NRO Perämeren Kalauutiset. Perämeren rannikon kalatalousryhmä POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 1 2013 Perämeren Kalauutiset. Perämeren rannikon kalatalousryhmä POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN"

Transkriptio

1 Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN

2 PÄÄKIRJOITUS 2 TERVEISIÄ LUMIJOELTA PÄÄKIRJOITUS: Seppo Pietilä, kalatalousryhmän puheenjohtaja Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukselle. Kalastajat, niin ammattikuin vapaa-ajankalastajatkin, ovat kalastusta harjoittaessaan sään armoilla. Voimakkaasti kasvavat hylje- ja hallikannat ruokailevat samoilla apajilla ja tuhoavat pyydyksiä. Kalastusalukset vaativat jatkuvaa kunnossapitoa ja näin syövät tuottoja, polttoaineen hinnat ovat jatkuvassa nousussa mutta vastaavasti tuotteen, kalan, hinnat eivät korjaudu samassa tahdissa. Saako kalastaja sijoittamalleen pääomalle riittävän katteen? Saako kalastaja leivän omaan ja perheensä suuhun? Pystyykö kalastaja kouluttamaan lapsensa paremman toimeentulon ammattiin? Kalastajillekin on tärkeää verkostoituminen. Helpottaa huomattavasti työtä, kun rannassa on alkutuottajan saavuttua vesiltä mahdollisuus luovuttaa saalis jatkokäsittelyä varten muille toimijoille. Kalastajalla itsellään, alkutuottajalla, on kyllin töitä kalastusvälineiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa. Sataman, eli alkutuottajan tukikohdan, varustelu ja laitteet olisi saatava pysymään kunnossa ja huollettuina muiden kuin kalastajan toimesta. Näihin laitteisiin kuuluu myös satamassa olevat huoltotilat ja kalahallit. Minulla on omakohtaisia kokemuksia hyvin toimivasta yhteistyöstä satamalaitteiden, kalahallin ja sen laitteiden ajan tasalla pitämisestä muuttuvien hygieniamääräysten aikana. Lumijoen Varjakkaan on rakennettu kalahalli v silloisen TVH:n toimesta. Hygieniamääräysten muuttuessa hallin käytössä tuli vastaan kaksi vaihtoehtoa; ovet kiinni ja käyttö loppuu tai halli saatetaan uusien määräysten mukaiseen kuntoon. Lumijoen kunnalla oli kiinnostusta ja halua lähteä pitämään hallia edelleen kalastajien tarpeita vastaavana. Vuonna 2009 halliin tehtiin rakenteellisia muutoksia, jolloin hallille saatiin elintarvikehuoneiston vaatimat rakenteet. Työt kunta teki omana työnä, kalastajat tekivät talkoita ulkopuolen kunnostus ja maalaustyössä. Samaan aikaan kalastajille järjestettiin hygieniaosaamiskoulutusta, jotta he saavat käyttää hallia. Sataman huoltolaiturin kunnostus tehtiin v ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, viimeistely jäi v keväälle. Laiturin rahoituskanavien yhteydessä haettiin myös rahoitus ahvenen perkaavan halkaisukoneen hankintaa varten ja saatiin kone hankittua kalastajien työtaakkaa helpottamaan. Kaikkia näitä satamassa ja hallissa tehtyjä töitä on, kustannusarvioltaan yhteensä eur, tukenut EKTR ja kansallinen rahoitus % kohteesta riippuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta pienellä kunnalla ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä näin merkittäviä kunnostuksia. Kalan käytön tunnetuksi tekemiseksi ja samalla kunnan imagon nostamiseksi kalastajat ja yhteistyökumppanit ovat järjestäneet Ahvenmarkkinat vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Teemana on ollut kala ja turvallisuus. Kalaa on tarjottu kokin toimesta erilaisina versioina yleisön maistettavaksi, opetettu perkaamaan ja fileroimaan kalaa. Turvallisuuden esilletuomiseksi on paikalle kutsuttu poliisin pelastuslaitoksen, meripelastajien ym turvallisuuden toimijoiden henkilöstöä esittelemään kalustoa ja toimintaa. PERÄMEREN KALAUUTISET Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti Päätoimittaja: Risto Tolonen Toimittaja: Saara Kärki Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, Ruukki puh Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kannen kuva: Harri Kontio Painopaikka: Erweko Oy Oulu 2013

3 ESITTELY 3 Perämeren kalastus on ollut monien muutosten kohteena. Kalastuksen kannattavuutta ovat heikentäneet erityisesti kalastuksen säätely ja hylkeiden määrän voimakas kasvu. Tämä on vähentänyt kalastajien määrää. Nykyisellään alueen kalastajarekisterissä on noin 400 kalastajaa, joista noin neljännes kalastaa ammattimaisesti. Perämeren rannikon kalatalousohjelma on yksi seitsemästä paikallisesta kalatalouden kehittämiseen suunnatusta rahoitusohjelmasta Suomessa. Alueeseen kuuluu Perämeren rannikko Kokkolasta Tornioon sekä Pyhäjärvi. Hankkeisiin on varattu euroa vuosittain. Tavoitteena on aktivoida alueellisia ja paikallisia kalatalousyhteisöjä sekä kalastajia etsimään uusia mahdollisuuksia ja tapoja ammattikalastuksen kehittämiseksi. Ohjelman ja hankkeiden toteuttaminen Kalatalousryhmät Suomessa ovat toimineet vuodesta 2009 ensimmäisenä koko EU:n alueella. Toteutuneita kehittämishankkeita ovat olleet mm. kalasatamien kunnostukset, satamien koneet ja laitteet, kokeilut hylkeenkestävillä rysillä. Meneillään on uusien pohjarysämallien kalastukset Kokkolassa, Hailuodossa, Simossa ja Kuivaniemellä. Kalastajien omat hankkeet ovat liittyneet esim. kalanjalostukseen, pyydyksiin, koneisiin ja laitteisiin. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Kalatalousryhmään kuuluu 13 kalatalouden asiantuntijaa koko alueelta. Kalastajia ja kalataloushankkeista kiinnostuneita varten on palkattu aktivaattori, jonka tehtävänä on auttaa hankehakemusten suunnittelussa ja hankeasiakirjojen laadinnassa. Valmiit hankepaperit toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja kalatalousryhmä antaa niistä lausunnon ELY-keskuksen rahoituspäätöstä varten. Kalatieto talteen Kalastajat ovat ikääntyneet, useat lopettaneet tai lopettamassa. Suuri vaara on, että kalatieto ja kokemus ei välity tuleville kalastajasukupolville. Vanha kalatiedon kerääminen on kalatalousryhmän yksi keskeisin asia nykyisen ohjelmakauden lopulla. Mikäli hallussasi on vanhaa kalastukseen liittyvää tietoa, kuvia, pyyntipaikkakarttoja, yleensäkin kalastukseen liittyvää vanhaa tietoa, niin ota yhteyttä kalatalousaktivaattoriin tai kalatalousryhmän jäseniin. Kerätään ja taltioidaan kalatiedot talteen myös tulevia kalastajia varten. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Kalatalousryhmän esittely 4 Kalasataman kunnostus 5 Pohjarysä testissä 6 Verkonpauloituskone 7 Siika takaisin ruokapöytiin 8 Tulevaisuuden näkymiä 10 Aktivaattori 11 Uusi ohjelmakausi 12 Kartta

4 HANKKEET 4 VARJAKAN JA KARSIKON SATAMAT KÄVIVÄT LÄPI KUNNOSTUKSEN KUVAT: Harri Kontio Varjakan ja Karsikon satamissa kalastajilla on hyvät oltavat, sillä ne ovat käyneet läpi tehokkaat kunnostukset. Lumijoen Varjakan satamassa sijaitseva kalahalli seisoo jykevästi paikallaan, vaikka ympärillä pyryttää eikä eteensä meinaa nähdä. Rantaviivaa ei meinaa paljain silmin erottaa. Siitä huolimatta Hannu Kukkohovi on lähtenyt kokemaan verkkoja ja palaa saaliin kanssa halliin. Jostain syystä navigaattorissa oli kilometrit muuttuneet maileiksi. Tuohon lumisateeseen lisättynä siellä olisi saattanut olla melko hukassa, Kukkohovi toteaa. Tosin piinkova kalastaja ei hevillä harhaudu ja nyt hän päästelee norsseja verkosta kalahallin perkaushuoneessa. Kun Varjakan satamaa kunnostettiin, varsinaiset muutokset teki kunta. Kalastajat ovat olleet niihin erittäin tyytyväisiä. Sataman maa-alueen omistaa osakaskunta ja Lumijoen kunta omistaa hallin. Sen sijaan vieressä seisovan kuuluisan Hailuoto-laivan omistaa Varjakan kyläyhdistys. Lumijoen kunta suhtautuu myötämielisesti kalastajiin. Onhan se kunnostanut kalahallin lisäksi satama-aluetta. Elintarvikehuoneistoksi vuonna 1986 rakennettu halli muutettiin neljä vuotta sitten. Kesällä 2012 korjattiin purkulaituri, joka oli kärsinyt routavaurioista niin, ettei siitä ollut enää hoitamaan tehtäväänsä. Aikaisemmin kalahallissa oli kaikki samassa tilassa. Nyt varasto on erikseen kuten myös fileerausja perkaustilat. Lisäksi on kylmiö, josta saa myös jäähilettä. Kalastajille on pakollinen hygieniaosaamiskoulutus, jotta he pystyvät toimimaan uudella kalahallilla. Viime vuonna Lumijoen kalaseura hankki myös ahvenenhalkaisukoneen, joka on kerännyt kalastajien joukossa kiitosta nopeutensa ja näppäryytensä ansiosta. Ahven on alueella pidetty kala ja varsinkin valmiiksi fileroituna myös kokkaajien päivittäisessä käytössä suosittu. Karsikosta kalaa ja kalastusmatkailua Simon Karsikon satama on käynyt läpi samankaltaisia muutoksia kuin Varjakka. Terveysviranomainen olisi sulkenut sataman, ellei siellä olisi tehty hygieniamääräyksiä täyttäviä muutoksia. Kaikki lähti liikkeelle LVI- ja sähkösuunnitelmista. Rahoituksen saimme hoidettua 90 prosenttisesti kansallisesti ja 10 tuli kunnalta. Lisäksi tässä oli mukana talkootyötä, kalastaja Timo Matinlassi kertoo. Samoin kuin Varjakassa olivat kaikki tilat Karsikossa aiemmin samassa. Nyt omat alueensa löytyvät nykysäännösten mukaisesti niin perkaukselle, fileeraukselle, kylmiölle kuin varastolle. Kalastajat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä ja loppujen lopuksi pidettävänä on entistä pienempi tila. Matinlassi perkaa ja myy saalistaan Karsikon kalasatamassa. Lisäksi miehen ja kumppaneidensa yritys, Simon Kalastusmatka Oy, tarjoaa kalastusmatkailupalveluja. Karsikosta matkailija pääsee tutustumaan Perämeren pitkät perinteet omaavaan ammattikalastukseen. Luvassa on myös varmasti maistuva lohi- tai siikasoppa Halttarin saaren perinnemaisemissa. RAHOITUSTA HAETTAVISSA: Satamien kunnostussuunnitelmiin Tilojen korjaamisiin hygieniasäännösten mukaisiksi Laitureiden kunnostuksiin Laitteiden ja koneiden hankintoihin, esim. ahvenenhalkaisukone Hankkeisiin, jotka sisältävät hygieniakoulutuksia

5 POHJARYSÄ KOKEILUT: Flexi-rysät ja ahvenen pöhnäpyynti Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto Maiva-rysät Osuuskunta Team Kala Pikkupohjarysä kalastaja Mikko Viitanen HANKKEET 5 UUSI POHJARYSÄ PÄÄSI TESTIIN LOHTAJALLA KUVAT: Tapio Kangas Ahventa on rysän etuosassa, potkuissa, mutta kala ei ui rysään saaliiksi. Siinä on yksi syy pyydyshankkeeseen, jossa kokeillaan uusia pohjarysiä. Harri Lahti on yksi kalastajista, joka pääsi mukaan pohjarysäkokeiluun viime kesänä. Syksyisin verkkopyynti on lähes mahdotonta hyljeongelman vuoksi ja kokeilulla pyritään hakemaan korvaavaa kalastusmuotoa muun muassa pikkusiian mätipyyntiin. Onhan se aina mielenkiintoista nähdä miten uudet laitteet toimivat. Tämä on ollut ihan hyvä prototyyppi. Ehkä kalapesä voisi olla vielä hiukan pienempi, lisäksi vanteiden rakenne voisi olla vähän jämäkämpi, jolloin se helpottaisi kokemista, Lahti tuumaa. Ensikokemus pohjarysästä on osoittanut, että varsinkin pikkusiika ja ahven uivat siihen hyvin. Tosin Lahden mukaan se on hänen omalle alueelleen liian tiheä. Hän kaavailee, että tekisi perään pakoikkunan, jotta pienemmät siiat pääsisivät pois. Lisäksi uusi rysä mahdollistaa pohjakalojen pyynnin myös rajoitusaikoina. Poistokalastukseen tämä sopisi loistavasti. Särki menee tähän hyvin. Kevätpyynnille tämä ei vielä ehtinyt, joten vasta ensi kesänä näkee paremmin mihin siitä on, Lahti toteaa. Toisin kuin perinteisiä rysiä, pohjarysiä on helpompi käyttää yksin. Ne eivät myöskään likaannu yhtä helposti. Tavoitteena on saada niillä enemmän paikallista siikaa ja välttää liian pieniä vaellussiikoja. Lohi ja taimen ovat pintakaloja, joten ne eivät mene helposti pohjarysään. Valitettavasti tämä malli joka nyt on käytössä ei ainakaan vielä ratkaise hyljeongelmaa. Lahti on päätoiminen kalastaja, joka kesäisin myös toimittaa kaloja myytäväksi Kokkolan torille. Lisäksi mies tekee pyydyksiä ja fileeraa kalaa. Pääasiassa hän pyytää siikaa, mutta myös silakkaa, muikkua ja ahventa. Kalastuskausi keskittyy avovesiaikaan huhti-toukokuusta jäiden tuloon saakka. Kesäisin yöt kuluvat merellä, joten torille en itse ehdi kuin joskus lauantaisin. Muuten siellä on yleensä vaimo. Kokkolassa ei ole tällä hetkellä kalakauppaa, joten kuluttajat ovat oppineet tulemaan minun luokseni. Kyllä sen kaiken minkä kesäisin pyytää saa myös menemään, Lahti kertoo. Työn vapaus on etuoikeus Torimyyntiä Lahdet ovat tehneet kymmenen vuotta. Sitä ennen kala myytiin tukkuihin ja kauppoihin. Kesäinen torimyynti on varhaista toimintaa, sillä sinne lähdetään jo seitsemän kahdeksan aikaan. Isommista siioista on kilpailu ja päivän myynti loppuu usein jo puolenpäivän aikaan. Kesän lisäksi kalamarkkinoita harjoitetaan syksyisin, jolloin Lahti kiertää kalamarkkinoita. Lahti tulee kalastajien suvusta, sillä hänen äitinsä isä oli kalastaja ja löytyy kalastajia myös äidinäidin puolelta. Lahti laittoi oman veneen heti kun hän pääsi täysi-ikäiseksi. Työssä tarvittava sitkeys tulee hällä siis jo lähes verenperintönä. Parasta kai tässä työssä on vapaus ja se ettei ole sidottu. Paitsi toki torimyyntiin nykyään. Ei sitä varmaan enää edes osaisi enää sitoutua. On hienoa, että saa tehdä töitä ulkona ja olla luonnossa. Lahti kertoo ettei tilipussi kartu jos merelle ei lähde. Aiemmin hän kuvailee rassaantuneensa tuulista, mutta on nyt oppinut suhtautumaan niihin niiden vaatimalla tyyneydellä. Sen sijaan päänvaivaa aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, kuten hygienia-, alusja pyyntirajoitussäädökset. Myös rehevöitymis- ja erityisesti hyljeongelma vaikeuttavat ammatinharjoittamista.

6 HANKKEET 6 VERKONPAULOITUSKONEEN HANKINTAHINTA ON NOIN Ammattikalastaja voi saada siihen tukea 40% Yleishyödylliselle yhteisölle tuki on jopa 90% VERKONPAULOITUSKONE ON VARMA JA NOPEA KUVAT: Harri Kontio Verkonpauloituskone tuo helpotusta käsillä tekemiseen. Sen valtteja ovat nopeus ja yksinkertaisuus. Ainoa haittapuoli on ronski ääni. Siinä se seisoo. Siikajokisen kotitalon eteisessä. Ikkunasta aukeaa näkymä talviseen pihapiiriin ja auringonsäteet leikkivät hangella. Mikäpä tässä on istua ja pauloittaa verkkoa. Varsinkaan kun sitä ei tarvitse tehdä käsin, vaan näppärästi ja nopeasti verkonpauloituskoneella. Tuore teollisuuskone on tullut Marko Tanskaselle kolmen vuoden aikana tutuksi, eikä hän enää osaisi edes kuvitella olevansa ilman sitä. Niin näppärä ja nopea se on. Tämän ehdottomia parhaita puolia on nopeus. Lisäksi hartiat säästyvät. Olen ollut myös tyytyväinen siihen miten hyvin solmut pitävät, Tanskanen toteaa. Koneella ommellessa alapaula syntyy puolesta tunnista tuntiin kun siihen käsin tehden sai käyttää tuntikausia. Laite on täysin digitaalinen ja sen pohjana on kone, jolla on tehty esimerkiksi vyönsolkia. Kyseessä on melkoinen jytky, joka painaa noin 80 kiloa. Ensimmäisen kerran Tanskanen kävi tutustumassa koneeseen Kivikankaalla ja siellä päätös omasta hankinnasta syntyi. Vaikka ääntä laitteesta lähtee huomattavasti enemmän kuin käsillätehden, kätevyys ja nopeus peittoaa äänihaitat. Kone haettiin Pyhärannasta Rauman ja Turun välistä. Sen jälkeen kun kone on tullut taloon, kaikki verkot ovat tehty sillä. Se sopii erinomaisesti pitkien verkkojen tekoon, jotka ovat kalastaessa helpompia. Lisäksi sillä voi tehdä erikoisverkkoja joita toisinaan sattuu tarvitsemaan. Hylkeet ovat haaste verkoille Aika koneella kulkee nopeasti, sillä Tanskasella on käytössään myös kuulosuojaimet joissa on radio. Niinpä koneen ryske ei pääse vaivaamaan liikaa. Enitenhän me tarvitsemme pikkusiika- ja ahvenverkkoja. Muu aika menee rysäpyynnin parissa. On se vaan niin paljon hitaampaa käsin tehden ja keppien kanssa värkätessä. Hiukan helpompi tällä on ommella putkipaulaa kuin korkki, mutta kummatkin onnistuu. Siikajoella kun ollaan nousee Tanskasen veneeseen eniten siikaa, taimenta ja lohta. Nykyään näillä vesillä alkaa olla myös ahventa. Tavallisten, valmiiden verkkojen kestokykyä Tanskanen kuvailee pyykkinaruksi, jotka eivät kestä painepesuria. Koneen käyttö ei vaatinut paljon opettelua. Koneessa voidaan säätää tikkien määrää, ompeleen nopeutta ja syvyyttä. Hylkeiden tulon jälkeen samoilla verkoilla voi pyytää kahdesta kolmeen vuoteen jos sitäkään. Liina ei maksa kuin kolmanneksen ja pauloja voi käyttää uudestaan. Eivät ne käytännössä mene miksikään kun ostaa kunnollisia alunperinkin, Tanskanen toteaa.

7 SIIKA 7 SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN KUVAT: Harri Kontio Herkullinen ja terveellinen siika on herättänyt vahvoja tunteita. Siika on jäänyt ajoittain myyjän tiskiin eikä päätynyt kuluttajan ruokapöytään. Siian myyntiboikotti on vaikuttanut alentavasti kaiken kokoisen siian myyntiin. Se heikentää yleensäkin kalan kysyntää, hintaa ja arvostusta kalaa myyvissä liikkeissä, vaikka kala ja erityisesti siika on yksi parhaita ruokavarojamme. Siiasta voi valmistaa kätevästi monenlaista kalaruokaa ja sen etu onkin valmistuksen helppous. Tällä hetkellä lähiruokaa suositaan ja sitä jos jotakin on myös siika. Siksi sen käyttöä tulisi ennemminkin edistää, ei suinkaan estää tai vaikeuttaa. Kyllä siialla on iso merkitys kalastajille koko Perämeren alueella. Karisiikaa saadaan aina, talvisinkin. Vaellussiika on enempi sesonki luotoinen kala, mutta kyllä sitäkin tulee saaliiksi läpi vuoden. Turhan myyntiboikotin takia kalan hinta ja pyyntikustannukset oli viime vuonna aivan väärässä suhteessa, kertoo kalastaja Markku Tönkyrä Hailuodosta. Tönkyrä toivoo oikeaa tietoa niin päättäjille kuin kalan käyttäjille. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on kalastanut ammatikseen lähes neljäkymmentä vuotta kesästä talveen. Alueellamme istutetaan vuosittain kalastajien ja kalayhteisöjen toimesta miljoonia siian poikasia kalastusta varten. Nyt tuntuu kurjalta, kun kalaa ei saisi kalastaa. Tilanne on sama, jos maanviljelijä ei saisi korjata satoa. Siinähän vain hylkeet nauraa viiksiinsä. Hylkeet ovat vaellussiialle paljon suurempi uhka kuin kalastajat, Tönkyrä toteaa. Kalastajien toiveissa on, että siikaboikotin sijaan ryhdytään ajamaan kalastuksen ja etenkin kuluttajien etua. Lähiruuan statusta nauttivaa siika voi ja pitää saada ruokapöytiin tulevaisuudessakin. Uudet silmäharvuusmääräykset vesittyivät Valtakunnallisen siika-työryhmän esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö päätti verkkojen silmäharvuuksista. Siinä Perämerelle määrätään vähintään 43 millin silmäharvuus, paitsi Perämeren pohjoisosiin karisiian kalastukseen mm, etelämpänä solmuväli on karisiialle mm. Merenkurkussa kuitenkin sallitaan 40 mm silmäharvuus ja myös yleisvesialueilla. Tämä koetaan vääräksi päätökseksi muita merialueita kohtaan. Keskenkasvuisen kalan pyytäminen on aina suurta luonnonvarojen tuhlausta. Siksi alueen kalastajat toivovat, että siian silmäharvuuksista olisi saatu vihdoin ratkaisu, joka mahdollistaa järkevän kalakantojen hyödyntämisen. Siian boikotin aiheutti WWF, jonka vuoksi kalastajan saama hinta romahti kalan koosta ja alueesta riippuen jopa puoleen. Luonnollisesti saman toistumista ei toivo kukaan merestä elantonsa saava. Se oli erittäin vahingollinen muutenkin vaikeassa tilanteessa eläville kalastajille. Puhumattakaan siitä, että se oli vahingollinen myös siialle, lähiruualle sekä kalan käytölle. Kyllä tähän työhön täytyy tuntea intohimoa. Jos kymmenestä aamusta edes kahtena keljuttaa, niin se on liikaa, Tönkyrä toteaa.

8 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 8 MONET HAASTEET HUOLETTAVAT KALASTAJAA KUVAT: Harri Kontio Kalastajilla on edessään haasteelliset ajat kun hyljemäärät kasvavat ja ilmasto muuttuu. Valitettavasti siihen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Mikko Viitanen näkee kalastajien tulevaisuuden haasteellisena. Hyljeongelma ei laannu ja muuttuva ilmasto tuo omat vaikeutensa kalastajien arkeen. Myrskyt ovat lisääntyneet ja avovesikala-aika on lyhentynyt. Kymmenen vuotta sitten pystyi melkein päivälleen sanomaan milloin voi laskea rysän. Nyt eteläiset tuulet ovat lisääntyneet, joten enää ei ole kuulaita pohjoistuulia samalla tavalla, Viitanen pohtii. Viitasen keittiöstä tuulia on hyvä tarkastella, sillä meri avautuu suoraan takapihalta. Veneellä pääsee poukamaan, jossa seisoo venevarasto. Tai seisoo ja seisoo, tällä hetkellä se ennemminkin nojaa toiselle sivulle, sillä myrsky runnoi varaston toissakesänä. Nyt se odottaa purkua ja uuden, ehomman rakentamista. Sitä joutuu hirviästi tekemään töitä, että saa sen kalakilon pois merestä. Myös pyydykset likaantuvat varmasti. Niiden puhtaanapidossa on helpottanut pesulautta, jonka avulla rysät pystyy pesemään merellä tyynellä ilmalla, joita nykyään on harvemmin ja harvemmin. Viitanen pelkää, että tulevaisuudessa ammattilaisuuden korvaa jonkinlainen intohimoinen pakkomielleharrastus jotta kalastuksesta tulisi kannattavaa. Viitanen kehuu tukia ja käytännön kehittämishankkeita hyväksi toimiksi, sillä ilman niitä tuskin kukaan kalastaja tulisi toimeen. Omat vaikeutensa tuo varmasti myös Pyhäjoelle kaavailtu ydinvoimala. Viitaseltakin menee sen myötä kolme rysäpaikkaa. Lauhdevedet lasketaan meressä matalaan kohtaan, joten rehevöittyminen on väistämättä edessä. Sen myötä voi olettaa särkikalojen lisääntyvän.

9 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 9 Nouseva Rannikkoseutu ry palkitsi vuoden 2013 kalatoimijaksi raahelaisen ammattikalastaja Mikko Viitasen Mikolla on ollut useita kehittämishankkeita ja yksi niistä on ollut rysänpesulautta. Tämän Mikon keksinnön myötä kalastaja on voinut pestä rysät suoraan merellä eikä niitä ei ole tarvinnut kuljettaa välillä maihin pestäväksi, minkä ansiosta kalastaja on saanut lisää pyyntiaikaa. Mikolla on ollut myös pikkupohjarysähanke ja hän on toiminut aktiivisesti muissakin pyydyskehityshankkeissa sekä norppahankkeessa. Näiden lisäksi virtaa on vielä riittänyt siihen, että Mikko on ollut kouluttajakalastajana muille kalastajille. Perinnekalastuskokeilu kiinnostaa Viitanen kalasti jo silloin kun rysät vietiin tuttuihin paikkoihin kuten Jahween. Nykyään suunnistaminen tapahtuu nimien sijaan koordinaattien mukaan. Elektroniikasta on tullut oleellinen osa arkipäivää. Viitanen haaveilee perinnekalastukskokeilusta, jossa pyrittäisiin kalastamaan entisaikaisin menetelmin. Vanhat perinteet on saanut heittää ajat sitten hukkaan. Kyllä se on pakko käyttää dyneemaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista testata vieläkö sitä perinnerysällä saisi jotain. Näkisi samalla onko kalojen käytös muuttunut vuodessa? Vaikka kalastajan työ on raskasta ja haasteellista, on siinä se toinen puoli, joka saa palaamaan merelle kerta toisensa jälkeen. Se on elämäntapa, sitä on pakko päästä. Se on minulla verissä. Kun elämäntilanne on tämä, että pystyy kalastamaan niin totta helvetissä sitä kalastaa. Tietenkin se vaatii perheeltä paljon, sillä tässä ei ole työaikaa, Viitanen toteaa. Ikänsä merellä kulkeneena Viitanen on nähnyt miten vesilläliikkujien määrä on vähentynyt. Paitsi hylkeiden, joiden kanta vain kasvaa. Ongelmaan olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin. Nyt hylkeet eivät enää jää merelle asti, vaan ne tulevat koko ajan lähemmäksi. Kuljin aikoinaan isäni mukana, enkä muista, että silloin olisi koskaan näkynyt hylkeitä rysällä. Nyt niitä voi seurata kiikareilla rannasta. Norpalle pitäisi antaa samat jäältäpyyntimahdollisuudet kuin hallille. Eihän sekään ole oikein, että tuommoinen hylje joka kuuluu ulkomerelle, tulee melkein kasitiellä vastaan, Viitanen lohkaisee.

10 HENKILÖ 10 AKTIVAATTORI AJAA KALASTAJIEN ASIAA Riston resepti ÄLÄ SYÖ YLI 10KG LOHTA PÄIVÄSSÄ, SE VOI OLLA VAARALLISTA Kalatalousaktivaattori Risto Tolonen on tehnyt kala-alan töitä koko ikänsä muun muassa metsähallituksella, Simon kalakoululla ja Iissä siikahoitotöitä. Viime vuoden ajan mies on tullut tutuksi Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminnassa. Täytyy sanoa, että kalatalous on tullut tässä itselle tutuksi ja omaksi asiaksi. On kova halu kehittää kalataloutta laaja-alaisesti, Tolonen kertoo. Kalastus on miehellä verissä, sillä hänen lapsuudenkodissaan harjoitettiin rysä- ja jokikalastusta. Tällä hetkellä Tolosen työhön kuuluu laidasta laitaan ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. Valitettavasti kaikkea sitä mitä itse haluaisi ja pitäisi kehittää, ei pääse toteuttamaan. Säädökset ovat tiukat sen suhteen mitä voidaan tukea ja on harmi, ettei voida tukea mitä tulisi kehittää. Esimerkiksi kalastusmatkailuun nykyiset säädökset antavat vähän mahdollisuuksia, vaikka sitä osa kalastajista haluaisi ja voisi kehittää. EU on kuitenkin taustalla ja siellä ollaan huolissaan liikakalastuksesta. Meillä tämä voi olla kyseessä vain lohen avomerikalastuksesssa. Muilta osin meidän pitäisi sen sijaan lisätä ja tehostaa kalastusta. Tolonen haluaa, että ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuden näkymät pystyttäisiin turvaamaan hylkeistä ja muista ongelmista huolimatta. Erityisen tärkeänä mies pitää sitä lähiruuan ja kalan saannin turvaamiseksi ja vaatimukset kalankäytön boikotoinnista saavat miehen verenpaineen nousemaan. Tolonen on työssään todennut, että kalastajien ääni ei helposti kuulu suojeluvaatimusten takaa. Se vaikeuttaa myös kalastajan ammattimahdollisuuden turvaamista. Kalastajien asema suhteessa hylkeisiin pitää saada turvattua. Pitää saada myös ylläpidettyä rannikkokalastus järkevänä saaliinottotapana. Siinä on kuitenkin hyvin pienet pyyntikustannukset verrattuna avomerikalastukseen. Rannikkokalastukselle pitää antaa se arvo mikä sillä on ollut iät ajat, paitsi viimeiset vuotta. Kala tulee lähelle rantaa, pyyntikustannukset ovat pienet. Tolonen haluaa painottaa sitä miten ison työn kalastajat ja kalastajainseurat tekevät kalanhoidossa. Tämä on jäänyt esimerkiksi siikaboikotin varjoon, vaikka se on hyvin laajamittaista ja kattaa koko Perämeren rannikon. Juuri kalanhoito turvaa kalastuksen edellytykset. Jokemme ovat kuitenkin sellaisessa kunnossa, että paljon puhuttu suojelu ja luonnontuotanto toisivat vain tuhoa kalastukselle ja kalakannoille. Koska Tolosen päivät kuluvat kala-aiheiden parissa, sen harrastaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Sen sijaan ruokapöytään kala ui. Parhaimman makuelämyksen Tolosen mielestä saa taimenesta ja siiasta.

11 UUSIOHJELMAKAUSI 11 UUSI OHJELMAKAUSI RIIPPUU MONESTA TEKIJÄSTÄ Perämeren kalatalousryhmän toiminta siirtyy uudella toimintakaudella Jomma ry:n alaisuuteen. Ohjelmaluonnos on nähtävillä Jomman sivuilla. Luonnosta voi kommentoida ja sitä työstetään kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja antaa Piia Karttunen: V uosien ohjelmakausi on tekeillä. Mitään varmaa ei asiasta vielä ole, mutta suuria linjoja voi jo hahmotella. Tulevan ohjelmakauden sisältö on valmistelun alla. Oikarisen mukaan toiminnan muotoon voi tulla pieniä muutoksia. Siihenkin voi tulla vaihteluita, että mihin ja missä suhteessa eri toimenpiteisiin panostetaan rahallisesti. Kalatalouden kokonaisrahoitus on oikeastaan ylipäätään kiinni Suomen osuudesta kokonaisrahoituksesta, mistä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Oletettavaa kuitenkin on, että alueellinen toiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen. Iso muutos tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan nykyisen hyljesietopalkkiojärjestelmän päättyminen. Missään tapauksessa järjestelmä ei tule jatkumaan samassa muodossa, sillä se on alunperinkin ollut väliaikainen rat- kaisu. Sen sijaan muissa isoissa asioissa kovin suuria muutoksia tuskin tulee. Kalastuksen infran ylläpito on tärkeä asia, kuten myös kehityshankkeet. Itse katson tätä Perämeren näkökulmasta ja näen tärkeimpänä yksittäisenä asiana, että olemassa olevasta kalasatamaverkosta pidetään huolta. Lisäksi resursseja pitää edelleen kohdentaa hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Siinä asiassa mm. pyydyskehityksellä on iso merkitys. Kansallisen ohjelman valmistelun työryhmällä on työ vielä kesken ja meneillään on iso työsarka ennen kuin ohjelma on valmis. Yksityiskohdat ovat vielä levällään, mutta päälinjat alkavat olla aika hyvin hahmoteltuna. Oikarinen saa paljon toiveita kentältä, mutta koska kyseessä on EU:n rahoitusinstrumentti on toiveiden toteuttaminen rajoitettua. Kyllähän se kalastajalle, joka katsoo tilannetta veneestään käsin on vaikea ymmärtää ja itseäkin se turhauttaa, että merkittäviä tukimuotoja on rajattu kokonaan ulos rahoituksen piiristä. Mutta tämähän koskee kaikkea EU-rahoitusta, rahoituksen käyttömahdollisuudet ovat aina tarkkaan rajattuja ja siihen pitää vain sopeutua, Oikarinen sanoo. Tulevan ohjelmakauden rahoitusmallit selviävät varmaankin aika pitkälle loppuvuoden aikana, tässä vaiheessa on turha alkaa arvailemaan mitään, Oikarinen toteaa.

12 Perämeren rannikon kalatalousryhmä Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Hailuoto Oulu pj Seppo Pietilä, Lumijoki, varapj Timo Matinlassi, Kemi, Jyrki Oikarinen, Raahe, Lauri Halonen, Oulu, Siikajoki Raahe Oulunsalo Lumijoki Eero Nalkki, Oulunsalo, Kaisa-Leena Korhonen, Kalajoki, Annikki Dunder, Tornio, Jaakko Haaraoja, Pyhäjärvi, Harri Lahti, Kokkola, Juha Tilus, Himanka, Eero Väätäjä, Kuivaniemi, Soila Haapsaari, Siikajoki, Kalajoki Himanka Pyhäjoki Kokkola Pyhäjärvi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Mitä jäi rysään? loppuraportti 2008 2015

Mitä jäi rysään? loppuraportti 2008 2015 Mitä jäi rysään? Perämeren rannikon kalatalousryhmä loppuraportti 2008 2015 Mitä jäi rysään? Perämeren rannikon kalatalousryhmä loppuraportti 2008 2015 Nouseva Rannikkoseutu Toimitus: Nouseva Rannikkoseutu

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund

Särkikalaseminaari 4.5.2012. Klaus Berglund Särkikalaseminaari 4.5.2012 Klaus Berglund Kuvat: Klaus Berglund 3.5.2012 It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent that survives. It is the one that is the most adaptable

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousryhmä. NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU

Perämeren rannikon kalatalousryhmä. NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO 2-2014 Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ MATKAILUSTA NOSTETTA KARISIIKA PERÄMEREN ERIKOISHERKKU PÄÄKIRJOITUS 2 KESTÄVÄÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN & KOTIMAISEN

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Vaellus- ja karisiika

Vaellus- ja karisiika Vaellus- ja karisiika P erämerellä esiintyy kaksi eri siikamuotoa, virtavesiin kudulle nouseva vaellussiika sekä paikallisempia kantoja muodostava merikutuinen siika eli karisiika. Siikamuodot eroavat

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013

Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Perämeren rannikon kalatalousohjelma 2008-2013 Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Oulu Siikajoki Raahe Lumijoki Pyhäjoki Kalajoki Himanka Kokkola Nouseva Rannikkoseutu ry Pyhäjärvi Nouseva rannikkoseutu ry

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET Nouseva Rannikkoseutu ry Nouseva Rannikkoseutu ry Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry 2010 PERÄMEREN RANNIKON KALASATAMAT NYKYTILA - KEHITTÄMISTARPEET

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009

Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan. Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 Visiosta työntekoon Ammattipyydysten kehitystyötä parhaimmillaan Vesa Tschernij, iconex@co.inet.fi 08.09.2009 kalastuksen päämäärä tulevaisuuden tekniikka elinkeinon olemassaolo 1. Järkevä, luonteva sekä

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020

PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSSTRATEGIA 2014-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto ry Perämeren rannikon kalatalousryhmä Luonnos 10.6.2014 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 TOIMINTA-ALUE

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020. Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2015-2020 Oulun Seudun Leader Sisällön tuottaminen: Taitto: Kuvat: Painatus: Oulun Seudun Leader

Lisätiedot

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020

Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Perämeren rannikon kalatalousstrategia 2014-2020 Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen Perämeren rannikolla Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys Jomma ry Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Apajille! -esiselvityshankkeen loppuraportti

Apajille! -esiselvityshankkeen loppuraportti Apajille! -esiselvityshankkeen loppuraportti Sisällys 1. Hankkeen perustiedot... 3 1.1 Hankkeen lähtökohdat... 3 1.2 Hankkeen kohderyhmät... 4 1.3 Hankkeen tavoitteet... 4 2. Hankkeen toimenpiteet... 5

Lisätiedot

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS

SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS SUURHIEKAN KALASTUSSELVITYS Jyrki Oikarinen & Olli Veikko Kurkela Raahe 2008 Suurhiekan Kalastusselvitys Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusalue... 2 3. Aineisto ja menetelmät...2 4. Tulokset...

Lisätiedot

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA Esiselvitys Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö Lapin liitto

Lisätiedot

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat

Sunnuntaina startattiin rannasta klo 1400 aikoihin. Päällikkö keksi suunnata kohti Mjösundetin siltaa, matkalla rigattiin valmiiksi maailman parhaat Andörja 27.07.08 Matkalle lähdettiin Turusta perjantaina klo 1800. Alku sujui hankalasti koska Villen kalsarit jäi Mietoisiin. Ajomatkaa kertyi kaiken kaikkiaan noin 1500 kilometriä. Perillä oltiin joskus

Lisätiedot

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa

Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista

Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014. - tiivistelmä jäsenten vastauksista Näsijärven Lohikalayhdistyksen kysely Näsijärven vapaa-ajan kalastajille 2014 - tiivistelmä jäsenten vastauksista Kyselyn toteutus & otanta Kysely toteutettiin Google Drive-työkalulla Kyselyaika jäsenille

Lisätiedot

HYLKEET JA MERIMETSOT

HYLKEET JA MERIMETSOT HYLKEET JA MERIMETSOT UHKAAVAT EKOSYSTEEMIÄ Pyhämaan Kettelin rannassa saalistaan perkaava kalastaja Seppo Lamberg toteaa ilman kaihoa, että kalastuselinkeino on tällä hetkellä aivan toisenlaisessa tilassa

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA Pekka Keränen Lapin ELY-keskus Hankkeen ohjausryhmä Maa- ja metsätalousministeriö / jord- och skogsbruksministeriet Lapin liitto

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus.

Silakkalitkan ja kelaongen käytön salliminen yleiskalastusoikeuksilla on hyvä uudistus. Maa- ja metsätalousministeriölle Helsinki Fishing ry:n lausunto kalastuslain uudistuksesta 4 Määritelmät Kalastusoppaat eivät ole kaupallisia kalastajia eivätkä vapaa-ajankalastajia. Omaksi numeroiduksi

Lisätiedot

sen laitehankintojen tarveselvitys

sen laitehankintojen tarveselvitys Kiviniemen kalasataman huoltohallin ja sen laitehankintojen tarveselvitys joulukuu 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 1 3. HAASTATTELUN TULOKSET 2 3.1 Kalastus Haukiputaalla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 8.3.2012 Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalatiestrategian taustaa ( Vanhasen II) hallitusohjelmaan sisältynyt asia Hanketta valmisteli

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008.

Vapaaajankalastuksen. eettiset säännöt. EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaaajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Vapaa-ajankalastuksen eettiset säännöt EIFAC Code of Practice for Recreational Fisheries 2008. Suomennos; Hannu

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA

SAVUSILAKKAKULINARISTIN MATKASSA Illalla pääni kun tyynyyn pistin väsyneet kädet rinnalle ristin pyysin Herralta isolta ett suojelisi myrskytuulen vihoilta samalla vielä, aivan kuin salaa pyysin ett saisin sopivasti kalaa ei niin paljon

Lisätiedot

Suomen Kalastusopaskilta ry

Suomen Kalastusopaskilta ry Suomen Kalastusopaskilta ry Maa- ja metsätalousministeriö, kirjaamo@mmm.fi Viite: Mmm:n lausuntopyyntö 158876 MMM022:00/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ KALASTUSLAIKSI Kalastuslakiesityksen tavoitteet

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT

Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Kalastuksen säätely osana Inarin taimenkantojen hoitoa (sekä yleisesti Pohjolassa) Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Mihin tarvitaan kalastuksen säätelyä? Halutaan turvata (taloudellisesti tärkeiden)

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Toivottaa Oulun Seudun Leaderin väki.

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016! Toivottaa Oulun Seudun Leaderin väki. J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 2 / 2 0 1 5 T ä s s ä o s a s s a : Teemahanke 1 Ohjelmakausi liikkeelle Ehdotus vuoden 2015 paikalliseksi kehittäjäksi Vuoden kylämyönteisin kunta

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke

Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Norpalle turvallisten pyydysten kehi3ämishanke Amma7kalastajalähtöinen hanke, jonka päätavoi3eena mahdollistaa amma7kalastuksen jatkuminen saimaannorpan esiintymisalueilla 3- vuo=nen hanke Aluksi keskitytään

Lisätiedot

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita

Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalataloushallinnon ajankohtaisia asioita Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 2015 - Muutosten vuosi - 5.2.2015 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto 10.2.2015

Lisätiedot

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan.

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Mikkelin ja Savonlinnan K-citymarketit ovat olleet mukana kokeilussa, jossa järvikalan tietä kaupan tiskiin seurataan sähköisen seurantajärjestelmän

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta Särkijärven osakaskunta 26.11.2014 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta on n. 60

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS

VASTUULLINEN VESIENOMISTUS VASTUULLINEN VESIENOMISTUS Vastuullinen vesienomistus Vastuullinen vesienomistus tarkoittaa, että vesialueen omistaja tiedostaa omaisuutensa arvon ja ymmärtää siitä huolehtimisen tärkeyden. Vesialueomistamiseen

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020. Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia Itämeren alueelle 2020 Tapio Hakaste, maa- ja metsätalousministeriö Valmistelusta Eduskunta: asetettava työryhmä, jonka tehtävänä on löytää yhteisymmärrys kansallisesta

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot