Rikos- ja pakkokeinotilasto

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rikos- ja pakkokeinotilasto"

Transkriptio

1 Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 4 koko maassa kaikkiaan 47 9 rikosta, mikä on 6 9 rikosta (,6 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 4 selvitettyihin 36 7 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 63 3 henkilöä, mikä on 3 (4,7 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 36 7 henkilöä Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 4 (Kaikkiaan 3 98 rikosta) Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaa 4 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tehtiin runsaat prosenttia pahoinpitelyistä. Vuonna 4 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 36 7 henkilöä, mikä oli 6,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Uhreista miehiä oli 9 (56,9 prosenttia) ja naisia 5 8 (43, prosenttia). Miesuhrien määrä oli 8,3 ja naisuhrien 3,5 prosenttia pienempi kuin vuonna 3. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 3 henkilöä, joista miehiä oli 8 9 (58,9 prosenttia) ja naisia 3 (4, prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 8 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui (3,7 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Ikäryhmään 8 vuotta kuului 4, prosenttia pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 5 vuotta täyttäneitä oli 4 5 (4, prosenttia). Alle 8 vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 5,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5. Tämä on 5,6 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 (64,5 prosenttia) oli poikia ja 8 (35,5 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 9 sijoittui 3,5 prosenttia, 4vuotiaisiin 3, prosenttia ja 5 7vuotiaisiin 36,5 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista henkilöstä 89, prosenttia oli tyttöjä ja,8 prosenttia poikia. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 4 Vuoden 9 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen. Tarkempia tietoja vuoden 4 tietoon tulleista rikoksista löytyy julkaistusta katsauksesta sekä PXWeb tietokantapalvelusta. Tietoon tullutta perhe ja lähisuhdeväkivaltaa kuvaava tietokantataulukko päivitetään julkistuksen yhteydessä.

3 Sisällys. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen5.. Tiivistelmä5.. Omaisuusrikokset5.3. Väkivaltarikokset7.4. Rattijuopumukset ja liikennerikokset 8.5. Päihderikokset.6. Selvitetyt rikokset..7. Syylliseksi..8. Syylliseksi epäiltyjen taustat..9. Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset.5 Taulukot Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 47 Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 4.8 Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9864 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 54, osuus väestössä olevaa kohti Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet3 Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 46 Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 4.7 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 48 Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 4.9 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 4, osuus asukasta kohden. Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet.3 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet4 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet5 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 4.6 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, pysäköintivirhemaksut.8 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, muut pysäköinninvalvojan toimet9 Kuviot Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 45 Kuvio. Murtorikokset kohteen mukaan 4.6 3

4 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 4 (kaikkiaan 4 36 rikosta).7 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 49 Kuvio 6. Huumausainerikokset 4 (kaikkiaan 78 rikosta). Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan 4 Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet4 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet5 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet3 Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet.3 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain 3 4 (kartta)3 Laatuseloste: Rikos ja pakkokeinotilasto.3 4

5 . Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen.. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 4 koko maassa kaikkiaan 47 9 rikosta, mikä oli 6 9 rikosta (,6 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta, jolloin tietoon tuli rikosta. Vuoden 4 aikana selvitettiin yhteensä 36 7 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 46. Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 3 7 rikosta, mikä on 3,3 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli 8 7 rikosta, mikä oli 9,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 rikosta, mikä oli,5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia sekä huumausainerikoksia. Vainoaminen kriminalisoitiin..4 alkaen. Vainoamisesta kirjattiin vuoden aikana 6 ilmoitusta. Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi KeskiSuomen (+6, ), KeskiPohjanmaan (+5,9 ), Kymenlaakson (+4,9 ), Satakunnan (+4,4 ), KantaHämeen (+3,8 ), Lapin (+,5 ), PäijätHämeen (+, ) ja Pirkanmaan (+,3 ) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten PohjoisKarjalan maakunnassa, 9, prosenttia edellisvuodesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, EteläKarjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi rikosta asukasta kohden. Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 4.. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 4 tietoon 4 3, mikä oli,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus, näpistys ja törkeä varkaus). Niitä ilmeni 43, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko luvun, mutta viimeisen kahden vuoden aikana tilastoitujen varkausrikoksien määrä on hieman kasvanut. Vuonna 4 varkauksia kirjattiin 7 8 eli,6 prosenttia 5

6 enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia kirjattiin 3 7, mikä on,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Näpistyksiä tuli tietoon 68 6 eli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Kolmannes varkausrikoksista (49 4 rikosta) oli myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Vuoteen 3 verrattuna myymälävarkauksien määrä kasvoi 3,9 prosenttia. Vuonna 4 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi 34, mikä oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Vapaaajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät,7 prosenttia. Niitä tuli vuonna 4 ilmi 8. Eniten lisääntyivät asuntomurrot, 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 5. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 3,6 prosenttia. Kuvio. Murtorikokset kohteen mukaan 4 Omaisuusrikoksista vajaa viidennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 4 5, mikä oli, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi 3 5, mikä oli 3, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 8, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 4 maksuvälinepetoksien tapahtumakerroista 77, prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili). Vuonna 4 tuli tietoon kaikkiaan 4 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 3, mikä oli, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Ryöstöjä ilmoitettin 7, mikä oli,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Ryöstörikoksista 3 eli 76, prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä,8 prosenttia oli törkeitä. 6

7 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 4 (kaikkiaan 4 36 rikosta) Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 4 Maakunta Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastus rikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset Väkivaltarikokset Vuonna 4 tietoon tuli kaikkiaan 3 9 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 6 tapausta (7,3 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 3. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 8, prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 6. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34. Vuoden alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 4. 7

8 Henkirikoksia tuli tietoon. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna 3. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli. Vastaava luku vuosina oli 37. Tapon, murhan tai surman yritykset lisääntyivät 63:lla. Niitä tuli ilmi 37. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin. Vuonna 4 henkirikoksista 64 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 38 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, pakottaminen sukupuoliyhteyteen, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 9, kun niitä vuonna 3 tuli tietoon 975. Vuosina 5 4 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 84 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 46, mikä on 4,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 4 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät 7,7 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 3,5 prosenttia vuoteen 3 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 7 6, mikä oli 4 tapausta eli, prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 99 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Rattijuopumustapauksista 73,9 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja,5 prosentissa päihdeaineena oli jokin muu huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 7,6 prosenttia ja huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät prosenttia. 8

9 Kuvio 4. Rattijuopumusrikokset 98 4 Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 4 Vuonna 4 rekisteröitiin 4 4 liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli 7,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 9, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna 3. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 93 8, mikä oli 7, prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 4 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 3 verrattuna. Vuoden 3 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 3 alkupuolelle. 9

10 .5. Päihderikokset Vuonna 4 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 8, mikä oli 9 tapausta (3,9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 3. Törkeiden huumausainerikosten määrä laski 6, prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 6. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 7, prosenttia. Niitä tuli ilmi 3 7, mikä on 9 tapausta enemmän kuin vuonna 3. Vuodesta 9 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. Kuvio 6. Huumausainerikokset 4 (kaikkiaan 78 rikosta) Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 3 7, mikä oli 8 tapausta, eli 7,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 3. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon..6. Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 4 aikana kaikkiaan 36 7 rikosta. Selvitysprosentti oli 56,6, mikä oli,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli. Omaisuusrikoksista selvitettiin 36,7 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 76, prosenttia. Yli 3 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kirkkonummella ja Savonlinnassa, 66,5 ja 65,. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Vaasassa ja Keravalla, 45,8 ja 48,5 prosenttia. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 64, prosenttia ja henkirikoksista 79, prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 75,9. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 4 varkauksista selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin yli puolet. Vahingonteoista selvitettiin viidennes ja maksuvälinepetoksista vähemmän kuin joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet.

11 Taulukko 3. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9864 Rikos Kaikki rikokset ) Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskaukset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus Syylliseksi Vuonna 4 selvitettyihin 36 7 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 63 3 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 8, prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 97 3 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin,4 rikoksesta. Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 63,3 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoksesta vuonna 4. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 6,6 prosenttia. Yli kolmesta rikoksesta oli epäiltynä, prosenttia syylliseksi epäillyistä. Kuvio 7. Syylliseksi rikosten määrän mukaan 4 Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumuksiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Syylliseksi naiset ovat myös hieman miehiä nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 9 ja miesten vuotta.

12 Taulukko 4. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 54, osuus väestössä olevaa kohti Sukupuoli/ikäluokka Yhteensä Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Miehet Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Naiset Yhteensä Alle 5 vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli vuotiaat Vuonna 4 nuorten ja alaikäisten alle vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 4, prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 4,9 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 9,6 prosenttia oli nuoria..8. Syylliseksi epäiltyjen taustat Syylliseksi epäiltyjen 5 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 7 8 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 7 8 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 4 ja 3 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 euron tulot oli 3,6 prosentilla, koko väestöstä,4 prosentilla. Vähintään euron tulot oli 3, prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 56,3 prosenttia. Luokkaan alle 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa.8. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 3. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt.

13 Taulukko 5. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Sukupuoli/tulotieto Yhteensä ja yli Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä , 4 5, , , , 65, ,8 58,6 Mies , 5,6 5,3 7, 8,, 9,7,9 Nainen , 4,3 5,,3,9,9 5,,7 Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä , , , , , , 3 4 3,6 755,7 Mies , 6,4 4,9 4, 34,6 4,7 3,9,9 Nainen , 4,8 3,7,5 4,5 6,8,, Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 69 prosenttia koko väestön vastaavasta Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 45 prosenttia. Alle 5 euron käytettävissä olevat tulot oli,8 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 3,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,8 ja,4 prosenttia. Yli euron käytettävissä olevat tulot oli 9,4 prosentilla epäillyistä ja 49, prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn käytettävissä olevia tuloja. 3

14 Kuvio 8. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 5 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 37,4 prosenttia. Työttömiä oli 8, ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 4,6 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 5,6 prosenttia, työttömiä 6, ja työvoiman ulkopuolella 4, prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden tieto. 4

15 Kuvio 9. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet 5 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 5,6 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 38,8 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 3,4 ja 4,3 prosenttia. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin..9. Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 4 oli 63 3, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33. Vuoteen 3 verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,7 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni 5, prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista epäillyistä oli,5 prosenttia. Vuonna 4 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (7 9) ja venäläiset (7 4). Virolaisista 4,3 ja venäläisistä 6, prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni,5 prosenttia ja venäläisten 9, prosenttia. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli olivat Romania ( 8), Somalia ( 7), Irak ( 4) ja Ruotsi ( 3). Romanialaisista vain 6, prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 95, ja 84,. Ruotsalaisista 55,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. 5

16 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 9 4 Vuonna 4 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 46,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on kolme prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 3. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset. Heidän keskiikänsä oli 3 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskiikä oli 3 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Taulukko 6. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 4 Ikäluokat Yhteensä Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset Osuus ikäryhmän asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset 8,4 4,8 9,8 5,7 37,3 96,9 7, 4, 7,5 6, 9, 87, 7,9 73, 49,3 67,9 6,5 4,,5 3, 3,3 7,5 43,5 73,9 Epäiltyjen syntyperä Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 99 5 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 87 (87,5 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 3 (,3 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen bruttomäärä. Koko 6

17 väestössä suomalaistaustaisia on 94,5 ja ulkomaalaistaustaisia 5,5 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 8 (, prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 9,5 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Kaikista syylliseksi epäillyistä (, prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita. Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 6,7 saman syntyperän väestön henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 38,3. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 7, ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 37,. Taulukko 7. Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 4 Syntyperä Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Epäillyt Osuus väestön asukasta kohden 8, 6,9 6,7 38,3 34, 7, 37, Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,6 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,3 on alle 4 vuotiaita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 3 (84,7 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 5 5 ja ulkomailla syntyneitä 7 5. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 9 (7,9 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 8 ja ulkomailla syntyneitä 9. Syylliseksi epäillyistä 4 5 (,7 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 5 (5,7 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. 7

18 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 4 Rikos 3 4 KAIKKI RIKOKSET ) A Omaisuusrikokset Murrot yhteensä Asuntomurrot vapaaajanasunnosta muusta asunnosta Liikemurrot Moottoriajoneuvomurrot Muut murrot Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvon luvaton käyttö moottoriajoneuvon törkeä luvaton käyttö moottoriajoneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos Maksuvälinepetokset yhteensä törkeä maksuvälinepetos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen Haitanteko virkamiehelle E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus

19 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 4 Rikos H Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus nopeusrajoituksen rikkominen ) ) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset

20 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 4, osuus asukasta kohden Muiden ulkomaiden kansalaiset Somalian kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Viron kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Ruotsin kansalaiset Suomen kansalaiset Yhteensä Rikos/vuosi 99,4 86, 76, 88,8 5,5 83, 5,7 5,7 Kaikki rikokset ) 93,7 95,9 75,4 84,7,5 8,9 5,7 5,8 88, 7,9 76, 76,9 8,9 78,9 47, 48, 68, 69, 64, 73,4 5,5 7,8 45,6 46,7 3 68, 5,4 6,7 7,9 86, 73,9 43,5 44,7 4 57, 55, 6,3 8,9 3,5 6,5,,3 Varkausrikokset 57,8 56,7 7, 9,6,4 6,8,, 49,4 5,4 4,7 4,,7 4, 9,8, 48,9 59,,8 5,4 4, 3,9 9,8 9,9 3 46,7 78,4,3 3,7 4,6 3,9 9,6 9,8 4,3 6,,4,3,,7,, Ryöstörikokset,8 4,6,3,3,,8,,,8 3,,4,4,,5,,3,8,5,3,4,,5,, 3, 5,4,5,5,6,7,3,3 4 5,9 9,9 3,6,6,4 4,7 3, 3, Petokset 4,,5,6 3, 6,7 3,8 3, 3, 4,3 7,9 3,7 5, 9,6 4, 3, 3, 4,4,, 3, 5,6 3,9 3,5 3,5 3 5,6,,,7,3 4, 3, 3, 4 46, 3, 7,8 9,6 9,3,6 5, 5, Pahoinpitelyrikokset 55,6 38,5 9,8,5,6 5,5 5,6 5,9 55, 33,6, 9,, 4,9 5,4 5,8 44,3 7, 7,3 9,7,7,9 5, 5,4 3 44, 3, 7, 9,7 7,, 4,6 4,9 4 4,6,,,,3,, Raiskausrikokset,4,,,,,6,, 3,,,3,,,8,,,4,7,,,,6,, 3,,,,,,6,, 4 8,5,8 6,5,3 6, 5, 3,7 3,7 Rattijuopumukset 9,,3 6,,9 5,9 5, 3,5 3,6 8,3 3, 5,3 9, 8, 4,9 3, 3, 6,,3 5, 8,4 5, 4,3 3, 3, 3 5,6 3, 5, 7,8 4,8 4,,9,9 4 8, 5,3 5,5 3, 7,8 5,3 3,6 3,7 Huumausainerikokset 4,4 3,6 5,,8 6,6 4, 3,4 3,4 5,3,9 5,,4 6,5 4,4 3,4 3,4 6,6, 5,5 3,6 6, 4,6 3,6 3,6 3 9,,6 5, 3,9 6, 5,4 3,5 3,6 4

21 Rikos/vuosi Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus 3 4 Yhteensä Suomen kansalaiset 89,5 88,8 75,8 77, 7,3 89,9 89, 76, 77,7 7,6 Ruotsin kansalaiset 77,3 76, 68,3 Ulkomaiden Viron kansalaiset kansalaiset 95,9 96,7 9,8 73,7 73, 63,7 Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset 8,9 76, 65,9 Somalian kansalaiset ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. 65, 64, 94,8 83,4 63,7 69,6 64,5 58,5 45,8 5,6 5,8 56,3 48,9 Muiden ulkomaiden kansalaiset 35, 3,9 7,5 58, 56,4

22 Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , , 45 99,9 9 74, , , ,9 8 99,9 73, 636, 7 98, 98, 5 93, 43, 6 66, , , , , , ,4 35, , , 7, ,7 5, ,3 3 3, ,4 449, 4 8 4, 8 3 4, , , ,5 4 8, , 7 4,4 36 7,7 67 4,7 49 3,8 4 5, 8 4, ,7 8 8, 495 5,8 6 7, , , , ,5 37,8 63, 35 4,7 3 98,6 39 7,3 3 8, 6, 6 9, ,5 3 3, ,7 54 4, , , , 8 7,4 53 5,7 346, , 97 3,7 79,8 44 6, 58 4, ,8,4 5 8, 35 4, , , ,3 4,8 94,3 4 5,7 867,6 75, 34 3,7 4 8, 65 5,9 6 9,8 5 5,3 5 67,6 466, , 348,4 56,,8 86,9 37 8,6 496,8 5,7 68 3, 3,7 9 4,5 4 7,9 95 7,5 7 9, ja yli Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, ,7 3, , , , , 338 5,4 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 8,,4 8, , ,5 9,6 9 4, ,8, , ,4 8, 3, , 9, 45,4 48, 37,4 47,9 8,5 3, 8, 8, 3 4,9 98, 6,9,9 64, 7, 8 84,8

