RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 229 RIKOLLISUUSTILANNE 2006 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2007

2 ESIPUHE Rikollisuustilanne 2006 on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1975 aloittaman julkaisusarjan kolmaskymmenestoinen vuosikatsaus. Katsauksen tarkoituksena on koota ja tulkita ajankohtaisia perustietoja rikollisuudesta ja kriminaalipolitiikasta ja näin helpottaa tällaisia tietoja tarvitsevien työtä. Katsauksen keskeisinä lähteinä ovat olleet Suomen virallisen tilaston tilastosarjat sekä Tilastokeskuksen hallussa oleva sarjojen perusaineisto. Eri aihepiirejä koskevia esityksiä on täydennetty uhritutkimusten sekä muiden erillistutkimusten tiedoilla. Rikollisuustilanne-katsaus on usean kirjoittajan ja tekijän yhteistyön tulos. Varsinaisten kirjoittajien lisäksi aineiston työstämisessä ja kokoamisessa on ollut mukana suuri osa laitoksen muusta henkilökunnasta. Katsauksen taitosta ja graafisesta ulkoasusta on huolehtinut osastosihteeri Eira Mykkänen. Tutkimuslaitos kehittää katsausta jatkuvasti, jotta se entistä paremmin palvelisi käyttäjiään. Katsausta koskevat huomautukset ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Helsingissä 27. päivänä elokuuta 2007 Tutkimuslaitoksen johtaja Kriminologisen tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Tapio Lappi-Seppälä Janne Kivivuori

3 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä Katsauksen tavoitteet Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta Esityksen rakenne ja esitystapa...7 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 A RIKOSLAJIT Rikollisuuden rakenne ja kehitys, Reino Sirén...9 Yhteenveto Kuolemaan johtanut väkivalta, Martti Lehti & Janne Kivivuori Henkirikollisuuden osoittimet Henkirikollisuuskehityksen pääpiirteet Pitkän aikavälin kehitys Eri ikäryhmät henkirikosten uhreina Lapset ja nuoret henkirikosten tekijöinä Rikosten määrällinen kehitys Suomalaisnuorten henkirikollisuus kansainvälisesti...29 Nuorten henkirikosten ominaispiirteitä...30 Nuoret henkirikoksentekijät Eräitä henkirikosten piirteitä Tapahtumapaikat 1997B Murhasta epäiltyjen osuus Tappojen, murhien ja surmien selvitysprosentti Henkirikollisuuden alueellinen kehitys Suomessa 1980B Syyllisten ja tekijöiden sosiaalinen tausta Kansainvälistä vertailua...43 Suomen henkirikollisuuden taso verrattuna naapurimaihin...43 Syrjäytyneiden ja alkoholisoituneiden miesten väkivalta henkirikollisuutemme ytimenä myös kansainvälisesti...45 Yhteenveto Muut väkivaltarikokset, Martti Lehti & Reino Sirén &Ville Hinkkanen Henkirikoksen yritykset Henkirikoksen yritysten selvitysprosentti Pahoinpitelyrikokset Vamman tuottamus Vuoden 1995 lainmuutoksen vaikutus Pahoinpitelyrikosten piirteitä Pahoinpitelyrikosten tekijät ja epäiltyjen määrä rikoksissa... 63

4 II Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti Ryöstörikokset Ryöstöt ja törkeät ryöstöt Ryöstörikosten selvitysprosentti Kansallisten uhritutkimusten tuloksia Väkivallan uhriksi joutuminen 1980B Väkivallan luonne Väkivallan kasaantuminen...72 Väkivaltatyypit 1980B Väkivallan kohteeksi joutuminen eri ikäryhmissä...73 Yhteenveto Seksuaalirikokset, Päivi Honkatukia & Heini Kainulainen Raiskaus Poliisille ilmoitetut raiskaukset Lainuudistuksen vaikutuksista Lapsiin ja varhaisnuoriin kohdistuvat seksuaalirikokset, Hannu Niemi Tilastoitu rikollisuus Erillisselvitysten tuloksia Selvitysprosentti lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä Muut seksuaalirikokset, Hannu Niemi Insesti, sukurutsa Muut rikokset Yhteenveto Omaisuusrikokset Varkausrikokset ja luvattomat käytöt, Reino Sirén & Ville Hinkkanen Poliisin tietoon tulleet varkausrikokset Haastattelututkimusten tietoja varkausrikollisuudesta Rikosvahingot Varkausrikosten ilmitulo ja piiloon jäävä rikollisuus Varkausrikosten selvitysprosentti Moottoriajoneuvon anastukset, käyttövarkaudet ja luvattomat käytöt Muun omaisuuden luvaton käyttö Luvattomien käyttöjen selvitysprosentti Yhteenveto Kavallus- ja petosrikokset, Reino Sirén Kavallusrikokset Kavallusrikosten selvitysprosentti Petosrikokset Petokset RL 36:1B Maksuvälinepetokset RL 37:8B Petosrikosten ilmitulo ja selvittäminen Yhteenveto Vahingontekorikokset, Reino Sirén Vahingontekorikosten selvitysprosentti Yhteenveto...125

5 6 Talousrikokset, Martti Lehti Poliisin tietoon tullut talousrikollisuus Verorikokset (RL 29:1B4) Kirjanpitorikokset (RL 30:9B10) Velallisen rikokset (RL 39:1B6) Virkarikokset (RL 40 luku) Arvopaperimarkkinarikokset Rahanpesurikokset (RL 32:6) Talousrikoksilla aiheutettu vahinko Harmaan talous Yhteenveto Liikennerikokset, Hannu Niemi Liikennejuopumus Poliisin tietoon tullut rikollisuus Ratsiatutkimukset Verenalkoholi Tapahtumapaikka ja -aika Rattijuopumukseen syylliseksi epäilty Rattijuopumuksen valvonta Rattijuopumusrikosten selvitysprosentti Muut liikennerikokset Liikennerikosten selvitysprosentti Liikennerikosten aiheuttamat vahingot Rattijuopumusvahingot Muut liikennevahingot Yhteenveto Päihderikokset, Heini Kainulainen Alkoholirikokset Huumausainerikokset Huumausainerikosten piirteitä Huumausainekontrolli Huumausainemarkkinat Huumausaineiden käytön yleisyys Dopingrikokset Yhteenveto III B RIKOLLISUUDEN PIIRTEITÄ Nuorisorikollisuus, Matti Marttunen & Venla Salmi Nuorten tilastoitu rikollisuus Nuorten osuus poliisin tilastoimassa rikollisuudessa Alle 18-vuotiaiden osuus eri rikoslajeissa Nuorisorikollisuuden kehitys 1987B Alle 18-vuotiaiden varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikollisuus 1997B Nuorten vakava väkivaltarikollisuus...192

6 IV 1.2 Nuorten itse ilmoittama rikollisuus Nuorisorikollisuuskyselyt Helsingin nuorten rikollisuus 1992 ja Uudet rikoskäyttäytymisen muodot Yhteenveto Naiset rikosten tekijöinä ja uhreina, Päivi Honkatukia Naiset rikosten tekijöinä Poliisin tietoon tullut naisten rikollisuus vuonna Naisten tilastoidun rikollisuuden kehitys vuosina 1980B Nuoret naiset ja henkirikokset Tyttöjen rikokset kyselytutkimuksen valossa Naiset väkivallan uhreina Henkirikokset Naisiin kohdistuva väkivalta kansallisissa uhritutkimuksissa Naisuhritutkimukset Maahanmuuttajanaisten kokema väkivalta Tytöt väkivallan uhreina Yhteenveto Ulkomaalaiset, maahanmuuttajat ja rikollisuus Johdanto, Hannu Niemi & Päivi Honkatukia Ulkomaan kansalaisten tekemien rikosten määrä ja luonne Hannu Niemi & Päivi Honkatukia 3.3 Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanuorten rikollisuus, Päivi Honkatukia Rikosten seuraamukset, Hannu Niemi & Päivi Honkatukia Rangaistukseen tuomitut ulkomaan kansalaiset Ulkomaalaiset vangit Mitkä tekijät selittävät maahanmuuttajien rikollisuutta?, Päivi Honkatukia Kansainvälistyminen ja rikollisuus, Hannu Niemi & Martti Lehti Maahanmuuttajat Ulkomailta Suomeen suuntautuva rikollisuus Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus Suomalaisten rikollisuus ulkomailla Maahanmuuttajien kokemukset rikoksen uhriksi joutumisesta Suomessa Hannu Niemi & Päivi Honkatukia Maahanmuuttajien kokema väkivalta Rasistinen rikollisuus Yhteenveto Rikollisuuden pelko, Hannu Niemi Huoli väkivallan kohteeksi joutumisesta Huoli asuntomurron kohteeksi joutumisesta Ketkä ovat huolissaan rikoksen kohteeksi joutumisesta? Rikoksiin varautuminen tai niiden torjuminen Rikoksen pelkoon vaikuttavia tekijöitä Yhteenveto...265

7 V 5 Väkivaltarikokset ja alkoholi, Martti Lehti & Reino Sirén Päihtyneenä tehdyt väkivaltarikokset 1987B Päihtyneiden osuus syylliseksi epäillyistä 1980B Tulkintaa Yhteenveto III RIKOLLISUUSKONTROLLI A KONTROLLIVIRANOMAISTEN TOIMINTA Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 1 Johdanto Viranomaisratkaisut ja kontrollin vaiheet Kontrolliviranomaisten toiminta yleiskuvaus Rikosten ilmitulo Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Selvitysaste ja rikoslaji Ilmoittamatta jättäminen ja esitutkinnan rajoittaminen Syyttäjien toiminta Yleistä Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Syytteen nostamatta jättäminen muista syistä Rangaistuskäytännön yleiskuvaus Rikosasioissa annetut ratkaisut Ehdoton ja ehdollinen vankeus Yhdyskuntapalvelu Sakkorangaistus Tuomitsematta jättäminen Rangaistuksen määräämiseen vaikuttavia tekijöitä Syytettyjen mielentila Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset Seksuaalirikokset Varkaus, kavallus ja luvaton käyttö Petos ja väärennös Ryöstörikokset Taloudellinen rikollisuus Liikennerikokset Huumausainerikokset Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankiluku Ehdonalainen vapaus Yhteenveto...358

8 VI B KONTROLLIJÄRJESTELMÄN ERITYISPIIRTEITÄ Nuorten rangaistukset, Matti Marttunen Lainsäädäntö Rikesakot ja rangaistusmääräykset Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen Rangaistuslajit Nuorisorangaistus Vankiluku Ehdolliseen vankeusrangaistukseen liittyvä valvonta Yhteenveto Seuraamuskäytäntö huumausainerikoksissa, Heini Kainulainen Seuraamuskäytäntö on kiristynyt Huumausaineen käyttörikoksesta annetut seuraamukset Syyttämättäjättämiskäytännöstä Syyttämättä jätetyistä tapauksista Puhuttelut Hoitoonohjaaminen Rangaistukset huumausainerikoksista Rangaistuskäytäntö törkeissä huumausainerikoksissa Yhteenveto Rangaistuskäytännön yhtenäisyys, Ville Hinkkanen Sukupuoli Alueellinen yhtenäisyys Yhteenveto Rikollisuuskontrollin kustannukset, Ville Hinkkanen Yhteenveto LIITETAULUKOT 1B LÄHTEET SUMMARY KUVIOT Kuvio 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset. Eräät rikosryhmät 1987B Kuvio 2 Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan tehdyt rikokset. Jakautumat rikoslajeittain 1991 ja Kuvio 3 Henkirikostietokantaan vuosilta kirjatut ja kirjaamattomat henkirikokset Kuvio 4 Kuolemaan johtaneita väkivaltarikoksia ja tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita vuotta täyttänyttä kohti 1987B Kuvio 5 Vähintään 1-vuotiaana surmattuja miehiä ja naisia henkeä kohden

9 1950B2004, viisivuotiskausittain...22 Kuvio 6 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleiden ikäjakauma (%) 1950B Kuvio 7 Murhaan, tappoon tai surmaan syylliseksi epäiltyjä ikäryhmän henkeä kohden 1980B Kuvio 8 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi (liukuva keskiarvo)...28 Kuvio 9 Alle 18-vuotiaiden henkirikoksentekijöiden määrä ja rikollisuustaso eräissä teollisuusmaissa...29 Kuvio 10 Henkirikoksista syytettyjen poikien mielentilatutkimuksessa diagnosoitu alkoholin väärinkäyttö iän mukaan...31 Kuvio vuotta täyttäneet henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...33 Kuvio 12 Alle 18-vuotiaat henkirikokseen syylliseksi epäillyt poliisin käyttämän rikosnimikkeen mukaan (%)...34 Kuvio 13 Tapot, murhat ja surmat: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 14 Henkirikollisuuden taso maakunnittain Kuvio 15 Työikäisten miesten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B Kuvio 16 Työikäisten naisten henkirikollisuuden ja henkirikoskuolleisuuden taso sosioekonomisen aseman mukaan 1998B Kuvio 17 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita väestön henkeä kohden...44 Kuvio 18 Alkoholisidonnaisten (joku osapuolista humalassa) ja alkoholin käyttöön liittymättömien (kaikki osapuolet selviä) henkirikosten asukaslukuun suhteutettu keskitaso Suomessa ja Ruotsissa 1990-luvulla...46 Kuvio 19 Poliisille ilmoitettujen tapausten osuus kaikista sellaisista väkivaltatapauksista, joihin on liittynyt vähintään lyönti...49 Kuvio 20 Poliisin tietoon tulleet sekä tuomioistuimissa tuomitut henkirikokset ja niiden yritykset 1987B Kuvio 21 Henkirikoksen yritykset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 22 Kaikki pahoinpitelyt sekä törkeät pahoinpitelyt vuosina 1987B2006. Indeksisarjat, 1987= Kuvio 23 Pahoinpitelyrikokset 15 v. täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 24 Pahoinpitelyrikokset kunnittain 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti...56 Kuvio 25 Pahoinpitelyrikosten (pl. tappelu) jakautuminen törkeisiin pahoinpitelyihin, pahoinpitelyihin ja lieviin pahoinpitelyihin 1987B VII

10 VIII Kuvio 26 Selvitettyihin pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäiltyjä 100 selvitettyä pahoinpitelyrikosta kohden 1987B Kuvio 27 Pahoinpitelyrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 28 Ryöstörikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 29 Ryöstörikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 30 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita 15B74-vuotiaista Kuvio 31a Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet miehet Kuvio 31b Fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneet naiset Kuvio 32 Poliisin tietoon tulleet seksuaalirikokset vuonna Kuvio 33 Poliisin tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä 1997B Kuvio 34 Poliisin tietoon tulleet raiskaukset, niiden selvittäminen ja syyttäjälle ilmoittaminen sekä alioikeuksissa tuomitut 1997B Kuvio 35 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö eri tietolähteiden valossa vuosina 1996B Kuvio 36 Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 37 Kaikki varkausrikokset sekä varkaus ja törkeä varkaus (pl. moottoriajoneuvon anastaminen) 1987B2006. Indeksisarjat Kuvio 38 Varkausrikokset (pl. moottoriajoneuvon anastaminen) 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 39 Varkausrikokset kunnittain 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti Kuvio 40 Varkausrikosten jakautuminen törkeisiin varkauksiin, varkauksiin ja näpistyksiin 1987B Kuvio 41 Varkausrikokset (pl. moott.ajoneuv.) tekotavan ja kohteen mukaan 1987B Kuvio 42 Varkausrikosten kohteeksi joutuneita vuotiaista (%) Kuvio 43 Poliisin tietoon tulleet varkaudet ja törkeät varkaudet ja vakuutusyhtiöiden korvaamat murto- ja varkausvahingot 1987B Kuvio 44 Varkausrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 45 Moottoriajoneuvon anastukset ja luvattomat käytöt tuhatta autoa ja moottoripyörää kohti 1987B Kuvio 46 Luvaton käyttö: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 47 Kavallusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B

11 Kuvio 48 Kavallusrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 49 Petosrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 50 Maksuväl.petokset 15 v. täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 51 Petosrikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 52 Poliisin kirjaamat vahingontekorikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 53 Vahingontekorikokset: selvitettyjä rikoksia (%) vuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 54 Poliisin tietoon vuonna 2006 tulleet talousrikokset rikosmuodoittain Kuvio 55 Poliisille 2006 tehdyt rahanpesuepäilyjä koskevat ilmoitukset liiketoimityypeittäin Kuvio 56 Tilastoitujen rattijuopumusrikosten määrä miljoonaa absoluuttialkoholilitraa kohti 1987B Kuvio 57 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet valtakunnallisissa ratsiatutkimuksissa 1997B Kuvio 58 Kuljettajan verenalkoholipitoisuuden jakauma Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa Kuvio 59 Rattijuopumusrikokset 15 vuotta täyttäneen väestön asukasta kohti 1997B Kuvio 60 Rattijuopumusrikokset selvitettyjä rikoksia (%) tilastovuoden aikana poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 61 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) 1997B Kuvio 62 Liikennerikokset (pl. liikennejuopumus moottoriajoneuvolla) autoa ja 100 miljoonaa autokilometriä kohti 1997B Kuvio 63 Liikenneturvallisuuden (törkeä) vaarantaminen ja liikennerikkomus selvitettyjä rikoksia tilastovuonna poliisin tietoon tulleista rikoksista 1997B Kuvio 64 Tullin takavarikoiman pirtun ja muun alkoholin määrät (tuhatta litraa) 1997B Kuvio 65 Poliisin ja tullin tietoon tulleet huumausainerikokset 1987B Kuvio 66 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset vuosina Kuvio 67 Ikäryhmien osuus rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 2000B Kuvio 68 Varkausrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B Kuvio 69 Pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B Kuvio 70 Vahingontekorikoksiin syylliseksi epäillyt ikäryhmittäin suhteutettuna ikäluokan kokoon 1987B IX

12 X Kuvio 71 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1997! Kuvio 72 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat suhteutettuna ikäluokan kokoon 1997! Kuvio 73 Alle 18-vuotiaiden henkirikollisuuden trendi Kuvio 74 Törkeinä pahoinpitelyinä tai henkirikoksen yrityksenä tutkittuja tekoja ikäryhmän henkeä kohden 1980B2006, viisivuotiskausittain Kuvio 75 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria 1995B Kuvio 76 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria, pojat 1995B Kuvio 77 Kuluneen vuoden aikana tekotyyppeihin osallistuneita nuoria, tytöt 1995B Kuvio 78 Kuluneen vuoden aikana kysytyistä teoista pidättyneitä nuoria 1995B Kuvio 79 Vähintään kerran elämänsä aikana teon tehneiden osuus sukupuolittain, % Helsingin vuotiaista Kuvio 80 Vähintään kerran elämänsä aikana teon uhriksi joutuneiden osuus sukupuolittain, % Helsingin vuotiaista Kuvio 81 Naisten osuus vuonna 2006 poliisin tietoon tulleista rikoksista epäillyistä Kuvio 82 Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt sukupuolen mukaan 1987B Kuvio 83 Naisten osuus omaisuusrikoksiin syyllisiksi epäillyistä henkilöistä 1980B Kuvio 84 Naisten osuus eräisiin väkivaltarikoksiin syylliseksi epäillyistä, % Kuvio 85 Naisten tekemät henkirikokset 1995B Kuvio 86 Tyttöjen osuus normirikkeistä 1995 ja Kuvio 87 Vuoden aikana ainakin kerran toisen henkilön hakanneita Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuosina 1995, 1996, 1998, 2001 ja 2004 tekemissä koululaiskyselyissä Kuvio 88 Selvitettyihin pahoinpitelyihin (lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely) epäillyt vuotiaat tytöt ja pojat Kuvio 89 Väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1995B Kuvio 90 Puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B Kuvio 91 Muiden kuin puolison väkivallan seurauksena kuolleita naisia 1996B Kuvio 92 Väkivallan tai uhkailun kohteeksi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana joutuneet miehet ja naiset Kuvio 93 Rikoksista epäiltyjen suomalaisten ja Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrä väestön asukasta kohti kansalaisuuden mukaan 1996B Kuvio 94 Poliisin rikoksista epäilemien vuotiaiden rikollisuuden rakenne (%) kansalaisuuden mukaan vuonna 2003 (nettoluvut) Kuvio 95 Väkivaltaa tai sen uhkaa kuluneen vuoden aikana kokeneita

13 Kuvio 96 Huolestuneisuus väkivallan tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sukupuolen mukaan 1988, 1993, 1997, 2003 ja 2006 (15B74-vuotiaat) Kuvio 97 Yksin ulkona liikuttaessa pimeän tulon jälkeen olonsa turvattomaksi tunteneiden osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osall. vastaajien asuinmaan mukaan Kuvio 98 Asuntomurron kohteeksi joutumista seuraavan vuoden kuluessa todennäköisenä pitävien osuus kansainväliseen väestöhaastatteluun osallistuneiden vastaajien asuinmaan mukaan Kuvio 99 Huolestuneisuus väkivallan kohteeksi joutumisesta iltaisin, sukupuolisen väkivallan (vain naiset) tai kotiin murtautumisen kohteeksi joutumisesta sekä haluttomuus liikkua kodin lähistöllä iltaisin tai öisin vastaajan iän mukaan vuonna 2006 (15 vuotta täyttäneet) Kuvio 100 Väkivallan kohteeksi joutumista vastaan varautuneita, % 15B74-vuotiaista vuosina 1988, 1993, 1997, 2003 ja Kuvio 101 Itsepuolustuskurssin käyneitä, % 15B74-vuotiaista Kuvio 102 Väkivallan pelon ja väkivaltauhrikokemusten esiintyvyys, % vuotiaista Kuvio 103 Päihteet pahoinpitelyrikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B Kuvio 104 Päihteet henkirikosten yritysten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B Kuvio 105 Päihteet murhien, tappojen ja surmien tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B Kuvio 106 Päihteet ryöstörikosten tekotilanteissa: selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt 1987B Kuvio 107 Muun päihteen kuin alkoholin (huumeen) vaikutuksen alaisena tekohetkellä olleita, selvitettyihin ryöstörikoksiin syylliseksi epäillyistä 1980B Kuvio 108 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuoden 2000 tutkimuksessa Kuvio 109 Viimeksi sattuneen rikoksen ilmoittaminen poliisille vuosien 1989, 1992, 1996 ja 2000 kansainvälisissä uhritutkimuksissa Kuvio 110 Rikoslakirikosten ilmoittaminen ja ilmoittamatta jättäminen vuosina 1991B Kuvio 111 Ilmoittamatta jätettyjen rikosten osuus vuosina 1997B2006 eräissä rikosryhmissä Kuvio 112 Seuraamusluontoinen syyttämättä jättäminen 1980B Kuvio 113 Syyttämättäjättämisperusteiden soveltamiskerrat vuosina 1997B Kuvio 114 Syyttämättä jättämisen yleisyys suhteessa päärikosperusteisiin tuomioihin ja kaikkiin syyksi luettuihin rikoksiin 1997B Kuvio 115 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuosina 1991B Kuvio 116 Prosessuaalinen syyttämättä jättäminen vuonna 2005 eri rikoksissa Kuvio 117 Rangaistuslajit 1990B Kuvio 118 Rangaistuksen laji ja määrä XI

14 XII Kuvio 119 Päiväsakon rahamäärän jakauma vuonna Kuvio 120 Mielentilalausuntojen lopputulos 1980B Kuvio 121 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 122 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Kuvio 123 Rangaistusvankien päärikos vuosina 1977B Kuvio 124 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat 1990B Kuvio 125 Elinkautisvangit ja murhatuomiot 1990B Kuvio 126 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa 1950B Kuvio 127 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa 2004B Kuvio 128 Nuorille tuomioistuimissa määrättyjen tuomioiden seuraamuslajit Kuvio 129 Nuorille aikuisille tuomioistuimissa määrättyjen tuom. seuraamuslajit Kuvio 130 Alle 18-vuotiaille tuomitut rangaistukset 1992B Kuvio 131 Eri ikäryhmien vankeusrangaistusten keskipituus 1992B Kuvio 132 Nuorisorangaistuksen sisältö vuonna Kuvio 133 Nuorten rangaistusvankien määrät lokakuun 1. päivänä vuosina Kuvio 134 Valvonta ehdollisen vankeusrangaistukseen oheisseuraamuksena 1995B Kuvio 135 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa 2001B Kuvio 136 Huumausainerikoksista (RL 50:1 4) päärikoksena annetut seuraamukset käräjäoikeuksissa vuosina Kuvio 137 Ankaramman rangaistuksen todennäköisyys lajinvalinnassa naiselle sen mukaan, mikä vastaava todennäköisyys on rikosnimikkeen perusteella miesvastaajalle Kuvio 138 Lajinvalinta hovioikeuspiireittäin Kuvio 139 Rangaistusten pituuksien vaihtelu hovioikeuspiireittäin Kuvio 140 Sakkojen osuus pahoinpitelyrikoksissa , alioikeudet hovioikeuspiireittäin Kuvio 141 Ehdottoman vankeuden keskipituus pahoinpitelyrikoksissa [kk], alioikeudet hovioikeuspiireittäin Kuvio 142 Sakkojen osuus varkausrikoksissa , alioikeudet hovioikeuspiireittäin Kuvio 143 Ehdottoman vankeuden keskipituus varkausrikoksissa [kk] , alioikeudet hovioikeuspiireittäin Kuvio 144 Rikoskontrollin kustannukset ilman sakkotuloja vuonna Kuvio 145 Seuraamusten täytäntöönpanon yksikkökustannukset ankaruuden mukaan

15 XIII TAULUKOT Taulukko 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna Taulukko 2 Poliisin tietoon tulleet rikokset väestön asukasta kohti...12 Taulukko 3 Tahallisen väkivallan seurauksena kuolleita ikäryhmän henkeä kohden 1950B Taulukko 4 Selvitettyihin tappoihin, murhiin ja surmiin syylliseksi epäiltyjä iän mukaan 1980B Taulukko 5 Henkirikollisuus kuntatyypeittäin 1995B1999 ja 2000B Taulukko 6 Henkirikollisuus maakunnittain 1980B Taulukko 7 Pahoinpitelyrikosten tekopaikat 1997B Taulukko 8 Pahoinpitelyrikosten ja henkirikoksen yritysten tekotapa vuonna Taulukko 9a Vammojen laatu pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä Taulukko 9b Rikosnimike vammojen laadun mukaan pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä Taulukko 10 Tekijän ja uhrin suhde pahoinpitelyrikoksissa ja henkirikoksen yrityksissä Taulukko 11 Tekopaikka ryöstörikoksissa vuonna Taulukko 12 Väkivallan ja uhkailujen kohteeksi joutuneita vuotiaista miehistä ja naisista...71 Taulukko 13 Väkivallan eri muotojen kokeminen...72 Taulukko 14 Eri väkivaltatyyppien kohteeksi joutuneet vuotiaista...73 Taulukko 15 Seksuaaliseen kanssakäymiseen painostaminen, pakottaminen tai sen yritys...80 Taulukko 16 Raiskauksesta epäillyn tekijän ja uhrin välinen suhde poliisille ilmoitetuissa raiskauksissa vuosina 1998B Taulukko 17 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen: Rikosten viranomaiskäsittely 1997B2005 (N)...83 Taulukko 18 Raiskaus, törkeä raiskaus ja pakottaminen sukupuoliyhteyteen: Rikosten viranomaiskäsittely 1997B2005 (%)...84 Taulukko 19 Eri varkauksien kohteeksi vuoden aikana joutuneet (prosentteina 15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa Taulukko 20 Autovarkauden kohteeksi vuoden aikana joutuneet (15 vuotta täyttäneestä väestöstä) vuosien 1989B2006 tutkimuksissa Taulukko 21 Vahingontekojen kohteet vuoden 2006 haastattelututkimuksessa Taulukko 22 Ilmoitukset epäilyttävistä liiketoimista, esitutkintaan siirretyt ilmoitukset sekä epäiltyjen liiketoimien rahallinen arvo 1997B Taulukko 23 Rahanpesuepäilyilmoituksiin sisältyneiden varojen määrä 2000B

16 XIV Taulukko 24 Rikosvahingon määrä vuoden aikana vireille tulleissa jutuissa, takavarikkoon määrätyn omaisuuden arvo ja takaisin saadun omaisuuden kokonaismäärä poliisin ja tullin tutkimissa talousrikoksissa vuosittain 1999B Taulukko 25 Alkoholia nauttineiden kuljettajien osuudet Uudenmaan ratsiatutkimuksissa tutkituista kuljettajista 1979B Taulukko 26 Verenalkoholipitoisuudet Kansanterveyslaitoksen liikennejuopumuksesta epäillyille suorittamissa verikokeissa 1997B Taulukko 27 Kansanterveyslaitoksen huumelaboratorion toteamat lääke- ja huumetapaukset 1997B Taulukko 28 Liikkuvan poliisin sekä koko maan poliisin suorittamat puhallutukset 1980B Taulukko 29 Rattijuopumusonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1997B Taulukko 30 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet 1997B Taulukko 31 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset 2002B Taulukko 32 Huumausainerikokset tapahtumakerroittain 2002B2006 (%) Taulukko 33 Vuosina 2002B2006 takavarikoituja huumausaineita (kg) Taulukko 34 Poliisin ja tullin tietoon tulleet dopingrikokset 2003B Taulukko 35 Alle 18-vuotiaiden osuus eräisiin rikoksiin syylliseksi epäillyistä Taulukko 36 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt alle 15-vuotiaat 1997B Taulukko 37 Varkaus-, vahingonteko- ja pahoinpitelyrikoksiin syylliseksi epäillyt 15B17-vuotiaat 1997B Taulukko 38 Kuluneen vuoden aikana teon ainakin kerran tehneitä v. nuorista, % Taulukko 39 Teon ainakin kerran elämänsä aikana tehneitä, % Helsingin v. nuorista Taulukko 40 Poliisin tietoon tullut maahanmuuttajanaisten lähisuhteissaan kokemien väkivaltarikosten määrät vuosina 2002 ja Taulukko 41 Poliisin tietoon tulleisiin rikoksiin syylliseksi epäillyt ulkomaalaiset kansalaisuuden mukaan Taulukko 42 Eräistä yleisimmistä rikoslajeista epäiltyjen ulkomaalaisten määrä ja osuus tästä rikoslajista epäillyistä 2004 ja Taulukko 43 Poliisin eri rikoksiin syylliseksi epäilemät henkilöt kansalaisuuden ja iän mukaan, 1 000:tta ikäryhmäänsä kuuluvaa kohti, nettoluvut Taulukko 44 Tyttöjen ja naisten osuus (%) kaikista eri rikoksista epäillyistä vuonna 2003, taulukoituna epäiltyjen kansalaisuuden mukaan Taulukko 45 Alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisina olleita (%) selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä, viisivuotisjaksoittain Taulukko 46 Väkivalta- ja omaisuusrikosten ilmoittaminen poliisille 1980B

17 Taulukko 47 Rikosten selvitysprosentteja 1997B Taulukko 48 Syyttämättä jättäminen 1991B Taulukko 49 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen 2004B Taulukko 50 Syyttämättä jättäminen rikoslajeittain 2004 ja Taulukko 51 Seuraamustilasto 1997B2005 (alioikeudet) Taulukko 52 Rangaistuslajit 1990B Taulukko 53 Vankeusrangaistusten keskipituus Taulukko 54 Tuomittujen ehdottomien vankeusrangaistusten pituus 1990B Taulukko 55 Ehdottomien vankeusrangaistusten keskipituus ja tuomitut vankilavuodet 2000B Taulukko 56 Ehdollisen rangaistuksen lisäksi oheissakkoon tuomitut Taulukko 57 Yhdyskuntapalvelun käyttö 1996B Taulukko 58 Soveltuvuusselvitykset 1996B Taulukko 59 Tuomitut 1996B Taulukko 60 Yhdyskuntapalvelun käyttöaste 1993B Taulukko 61 Yhdyskuntapalvelun jakautuma rikoslajeittain 1996B Taulukko 62 Täytäntöönpano 1996B Taulukko 63 Päiväsakkojen lukumäärät 1996B Taulukko 64 Sakon kokonaisrahamäärät 1999! Taulukko 65 Vuonna 2005 määrättyjen sakkojen kokonaisrahamäärät Taulukko 66 Arviot 30 km/t ylinopeudesta (rajoitus 50 km/t) eri tulonsaajaryhmille määrätyn ylinopeussakon oikeudenmukaisuudesta, vastaukset vuonna Taulukko 67 Tuomitsematta jättäminen 1986B Taulukko 68 Tuomitsematta jättämisperusteiden soveltaminen 2002B Taulukko 69 Rangaistuksen mittaamisperusteiden soveltamiskerrat ja prosenttinen osuus tuomituista 2002B Taulukko 70 Terveydenhuoltoviranomaisten mielentilaratkaisut 1980B Taulukko 71 Syyntakeettomia ja alentuneesti syyntakeisia koskeva tuomioistuintilasto vuosilta 1987B Taulukko 72 Syyntakeisuustilasto 2005 B rikoslakeja koskevia tietoja Taulukko 73 Tunnusmerkistön valinta ja rangaistuksen määrääminen henkirikoksissa Taulukko 74 Rangaistuksen määrääminen pahoinpitelyrikoksissa XV

18 XVI Taulukko 75 Rangaistuksen määrääminen raiskausrikoksista Taulukko 76 Rangaistuksen määrääminen varkausrikoksissa Taulukko 77 Rangaistuksen määrääminen kavallusrikoksissa Taulukko 78 Rangaistuksen määrääminen moottorikulkuneuvon käyttövarkauksissa Taulukko 79 Rangaistuksen määrääminen luvattomasta käytöstä Taulukko 80 Rangaistuksen määrääminen petosrikoksissa Taulukko 81 Rangaistuksen määrääminen väärennösrikoksissa Taulukko 82 Rangaistuksen määrääminen ryöstörikoksissa Taulukko 83 Rangaistuksen määrääminen verorikoksissa Taulukko 84 Rangaistuksen määrääminen velallisen ja kirjanpitorikoksissa Taulukko 85 Rangaistuksen määrääminen liikennejuopumusrikoksissa Taulukko 86 Rangaistuksen määrääminen muissa liikennerikoksissa Taulukko 87 Rangaistuksen määrääminen huumausainerikoksissa Taulukko 88 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin 1990 ja 1998B Taulukko 89 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos 1998B2006 (1.5.) Taulukko 90 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika 1990B Taulukko 91 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa 1999B Taulukko 92 Ehdonalainen vapaus ja valvonta 1997B Taulukko 93 Ehdonalaisen vapauden menettäminen 1997B Taulukko 94 15B17-vuotiaille nuorille eri viranomaisissa määrätyt rangaistukset 1996B Taulukko 95 Seuraamusluonteinen syyttämättä jättäminen eri ikäryhmissä Taulukko 96 Eri ikäryhmille tuomitut rangaistuslajit Taulukko 97 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (RL 50:1B4) ja niistä annettuja seuraamuksia 2000B Taulukko 98 Huumausaineen käyttörikoksesta (RL 50:2a) annetut päärikosperusteiset seuraamukset Taulukko 99 Syyttämättä jättäminen huumausainerikoksissa (RL 50:1B4) Taulukko 100 Käräjäoikeuksissa eri huumausainerikoksista annetut syyksi lukevat tuomiot vuosina Taulukko 101 Käräjäoikeuksissa huumausainerikoksista (RL 50:1 4) päärikoksena annetut seuraamukset vuosina

19 Taulukko 102 Huumausainerikoksesta (RL 50:1) annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa vuosina Taulukko 103 Törkeästä huumausainerikoksesta (RL 50:2) annetut keskirangaistukset käräjäoikeuksissa vuosina Taulukko 104 Rangaistusten keskipituus alioikeuksissa sukupuolen mukaan XVII TAULUKOISSA KÄYTETTYJÄ MERKITSEMISTAPOJA 0 = luku pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä - = ei tapauksia.. = tieto puuttuu. = loogisesti mahdoton LIITETAULUKOT 1 Poliisin tietoon tulleet rikokset 1997B Väkivaltarikokset aluetyypeittäin 1997B Omaisuusrikokset aluetyypeittäin 1997B A Rattijuopumus, muut liikennerikokset ja autokanta aluetyypeittäin 1997B B 5A 5B 5C Rattijuopumus, muut liikennerikokset, liikennekuolemat, liikenteessä loukkaantuneet ja liikennesuorite 1997B Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Syylliseksi epäillyt, absoluuttiluvut Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Syylliseksi epäillyt tuhatta samanikäistä kohden Nuorten ikäryhmien rikollisuus 1997B2006 Nuorten osuus kaikista selvitettyihin rikoksiin syyllisiksi epäillyistä Yleisissä alioikeuksissa rangaistukseen tuomitut rikoslajeittain 2002B Seuraamukset rikoksittain vuonna Syyntakeisuustilastoa vuosilta 1995B Rikollisuuskontrollin kustannukset

20 I JOHDANTO Tapio Lappi-Seppälä 1 Katsauksen tavoitteet Katsauksessa pyritään antamaan kokonaiskuva rikollisuuden tasosta, rakenteesta ja kehityslinjoista. Rikollisuuden kuvauksessa on tarpeen tehdä ero ilmitulleen rikollisuuden (viranomaisten tietoon tulleen ja rekisteröidyn rikollisuuden) ja piilorikollisuuden välillä. Tilastoitu ja ilmitullut rikollisuus on vain osa kaikesta rikollisuudesta. Tämä vähentää virallisen rikostilaston luotettavuutta. Tilastoidun rikollisuuden muutokset saattavat heijastaa paitsi rikollisuuden todellisia myös rikosten ilmoitusalttiudessa ja valvonnan suuntautumisessa tapahtuneita muutoksia. Näistä syistä katsauksessa selvitetään verraten laajasti myös piilorikollisuutta ja ilmi tulleen ja piiloon jäävän rikollisuuden suhteita. Toisena tavoitteena on perustietojen antaminen rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän toiminnasta. Katsauksessa keskitytään ennen kaikkea viranomaiskontrollin tilastolliseen kuvaukseen. Tarkastelua jäsentävinä vaiheina ovat rikosten ilmitulo, poliisin suorittama esitutkinta, syyttäjien toiminta, tuomioistuinten ratkaisu ja rangaistukseen tuomitseminen sekä rangaistusten täytäntöönpano.

21 2 Tapio Lappi-Seppälä 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet Rikollisuustilanne Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus. Rikollisuuskehitystä kuvataan ja arvioidaan ensi sijassa Tilastokeskuksen kokoaman ja julkaiseman poliisin tietoon tullutta rikollisuutta koskevan tilaston pohjalta. Vuodesta 1992 alkaen tiedot on julkaistu oikeustilastollisessa vuosikirjassa. Aikaisemmin tiedot julkaistiin omana sarjanaan. Poliisitilastoa luettaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavat rikosten tilastoinnissa noudatettavat periaatteet ja niissä tapahtuneet muutokset. Poliisitilaston tilastoyksikkönä on rikos, eikä rikoksentekijä. Rikosten tilastointiin vaikuttaa se, millä tavalla rikokset yksiköidään tilanteessa, jossa useampi teko katsotaan yhden ja saman rikoksen jatkamiseksi (jatkettu rikos), taikka jossa yksi ja sama teko toteuttaa yht aikaa useampien rikosten tunnusmerkistön (ideaalikonkurrenssi). Jatketun rikoksen osalta poliisitilastossa on varhemmin noudatettu sääntöä, että jatketun rikoksen osateot tilastoidaan erikseen. Tästä tavasta on nyt luovuttu mutta eri rikosten osalta eriaikaisesti: Jatketut alkoholi- ja huumausainerikokset on tilastoitu yhtenä tekona vuodesta 1979 alkaen, kavallukset vuodesta 1983 ja maksuvälinepetosrikokset vuodesta 1991 alkaen. Nämä tilastointimuutokset ovat yleensä näkyneet poliisitilastossa selvinä rikoslukujen laskuna. Vuonna 1992 toteutetulla konkurrenssiuudistuksella luovuttiin eri konkurrenssimuotojen erottelusta. Samalla luovuttiin rikossarjaan kuuluvien rikosten erilliskohtelusta. Nyt samalla kertaa tuomittavaksi tulleista rikoksista ryhdyttiin tuomitsemaan yksi yhteinen rangaistus (ns. yhtenäisrangaistusperiaate). Muutos mullisti rangaistustilaston, mutta se vaikutti jossain määrin myös rikostilastoon. Poliisitilastoon oli vuoteen 1992 saakka merkitty yksin teoin tehdyistä rikoksista ns. päärikosperiaatteen mukaisesti vain rangaistusasteikoltaan ankarin tai olosuhteisiin nähden törkein rikos. Sivurikoksia ei siis ole tilastoitu pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta (ks. Rikollisuustilanne 1994, jakso 1.2). Rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisen johdosta vuoden 1992 alusta lähtien järjestelmä ei enää tunne yksin teoin tehtyä rikosta. Tästä seurannut tilastointitavan muutos lisännee hieman tilastoitujen rikosten määrää. Poliisitilaston pohjana olevista rikosilmoitustiedoista on myös aika ajoin erillistutkimuksin laadittu ns. rikosvahinkotilastoja, joissa kuvataan ilmi tulleitten rikosten uhreja ja muita kohteita sekä rikosten aiheuttamia vahinkoja (Lättilä 1976; Niskanen 1983; Aromaa ym. 1991).

22 I Johdanto 3 Rikollisuuden määrää ja muutosta voi kuvata poliisitilaston ohella myös tuomioistuintilaston avulla. Tuomioistuintilastossa rikosten laskenta poikkeaa poliisitilastossa noudatetuista säännöistä. Ensinnäkin tuomioistuintilasto koskee tuomiokertoja ei yksittäisiä rikoksia. Toiseksi tuomioistuintilasto kuvaa vain syyttäjälle saakka edenneitä rikoksia, muun muassa selvittämättömät jutut eivät sisälly siihen. Eri tilastot antavat usein myös erilaisen kuvan rikosten törkeysasteesta. Poliisitilastossa rikokset saatetaan usein luokittaa esimerkiksi astetta törkeämpään kategoriaan kuin mihin tuomioistuin arviossaan päätyy. Tuomioistuintilaston rikosluokitus on myös poliisitilastoa tarkempi. Rikosten lukumäärän kuvaajana poliisitilasto on yleensä tuomioistuintilastoa etevämpi. Rikosten törkeysasteen kuvaajana tuomioistuintilasto on tosin poliisitilastoa luotettavampi. Poliisitilasto on kuitenkin rikollisuutta koskevien tarkastelujen päälähde. Tarvittaessa sen tietoja on täydennetty tuomiotilaston luvuilla. Rikosten teonpiirteiden seuranta- ja tutkimusrekisteri. Suurelta osin tässä katsauksessa on perinteisesti käytetty ja käytetään edelleen Tilastokeskuksen julkaisemia, poliisin tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavia tietoja. Nämä tiedot kuvaavat pääsääntöisesti rikosten määriä sekä joidenkin tekojen osalta eräitä teonpiirteitä kuten tapahtumapaikkaa. Vuonna 2005 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa enemmän tietoa tekojen piirteistä, esimerkiksi väkivallan osalta teon aiheuttamista vammoista ja tekotavasta. Tietojen lähteenä on poliisin rikosilmoitusjärjestelmä. Tavoitteena on, että Rikollisuustilanne-katsaus pystyisi tulevaisuudessa kuvaamaan aiempaa paremmin paitsi tilastoitujen rikosten määrän muutoksia myös mahdollisia muutoksia niiden laadussa ja luonteessa. Tässä katsauksessa RTSTrekisteriä on ensi kertaa käytetty jaksossa Muut väkivaltarikokset. RTST-rekisterin teonpiirteitä koskevat tiedot koodataan rikosilmoitusjärjestelmän avoimista selosteosista, joissa juttua tutkinut poliisi on kuvannut tekoa avotekstinä. Näihin kuvauksiin sisältyvän tiedon muuntaminen määrälliseen muotoon, siis luvuiksi, on melko työintensiivinen prosessi. Siksi ei ole käytännössä mahdollista, että yleisissä rikoksissa tiedot perustuisivat kaikkien vuoden aikana tehtyjen tapahtumien analyysiin (esimerkiksi pahoinpitelyrikoksia tulee poliisin tietoon vuosittain noin ). Tämä vuoksi RTSTrekisteriin perustuvat tiedot ovat pääsääntöisesti satunnaisotantaan perustuvia. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vuonna 2002 kansallisen henkirikollisuuden seurantajärjestelmän yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun ja sisäasiainministeriön poliisiosas-

23 4 Tapio Lappi-Seppälä ton kanssa. Järjestelmään kirjataan tietoja uhrin kuolemaan johtaneista teoista, joita poliisi tutkii jollakin seuraavista nimikkeistä: murha, tappo, surma, lapsensurma tai kuolemantuottamus pahoinpitelyrikoksen yhteydessä. Tietoja kerätään erillisellä, tutkijoiden kehittämällä tietolomakkeella, jonka täyttää kussakin henkirikostapauksessa jutun tutkinnanjohtaja. Tietojärjestelmä sisältää siis kaikki poliisin tietoon tulleet kuolemaan johtaneet väkivaltatapaukset, mutta keruujärjestelmä on itsenäinen suhteessa virallisen poliisitilastoon ja sen tuottamiseen. Tietojen keräyslomake on yksityiskohtainen ja tuottaa paljon enemmän tietoa henkirikoksista kuin virallinen, julkaistu poliisitilasto tai kuolemansyytilasto. Järjestelmä kerää tietoa rikoksen uhrista, tekijästä, osapuolten välisestä suhteesta, teon piirteistä ja olosuhteista. Se mahdollistaa vakavimman väkivallan piirteiden kuvaamisen ja tutkimisen tarkkuudella, joka ei ole mahdollista muiden rikoslajien kohdalla. Henkirikollisuuden seurantajärjestelmää on käytetty muiden tietolähteiden ohella Rikollisuustilanne-katsauksen jaksossa Kuolemaan johtanut väkivalta. Piiloon jäävä rikollisuus. Poliisitilasto kertoo ainoastaan ilmirikollisuudesta. Oikeasuhtainen kuva kokonaisrikollisuuden rakenteesta ja kehityslinjoista edellyttää tiedon saamista myös piiloon jäävästä rikollisuudesta. Katsauksessa on hyödynnetty sekä rikosten uhreille että rikoksentekijöille suunnattuja kysely- ja haastattelutietoja. Aikuisväestön rikoskokemuksia mittaavat valtakunnalliset uhritutkimukset kertovat muun muassa rikosilmoitusalttiuden vaihteluista sekä piiloon jäävistä rikoksista, niiden määrästä, sisällöstä, olosuhteista ja seurauksista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa tehnyt tällaiset tutkimukset vuosina 1980, 1988, 1993 ja 1997 (Heiskanen ym. 1990; Aromaa & Heiskanen 1992a; Heiskanen & Aromaa 1998; Heiskanen ym. 2000; Heiskanen ym. 2001). Vastaavat tutkimukset on vuosina 2003 ja 2006 toteutettu yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa (Heiskanen ym. 2004; Sirén ym. 2007). Miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa mittaavat naisuhritutkimukset on toteutettu vuosina 1997 ja 2005 (Heiskanen & Piispa 1998; Piispa ym. 2005). Lisäksi Suomi on osallistunut kansainvälisiin uhritutkimuksiin viidesti vuoden 1989 jälkeen (Aromaa & Heiskanen 2000a; Aromaa & Heiskanen 2007). Uhritutkimusten ohella toinen merkittävä piilorikollisuutta kartoittava lähde on nuorten itse ilmoitettua rikollisuutta koskeva tutkimus. Helsingissä tällaiset tutkimukset on tehty vuosina 1992, 2002 ja 2006 (Aromaa 1994; Kivivuori & Savolainen 2003; Salmi 2007). Vuonna 1995 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos käynnisti vastaavat tutkimukset valtakunnallisella tasolla (Kivivuori 1995).

24 I Johdanto 5 Nuorisorikollisuuskysely on sen jälkeen toteutettu isommalla otoksella neljästi vuosina (Kivivuori 1997, 1999b sekä Kivivuori ym. 2001, 2002b ja Kivivuori & Salmi 2005). Seuraavaa mittausta on suunniteltu vuodelle Nuorisorikollisuuskyselyt on kohdistettu peruskoulun yhdeksännelle luokka-asteelle (15 16-vuotiaisiin), koska sen aikana kokonainen ikäkohortti on viimeistä kertaa tavoitettavissa samassa instituutiossa. Uhritutkimukset kertovat lähinnä henkilöuhreihin kohdistuvista rikoksista, ja itse ilmoitettua rikollisuutta koskevat tutkimukset ovat toistaiseksi kuvanneet nuorten lainvastaista käyttäytymistä. Muiden rikoslajien ja -tekijäryhmien kartoittamiseksi piilorikollisuustutkimusten kenttää on jatkossa tarve edelleen laajentaa. Tällaista laajentamista merkitsee esimerkiksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen käynnistämä hanke, jossa vuoden 1961 kutsuntatutkimus toistetaan Helsingin kutsunnoissa Hanke laajentaa piilorikollisuustutkimuksen kohderyhmää nuoriin aikuisiin (18-vuotiaisiin miehiin). Uhritutkimusten osalta erityisenä kehityshaasteena olisi luoda seurantajärjestelmä, joka mittaisi yrityksiin ja yhteisöihin kohdistuvaa rikollisuutta. Todellisen rikollisuuden mittauksessa tärkeä lähde on myös rattijuopumusrikollisuuden yleisyyttä kartoittava tienvarsitutkimusten sarja, joka alkaa vuodesta Kontrollijärjestelmän toiminta Kontrollijärjestelmän toiminnasta kertovat lähteet voidaan jäsentää toimivan viranomaisen sekä rikosasian kulloisenkin käsittelyvaiheen mukaan. Esitutkintaa koskevaa tilastotietoa on verraten niukasti. Poliisitilastoon sisältyy tieto rikosten selvittämisestä. Poliisin pitämä pidätettyjen rekisteri kertoo tiedot kiinniotettujen, pidätettyjen ja vangittujen määristä sekä vapaudenmenetysaikojen pituuksista. Syyttäjien toimintaa koskeva tilasto julkaistaan oikeustilastollisessa vuosikirjassa. Tilasto jakaantuu kahteen osaan. Syyttäjän käsittelemät jutut kertoo syyttäjällä päättyneiden juttujen sekä syyttäjän tuomioistuimeen toimittamien juttujen perustiedot. Syyttämättä jättämistä koskeva tilasto erottelee seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen sekä syyttämättä jättämisen muulla perusteella. Lisäksi syyttäjien toiminnasta kertoo oikeuskanslerin vuosikertomus. Tiedot tuomituista rangaistuksista ja tuomituille määrätyistä seuraamuksista sisältyvät oikeustilastollisen vuosikirjan osastoon Syytetyt ja tuomitut. Aineistona ovat alioikeuksien rikospäätösilmoitukset sekä rangaistusmääräys-

25 6 Tapio Lappi-Seppälä ja rikesakkojen ilmoitukset. (Vuodesta 1994 alkaen rangaistusmääräykset antaa syyttäjä). Aineisto saadaan oikeusministeriön atk-pohjaisesta tuomiolauselmajärjestelmästä. Tilaston runko sisältää tiedot varsinaisessa oikeudenkäynnissä syytetyistä ja rangaistukseen tuomituista henkilöistä sekä rangaistusmääräyksistä ja rikesakoista. Tuomioistuintilaston tilastointiperusteisiin sekä konkurrenssiuudistuksen niihin tuomiin muutoksiin palataan lähemmin jaksossa III.A. Rangaistusten täytäntöönpanoa koskevat tiedot on kerätty Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen vuosikertomuksista sekä Rikosseuraamusviraston ylläpitämistä rekistereistä. Sakkojen maksamisesta ja perinnästä saadaan tietoja Oikeusrekisterikeskuksen perintärekisteristä. Rikosoikeudellisen kontrollijärjestelmän ydinalueen ulkopuolelle jäävistä ratkaisuista ja ilmiöistä kertovaa tilastotietoa on vain rajoitetusti. Syyntakeettomia koskeva oikeustilaston tieto kertoo ainoastaan tuomioistuimissa vuosittain ymmärrystä vailla tuomitsematta jätettyjen lukumäärän. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen vuosikertomuksista saadaan kuitenkin perustiedot mielentilan selvittämisestä ja hoitoon määräämisestä.

26 I Johdanto 7 3 Esityksen rakenne ja esitystapa Katsaus jakaantuu aiempien vuosien tapaan kahteen pääjaksoon. Muilta osin esitystapaan ja rakenteeseen on tehty joukko muutoksia. Rikollisuuskehityksestä kertova pääjakso jakaantuu rikoslajikohtaiseen peruskuvaukseen (II.A Rikoslajit) sekä erillisteemoja ja ajankohtaisaiheita esittelevään jaksoon (II.B Rikollisuuden piirteitä). Rikoslajeja koskevassa jaksossa ovat tärkeimpien rikoslajien määrää ja kehitystä koskevat perustiedot. Rikollisuustilannetta kuvataan ensivaiheessa poliisitilaston tietojen pohjalta. Tämän jälkeen kuvaa täydennetään eri lähteistä saatavilla piilorikollisuutta koskevilla tiedoilla. Kolmanneksi selvitetään osin samoihin lähteisiin nojaten rikosvahinkojen määrää. Rikollisuuden määrässä väestöön suhteutettuna on usein suuria alueellisia eroja. Katsauksessa rikollisuuskehitystä kuvataan myös alueellisesta näkökulmasta. Vuoden 2004 katsauksessa aiemmin noudatettu väestömääriin perustuva aluejako korvattiin uudella ja tilastollisissa esityksissä yleisemmällä jaolla pääkaupunkiseutu, kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Rikosluvut on suhteutettu kunkin aluetyypin 15 vuotta täyttäneeseen väestöön. Tämän ohella rikollisuuden tarkastelussa hyödynnetään myös muita suhteutusperusteita. Rikollisuuden ajankohtaisina erityispiirteinä jaksossa II.B käsitellään nuorisorikollisuutta, naisten tekemää ja naisiin kohdistuvaa rikollisuutta, ulkomaalaisten rikollisuutta, rikosten pelkoa sekä alkoholin ja väkivaltarikollisuuden yhteyttä. Kontrollijärjestelmää koskeva pääjakso jakaantuu myös pysyvään perusosaan sekä vaihtuvateemaiseen ajankohtaisosaan. Jakso III.A kuvaa keskeisten kontrolliviranomaisten toimintaa rikosasian käsittelyn eri vaiheissa. Kunkin vaiheen alkuun on liitetty tilastotietojen tulkinnan kannalta tarpeellinen lyhyt normikuvaus. Jakso III.B sisältää kontrollijärjestelmän ja rikollisuuskontrollin kannalta ajankohtaisia erityisteemoja. Tässä katsauksessa erillistarkasteluun on valittu nuorten seuraamusjärjestelmä, huumausaineen käyttörikosuudistuksen vaikutukset seuraamuskäytäntöön, rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja rikollisuuskontrollin kustannukset. Katsauksen liiteosassa rikollisuustilannetta koskevana perustauluna on poliisin tietoon tulleiden rikosten määrää koko maassa kymmenvuotiskautena ku-