TERRAPLAN OY Työ n:o 7.741

Transkriptio

1 TERRAPLAN OY Työ n:o M. halainenmll (6) Outokumpu' Oy Kaivosteknillinen ryhmä PL OUTOKUMPU SESMNEN LUOTAUS POLVJÄRVELLÄ KESÄKUUSSA YLESTÄ 2. TUTKMUSKOHDE Outokumpu Oy:n tilauksesta on Terraplan Oy tehnyt seismisen refraktioluotauksen Polvijärven alueella kesäkuussa Tutkimuksia tehtiin kahdella erillisellä alueella Polvijärven länsipuolella Kylylammen lähialueella. Tutkimustyön tarkoituksena oli selvittää kallioperän seismisiä nopeusarvoja ja saada kuva irtomaapeitteen paksuudesta luodattujen linjojen kohdalla. Tutkimusalueet ja alueilla luodatut seismiset linjat on esitetty liitteenä olevassa 1:1000 mittakaavaisessa kartassa piir. n:o REFRAKTOLUOTAUKSET Luodattujen linjojen sijaintimittaukset ja maanpinnan korkeusaseman vaaitus tehtiin tilaajan toimesta. Refraktioluotaukset tehtiin normaalina linjaluotauksena käyttäen ABEM Triomallista 12kanavaista refraktioluotauskalustoa. Käytetty geofoniväli oli viisi metriä. Räjäytyspisteiden väli oli 25 metriä ja työssä käytettiin yleensä seitsemän panoksen systeemiä. Kylylamrnen kohdalla on panosmäärää ja etäisyyksiä kasvatettu, mutta läheisen asutuksen vuoksi ei etäi Syyttä (panoskokoa) ole voitu kasvattaa riittävästi, jotta varsin syvällä olevan ehjän kallion pinta olisi tavoitettu. Tutkimukset tehtiin kesäkuussa Yhteensä luodattiin 2.75 lkm. Osoite Address Valimotie 23 C HELSNK FNLAND Puhel in Telephone Telex Telex geote sl Pankit Bankers KOP Eteläranta PSP

2 TERRAPLAN OY 2 Työ LUOTAUSTEN TULKNTA 5 TULOKSET JA TULOS TARKKUUS Syvyysarvot kal1iopintaan on laskettu leikkausaikamenetelmää käyttäen räjäytyspisteittäin. rtomaapeitteen seismiset nopeusarvot on määrätty räjäytyspisteittäin. Kallioperän seismiset nopeusarvot on määrätty jatkuvana tutkittujen linjojen alueelta. Kalliopinnan jyrkkiin viettokohtiin on profiilitulkinnalla määrätty lisäsyvyysarvoja. Profiilitulkitut syvyysarvot ovat yleensä vain suuntaaantavia. Saadut tulokset on esitetty linjoittain piirrettynä pituusleikkauksina mittakaavassa 1:5001:200 (piir. n:o ). Esimerkki leikkauksiin käytetyistä merkinnöistä on esitetty liitteessä 1. Seismisen tuloksen syvyystarkkuus on tilastollisesti +1 metri, kun todettu maapeite on alle 10 metriä ja ± 10 %, kun todettu maapeite on yli 10 metriä. Seismisen irtomaanopeuden määräämistarkkuus on yleensä n ms. Seismisen 200 ms. kallionopeuden määrittämistarkkuus on Tulosprofiileihin on myös laskentapisteittäin merkitty tuloksen laatutasoa ilmaiseva luokitus A.. D. Tällöin luokkaan A merkitty tulos edustaa parasta mahdollista seismisesti saatavaa tulosta laskentaaineiston perusteella arvosteltuna. Seuraavissa luokissa B ja C on ollut häiriötekijöitä, jotka saattavat alentaa tuloksen tarkkuutta. Luokkaa D merkitty tulos on epävarma, usein ainoastaan suuntaaantava. 6. RTOMAANOPEUDET Leikkauksiin on merkitty seismisiä nopeuksia irtomaapeitteen kohdalle. Seismisen irtomaanopeuden ja maalajin vastaavuutta voidaan arvostella liitteenä olevan esityksen mukaisesti, liite 2. Mahdollinen pohjavesipinta on merkitty tunn kslla profiileihin.

3 TERRAPLAN OY Työ KALLOPERÄN SESMSET NOPEUDET rtomaanopeusarvoja on pidettävä vain suuntaaantavina kohteissa, joissa maapeitteen paksuus on alle 5 metriä. Kallioperän seismiset nopeusarvot on merkitty leikkauspiirustuksiin. \ Nopeusarvot on pyritty määräämään kahdelta eri s v lalliqperästä. Leikkauksiin merkitty pintakallionopeus kuvaa yleensä nopeushorisonttia, jonka paksuus vaihtelee muutamasta metristä noin 15 metrin syvyydelle kalliopinnasta. Varsinainen kallionopeus on yleensä tämän horisontin alapuolelta tulleen seismisen täryaallon nopeuden kuvaaja. Kallioperän rakennetta voidaan arvostella seismisen nopeuden perusteella. Kokemusperäisesti seismisen tulosaineiston perusteella on kallion rakennetta arvosteltu liitteessä 3. Liitteissä 4 ja 5 on esitetty seismisen nopeuden ja rakoilun vuorovaikutusta. Liitteissä 4 ja 5 havaitaan seismisen nopeuden pienevän nopeasti rakoluvun kasvaessa ja RODluvun (rock quality designation) pienetessä. \Yleensä kivilaji vaikuttaa vähemmän seismiseen nopeu teen kuin rakoilu ja näin varsinkin seismisen nopeuden lollessa alle 4000 ms. Rakoilun ja seismisen nopeuden suhdetta on kuvattu taulukossa 6. Avonaisia rakoja esiintyy yleensä runsaasti vain metriä paksussa kallioperän pintaosassa. Tilastollisesti on todettu, että graniittiset syväkivimassiivit runsaine avoimine rakoineen ovat huomattavasti paremmin vettä johtavia kuin tiivisrakoisemmat liuskekivijaksot. Kallioperän vedenläpäisevyyttä voidaan arvostella liitteen 7 kokemusperäisen taulukon mukaisesti, jossa kallion vedenläpäisykerronta (k; lug = litraam x min x MPa) on verrattu kivilaatuun ja seismiseen nopeuteen.

4 TERRAPLAN OY Työ Liitteessä 8 on esitetty taulukkomuodossa kalliomekaanisen luokituksen ja seismisten parametrien välistä suhdetta. Liitteitä 38 tutkittaessa on muistettava, että taulukkojen arvot ovat keskimääräisiä, määrätyn otannan perusteella laskettuja, ja kivi lajin vaikutusta ei ole tällöin voitu huomioida. Leikkauksiin merkityt kallionopeusarvot on osittain rasteroitu, jolloin kaikkein rikkonaisimmat kallioosuudet ovat tummiksi rasteroidut (nopeus alle 3500 ms). Nopeusalue ms on rasteroitu hieman vaaleammaksi ja nopeusalue ms on rasteroitu vaaleimmalla rasterilla. Nopeusalue yli 4500 ms on jätetty rasteroimatta. Rasterointi on tehty, jotta myös laajat heikkousvyöhykkeet, joilla ei ole välttämättä topografista korrelaatiota, erottuisivat paremmin ympäristöstään. Selvät topografiset heikkousvyöhykkeet, J01ssa myös on pieni kallionopeus, on merkitty profiileihin kalliopinnan tuntumaan sijoitetulla vinoristikkoviivoituksella. Topografisissa painanteissa on useassa tapauksessa kalliopintaa kuvaava viiva jätetty pois, koska signaali kulkee nopeammin painanteen seinistä ja painanteen tarkkaa asemaa ei saada seismisesti selville. Samoin myös ruhjeet «15 m), jotka eivät välttämättä näy kallionopeuden pieninä arvoina, on pyritty merkitsemaan leikkauksiin seimisestä aikamatkakuvaajasta saatavien vihjeiden perusteella. Kallioperän seismisen luotaustuloksen perusteella havaittujen rakoilu ja ruhjevyöhykkeiden kohdalla on pituusprofiileihin merkitty luokitus V seuraavin perustein: Luokka 1 Mahdollinen ruhjevyöhyke. Luokka yksittäinen avoin rako, Leveys alle 5 metriä. rakoilu tai Todennäköinen rakoilu tai ruhjevyöhyke. 10 metriä. Leveys alle Luokka 111 Rakoilu tai ruhjevyöhyke. Leveys yle"ensä alle 20 metriä (5. 20 metriä). Seismistä nopeutta ei ole yleensä voitu määrittää itse ruhjeeseen.

5 TERRAPLAN Oy Työ Luokka V Yleensä yli 20 metriä leveä jatai muuten voimakas rakoilu ruhjevyöhyke arvosteltuna seismisen tulosaineiston perusteella. Seisminen nopeus on yleensä voitu määrittää itse ruhjeesta. Luokitus on laadittu seismisen tuloksen perusteella ja on na1n ollen mahdollisen rakoilu tai ruhjevyöhykkeen leveyden suhteen ainoastaan suuntaaantava. 8. PÄÄTELMÄ Seisminen luotaustulos on aina likimääräinen ja tuloksia on varsinkin kriittisissä kohdissa syytä tarkistuskairata. Seismisten tulosten tarkistuskairaukset voidaan jakaa neljään eri ryhmään, jotka ovat seuraavat: 1. Kalliopinnan korkeusaseman ts. irtomaapeitteen paksuuden tarkistuskairaus. 2. Kallioperän laadun tarkistuskairaus, joka yleensä tehdään seismisen luotauksen perusteella ennakoidun heikkousvyöhykkeen kohdalla (lähinnä luokat 111 ja V). 3. rtomaapeitteen laadun tarkistuskairaus. 4. rtomaakerrosten rajapi ntojen korkeusaseman tarkistuskairaus. Tässä tapauksessa olisi tarkistuskairauksia suoritettava ainakin kohtien 1 2 mukaisesti. Kalliopinnan korkeusasema olisi syytä kairata painanteissa useassa sa erillisessä kohteessa, jotta luotaustulosten kalibrointi voidaan tarvittaessa suorittaa. Tarkistuskairaukset ovat tarpeellisia varsinkin Kylylammen alueella, jossa seisminen tulosaineisto ei ole ollut kyllin kattava tarkkojen rajapintojen laskentaa varten. Useassa kohteessä voidaan yhdistää kohtien 1 ja 2 kairaukset ja saada parempi tietous luotausten mahdollisista virherajoista pienemmällä kairausreikämäärällä. rtomaapeitteen laadun tarkistuskairausten tarpeellisuus riippunee siitä kuinka tarkkaan halutaan selvittää maalajien tietouden perusteella esim. pohjaveden mahdollinen virtausnopeus tutkimuskohteissa.

6 TERRAPLAN OY Työ Seismistä luotaustulosta ei saa käsittää samanarvoiseksi kuin kairaustulosta, vaan ne on käsitettävä kokonaisvaltaisina. Alueellisesti käsiteltynä antavat tulokset riittävän perustan myöhempien tutkimusten ohjelmoinnille. TERRAPLAN OY S Kalevi Hytti Matti halainen LTTEET 1. Piirustusmerkinnät 2. Maalajiseisminen nopeus 3. Kallion laatu ja seisminen nopeus 4. ja 5. Seismisen nopeuden ja kallion rakoilun vuorovaikutus 6. Seisminen nopeusrakoilu 7. Kallioperän vedenläpäisevyys 8. Kalliomekaaninen luokitusseisminen nopeus Kartta, piir. n:o Leikkaukset, piir. n:ot

7 LTE rtomaakerrosten Maan inta Pohjavesipinta (W) W Mahdollinen heikkousvyöhyke.. 1 r O.O 1700 Profiilitulkittu kallionpinta Tulostaso hyvä.. tyydyttävä.. suuntaa antava 10.0 Seismisiä irtomaano euksia ( m s ) Pistetulkittu syvyystulos Kallioperässä heikkousvyöhyke Korkeustaso (m) Pistetul ki tun tuloksen lu otettavuus A,= paras ::::. D = huonoin B A B <3500 ms ms HEKKOUSVYÖHYKKEDEN LUOKTUS LUOKKA 1 Mahdollinen rakoilu tai ruhjevyöhyke. LUOKKA Todennäköinen rakoilu tai ruhjevyöhyke. LUOKKA m Rakoilu tai ruhjevyöhyke. Leveys 520m. LUOKKA 12: Yleensä yli 20m leveä jatai muuten voimakas rakoilu tai ruhjevyöhyke. b (d l ms > 4500 ms

8 Lii tel :3 1 W 1 o :«1 > Z «z z a... (J) w o a... en w a... o z z w z L en w en SESMNEN NOPEUS (ms) POHJAVESPNNAN ALAPUOLELLA MOR5ENMAALAJT KARKEARAKESE T MAALAJT m:m:mm!mj HENORAKESET MAALAJT VVOTUKSEN THENEMNEN LMASEE TVYDEN JA KVSYYDEN LSÄÄNTYMSTÄ SESMSET NOPEUDET ER MAALAJ RYHMSSÄ KOKEMUSPERÄSEST ARVOTUNA T&RRAPLAN... OY...;.

9 Li ite 3 K\LLOL!'.ATU SES!lSEN to P EUD EN KOt:E!WSPERÄSEST ARVOTUNA PE HUSTJ::: LL\ Nopeus Selitys x) yli ms 5000 ms har v a rakoi nen kallio (Rk 1) v2härakoi nen kallio (Rk 2) tai harvarakoisessa kalliossa halkeamarakenteinen tai rakorakenteinen vyöhyke (Ri 1 tai Ri ) ms ms runsasrakoinen kallio (Rk 3) tai harva t ai vihärakoisessa kalliossa rnurr os tai ruhjerakenteinen vyöhyke,(ri t?i Ri V) tai löyh 3 rak e nteinn kallio (Lö) urros tai ruhjerakenteir.en ka!lio (R i ta i Ri V) tai r a parakentein e n kallio (Ra) alle 3500 ms rapa rake ntej nen kallio (Ra) tai _ ruhje tai savirakenteinen kallio (Ri V tai Ri V) Ohjearvoihin sisältyy epätarkkuutta, joka aiheutuu tietojen nuuntamisesta rakennusgeologisen kallioluokltuj;sen mukaiseen esitystapaan. Taulukko ei ota huomioon kivilajin vaikutusta seismiseen nopeuteen. Esimerkkinä voidaan todeta, että harvarakoisessa diabaasissa seisminen nopeus voi olla 6500 ms, graniitisa 5500 ms ja savikivessä 4000 ms. x) Nimitykset ja, lyhenteet ovat ns. rakennusgeologisen kallio 1uokituksen mukaisia. Luokitus on esitetty Valtion teknillisen tutkmuskeskusen, 12 ja n:o 25. geotekniikan ' laboratorion tiedonannossa n:o

10 Li i t e 4 SESM SEN KALLON KULKUNOPEUDEN JA KALLON RA KO LUN V U 0 RO VA K UTU S 1 RA K 0 L U K U; 2 R Q D L U K U. (B.SJÖGREN g AL.(1979),GEOPHYS. PROSP. 27,2 S. 413) RAKOLUKU ROD (kpl 1m) o Vp o x 100 mls

11 SESMSEN KALLON KULKUNOPEUDEN JA RAKOLUN VERTALU ERLASSSA GEOLOGSSSA OLOSUHTESSA. 1 RAPAUTUMATON KALLO; 2RAPAUTUNUT JA MUUnUNUT KALL O. (B. SJÖGREN g,al(1979), GEOPHYS. PROSP 27,2 S.420) RAKO LUKU ( kpl 1m ) LTE * H o x 100 ms Vp

12 lf) "" E.Y Vl w 5 > «u :L Vl w Vl..J «z 0 ::::> t (:J Z 0..J u r t U 0..J W > 3 ' ' ' ' ' ' V L V V ' V ' ' 1 ' l V V ' V V ' 1 V Om V ' V ' W Depth n = 61 Depth n = m 5 10 m Depth m n = 37 L V V V V v ' V ' ' V ' V V' ' v ; v ' ' 1. v v v VL, J 50m DEGREE OF FRACTURNG SESMC VELOCTY 8ASEMENT 100m FRACTURES m r f'. f'. rt ('0 0"1

13 LOU H TTAVU USLU OK TTE LU STA Kallioperä pyritään sopivin menettelyin ja mittauksin jakamaan karsinoihin sen mukaan, kuinka helppoa, halpaa, edullista, tehokasta jne. kallion louhiminen k.o. karsinassa on. Tehtävää on lähestytty monelta suunnalta ja V1lihtelevin tuloksin. Voitettavana on kallioperän epähomogeenisuuden ja tektoniikan aiheuttamat mittaus ja yleistyshankaluudet. Tarkimmillaan ja parhaimmillaan louhittavuusluokittelu on silloin, kun se voi antaa louhijan käyttöön ykikäsitte1sesti ennen louhinnan alkamista tiedot optimietenemästä, porauspi tuudesta, käytettävästä porauskaaviosta sekä oikeasta räjähdysaineesta ja sen määrästä. Avolouhintaa varten tarvittavat,tiedot ovat etu, a lleporaus, reikäväli, reikien kallistus, panostus, räjäytysaineet, sytyt}'1i, kaadettavien rivien luku jne. Tärkeimmät tiedot iyöaika.taulun tekemistä varten ovat tunnelilouhinnassa etenemä porauspituus ja pengerlouhinnassa tai vastaavassa etu. Muut tiedot tarvitaan lisäksi kustannusten laskemista varten. Näin täydellistä louhittavuusluokitusta mittauksineen ei ole vielä käytännössä kokeiltu, mutta sekä tutkimuslaitoksissa että itse kentällä on selvittelytyö käynnissä. Pyrkimyksenä tulisi mielestäni. olla menellely. jolla mahdollisimman halvalla ja helposti saadaan louhittavasta kohteesta edustava näyte, joka tarkasti ilman "peukalokertoimia" ja halvalla tutkitaan laboratoriossa (tai kentällä mikäli mahdollista) sekä saadaan nopeasti määritettyä tiedot, joita louhija voi SUOl"Qan soveltaa käyttöönsä työmaalla. Kauranteen luokitu.s Apulaisprof. L. K. KaurBnne on kehittänyt luokituksen, joka on julkaistu mm. RL:n kustantamassa käsikirjassa Maa ja vesirakennus sekä Geologilehdessä Kauranne selvittelee k'8lliosta mm. seuraavia ominaisuuksia: rapautuneisuus rakotiheys kairasydännäytteessä rikkonaisuus '" ehyiden lohkojen keskikoko seisminen nopeus Taulukko 1. Louhittavuusluokitus. Normaali Rikonainen Ruhjoutunut V nalsuus Ehyt kallio kallio kallio kallio Ra,Pautu V... l0 cm' V... k lot cm' V... 10l cm:j V... l cm' nelsuus R"""'{)kplm R...,0.7 kplm R... 7 kplm R... 70kplm Terve A v l > 4600ma v l kallio k... O k > 1500 kpcm l p Alkava ra v B l V l pauturrunen k 00,2 k 0,5 1, mahd. tuettava mahd. tuettava p kpcm ' Rapautunut v C l Vi kallio k 00,5 k 1,0 2.0 R... O <5 p < 500 kpcm' tu!ttava tuettava porat tarttuvat revittivissä revittävissä V k = ehyiden kalliolohkojen keskikoko cm' Vi = seisminen nopeus ms R = rakoja kplm timanttik.alraaydmnäytteesaä V l v l k k> 2,5 mahd. tuettava tuettava porat tarttuvat v l v k 1,5 2,5 k > 3,0 tuettava tuettava porat tarttuvat pont tarttuvat revittävissä Vi Vi < 2200 k k > 4.0 tuettava tuettava porat tarttuvat reviuävissä revittävissä <5 = puristuslujuus kpcm l p k = vedenläpäisevyys 11m aty min r

14 ruhje, rapa tai savi rakenteinen kallio erittäin huono huono vähära murros tai runsasrakoi koinen harvarakoiruhjeraken nen kallio kallio nen kallio teinen kalli 0 (R k 3 1 ( R k 2 1 (R k 1 1 tyydyttävä h erittäin yva h " yva o ,, t..1 _..1 _' , 1 t.1 1 KalliolaafuSeisminen nopeus ms Kallion rakennettavuuden kuvaus ROD Halkeamat m Keskimääräinen sydännäyfepifuus cm )( 100 ms Vp (seisminen nopeus) G Pa G Pa G Pa E dyn k J1 Rakoilu tiheätä keskitiheätä harvaa Kerroksellisuus ja liuskeisuus ohutta keskipaksua paksu:l rikkonainen lohkareinen Luokka J Deere 1963 Coates 1965 Scott and Carroll 1967 Rakojen väli Rakojen väli Geoteam Kalliomekaanisen luokifuksen ja seismisfen paramefrien välinen suhde. (Barfon Lien ja Lunde 'a muka ien j. Taulukon arvot ovat keskiarvoja ja siten likimääräisiä. Kivilajin vaikutusta ei ole taulukoissa voitu huomioida. rt ro r...

15 .. P,OLV J A RV " TLAAJA KUNTA OUTOKUMPU OY PRUSTUKSEN SSÄLTÖ POLVJARV, SUUNN, SUHDE SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS LNJOJEN SJANTKARTTA PVM. PRT. AYC. U TA r. TYÖ NO TERRAPLAN OY TONTT KORTTEL LTTYY PR. NO jfj '"",',PR.NO ARKSTO NO MUUTOS NO L

16 L NJA A= r: " '" '..: " n ;: " " 980 " _350 ===:=nrl 800 _ +. "" t Q1 C B B B A C B B B B A B A 8= TLAAJA KUNTA KORTTEL TONTT OUTOKUMPU OY POLVJARV PRUSTUKSEN S SÄLTÖ SUUNN. SUHDE SESMNEN REFRAKT OLUOTAUS ALUE 2. L NJA A=9975 PLV B=20000 B= :200 PRT. PVM. LTTYY PR.NO J T&t1 (}L \ r "" ARKSTO NO TYÖ NO PR, NQ MUUTOS NO TERRAPLAN ov

17 L NJA A= _ _ ""::t' ::c 'A " " ' ,,: 450 TA TE [KAANTYY LNJALTA A"10 000) "'\"".80 l.ooo { ,......:f' X.800 l 7] 4750 k 7] c A A B B A A t A B C B A B A LlN J A A = " Ljr 1740 ' T ; r:" 1 "', 550 O 600 f 1800 r '""b" T 1780 z:: ct":r :z " ;z:r'. " " f ",...< ZC "'"' J. ;z :&9 ;0;: rn ;0;: 50 CX rxxx<x 450 i 1800 <: " '\ Z99 '!!...J t rn X XXx> _ 7:".1 QQ. [ 'X m? 90 [ 5000 r 4600 l 4700 X 7] 5400 c B B B C C C B A B B A B A TLAAJA KUNTA KOR TTEL TONTT OUTOKUMPU OY POLVJARV PRUSTUKSEN S SÄLTÖ SUUNN. SUHDE SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS PRT. ALUE 2. LNJA A=10000 Å PLV B=20000 B=20300 (PL 20700) ".' \ ". PVM. } [1Jt\\ " TYÖ NO PR.NO TERRAPLAN OY :5001:200 LTTYY PR.NO ARKSTO NO MUUTOS NO

18 ,. _._ L NJA A:::: _ S0 ::==r.:;;:;;: r.1"":z:" ",1, ;e,; T 4,_1_8S0_ =;r:_so ""7::...c i +100,?"'_" 1 i'=, + SOOO 4650 TL.AAJA OUTOK'UMPU OY PRUSTUKSEN SSÄLTÖ KUNTA KORTTEL TONTT POLVJARV SUUNN. SUHDE 5400 SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS ALUE 2. L NJA A= PLV. B=20000B= PAT. PVM. LTTYY PlR.NO ÄLC ARKSTO NO 8:::: TERRAPLAN OY _ MUUTOS NO._ "

19 LNJA K= 'VU '' w r+,..t 1 "",..+ => :;; = +110 =_r.m ) " TLA AJA OUTOKUMPU OY P RUSTUKSEN SSÄLTÖ KUNTA KORTTEL TONTT SUUNN. POLVJARV SUHDE 1: A c A c B B B L= B c A B SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS ALUE1, LNJA K=9975 PLV. L=19950 L=20200 PRT. PVM. LTTYY PLR.NO ARKSTO NO,TERRAPLAN OV TYÖ NO PR.NQ MUUTOS NO

20 _F: A \ 2.;:::::::: r '..",. 1, LNJA K= =_=_== r36no===== ='2O=_=_41L20=_=r400='===:, 12;] 1 _ Mr _A =i._ = == = " : ;:... A ) _ m \ _::::::::::._ 580 \Sfl1l1== M==N =. S=Y=V Y=Y5 "="'1;:"='===kiF_= + + SS.. :::t"' _ MAX SYVYYS ' 1870 r :::'thi'i11========j::ro)========f;::_=,=== j 0 WO m '90 ' j +c 7j 4JOO en ",:' 1"_"""" "6ili,""."_= y="" ===":7t', "'=cf'==y 7 f' '.t" '4'"_90"'0' ;l''"'53""'00" 1' " ' ".=." ;JL 1,600 "'co'!.20d A,A A, ,B A,A 1 8,c,A L= LNJA K=10000,A 1 cl 11 0, D TE '. '. TA TE 1 KAANTn LNJALTA K10000) =,,,, LAMP _ ' KYLY., i RAJAPNTA SUUNTAAANTAVA ifi4igagmmlll)lt 430D.;. 1 _*1' ""50"'00" +'"4.'2 7 5,0 f. 500 f f1 4=90=0,!? MNMTASO j r KUVAANESTO PUUTTEELLNEN KALLlONOPEUKSEN MÄÄRÄÄMSEK 1 ic A A,A 18,A A,C 1,C C D L= OO2045=02050=0205=5=0206=0=0206=5=0L207=00l20750 TLAAJA KUNTA KORTTEL TONTT OUTOKUMPU OY POLVJÄRV PRUSTUKSEN SSÄLTÖ SUUNN. SUHDE SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS '"'' ". LTTYY PR.NO ALUE 1, LNJA K=10000 AlC PLV L=19950L=20550(PL20750):t r,}c T " ARKSTO NO TYO NO PR. NO MUUTOS NO TERRAPLAN OY

21 L N JA K= D l C L=, _=!KYLYLAMP==== 400 ; r_ 1700 ' BO j 2600 ;:::;: ' L. 7 ' ( ) o. l. j ' " \,,,RA"oJ""A,,,P ",N",TAV 1''.1 T'.T ""E L==L'C N''=.E''.N _ {2800J ' t ' \ MlN. SYVYYS ;' 1 k 5000 _ 1 J OUTOKUMPU OY TLAAJA KUNTA KORTTEL TONTT POLVJARV ====ÄÖ +.SN,ToSmUHDE PRUSTUKSEN 515 LT UUN. SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS ALUE 1. LNJA K=10000 PLV. L= L=20 900, TERRAPLAN OV PRT. PVM. LTTYY PUR.NO Å ARKSTO NO TyQ NO PR. NO MUUTOS NO?74107 L

22 _. LNJA K= , X xo '''',,+... r m === 680 _ m o <:7<7: L= B A 000 B A B A c c TLAAJA OUTOKUMPU OY PRUSTUKSEN SSÄLTÖ SESMNEN REFRAKTOLUOTAUS ALUE 1. LNJA K=10025 PLV. L= L= KUNTA KORTTEL TONTT SUUNN. POLVJARV SUHDE 15001:200 PRT. PVM. LTTYY PHR.NO A,( J PVM. LV ':.' _ ARKSTO NO TERRAPLAN OY PR. NO MUUTOS NO J... }