23 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , ,9 45, ,9 595, ,9 435, 8, 73 99,9 636, 7 98, 98, ,9 43, 6 66, 9 763, Yrittäjät 4 5, ,8 73,4,5 36 3, 36 4, ,6 4,9 79 4, 9 4,7 85 9, 477 5,3, 39 5, 6 5,4 3 6, 58,6 Ylemmät toimihenkilöt 6 58,7 479,5 47,9,7 8,9 93 5,8 3,8,8 38 3, 5,9 33 5, 9 3,3 8 8, 747,9 7 3, ,3 6,3 Alemmat toimihenkilöt , ,5 4 4, 58 4, 67 6,3 8 7,7 5 6,5 98 6,8 6 8,3 43 5, 74, ,4 4 4, 56 8,3 5,5 4 7,5 64 5,4 Työntekijät , , , 8 8,8 34 3,6 9 8, 3, 76,3 6,4 34,5 4 6,4 6 8,7 4 4, 5 78, 463,6 3 43, , Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon , , ,7 4 7,7 56 6,3 3 7, , 4 9,8 57 4, , 5, ,6 3 3, ,5 38 7,8 5, 4,3 4, 83, ,8 9 6, 756 7,8 44 9, 38 7,9 86 3, 3 6,6 57 9,4 66, ,5 4 4,3 85 8, 6 9,6 94, , , , ,8 74 5, ,9 47 6, , , , , 59 5, 3 36, 54 55, , 68 3, , 48 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, 49 6, , , , , , ,5 KOKO VÄESTÖ , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7, 886 9, , , ,3 5, ,5 3

24 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , 5 657, 45, ,9 595, 7 585, 435, 8 99,9 73, 636, 7 98, 98 99, ,9 43, 6 66, 9 763, Työllinen , ,9 5 6, 35 9,3 957, , , 9, , 488 7,9 39 6,3 7 36,7 6 6, , , , ,6 Työtön , , , 344 3,7 88,5 6 4, , ,3 3 6,6 7 6, 6 9,4 6 74, 3 3, , , 3 74, ,6 Koululainen, opiskelija , , , 468 3, ,8 44 9, 688 5,3 5,6 55 4, , 5, ,, , 39 8,3 94 3, Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat 363 8, ,9 6 45, 73 5, 69 7, 8 8, 85 6,7 64,4 3 5,8 39 8,8 6 9,6 5 7,7, 88 7, 97 9, 75, , 7 6 8, 6 8 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 39 75, , , 44 66, , 443 5,5 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 6, 4 47, , 794 4, , 3,8 43 9,7 89 9,4 34 4, , 466 3,5 44 9, 794 9, 7, ,4 7 7, ,7 436, , , 9 7 4, 4

25 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 4 67, , 5 657, 45, 9 74, 595, 7 585, 435, 8 99,9 73, 636, , ,9 5 93, 43, 6 66, 9 763, Perusaste , , ,9 8, , , ,4 3 7,8 6 47,6 7 6, , , 54 55, ,5 9 47, , ,5 Keskiaste ,9 6 7, 647 5, 4 6,7 94 3, 56 35, , , , ,5 65 4,7 9 39,3 4 4,8 4 39, , , , Alin korkeaaste 6 999,9 9,4 83,6 5,3 9, 54 9, , 3, 6 4,8 78,9 7, 97 3,5, 85 3,3 58,7 778 Alempi korkeakouluaste 5 78, 38,4 48,8 3, 4,3 6,3 8,6,8 5 4, 76,8 3 5, 89,9, 77,8 59,8 59 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , , ,3 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 4,3 4,7 79, , 3, 7, ,9 3 84,6 93, 364,7 85,9 37,3 69, 4,3 49 3,8 33, 3 4,9 595, 494,9 6,9 37, 9, ,3 5

26 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 4 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,5 4,7 4,7 4, 3,5,8,3,9,7,5 4,6 4,5 3,8 3,,6,,8,7,5 4,5 4,5 3,8 3,,6,,8 3,8,9 6,8 8, 7,9 6,7 4,4 3,,3 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,9,8 6,8 7,3 6,4 5,4 4,4 3,5,5,7,7 6,6 6,9 5,9 4,9 4, 3,3,4,7,7 6,5 6,9 5,9 4,9 4, 3,,4 5,5,4,,8, 9, 6, 4,8,8 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,3,5,,6,4,,,3,7,3,4,,6,3,,,3,7,3,4,,5,3,,,3,,5 3, 3,5 4,6 4,,5,4,7 6

27 Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,4, 6,7 7,9 6, 4,8 4, 3,6,9,7,7 6,5 7,8 7, 5,, 3,7,5 6,8 7,9 6, 4,8 4, 3,6,9 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,,4,,3, 7,4 5,8 5,3,8,6, 9,8,9,8,3 5,6,,,, 7,4 5,8 5,3,8 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,6,5 3, 3,3,,9,9,7,,7,3 3,,,8,8,7,9 3,4 3,6,,9,9,7, 7

28 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, pysäköintivirhemaksut Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Pysäköintivirhemaksut Tieliikennelain yhteensä perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Yhteensä Niistä poliisin antamat Maastoliikennelain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Pelastuslain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Joutokäyntirikkomus Yhteensä Niistä poliisin antamat

29 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 4, muut pysäköinninvalvojan toimet Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Korotetut pysäköintivirhemaksut Kirjalliset huomautukset Rengaslukkopäätökset Pysäköintivirheen johdosta siirretyt Niistä varastosiirtoja Ulosottoon menneet pysäköintivirhemaksut Oikaisuvaatimusten määrä Pysäköintivirhemaksuista saadut tulot (euroa)

30 Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 4, 5 vuotta täyttäneet 3

31 Liitekuvio 3. Rikosten määrän muutosprosentti maakunnittain 3 4 (kartta) 3

32 Laatuseloste: Rikos ja pakkokeinotilasto. Tilastotietojen relevanssi Rikos ja pakkokeinotilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen käyttämien pakkokeinojen kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tutkimien ja selvittämien rikosten määrä sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi sekä heidän ikänsä, kansalaisuus ja joitain sosioekonomisia taustatekijöitä. Pakkokeinojen osalta alueluokituksena on poliisilaitos, rikosten osalta kunta. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Nämä luvut kuvaavat poliisin tehtäviä, eivätkä siten ole suoraan tulkittavissa esimerkiksi itsemurhien määräksi. Itsemurhien määrää kuvataan Tilastokeskuksen kuolemansyyttilastossa osoitteessa Tilasto sisältää tiedot pakkokeinolakiperusteisista pakkokeinoista. Niillä pyritään poikkeuksetta rikoksen selvittämiseen. Lisäksi tilasto sisältää ns. poliisilakiperusteiset kiinniotot, niillä taas pyritään suojaamaan kohteena olevaa henkilöä itseään tai estämään kohtuuton häiriön tai vahingon aiheuttaminen. Poliisilakiperusteisen kiinnioton kohteeksi joutuneista henkilöistä käytetään usein nimitystä 'päihtyneenä säilöönotetut', joita heistä on valtaosa. Poliisilakiperusteista kiinniottoa ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään päihtyneisiin. Lisäksi tilasto sisältää ulkomaalaislakiperusteisia pakkokeinoja, joista esimerkkinä voidaan mainita 'ulkomaalaisen säilöönotto'. Osan pakkokeinoista voi päättää poliisi itse, osa edellyttää tuomioistuimen päätöstä. Tilastossa pakkokeinot, joiden lyhenne päättyy O kirjaimeen, ovat tuomioistuimen hyväksymiä. Tilasto ei sisällä tietoja telekuuntelusta, televalvonnasta eikä teknisestä tarkkailusta pakkokeinona. Tilasto ei myöskään sisällä tietoja liiketoimintakielloista. Liiketoimintakielloista on saatavissa tietoa Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset tilastosta osoitteesta Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Tilasto kuvaa pakkokeinoja, joita on käytetty kalenterivuoden aikana. Niiden taustalla oleva rikos on voinut tapahtua aiemmin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset 3

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu.

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulot koko väestöä matalammat Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015 Oikeus Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 6,8 ja liikenneturvallisuuden vaarantamisten kasvoi 10,3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2015 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2015, 3. vuosineljännes Rikoksia 2,3 prosenttia vähemmän ja liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 3. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 2,4 ja liikennerikosten 14,1 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2015 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 1,6 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2014 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Petosten ja maksuvälinepetosten määrä lisääntyi vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Pahoinpitelyrikoksen uhrit tyypillisesti 18vuotiaita Vuonna 2010 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 11 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 1 (6) 16.1.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 31.12.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 PAHOINPITELY 629 LAITON UHKAUS 239 VARKAUS 216 NÄPISTYS 157 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 2. vuosineljännes Petosten ja maksuvälinepetosten määrä lisääntyi tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Petosten määrä lisääntyi tammi maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.10.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.9.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1377 PAHOINPITELY 453 LAITON UHKAUS 187 VARKAUS 180 NÄPISTYS 112 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-joulukuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.7.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 858 PAHOINPITELY 300 LAITON UHKAUS 104 VARKAUS 101 NÄPISTYS 66 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 4. vuosineljännes Tietoon tulleiden seksuaalirikoksien määrä kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 3. vuosineljännes Maksuvälinepetosten määrä kovassa kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2017, 1. vuosineljännes Tietoon tulleiden raiskausten määrä kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 1. vuosineljännes Maksuvälinepetoksien määrä kovassa kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin

Lisätiedot

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 (SYYLLISET) Luku ja Nimike 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 284686 303389 306055 295868 Rikoslakirikokset 202201

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2017, 3. vuosineljännes Tietoon tulleiden moottoriajoneuvovarkauksien määrä laskussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 3. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-syyskuussa 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2015 Rikos- ja pakkokeinotilasto Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2014 Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin neljännes kohdistuu lapsiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 viranomaisten tietoon

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Aune Flinck ja Tuula Kuoppala 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016, Tilastoraportti 15/2017 1 Sovittelukäsittelyyn tuodut rikos- ja riita-asiat 2007

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014 Oikeus 215 Rikos- ja pakkokeinotilasto 214 Pakkokeinot 214 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 196 7 kertaa vuonna 214 Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012, 3. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa 2012 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 1. vuosineljännes Pahoinpitelyt lisääntyivät ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset vähenivät tammi-maaliskuussa 2011 Poliisin, tullin

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 2. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-kesäkuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-joulukuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012 Oikeus 213 Pakkokeinot 212 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212. Määrä

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013 Oikeus 214 Pakkokeinot 213 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Petosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 2. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-kesäkuussa 2011 Korjaus. Julkistusta korjattu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010, 1. vuosineljännes Rattijuopumukset ja ryöstöt vähenivät tammi - maaliskuussa 2010 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat pakkokeinoa vuonna 2010

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat pakkokeinoa vuonna 2010 Oikeus 2011 Pakkokeinot 2010 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 215 000 pakkokeinoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 215 000 pakkokeinoa vuonna

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2016 Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 40,6 prosenttia avio- ja avopuolisoiden välistä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 viranomaisten

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009 Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009 Huumausainerikokset ja petokset lisääntyneet, pahoinpitelyt ja rattijuopumukset vähentyneet tammi - joulukuussa 2009 Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta...5 3 Esityksen

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009 Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009 Rikoksista selvitettiin 59 prosenttia Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 kaikkiaan 432 000 rikosta. Poliisi selvitti yhteensä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015

Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ensirekisteröinnit 8/2015 1.9.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT ELOKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 08/2015 08/2014 (%) (%) 1-08/2015 1-08/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 8 402 7 525 11,7 86,4

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2013 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2013 03/2012 (%) (%) 1-03/2013 1-03/2012 (%) Henkilöautot yhteensä 9 492 22 938-58,6 89,9 27 640 47 834-42,2 joista matkailuautoja

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot