Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2013"

Transkriptio

1 Oikeus 4 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 3 Suomalaistaustaisista,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 3,5 prosenttia epäiltiin rikoksesta Korjaus.4.3: Ensimmäisessä kappaleessa kolme lukua korjattu. Korjatut luvut merkattu punaisella. Lisäksi liitetaulukot ja liitekuviot lisätty htmlversioon. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 3 koko maassa kaikkiaan 44 8 rikosta, mikä on 64 rikosta (, prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 3 selvitettyihin 46 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 76 4 henkilöä. Määrä on 7 (,5 prosenttia) pienempi kuin vuotta aiemmin. Suomalaistaustaisia epäiltyjä oli 8, väestöryhmän henkilöä kohti. Ulkomaalaistaustaisilla vastaava luku oli 35,4. Syylliseksi epäiltyjen osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 7,9 saman syntyperän väestön henkilöä kohti. Ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 39,7. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus tuhatta väestöön kuuluvaa kohti oli 7,8. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten kohdalla vastaava luku oli 38,4. Helsinki.4.4 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Syylliseksi henkilöt ja osuus väestön :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 3 Syntyperä Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Epäillyt Osuus väestön kohden 9, 8, 7,9 39,7 35,4 7,8 38,4 Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen korkeampaa osuutta selittää osaltaan se, että ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Ulkomaalaistaustaisista 64,4 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46,4 on alle 4 vuotiaita. Rikoksiin syylliseksi epäillyistä henkilöistä 93 3 (88,7 prosenttia) oli suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisia oli 9 9 (9,4 prosenttia). Koko väestössä suomalaistaustaisia on 94,8 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 5, prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 9 ( prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 9, prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 7,4 prosenttia. Kaikista syylliseksi epäillyistä (, prosenttia) oli sellaisia, joiden syntyperä ei ole tiedossa, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomesta pois muuttaneita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 9 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 98 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta. Vuoden 9 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen.

3 Sisällys. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen Tiivistelmä Omaisuusrikokset Väkivaltarikokset Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta Rattijuopumukset ja liikennerikokset Päihderikokset Selvitetyt rikokset Syylliseksi Syylliseksi epäiltyjen taustat Ulkomaan kansalaiset...4 Taulukot Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 3... Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet...3 Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi kansalaisuuden mukaan vuosina Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 5 vuotta täyttäneet... Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan, 5 vuotta täyttäneet...3 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, pysäköintivirhemaksut...6 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, muut pysäköinninvalvojan toimet...7 Kuviot Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden Kuvio. Murrot 3 (kaikkiaan 3 54 rikosta)...6 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 3 (Kaikkiaan rikosta)...7 3

4 Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 3 (Kaikkiaan rikosta)...9 Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 3... Kuvio 8. Huumausainerikokset 3... Kuvio 9. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet...4 Kuvio. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet.4 Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 5 vuotta täyttäneet...8 Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet...8 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus...9 4

5 . Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen.. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 3 koko maassa kaikkiaan 44 8 rikosta, mikä oli 64 rikosta (, prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kymmenen viime vuoden aikana on rekisteröity keskimäärin 435 rikosta vuodessa. Vuoden aikana selvitettiin yhteensä 46 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 4 rikosta, mikä oli,9 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista hieman yli neljännes oli alkoholirikoksia tai rikkomuksia ja huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Uudenmaan, Satakunnan, Pohjanmaan, PohjoisPohjanmaan, Lapin ja Ahvenanmaan maakunnissa. Suhteellisesti eniten rikosten määrä kasvoi Pohjanmaan maakunnassa,,7 prosenttia edellisvuodesta. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten KeskiPohjanmaan maakunnassa,,4 prosenttia edellisvuodesta. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, EteläKarjalan ja Kymenlaakson maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 88 rikosta asukasta kohden. Kuvio. Rikokset maakunnittain asukasta kohden 3.. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 3 tietoon 4 5, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleista omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkaudet, näpistykset ja törkeät varkaudet. Niitä ilmeni 4 4, mikä oli,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varkausrikoksia (varkaus, törkeä varkaus, näpistys) ilmoitettiin keskimäärin Vuonna 3 varkauksia kirjattiin 7 4 eli 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeiden varkauksien määrä laski 6 prosenttia vuodesta. Vuonna 3 niitä tuli tietoon 3 5. Näpistyksiä tuli tietoon 68 eli,4 prosenttia enemmän kuin vuonna. Kolmannes varkausrikoksista (47 5 rikosta) oli myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Vuoteen verrattuna myymälävarkaudet kasvoivat,4 prosenttia. 5

6 Murtojen (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) määrä on vähentynyt luvulla huomattavasti. Vuonna 3 murtoja oli 3 5, mikä oli 7, prosenttia vähemmän kuin vuonna. Vapaaajanasuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät, prosenttia. Niitä tuli vuonna 3 ilmi 8. Eniten vähenivät asuntomurrot, 7,6 prosenttia edellisvuodesta. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät,6 prosenttia. Kuvio. Murrot 3 (kaikkiaan 3 54 rikosta) Omaisuusrikoksista 8 prosenttia oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 43 4, mikä oli,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Kymmenen viime vuoden aikana vahingontekoja on tullut ilmi vuosittain keskimäärin 5. Petokset muodostavat noin prosenttia omaisuusrikoksista. Petoksia (petos, lievä petos, törkeä petos) tuli ilmi 8, mikä oli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 7 6, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 3 maksuvälinepetoksista 43,8 prosenttia oli kortinhaltijan itsensä tekemiä petoksia (kohteena oma tili). Vuonna 3 tuli tietoon kaikkiaan 4 kirjanpitorikosta ja vellallisen rikosta, mikä oli 4, prosenttia enemmän kuin vuonna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana näitä rikoksia on vuosittain tullut ilmi keskimäärin 4. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito) tuli ilmi 3 78, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Väärennysrikoksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut ilmi vuosittain keskimäärin Ryöstöjä ilmoitettin 5, mikä oli 5,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Ryöstörikoksista 3 eli 74 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. 6

7 Kuvio 3. Omaisuusrikokset 3 (Kaikkiaan rikosta) Taulukko. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain asukasta kohden 3 Maakunta Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Kaikki omaisuusrikokset Murrot Moottoriajoneuvon anastusrikokset Ryöstöt Vahingonteot Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset Väkivaltarikokset Vuonna 3 tietoon tuli kaikkiaan 35 5 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 7 tapausta (7, prosenttia) vähemmän kuin vuonna. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 8. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34. Vuoden alussa voimaan tullut 7

8 lainmuutos lisäsi vuonna kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna pahoinpitelyitä kirjattiin 4. Henkirikoksia tuli tietoon 95. Niitä oli 6 tapausta enemmän kuin vuonna. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo oli 5. Vastaava luku vuosina oli 38. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 86:lla. Niitä tuli ilmi 64. Vuonna 3 henkirikoksista 6 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 36 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskauksia tuli tietoon 975, kun niitä vuonna tuli tietoon 9. Vuosina 4 3 ilmoitettiin keskimäärin 8 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 657, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Taulukko. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain asukasta kohden 3 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa Uusimaa VarsinaisSuomi Satakunta KantaHäme Pirkanmaa PäijätHäme Kymenlaakso EteläKarjala EteläSavo PohjoisSavo PohjoisKarjala KeskiSuomi EteläPohjanmaa Pohjanmaa KeskiPohjanmaa PohjoisPohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Åland Rikoksen uhrit ja lähisuhdeväkivalta Vuonna 3 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 39 henkilöä, mikä oli,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Uhreista miehiä oli 8 (58, prosenttia) ja naisia 6 4 (4,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli,5 ja naisuhrien 4, prosenttia pienempi kuin vuonna. Pahoinpitelyrikoksiin uhriksi joutui yhteensä 34 6 henkilöä, joista miehiä oli 9 (6, prosenttia) ja naisia 3 8 (39,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Pahoinpitelyrikoksen uhrin tyypillinen ikä oli 8 vuotta. Tähän ikäluokkaan sijoittui 34 (3,9 prosenttia) kaikista uhriksi joutuneista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista 5 vuotta täyttäneitä oli 4 9 (4, prosenttia). Alle 8 vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat pahoinpitelyrikokset vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna 9,7 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 3, vuotta aiemmin 5 9. Tämä on 5,3 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 3 (6 prosenttia) oli poikia ja (38 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista ikäluokkaan 9 sijoittui 8

9 7,5 prosenttia, 4vuotiaisiin 3,9 prosenttia ja 5 7vuotiaisiin 39,6 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja,6 prosenttia poikia. Kuvio 4. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 3 Pahoinpitelyrikoksista yhteensä runsas 35 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista vajaa neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä runsaat 45 prosenttia tapahtuu yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista vajaa neljännes. Ravitsemusliikkeessä tai liikekeskuksessa tehtiin runsaat prosenttia pahoinpitelyistä. Kuvio 5. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 3 (Kaikkiaan rikosta) 9

10 Lähisuhdeväkivalta Taulukko 3. Lähisuhdeväkivallan uhrit sukupuolen ja iän mukaan 3 Uhri/epäillyn ja uhrin suhde Ikäluokat yhteensä Yhteensä Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Mies Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Nainen Perheväkivalta yhteensä Sama ruokakunta Lähisukulainen Vuonna 3 poliisin tietoon tulleissa lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 6 47 uhria, 3 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähisuhdeväkivallan uhreista 68,3 prosenttia oli naisia. Lähisuhdeväkivaltaluvut kuvaavat joko samassa asunnossa asuvien tai nykyisten tai entisten perheenjäsenten välistä väkivaltaa. Runsas puolet tapauksista oli avio tai avopuolisoiden välistä väkivaltaa, niin sanottua parisuhdeväkivaltaa. Parisuhdeväkivallan uhreista vain viidennes oli miehiä..5. Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät,9 prosenttia ja muut rattijuopumukset lisääntyivät, prosenttia vuoteen verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 8, mikä oli tapausta eli 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä oli vuonna 3 alimmillaan 3 vuoteen. Vuoden 99 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Rattijuopumustapauksista 78,3 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 8 prosentissa päihdeaineena oli jokin huumaava aine. Loput 3,7 prosenttia oli käyttänyt molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät,3 prosenttia ja huumausaineinen aiheuttamat lisääntyivät 3,4 prosenttia. Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset 98 3 Vuonna 3 rekisteröitiin liikenneturvallisuuden vaarantamista ja liikennerikkomusta, mikä oli, prosenttia enemmän kuin vuonna. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 8, mikä oli 4,8 prosenttia enemmän kuin vuonna. Nopeusrajoitusten rikkomisia poliisi kirjasi 35 8, mikä oli 9,3 prosenttia enemmän kuin vuonna. Vuoden 3 luvut eivät ole täysin vertailukelpoinen vuoden lukujen

11 kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 3 alkupuolelle. Kuvio 7. Rattijuopumusrikokset maakunnittain asukasta kohden 3.6. Päihderikokset Vuonna 3 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 7 6, mikä oli 6 tapausta (,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 3, prosenttia. Niitä tuli ilmi 8, mikä on 5 tapausta enemmän kuin vuonna. Huumausainerikosten määrä on kasvanut luvulla miltei joka vuonna. Vuodesta 9 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. Kuvio 8. Huumausainerikokset 3

12 Alkoholirikoksia ja rikkomuksia kirjattiin 4 5, mikä oli,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon..7. Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 3 aikana kaikkiaan 46 rikosta. Selvitysprosentti oli 57,9, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi olla yli. Omaisuusrikoksista selvitettiin 37,8 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 77, prosenttia. Yli 3 asukkaan kunnista korkeimmat rikosten selvitysprosentit olivat Kajaanissa ja Ylöjärvellä, 77,5 ja 69,8. Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Helsingissä ja Salossa, 5,8 ja 5,7 prosenttia. Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Liikennejuopumus, liikenne ja paihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista selvitettiin 69 prosenttia ja henkirikoksista 89,5 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 85,9. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 3 varkauksista selvitettiin joka kuudes. Vahingonteoista selvitettiin vajaa neljännes ja maksuvälinepetoksista joka kuudes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet. Taulukko 4. Eräiden rikosten selvitysprosentti 9863 Rikos Kaikki rikokset ) Varkaus Törkeä varkaus Näpistys Ryöstöt Vahingonteot Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskaukset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus Syylliseksi Vuonna 3 selvitettyihin 46 rikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 76 4 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Heistä naisia oli 8,4 prosenttia. Henkilön vuoden törkeimmän rikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) sylliseksi epäiltynä oli 3 eri henkilöä. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin,7 rikoksesta. Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin ja rattijuopumukiin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on vuodessa kasvanut. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Naiset ovat myös hieman miehiä

13 nuorempia. Epäiltyjen naisten yleisin ikä on 9 ja miesten vuotta. Molempien sukupuolien epäiltyjen keskimääräinen ikä on 3 vuotta. Taulukko 5. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 43 Vuosi/ Miehet yhteensä Naiset yhteensä Alle 5 vuotiaat miehet Alle 5 vuotiaat naiset vuotiaat miehet vuotiaat naiset vuotiaat miehet vuotiaat naiset Yli vuotiaat miehet Yli vuotiaat naiset Vuonna 3 nuorten ja alaikäisten alle vuotiaiden osuus kaikista syylliseksi epäillyistä oli,4 prosenttia. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 37,8 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 44,4 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä,7 prosenttia oli nuoria Syylliseksi epäiltyjen taustat Syylliseksi epäiltyjen 5 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo (tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta) oli noin 6 9 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 7 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat 9 6 ja 6 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 euron tulot oli 3,7 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua,5 prosenttia. Vähintään euron tulot oli 3,5 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 55,3 prosenttia. Luokkaan alle 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Luvussa.9. ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvussa ei ole huomioitu liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai liikennerikkomukseen syyllistyneitä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta. Taulukko 6. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja valtionveronalaisen tulon mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet Sukupuoli Sukupuoli yhteensä Mies Nainen Yhteensä , 78 65, , 58 6, , , ,4 3 5, , ,3 4 33, , , 4 385, , 7 7, , , ,6 49 5, yli 8 669,7 493,9 76,8 3

14 Kuvio 9. Syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna syylliseksi epäillyistä (yli 5 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 38,6 prosenttia. Työttömiä oli 6,7 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 4,4 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 5, prosenttia, työttömiä 5, ja työvoiman ulkopuolella 4, prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuoden tieto. Kuvio. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 3, 5 vuotta täyttäneet 5 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 5, prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 37,5 prosentilla oli keskiasteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 3,3 ja 4 prosenttia. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin... Ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 3 oli 76 4, joista ulkomaiden kansalaisia oli Vuoteen verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni,4 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni,4 prosenttia. Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä on kymmenen viime vuoden aikana ollut keskimäärin 7. Ulkomaalaisten osuus 4

15 kaikista epäillyistä oli,6 prosenttia. Osuus on ollut hienoisessa kasvussa viime vuodet. Vuonna 3 ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat venäläiset ja virolaiset, joita kumpiakin oli 8. Virolaisista 4,6 ja venäläisistä 4,3 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli olivat Romania ( ), Ruotsi ( 4), Irak ( 4), Liettua ( 3) ja Somalia ( 3). Liettualaisista vain,9 prosentilla ja romanialaisista 6, prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat prosentit somalialaisilla ja irakilaisilla olivat 93,7 ja 77,8. Ruotsalaisista 63,6 prosentilla on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. Kuvio. Syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 9 3 Vuonna 3 selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 43,4 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on muutaman viime vuoden ajan pysynyt lähes ennallaan. Suomessa asuvat ulkomaalaiset syylliseksi olivat hieman nuorempia kuin suomalaiset. Heidän keskiikänsä oli 3 vuotta, kun suomalaisten syylliseksi epäiltyjen keskiikä oli 3 vuotta. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus, pahoinpitely ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa vai eivät perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. 5

16 Taulukko 7. Selvitettyihin rikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 3 Ikäluokat Yhteensä Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset Osuus ikäryhmän asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 34 8 (85 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 7 6 ja ulkomailla syntyneitä 7. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on (7, prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 7 ja ulkomailla syntyneitä 8 3. Syylliseksi epäillyistä 4 4 (,6 prosentilla) syntyperä oli tuntematon ja 7 (6, prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. 6

17 Liitetaulukot Liitetaulukko. Eräiden rikostyyppien kehitys 9 3 Rikos 9 3 KAIKKI RIKOKSET ) A Omaisuusrikokset Murrot yhteensä Asuntomurrot vapaaajanasunnosta muusta asunnosta Liikemurrot Moottoriajoneuvomurrot Muut murrot Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä moottoriajoneuvon anastus moottoriajoneuvon luvaton käyttö moottoriajoneuvon törkeä luvaton käyttö moottoriajoneuvon käyttövarkaus törkeä moottorikulkuneuvon käyttövarkaus Ryöstöt yhteensä törkeä ryöstö Vahingonteot yhteensä törkeä vahingonteko Kavallukset yhteensä törkeä kavallus Petokset yhteensä törkeä petos Maksuvälinepetokset yhteensä törkeä maksuvälinepetos B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Tappo, murha tai surma Tapon, murhan tai surman yritys Pahoinpitelyt yhteensä törkeä pahoinpitely C Seksuaalirikokset Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Raiskaus D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen Haitanteko virkamiehelle E Eräät liikennerikokset Rattijuopumukset yhteensä törkeä rattijuopumus F Muut rikokset Huumausainerikokset yhteensä törkeä huumausainerikos Alkoholirikos/Alkoholirikkomus

18 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko. Liikenneturvallisuuden vaarantamisten ja liikennerikkomusten määrän kehitys 9 3 Rikos H Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännönrikkominen ja ajoneuvorikkomus nopeusrajoituksen rikkominen ) ) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset

19 Liitetaulukko 3. Rikoksiin syylliseksi kansalaisuuden mukaan vuosina 9 3 Rikos/vuosi Yhteensä Suomen kansalaiset Ulkomaiden Ruotsin kansalaiset kansalaiset Viron kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Somalian kansalaiset Muiden ulkomaiden kansalaiset Kaikki rikokset ) Varkausrikokset Ryöstörikokset Petokset Pahoinpitelyrikokset Raiskausrikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen 7 sosiaalilainsäädännön 3 rikkominen ja ajoneuvorikkomus

20 ) Pl. liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus. Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, , 3, 993, 63, 9 378, 56, 3 484, , 6, 8 58, 35, 7, , , , 68 5, ,5 346, ,5 7 47,5 78 7,5 9 35,3 78 3, , 3 3, , , , , , , ,8 4, ,5 6 9,9 5,6 4 9,4 44 4,3 354, 6, ,7 5 4,7 66 5,7 77 7, , , , ,6 84,7 84 9,9 7 6, , ,3 6, 736, 56 9,8 6 3,3 4 38, , , , ,4 5 96,8 5 9, , 33, ,4 94,8 8 7,7 696, 9, , 4 3, 5 8,3 38 6, , ,6 93 5,7 67 5,, 344, 34,5 87 5,7 3,5 9 8,3 67 9, , 9 8,5 6 77, 78 33, ,, 497,,8 83,6 55 9,5 39, 8, 9,6,9 96 6, ,3 4 3,8 35 7,8 8 7,9 39 yli 8 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, ,5 3,9 3 7, , , , 557 5,3 KOKO VÄESTÖ , , 7 ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 8,,4 9, , ,, 74 3, , 3, 94 9, , 7,7 9, ,4 569, 5,5 47,, 4,4,3 85,4, 5 5, 78, 7 4,7 43,3,9 95, 3,4 9, 48, 969,7

21 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, , 993, 63, , 3 484, , , 35, 7, 9 958, Yrittäjät 454 5, ,4 84,6 6, 367 3,3 97, 649 3,3 4,6 7 6,8 3 6,6 4 5, 646 5,4, , 3 4, ,7 56,6 Ylemmät toimihenkilöt , 8,8 569, 3, 4, 6 3,7 394, 6, 5 5, 4 3, 44 7,7 3 3, ,3 4 4,5 66 3,6 45, Alemmat toimihenkilöt , , ,7 47 3,6 7 6,4 55 5,6 87 9,4 87 5,7 7,5 59 7,4 9 5,8 69 8,8 3,8 45 8,5 3 3, 388 8, 3 5,7 Työntekijät , 87, ,4 34, 684 5,3 5 5,4 59,9 49 9,8 8,4 395,3 97 7, , 7 6, ,4 54 3,5 3 74,5 9 4,5 Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon , , ,3 39 4, ,7 63 6, ,4 6 3,6 53 5, 565 6, 9, ,5 9 8, , , 4,7 4 43, ,6 87, ,6 79 6, 799 7,3 37 8, ,6 9 7,8 3,8 95 8,5 48 8,4 7 8,8 9 7,9 4 8,5 39,4 96, 974 4, , , , 69 5, , 467 8, , ,3 68 6, , 39 4, ,7 56 5,8 8 35, , ,3 47 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, 54 38, , ,9 54 3, , , 5 696, KOKO VÄESTÖ ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7, , , , , 5, ,

22 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, 99 6, 5 76, 3, 993, 63, 9 378, 56,, 3 484, 569, 3 69, 6, , 7, 9 958, Työllinen , , ,4 58, 94, 74 45, , 5 6,5 55 5,5 84 4, , ,4 8, ,7 3 44, ,7 4, Työtön , , , 347 6,5 85,8 57 5, , 46 6,8 39 3, , 56 9,8 6 45,4 6 4, , , 3 575, , Koululainen, opiskelija , , , 369 8, ,6 67 6, ,3 6 4,9 5 5, 68 7,5 9, , 9 8, , ,4 94,8 Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat 39 8, , 5 76,3 69 5, ,3 3 7,5 3 6,8 96 6,3 5,3 35 6,7 47 8,3 47 8, 6 5, 99 7,7 35, 953, , , Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 44 95, , ,5 47 3, , ,5 KOKO VÄESTÖ , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 5,7 4 54, , 774 3, ,7 3, 367 8, 96 7,3 4 4, , ,5 89 8, ,7 9 5, , 35 33, , , , , ,

23 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan, 5 vuotta täyttäneet ) Rikokset Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 5 374, 99 6, 5 76, 3, , , 3 484, , 8 58, 35, 7, 9 958, Perusaste , , ,8 4 79, ,5 8 49, , , , 6, , ,9 66 6, ,4 9 47, , ,8 Keskiaste , ,3 89 3,3 59 9,8 87 6, 59 36, , 9 9, 48 4, 47 3, 65 46, , , , 89 38, , ,3 Alin korkeaaste 7 7,8 994, 639,3 6,5 48,3 33 8, 353,8 7, 97 9,5 9 3,4 65,4 49 3,4 9 3, 7 7,4 789 Alempi korkeakouluaste 5 67, 365,4 445,9 3, 35, 49 3, 335,7 4,6 44 4,3 97,8 6,8 894,9 756,7 86 3,7 54 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä , , , , ,9 KOKO VÄESTÖ , , ) Sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä 4, 4,6 5, , 3, 54,8 43 9,6 4 98,6, 39,8, 93,8 54 3,3 8,9 6,4 3,9 3, 7 4,7 595,9,9 493,7 66,9 37, 73, ,9 3

24 Liitetaulukko 8. Rikoksiin syylliseksi syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 3 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt suomalaistaustainen Ulkomailla syntynyt suomalaistaustainen Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,9,6 5, 5, 4,4 3,7,9,4,9,8,6 5, 4,9 4, 3,4,7,,8,8,6 5, 4,9 4, 3,3,7,,8 4,, 7, 9, 8,3 7,3 4,3,7, Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,,9 7,3 8, 6,9 5,8 4,6 3,6,5,9,8 7, 7,6 6,4 5,3 4, 3,4,5,9,8 7, 7,6 6,4 5,3 4, 3,4,5 5,8,5,3 3,3,8 9,9 6,6 4,,9 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,8,4,9,,7,5,,,3,8,4,8,,7,4,,,3,8,4,8,,6,3,,,3,,4 4, 5, 4,8 4,6,9,3 4

25 Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Suomessa syntynyt ulkomaalaistaustainen Ulkomailla syntynyt ulkomaalaistaustainen Tuntematon Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Ikäluokka yhteensä yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,5, 7,3 8, 6, 4,9 4, 3,6,8,8,9 7,6 7,3 5,5,6 3,8,7 7, 8, 6, 4,9 4, 3,6,9 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,3,7,7,6 9,9 7,4 6, 5,,6,6,3,,6 7,,9 5,8,4,6 3, 9,9 7,4 6, 5,,7 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä ,7,7 3,7 3,,4,,,,,9,4 4, 3,8 3,7,9, 3,4 3,,3,,,, 5

26 Liitetaulukko 9. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, pysäköintivirhemaksut Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Pysäköintivirhemaksut Tieliikennelain yhteensä perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Yhteensä Niistä poliisin antamat Maastoliikennelain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Pelastuslain perusteella Yhteensä Niistä poliisin antamat Joutokäyntirikkomus Yhteensä Niistä poliisin antamat 3 6

27 Liitetaulukko. Kunnallinen pysäköinninvalvonta 3, muut pysäköinninvalvojan toimet Kunta Yhteensä Espoo Helsinki Vantaa Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Järvenpää Kajaani Kangasala Kerava Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Lohja Maarianhamina Mariehamn Mikkeli Naantali Nokia Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raisio Rauma Riihimäki Rovaniemi Savonlinna Seinäjoki Siilinjärvi Tampere Tornio Turku Vaasa Varkaus Korotetut pysäköintivirhemaksut Kirjalliset huomautukset Rengaslukkopäätökset Pysäköintivirheen johdosta siirretyt Niistä varastosiirtoja Ulosottoon menneet pysäköintivirhemaksut Oikaisuvaatimusten määrä Pysäköintivirhemaksuista saadut tulot (euroa)

28 Liitekuviot Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan, 5 vuotta täyttäneet Liitekuvio. Syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan, 5 vuotta täyttäneet 8

29 Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus. Tilastotietojen relevanssi Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus tilasto keskittyy rikollisuutta koskevien alueellisten jakaumien sekä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan kuvaamiseen. Tilasto sisältää tietoja ilmi tulleiden rikosten laadusta ja määrästä. Lisäksi selvitetään tutkittujen ja selvitettyjen rikosten määrä, selvitettyjen rikosten osuus rikoslajeittain sekä tapaukset, joissa ilmoitus on todettu aiheettomaksi. Selvitetyistä rikoksista ilmoitetaan myös syylliseksi henkilöt ja heidän ikänsä. Tilastokeskuksessa aineistoon on yhdistetty sosioekonomisia taustatietoja. Tilasto sisältää myös tietoja perheväkivallasta, rikosten uhreista ja kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta sekä eräistä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen suorittamista tehtävistä kuten itsemurhien, hirvieläinkolarien, palonsyiden yms. tutkimuksista. Nämä luvut kuvaavat poliisin tehtäviä, eivätkä siten ole suoraan tulkittavissa esimerkiksi itsemurhien määräksi. Itsemurhien määrää kuvataan Tilastokeskuksen kuolemansyyttilastossa osoitteessa Tilastolla kuvataan vain rikoksia, joista on tehty rikosilmoitus, rangaistusvaatimusilmoitus tai annettu rikesakko. Suuri osa rikoksista jää piiloon, toisin sanoen ne eivät tule tietoon tai niitä ei rikoksina ilmoiteta. Tilastoitujen rikosten määriin vaikuttavat esimerkiksi muutokset valvonnassa, lainsäädännössä sekä kansalaisten halukkuudessa ilmoittaa rikoksista poliisille. Tilasto kuvaa rikoksia, jotka ovat tulleet tietoon tilastokauden aikana. Rikos voi olla tapahtunut aiemminkin. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Rikos kirjataan tehdyksi rikoksen tekopaikan mukaan. Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Lukuihin sisältyvät rikoksen yritykset, poikkeuksena erillisenä ryhmänä esitettävät tapon, murhan ja surman yritykset sekä tuhotyön yritykset. Avunanto ja yllytys rikokseen esitetään sen rikoksen nimikkeellä, johon osallisuudesta on kysymys. Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Tässä tilastossa pääasiallinen toiminta on ryhmitelty seuraavasti: työlliset työttömät opiskelijat, koululaiset eläkeläiset, työttömyyseläkeläiset muut työvoiman ulkopuolella olevat ei väestötietoja Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin. 4vuotiaat kuuluvat ryhmään 'opiskelija, koululainen'. Tieto kuvaa henkilön toimintaa vuonna. Koulutusaste on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: perusaste keskiaste alin korkeaaste 9

30 alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste alle 5vuotiaat ei väestötietoja Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta. Sosioekonominen asema on tässä tilastossa ryhmitelty seuraavasti: yrittäjät ylemmät toimihenkilöt alemmat toimihenkilöt työntekijät opiskelijat eläkeläiset muut tuntematon ei väestötietoja 7 5vuotiaat on sijoitettu ryhmään 'opiskelijat' ja 6vuotiaat ryhmään 'muut'. Luokkaan 'muut' kuuluvat pitkäaikaistyöttömät ja muualla luokittelemattomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Valtionveronalaiset tulot: Ansiotulot + pääomatulot. Tiedot perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin. Ryhmään 'muut' sisältyy tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomat. Käytetyt tiedot ovat vuodelta. Syntyperä: Henkilö on suomalaista syntyperää, jos vähintään hänen toinen vanhempansa on syntynyt Suomessa. Ulkomaista syntyperää ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Lisäksi luokittelussa on henkilön syntymämaa: Suomessa tai ulkomailla. Pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sosioekonomisen aseman ja valtionveronalaisten tulojen ryhmään 'ei väestötietoja' kuuluvat sellaiset henkilöt, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta. Tällaisia henkilöitä ovat Suomessa rekisteröityyn väestöön kuulumattomat, kuten turistit ja muut Suomessa väliaikaisesti vierailevat.. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta rikosilmoitusjärjestelmästä, josta tässä yhteydessä käytetään lyhennettä PATJA. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilastokeskukseen toimitettu neljännesvuosiaineisto tarkentuu tilastovuoden aikana poliisin tutkinnan edetessä. Vuosiaineistosta tilastovuotta seuraavan vuoden helmikuussa poimittavat tiedot poikkeavat jossain määrin neljännesaineiston tiedoista. Nykyiset tilastot kuvaavat hyvin rikollisuutta ja sen muutoksia. Tilastokeskuksessa on analysoitu rikosilmoitusaineistosta tapausten selosteosat vuoden 998 väkisinmakaamisten ja törkeiden pahoinpitelyjen sekä vuoden 7 lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen ja törkeiden ryöstöjen osalta. Selosteet olivat laadultaan hyviä. Rikosten lukumäärätiedot ja rikoksista rekisteriin kirjatut tiedot olivat selosteiden kanssa yhtäpitäviä. PATJAjärjestelmään kirjattavat tiedot osoittautuivat luotettaviksi. Tilastojen perusaineistona PATJAjärjestelmää voidaan pitää hyvänä. Vuoden 6 luvuissa esiintyneet virheellisyydet on korjattu nyt esitettävään taulukkoon. 3

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 5 Rikos ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 4 Väkivaltarikosten uhrien määrä laski 6,3 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 2015 Huumausaineiden aiheuttamat rattijuopumukset lisääntyivät 19,7 prosenttia Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus Ulkomaalaistaustaisen tekemän rikoksen kohteena usein toinen ulkomaalaistaustainen Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012 Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulot koko väestöä matalammat Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 3. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 2,4 ja liikennerikosten 14,1 prosenttia tammi-syyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2015 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 1,6 prosenttia vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2014 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Petosten ja maksuvälinepetosten määrä lisääntyi vuonna Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010 Pahoinpitelyrikoksen uhrit tyypillisesti 18vuotiaita Vuonna 2010 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleisiin pahoinpitelyrikoksiin uhriksi

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011 Rikoksiin syylliseksi epäillyistä 11 prosenttia oli ulkomaan kansalaisia vuonna 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015 Oikeus Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Rikosten määrä väheni 6,8 ja liikenneturvallisuuden vaarantamisten kasvoi 10,3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2015 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2015, 3. vuosineljännes Rikoksia 2,3 prosenttia vähemmän ja liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 2. vuosineljännes Petosten ja maksuvälinepetosten määrä lisääntyi tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Petosten määrä lisääntyi tammi maaliskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuoden

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2013 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-joulukuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Vakava väkivaltarikollisuus. Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Vakava väkivaltarikollisuus Venla Salmi Erikoistutkija, kriminologian dosentti Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Henkirikollisuus Henkirikosten määrän kehitys Poliisin tietoon tulleet henkirikokset (murha,

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 3. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-syyskuussa 2011 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866

Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 1 (6) 16.1.2018 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 31.12.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1866 PAHOINPITELY 629 LAITON UHKAUS 239 VARKAUS 216 NÄPISTYS 157 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2015 Rikos- ja pakkokeinotilasto Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2014 Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta noin neljännes kohdistuu lapsiin Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 viranomaisten tietoon

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.10.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.9.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 1377 PAHOINPITELY 453 LAITON UHKAUS 187 VARKAUS 180 NÄPISTYS 112 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Pohjanmaan Poliisilaitos

Pohjanmaan Poliisilaitos 27.1.217 Pohjanmaan Poliisilaitos Turvallisuuskatsaus 216 Risto Lammi Poliisipäällikkö Pohjanmaan Poliisilaitos 443 297 asukasta Kolme maakuntaa 4 kaupunkia/kuntaa Pääpoliisiasema + 11 poliisiasemaa Henkilöstö

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 2. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-kesäkuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 4. vuosineljännes Tietoon tulleiden seksuaalirikoksien määrä kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4

1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 I SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...1 3 Esityksen rakenne ja esitystapa...4 II RIKOSLAJIT...5 1 Rikollisuuden rakenne ja

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012, 3. vuosineljännes Murtojen määrä väheni tammi-syyskuussa 2012 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen

Lisätiedot

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016 Aune Flinck ja Tuula Kuoppala 23.5.2017 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 2016, Tilastoraportti 15/2017 1 Sovittelukäsittelyyn tuodut rikos- ja riita-asiat 2007

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 1. vuosineljännes Maksuvälinepetoksien määrä kovassa kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2016 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2016, 3. vuosineljännes Maksuvälinepetosten määrä kovassa kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 1. vuosineljännes Pahoinpitelyt lisääntyivät ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset vähenivät tammi-maaliskuussa 2011 Poliisin, tullin

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2017, 1. vuosineljännes Tietoon tulleiden raiskausten määrä kasvussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin,

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 1. vuosineljännes Petosten määrä lisääntyi tammi-maaliskuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden

Lisätiedot

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa

Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1 (5) 11.7.2017 Turvapaikanhakija asianomistajana rikoksissa 1.1. 30.6.2017 ROOLI/NIMIKE Yhteensä ASIANOMISTAJA (kaikki yht.) 858 PAHOINPITELY 300 LAITON UHKAUS 104 VARKAUS 101 NÄPISTYS 66 LIEVÄ PAHOINPITELY

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2012 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, 4. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-joulukuussa Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus, 2017, 3. vuosineljännes Tietoon tulleiden moottoriajoneuvovarkauksien määrä laskussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä

Varkausrikokset Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Helsingin yliopisto. Tapio Lappi-Seppälä 199 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 1 Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti Helsingin yliopisto Tapio Lappi-Seppälä 23.12.216 TILASTOKATSAUS RIKOLLISUUSMUUTOKSISTA 199-215 Muistioon

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2011, 2. vuosineljännes Pahoinpitelyt ja moottoriajoneuvoihin kohdistuneet anastusrikokset lisääntyivät tammi-kesäkuussa 2011 Korjaus. Julkistusta korjattu

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus

Poliisin tietoon tullut rikollisuus Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2010, 1. vuosineljännes Rattijuopumukset ja ryöstöt vähenivät tammi - maaliskuussa 2010 Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014

Rikos- ja pakkokeinotilasto 2014 Oikeus 215 Rikos- ja pakkokeinotilasto 214 Pakkokeinot 214 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 196 7 kertaa vuonna 214 Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset

TILASTOT AKAA. Poliisille ilmoitetut rikokset TILASTOT - 020 AKAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat palvelee poliisin ydintoimintoja,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009 Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 4/2009 Huumausainerikokset ja petokset lisääntyneet, pahoinpitelyt ja rattijuopumukset vähentyneet tammi - joulukuussa 2009 Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006

(SYYLLISET) Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 Liitetaulukko 6 YLEISISSÄ ALIOIKEUKSISSA RANGAISTUKSEEN TUOMITUT RIKOSLAJEITTAIN 2003-2006 (SYYLLISET) Luku ja Nimike 2003 2004 2005 2006 Kaikki rikokset 284686 303389 306055 295868 Rikoslakirikokset 202201

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes

Velkajärjestelyt. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011. 2011, 4. vuosineljännes Oikeus 2011 Velkajärjestelyt 2011, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt kasvussa tammi joulukuussa 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2011 käräjäoikeuksiin jätettiin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Rikos- ja pakkokeinotilasto

Rikos- ja pakkokeinotilasto Oikeus 2017 Rikos- ja pakkokeinotilasto Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2016 Perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 40,6 prosenttia avio- ja avopuolisoiden välistä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2016 viranomaisten

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva.

TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010. Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 2010 Yhdessä tehden, turvallinen ja viihtyisä Turku. Poliisi on turkulaisten turva. TURUN KIHLAKUNNAN POLIISILAITOS 1.3.2005 Rikoslakirikokset 2006 2006 23 805 1 186 4 056

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009

Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009 Oikeus 2010 Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2009 Rikoksista selvitettiin 59 prosenttia Poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 kaikkiaan 432 000 rikosta. Poliisi selvitti yhteensä

Lisätiedot

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014

Ulosottoasiat. Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Oikeus 2015 Ulosottoasiat 2014 Ulosottovelan määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2014 ulosottovelan määrä velallista kohden on kasvanut ja vastaavasti perinnässä olevien asioiden

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Oikeus 2014 Velkajärjestelyt 2013, 4. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä kasvoi vuonna 2013 hieman edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi joulukuussa 2013 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2016

Väestön koulutusrakenne 2016 Koulutus 2017 Väestön koulutusrakenne 2016 Uudellamaalla korkein koulutustaso 2016 Julkistusta korjattu 7.11.2017. Korjatut kaksi lukua on merkitty punaisella Vuoden 2016 loppuun mennessä 3 287 272 henkeä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2014 Liikenne ja matkailu 2015 Moottoriajoneuvokanta 2014 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2014 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2014 päättyessä 6 014 610 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 043 523 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2013

Moottoriajoneuvokanta 2013 Liikenne ja matkailu 2014 Moottoriajoneuvokanta 2013 Ajoneuvokanta kasvoi vuonna 2013 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2013 päättyessä 5 862 216 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 4 993 740 ajoneuvoa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2015 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakoulututkinnot Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen määrä jatkoi kasvuaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2014 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2011 Koulutus 01 Yliopistokoulutus 011 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 8 500 tutkintoa vuonna 011 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 011 yhteensä 8 500 tutkintoa.

Lisätiedot

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen

3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen III.A.3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen 315 3 Esitutkinta ja rikosten selvittäminen Esitutkintatoimien tilastoinnista Tiedot selvitetyistä rikoksista sisältyvät poliisitilastoon. Rikos merkitään

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015

Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ensirekisteröinnit 1/2015 2.2.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT TAMMIKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus 01/2015 01/2014 (%) (%) Henkilöautot yhteensä 10 267 12 697-19,1 89,4 joista matkailuautoja 58

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009

AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT JOULUKUU 2009 ENSIREKISTERÖINNIT 12/09 1(12) 5.1.2010 -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit Liikenne ja matkailu 05 Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit 05, helmikuu Helmikuussa 05 ensirekisteröitiin 7 989 uutta henkilöautoa Helmikuussa 05 rekisteröitiin 03 uutta ajoneuvoa, joista autoja oli

Lisätiedot

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015

Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ensirekisteröinnit 3/2015 1.4.2015 AUTOJEN ENSIREKISTERÖINNIT MAALISKUU 2015 Ajoneuvolajeittain Muutos Osuus Muutos 03/2015 03/2014 (%) (%) 1-03/2015 1-03/2014 (%) Henkilöautot yhteensä 11 097 9 626 15,3

Lisätiedot

Moottoriajoneuvokanta 2009

Moottoriajoneuvokanta 2009 Liikenne ja matkailu 2010 Moottoriajoneuvokanta 2009 Ajoneuvokanta kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2009 Ajoneuvorekisterissä oli vuoden 2009 päättyessä 5 128 067 ajoneuvoa, joista autoja oli 3 246 414. Autojen

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot