Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN. VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö UTP-KIRJE UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA: Ulkoasiainvaliokunta Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN/EU:n Guineanlahden alueen strateginen viitekehys U/E/UTP-tunnus UTP 35/2013vp EUTORI-tunnus Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys EU:n Guineanlahden alueen strategisen viitekehyksen valmistelusta. Eurooppakirjeenvaihtajan sijainen Johanna Birkstedt LIITTEET UM Viite

2 2(9)

3 3(9) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi YUTP, Afrikka UM, VNK EUE, LVM, OKM, OM, PE, PLM, SM, TEM, TPK, VM, YM

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM POL-30 Lamminpää Leea(UM) JULKINEN 4(9) Asia EU/YUTP/EDUSKUNNALLE TIEDOTTAMINEN EU:N GUINEANLAHDEN ALUEEN STRATEGINEN VIITEKEHYS Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan komissio ja Korkean edustaja ovat laatineet yhteisen tiedonannon Guineanlahden alueen strategisen viitekehyksen elementeistä (Elements for the EU s Strategic Response to the Challenges in the Gulf of Guinea). Tiedonanto esitellään COPS:ssa tammikuussa, minkä jälkeen viitekehyksestä aloitetaan neuvottelut jäsenmaiden kesken neuvoston Saharan eteläpuolista Afrikkaa käsittelevässä COAFR työryhmässä. Tavoitteena on hyväksyä Guineanlahden strateginen viitekehys ulkoasiainneuvostossa helmikuussa Vielä on avoinna, millä tavalla strateginen viitekehys hyväksytään neuvostossa. Vaihtoehtoina on pääasiassa joko laatia laajat päätelmät, joilla tiedonanto korvataan (Suurten järvien strategian malliin), tai laatia hyvin lyhyet päätelmät, joiden liitteeksi laitetaan yhteistiedonanto muunnettuna neuvoston dokumentiksi; Afrikan sarven strategian malliin. Tiedonannon laatimista edelsi asiantuntijakokous, jossa jäsenmailla oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään aiheesta. Suomen kanta Suomi pitää myönteisenä, että EU määrittelee ja tarkentaa ulkosuhdetoimintaansa alueellisten strategioiden kautta. Näin ollen Suomi kannattaa kokonaisvaltaisen strategian valmistelua Guineanlahden maiden alueelle ja tukee EU:n pyrkimyksiä määritellä aiempaa tarkemmin sitä, millaista lisäarvoa EU voi tuoda ja miten EU voi tukea alueen maita niiden pyrkimyksissä vahvistaa maa- ja meriturvallisuutta, torjua kansainvälistä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, ihmiskauppaa, ase- ja huumekauppaa, salakuljetusta ja laitonta kalastusta, edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä tukea maiden ponnisteluja turvallisuuden ja kehityksen edistämiseksi Guineanlahden alueella.

5 5(9) Suomi pyrkii omilla lausunnoillaan vaikuttamaan siihen, että viitekehyksessä otettaisiin esille erityisesti siviiliväestön ja rikoksen uhrien ihmisoikeuksien turvaaminen ja heidän pääsynsä auttamisjärjestelmien piiriin. EU:n tulee huomioida myös alkuperäiskansojen ja etnisten vähemmistöjen elinkeinot ja oikeus luonnonvarojen käyttöön. Naisten ja lasten asemaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Minkään osapuolen esimerkiksi turvallisuuden nimissä tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia ei tule jättää seuraamuksitta. Suomi edellyttää, että EU:n alueellisia strategioita valmisteltaessa jäsenmaat ovat mukana strategioiden suunnittelun kaikissa vaiheissa. Pääasiallinen sisältö Tausta strategisen viitekehyksen luomiselle on Guineanlahden epävakaassa tilanteessa. Afrikan otollisin alue merirosvoukseen on viime vuosina siirtynyt Afrikan sarvesta Länsi-Afrikan öljyrikkaalle Guineanlahdelle, erityisesti Nigerian ja Beninin rannikolle. Guineanlahden ympärillä on useita valtioita, eikä valvontaa ole keskitetty millekään taholle. Hallitusten kyvyttömyys rauhoittaa rannikko lisää ryöstelyä entisestään. Merirosvous on Länsi-Afrikassa lähtökohtaisesti erilaista kuin Somaliassa. Hyökkääjiä kiinnostaa enemmän lastin ryöstäminen kuin lunnaiden vaatiminen. Uusien öljylöytöjen myötä öljyvarkauksista on tullut houkutteleva rikollisen toiminnan muoto. Guineanlahdella raakaöljyä kuljetetaan ulkomaille ja jälleen jalostettuna takaisin erityisesti Nigeriaan. Korkeintaan neljäsosa nigerialaisesta öljystä jalostetaan kotimaassa. Aseelliset ryhmät ovat pyrkineet kontrolloimaan Nigerian öljymarkkinoita 2000-luvun alusta lähtien. Sitä mukaa kun öljy-yhtiöt ovat tiukentaneet turvallisuutta maalla, ovat rikollisryhmät siirtäneet toimintaansa merelle öljynporauslautoille ja aluksiin. Iskut kauppa-aluksia, öljynkuljetusaluksia ja öljyporauslauttoja vastaan toteutetaan hyvin ammattimaisesti ja organisoidusti. Tyypillistä on, että merirosvot varastavat laivan polttoaineen tai sen kuljettaman raakaöljyn ja myyvät sen pimeille markkinoille. Koska suurin osa hyökkäyksistä tehdään kansallisilla aluevesillä, kansainvälinen oikeus ei tulkitse niitä merirosvoukseksi. Strategisen viitekehyksen luomisesta on aiempia kokemuksia jo Afrikan Sarven, Sahelin alueen ja Afrikan Suurten järvien alueen kohdalla. Varhaisella ja konflikteja ennakoivalla toimintatavalla, joka tapahtuu yhdessä alueen maiden ja alueellisten organisaatioiden kanssa on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia kehitykselle (mm. hyvä hallinto, korruption kitkeminen, turvallisuus, instituutioiden vakaus, taloudellinen vakaus ja kehitys). Myöhäinen reagointi konfliktien jo puhjetessa on huomattavasti haasteellisempaa. Taustaa: Guineanlahden alueen turvallisuustilanne EU:n Guineanlahden alueen strateginen viitekehys kattaa maantieteellisesti 6000 kilometrin pituisen rantaviivan Senegalista Angolaan ja kahden talousalueryhmittymän, Länsi-Afrikan talousyhteisö ECOWAS:in ja Keski-Afrikan talousyhteisö ECCAS:in maat. 1 1 ECOWAS (Economic Community of West African States ) kattaa seuraavat maat: Benin, Burkina Faso, Kap Verde, Norsunluurannikko, Gambia, Ghana, Guinea, Guinea Bissau, Liberia, Mali, Niger, Nigeria, Senegal, Sierra Leone ja Togo. ECCAS (Economic Community of Central African States) kattaa seuraavat maat: Angola, Burundi, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Tsad, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta, Päiväntasaajan Guinea, Gabon, Ruanda, Sao Tomé & Principe.

6 Viimeisten kymmenen vuoden aikana Länsi- ja Keski-Afrikan valtiot ovat käyneet läpi muutoksia, jotka joidenkin maiden kohdalla ovat merkinneet parempaa vakautta ja talouskasvua (mm. Ghana, Senegal) ja toisten kohdalla taas oikeusvaltion ja turvallisuustilanteen heikentymistä (mm. Mali, Keski-Afrikan tasavalta ja Kongon demojkraattinen tasavalta). 6(9) Alueen epävakauteen vaikuttavat historialliset, etniset ja luonnonvarojen hallintaan liittyvät syyt. Runsaista luonnonrikkauksista huolimatta monet maista kuuluvat vähiten kehittyneiden ja hauraiden valtioiden ryhmään. Guinealahden maiden uhkia ovat merellä tapahtuva laiton kalastus, jätteiden laiton käsittely, merirosvous, huume- ja asekauppa, salakuljetus (lääkkeet, jätteet, kaakao, puuvilla, pähkinät, kulta, timantit) sekä ihmiskauppa. Panttivankien ottaminen, laivoihin kohdistuvat hyökkäykset, öljy- ja kaasuvarkaudet sekä satamarikollisuus uhkaavat alueen maiden öljy- ja kaasuteollisuutta. Järjestäytynyt rikollisuus pitää yllä epävakautta ja tarjoaa kasvualustan terrorismille erityisesti Sahelin alueella ja Pohjois-Nigeriassa. Kalastus on monelle Guineanlahden maalle tärkeä tulonlähde, jota laiton kalastus uhkaa. Alueen maissa on korkea työttömyysaste (40 %) ja nuorisotyöttömyys on vielä korkeampi (60 %). Maiden sisällä tapahtuva muuttoliike sekä pakolaisuus rajojen ulkopuolelle lisäävät ongelmia niissä maissa, jotka jo ennestään ovat hauraita ja konfliktiherkkiä tai kriittisessä siirtymävaiheessa konfliktista rauhaan. Guineanlahden omat aloitteet ja toiminta Alueelliset järjestöt ECOWAS ja ECCAS ovat laatineet omia strategioita ja suunnitelmia, joilla pyritään raja- ja meriturvallisuuden tehostamiseen, huumekaupan ehkäisemisen ja terrorismin torjuntaan.2 ECCAS, ECOWAS ja Guineanlahden maiden meriturvallisuuden vastuuministerit allekirjoittivat kesäkuussa 2013 puitesopimuksen, jonka pohjalta perustetaan asiantuntijaryhmä valmistelemaan yhteisiä toimintalinjoja ja alueellinen koordinaatiokeskus sijaintipaikkan Kamerunin Yaoundé ja tehtävänä valvoa yhteisten toimintalinjojen toteutusta Afrikan Unionin tuella. EU:n ja Guineanlahden maiden yhteiset intressit EU:lla on merkittäviä taloudellisia, kehitys-, kaupallisia ja turvallisuusintressejä Guineanlahden alueella. 10 % EU:n öljyn- ja 4 % kaasuntarpeesta tulee katetuksi energian tuonnilla Guineanlahden alueelta. Yhteisiä intressejä ovat myös luonnonvarojen kestävä käyttö, kaupankäynnin mahdollistavat turvalliset laivareitit, säännösten mukainen kalastus ja järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Pääosa Guineanlahden maiden viennistä suuntautuu Eurooppaan. EU pyrkii yhteisin kalastussopimuksin Länsi- ja Keski-Afrikan maiden kanssa säätelemään ja valvomaan kalastusta, ml. EU-maiden omat EU-lipun alla purjehtivat laivat ja tukemaan kalastussektorin kehitystä ja valvontaa. EU:n yhteisen toiminnan lisäksi unionin jäsenmaat tukevat alueen maita (esim. Nigeria, Benin) kahdenvälisen yhteistyön kautta rikollisuuden torjunnassa maalla ja merellä sekä strategiatyössä. 2 Mm. ECOWASin Crisis Prevention Framework 2008, huumekaupan ehkäisemisen (Praia Plan) ja terrorisminvastaisen toiminnan strategia ja toimintasuunnitelma (Counter Terrorism Strategy and Implementation Plan). ECCASin meriturvallisuusstrategia (Strategy for Maritime Security, 2008) ja meriturvallisuuselin CRESMAC (Regional Centre for Maritime Security in Central Africa).

7 EU:n Guineanlahden alueen strategisen viitekehyksen peruselementit EU:n Guineanlahden alueen strategisessa viitekehyksessä hahmotellut elementit pohjaavat kolmeen periaatteeseen: 7(9) 1) kumppanuuteen Guineanlahden maiden, alueellisten organisaatioiden ja muiden kansainvälisten alueella toimivien organisaatioiden kanssa3 2) kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa turvallisuus, kehitys ja hallinto on integroitu samaan strategiseen kehykseen, 3) hyvien käytäntöjen ja kokemusten hyödyntämiseen muilta Afrikan alueilta (Afrikan Sarvi, Sahel) EU:n tavoitteena on: 1) luoda EU:n, alueen maiden ja kansainvälisen yhteisön välinen yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat Guineanlahden uhkat ja miten niihin tulisi vastata. Mukaan tulee kytkeä niin kansalaisyhteiskunta kuin yksityissektori, kansalaisjärjestöt ja alueelliset kalastusviranomaiset. 2) tukea alueen maiden kapasiteettia turvallisuuden, oikeusvaltion ja toimivien instituutioiden luomisessa ja vahvistaa niiden kykyä torjua rikoksia ja harjoittaa maaja merialueiden valvontaa, suojella ihmisoikeuksia, edistää hyvää hallintoa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä ja tukea kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja oikeuksia edistävää toimintaa, 3) tukea rantavaltioiden taloudellista kehitystä, peruspalveluiden ja työpaikkojen luomista EU:n kehityspoliittisen ohjelman (EU s Agenda for Change) mukaisesti, 4) luoda tehokkaat yhteistyömallit EU:n ja Guineanlahden maiden välille tietojenvaihdon parantamiseksi maa- ja merirajavalvonnan osalta. On tärkeää huomioida myös muut aktiiviset toimijat (mm. Yhdysvallat, Kanada, Japani, Kiina, YK, Maailmanpankki) ja tukea alueellisia organisaatioita niiden pyrkimyksissä alueen turvallisuuden lisäämiseen. Asiakirjat Joint Communication to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions, Elements for the EU's Strategic Response to the Challenges in the Gulf of Guinea (18099/13) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot UM/ALI Tellervo Ala-Lehtimäki, puh UM/ALI Pirjo Virtanen, puh (mm. ECOWAS, ECCAS, Guineanlahden kontaktiryhmä, Maritime Organisation for West and Central Africa MOWCA, eri YK-toimistot, Afrikan Unioni, Kansainvälinen meriturvallisuuselin, INTERPOL, Maailman tulliliitto)

8 EUTORI-tunnus Liitteet Viite

9 9(9)