opiskelualue, johon pyritään luomaan kyläkoulumainen oppimisen työskentelykulttuurin. Oppikyliin on sijoitettu myös vuosiluokkien e-6 kotipesät. Opetussuunnitelma korostaa oppilaan aktiivista roolia - tavoitteena saavuttaa hyvä yleissivistys ja laaja-alainen osaaminen. Opetussuunnitelmassa korostetaan, että oppilas ottaa vastuuta opiskelunsa suunnittelusta, organisoitumisesta ja omasta oppimisestaan. Käytännössä oppikylien opettajat ja muu henkilöstö suunnittelevat yhdessä päivän/viikon/opintokokonaisuuden etenemisen ja ohjaavat oppilasta löytämään opiskelulleen sopivimman työtavan ja työskentelylleen tarkoituksenmukaisimman keinon ja opiskelu- ja oppimistilan.

9 7 (9) Pedagogiikan ja tilan suhdetta ohjaavat monet arvot. Näistä keskeisimpiä ovat turvallisuus, arjen sujuvuus ja viihtyisyys, mutta myös yksilön ja yhteisön tarpeisiin vastaaminen. Oppikylässä rajatut ja jaotellut tilaratkaisut luovat turvallisuutta ja viihtyisyyttä isoon kouluun. Yksityiskohtana todettakoon, että yksi oppikyliä rauhoittava tekijä on opettajanhuoneiden sijoittaminen oppikylien sisään. Samalla eri tavoin rajatuilla tiloilla luodaan erilaista opiskelua ja työskentelyä tukevia oppimisen tiloja: yksilö-, pari-, ryhmä- ja monimuototyöskentely tiloja. Tilat tukevat monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamista, tutkivaa oppimista ja laajaalaisten taitojen opiskelua. Oppikylän avoin oppimisympäristö ei ole avotila, vaan monitilaratkaisuja sisältävä muunneltava ja tilallisesti rytmitetty opetus-, opiskelu- ja oppimisympäristö nykyaikaisen koulun tarpeisiin. Oppikylistä löytyvät julkisen ja yksityisen tilan lisäksi tiloja, jotka sisältävät monipuolisia tiedonhankinta- ja työskentelymenetelmiä tukevia elementtejä, opiskelutiloja taito- ja taideaineille, eriyttämiselle jne. Sipoonlahden koulun suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tilahierarkiaan ja tilatehokkuuden kehittämiseen. Tilatehokkuuden tehostaminen on yhdistetty pedagogiseen toiminnan muutokseen ja näin koulun kokonaispinta-alasta on aiempia käytäntöjä suurempi osa tarkoitettu hyödynnettäväksi opiskelu- ja oppimistilana. Esimerkiksi vielä kymmenen vuotta sitten oppikyliä yhdistävät sillat olisivat toimineet vain rakennuksia yhdistävinä käytävinä. Nyt näille valoisille, leveille alueille on sijoitettu oppimistiloja ja ne ovat osa oppikylien opiskelutiloja. Esimerkiksi Sipoonlahden koulun tilahierarkian ja tilatehokkuuden yhdistämisestä on käytävien ja keskusalueen tilojen uudenlainen hyödyntäminen. Koko koulussa on pyritty minimoimaan vain käytäväkäyttöön tarkoitetut tilat. Keskusalueen läheisyyteen on sijoitettu erityisvarustellut aineopetustilat, kuten kirjasto, luonnontieteiden sekä taito- ja taideaineiden tilat. Lisäksi keskusalueelle ja ruokalaan sekä aulatiloihin on sijoitettu erilaisia itsenäisen opiskelun tiloja, joita käyttävät pääasiassa koulun vanhemmat oppilaat. Pajat ja erityisvarustellut tilat sijaitsevat koulun eri kerroksissa. Koulu täydentyy myöhemmin toisella liikuntasalilla Oppimispihat Sipoonlahden koulussa koulun piha- ja lähialueet otetaan uudella tavalla osaksi koulun opetuksen ja oppimisen tiloja. Pihat ja ulkoalueet rakennetaan lasten liikkumista ja vuorovaikutusta tukeviksi oppimis-, välitunti- ja virkistysalueiksi. Koulun lähialueelle suunnitellaan toteutettavan laaja liikuntalaakso, jossa monipuoliset urheilualueet ja paikat muodostavat virikkeellisen ympäristön liikunnan, liikkumisen ja liikuntaharrastuksen opettamiselle. Koulun arkkitehtoniset ratkaisut luovat luontevasti neljä sisäpihaa, joiden opetuskäyttö on teemoitettu. Teemat ovat tarina, tiede, taide ja rakentelu. Oppimispihat täydentävät sisätilojen oppimisympäristöjä ja niihin on suunniteltu joustava kulku koulurakennuksesta. Sisäpiha laajenee luontevasti koulun lähialueille, metsään, urheilualueille ja hulevesilammen läheisyyteen. Tarinapiha sijaitsee kirjaston läheisyydessä. Tältä pihalta oppilaat löytävät rauhallisia soppia lukuhetkiinsä ja estradeja luovaan esiintymiseen. Pihan varustuksiin kuuluvat mm. audiolaitteisto ja säädettävä valaistus.

