Koulutuksen näkymiä hallituksen vaihtuessa

Transkriptio

1 Koulutuksen näkymiä hallituksen vaihtuessa Ohjauksen kehittämispäivät Helsinki Congress Paasitorni Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies

2 Koulutus ja tiede Suomessa Kaikkialla maailmassa kasvava tietoisuus koulutuksen yksilöllisistä, taloudellisista ja yhteiskunnallisista hyödyistä: tulot, työllisyys, terveys, elämän hallinta, persoonallisuuden ja omien vahvuuksien kehittyminen, hyvä elämä, tuottavuus, osallistuminen, sosiaalinen koheesio, innovaatiot ja kilpailukyky. Miten Suomi erottuu? Kansalaiset arvostavat koulutusta ja tiedettä sekä niitä ylläpitäviä ja kehittäviä ammatteja ja instituutioita. 2

3 Luottamus instituutioihin Lähde: Kansan arvot. Taloudellinen tiedotustoimisto. T-Media

4 Inhimilliset voimavarat - suurin vahvuutemme myös 2030? INSEAD Global Innovation Index 2013 Human Capital and Research World Economic Forum Higher Education and Training WEF and INSEAD The Networked Readiness Index 2013 Innovation Union Scoreboard 2014 Human Resources (Europe only) World Economic Forum Health and Primary Education 1. Suomi 1. Suomi 1. Suomi 1. Ruotsi 1. Suomi 2. Korea 2. Singapore 2. Singapore 2. Suomi 2. Belgia 3. Singapore 3. Alankomaat 3. Ruotsi 3. Irlanti 3. Singapore 4. Ruotsi 4. Sveitsi 4. Alankomaat 4. Iso-Britannia 4. Uusi Seelanti 5. Islanti 5. Belgia 5. Norja 5. Slovenia 5. Alankomaat 6. Yhdysvallat 6. Arabiemiraatit 6. Sveitsi 6. Latvia 6. Japani 7. Tanska 7. Yhdysvallat 7. Iso-Britannia 7. Ranska 7. Kanada 8. Israel 8. Norja 8. Tanska 8. Belgia 8. Irlanti 9. Irlanti 9. Uusi Seelanti 9. Yhdysvallat 9. Alankomaat 9. Kypros 10. Itävalta 10. Tanska 10. Taiwan 10. Tanska 10. Islanti 4

5 Tulokset ovat hyviä Suomi menestyy hyvin pitkän aikavälin rakenteellista kilpailukykyä ja vaurautta mittavissa vertailuissa. Koulutus nostaa Suomea rankinglistoilla. Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään. Koulutuksen kehittämistä on ohjannut laaja-alainen huolenpito inhimillisistä voimavaroista. Olemme onnistuneet yhdistämään korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden (PISA, PIAAC). Koko osaamisen ketju on toiminut tehokkaat ja avoimet instituutiot, terveydenhoito, erinomainen perusopetus, koulutettu väestö, perusinfrastruktuurit, työssä oppiminen ja aikuiskoulutus, panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö, avoimuus teknologian hyödyntämiselle ja kansainväliselle vaihdannalle. 5

6 Koulutus

7 Halkeamia tieto- ja osaamisperustassa ja sen hyödyntämisessä Perinteiset vahvuudet T&K -panostukset Tutkijat/työvoima Korkealaatuinen perusopetus Korkea väestön koulutustaso Erinomainen teknologinen toimintaympäristö Tieteelliset julkaisut ja patentit/väestö tai BKT Toimiva julkinen hallinto Erikoistuminen tietointensiivisille kasvualoille Laaja aikuis- ja täydennyskoulutuksen tarjonta Kehityksen suunta Julkiset ja yksityiset t&k -investoinnit vähenevät Tutkijoiden koulutustaso nousee, mutta tohtorit eivät työllisty yrityssektorille Nuorten osaamistaso laskussa (OPH, PISA, PIAAC) Koulutustason nousu pysähtyy 2020-luvulla, Suomen suhteellinen kilpailuasema heikkenee Digitaaliteknologiaa ei hyödynnetä riittävästi koulutuksessa Ero kärkimaihin kasvaa, vähän huippujulkaisuja, hyödyntäminen puutteellista Isoja uudistuksia meneillään Raju pudotus, ICT-klusterin kriisi Kaikilla koulutustasoilla puutteita osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä (PIAAC) 7

8 Osaamisvertailuissa (PISA ja PIAAC) pärjätään, mutta Perusopetuksen päättävien (15-v.) sekä aikuisista nuorimpien ikäluokkien (alle 25-vuotiaat) osaaminen on laskusuunnassa (OPH:n arvioinnit, KV-arvioinnit) Nuorten lukutaidossa ja laskutaidossa raju pudotus. Myös asenteet muuttuneet kielteisemmiksi. Oppilaiden väliset erot osaamisessa sekä koulujen väliset erot kasvussa Tyttöjen ja poikien lukutaidossa osallistujamaiden suurin ero tyttöjen hyväksi Itä- ja Pohjois-Suomen poikien tulokset huolestuttavat Vanhimpien työikäisten (55-64) perustaidoissa ja tietotekniikkaosaamisessa merkittäviä puutteita Sosiaalinen tausta vaikuttaa OECD-maiden keskiarvoa enemmän aikuisten osaamistuloksiin, nuorissa sosiaalisen taustan vaikutus tuloksiin on kasvanut Suomi ei hyödynnä digitaalisuuden mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisessa Oppimistulosten lasku on kansainvälinen ilmiö. Suomessa havainnot tulevat hieman muita maita jäljessä Osaamistason laskua on selitetty sekä yhteiskunnan, kulttuurin, arvojen ja elämäntapojen muutoksella että koulun käytänteillä 8

9 Osaamistason lasku on voimakkainta Ruotsissa ja Suomessa. Myös muissa kehittyneissä länsimaissa osaaminen on heikentynyt. Saksa, Sveitsi ja Liechtenstein sekä Kaukoidän maat ovat parantaneet tuloksiaan OECD:n keskiarvon yläpuolella olleista maista. PISA 2012 (OECD)

10 Muutokset PISA-tutkimuksen mittaamassa osaamisessa

11 Mihin vertailumenestys on perustunut? Suomen mallin ominaispiirteitä Tilanne 2015 ja 2020 Koulutuksella vahva asema yhteiskunnassa? Korkeasti koulutetut ja motivoituneet opettajat, työn itsenäisyys? Yhteinen näkemys kehittämisen päälinjoista (konsensus)? Hallinnon hajauttaminen koulutuksen järjestäjille (autonomia)? Koulutuksen tasa-arvo, lähikouluperiaate? Kokonaisvaltainen oppilaiden hyvinvoinnin tuki (matkat, ruokailu, terveydenhuolto, opintososiaaliset palvelut) Kehittävä ja kannustava arviointi? Päätöksentekijöiden ja sidosryhmien yhteistyö? Tietoon ja arviointeihin perustuva jatkuva kehittäminen?? 11

12 Suomessa koko väestön koulutustason nousu on pysähtynyt Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ikäryhmittäin v

13 Korkeasti koulutettujen vuotiaiden määrän vuosimuutos OECD-maissa (%) Lähde: Aleksi Kalenius, Suomalaisten koulutusrakenne ja sen kehittyminen kansainvälisessä vertailussa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:17. 13

14 Riittääkö osaaminen? Väestön koulutustason nousu pysähtyy 2020-luvulla, koska nuoremmissa ikäluokissa koulutustaso ei enää nouse. Nuorissa ikäluokissa suomalaiset eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan OECD-maiden keskitasolla. Matalasti koulutettujen osuus on nuorissa ikäluokissa korkeampi kuin suuressa osassa kehittyneitä maita. Tutkijakoulutuksen suorittaneiden määrän kasvu on hidastunut noin 1000 tutkinnon vuosikasvusta on siirrytty 2010 luvulla noin 600 tutkinnon vuosikasvuun. Tutkintoja suoritetaan aiempaa vanhempina luvulla keskimääräisellä tutkinnon suorittajalla oli odotettavissa noin 38 vuoden työura. Vuoteen 2012 mennessä työiän (= työvuodet) odotusarvo oli laskenut 34 vuoteen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisyysaste on korkea (yli 90%); korkeasti koulutetuissa ei ole merkittävää mobilisoimatonta työvoimareserviä. Koulutustaso nousee maailmanlaajuisesti. Aasian maat kirivät osaamisvertailuissa. Suomen asema korkeaa koulutusta ja osaamista edellyttävän työn ja yritystoiminnan sijaintipaikkana on isojen haasteiden edessä. 14

15 Kansantalouden näkymiä 15

16 Suomen talouden ahdinko Lähde: Valtiovarainministeriö

17 Koulutuksen sopeutus (valtio, milj.) 17

18 Valtiovarainministeriö: tilanne ei korjaannu ilman viennin elpymistä Tarvitaan parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Vienti ja sille perustuvat investoinnit on ainoa kestävä kasvun pohja. Tämä on ratkaisevaa myös julkisen talouden vakautumisessa. Julkisen talouden hoitoa ei kuitenkaan voi laskea optimististen odotuksien varaan. VM/KO:n arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain runsaan prosentin vuodessa sopeutustoimien jälkeen vielä vähemmän. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan. 18

19 Vaaleja kohti VM:n linjaus: Osana menosopeutusta on varmistettava, että julkinen sektori tukee mahdollisimman hyvin reaalisen kilpailukyvyn vahvistamista. Tämä puoltaa koulutuksen, tutkimuksen ja muiden osaamiseen perustuvien kasvun tekijöiden edellytyksistä huolehtimista. Koulutus ja osaaminen olivat puolueita yhdistäviä teemoja (mm. varhaiskasvatus, koulutuksellinen tasa-arvo, kielitaito, sosiaaliset valmiudet, digitaalisaation hyödyntäminen, uudet opettamisen ja oppimisen tavat, koulutusvienti) Valtioneuvoston yhteisessä virkamiesvalmistelussa on tunnistettu kiperiä ongelmia, jotka muodostaisivat aiempaa strategisemman hallitusohjelman ja sen toimeenpanon perustan. Mukana on huoli osaamisperustan rapautumisesta. 19

20 Vaalien jälkeen 20

21 Hallituksen strategiakokonaisuus 21

22 Yhteinen tieto, yhteinen agenda, yhteinen toimeenpano 22

23 Yhteinen agenda: hallitusohjelma linjaa, hallituksen toimintasuunnitelma täsmentää keinot Hallitusohjelmassa vältetään yksityiskohtaisten toimenpiteiden määrittelemistä koko hallituskautta sitoviksi. Hallitusohjelma nimeää selkeästi hallituksen keskeisimmät horisontaaliset politiikkatavoitteet (3-5), jotka huomioidaan ministerivastuita määriteltäessä. Hallituksen yhteinen toimintasuunnitelma valmistellaan ministereiden ja virkamiesjohdon vuorovaikutuksessa, hallituksen poliittisessa ohjauksessa yhteen sovittaa hallitusohjelman taloudelliset ja sisällölliset tavoitteet, mukaan lukien julkisen talouden suunnitelma. täsmentää hallituksen keskeisimmille politiikkatavoitteille konkreettisen hallituskauden toteutussuunnitelman (3-5 politiikkapakettia). Toimintasuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle elosyyskuussa samassa yhteydessä kuin 2016 talousarvioesitys Yhteiskuntasopimus? 23

24 Virkamiesten taustatyö: kiperät ongelmat 1. Digitalisaation vähäinen hyödyntäminen 2. Eriarvoistumisen kasvu 3. Osaamisperustan mureneminen 4. Liikenteen infrastruktuurin ja rakennuskannan rappeutuminen 5. Bio- ja kiertotalouden vauhdittamisen vaikeus 6. Liian hidas ilmastonmuutoksen hillintä 7. Julkisen talouden kestävyys 8. Kilpailukyvyn heikkeneminen 9. Korkea työttömyys 10. Yhteiskunnallisen luottamuksen rapautuminen 11. Turvallisuuden ylläpitämisen vaikeutuminen OKM osallistunut ministeriöiden yhteisissä valmisteluryhmissä kiperien ongelmien tunnistamiseen, tilannekuvan laatimiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen muotoiluun (digitalisaatio, eriarvoitustuminen, osaamisperusta, kilpailukyky) 24

25 OKM:n hallinnonalan tulosohjausprosessi Syksy 2014 Kevät 2015 Kesä-syksy 2015 Kevät Valmistautuminen Strateginen ja taloussuunnittelu & tulossopimusten valmistelu Toimeenpano OKM Hallitusohjelma Kehyspäätös Raportointi Toimintasuunnitelma ja JTS TAE Hallinnonala Virastot Ministeriön strategiset linjaukset, luonnos Virastojen TTS/strategia Ministeriön strategiset linjaukset 1.0 Yhteiset tulostavoitteet Tulossopimus Toimialakohtaiset strategiat tai toimeenpano suunnitelmat Virastojen TTS/ strategia Tulevaisuuskatsaukset Vuosibudjetti HALLITUSKAUSI

26 Koulutuksen ennakointi 26

27 Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää? Varautumista tulevaisuuden toimintaympäristön muutoksiin Tavoitteena on ohjata koulutusvirtoja yhteiskunnan tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle kehittämiselle Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle sekä alueelliselle kehittämistyölle Luodaan edellytyksiä Suomen kilpailukyvyn vahvistamiselle ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiselle Koulutustavoitteiden pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla (valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Työvoiman tarve Suomessa ) Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen Luodaan edellytyksiä koulutuksen laadulliselle kehittämiselle työelämän uudistuvat osaamistarpeet Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle 27

28 Ennakointi osana päätöksentekoa Ennakointitieto mitoituspäätösten tukena ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan, Koulutustarjonta 2020-raportti valmistuu toukokuussa 2015 Valtioneuvosto päättää kaikkien koulutusasteiden mitoituksesta vuoden loppuun mennessä Ennakointitieto ohjauksen tukena yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut vuonna 2016 sopimuskaudelle aikuiskoulutuksen kehittämistarpeisiin vastaaminen Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten oman suunnittelun tukena Alueellisen kehittämisen tukena 28

29 Iso kuva osaamisesta 29

30 Seitsemän koulutukseen vaikuttavaa megatrendiä Tiedon tuotanto ja saatavuus demokratisoituvat Avoin tieto, avoin tiede, kansalaistiede Koulutuksen saatavuus paranee, koulutustaso nousee Kehittyvät maat panostavat koulutukseen ja osaamiseen Ihmiskunnan suuret haasteet Ilmastonmuutos, ikääntyminen, kestävä kasvu, puhdas energia Strateginen ja transformatiivinen tutkimus Kulttuurimuutokset, arvot ja asenteet moninaistuvat Kohti palvelutaloutta Aineeton arvonluonti uuden kasvun lähteenä Tuotantorakenteen, ammattien, työtehtävien ja järjestäytymisen nopeat muutokset Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ Tuottavuuserot kasvavat, eriarvoistuminen Julkisen sektorin uusi rooli Koulutus perusoikeutena Julkisen talouden ongelmat, koulutuksen rahoituspohjan laajentaminen Muutoksen ajureita Digitalisaatio muutosvoimana Tuottavuuden uusi kasvu Tietotyön automatisointi Ideoiden merkitys kasvaa Pilvipalvelut, verkko-oppiminen, MOOCit Digitaaliset perustaidot Elinikäisestä oppimisesta todellisuutta Integraatio ympäröivän yhteiskunnan kanssa Osaaminen koulutustasoa tärkeämmäksi, koulutuksen rakenteet ja sisällöt muuttuvat Osaamisen ylläpitäminen, geneeriset taidot Yritysyhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa Globaali liikkuvuus Kansainvälisten koulutusmarkkinoiden synty Kamppailu osaamisesta, lahjakkuuksista ja yritysten sijoittumisesta Eliittiyliopistot, yliopistojen brändit 30

31 Toimintaympäristön muutosdynamiikka ja t&i-politiikan laajeneminen 31

32 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien työpaikat (18 64) ja työikäiset (25 64 v) , (työpaikat = trendit) Lähde: Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Johtopäätöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:19. 32

33 Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työpaikat (18 64) ja työikäiset (25 64 v) , (työpaikat = trendit) Lähde: Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Johtopäätöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:19. 33

34 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työpaikat (18 64) ja työikäiset (25 64 v) , (työpaikat = trendit) Lähde: Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Johtopäätöksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:19. 34

35 Työelämä eriytyy Tehtävien rooli korostuu - ihmiset keskiöön vs. toimialat ja yritykset - kaikki ammatit muuttuvat, ammatteja katoaa ja syntyy nopeasti - yhteiset intressit eivät muodostu toimiala- ja yritystasolla => järjestäytymisen perusta muuttuu Tuottavuus- ja palkkaerot kasvavat => miten vauraus ja kasvun tulokset jaetaan? sosiaaliset riskit, syrjäytyminen? Työnteon muodot monipuolistuvat - itsenäinen ja yrittäjämäinen työ, etätyö ja monipaikkatyö lisääntyvät - palkka mukautuu vastaamaan työntekijän tuottavuutta ja jaksamista Yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa Johtamisessa korostuu verkostojen hallinta Koulutus on paras suoja murroksen vaikutuksia vastaan 35

36 Mitä tehtäviä Suomessa tehdään? Rakennemuutos tapahtuu useilla toimialoilla samanaikaisesti ja koskee tuotannon eri työvaiheita ja työtehtäviä Vaikea ennustaa tulevaisuuden menestysaloja, mutta koulutuksella ja työn tarjonnalla on avainasema Työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen välillä, täysautomaation sijasta tehokkaimpia ovat ihmisten ja koneiden yhdistelmät Ihmisten tehtäväksi jäävät erityisesti intuitiota, luovuutta, keksimistä ja sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät Uuden teknologian käyttö vaatii osaavaa työvoimaa, mikä lisää korkeakoulutuksen kysyntää Suomessa tehdään tulevaisuudessa niitä töitä, jotka pystytään tuottamaan globaalisti kustannustehokkaimmin Palvelut ja teollisuus ovat integroituneet tiiviisti toisiinsa globaalissa kilpailussa palvelut ovat kehittyneiden maiden teollisuuden ja talouden kilpailuetu Tavoitteena on, että Suomessa tehdään paljon korkean lisäarvon tehtäviä (tutkimus, kehitys, suunnittelu, markkinointi, rahoitus, huolto), mutta työmarkkinoilla on oltava tilaa myös matalan lisäarvon töille. 36

37 Työ muuttuu muuttuvatko opetus ja tutkinnot? Automaatio ja työn tuottavuuden kasvu vähentävät työpaikkoja, hintojen lasku ja ostovoiman kasvu lisäävät niitä Lyhenee, vähenee, supistuu Pitenee, lisääntyy, laajenee Työaika Koulutuserot Ruumiillinen työ Työn fyysinen kuormitus Kiinteä kokopäivätyö Palkkatyö Kollektiiviset työehtosopimukset Yhden ammatin työurat + Työura + Tuottavuuserot + Luova työ + Työn henkinen kuormitus + Liikkuva osa-aikatyö + Yrittäjätyö + Yksilölliset työsopimukset + Usean ammatin työurat Lähde: ETLA, Pekka Ylä-Anttila

38 Millaisia taitoja ja kyvykkyyksiä tarvitaan? Aikaisempaa tärkeämpiä avaintaitoja ovat kyky jatkuvaan oppimiseen analyyttinen päättelykyky tiedon hankinta- ja hallintataidot kriittinen ajattelu luova ongelmanratkaisu yrittäjyystaidot tunne-, yhteistyö- ja kommunikaatiotaidot digitaalinen lukutaito 38

39 Digitaaliteknologia muuttaa toimintatapoja automatisoimalla tietotyötä 39

40 Palkkapolarisaatio Suomessa Kolme ryhmää Lähde: Matti Mitrunen, Työmarkkinoiden polarisaatio Suomessa. VATT

41 Mitä ammatteja erityisesti muutokset koskevat? 41

42 Eniten muuttuvaan/uhanalaiseen luokkaan kuuluvien suomalaisten osuudet kaikkien työllisten ja muutamien ryhmien osalta Pienempi prosentti, enemmän turvassa Lähde: Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen, Uudet teknologiat ja työ. TEM:n julkaisut 30/

43 Eniten muuttuvaan/uhanalaiseen luokkaan kuuluvien osuus % ELYalueittain Pohjois-Pohjanmaa ja Helsinki parhaassa asemassa Lähde: Mika Pajarinen ja Petri Rouvinen, Uudet teknologiat ja työ. TEM:n julkaisut 30/

44 Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatio- ja valmisteluryhmän alustavia tuloksia 44

45 Tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve keskimäärin vuodessa, ammatillinen peruskoulutus 45

46 Tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve keskimäärin vuodessa, AMK 31 % 24 % 23 % 46

47 Tutkinnon suorittaneen työvoiman tarve keskimäärin vuodessa, yliopisto 23 % 22 % 21 % Huom. Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve pienempi kuin kuviossa, koska työttömyys on periteisesti ollut alhaisempi kuin tässä on oletettu 47

48 Kasvualoja suuralueittain ja maakunnittain Etelä-Suomessa korostuu SOTE-ala sekä kiinteistönhuolto ja -ala. Myös biotalouteen, rakentamiseen ja hallinto- ja tukipalvelutoimintaan on yhteisiä mainintoja. Kymenlaaksossa on nimetty peliala kasvualaksi. Koko Suomessa ainoastaan Päijät-Häme on maininnut taidealat ja viihteen kasvualoina. Länsi-Suomessa korostuu SOTE-ala ja biotalous. Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa ovat priorisoineet omia osaamisprofiilejaan toisiinsa nähden. Koko Suomessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat profiloituneet ainoina robotiikan ja automatisaation. Keski-Suomessa on ainoana maakuntana kasvualana kyberturvallisuus. Itä- Suomessa korostuu SOTE-ala ja biotalous. Maakunnista Pohjois-Karjala on priorisoinut selkeimmin keskeiset tavoitteelliset kasvualansa. Pohjois- Suomessa kaikissa maakunnissa korostuu matkailualan kasvuhakuisuus. Myös kaivos- ja kaivannaisteollisuus, SOTE-ala ja biotalous on mainittu useammassa kuin yhdessä maakunnassa. Lapin vastauksissa korostuu arktinen ulottuvuus ja kansainvälisyys. Pohjois-Pohjanmaalla on vahva peli- ja ohjelmistoklusteri. 48

49 KIITOS! 49