NRO Perämeren Kalauutiset. Perämeren rannikon kalatalousryhmä POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 1 2013 Perämeren Kalauutiset. Perämeren rannikon kalatalousryhmä POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN"

Transkriptio

1 Perämeren rannikon kalatalousryhmä NRO Perämeren Kalauutiset POHJARYSÄ TESTISSÄ TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN

2 PÄÄKIRJOITUS 2 TERVEISIÄ LUMIJOELTA PÄÄKIRJOITUS: Seppo Pietilä, kalatalousryhmän puheenjohtaja Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi Nouseva Rannikkoseutu ry:n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukselle. Kalastajat, niin ammattikuin vapaa-ajankalastajatkin, ovat kalastusta harjoittaessaan sään armoilla. Voimakkaasti kasvavat hylje- ja hallikannat ruokailevat samoilla apajilla ja tuhoavat pyydyksiä. Kalastusalukset vaativat jatkuvaa kunnossapitoa ja näin syövät tuottoja, polttoaineen hinnat ovat jatkuvassa nousussa mutta vastaavasti tuotteen, kalan, hinnat eivät korjaudu samassa tahdissa. Saako kalastaja sijoittamalleen pääomalle riittävän katteen? Saako kalastaja leivän omaan ja perheensä suuhun? Pystyykö kalastaja kouluttamaan lapsensa paremman toimeentulon ammattiin? Kalastajillekin on tärkeää verkostoituminen. Helpottaa huomattavasti työtä, kun rannassa on alkutuottajan saavuttua vesiltä mahdollisuus luovuttaa saalis jatkokäsittelyä varten muille toimijoille. Kalastajalla itsellään, alkutuottajalla, on kyllin töitä kalastusvälineiden ja kaluston huollossa ja kunnossapidossa. Sataman, eli alkutuottajan tukikohdan, varustelu ja laitteet olisi saatava pysymään kunnossa ja huollettuina muiden kuin kalastajan toimesta. Näihin laitteisiin kuuluu myös satamassa olevat huoltotilat ja kalahallit. Minulla on omakohtaisia kokemuksia hyvin toimivasta yhteistyöstä satamalaitteiden, kalahallin ja sen laitteiden ajan tasalla pitämisestä muuttuvien hygieniamääräysten aikana. Lumijoen Varjakkaan on rakennettu kalahalli v silloisen TVH:n toimesta. Hygieniamääräysten muuttuessa hallin käytössä tuli vastaan kaksi vaihtoehtoa; ovet kiinni ja käyttö loppuu tai halli saatetaan uusien määräysten mukaiseen kuntoon. Lumijoen kunnalla oli kiinnostusta ja halua lähteä pitämään hallia edelleen kalastajien tarpeita vastaavana. Vuonna 2009 halliin tehtiin rakenteellisia muutoksia, jolloin hallille saatiin elintarvikehuoneiston vaatimat rakenteet. Työt kunta teki omana työnä, kalastajat tekivät talkoita ulkopuolen kunnostus ja maalaustyössä. Samaan aikaan kalastajille järjestettiin hygieniaosaamiskoulutusta, jotta he saavat käyttää hallia. Sataman huoltolaiturin kunnostus tehtiin v ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, viimeistely jäi v keväälle. Laiturin rahoituskanavien yhteydessä haettiin myös rahoitus ahvenen perkaavan halkaisukoneen hankintaa varten ja saatiin kone hankittua kalastajien työtaakkaa helpottamaan. Kaikkia näitä satamassa ja hallissa tehtyjä töitä on, kustannusarvioltaan yhteensä eur, tukenut EKTR ja kansallinen rahoitus % kohteesta riippuen. Ilman ulkopuolista rahoitusta pienellä kunnalla ei olisi ollut mahdollisuutta tehdä näin merkittäviä kunnostuksia. Kalan käytön tunnetuksi tekemiseksi ja samalla kunnan imagon nostamiseksi kalastajat ja yhteistyökumppanit ovat järjestäneet Ahvenmarkkinat vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Teemana on ollut kala ja turvallisuus. Kalaa on tarjottu kokin toimesta erilaisina versioina yleisön maistettavaksi, opetettu perkaamaan ja fileroimaan kalaa. Turvallisuuden esilletuomiseksi on paikalle kutsuttu poliisin pelastuslaitoksen, meripelastajien ym turvallisuuden toimijoiden henkilöstöä esittelemään kalustoa ja toimintaa. PERÄMEREN KALAUUTISET Perämeren rannikon kalatalousryhmän tiedotuslehti Päätoimittaja: Risto Tolonen Toimittaja: Saara Kärki Toimituksen osoite: Ruukinkuja 2, Ruukki puh Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kannen kuva: Harri Kontio Painopaikka: Erweko Oy Oulu 2013