10 8 (9) Tiedepihalle on tuotu erilaisia graafisia kuvioita pihan pintaan ja suuren mittakaavan mittausvälineitä tilaa vaativia fysikaalisia kokeita varten. Piha on varustettu vesipisteillä, sähköillä ja vastaavilla tutkivaa oppimista tukevilla säänkestävillä työskentelypisteillä. Taidepihalla on mahdollista ihailla muiden oppilaiden töitä, luoda itse uutta ja nauttia värikkäästä ympäristöstä. Taidepiha mahdollistaa suurien töiden ja esimerkiksi savitöiden toteuttamisen kesäolosuhteissa. Talvella lumi ja jää toimivat muovausmateriaaleina. Myös taidepiha varustetaan säänkestävin pöytätasoin. Neljäs sisäpiha, rakentelupiha, on suorassa yhteydessä teknisen työn tiloihin. Näin sisältä on helppo viedä suuremmat rakennelmat pihalle ja koota niitä yhdessä ulkotilassa. Oppilaat voivat rakentaa yhdessä ison veistoksen tai majan, josta tulee uusi vetonaula koulun piha-alueelle. 4.3 Opetuksen järjestäminen Sipoonlahden koulu on e-9 vuosiluokkien yhtenäiskoulu. Koulussa perusopetus jäsennetään valtioneuvoston asetuksen mukaisesti 1-2, 3-6 ja 7-9 vuosiluokkien muodostamiin jaksoihin siten, että vuosiluokkiin 1-2 yhdistetään esiopetus. Myös ns. alakoulun ja yläkoulun sekä yleisopetuksen ja erityisen tuen opetuksen rajaa pyritään häivyttämään ja opetuksen järjestämisessä; yhteistyötä ja yhtenäisyyttä korostetaan sekä opetussuunnitelmallisin että arkkitehtonisin ratkaisuin. Vuosiluokan oppilaat jaetaan kuuteen rinnakkaisluokkaan. Vuosiluokkien 7-9 kotitalouden, fysiikan ja kemian sekä teknisen työn opetus toteutetaan kahdeksassa rinnakkaisessa opetusryhmässä. Esiopetus ajoittuu nykyisin pääsääntöisesti aamupäivään. Esioppilaiden päivähoitoa järjestetään kello 6.30 alkaen ja iltapäivällä kello asti. Lähes kaikki esioppilaat osallistuvat päivähoitoon. Suunnitelmissa on, että esiopetuksen päivähoito järjestetään tulevaisuudessa yhteistyössä ap/ip-toiminnan kanssa. Koulussa järjestetään sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa että kerhotoiminta. Aamutoimintaa järjestetään 6.30 alkaen ja iltapäivällä asti. Alkuopetuksen oppilaista noin kolmannes osallistuu aamutoimintaan, kun taas iltapäivätoimintaan lähes 80-90%:a. Esi- ja alkuopetus toteutetaan yhdessä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa samoissa tiloissa ja näin muodostetaan ns. pienten lasten yksikkö. Vuosiluokkien 3-9 sijoittumisesta ei ole tehty vastaavanlaista linjausta. Pienten lasten toiminnassa lähestytään kokonaiskoulupäivän toteuttamista. Esi- ja alkuopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminta sijoitetaan koulun alimman kerroksen oppikyliin. Myös esioppilaiden päivähoito toteutetaan näissä tiloissa. Koulun toisen ja kolmannen kerroksen oppimisympäristöt suunnitellaan siten, että ne ovat mahdollisimman joustavasti kaikkien oppilaiden käytössä - kuitenkin pääsääntöisesti vuosiluokkien 3-9 vuosiluokkien käytössä. Vuosiluokkien 1-6 toteutetaan pääosin luokanopetuksena ja vuosiluokkien 7-9 aineenopetuksena. Luokanopetus toteutetaan pääsääntöisesti oppikylissä, mutta keskusalueella sijaitsevia pajatiloja hyödyntäen. Osa oppikylien kiinteistä tiloista varustetaan märkä- ja pajatyöskentelyyn sopiviksi. Myös vuosiluokkien 7-9 opetus toteutetaan oppikylissä, hyödyntäen aktiivisesti keskusalueen erikoisvarusteltuja luonnontieteen sekä taito- ja taideaineiden pajatiloja.

11 9 (9) Sipoonlahden koulun osalta on vielä määrittelemättä tullaanko kaikkien oppilaiden opetus järjestämään vuosiluokittaisena opetuksena, vuosiluokkiin sitomattomana oman oppilaan opinto-ohjelman mukaisena opiskeluna vai yhdysluokkaopetuksena, jossa toteutetaan vuosiluokkiin sitomatonta perusopetusta. Linjaus tulee vaikuttamaan merkittävästi opetuksen käytännön järjestämiseen ja tilojen käyttöön. Koulun kaksi keskeistä pedagogista linjausta ovat opetuksen ja ryhmien eheyttäminen ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen. Perinteisen - yksi opettaja, yksi luokka - organisoitumisen sijaan opetussuunnitelmassa korostetaan oppivaa yhteisöä, yhdessä työskentelyä ja toinen toisiltaan oppimista. Opetusryhmiä voidaan muodostaa eri lähtökohdista, opittavan asian edellyttämin eri tavoin ja eri-ikäisistä oppilaista muodostuvissa ryhmissä. Uudenlainen opetusryhmäparien muodostaminen vapauttaa myös lukujärjestysteknisesti tiloja pienemmän ryhmän käyttöön. Edellä kuvatusta pedagogisesta linjauksesta johtuen erityisen tuen opetus on tuotu osaksi oppikylien arkea. Erityisen tuen oppilaiden opetus toteutetaan oppikylissä sijaitsevissa pienryhmätiloissa. Laaja-alaisen erityisopettajan tilat löytyvät myös oppikylien yhteydestä. Ne ovat integroitu yleisiin opetustiloihin rauhallisiksi, rajatuiksi tiloiksi toisen kerroksen siltojen yhteyteen. 4.4 Hallinto ja oppilashuolto Hallinto- ja oppilashuolto muodostavat esiopetuksesta yhdeksänteen vuosiluokkaan asti kestävän kasvua tukevan kokonaisuuden. Yhtenäiskoulussa lapsen kasvun ja oppimisen sekä hyvinvoinnin tuelle luodaan saumattomat nivelvaiheet. Lapsen erityistarpeisiin vastataan koko hänen oppivelvollisuutensa ajan tuttujen ja turvallisten koulun aikuisten toimesta. Kouluissa pyritään mahdollisimman laajaan toiminnalliseen integraatioon. Kaikkiin oppikyliin on sijoitettu pieni opettajien lepo- ja työskentelytila. Tällöin opettajat ovat lähempänä oppilaita ja tiiviissä yhteistyössä oleville opettajille muodostuu oma työyhteisönsä. Laajemman opettajien välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen syntymiseen vaikuttavat eniten koulun johtamis- ja viestintäkäytännöt. 5 Pedagogisen suunnittelun eteneminen Sipoonlahden koulun hankesuunnitteluvaiheessa toimi suunnittelun tukena ns. pedagoginen ryhmä. Ryhmän käsittelevät asiat tukivat arkkitehtisuunnittelua. Pääosin opettajista muodostunut ryhmä pohti työtään uudessa koulussa ja tarkasteli uusia tiloja esimerkiksi erilaisten simulaatioharjoitusten kautta.