LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA

Transkriptio

1 LAPSEN JA PERHEEN KUNTOUTUKSEN VERKOSTO SEINÄJOEN KAUPUNGISSA Kehittämistehtävä Jaana Ahola

2 Hankkeen toteuttajat Seinäjoen kaupunki Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lastenneurologinen yksikkö Projektiryhmän edustamat tahot: VLK ry Seinäjoen asiantuntijatoimikunta E-P shp Seinäjoen kaupungin TK Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä E-P:n Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta vanhempien edustaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä Projektityöntekijä avainhenkilö Jaana Ahola

3 TYÖN TAVOITTEENA Kehittää lapsen ja nuoren kuntoutuksen suunnittelua ja toteutusta Seinäjoella niin, että suunnittelussa otetaan entistä paremmin huomioon perheen arki. Kehittää yhteistoimintaa ja tiedonvälitystä eri toimijoiden välillä sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Kuntoutus suunnitellaan ja se toteutuu kolmen toimijan sopimuksen kesken: perhe, ammattilaiset ja järjestelmä. -> kuntoutuksen kokonaissuunnittelussa tarvitaan yhteistä sopimista eri tahojen kesken Verkostojen kehittämisellä pyritään lisäämään vuorovaikutusta ja keskinäistä sitoutumista eri toimijoiden ja organisaatioiden kesken

4 Perheiden ja yhteistyötoimijoiden haastattelut Kartoitettiin yhteistyötahoja, joita perheen kuntoutuspolkuun liittyi Selvitettiin miten kuntoutuksen suunnittelu toteutui Miten lapsen kuntoutus tuki perheen arkea Haastatteluista nousi esille kehittämistarpeita ja - ehdotuksia, joiden tuloksia käytämme kehittäessämme Seinäjoen kaupungin lasten ja nuorten kuntoutukseen verkostojen toimintamallia

5 HAASTATTELUJEN TOTEUTUS PERHEEN 1 JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 1 HAASTATTELUT HYVIN TOIMIVIA/ KEHITETTÄVIÄ ASIOITA KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELUSSA JA TOTEUTUKSESSA KOOTAAN RUNKO PERHEEN 2 JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 2 HAASTATTELUILLE PERHEEN 2 HAASTATTELU JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 2 YHTEISHAASTATTELUT KEHITTÄMISTARPEITA JA -EHDOTUKSIA LASTEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLI SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA KEHITTYY

6 TULOS: KAAVIO YHTEISTOIMINNAN TOTEUTUMISESTA ARJESSA, PERHE 1 LAPSEN HENK.KOHT. AVUSTAJA KELTO KUNTOUTUSOHJAAJA PERHE TOIMINTATERAPEUTTI FYSIOTERAPEUTTI

7 YHTEENVETOA PERHEEN 1 JA YHTEISTYÖTOIMIJOIDEN 1 HAASTATTELUISTA: -lapsi oli kehitysarviojaksolla keskussairaalassa ja perhe osallistui jakson loppukeskusteluun, jossa eri työntekijät kertoivat päätöksistä ja suosituksista kuntoutuksen etenemiselle -kuntoutuksen suunnitteluun vanhemmat eivät osallistuneet -kaikki toimijat tekivät yhteistyötä perheen kanssa -yhteistyötoimijoiden tekemä yhteistyö toteutui vaihtelevasti

8 AJATUKSIA ONNISTUNEESTA KUNTOUTUSSUUNNITELMAPALAVERISTA Perhe 2 - koulun/opettajien mukanaolo tärkeää se ois tärkeätä että on omalta opettajalta - se on hyvä ku siinä on kaikki saman pöyrän ääres siinä saa heti sanottua -kun terapeutti kertoisi kaunistelematta lapsen tilanteen vanhemmat voivat luottaa ammattihenkilöihin meille sanotahan B:n niinku aikojen jäläkehen niinku joku taho sanoo jotaki meille ja sitte se sielä loppuyhteenvedos sanoo aivan eri asioita - koska me ei oo pyyretty mitään kaunistelua että me ollahan aina jokaaselle näille sanottu että sanotahan suoraa se asia niinku se on

9 siinä niinku saa heti sanottua toki että siihen vielä että ku se antaa sen nivaskan kätehen että mitä on viikon aikana tehty niin sitä ei kerkiä kaikkea lukemahan ku pitääs jo kommentoira että sitte monta kertaa jäljestäpäin tulooki jotain että mitä olis pitäny kysyä tai sanoa että oikiastaan se terapeutti kertoo sen samalla että mitä on lapsen kans tehty ja tuota niin niin sitte samaan aikaan sulla on se paperi siinä käres ja sä yrität sitä lukia ja samaan aikaan pitäis keksiä se tärkiä kysymys mikä sitte ei jäisi vaivaamahan että

10 Onnistunut kuntoutussuunnitelma YHTEENVETOA HAASTATTELUISTA opettaja hojks -palaverissa voisi olla erityistyöntekijä mukana, jos lapsella on terapioita menossa tai suunnitteilla -> voisivat tuoda oman näkökulmansa hojksiin tieto yhteistyötahoista kulkee vanhempien kautta nyt vanhemmat voivat halutessaan kertoa yhteistyötahot se tulee vanhempien kautta, jos tulee on vaikea osallistua kuntoutuksen suunnitteluun, koska meille ei tule tietoa

11 Esh kuntoutustyöryhmä pitäs aina jotenki puhua auki perheenki kanssa että kuka informoi ja mitä informoi niin olis sellaset selkeet sävelet kun miettii tätä informaation kulkua että se riski että siellä on väärinkäsitys sehän on valtavan suuri jos kuntoutussuunnitelmapalaverissa on joku toteuttajapuolelta mukana, hänet on kutsunut perhe

12 - onnistuneen kuntoutussuunnitelman lähtökohta on sen perheen voimavarat - lapsen toimintakyky sillä hetkellä ja mikä on suuri pulma.. mikä lasta eniten rajoittaa - mä pyrin siihen että mä kysyn perheeltä että mitä te odotatte nyt tältä fysioterapialta se perhe saa tai jopa joutuu vastata siihen kysymykseen niin voi justiin sitä niinku sitä realismia tuoda niihin tavotteisiin

13 Muut toimijat kyllä jos mut kutsutaan mulla on mahdollisuus mutta mut on hyvin harvoin kutsuttu (kuntoutussuunnitelmapalaveri) toimijoiden mielestä kuntoutussuunnitelmassa on hienot moniammatilliset kannanotot, keskussairaalassa on katsottu tosi laajasti toimijat saavat terapiapäätöksen, ei muuta tietoa asiakkaasta, mulle ei oo koskaan laitettu mitään tavoitteita mä en tiedä mitään kun mä en nää mitään lippua ja lappua

14 KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN ARJESSA Perheen 2 ajatuksia on hyvä kun hojksiin on kirjattu erityisopetustarve menöö siihen niinku normaalin arjen mukana ja sitte ku ei tarvi lähtiä mihinkään että saa olla saman koulun sisällä niin se ei oo hankalaa sitte kuntouttaas sitä kotonaki sitä lasta niin oppii tuntemahan sitä perhettä mihinä se lapsi se lähentää sillä lailla että sillä on niinku pitempi vaikutus se kuntouttaa niinku paljo enemmän se että se on tutustunu tavallaan että se olis vaan ja jakelis tehtävät

15 KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN ARJESSA Perheen 2 ajatuksia puheterapiaa lapselle ei ole suositeltu, mutta lapsi on toteuttanut harjoituksia esimerkiksi lukemalla vanhempien kanssa läksyjään ääneen ja sitte mitä kotona on mutta se ny on sitä ihan normaalia että luetaan ääneen läksyjä vanhemmat kuljettavat lasta harrastukseen, joka kehittää mm. kehon hallintaa, sosiaalisia taitoja ja esiintymistä lisäksi perheen tehtäviä kuntoutuksessa on mm. luonnossa liikkuminen no mitä pystyy täs kotona tekemähän että kaikella lailla että voi mennä esimerkiksi keräämähän marjoja tuolta kettukalliolta..

16 ARJEN KUNTOUTUS Opettaja liikunnan ja yhdessä tekemisen riemua ja sitä harjoittelemista että osataan tehdä yhdessä niin, että heikoimmat pystyy olemaan mukana omine taitoineen näillä oppilailla on usein vaikeaa olla yhdessä toisten kanssa ja se toisten kanssa toimiminen ja sääntöjen mukaan toimiminen ja pettymysten sietäminen ja kaikki tämmöinen on hankalaa niin missä muussa ne taidot paremmin harjaantuu kun siinä, että pelataan yhdessä jotain tai leikitään jotain

17 ammattilaisilta on hyvä saada tarkempaa tietoa siitä mitä lapsi tarvitsee koulussa olisi hyvä tietää mihin terapiassa pyritään minkälaisia juttuja niinku terapiassa harjotellaan ja niinku näin poispäin mikäänhän ei kuvasta tätä meijän elämää paremmin kun se että sä ite näät mitä tapahtuu ja minkälaista se on että monesti tuntuu että on hirveen helppoa antaa kaikkia ohjeita ja kaikkea mahdollista niinku ulkopuolelta jos harjoitellaan arkipäivään liittyviä asioita niin voisi tulla muun ryhmän joukkoon sitä asiaa toteuttamaan

18 ESH kuntoutustyöryhmä - sehän ei tarkoita sitä että arki kuntouttaa on yhtä kuin vanhemmat kuntouttaa, kuntoutuksen tavoite on kaikkien arjessa lapsen kassa toimivien ymmärryksen alla elikkä mikä on kenenkin rooli - tieto siitä, mihin kiinnittää huomiota on jo usein sitä kuntoutusta, ja se ymmärrys että tällä lapsella on tässä asiassa pulmaa, nyt meidän pitää tukea häntä niissä arkisissa tilanteissa päivittäin eikö se ole se arjen kuntoutus, mutta se ohjaus siihen tulee sieltä terapeutilta - opettajan rooli on tärkeä, miten koulu vastaanottaa terapeutin tässä korostuu koulun mukana olo - kouluhan on se toimintaympäristö missä lapsen pitää pystyä toimimaan pitää pystyä osallistumaan ja toimimaan kavereitten kanssa - ohjauskäynnit koululle: terapeutit käyvät koululla ohjaamassa ruohonjuuritasolla henkilöitä jotka toimivat päivittäin sen nuoren tai lapsen kanssa

19 Muut toimijat joillainhan ratsastusterapia voi alkaa terapiana ja muuttua harrastukseksi, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia hyvätasoiset lapset/nuoret pystyvät opettelemaan ihan ratsastustaitoja heidän kanssaan pystyy harjoittelemaan normaaleita ratsastusalkeita fysioterapia toteutuu kotikäynteinä ja siellä vanhempien ohjauksena tarvittaessa tietokonemaailmaan ja peleihin pitäisi voida enemmän tutustua onhan se toi wiiki että sieltä tavallaan tasapainoharjotteita tai jotaki että miksi kun ei tiedä että mitä pitäs melekeen olla sellanen että mitä sielä ihan oikeesti on

20 KIITOS!