3 ESITTELY 3 Perämeren kalastus on ollut monien muutosten kohteena. Kalastuksen kannattavuutta ovat heikentäneet erityisesti kalastuksen säätely ja hylkeiden määrän voimakas kasvu. Tämä on vähentänyt kalastajien määrää. Nykyisellään alueen kalastajarekisterissä on noin 400 kalastajaa, joista noin neljännes kalastaa ammattimaisesti. Perämeren rannikon kalatalousohjelma on yksi seitsemästä paikallisesta kalatalouden kehittämiseen suunnatusta rahoitusohjelmasta Suomessa. Alueeseen kuuluu Perämeren rannikko Kokkolasta Tornioon sekä Pyhäjärvi. Hankkeisiin on varattu euroa vuosittain. Tavoitteena on aktivoida alueellisia ja paikallisia kalatalousyhteisöjä sekä kalastajia etsimään uusia mahdollisuuksia ja tapoja ammattikalastuksen kehittämiseksi. Ohjelman ja hankkeiden toteuttaminen Kalatalousryhmät Suomessa ovat toimineet vuodesta 2009 ensimmäisenä koko EU:n alueella. Toteutuneita kehittämishankkeita ovat olleet mm. kalasatamien kunnostukset, satamien koneet ja laitteet, kokeilut hylkeenkestävillä rysillä. Meneillään on uusien pohjarysämallien kalastukset Kokkolassa, Hailuodossa, Simossa ja Kuivaniemellä. Kalastajien omat hankkeet ovat liittyneet esim. kalanjalostukseen, pyydyksiin, koneisiin ja laitteisiin. Perämeren rannikon kalatalousryhmä Kalatalousryhmään kuuluu 13 kalatalouden asiantuntijaa koko alueelta. Kalastajia ja kalataloushankkeista kiinnostuneita varten on palkattu aktivaattori, jonka tehtävänä on auttaa hankehakemusten suunnittelussa ja hankeasiakirjojen laadinnassa. Valmiit hankepaperit toimitetaan Kainuun ELY-keskukseen ja kalatalousryhmä antaa niistä lausunnon ELY-keskuksen rahoituspäätöstä varten. Kalatieto talteen Kalastajat ovat ikääntyneet, useat lopettaneet tai lopettamassa. Suuri vaara on, että kalatieto ja kokemus ei välity tuleville kalastajasukupolville. Vanha kalatiedon kerääminen on kalatalousryhmän yksi keskeisin asia nykyisen ohjelmakauden lopulla. Mikäli hallussasi on vanhaa kalastukseen liittyvää tietoa, kuvia, pyyntipaikkakarttoja, yleensäkin kalastukseen liittyvää vanhaa tietoa, niin ota yhteyttä kalatalousaktivaattoriin tai kalatalousryhmän jäseniin. Kerätään ja taltioidaan kalatiedot talteen myös tulevia kalastajia varten. sisältö 2 Pääkirjoitus 3 Kalatalousryhmän esittely 4 Kalasataman kunnostus 5 Pohjarysä testissä 6 Verkonpauloituskone 7 Siika takaisin ruokapöytiin 8 Tulevaisuuden näkymiä 10 Aktivaattori 11 Uusi ohjelmakausi 12 Kartta

4 HANKKEET 4 VARJAKAN JA KARSIKON SATAMAT KÄVIVÄT LÄPI KUNNOSTUKSEN KUVAT: Harri Kontio Varjakan ja Karsikon satamissa kalastajilla on hyvät oltavat, sillä ne ovat käyneet läpi tehokkaat kunnostukset. Lumijoen Varjakan satamassa sijaitseva kalahalli seisoo jykevästi paikallaan, vaikka ympärillä pyryttää eikä eteensä meinaa nähdä. Rantaviivaa ei meinaa paljain silmin erottaa. Siitä huolimatta Hannu Kukkohovi on lähtenyt kokemaan verkkoja ja palaa saaliin kanssa halliin. Jostain syystä navigaattorissa oli kilometrit muuttuneet maileiksi. Tuohon lumisateeseen lisättynä siellä olisi saattanut olla melko hukassa, Kukkohovi toteaa. Tosin piinkova kalastaja ei hevillä harhaudu ja nyt hän päästelee norsseja verkosta kalahallin perkaushuoneessa. Kun Varjakan satamaa kunnostettiin, varsinaiset muutokset teki kunta. Kalastajat ovat olleet niihin erittäin tyytyväisiä. Sataman maa-alueen omistaa osakaskunta ja Lumijoen kunta omistaa hallin. Sen sijaan vieressä seisovan kuuluisan Hailuoto-laivan omistaa Varjakan kyläyhdistys. Lumijoen kunta suhtautuu myötämielisesti kalastajiin. Onhan se kunnostanut kalahallin lisäksi satama-aluetta. Elintarvikehuoneistoksi vuonna 1986 rakennettu halli muutettiin neljä vuotta sitten. Kesällä 2012 korjattiin purkulaituri, joka oli kärsinyt routavaurioista niin, ettei siitä ollut enää hoitamaan tehtäväänsä. Aikaisemmin kalahallissa oli kaikki samassa tilassa. Nyt varasto on erikseen kuten myös fileerausja perkaustilat. Lisäksi on kylmiö, josta saa myös jäähilettä. Kalastajille on pakollinen hygieniaosaamiskoulutus, jotta he pystyvät toimimaan uudella kalahallilla. Viime vuonna Lumijoen kalaseura hankki myös ahvenenhalkaisukoneen, joka on kerännyt kalastajien joukossa kiitosta nopeutensa ja näppäryytensä ansiosta. Ahven on alueella pidetty kala ja varsinkin valmiiksi fileroituna myös kokkaajien päivittäisessä käytössä suosittu. Karsikosta kalaa ja kalastusmatkailua Simon Karsikon satama on käynyt läpi samankaltaisia muutoksia kuin Varjakka. Terveysviranomainen olisi sulkenut sataman, ellei siellä olisi tehty hygieniamääräyksiä täyttäviä muutoksia. Kaikki lähti liikkeelle LVI- ja sähkösuunnitelmista. Rahoituksen saimme hoidettua 90 prosenttisesti kansallisesti ja 10 tuli kunnalta. Lisäksi tässä oli mukana talkootyötä, kalastaja Timo Matinlassi kertoo. Samoin kuin Varjakassa olivat kaikki tilat Karsikossa aiemmin samassa. Nyt omat alueensa löytyvät nykysäännösten mukaisesti niin perkaukselle, fileeraukselle, kylmiölle kuin varastolle. Kalastajat ovat olleet lopputulokseen tyytyväisiä ja loppujen lopuksi pidettävänä on entistä pienempi tila. Matinlassi perkaa ja myy saalistaan Karsikon kalasatamassa. Lisäksi miehen ja kumppaneidensa yritys, Simon Kalastusmatka Oy, tarjoaa kalastusmatkailupalveluja. Karsikosta matkailija pääsee tutustumaan Perämeren pitkät perinteet omaavaan ammattikalastukseen. Luvassa on myös varmasti maistuva lohi- tai siikasoppa Halttarin saaren perinnemaisemissa. RAHOITUSTA HAETTAVISSA: Satamien kunnostussuunnitelmiin Tilojen korjaamisiin hygieniasäännösten mukaisiksi Laitureiden kunnostuksiin Laitteiden ja koneiden hankintoihin, esim. ahvenenhalkaisukone Hankkeisiin, jotka sisältävät hygieniakoulutuksia

5 POHJARYSÄ KOKEILUT: Flexi-rysät ja ahvenen pöhnäpyynti Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto Maiva-rysät Osuuskunta Team Kala Pikkupohjarysä kalastaja Mikko Viitanen HANKKEET 5 UUSI POHJARYSÄ PÄÄSI TESTIIN LOHTAJALLA KUVAT: Tapio Kangas Ahventa on rysän etuosassa, potkuissa, mutta kala ei ui rysään saaliiksi. Siinä on yksi syy pyydyshankkeeseen, jossa kokeillaan uusia pohjarysiä. Harri Lahti on yksi kalastajista, joka pääsi mukaan pohjarysäkokeiluun viime kesänä. Syksyisin verkkopyynti on lähes mahdotonta hyljeongelman vuoksi ja kokeilulla pyritään hakemaan korvaavaa kalastusmuotoa muun muassa pikkusiian mätipyyntiin. Onhan se aina mielenkiintoista nähdä miten uudet laitteet toimivat. Tämä on ollut ihan hyvä prototyyppi. Ehkä kalapesä voisi olla vielä hiukan pienempi, lisäksi vanteiden rakenne voisi olla vähän jämäkämpi, jolloin se helpottaisi kokemista, Lahti tuumaa. Ensikokemus pohjarysästä on osoittanut, että varsinkin pikkusiika ja ahven uivat siihen hyvin. Tosin Lahden mukaan se on hänen omalle alueelleen liian tiheä. Hän kaavailee, että tekisi perään pakoikkunan, jotta pienemmät siiat pääsisivät pois. Lisäksi uusi rysä mahdollistaa pohjakalojen pyynnin myös rajoitusaikoina. Poistokalastukseen tämä sopisi loistavasti. Särki menee tähän hyvin. Kevätpyynnille tämä ei vielä ehtinyt, joten vasta ensi kesänä näkee paremmin mihin siitä on, Lahti toteaa. Toisin kuin perinteisiä rysiä, pohjarysiä on helpompi käyttää yksin. Ne eivät myöskään likaannu yhtä helposti. Tavoitteena on saada niillä enemmän paikallista siikaa ja välttää liian pieniä vaellussiikoja. Lohi ja taimen ovat pintakaloja, joten ne eivät mene helposti pohjarysään. Valitettavasti tämä malli joka nyt on käytössä ei ainakaan vielä ratkaise hyljeongelmaa. Lahti on päätoiminen kalastaja, joka kesäisin myös toimittaa kaloja myytäväksi Kokkolan torille. Lisäksi mies tekee pyydyksiä ja fileeraa kalaa. Pääasiassa hän pyytää siikaa, mutta myös silakkaa, muikkua ja ahventa. Kalastuskausi keskittyy avovesiaikaan huhti-toukokuusta jäiden tuloon saakka. Kesäisin yöt kuluvat merellä, joten torille en itse ehdi kuin joskus lauantaisin. Muuten siellä on yleensä vaimo. Kokkolassa ei ole tällä hetkellä kalakauppaa, joten kuluttajat ovat oppineet tulemaan minun luokseni. Kyllä sen kaiken minkä kesäisin pyytää saa myös menemään, Lahti kertoo. Työn vapaus on etuoikeus Torimyyntiä Lahdet ovat tehneet kymmenen vuotta. Sitä ennen kala myytiin tukkuihin ja kauppoihin. Kesäinen torimyynti on varhaista toimintaa, sillä sinne lähdetään jo seitsemän kahdeksan aikaan. Isommista siioista on kilpailu ja päivän myynti loppuu usein jo puolenpäivän aikaan. Kesän lisäksi kalamarkkinoita harjoitetaan syksyisin, jolloin Lahti kiertää kalamarkkinoita. Lahti tulee kalastajien suvusta, sillä hänen äitinsä isä oli kalastaja ja löytyy kalastajia myös äidinäidin puolelta. Lahti laittoi oman veneen heti kun hän pääsi täysi-ikäiseksi. Työssä tarvittava sitkeys tulee hällä siis jo lähes verenperintönä. Parasta kai tässä työssä on vapaus ja se ettei ole sidottu. Paitsi toki torimyyntiin nykyään. Ei sitä varmaan enää edes osaisi enää sitoutua. On hienoa, että saa tehdä töitä ulkona ja olla luonnossa. Lahti kertoo ettei tilipussi kartu jos merelle ei lähde. Aiemmin hän kuvailee rassaantuneensa tuulista, mutta on nyt oppinut suhtautumaan niihin niiden vaatimalla tyyneydellä. Sen sijaan päänvaivaa aiheuttavat jatkuvasti lisääntyvä byrokratia, kuten hygienia-, alusja pyyntirajoitussäädökset. Myös rehevöitymis- ja erityisesti hyljeongelma vaikeuttavat ammatinharjoittamista.

