Mitä on tehty? Mitäs nyt? - Katse tulevaan menneen pohjalta. Kehittämissuunnitelma. Toimintakertomus. Lukuvuosi

Transkriptio

1 Mitä on tehty? Mitäs nyt? - Katse tulevaan menneen pohjalta Kehittämissuunnitelma Toimintakertomus Lukuvuosi

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 I Navigointia tulevaan 4 1. Koulukirjaston merkitys opetussuunnitelman toteutumisessa Koulukirjasto monilukutaitoa tukevana oppimisympäristönä Kirjallisuuden opetus ja lukuharrastuksen tukeminen Tiedonhallintataitojen opettaminen 5 2. Oulun koulukirjaston toimintajärjestelmä Keskitetyt palvelut Alueelliset palvelut Koulukirjasto koulussa 9 3. Yhteistyökumppanit ohjausta, tukea ja yhteistyötä lähialueella ja valtakunnan tasolla Koulukirjaston kehittämistavoitteet II Katsaus menneeseen 13 Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän tehtävät ja toiminta 13 Tilastoja ja tunnuslukuja 14 Koulukirjaston toiminta ja sen kehittäminen 24 Kirjastoreitti 25 Kirjallisuusdiplomi ja runokilpailu 29 Yhteenveto 30 2

3 Johdanto Oulun koulukirjaston suunnitelmallinen kehittäminen on aloitettu 1990-luvun lopulla. Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hanke ( ) loi pohjan kaikkien Oulun peruskoulujen ja lukioiden järjestelmällisen koulukirjaston luomiseen. Tiivis yhteistyö kaupunginkirjaston kanssa, oman informaatikon työn jatkuminen myös hankkeen päättymisen jälkeen sekä pitkäjänteisesti toteutettu toiminta- ja kehittämissuunnitelma ( ) tekivät mahdolliseksi koulukirjaston toiminnan laajentamisen jokaiseen oululaiseen kouluun. Suunnitelma sisälsi pedagogisen suunnitelman tiedonhankinnan, kirjastonkäytön ja lukuharrastuksen tukemiseen sekä yhteistyösuunnitelman kaupunginkirjaston kanssa. Kaupunginkirjaston ja koulukirjaston yhteistyö nimettiin Kirjastoreitiksi. Toiminnan kehittämistä on seurattu ja siitä on vuosittain laadittu toimintakertomus. Kuluneen toimintakauden päättyessä Oulun koulukirjasto toimii 66 koulussa, 85 toimipisteessä. Tietokantaan on tallennettu myös oppimateriaalipalvelujen aineisto ja oppilashuoltoyksikön aineisto. Ylikiimingin koulun tiivis yhteistyö lähikirjaston kanssa on toistaiseksi korvannut oman koulukirjaston. Osa koulukirjastoista on edelleen koulukirjastojärjestelmän ulkopuolella (esim. Kiimingin ja Yli-Iin koulut). Uusi ohjausryhmä laatii suunnitelman Oulun koulukirjaston tietokantaan siirtyvistä koulukirjastoista, luettelointijärjestyksestä ja kirjastojärjestelmän käyttöönoton aikataulusta. Järjestys päätetään ohjausryhmässä koulun kirjastonkäytön ja kehittämisaktiivisuuden mukaan ja toteutetaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Syksyllä 2013 Martinniemessä ja Aseman koululla yleinen kirjasto sijaitsee koulurakennuksessa. Niemenrannan koulusta kirjastolle ei löydy tilaa. Jokikylän koululla ja Välikylän opetuspisteessä käy kirjastoauto. Kombikirjastot laajentavat koulukirjastopalveluja Ritaharjussa, vuoden 2014 alusta alkaen Paulaharjussa ja syyslukukaudesta 2014 alkaen Kastellissa. Kaukovainion uudessa monitoimitalossa on kokonaisuus, jossa koulukirjasto ja yleinen kirjasto toimivat rinnakkain. Luvussa Katsaus menneeseen kuvataan lyhyesti Oulun koulukirjastoa viiden vuoden kehittämisjakson päättyessä. Liitteet sisältävät tilastoja koulukirjaston toiminnasta lukuvuonna Elokuussa 2012 Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluihin liittyivät Oulun lisäksi Haukiputaan, Kiimingin, Oulunsalon ja Yli-Iin koulut ja niiden koulukirjastot. Oulun kaupunginkirjasto siirsi Haukiputaan ja Oulunsalon koulukirjastojen aineistot OUTI-tietokannasta koulukirjaston tietokantaan elokuun 2013 loppuun mennessä. Luku Navigointia tulevaan sisältää Oulun koulukirjaston kehittämissuunnitelman vuosiksi Tavoitteena alkavalla toimikaudella on edelleen tarjota mahdollisimman yhdenvertaiset koulukirjastopalvelut kaikille Oulun peruskoululaisille. Lukion oppilaille koulukirjaston merkitys korostuu rauhallisena työskentely-ympäristönä ja käsikirjastona. Tämän suunnitelman tarkoituksena on vakiinnuttaa hyvin toimivat käytänteet ja toimia ohjauksen käsikirjana. 3

4 I NAVIGOINTIA TULEVAAN 1. Koulukirjaston merkitys opetussuunnitelman toteutumisessa Opetushallitus julkaisee uudet opetussuunnitelman perusteet vuonna Uusissa perusteissa koulukirjaston merkitys kasvaa koulun tärkeänä oppimisympäristönä. Luonnoksessa ( ) korostetaan mm. oppilaan tiedonrakentamista tieteellisen tiedon pohjalle: Yleisimpiä taitoja ja valmiuksia, joista perusopetuksen eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä sekä koulun muissa tilanteissa tulee edistää, ovat ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot sekä motivaatio ja luovuus. Niihin liittyvät omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön liittyvä osaaminen sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön taidot. 1.1 Koulukirjasto monilukutaitoa tukevana oppimisympäristönä Monilukutaito uutena opetussuunnitelman käsitteenä haastaa koulujen oppimisympäristöjä monipuoliseen materiaalin tarjontaan. Ajanmukainen koulukirjasto on keskeinen oppimisympäristö tavoiteltujen taitojen monipuolisessa oppimisessa (OPS:n perusteet, luonnos ): Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Se liittyy kiinteästi ajattelutaitoihin ja kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, esittää, arvioida ja arvottaa tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Monilukutaito kattaa erilaiset lukutaidot, esimerkiksi peruslukutaidon, kirjoitustaidon, matemaattisen lukutaidon, kuvalukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon. Monilukutaitoon liittyy laaja tekstikäsitys, jonka mukaan viestit voivat olla mm. kirjoitettuja, puhuttuja, audiovisuaalisia, painettuja, analogisia tai digitaalisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut poikkihallinnolliset suuntaviivat hyvälle medialukutaidolle vuosiksi Osallisuus, kansalaisena toimiminen, kriittisyys, luovuus ja itsensä ilmaiseminen nimetään hyvän medialukutaidon keskeisiksi tavoitteiksi myös lasten ja nuorten jatkuvasti muuttuvassa mediaympäristössä ja -kulttuurissa. Medialukutaito katsotaan monilukutaidon alakäsitteeksi. Koulukirjasto osana tieto- ja viestintästrategiaa Oulun opetustoimen tietostrategiassa otetaan huomioon tietohallintataidot, toimiminen tietoyhteiskunnassa ja eettiset näkökulmat. Siinä kiinnitetään huomioita oppijan oppimiseen sekä koulussa että vapaa-ajalla. Opettajien osaamista vahvistetaan siten, että heillä on hyvät valmiudet ottaa huomioon oppilaiden mediamaailma. Koulukirjastot toimivat kouluissa aktiivisina oppimisen keskuksina. Opettajilla sekä oppilailla on hyvät tiedonhallintataidot, joiden rakentamiseen käytetään tiedonhallinnanportaita. Tietostrategian toteutuminen kirjataan koulun opetussuunnitelmaan. Taitotasojen toteutuminen kuvataan oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien kautta. Luokka-astekohtaisiin tavoitteisiin sisältyy mm. lähdekritiikki, lähdeviittaukset ja tiedonhallintataidot. 4

5 Kokoelmat ja tilat sekä aineiston käyttö Koulukirjasto on koulun keskeinen oppimis- ja työskentely-ympäristö. Se voi koostua yhdestä tai useammasta monipuoliseen tiedon kanssa työskentelyyn suunnitellusta tilasta. Ajanmukaiseen tietotekniseen työskentelyyn kuuluvat välineet ja yhteydet ovat tärkeä osa toimivaa koulukirjastoa. Tämä mahdollistaa sähköisen aineiston hyödyntämisen opetuksen tukena. Koulukirjasto tarjoaa puitteet yksilölliseen, pari- ja ryhmätyöskentelyyn ja yhdessä oppimiseen. Koulukirjasto on tila, jossa on opetussuunnitelman toteuttamista tukeva keskeinen aineisto järjestettynä, luetteloituna ja jatkuvasti kehittyvänä kokoelmana. E- kirjat täydentävät kokoelmaa ja ovat hyvä vaihtoehto sarjakirjoille ja klassikoille. Väylä lukemisharrastukseen Koulukirjasto on lasta lähinnä silloin, kun kirjasto on etäällä koulusta. Koulukirjastossa on oltava hyvää ja tarpeeksi paljon luettavaa lukemaan oppivalle oppilaalle. Myöhemmin koulukirjaston tärkeänä tehtävänä on tarjota oppilaille ja opiskelijoille esimerkkejä eri tyylilajien kirjallisuudesta. Hyvä koulukirjasto takaa sen, että oppilaat tuntevat kirjallisuutta ja oppivat hakemaan ja arvioimaan tietoa silloinkin, kun yleinen kirjasto ei ole koulua lähellä. Koulukirjaston yhtenä tärkeänä tavoitteena on, että oppilaat ja opiskelijat oppivat koulukirjastoa hyödyntämällä käyttämään yleistä kirjastoa ja oppilaitoskirjastoja myöhemmissä opinnoissaan. 1.2 Kirjallisuuden opetus ja lukuharrastuksen tukeminen Kirjastoreitti on Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun koulujen suunnitelmallista yhteistyötä. Kirjastoreitti tutustuttaa koululaiset ensimmäisestä luokasta lähtien kirjaston kokoelmiin ja palveluihin. Punaisena lankana kulkee erilaisten lukutaitojen ja lukuharrastuksen edistäminen. Kirjavinkkaus on suosittu lukemaan innostamisen keino. Kirjastoreittiä kehitetään edelleen vuorovaikutteisempaan suuntaan innostamalla oppilaita kirjallisuuden pariin esim. omien näyttelyiden ja luovan kirjoittamisen avulla. Kirjastoreitti ja sen kehittäminen on tärkein yhteistyö koulun ja kirjaston välillä. Opettajista ja kirjastoammattilaisista koostunut Oulun kaupungin kirjallisuustyöryhmä loi Suomen ensimmäisen kirjallisuusdiplomin 1990-luvun lopulla. Diplomia on pidetty esikuvana muualla maassa. Kirjallisuustyöryhmä on päivittänyt kirjalistaa tarpeen mukaan esim. lisäämällä vaihtoehtoja sekä poistamalla vaikeasti saatavaa kirjallisuutta. 1.3 Tiedonhallintataitojen opettaminen Kirjastoreitin tiedonhaun opetukset varmistavat sen, että Oulun koululaiset oppivat hakemaan tietoa kirjastosta ja käyttämään kirjaston palveluita oppimisensa tukena. Tiedonhaun opetuksia kehitetään niin, että ne ovat yhteydessä opetussisältöihin. Kirjaston tiedonhaun opetus voi siis liittyä esimerkiksi esitelmän tai ryhmätyön tekemiseen. Koulukirjasto ja koulu vastaavat internet-tiedonhaun opetuksesta. Uusi sähköinen ylioppilastutkinto asettaa vaatimuksia lukio-opetuksen tiedonhankintataitojen opetukseen. Tästä syystä lukiot tulevat mukaan Kirjastoreittiin. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille tarjotaan kirjastokäynti ja OU- TI-verkkokirjaston opastusta. Reaaliaineiden opetussisältöihin sidottua tiedonhankinnan ohjausta voidaan toteuttaa kouluissa kaupunginkirjaston tuottamien opetusmateriaalien avulla. 5

6 Lukion tiedonhallintaitojen opetussuunnitelman laatimistyö on saatu käyntiin keväällä Työryhmässä on kaksi edustajaa lukio-opettajista sekä informaatikot koulukirjastosta ja kaupunginkirjastosta. Tiedonhallintataitojen huomioiminen pyritään tuomaan kaikkiin oppiaineisiin. Koulun tulisi myös panostaa lukio-opettajien tiedonhallintaitojen koulutukseen. Ehdotus perusopetuksen tiedonportaiksi (1. 9. luokat) Eisenbergin ja Berkowitzin The Big 6 Skills -mallin mukaisesti on kuvattuna jo aiemmassa Koulukirjaston kehittämisja toimintasuunnitelmassa ( ). Malli on edelleen toimiva tiedonhallintataitojen opetuksessa ja uuden kuntakohtaisen opetussuunnitelman laadinnassa. Haasteena Paulaharjun koulukirjasto 6 on kouluttaa opettajat mallin käyttöön. Lukuinto-ohjelman yhteydessä siihen on hyvä mahdollisuus. Oulun koulukirjaston kehittäminen tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Koulukirjaston toiminta koostuu keskitetyistä, alueellisista ja koulun omista toiminnoista. Oulun mallin mukaisesti Oulun koulukirjastolla on vähintään yksi toimipiste jokaisessa koulussa. Koululla voi olla useita koulukirjaston lainaus- tai toimintapisteitä koulun koosta ja rakennusten lukumäärästä riippuen. Koulujen kirjastot toimivat oman koulunsa rehtorin alaisuudessa. Koulu vastaa oman koulukirjastonsa kehittämisestä. Keskitetty ja alueellinen toiminta tukee koulujen kehittämistyötä.

7 2. Oulun koulukirjaston toimintajärjestelmä 2.1 Keskitetyt palvelut Koulukirjaston ohjausryhmä Itäisen alueen aluerehtorin työnkuvaan kuuluu koko Oulun koulukirjaston johtaminen. Sivistys- ja kulttuurijohtaja asettaa Oulun koulukirjaston toimintaa ohjaavan ohjausryhmän ja vahvistaa Koulukirjaston kehittämis- ja toimintasuunnitelman ( ). Ohjausryhmä seuraa, tukee ja arvioi koulujen kirjastotoimintaa kehittämissuunnitelman mukaisesti ja ottaa huomioon toimintakauden aikana koulukirjastoon vaikuttavat muut päätökset. Koulukirjaston ohjausryhmässä on jäseninä toiminnasta vastaavan aluerehtorin lisäksi koulukirjaston aluevastaavia ja muita asiantuntijoita sivistysja kulttuuripalvelujen perus- ja lukio-opetuksesta, kehittämisyksiköstä sekä kaupunginkirjastosta. Ohjaavat opettajat Kulttuuri ja luovuus -ohjausalueen ohjaava opettaja kuuluu Oulun koulukirjaston ohjausryhmään. Lisäksi hän osallistuu Kirjastoreitti-kokouksiin ja koulukirjaston aluevastaavien kokouksiin. Ohjaava opettaja toimii yllä olevissa kokouksissa linkkinä sekä sivistys- ja kulttuuripalveluiden asiantuntijapalveluiden, koulukirjaston että koulujen välillä. Konkreettisia tehtäviä ovat kirjallisuusdiplomin kehittäminen ja laajentaminen (esiopetus, luki-oppilaat, saamenkieliset ja maahan muuttaneet oppilaat), lukiolaisten tiedonhankintataitojen kehittäminen (opettajien täydennyskoulutus, yhteistyömallien suunnittelu kirjaston kanssa, kirjastovierailut), tiedonportaiden laajentaminen myös lukioon (oma työryhmä) sekä uusien yhteistyömuotojen suunnittelu kirjaston kanssa. Opetusteknologian ohjaava opettaja toimii tarvittaessa koulukirjaston ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä, kun aihepiireinä ovat koulukirjastoon liittyvät oppimisympäristöasiat, tietostrategiayhteistyö, tieto- ja viestintätekniikan integroiminen muihin oppiaineisiin, tiedonhallintataidot, projektityöskentely ja koulukirjastohankkeet. Koulukirjastoinformaatikko Koulukirjastoinformaatikko vastaa aineiston luetteloinnista tietokantaan siirtyvissä koulukirjastoissa ja kirjastojärjestelmän opettamisesta koulukirjasto-opettajille. Koulukirjastoinformaatikko toimii yhteistyössä järjestelmätoimittajan ja Oulun kaupunginkirjaston kanssa. Informaatikko toimii ohjausryhmän sihteerinä ja toteuttaa koulukirjaston ohjausryhmän päätöksiä. Hän vastaa alueellisen yhteistyön suunnittelusta ja toteutuksesta yhdessä koulukirjaston aluevastaavien kanssa. Kaupunginkirjastossa hänen yhteistyöparinsa on oppilaitosyhteistyöstä vastaava informaatikko. Koulukirjaston kehittämissuunnitelmassa tavoitteena oli, että kaikilla neljällä alueella toimisi oma koulukirjastoinformaatikko. Tämä on edelleen tavoite toimintasuunnitelmakaudella Yhteistyö kaupunginkirjaston kanssa Koulukirjaston ja kaupunginkirjaston yhteistyön tavoitteena on kasvattaa ja opettaa oppilaista innokkaita lukijoita ja taitavia tiedonhankkijoita sekä ahkeria kirjaston käyttäjiä. Kirjastoreitti-yhteistyö muodostaa kaupunginkirjaston ja koulukirjaston yhteistyön pedagogisen rungon. Aineiston hankinnan helpottamiseksi koulukirjasto-opettajat voivat osallistua kaupunginkirjaston järjestämiin kirjauutuuksien esittelyihin ja muihin tilaisuuksiin. Koulukirjastoinformaatikon työn helpottamiseksi kaupunginkirjasto on antanut oikeudet tietueiden poimintaan tietokannastaan, jolloin tiedon tallennus on nopeutunut. Kuitenkin informaatikon työajasta tietokantaan siirtyvien koulujen aineistojen ja jo tietokannassa olevien koulujen uuden aineiston tallennus vie suuren osan. Tavoitteena on synergiaedun löytäminen karttuvan aineiston käsittelyssä kaupunginkirjaston kanssa (ostopalvelu). Kaupunginkirjasto uusii kirjastojärjestelmän ja asiakaskäyttöliittymän viimeistään vuonna Koulukirjastojärjestelmän vaihdos ratkaistaan yhtäaikaisesti kaupunginkirjaston järjestelmävaihdoksen kanssa. 7

8 Ostopalvelut Koulukirjaston ohjausryhmä valmistelee mahdollista palvelusopimuksen tekoa kaupunginkirjaston kanssa tietokannassa jo olevien koulukirjastojen uusien aineistojen luetteloinnista koulukirjaston tietokantaan vuodesta 2014 alkaen. Koulukirjastoinformaatikon työpanos voisi silloin painottua entistä enemmän laajentuneen koulukirjastoverkon ohjaukseen, järjestelmään liittyvien koulukirjastoaineistojen tallennukseen ja koulukirjasto-opettajien pedagogiseen tukemiseen. 2.2 Alueelliset palvelut Alueellinen toiminta Oulun kaupunki on jaettu hallinnollisesti neljään alueeseen, joiden toimintaa johtavat aluejohtotiimit. Perusopetuksen edustajana on aluerehtori ja kaupunginkirjaston edustajana aluekirjastopäällikkö. Aluetiimeissä voidaan käsitellä koulujen ja kirjastojen yhteisiä tapahtumia tai projekteja. Koulukirjaston kehittämisessä koulukirjasto-opettajien alueellinen yhteistyö on keskeistä. Oulun koulukirjasto on jaettu neljään alueeseen. Aluejako noudattaa sivistys- ja kulttuuripalvelujen aluemallia. Koulukirjaston aluetapaamisiin kutsutaan koulujen kirjasto-opettajien ja kaupunginkirjaston kirjastoyhdyshenkilöiden lisäksi aluerehtori ja aluekirjastopäällikkö. Tapaamiset järjestetään vuorotellen eri kouluissa, jolloin koulun rehtorilla tai kirjasto-opettajalla on mahdollisuus esitellä oman koulun toimintaa. Myös kirjastot voivat olla tapaamis- tai koulutuspaikkoina. Koulukirjaston aluevastaavat Neljälle alueelle (itäinen, pohjoinen, eteläinen ja keskinen) on kullekin valittu kirjasto-opettaja koulukirjaston aluevastaavaksi. Lisäksi on valittu oma aluevastaava kehittämään erityiskoulujen ja -luokkien koulukirjastojen toimintaa ja yhteistyötä. Tavoitteena on myös saada lukioille oma koulukirjastovastaava. Aluevastaavat kokoontuvat säännöllisesti informaatikon johdolla kehittämään koulukirjastotoimintaa ja valmistelemaan koulutuksia sekä koulukirjasto-opettajien ja alueen kirjastoyhdyshenkilöiden tapaamisia. Aluetapaamisissa käsitellään koulukirjaston ajankohtaisia asioita. Aluevastaavat osallistuvat myös Kirjastoreitin kehittämisja arviointipalavereihin. Koulujen kirjasto-opettajien yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään aktiivisesti edellä mainituissa säännöllisissä yhteisissä koulutustilaisuuksissa, palavereissa ja tapaamisissa. Tavoitteena on, että valmista verkostoa voitaisiin jatkossa käyttää yhä paremmin esim. Lukuinto-ohjelman ja opetussuunnitelmatyön foorumina. Tavoitteena on edelleen, että jatkossa voidaan järjestää aluevastaavien ideointi- ja kehittämispäivä 1 2 kertaa lukuvuodessa. Yhteistyö kaupunginkirjaston alueorganisaation kanssa Ala- ja yläkoulun oppilaille Kirjastoreitti-opetus järjestetään lähimmässä kirjastossa. Lukiolaisten opetuksesta huolehtivat pääkirjasto ja aluekirjastot. Kaupunginkirjaston alueen kirjastoyhdyshenkilö ja koulukirjasto-opettajat sopivat oppituntien aikataulut syys- ja/tai kevätlukukauden alussa. 8

9 2.3 Koulukirjasto koulussa Rehtori koulukirjaston tukijana Rehtorin rooli on merkittävä koulukirjaston toiminnan tukemisessa, jotta kirjastosta kehittyy koko kouluyhteisön yhteinen ja yhteistyötä edistävä työskentely-ympäristö. Rehtorin tehtävä on turvata koulukirjaston toiminnalle ja sen kehittämiselle riittävät ja säännölliset resurssit ja toimintaedellytykset koulukohtaista, vuosittaista budjettia laadittaessa. Hyvin toimiva koulukirjasto on osa koulun päivittäistä toimintaa, josta rehtori on koulun pedagogisena johtajana vastuussa. Koulukirjasto-opettaja, TVT-opettaja ja koulukirjastotoimintaa tukevan tiimin yhteistyö Koulukirjasto on oppimisympäristö, jossa on paikalla tiedonhakuun ja -hallintaan sekä lukemiseen ohjaava koulukirjasto-opettaja. Kirjasto-opettajan työnkuvaan tulee kuulua mahdollisuus työskennellä koulukirjastossa päivittäin. Tuntimäärä vaihtelee koulun koosta ja mahdollisesta kombikirjastosta riippuen. Kirjasto-opettajan työ painottuu opettajien ja oppilaiden pedagogiseen tukeen. Koulujen kirjasto-opettajat vastaavat mm. koulukirjaston hoidosta, aineiston hankinnasta ja lainauksesta, palautuksesta, koulukirjaston esittelystä, koulukirjaston tietokannan opettamisesta, tiedonhankintataitojen ohjauksesta ja kirjadiplomin esittelystä. Koulukirjasto-opettaja informoi Kirjastoreitistä muita opettajia. Koulukirjasto-opettajat hankkivat koulukirjaston aineiston noudattaen kaupungin hankintasääntöjä. Nykyinen resursointi on kirjasto-opettajilla edelleen riittämätön. kanssa erilaisten näyttelyiden ja teemaviikkojen, lukuviikon tai koulukirjaston hoidon toteuttamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämän koulutuspilven tarkoituksena on toimia käytännöllisenä ja edullisena ratkaisuna, jolla digitaalisia oppimateriaaleja ja sovelluksia voidaan ottaa edullisesti käyttöön. Opettajien innostaminen uusien materiaalin kehittämiseen ja käyttöön voi olla koulukirjastotiimin tavoite. Pelien kehittäminen oppimisen tueksi on yksi tulevaisuuden haaste. Oulunlahden koulukirjasto Hyvin toimivassa koulukirjastotiimissä kirjasto-opettajan lisäksi TVT-opettajalla on tärkeä rooli. Tiimin tavoitteena on tukea opetussuunnitelmaan ja tietostrategiaan perustuvaa oppimista: tiedonhallintataitoja, tutkivien ja ongelmakeskeisten opetusmenetelmien käyttämistä sekä tietotekniikan monipuolista käyttöä. Oppilaita ohjataan käyttämään monipuolista lähdemateriaalia ja kirjallisuutta. Kirjastotiimin tuen avulla madaltuu kaikkien opettajien kynnys käyttää tietotekniikkaa, toimia koulukirjastossa ja yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Tiimityönä tehtävien kampanjoiden ja teemaviikkojen avulla voidaan oppilaita innostaa ja rohkaista lukemaan myös kaunokirjallisuutta. Koulu voi tehdä koulukirjasto-opettajan johdolla yhteistyötä oppilaskunnan 9

10 3. Yhteistyökumppanit ohjausta, tukea ja yhteistyötä lähialueella ja valtakunnan tasolla Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kolmivuotista Lukuinto-ohjelmaa, jonka pilotiksi myös Oulun koulukirjasto hyväksyttiin yhdessä Oulun kaupunginkirjaston kanssa tammikuussa Ohjelma jatkuu vuoteen 2015 saakka. Opetushallitus Opetushallitus järjestää joka toinen vuosi Valtakunnalliset koulukirjastopäivät. Oulun koulukirjasto lähettää päiville edustajat. Muut kirjasto-opettajat voivat osallistua oman koulunsa kustantamana. Seuraavat päivät järjestetään Oulussa Päivillä esitellään mm. uudet opetussuunnitelman perusteet koulukirjaston näkökulmasta. Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelut osallistuu kirjastopäivien järjestelyihin. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja aluehallintovirasto (AVI) Yhdessä ja erikseen koulun ja kirjaston kehittämispäivästä on muodostunut vuotuinen yhteistyötapahtuma AVI:n, ELYn sekä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelujen kesken. Mukana järjestelyissä ovat sekä kaupunginkirjasto että koulukirjasto. Päivän tarkoituksena on tukea sekä Oulun että lähikuntien koulukirjaston ja yleisen kirjaston yhteistyötä. Yhteistyötä voidaaan tiivistää myös muihin seudullisiin seminaareihin ja koulutustilaisuuksiin sekä yhteistyöhankkeisiin osallistumalla. Ritaharjun kirjasto 10

11 Oulun yliopisto - Lukuinto Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Lukuinto-ohjelman toteuttavat Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta ja kasvatustieteiden tiedekunta. Lukuinto on lukutaidon edistämisen ohjelma, jossa lapset ja nuoret (6 16-vuotiaat), vanhemmat, kirjastot ja koulut toimivat yhdessä. Pilotoinnin tavoitteena on kehittää ja kokeilla uudenlaisiamonipuolisiin lukutaitoihin tähtääviä toimintamuotoja. Opettajien ja kirjastoammattilaisten koulutuksen avulla luodaan yhteistä näkemystä monilukutaitojen ohjaamiseen, teknologioiden hyödyntämiseen ja osallistavan työskentelyn tukemiseen. Oulun ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulun kanssa on tehty opiskelijayhteistyötä jo edellisen toimintakauden aikana, esim. opiskelijoiden vuotuiset tutustumiskäynnit, harjoittelujaksot ja opinnäytetyöt koulukirjastoissa. Yhteistyön toivotaan jatkuvan. Suomen koulukirjastoyhdistys ry Koulukirjastoyhdistys tarjoaa foorumin koulukirjastotyötä tekeville keskustella koulukirjaston ajankohtaisista asioista niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Yhdistys edistää koulukirjaston roolia koulun kehittämisessä vaikuttamalla kansalliseen päätöksentekoon. Yhteyksiä tiivistämällä ja yhdistykseen liittymällä myös Oulun koulukirjastoväellä on mahdollisuus vaikuttaa koulukirjaston merkityksen lisäämiseen ja yhteistyöverkoston luomiseen koko Pohjois-Suomeen. 11

12 4. Koulukirjaston kehittämistavoitteet Oulun koulukirjaston kehittämissuunnitelman ( ) tarkoituksena on asettaa lähitulevaisuuden tavoitteet koulukirjaston ohjaukselle ja toiminnalle. Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluissa koulukirjasto kuuluu itäisen alueen aluerehtori Lucina Väärälä vastuulle. Ohjausryhmä ja sen kokoonpano Toimintasuunnitelman toteutumista seuraa ja ohjaa Oulun koulukirjaston ohjausryhmä: rehtori Marja Kallio, puheenjohtaja informaatikko Elina Kauppila lehtori, ohjaava opettaja Hanna Naalisvaara apulaisjohtaja, koulukirjaston aluevastaava Lea Tuovinen informaatikko Helena Valtakorpi, sihteeri aluerehtori Lucina Väärälä Asiantuntijajäsenet lehtori Irene Härkönen, Myllytullin koulu lehtori, ohjaava opettaja Sari Merihaara (opetusteknologia, tietostrategia) apulaiskirjastonjohtaja Maija Saraste (kirjastojärjestelmä- ym. kehittäminen) Tarvittaessa ohjausryhmä voi käyttää myös muita asiantuntijoita. Ohjausryhmän tehtävät Ohjausryhmän keskeisenä tehtävänä on koulukirjaston ohjausryhmän tehtävänä on koulukirjaston käyttöjärjestelmän muutoksesta päättäminen ja muutoksen ohjaaminen yhteistyössä kaupunginkirjaston järjestelmänmuutoksen kanssa. ohjausryhmä päättää koulukirjastojärjestelmän ulkopuolella olevien, tietokantaan siirtyvien koulukirjastojen järjestyksestä. ohjausryhmä seuraa ja kommentoi uutta opetussuunnitelmaa: seuraa ja kommentoi tiedonhankinnan, monilukutaidon ja lukuharrastuksen ottamista huomioon osana Oulun perusopetuksen opetussuunnitelmaa. ohjausryhmä seuraa ja arvioi koulukirjaston kehittämissuunnitelman toteutumista. ohjausryhmä kehittää edelleen Kirjastoreittiä ja Kirjallisuusdiplomia sekä tukee Lukuinto-ohjelman toteutumista yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. ohjausryhmä tukee E-kirjojen hankintaa sekä E-kirjojen, Aleksi-lehtitietokannan ja muun aineiston käyttöä koulukirjastossa. ohjausryhmä tukee koulukirjastotoimintaa ja kehittää sen resursointia. ohjausryhmä laatii koulukirjaston toimintakertomuksen lukuvuosittain. 12

13 II KATSAUS MENNEESEEN Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän tehtävät ja toiminta Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmän tärkeänä tehtävänä oli lukuvuoden aikana selvittää, liitetäänkö koulukirjaston tietokanta seudulliseen Outi-tietokantaan vai erotetaanko Outi-tietokannassa olevat koulukirjastot tietokannasta ja liitetään koulukirjaston tietokantaan. Selvitystyön takana oli Oulun seudun sivistystiimin esitys keväällä 2011 Oulun kaupunginkirjaston ja Oulun koulukirjaston tietokantojen yhdistämiseksi. Kun uuden Oulun kirjastot yhdistettiin seudulliseen Outi-tietokantaan, Oulun koulukirjasto jäi sen ulkopuolelle. Ohjausryhmän päätöksellä kaupunginkirjasto siirsi Haukiputaan ja Oulunsalon koulujen aineistot koulukirjaston tietokantaan elokuun 2013 loppuun mennessä. Samalla päätettiin, että koulukirjasto tallentaa Kiimingin koulujen kirjastojen aineiston koulukirjaston tietokantaan. (taulukko 1.) Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä : Marja Kallio, rehtori, Myllyojan koulu, perusopetus, pj. Irene Härkönen, lehtori, Myllytullin koulu, perusopetus Elina Kauppila, informaatikko, kirjastopalvelut Terttu Kivioja, luokanopettaja, Pateniemen koulu,perusopetus Pirjo Korkiala, tuntiopettaja, Pöllönkankaan koulu, perusopetus Sari Merihaara, ohjaava opettaja, tukipalvelut Päivi Mäki, laatupäällikkö, tukipalvelut Hanna Naalisvaara, ohjaava opettaja, tukipalvelut Maija Saraste, apulaisjohtaja, kirjastopalvelut Harri Tuulos, rehtori, Pöllönkankaan koulu, perusopetus Mervi Vaara, palvelupäällikkö, lasten ja nuorten kirjastopalvelut Helena Valtakorpi, informaatikko, tukipalvelut, sihteeri Kuvio 1. Koulukirjaston tuki- ja ohjausryhmä 13

14 Tilastoja ja tunnuslukuja Taulukkoon 1 on ryhmitelty perusasteen koulut ja lukiot koulualueittain. Siitä näkee koulujen vaiheittaisen siirtymisen koulukirjaston tietokantaan: tietokantaan luetteloidut koulut on merkitty mustalla, ja toistaiseksi luetteloimattomat koulut vihreällä**. Ruskealla*** ne koulut, joissa ei ole koulukirjastoa. Koulut, joiden tiloissa toimii kaupunginkirjasto tai jotka ovat kombikirjastoja on merkitty ( ). Edelleen taulukkoon 1 on merkitty * ne lukiot, joissa lukion koulukirjasto on yhteinen yläkoulun kanssa. Näiden koulujen (yläkoulun ja lukion) koulukirjaston aineistoa ei ole erotettu toisistaan tietokannassa. Käyttäjät näkevät kirjassa olevasta leimasta, onko kirja yläluokkien vai lukion aineistoa. Taulukosta näkee myös koulujen aluejaon, koulut ja oppilasmäärät alueittain sekä koulujen hallinnossa tapahtuneet viimeaikaiset yhdistymiset. Taulukko 1. Perusasteen koulut ja lukiot koulualueittain 1. Pohjoinen alue (I ja II): 2. Itäinen alue (I ja II): 3. Keskinen alue (I ja II): 4. Eteläinen alue (I ja II): Lv : yhteensä 4908 oppilasta Lukiot: Lv : yhteensä 5643 oppilasta Asema Haukipudas Keiska ***Jokikylä Kello ***Hietalanmäki Kiviniemi Kuivasjärvi Länsituuli **Takkuranta Martinniemi Pateniemi Herukka Pöllönkangas Rajakylä Kuivasoja Ritaharju Lv : yhteensä 4999 oppilasta ** Alakylä *** Titinkylä ** Huttukylä ** Ylikylä Hintta Hönttämäki *** Jakku ** Jokiranta ** Jääli ** Kiiminkijoki Korvensuora Talvikangas ** Laivakangas *Laanila Myllyoja Sanginsuu Oulujoki Tuira Vesala ** Yli-Ii Ylikiiminki Lv : yhteensä 4078 oppilasta Lv : yhteensä 4300 opiskelijaa Haukipudas Karjasilta *** Kastelli ** Kiiminki Laanila Madetoja *Merikoski Oulun aikuislukio Oulun Lyseon lukio Oulunsalo Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukio Pateniemi *Karjasilta *** Kastelli Koskela Lintulampi *Merikoski Myllytulli Nuottasaari Oulun kansainvälinen koulu Paulaharju Pohjankartano Teuvo Pakkala Terva-Toppila Merituuli Tuira Kajaanintullin koulu Kajaanintullin yksikkö Pihjalajakummun yksikkö Sairaalakoulun yksikkö (alaluokat ja yläluokat) Heinätorin koulu Heinätorin yksikkö Nuottasaaren toimipiste Leinonpuiston yksikkö, Tuiran toimipiste Leinonpuiston Kasarmintien yksikkö Kaakkuri Kaukovainio Knuutilankangas Lämsänjärvi Oulunsalon kirkonkylä Madekoski Heikkilänkangas Maikkula Maikkulanraitti Patamäki Metsokangas ***Niemenranta Salonpää Oulunlahti Sarasuo Pikkarala ** Pitkäkangas 14

15 Taulukko 2. Koulujen lainausluvut kuukausittain lukuvuoden aikana Koulut Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Yhteensä Heikkilänkankaan koulu Heinätorin koulu Herukan koulu Hintan koulu Hönttämäen koulu Kaakkurin koulu Kaukovainion koulu Kuivasojan koulu Koskelan koulu Kuivasjärven koulu Lintulammen koulu Madekosken koulu Madetojan lukio Maikkulanraitin koulu Merikosken koulu 1 1 Metsokankaan koulu Myllyojan koulu Myllytullin koulu Nuottasaaren koulu OIS Oppis Oulun Aikuislukio Oulunlahden koulu Oulun Lyseon lukio OSYK 6 Patamäen koulu Paulaharjun koulu Pöllönkankaan koulu Rajakylän koulu Terva-Toppilan koulu Merituuli 1 1 Teuvo Pakkalan koulu Tuiran koulu Vesalan koulu Yhteensä

16 Kokonaislainaus oli lukuvuoden aikana Lainausmäärään vaikuttaa Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon koulukirjastojen lainausluvut. Pallas-kirjastojärjestelmän kautta lainattiin kirjaa. Kirjastojärjestelmän kautta lainaus näytti laskevan edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 3). Tämä johtuu siitä, että joissakin kouluissa koulukirjasto oli väliaikaisesti opetuskäytössä. Monet koulut, jotka ovat siirtymässä koneelliseen lainausjärjestelmän käyttöön, eivät tallentaneet tietoa ns. käsilainoista. (taulukko 5.) Knuutilankankaan, Korvensuoran, Laanilan, Lämsänjärven, Maikkulan, Oulujoen Pikkaralan ja Talvikankaan kouluilla siirrytään Pallas-kirjastojärjestelmän käytöön lukuvuoden aikana. Myös koulukirjasto-opettajan pitkä poissaolo vaikutti koulukirjaston toimintaan. Lainausluvuista puuttuu myös Pohjankartanon ja Pateniemen koulujen lainausluvut. Koulut eivät ole siirtynyt Pallas-kirjastojärjestelmän käyttöön. Tilastossa ei ole myöskään Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion ja Oulun Taulukko 3. Kokonaislainaus Oulun koulukirjastossa viiden lukuvuoden aikana Vuosi Yhteensä Lyseon lukion sähköisen lainausjärjestelmän kautta lainattuja lainoja. Lukioissa koulukirjastot ovat ennen kaikkea työskentelytiloja, joissa opiskelijat lukevat mm. tentteihin ja tekevät tutkielmia. Paulaharjun koulukirjasto 16

17 Taulukko 4. Koulukirjastotilat ja koulukirjastonhoidonresurssit alueittain lukuvuoden aikana KOULU POHJOINEN Kirjastotila m² Kirjastonhoitotunnit / viikko Aseman koulu Jokikylän koulu Koululla toimii kunnankirjasto Kirjastoauto palvelee Haukiputaan koulu * Keiskan koulu Luokkakirjasto Haukiputaan koulu (ya) 80 1 Kiviniemen koulu 59 1 Takkurannan koulu 15 0,3 Kellon koulu 20 2 Hietalanmäen koulu - - Kuivasjärven koulu 46 1 Länsituulen koulu 101,1 1 Martinniemen koulu Koululla toimii kunnankirjasto Pateniemen koulu 91,5 1 Herukan alaluokat 55, aulatila 2 Pöllönkankaan koulu 80 (a-a 1, ya 1) 2 Rajakylän koulu (alaluokat ja yläluokat Käytäväkirjasto 1 Luokkakirjastot 0, 5 Kuivasoja koulu 6 Vaihtelee Ritaharjun koulu Kombikirjasto KOULU ITÄINEN Kirjastotila m² Kirjastonhoitotunnit / viikko Alakylän koulu** 36 1 Tirinkylän koulu - - Huttukylän koulu** 38 1 Ylikylän koulu** Luokkakirjastot 1 Hintan koulu 300 ope+ koulusihteeri 2 Hönttämäen koulu opea 2 Jakun koulu - - Jokirannan koulu** 26 1 Jäälin koulu** 36, 40 aula (2 opea) 2 Välikylän opetuspiste Koululla ei ole koulukirjastoa, kirjastoauto palvelee Kiiminkijoen koulu** 20 1 Korvensuoran koulu Luokkakirjasto 1 Laivakankaan koulu** 30 1 Myllyojan koulu opea 2 Sanginsuun koulu Luokkakirjastot 0,5 Oulujoen koulu 23,2 1 Vesalan koulu Aulakirjasto 1 Yli-Iin koulu** - - Ylikiimingin koulu Talvikankaan koulu Yhdistetty tietokoneluokka 0 Laanilan koulu 70 (2 ya, 1 h lukio) 3 Kunnankirjaston kanssa yhteistyö 1 ** Koulukirjastojen aineistoja ei ole tallennettu tietokantaan, eikä kouluilla ole käytössä lainausjärjestelmää. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 17

18 KOULU KESKINEN Kirjastotila m² Kirjastonhoitotunnit / viikko Karjasillan koulu 10,37 m², 2 43,61 m², 44,1 m² + 9,6 m² Kaukovainion koulu Kastellin koulu - 0 Koskelan koulu Lintulammen koulu 55 (+kouluavus 2 tajat) Merikosken koulu 80 (1 h ya, 2 1 h lukio) Myllytullin koulu 120 (1 h alal., 2 1 h yläl.) Nuottasaaren koulu 56 1 Oulun kansainvälinen 56 2 opea 4 koulu Paulaharjun koulu Pohjankartanon koulu 60 1 Terva-Toppilan koulu 85,8 2 Merituulen yksikkö Kirjasto ja tietokoneluokka 1 Teuvo Pakkalan koulu 60 1 Tuiran koulu 50 1 Heinätorin koulu* Kajaanintullin koulu* KOULU ETELÄINEN Kirjastotila m² Kirjastonhoitotunnit / viikko Kaakkurin koulu opea 3 Knuutilankankaan koulu 17 0,5 Lämsänjärven koulu 35 0,5 Madekosken koulu 52 1 h kirjasto-ope+ 3 h koulusihteeri 4 Heikkilänkankaan koulu Opettajien huone 1 Maikkula koulu opea 1 (alaluokat) Maikkula koulu Luokkakirjastot 1 (yläluokat) Patamäen koulu 30 0,5 Metsokankaan koulu Niemenrannan koulu 102,5 Kirjastoavustaja 2 h, ope 1 3 Koulussa ei ole koulukirjastoa Salonpään koulu 42 1 Oulunlahden koulu 60 2 Sarasuon koulu 3 1 Kirkonkylän koulu, Oulunsalo*** 96 1 Pikkaralan koulu Luokkakirjasto 0 Pitkäkankaan koulu*** 30 1 * Taulukossa ei ole erityiskoulujen tietoja. ** Koulukirjastojen aineistoja ei ole tallennettu tietokantaan, eikä kouluilla ole käytössä lainausjärjestelmää. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 18

19 Taulukko 5. Koulukirjastojen aineisto, hankinnat ja lainaus lukuvuoden aikana KOULU POHJOINEN Aineistohankinnat: kirjat/lehdet Kirjavälityksen ulkop. Aineistohankinnat/ oppilas Niteet 2013 Lainaus elokuu 2012 toukokuu 2013 Niteet/ oppilas Lainaus/ oppilas Oppilaita yhteensä Aseman koulu Koululla toimii kunnankirjasto 321 Jokikylän koulu Kirjastoauto palvelee - Haukiputaan koulu * 5,8 7,5 401 Keiskan koulu Keiskan koulu luetteloitu Haukiputaan koulukirjaston toimipisteelle. 93 Haukiputaan koulu ,6 395 (ya) Kiviniemen koulu ,7 1,0 299 Takkurannan koulu** ,9 5,5 121 Kellon koulu*** ,3 3,4 537 Hietalanmäen koulu Kuivasjärven koulu ,0 6,6 124 Länsituulen koulu*** 472 1, ,2-489 Martinniemen koulu Koululla toimii kunnankirjasto 272 Pateniemen koulu ,1 2,4 209 Herukan alaluokat , ,6 9,3 479 Pöllönkankaan koulu ,6 2,8 488 Rajakylän koulu, alaluokat ja yläluokat Peruskorjaus koululla ,5 1, ,8 246 Kuivasoja koulu ,9 2,6 141 Ritaharjun koulu Kombikirjasto 673 * Haukiputaan koulun aineistomäärään on laskettu alaluokkien ja yläluokkien määrät yhteeen. ** Koulukirjastojen aineistoja ei ole tallennettu tietokantaan, eikä kouluilla ole käytössä lainausjärjestelmää. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 19

20 KOULU ITÄINEN Aineistohankinnat: kirjat/lehdet Kirjavälityksen ulkop. Aineistohankinnat/ oppilas Niteet 2013 Lainaus elokuu 2012 toukokuu 2013 Niteet/ oppilas Lainaus/ oppilas Oppilaita yhteensä Alakylän koulu** Tirinkylän koulu Huttukylän koulu** 100 0, Ylikylän koulu** ,6 66 Hintan koulu 545 1, ,0 10,7 409 Hönttämäen koulu , ,6 13,4 238 Jakun koulu Jokirannan koulu** , ,8 583 Jäälin koulu** , Välikylän opetuspiste Kirjastoauto palvelee 24 Kiiminkijoen koulu** ,6 540 Korvensuoran koulu 96 0, ,6 6,8 201 Talvikankaan koulu ,1 4,6 154 Laanilan koulu Laivakankaan , koulu*** Myllyojan koulu 750 3, ,5 15,1 247 Sanginsuun koulu*** ,0-43 Oulujoen koulu*** ,2-156 Vesalan koulu 600 3, ,8 8,3 165 Yli-Iin koulu** Ylikiimingin koulu Yhteistyö kunnankirjaston kanssa korvaa koulukirjaston. 337 ** Koulukirjastojen aineistoja ei ole tallennettu tietokantaan, eikä kouluilla ole käytössä lainausjärjestelmää. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 20

21 KOULU KESKINEN Aineistohankinnat: kirjat/lehdet Kirjavälityksen ulkop. Aineistohankinnat/ oppilas Niteet 2013 Lainaus elokuu 2012 toukokuu 2013 Niteet/ oppilas Lainaus/ oppilas Oppilaita yhteensä Karjasillan koulu , Kaukovainion koulu , ,4 4,4 454 Kastellin koulu 0 0 Ei ole tietokannassa ,4 245 Koskelan koulu ,5 4,3 265 Lintulammen koulu 300 1, ,1 6,3 265 Merikosken koulu 503 1, ,6 1,2 334 Myllytullin koulu 500 1, ,2 1,3 436 Nuottasaaren koulu 500 2, ,2 3,1 221 Oulun kansainvälinen 610 2, ,1 7,6 299 koulu Paulaharjun koulu ,5 6,2 298 Pohjankartanon koulu ,1 5,1 490 Terva-Toppilan koulu , Merituulen yksikkö ,1-141 Teuvo Pakkalan koulu ,8 2,1 280 Tuiran koulu 500 3, ,9 11,7 169 Heinätorin koulu* Kajaanintullin koulu* * Erityiskoulujen tietoja ei ole taulukossa

22 KOULU ETELÄINEN Aineistohankinnat: kirjat/lehdet Kirjavälityksen ulkop. Aineistohankinnat/ oppilas Niteet 2013 Lainaus elokuu 2012 toukokuu 2013 Niteet/ oppilas Lainaus/ oppilas Oppilaita yhteensä Kaakkurin koulu 500 0, ,4 5,2 803 Knuutilankankaan 100 0, ,4-156 koulu*** Lämsänjärven 80 0, ,5 4,3 99 koulu*** Madekosken koulu , ,1 10,6 165 Heikkilänkankaan koulu Maikkula koulu (alaluokat) Maikkula koulu (yläluokat) Madekosken koulun ,6 20,2 82 hankinnoissa 555 3, ,5 7, ,9 2,7 295 Patamäen koulu 800 5, ,2 14,6 143 Metsokankaan koulu ,1 10,7 644 Niemenrannan koulu Koulussa ei ole koulukirjastoa 270 Salonpään koulu ,9 20,1 167 Oulunlahden koulu 708 3, ,8 11,0 204 Sarasuon koulu Oulunlahden koulun tilastoissa mukana Kirkonkylän koulu, Oulunsalo*** 1023, joista lehdet 108 2, ,3 5,5 416 Pikkaralan koulu*** ,6-43 Pitkäkankaan koulu*** ,3-842 ** Koulukirjastojen aineistoja ei ole tallennettu tietokantaan, eikä kouluilla ole käytössä lainausjärjestelmää. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 22

23 Taulukko 6. Lukioiden koulukirjastotilat, koulukirjastonhoidon resurssit, hankinnat ja lainaus lukuvuoden aikana KOULU Lukiot Kirjastotila m² Kirjastonhoitotunnit/vko Aineistohankinnat: kirjat/ lehdet Kirjavälityksen ulkop. Aineistohankinnat /oppilas Niteet 2013 Lainaus elokuu 2012 toukokuu 2013 Niteet/ oppilas Lainaus/ oppilas Oppilaita yhteensä Haukiputaan lukio , ,1 0,4 282 Karjasillan lukio 1) ,1 ** 150 ** 0,5 309 Kastellin lukio ei ole ** Kiimingin lukio 57,1 2 n ,4 aineisto ei 250-1,1 225 ole tietokannassa Laanilan lukio*** 1) ,4 ** Ei koneellista ** laina- usta Madetojan musiikkilukio , ,1 1,6 344 Merikosken lukio 1) ,8 ** 700 ** 2,3 306 Oulun aikuislukio 1) ,6-333 Oulun Lyseon lukio 86, , ,8 0,1 731 Oulunsalon lukio*** Ei koneellista 7,7-215 laina- usta Oulun suomalaisen , ,4 0,8 590 yhteiskoulun lukio Pateniemen lukio Luokkakirjastot 0,5 87 0,4 ** 68 ** 0, ) kirjastotila yhteinen yläasteen kanssa ** koulukirjaston aineisto tallennettu yläasteen kanssa samalle toimipisteelle. *** Koulujen aineisto on tallennettu tietokantaan, mutta kirjastot eivät vielä ole siirtyneet PallasExtra kirjastojärjestelmän käyttöön. 23

24 Koulukirjaston toiminta ja sen kehittäminen Koulukirjaston kehittämisessä koulukirjasto-opettajien alueellinen yhteistyö on keskeistä. Oulun koulukirjasto on jaettu neljään alueeseen ja jokaisella alueella toimii aluevastaava. Aluevastaavat kutsuvat kerran syksyllä ja kerran keväällä alueensa koulukirjasto-opettajat kokoukseen. Kokouksiin osallistuu myös kirjaston henkilökuntaa. Jotta aluekokouksissa käsiteltävien asioiden kokonaisuus pysyisi samana ja kaikki koulukirjasto-opettajat saisivat tietää koulukirjastoa koskevat asiat samanaikaisesti ja ajankohtaisina, aluevastaavat kokoontuivat lukuvuoden aikana säännöllisesti noin kerran kuukaudessa miettimään ja kehittämään koulukirjastotoimintaa ja mm. aluekokouksissa käsiteltäviä asioita. Kokouksissa oli mukana myös koulukirjaston informaatikko ja kulttuuri ja luovuus -ohjausalan ohjaava opettaja. Itäisen ja eteläisen alueen aluerehtorit ja pohjoisen ja itäisen alueen aluekirjastopäälliköt tutustuivat aluekokouksiin. Tapaamisissa käsiteltiin tulossa olevia koulutuksia, kirjastoreittikäyntien onnistumista ja Lukuinto-ohjelman kuulumisia. Pohjoinen alue Itäinen alue Keskinen alue Eteläinen alue Terttu Kivioja, Satu Jehkonen Lea Tuovinen Helena Nykänen Pateniemen koulu Myllyojan koulu Kaukovainion koulu Madekosken koulu Irene Härkönen Myllytullin koulu Kuvio 2. Koulukirjaston aluevastaavat alueittain 24

25 Kirjastoreitti Koulun ja kirjaston yhteistyö on Oulussa nimetty Kirjastoreitiksi : tietyille luokka-asteille taataan kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta sekä kirjavinkkausta. Periaatteena on, että Oulun koulujen 1. luokkalaiset vierailevat lähikirjastossaan, jossa he tutustuvat kirjastoon ja kirjojen maailmaan. 3. luokkalaisille on oma vinkkaustunti ja 5. luokkalaisille opetetaan Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannan eli Intro-verkkokirjaston käyttöä. 7. luokkalaisille on lisäksi tiedonhakua artikkelitietokannoista. Muille luokka-asteille on kysynnästä riippuen tarjolla vinkkausta ja tiedonhaun opetusta. Myös lukio-opiskelijoille järjestetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta. Lukioasteen Kirjastoreitti sisältää kirjastovierailun, jonka aikana opiskelijat tutustuvat kirjaston osastoihin, kokoelmiin ja palveluihin ja tiedonhaunopastuksen Outi-verkkokirjastoon. Lukion kirjastoreitin sisältämät pääkirjaston esittely ja tableteilla tai omilla älypuhelimella tehtävät verkkokirjaston harjoitukset löytyvät myös verkosta. Näin ollen opetuksen voi järjestää myös koulussa. Taulukko 7. Koulut, kirjastot ja Kirjastoreittikäynnit alueittain Pohjoinen alue KOULUKIRJASTON ALUEVASTAAVA Terttu Kivioja KIRJASTOREITIN ALUEVASTAAVA: Tuija Polo-Koret, Ritaharjun kirjasto Pateniemen koulu Koulu lk 3. lk 5. lk 7. lk Alakoulut Kuivasjärven koulu 1 1 Aseman koulu 2 2 Jokikylän koulu Kiviniemen koulu Martinniemen koulu 2 2 Parkumäen koulu Takkurannan koulu 1 1 Yhtenäiskoulut Pateniemen koulu 9 6 Pöllönkankaan koulu Rajakylän koulu Kuivasojan koulu 4 Oulun normaalikoulu Ritaharjun koulu Haukiputaan koulu Keiskan koulu Kellon koulu Hietalanmäen koulu Länsituulen koulu Yhteensä

26 Itäinen alue KOULUKIRJASTON ALUEVASTAAVA Satu Jehkonen, KIRJASTOREITIN ALUEVASTAAVA: Tuija Polo-Koret, Ritaharjun kirjasto Myllyojan koulu Koulu lk 3. lk 5. lk 7. lk Alakoulut Alakylän koulu 1 1 Tirinkylän koulu 1 Huttukylän koulu 2 1 Ylikylän koulu 3 2 Jäälin koulu 9 Välikylän koulu Hintan koulu 5 Hönttämäen koulu Kiiminkijoen koulu Korvensuoran koulu 1 Talvikankaan koulu 4 Myllyojan koulu Sanginsuun koulu 2 1 Oulujoen koulu 5 Vesalan koulu 3 2 Jakun koulu Yläkoulut Laanilan koulu Jokirannan koulu 8 Laivakankaan koulu 5 Yhtenäiskoulut Ylikiimingin koulu Yli-Iin koulu Yhteensä

27 Keskinen alue KOULUKIRJASTON ALUEVASTAAVA Irene Härkönen, Myllytullin koulu. KIRJASTOREITIN ALUEVASTAAVA: Elina Kauppila, Pääkirjasto Lea Tuovinen, Kaukovainion koulu Koulu lk 3. lk 5. lk 7. lk Alakoulut Koskelan koulu Lintulammen koulu Paulaharjun koulu Teuvo Pakkalan koulu Tuiran koulu 3 3 Yläkoulut Karjasillan koulu Merikosken koulu Pohjankartanon koulu Yhtenäiskoulut Kastellin koulu Myllytullin koulu 6 Nuottasaaren koulu 1 1 Oulun kansainvälinen koulu 2 1 Terva-Toppilan koulu Kaukovainion koulu* 2 1 *koulujen aluejaossa Kaukovainion koulu kuuluu eteläiseen alueeseen, mutta Kirjastoreitti-yhteistyössä se toimii keskisellä alueella. Yhteensä

28 Keskinen alue KOULUKIRJASTON ALUEVASTAAVA Helena Nykänen, KIRJASTOREITIN ALUEVASTAAVA: Terhi Mustonen, Oulunsalon kirjasto Madekosken koulu Koulu lk 3. lk 5. lk 7. lk Alakoulut Knuutilankankaan koulu Lämsänjärven koulu 3 1 Madekosken koulu Heikkilänkankaan koulu 4 Oulunlahden koulu Sarasuon koulu Pikkaralan koulu Niemenrannan koulu Salonpään koulu 1 Oulunsalon kirkonkylän koulu Yhtenäiskoulut Maikkulan koulu 1 4 Maikkulanraitti Patamäen koulu 1 1 Kaakkurin koulu Metsokankaan koulu Pitkäkankaan koulu Yhteensä

29 Kirjallisuusdiplomi ja runokilpailu Syksyllä 2012 kirjallisuustyöryhmää täydennettiin uuden Oulun kuntien jäsenillä. Työryhmä jatkoi Sanoja ja Saundeja -runokilpailun työstämistä koko kuluneen vuoden ajan. Keväällä 2012 lapset ja nuoret saivat kirjoittaa ja lähettää työryhmälle runoja uuden Oulun yhdistymisen kunniaksi. Alkusyksystä 2012 runoraadit valitsivat jokaisesta sarjasta parhaimmat runot ja niiden voittajat julkistettiin ja palkittiin järjestetyssä palkintojenjakotilaisuudessa kaupunginkirjaston Pakkalan salissa. Syksyllä valittiin yli 700 runon joukosta 70 runoa, joista koottiin runokirja. Kirjan kuvituksesta vastasivat Myllytullin kuvataideluokat. Ritaharjun kirjasto. Mukaan kutsuttiin neljä Oulun seudun säveltäjää ja sävellettiin ja äänitettiin 16 kirjaan tulevista runoista cd:lle, joka liitettiin runokirjan yhteyteen. Toukokuun 7. päivänä 2013 pidettiin Pohjankartanon juhlasalissa kilpailun varsinainen julkaisu- ja päätösjuhla, jossa esitettiin runokirjan runoja ja niistä sävellettyjä biisejä. Tilaisuudessa olivat mukana runoilijat, säveltäjät, kuvittajat, esiintyjät sekä suuri joukko uuden Oulun lapsia ja nuoria opettajineen. Sanoja ja Saudeja -projekti valittiin 41. teoksi Oulun sata tekoa -sarjaan. Vuoden aikana on alettu laajentaa kirjallisuustyöryhmän kehittämää kirjallisuusdiplomia Mäntylä Snellman-yksikön Lukuinto-hankkeessa työstämällä saamen kielen kirjallisuusdiplomilla ja varhaiskasvatuksen puolella pienten lasten kuunteludiplomilla. Omppu-projekti on laatinut erilaisten oppijoiden käyttöön Lukileijona-kirjallisuusdiplomin. Lisäksi luokka-astekohtaisten kirjallisuusdiplomien kunniakirjojen ulkonäköä uudistettiin ja kunniakirjat lähettiin loppukeväästä koulujen käyttöön. Diplomin kirjalistojen harmonisointi uuden Oulun eri kuntien kesken päätettiin siirtää perusopetuksen opetussuunnitelmien teon yhteyteen. Siihen saakka rinnakkaiset diplomit ovat käytössä. Taulukko 8. Kirjallisuusdiplomin suorittaneet oppilaat kouluttain ja alueittain lukuvuoden aikana. Pohjoinen alue Itäinen alue Keskinen alue Eteläinen

30 Yhteenveto Oulun koulukirjaston kehittämissuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi koulukirjastojen aineiston luetteloiminen yhteiseen tietokantaan. Kanta-Oulun koulujen aineisto saatiinkin kokonaisuudessaan luetteloiduksi maaliskuussa Kuntien yhdistymisen seurauksena tuli tarve yhtenäistää myös koulukirjastot. Kaupungin kirjaston esityksestä ohjausryhmä päätti uusien kaupunginosien koulukirjastoaineistojen siirtämisestä kaupunginkirjaston tietokannasta koulukirjaston tietokantaan. Työ saatiin tehdyksi elokuun 2013 loppuun mennessä. Haasteena on edelleen ne koulukirjastot, jotka eivät toistaiseksi ole tietokannassa lainkaan. Tämä haaste jää uuden kehittämissuunnitelman tavoitteeksi (taulukko 1). Oulun koulukirjasto on onnistunut luomaan tiiviin alueellisen yhteistyöverkoston keskenään sekä koulun ja kirjaston välillä (kuvio 2.) Koulukirjaston aluevastaavat muodostavat toimivan tiimin, joka yhdessä koulukirjastoinformaatikon, kulttuuri ja luovuus -ohjausalueen ohjaavan opettajan ja ohjausryhmän puheenjohtajan kanssa suunnittelee ja toteuttaa alueverkoston toiminnan, mm. säännölliset kirjasto-opettajien ja koulutyöstä vastaavien kirjastonhoitajien tapaamiset. Kaupunginkirjasto puolestaan kokoaa aluevastaavat Kirjastoreitti-kokoukseen ja vastaa Kirjastoreitin kehittämisestä. Tällä hetkellä on erityinen haaste säilyttää verkosto toimivana, kun koulujen määrä on lisääntynyt lähes viidestäkymmenestä yli 80 kouluun. On entistäkin tärkeämpää, että koulukirjastolla on toimiva alueverkostoyhteistyö kaupunginkirjaston kanssa. Koulukirjastolla on yhteistyötä myös esim. ELY:n ja AVI:n kanssa koulutuspäivien järjestämisessä esim. Yhdessä ja erikseen koulun ja kirjaston kehittämispäivä. Opettajat voivat myös osallistua ELY:n ja AVI:n järjestämiin muihin koulutuksiin. Koulukirjaston kehittämissuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi neljän alueinformaatikon palkkaaminen. Tätä tavoitetta ei ole saavutettu. Sen sijaan kaupunginkirjasto palkkasi informaatikon 2012 kirjaston ja koulujen yhteistyöhön. Tämä on tiivistänyt koulun ja kirjaston yhteistyötä ja tehnyt yhteistyön näkyväksi, koska kirjastolla ja koulukirjastolla on nyt osaksi yhteiset internet-sivut. Suunnitelmakauden lopussa koulukirjasto-opettajan kirjastonhoidon resurssi on edelleen vähäinen (taulukko 4). Koulukirjastojen aineiston määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Tämä johtunee siitä, että aineiston hankintaan varattu määräraha vaihtelee vuosittain. Aineistohankintoihin on vaikuttanut myös se, että tietokirjojen merkitys on laskenut internetin ja muiden elektronisten aineistojen lisääntyessä. E-kirjat vaikuttavat vähitellen myös kaunokirjallisuuden hankintoihin. Palvelujen kehittyessä ja ja laitteiden lisääntyessä koulukirjastoväki miettii tarkasti, mitä hankitaan perinteisesti kirjoina ja mitä elektronisina aineistona. 30

31 Ritaharjun kirjasto 31