Mitä tutkimus kertoo lukiokoulutuksen nykytilasta?

Transkriptio

1 Mitä tutkimus kertoo lukiokoulutuksen nykytilasta? Jouni Välijärvi IX Valtakunnalliset lukiopäivät

2 2 Koulutuksen arviointineuvosto Hautamäki, Säkkinen, Tenhunen, Ursin, Vuorinen, Kamppi, Knubb-Manninen: Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja Turunen, Herajärvi, Kupiainen, Pirkkalainen, Syyrakki, Virtanen, Öhman, Knubb-Manninen, Mehtäläinen & Ohranen: Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden ja tuntijaon toimivuuden arviointi. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja Välijärvi, Huotari, Iivonen, Kulp, Lehtonen, Rönnholm, Knubb-Manninen, Mehtäläinen, Ohranen: Lukiopedagogiikka. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

3 3 Lukion vahvuuksia hyvin toimiva; opiskelijalle selkeä etenemistie asiantunteva ja tasalaatuinen opetus koulun koon, asuinpaikan ja opetuskielen suhteen (vrt. VATTin selvitykset) opetus monipuolista joskaan ei kovin innostavaa tai motivoivaa keskeyttäminen melko vähäistä ops-perusteet, oppimateriaalit ja yo-tutkinto hyvin linjassa opiskelijat saamiinsa tietoihin ja taitoihin tyytyväisiä; riittävä perusta korkeakouluihin

4 Lukion vahvuuksia 4 luokattomuuteen, kurssimuotoisuuteen ja yokokeen valinnaisuuteen tyytyväisiä: opintoohjelman voi rakentaa yksilöllisesti ja joustavasti pienissä lukioissa tarjotaan vaihtoehtoisia opiskelutapoja valintojen toteuttamiseksi lukiosta valmistuvat aiempaa itsevarmempia, ryhmätyötaitoisempia ja esiintymiskykyisempiä englannin kielen taidot kehittyneet korkealle panostettu paljon yhteishengen rakentamiseen, viihtymiseen ja hyvinvointiin työelämäyhteydet hiljalleen lisääntyneet opinto-ohjaus laadukasta, mutta määrällisesti riittämätöntä

5 Lukiopedagogiikka (2007) Ops:n perusteet ja tuntijako (2011) Jatkokoulutusvalmiudet (2012) Opinto-ohjausjärjestelmä uudistettava ja tunnistettava erilaiset ohjaustarpeet Parannettava lukion sisäisen ohjauksen koordinointia (ryhmänohjaajat, vanhemmat ja oppilashuolto mukaan) Ohjauksellista seurantaa ja vastuuta ulotettava lukion jälkeisiin opintoihin lisää henkilökohtaista ohjausta ja resursointia Pohdittava tulevaisuuden osaamistarpeita Vaikka opiskelijoiden mahdollisuudet tutustua työelämään ja yrittäjyyteen ovat parantuneet, yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa vaatii edelleen kehittämistä Aihekokonaisuuksien integroimista toimintaan jatkettava Osana yleissivistystä vahvistettava opiskelijoiden kansalaisaktiivisuutta ja yhteiskunnallista osallistumista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä yhteisöllisyyttä Kehitettävä luokattomuuden pedagogiikkaa Verkko-opiskelun pedagogiikkaa ja hyödyntämistä vahvistettava Opetukseen lisää ja laaja-alaisempaa tieto- ja viestintätekniikkaa Kehitettävä malleja lukiokoulutuksen eheyttämiseksi Valinnaisten kurssien osuus säilytettävä vähintään nykyisellään luotava edellytyksiä integroituneempien tietokokonaisuuksien ja laajemman Opinto-ohjaus uudistettava lisättävä opinto-ohjauksen resursseja (kursseja, koulutusta, henkilöstöä, opettajia mukaan) Opiskelijalle henkilökohtainen jatkoopintosuunnitelma Aineenopettajien tulisi opetuksen ohella puhua jatko-opintomahdollisuuksista ja työelämästä Koulun yhteys ympäröivään yhteiskuntaan voisi olla nykyistä vahvempi Ainekohtaista työelämäyhteistyötä voitaisiin lisätä (opettaja-tet, työelämän vierailut aineenopettajien tunneilla) Edistettävä aihekokonaisuuksien toteutumista Aktivoitava opiskelijaa toimimaan kansalaisena yhteiskunnassa Ops:n perusteisiin ohjeita aihekokonaisuuksien, toimintakulttuurin ja opiskelijaarviointien ohjauksen toteuttamiseen Kehitettävä verkkopedagogiikkaa Lisää itsenäiseen työskentelyyn ohjaamista Pakollisten kurssien sisältöjä karsittava ja oppiaineiden sekä kurssien määrää vähennettävä tilalle laajempia kokonaisuuksia Lisättävä lukion yleissivistävää painotusta Opinto-ohjaus uudistettava perusteellisesti (opettajia ja henkilöstöä mukaan, uusia toimintamalleja ohjaukseen) Opiskelijalta edellytettävä jatkoopiskelusuunnitelmaa Luotava mahdollisuus lukiokohtaiseen seurantatietoon opiskelijoiden jatkoopintopoluista Huomiota opinto-ohjaajien työelämäyhteistyöhön opiskeluaikana Huomiota opiskelijoiden työelämävalmiuksien lisäämiseen Lukioon työelämään ja jatkokoulutukseen orientoiva jakso (ja) 5 Lukion aihekokonaisuuksien oppimista vahvistettava tuettava opiskelijan geneerisiä ja työelämävalmiuksia (kykyä itsenäiseen työskentelyyn, omaaloitteisuuteen ja vastuunottoon sekä kriittiseen ajatteluun) Opiskelijoiden tietoteknisiä perusvalmiuksia parannettava (yleisimpien toimisto-ohjelmien käyttö) Lukiokoulutuksen pirstaleisuutta vähennettävä (lisää valinnaisuutta, isompia kokonaisuuksia) Vahvistettava keskeisten yleissivistävien oppiaineiden osaamista (matematiikka, äidinkieli,

6 6 Mehtäläinen, J., Jokinen, H. & Välijärvi, J. Koulutuspalvelut ARTTU-kunnissa. Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus. Kuntaliiton verkkojulkaisuja Mehtäläinen, J., Jokinen, H. & Välijärvi. J. Kuntarakenne muutoksessa entä koulutuspalvelut? ARTTU Koulutuspalvelujen loppuraportti. Paras- ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 26. Acta nro Mehtäläinen, J. & Välijärvi, J. Ylioppilaskokeiden arvosanojen vertailtavuus eri aineissa vuosina Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos

7 Lukion sisääntulokeskiarvot, keväällä 2011 kirjoittaneet

8 ,55 3,20 4,14 5,23 4,13 Kuvio 1. Äidinkielen (suomi) arvosanapisteiden keskiarvo perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan, kevät 2011

9 9, ,00-8,99 7,00-7,99 5,00-6,99 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 2. Arvosanojen jakautuminen äidinkielessä (suomi) perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan muodostetuissa ryhmissä, kevät 2011 (%) i a b c m e l

10 ,17 3,56 4,22 5,10 4,20 Kuvio 3. Englannin (pitkä) arvosanapisteiden keskiarvo perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan, kevät 2011

11 9, ,00-8,99 7,00-7,99 5,00-6,99 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 4. Arvosanojen jakautuminen englannissa (pitkä) perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan muodostetuissa ryhmissä, kevät 2011 (%) i a b c m e l

12 ,61 2,79 3,73 4,75 4,10 Kuvio 5. Matematiikan (pitkä) arvosanapisteiden keskiarvo perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan, kevät 2011

13 9, ,00-8,99 7,00-7,99 5,00-6,99 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 6. Arvosanojen jakautuminen matematiikassa (pitkä) perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan muodostetuissa ryhmissä, kevät 2011 (%) i a b c m e l

14 ,49 3,27 4,40 5,44 4,06 Kuvio 7. Matematiikan (lyhyt) arvosanapisteiden keskiarvo perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan, kevät 2011

15 9, ,00-8,99 7,00-7,99 5,00-6,99 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8. Arvosanojen jakautuminen matematiikassa (lyhyt) perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan muodostetuissa ryhmissä, kevät 2011 (%) i a b c m e l

16 ,37 3,17 4,33 5,46 4,12 Kuvio 9. Historian arvosanapisteiden keskiarvo perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan, kevät 2011

17 9, ,00-8,99 7,00-7,99 5,00-6,99 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 10. Arvosanojen jakautuminen historiassa perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaan muodostetuissa ryhmissä, kevät 2011 (%) i a b c m e l

18 18 Stenström, M-L., Virolainen, M., Vuorinen-Lampila, P. & Valkonen, S. Ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen opintourat. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.,

19

20 Opintourat yliopistoissa % 50 47, , Keskeyttänyt Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 9,7 Muun asteen tutkinto 8,2 Muun alan Aloitusalan maisterin tutkinto maisterin tutkinto 2009: Maisterin tutkinnon suorittaneita 61 % (n=3879)

21 21 Opintourat sukupuolen mukaan 70 % ,9 8,2 Miehet Naiset 12,5 2,2 21,4 13,3 Keskeyttänyt Viivästynyt Viivästynyt + vaihto 7,3 Muun asteen tutkinto 10, Muun alan maisterin tutkinto 38 54,9 Aloitusalan maisterin tutkinto

22 Maisterin tutkinnon suorittaneet koulutusaloittain % 90 86,4 83, , ,4 38,7 52,4 41,2 65,9 67,6 53,5 68,8 62,9 31,9 52,

23 23 Saukkonen, S. No sellaista se työelämä oikeasti on! Työelämäyhteistyön kehittäminen Keski-Suomen lukiohankkeessa. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, Kangas, M., Lamminsivu-Risku, L. & Pylvänäinen, K. Lukiosta työelämään 2. Malleja lukion työelämäyhteistyöhön ja esimerkkejä työelämäpedagogiikasta. Keski-Suomen lukiohanke

24 Keski-Suomen lukiohanke teemoina johtajuus, työelämälähtöisyys, kansainvälisyys, pedagogiikka työelämätiimit verkottuminen yhteiset tapaamiset, kollegoiden tuki työpaikkavierailut; osaaminen konkretisoituu käsitys työelämästä laajenee julkinen ja kolmas sektori tutuiksi oman työn merkityksen ymmärtäminen aineen pedagogiikan uudistuminen opiskelijoiden ohjaaminen vuosikello

25 Keski-Suomen lukiohanke 25 hanketyön tuki opettajalle; hyvinvointi lukion perinne, yo-tutkinto kiireen eetos opettajien sitoutuneisuus kokemusten välittyminen kollegoille yhteistyö koteihin pysyvät käytänteet?