6 HANKKEET 6 VERKONPAULOITUSKONEEN HANKINTAHINTA ON NOIN Ammattikalastaja voi saada siihen tukea 40% Yleishyödylliselle yhteisölle tuki on jopa 90% VERKONPAULOITUSKONE ON VARMA JA NOPEA KUVAT: Harri Kontio Verkonpauloituskone tuo helpotusta käsillä tekemiseen. Sen valtteja ovat nopeus ja yksinkertaisuus. Ainoa haittapuoli on ronski ääni. Siinä se seisoo. Siikajokisen kotitalon eteisessä. Ikkunasta aukeaa näkymä talviseen pihapiiriin ja auringonsäteet leikkivät hangella. Mikäpä tässä on istua ja pauloittaa verkkoa. Varsinkaan kun sitä ei tarvitse tehdä käsin, vaan näppärästi ja nopeasti verkonpauloituskoneella. Tuore teollisuuskone on tullut Marko Tanskaselle kolmen vuoden aikana tutuksi, eikä hän enää osaisi edes kuvitella olevansa ilman sitä. Niin näppärä ja nopea se on. Tämän ehdottomia parhaita puolia on nopeus. Lisäksi hartiat säästyvät. Olen ollut myös tyytyväinen siihen miten hyvin solmut pitävät, Tanskanen toteaa. Koneella ommellessa alapaula syntyy puolesta tunnista tuntiin kun siihen käsin tehden sai käyttää tuntikausia. Laite on täysin digitaalinen ja sen pohjana on kone, jolla on tehty esimerkiksi vyönsolkia. Kyseessä on melkoinen jytky, joka painaa noin 80 kiloa. Ensimmäisen kerran Tanskanen kävi tutustumassa koneeseen Kivikankaalla ja siellä päätös omasta hankinnasta syntyi. Vaikka ääntä laitteesta lähtee huomattavasti enemmän kuin käsillätehden, kätevyys ja nopeus peittoaa äänihaitat. Kone haettiin Pyhärannasta Rauman ja Turun välistä. Sen jälkeen kun kone on tullut taloon, kaikki verkot ovat tehty sillä. Se sopii erinomaisesti pitkien verkkojen tekoon, jotka ovat kalastaessa helpompia. Lisäksi sillä voi tehdä erikoisverkkoja joita toisinaan sattuu tarvitsemaan. Hylkeet ovat haaste verkoille Aika koneella kulkee nopeasti, sillä Tanskasella on käytössään myös kuulosuojaimet joissa on radio. Niinpä koneen ryske ei pääse vaivaamaan liikaa. Enitenhän me tarvitsemme pikkusiika- ja ahvenverkkoja. Muu aika menee rysäpyynnin parissa. On se vaan niin paljon hitaampaa käsin tehden ja keppien kanssa värkätessä. Hiukan helpompi tällä on ommella putkipaulaa kuin korkki, mutta kummatkin onnistuu. Siikajoella kun ollaan nousee Tanskasen veneeseen eniten siikaa, taimenta ja lohta. Nykyään näillä vesillä alkaa olla myös ahventa. Tavallisten, valmiiden verkkojen kestokykyä Tanskanen kuvailee pyykkinaruksi, jotka eivät kestä painepesuria. Koneen käyttö ei vaatinut paljon opettelua. Koneessa voidaan säätää tikkien määrää, ompeleen nopeutta ja syvyyttä. Hylkeiden tulon jälkeen samoilla verkoilla voi pyytää kahdesta kolmeen vuoteen jos sitäkään. Liina ei maksa kuin kolmanneksen ja pauloja voi käyttää uudestaan. Eivät ne käytännössä mene miksikään kun ostaa kunnollisia alunperinkin, Tanskanen toteaa.

7 SIIKA 7 SIIKA TAKAISIN RUOKAPÖYTIIN KUVAT: Harri Kontio Herkullinen ja terveellinen siika on herättänyt vahvoja tunteita. Siika on jäänyt ajoittain myyjän tiskiin eikä päätynyt kuluttajan ruokapöytään. Siian myyntiboikotti on vaikuttanut alentavasti kaiken kokoisen siian myyntiin. Se heikentää yleensäkin kalan kysyntää, hintaa ja arvostusta kalaa myyvissä liikkeissä, vaikka kala ja erityisesti siika on yksi parhaita ruokavarojamme. Siiasta voi valmistaa kätevästi monenlaista kalaruokaa ja sen etu onkin valmistuksen helppous. Tällä hetkellä lähiruokaa suositaan ja sitä jos jotakin on myös siika. Siksi sen käyttöä tulisi ennemminkin edistää, ei suinkaan estää tai vaikeuttaa. Kyllä siialla on iso merkitys kalastajille koko Perämeren alueella. Karisiikaa saadaan aina, talvisinkin. Vaellussiika on enempi sesonki luotoinen kala, mutta kyllä sitäkin tulee saaliiksi läpi vuoden. Turhan myyntiboikotin takia kalan hinta ja pyyntikustannukset oli viime vuonna aivan väärässä suhteessa, kertoo kalastaja Markku Tönkyrä Hailuodosta. Tönkyrä toivoo oikeaa tietoa niin päättäjille kuin kalan käyttäjille. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on kalastanut ammatikseen lähes neljäkymmentä vuotta kesästä talveen. Alueellamme istutetaan vuosittain kalastajien ja kalayhteisöjen toimesta miljoonia siian poikasia kalastusta varten. Nyt tuntuu kurjalta, kun kalaa ei saisi kalastaa. Tilanne on sama, jos maanviljelijä ei saisi korjata satoa. Siinähän vain hylkeet nauraa viiksiinsä. Hylkeet ovat vaellussiialle paljon suurempi uhka kuin kalastajat, Tönkyrä toteaa. Kalastajien toiveissa on, että siikaboikotin sijaan ryhdytään ajamaan kalastuksen ja etenkin kuluttajien etua. Lähiruuan statusta nauttivaa siika voi ja pitää saada ruokapöytiin tulevaisuudessakin. Uudet silmäharvuusmääräykset vesittyivät Valtakunnallisen siika-työryhmän esityksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriö päätti verkkojen silmäharvuuksista. Siinä Perämerelle määrätään vähintään 43 millin silmäharvuus, paitsi Perämeren pohjoisosiin karisiian kalastukseen mm, etelämpänä solmuväli on karisiialle mm. Merenkurkussa kuitenkin sallitaan 40 mm silmäharvuus ja myös yleisvesialueilla. Tämä koetaan vääräksi päätökseksi muita merialueita kohtaan. Keskenkasvuisen kalan pyytäminen on aina suurta luonnonvarojen tuhlausta. Siksi alueen kalastajat toivovat, että siian silmäharvuuksista olisi saatu vihdoin ratkaisu, joka mahdollistaa järkevän kalakantojen hyödyntämisen. Siian boikotin aiheutti WWF, jonka vuoksi kalastajan saama hinta romahti kalan koosta ja alueesta riippuen jopa puoleen. Luonnollisesti saman toistumista ei toivo kukaan merestä elantonsa saava. Se oli erittäin vahingollinen muutenkin vaikeassa tilanteessa eläville kalastajille. Puhumattakaan siitä, että se oli vahingollinen myös siialle, lähiruualle sekä kalan käytölle. Kyllä tähän työhön täytyy tuntea intohimoa. Jos kymmenestä aamusta edes kahtena keljuttaa, niin se on liikaa, Tönkyrä toteaa.

8 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 8 MONET HAASTEET HUOLETTAVAT KALASTAJAA KUVAT: Harri Kontio Kalastajilla on edessään haasteelliset ajat kun hyljemäärät kasvavat ja ilmasto muuttuu. Valitettavasti siihen ei ole olemassa nopeaa ratkaisua. Mikko Viitanen näkee kalastajien tulevaisuuden haasteellisena. Hyljeongelma ei laannu ja muuttuva ilmasto tuo omat vaikeutensa kalastajien arkeen. Myrskyt ovat lisääntyneet ja avovesikala-aika on lyhentynyt. Kymmenen vuotta sitten pystyi melkein päivälleen sanomaan milloin voi laskea rysän. Nyt eteläiset tuulet ovat lisääntyneet, joten enää ei ole kuulaita pohjoistuulia samalla tavalla, Viitanen pohtii. Viitasen keittiöstä tuulia on hyvä tarkastella, sillä meri avautuu suoraan takapihalta. Veneellä pääsee poukamaan, jossa seisoo venevarasto. Tai seisoo ja seisoo, tällä hetkellä se ennemminkin nojaa toiselle sivulle, sillä myrsky runnoi varaston toissakesänä. Nyt se odottaa purkua ja uuden, ehomman rakentamista. Sitä joutuu hirviästi tekemään töitä, että saa sen kalakilon pois merestä. Myös pyydykset likaantuvat varmasti. Niiden puhtaanapidossa on helpottanut pesulautta, jonka avulla rysät pystyy pesemään merellä tyynellä ilmalla, joita nykyään on harvemmin ja harvemmin. Viitanen pelkää, että tulevaisuudessa ammattilaisuuden korvaa jonkinlainen intohimoinen pakkomielleharrastus jotta kalastuksesta tulisi kannattavaa. Viitanen kehuu tukia ja käytännön kehittämishankkeita hyväksi toimiksi, sillä ilman niitä tuskin kukaan kalastaja tulisi toimeen. Omat vaikeutensa tuo varmasti myös Pyhäjoelle kaavailtu ydinvoimala. Viitaseltakin menee sen myötä kolme rysäpaikkaa. Lauhdevedet lasketaan meressä matalaan kohtaan, joten rehevöittyminen on väistämättä edessä. Sen myötä voi olettaa särkikalojen lisääntyvän.

9 TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 9 Nouseva Rannikkoseutu ry palkitsi vuoden 2013 kalatoimijaksi raahelaisen ammattikalastaja Mikko Viitasen Mikolla on ollut useita kehittämishankkeita ja yksi niistä on ollut rysänpesulautta. Tämän Mikon keksinnön myötä kalastaja on voinut pestä rysät suoraan merellä eikä niitä ei ole tarvinnut kuljettaa välillä maihin pestäväksi, minkä ansiosta kalastaja on saanut lisää pyyntiaikaa. Mikolla on ollut myös pikkupohjarysähanke ja hän on toiminut aktiivisesti muissakin pyydyskehityshankkeissa sekä norppahankkeessa. Näiden lisäksi virtaa on vielä riittänyt siihen, että Mikko on ollut kouluttajakalastajana muille kalastajille. Perinnekalastuskokeilu kiinnostaa Viitanen kalasti jo silloin kun rysät vietiin tuttuihin paikkoihin kuten Jahween. Nykyään suunnistaminen tapahtuu nimien sijaan koordinaattien mukaan. Elektroniikasta on tullut oleellinen osa arkipäivää. Viitanen haaveilee perinnekalastukskokeilusta, jossa pyrittäisiin kalastamaan entisaikaisin menetelmin. Vanhat perinteet on saanut heittää ajat sitten hukkaan. Kyllä se on pakko käyttää dyneemaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista testata vieläkö sitä perinnerysällä saisi jotain. Näkisi samalla onko kalojen käytös muuttunut vuodessa? Vaikka kalastajan työ on raskasta ja haasteellista, on siinä se toinen puoli, joka saa palaamaan merelle kerta toisensa jälkeen. Se on elämäntapa, sitä on pakko päästä. Se on minulla verissä. Kun elämäntilanne on tämä, että pystyy kalastamaan niin totta helvetissä sitä kalastaa. Tietenkin se vaatii perheeltä paljon, sillä tässä ei ole työaikaa, Viitanen toteaa. Ikänsä merellä kulkeneena Viitanen on nähnyt miten vesilläliikkujien määrä on vähentynyt. Paitsi hylkeiden, joiden kanta vain kasvaa. Ongelmaan olisi pitänyt puuttua jo paljon aiemmin. Nyt hylkeet eivät enää jää merelle asti, vaan ne tulevat koko ajan lähemmäksi. Kuljin aikoinaan isäni mukana, enkä muista, että silloin olisi koskaan näkynyt hylkeitä rysällä. Nyt niitä voi seurata kiikareilla rannasta. Norpalle pitäisi antaa samat jäältäpyyntimahdollisuudet kuin hallille. Eihän sekään ole oikein, että tuommoinen hylje joka kuuluu ulkomerelle, tulee melkein kasitiellä vastaan, Viitanen lohkaisee.

10 HENKILÖ 10 AKTIVAATTORI AJAA KALASTAJIEN ASIAA Riston resepti ÄLÄ SYÖ YLI 10KG LOHTA PÄIVÄSSÄ, SE VOI OLLA VAARALLISTA Kalatalousaktivaattori Risto Tolonen on tehnyt kala-alan töitä koko ikänsä muun muassa metsähallituksella, Simon kalakoululla ja Iissä siikahoitotöitä. Viime vuoden ajan mies on tullut tutuksi Perämeren rannikon kalatalousryhmän toiminnassa. Täytyy sanoa, että kalatalous on tullut tässä itselle tutuksi ja omaksi asiaksi. On kova halu kehittää kalataloutta laaja-alaisesti, Tolonen kertoo. Kalastus on miehellä verissä, sillä hänen lapsuudenkodissaan harjoitettiin rysä- ja jokikalastusta. Tällä hetkellä Tolosen työhön kuuluu laidasta laitaan ammattimaisen kalastuksen kehittäminen. Valitettavasti kaikkea sitä mitä itse haluaisi ja pitäisi kehittää, ei pääse toteuttamaan. Säädökset ovat tiukat sen suhteen mitä voidaan tukea ja on harmi, ettei voida tukea mitä tulisi kehittää. Esimerkiksi kalastusmatkailuun nykyiset säädökset antavat vähän mahdollisuuksia, vaikka sitä osa kalastajista haluaisi ja voisi kehittää. EU on kuitenkin taustalla ja siellä ollaan huolissaan liikakalastuksesta. Meillä tämä voi olla kyseessä vain lohen avomerikalastuksesssa. Muilta osin meidän pitäisi sen sijaan lisätä ja tehostaa kalastusta. Tolonen haluaa, että ammattimaisen kalastuksen tulevaisuuden näkymät pystyttäisiin turvaamaan hylkeistä ja muista ongelmista huolimatta. Erityisen tärkeänä mies pitää sitä lähiruuan ja kalan saannin turvaamiseksi ja vaatimukset kalankäytön boikotoinnista saavat miehen verenpaineen nousemaan. Tolonen on työssään todennut, että kalastajien ääni ei helposti kuulu suojeluvaatimusten takaa. Se vaikeuttaa myös kalastajan ammattimahdollisuuden turvaamista. Kalastajien asema suhteessa hylkeisiin pitää saada turvattua. Pitää saada myös ylläpidettyä rannikkokalastus järkevänä saaliinottotapana. Siinä on kuitenkin hyvin pienet pyyntikustannukset verrattuna avomerikalastukseen. Rannikkokalastukselle pitää antaa se arvo mikä sillä on ollut iät ajat, paitsi viimeiset vuotta. Kala tulee lähelle rantaa, pyyntikustannukset ovat pienet. Tolonen haluaa painottaa sitä miten ison työn kalastajat ja kalastajainseurat tekevät kalanhoidossa. Tämä on jäänyt esimerkiksi siikaboikotin varjoon, vaikka se on hyvin laajamittaista ja kattaa koko Perämeren rannikon. Juuri kalanhoito turvaa kalastuksen edellytykset. Jokemme ovat kuitenkin sellaisessa kunnossa, että paljon puhuttu suojelu ja luonnontuotanto toisivat vain tuhoa kalastukselle ja kalakannoille. Koska Tolosen päivät kuluvat kala-aiheiden parissa, sen harrastaminen on jäänyt viime vuosina vähemmälle. Sen sijaan ruokapöytään kala ui. Parhaimman makuelämyksen Tolosen mielestä saa taimenesta ja siiasta.

11 UUSIOHJELMAKAUSI 11 UUSI OHJELMAKAUSI RIIPPUU MONESTA TEKIJÄSTÄ Perämeren kalatalousryhmän toiminta siirtyy uudella toimintakaudella Jomma ry:n alaisuuteen. Ohjelmaluonnos on nähtävillä Jomman sivuilla. Luonnosta voi kommentoida ja sitä työstetään kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja antaa Piia Karttunen: V uosien ohjelmakausi on tekeillä. Mitään varmaa ei asiasta vielä ole, mutta suuria linjoja voi jo hahmotella. Tulevan ohjelmakauden sisältö on valmistelun alla. Oikarisen mukaan toiminnan muotoon voi tulla pieniä muutoksia. Siihenkin voi tulla vaihteluita, että mihin ja missä suhteessa eri toimenpiteisiin panostetaan rahallisesti. Kalatalouden kokonaisrahoitus on oikeastaan ylipäätään kiinni Suomen osuudesta kokonaisrahoituksesta, mistä ei ole vielä tarkkaa tietoa. Oletettavaa kuitenkin on, että alueellinen toiminta jatkuu myös tulevalla ohjelmakaudella, kertoo toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen. Iso muutos tulevalla ohjelmakaudella tulee olemaan nykyisen hyljesietopalkkiojärjestelmän päättyminen. Missään tapauksessa järjestelmä ei tule jatkumaan samassa muodossa, sillä se on alunperinkin ollut väliaikainen rat- kaisu. Sen sijaan muissa isoissa asioissa kovin suuria muutoksia tuskin tulee. Kalastuksen infran ylläpito on tärkeä asia, kuten myös kehityshankkeet. Itse katson tätä Perämeren näkökulmasta ja näen tärkeimpänä yksittäisenä asiana, että olemassa olevasta kalasatamaverkosta pidetään huolta. Lisäksi resursseja pitää edelleen kohdentaa hylkeiden aiheuttamien vahinkojen vähentämiseen. Siinä asiassa mm. pyydyskehityksellä on iso merkitys. Kansallisen ohjelman valmistelun työryhmällä on työ vielä kesken ja meneillään on iso työsarka ennen kuin ohjelma on valmis. Yksityiskohdat ovat vielä levällään, mutta päälinjat alkavat olla aika hyvin hahmoteltuna. Oikarinen saa paljon toiveita kentältä, mutta koska kyseessä on EU:n rahoitusinstrumentti on toiveiden toteuttaminen rajoitettua. Kyllähän se kalastajalle, joka katsoo tilannetta veneestään käsin on vaikea ymmärtää ja itseäkin se turhauttaa, että merkittäviä tukimuotoja on rajattu kokonaan ulos rahoituksen piiristä. Mutta tämähän koskee kaikkea EU-rahoitusta, rahoituksen käyttömahdollisuudet ovat aina tarkkaan rajattuja ja siihen pitää vain sopeutua, Oikarinen sanoo. Tulevan ohjelmakauden rahoitusmallit selviävät varmaankin aika pitkälle loppuvuoden aikana, tässä vaiheessa on turha alkaa arvailemaan mitään, Oikarinen toteaa.

12 Perämeren rannikon kalatalousryhmä Tornio Kemi Simo Kuivaniemi Ii Hailuoto Oulu pj Seppo Pietilä, Lumijoki, varapj Timo Matinlassi, Kemi, Jyrki Oikarinen, Raahe, Lauri Halonen, Oulu, Siikajoki Raahe Oulunsalo Lumijoki Eero Nalkki, Oulunsalo, Kaisa-Leena Korhonen, Kalajoki, Annikki Dunder, Tornio, Jaakko Haaraoja, Pyhäjärvi, Harri Lahti, Kokkola, Juha Tilus, Himanka, Eero Väätäjä, Kuivaniemi, Soila Haapsaari, Siikajoki, Kalajoki Himanka Pyhäjoki Kokkola Pyhäjärvi Nouseva Rannikkoseutu ry PERÄMEREN RANNIKON KALATALOUSRYHMÄ

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry Maamme lohipolitiikkaa on leimannut viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana

Lisätiedot

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama

Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Norpille turvallisten pyydysten kehittäminen Mikko Jokela, Pekka Sahama Ensimmäinen hanke Norpalle turvallisten pyydysten kehittämishanke 2010-2014 Euroopan Meri- ja Kalatalousrahasto. Hallinnointi Itä-Suomen

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura

Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten. Juhani Mellanoura Merikarvialaisen ammattikalastuksen arvonnousu sata vuotta sitten Juhani Mellanoura 5Nature Merikarvialuontotapahtuma ja messut 23.- 24.4.2016 Nousun edellytykset Ajoverkkopyynnin maamme oloissa varhainen

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen

HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen HE 179/2016 Kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain muuttaminen Eduskuntakäsittely Maa- ja metsätalousvaliokunta 27.10.2016 Risto Lampinen / Harri Kukka Maa- ja metsätalousministeriö / Luonnonvaraosasto

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

Kalastuslain kokonaisuudistus

Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastuslain kokonaisuudistus Kalastusneuvos Eija Kirjavainen MMM, kala- ja riistaosasto HANKKEEN TAUSTA Kalastuslain kokonaisuudistus on Matti Vanhasen IIhallituksen ohjelmassa Hallitusohjelma: Käynnistetään

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuet kalastajille Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 7.2.2017 1 Ajankohtaista Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta 2014-2020 (EMKR) Tukea myönnetään kalastajalle,

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli

Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kun muikun pää tulee vetävän käteen muikkukadon syyt ja torjunta Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto 29.1.2015 Mikkeli Kertaus: Mitä tiedämme muikun kannanvaihtelusta Hotat Kutukanta (B) Suuri vuosiluokkavaihtelu

Lisätiedot

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus

KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus KALASTUSLAKIUUDISTUS Vaelluskalakokonaisuus TORNIO-MUONIOJOKISEURA ry 27 vuotta meän väylitten ja ihmisten puolesta Antti Sorro, perhokalastaja, Rovaniemi 30.01.2012 www.sorro.fi Ministeri MARTTI PURA

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä Kiehtovat kalavedet Itä-Suomen kalatalousryhmän Kehittämisstrategiat: Jottei tiputtais venneestä 2008-2013 Kiehtovat kalavedet 2014 2020 SISÄLTÖ KALATALOUDEN KEHITTÄMISTYÖKALUT ALUEEN ESITTELY KEHITTÄMISSTRATEGIA 2014-2020

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen

Kala- ja vesimonisteita nro 83. Sauli Vatanen & Ari Haikonen Kala- ja vesimonisteita nro 83 Sauli Vatanen & Ari Haikonen Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika:

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin

Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Olli Toivonen / WWF Kyselytutkimus suomalaisten näkemyksistä uhanalaisiin kaloihin, särkikaloihin ja kalan ympäristösertifiointiin Think If Laboratories / WWF Suomi Kestävällä kalalla -hanke 1 Kohderyhmä

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat

Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Answer date Question Answer

Answer date Question Answer Text Question Report Cross tabulate by month Time period: 01.01.2002-31.08.2012 01 / 2003 04.01.2003 Things that could be developed in accommodation and catering services: hieman epäsiistit paikat! 03

Lisätiedot

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen

Kalastusasetus. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( 1 luku. Saalista koskevat määräykset. Kalojen rauhoittaminen Luonnos 2.4.2015 Kalastusasetus Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain ( /2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat määräykset 1 Kalojen rauhoittaminen Seuraavat kalat ovat rauhoitettuja:

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016

KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 KANTA-HÄMEEN, KESKI-SUOMEN, PIRKANMAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTIEN YHTEINEN KALASTUSALUEPÄIVÄ 2016 Kommenttipuheenvuoro Janne Rautanen, SVK 16.12.2016 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa (LUKE 2014) Edelleen

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa?

Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Vesijärven Enonselkä lähikalastuskohteena Mitä se tarjoaa? Lähikalastusseminaari 10.11.2016 Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Vesijärvi -Vesijärvi on luontaisesti kirkasvetinen

Lisätiedot

Painolastivedet hallintaan

Painolastivedet hallintaan Ympäristövaliokunta Eduskunta 8.12.2015 HE 122/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle alusten painolastivesien käsittelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET

RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Lisäselvitys Päivämäärä Marraskuu 2011 RÖYTTÄN MERITUULIVOIMA- PUISTON KALATALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN LISÄSELVITYKSET KALOJEN SYÖNNÖSALUEET RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTON

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kokemäenjoen vaellussiika Ari Leskelä, RKTL 21.3.2013 Kokemäenjoen vaellussiika Erittäin nopeakasvuinen vaellussiikakanta emokalakanta RKTL:ssä, mädinhankintapyynti Harjavallassa Selkämeren alueella keskeinen

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen

LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI. Kalastusaluepäivä Jämsä 1 Päivi Eskelinen LUONNONVARAKESKUS JA UUSI KALASTUSLAKI Kalastusaluepäivä Jämsä Päivi Eskelinen 1 Päivi Eskelinen Sisältö Uudessa kalastuslaissa Lukelle säädetyt velvoitteet Tutkimuksen roolit uudessa kalastuslaissa Toimeenpanoon

Lisätiedot

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.

Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia. Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2. Onko Saaristomeren kalastus kestävää? Arvioita ja tutkimuksia Luonnonvarakeskus Jari Setälä Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2015 Kestävyyden arviointi ei ole ongelmatonta Kalatalouden kestävyys

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen

Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa. Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Tulevaisuuden suuntaviivat sisävesikalataloudessa Järvitaimenkannat kasvuun Keski- Suomessa 12.6.2014 Matti Sipponen Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

hienoa saisi kalustoa naapurilta saloista annokset asennetta lehtijutuin saaliin seisova reissun saalis ilma jdy jkbjh kiva niinkuin isompi dhg

hienoa saisi kalustoa naapurilta saloista annokset asennetta lehtijutuin saaliin seisova reissun saalis ilma jdy jkbjh kiva niinkuin isompi dhg Tekstikysymysraportti Ristiintaulukointi vastauskielellä Aikajakso: 01.01.2002-31.08.2012 Suomi retken vio arvostella asiansa ruokia tuotteita paremmiksi hienoa saisi saloista kalustoa naapurilta annokset

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa

Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa Kalataloustehtävät aluehallinnossa Pohjois-Suomessa 14.12.2016 Tietoon perustuva kestävä kalavarojen käyttö Kalavarojen käytön ja hoidon suunnittelu Kalastuslain toimeenpano ja valvonta Yleisen kalatalouden

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla

Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Padot taimenen tiellä Uudellamaalla Ekologiset yhteydetseminaari 9.3.2012 Uudenmaan ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Marttinen 8.3.2012 1 Lähde: Pedersen, S., Heinimaa, P. & Taparinen,

Lisätiedot

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti

Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa. 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti Rapu- ja elinkeinokalatalouden mahdollisuudet ja potentiaali Satakunnassa 23.10.2014 Marko Jori Pyhäjärvi-instituutti 1 Taustaa Pyhäjärviseudun kalaketjun haastattelut: Skenaarioiden esittely Toimijoiden

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Beat 1 Rostad ja Sanden

Beat 1 Rostad ja Sanden Beat 1 Rostad ja Sanden Rostad. Oikea ranta. Rostad on kalastusalueen ylin pooli ja on pituudeltaan noin 500 metriä. Se on luonteeltaan hitaasti virtaavaa syvää nivaa kosken yläpuolella. Täällä ranta on

Lisätiedot

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet

EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet EMKR Suomen toimintaohjelma; ammattikalastuksen tukilinjaukset ja kehittämisen painopisteet Viking Amorella: tiedostus- ja koulutusristeily 3.2. 2016 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho VARELY/ Kalatalouspalvelut

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön

Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön LOPPURAPORTTI Dnro 382/3561/9, hankenumero 93 1 Pilottihanke pohjarysän kehittäminen ammattikalastuskäyttöön Dnro 382/3561/9, hankenumero 93

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m

Lisätiedot

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö

Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely. Tampereen kalastuslakipäivät Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Kalastuslain viestintä Viestintäryhmän työn esittely Tampereen kalastuslakipäivät 7. 8.12. 2015 Hasse Härkönen / maa- ja metsätalousministeriö Viestintäryhmä Viestintä on keskeinen osa uuden kalastuslain

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen

Kala- ja vesijulkaisuja nro 171. Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot