Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti"

Transkriptio

1 1 Julkaisuvapaa klo (kohdat on numeroitu kappaleittain käsittelyn helpottamiseksi) Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 2. VISIO JA TAVOITTEET 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 4. HENKILÖSTÖRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 6. RAASEPORIN SIVISTYSTOIMI 7. YHDYSKUNTATEKNINEN SEKTORI 8. HALLINTO JA PÄTÖKSENTEKO

3 3 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 1.1 Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen yleiset lähtökohdat 1. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi laadittu ja voimaan astunut uusi puitelaki edellyttää, että terveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalihuolto hoidetaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa on vähintään asukasta. Alle asukkaan kuntien on siis liityttävä yhteen, siirrettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai muodostettava kuntayhtymä, joka ottaa vastatakseen toiminnasta. 2. Hallituksen tavoitteena on muodostaa vahvempia, vähintään asukkaan kuntia. Laajemmalla asukaspohjalla halutaan turvata laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille. Lain hengen mukaista on muodostaa pendelöintialueen tai muita toiminnallisia kokonaisuuksia kattavia kuntia virkaan astunut uusi hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan, että puitelaissa mainitut kriteerit, esim asukasta, sekä uudistuksen aikataulu pätevät kaikilta osin ja että hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan uudistuksen toteutumista. 3. Millään Raaseporin viidestä kunnasta (Hanko, Tammisaari, Pohja, Karjaa, Inkoo) ei ole yksinään yli asukasta. Niiden on joko yhdistettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai kuntayhtymään tai yhdistyttävä asukaskriteerin saavuttamiseksi. 4. Kaikki Raaseporin viisi kuntaa ovat yhdessä laatineet ehdotuksen sosiaali-, perussairaanhoidon ja terveydenhuollon yhdistämiseksi yhdeksi alueorganisaatioksi, jonka osaomistajana on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Projektin nimi on LUST (Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyshanke). HUSin hallitus päätti helmikuussa 2007, ettei sairaanhoitopiiri suostu organisoimaan alueellista sairaanhuoltoa yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa kuntien yhteisen liikelaitoksen puitteissa. LUST-projekti keskittyi sen jälkeen perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, samalla kun erikoissairaanhoidon kehittäminen ja LUSin ja Lohjan sairaalan välisen yhteistyön koordinointi jätettiin LUSin lautakunnalle. 5. Samat viisi kuntaa laativat vuoden 2006 keväällä esiselvityksen Raaseporin suurkunnan muodostamisen edellytyksistä. Tammisaari, Karjaa ja Pohja päättivät syksyllä 2006 jatkaa selvitystyötä tavoitteenaan muodostaa uusi Raaseporin kunta. Hanko ja Inkoo päättivät jäädä odottavalle kannalle kuntaliitoksen suhteen, mutta ne osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevaan yhteistyöhön. 1.2 Kunta- ja palvelurakenteen kehittämisen aikataulu 6. Kuntien tulee vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä jättää hallitukselle täytäntöönpanosuunnitelma siitä, miten ne aikovat järjestää palvelut ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuotta 2015 silmällä pitäen. Niillä kunnilla, jotka aikovat yhdistyä on aikaa joulukuuhun 2007 jättää

4 4 täytäntöönpano-suunnitelmansa. Hallituksen aikataulu edellyttää siksi, että kaikkien kuntien on valtuustotasolla ennen kesää otettava kantaa toiminnan organisointiin Perustelut kuntien yhdistymiselle 7. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan strateginen yhdentyminen luo paremmat edellytykset tarjota kuntalaisille paremmat mahdollisuudet hyvään elämään myös tulevaisuudessa asukkaan kunnalla on paremmat edellytykset turvata palvelut, paremmat resurssit elinkeinopolitiikan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Isompi kuntaa tarjoaa lisää näkyvyyttä ja puhtia kilpailuissa muiden isompien kuntien kanssa. 8. Puitelaissa esitetty vaatimus, että alle asukkaan kuntien on organisoitava sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkunnan tai kuntayhtymän puitteissa koskee kaikkia Raaseporin alueen kuntia. Se merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirretään toiseen kuntaan tai kuntayhtymään.yli puolet kuntien talousarvioista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kun enemmän kuin puolet toiminnasta yhdistetään, voidaan kysyä onko edelleenkin perusteltua ylläpitää entistä kunnallista hallintoa puolta pienemmälle toiminnalle. Koska Tammisaari, Karjaa ja Pohja suosivat sosiaali- ja terveydenhuollossa isäntäkuntamallia, kuntien yhdistyminen tuntuu kaikkein demokraattisimmalta, kustannustehokkaimmalta ja rationaalisimmalta vaihtoehdolta. 9. Erikoissairaanhoito, toisen ja kolmannen asteen ammattikoulutus sekä ympäristöterveydenhuolto vaativat vieläkin isomman väestöpohjan, eli asukasta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta tuotetaan kokonaista 80 % tänään paikallisesti tai alueellisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, ja vähemmän kuin 20 % HUSin muissa yksiköissä. Uudella kunta- ja palvelurakenteella halutaan myös turvata alueen tarpeet tyydyttävän kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Kuntaliitoksen tarkoituksena on organisoida hoitoketjut alueen hoidon kannalta optimaalisella tavalla. 10. Teknologinen kehitys puhuu myös yhteisten ratkaisujen puolesta. Silloin on kyse tukitoiminnoista, kuten kiinteistönhoidosta, tieto- ja puhelinpalveluista. Uudet, laaduntarkkailua ja hankintaa koskevat määräykset edellyttävät laajempaa erikoisosaamista. Isommalla kunnalla voi olla suurempi valikoima asiantuntijoita ja se voi paremmin säilyttää houkuttavuutensa työnantajana. 11. Valtion hallinto järjestetään isompiin yksiköihin, joissa Raaseporin alue parhaassa tapauksessa voi jatkaa omana hallintoyksikkönä (esim. työvoimahallinto). Raaseporin ja Turunmaan (Åboland) yhdistäminen voi toimia kaksikielisenä ratkaisuna, jonka takamaat on isommat kuin Raaseporin. Hallituksen lähtökohtana valtion hallinnolle on monissa tapauksissa jakaa maa alueeseen, mikä merkitsee hallintoalueita, jotka kattavat Raaseporin ja Lohjan alueen tai koko läntisen Uudenmaan jonka keskuksena on Espoo. Kuntien yhdistyminen antaa paremman neuvotteluaseman valtion palvelujen turvaamiseksi Raaseporissa. 12. Lähialueen kuntarakenne on keskittymässä muutaman isomman paikkakunnan ympärille. Lännessä Kemiönsaaren kolme kuntaa ovat päättäneet yhdistyä. Pohjoisessa kymmenen kuntaa pohtia yhdistymistä Salon ympärille. Salonalueen kunnat ottavat kantaa ehdotukseen kukin omassa valtuustossaan Uudella Salo-

5 5 kunnalla on asukasta ja siitä tulee Tammisaaren ja Pohjan naapuri. Luoteessa yhdistymiskeskustelut käydään Lohjan, Sammatin ja Karjalohjan kesken. Idässä yhteistyöstä keskustelevat Siuntio ja Lohja/Kirkkonummi. Tulevaisuuden kuntakartalla lounaisessa Suomessa on vähemmän kuntia, niiden joukossa Salo, Raasepori ja Lohja. 13. Tällä uudella kuntakartalla Raaseporin kaupungilla on paremmat resurssit ja enemmän kykyä kilpailla isompien naapurikuntien kanssa kuin Tammisaaren, Pohjan ja Karjaan peruskunnilla yksinään. 14. Raasepori muodostaa oman työmarkkina-alueen. Vuorovaikutus ja yhteistyö Hangon ja Inkoon kanssa on vilkasta. 15. Nykyiset kuntarajat eivät noudata luonnollisia asutus- ja pendelöintikuvioita. Uudessa kunnassa on mahdollista kehittää houkuttelevia asuinalueita nykyisten kuntarajojen yli, erityisesti Karjaalla-Pohjassa.. Kaikki aiemmat kuntakeskukset voidaan säilyttää ja niiden identiteettiä voidaan jopa vahvistaa hallinnon yhdistämisestä huolimatta. 16. Uudella kunnalla tulee olemaan selkeästi kaksikielinen profiili ja turvaamaan kaksikieliset palvelut pitkälle tulevaisuuteen. 17. Kaikilla kunnilla on kumulatiivinen alijäämä, joka on yhteensä 20 m ja kuntien yhdistyminen toisen arviolta 9 m :n yhdistymisavustuksen. Kumulatiivinen alijäämä on hoidettava. Jos yhdistyminen tapahtuu myöhemmin, avustus supistuu asteittain. Yhdistymisen ansiosta on mahdollista tehostaa hallintoa ja eliminoida päällekkäisiä hallintorutiineja ja tukitoimintoja. Uudessa Raaseporin kaupungissa olisi kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kassa ja johto. Vaikutusmahdollisuudet säilyisivät kunnallisen demokratian kautta valtuustossa ja lautakuntien ansiosta lähellä yksityisiä kansalaisia. 19. Organsaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt aiheuttavat aina epävarmuutta henkilöstössä ja alentavat väliaikaisesti tuottavuutta. Siksi on tärkeää, että yhdistymisprosessi voidaan viedä läpi ehdotetussa aikataulussa, jotta henkilöstö viimeistään vuoden 2007 päättyessä pääsee jyvälle uuden hallinnon rakenteesta, jotta mahdollisista tuottavuuden notkahduksista tulisi mahdollisimman lyhytaikaisia. 20. Useimmista muista kuntaliitoksista poiketen nimi on alusta alkaen ollut selvä Kunnan nimeksi tulee Raasepori. Jatkossa puhutaan Raaseporin kaupungista, kun on kyse Tammisaari-Karja-Pohjasta sekä Raaseporin seudusta, kun on kyse Raaseporista sekä Hangosta ja Inkoosta. Raaseporin seutua kutsutaan tilastoyhteyksissä virallisesti Tammisaaren talousalueeksi (Tammisaaren seutu) Selvityksen mandaatti ja ehdotukset 21. Tammisaaren kaupunki, Karjaan kaupunki ja Pohjan kunta päättivät syksyllä 2006 selvittää edellytyksiä luoda strategisella yhdistymisellä Raaseporin kaupunki alkaen.

6 6 22. Tunnusteluista on vastannut ohjausryhmä, jolla on ollut seuraava kokoonpano: 23. Tammisaari: Thomas Blomqvist (Rkp), varajäsen Henrik Lindholm (Rkp). Pirkko Grönroos (Rkp), varajäsen Anders Lindström (Rkp), Lauri Metsämäki (sdp), varajäsen Ulf Heimberg (Sdp), Jaana Tasanko (Sdp), varajäsen Asta Seppänen (Sdp) ja Håkan Enberg (Meidän Tammisaari), vasajäsen Tage Malm (Meidän Tammisaari) sekä kaupunginjohtaja Mårten Johansson. 24. Karjaa:.Mikko Luukkonen (Sdp), vasajäsen Jorma Saaristo (Sdp), Harry Yltävä (Vasemmistoliitto), varajäsen Holger Wickström (Sdp), Fredrika Wickström (Rkp), varajäsen Anders Walls (Rkp), Dan Johansson (Rkp), varajäsen Kestin Ilander (Rkp) ja Åke Rosenlöf (sitoutumaton), varajäsen Berndt Sjöström (sitoutumaton) sekä kaupunginjohtaja Kaj Lindholm. 25. Pohja: Nina Lindroos-Holmström (Sdp), varajäsen Håkan Ekström (Sdp), Ari-Pekka Lundén (Sdp), varajäsen Leena Ruusunen (Sdp), Roger Hafström (Rkp), varajäsen Yngve Mannström (Rkp), Soili Ojanen (Rkp), varajäsen Ulla Ljunggren-Färm (Rkp), ja Rauno Sairinen (Vihreät), varajäsen Maija-Liisa Kairo (Vihreät) sekä kunnanjohtaja Jyrki Hakkarainen. 26. Ohjausryhmä valitsi puheenjohtajiston puheenjohtajana Thomas Blomqvist (Tammisaari) ja varapuheenjohtajina Harry Yltävä (Karjaa sekä Nina Lindroos- Holmström (Pohja). Kaupungin- ja kunnanjohtajat Mårten Johansson, Jyrki Hakkarainen ja Kaj Lindholm vastasivat valmistelusta. Hallintopäällikkö Thomas Nieminen Pohjasta kutsuttiin sihteeriksi. Ohjausryhmä laajeni marraskuussa kolmella henkilöstön edustajalla. 27. Ohjausryhmä asetti tavoitteekseen uuden Raaseporin kunnan luomisen. Uudella kunnalla tulee olemaan offensiivinen kasvustrategia. Sen tulee olla oppiva organisaatio. Tavoitteena on saattaa talous tasapainoon ja pitää se tasapainossa. Lisäksi sovittiin jo lähtökohtaisesti, että valtion yhdistymisavustus varataan kolmen kunnan kumulatiivisen alijäämän lyhennyksiin. 28. Työt käynnistyivät 30. marraskuuta Tavoitteena on, että selvitys esitellään kolmen kunnan valtuustojen jäsenille yhteisessä kokouksessa tiistaina 8. toukokuuta 2007 klo Kunkin kunnan valtuutettujen on tarkoitus ottaa kantaa ehdotukseen kesäkuun aikana ja siten tehdä tarvittavat päätökset hallituksen kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen asettaman aikataulun puitteissa. 29. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 11 kertaa ja järjestänyt kaksi seminaaria, joihin myös varajäsenet ovat osallistuneet. 30. Eri sektoreiden alustustyö on laadittu työryhmissä, joiden raporteista ovat vastanneet seuraavat henkilöt: o Strategiset tavoitteet ja analyysit (Kaj Lindholm) o Elinvoiman kehittäminen (Mårten Johansson) o Talouden turvaaminen(lauri Metsämäki) o Henkilöstöresurssien kehittäminen (Jyrki Hakkarainen)

7 7 o Teknisen sektorin palvelun tavoitteet (Kukka-Maaria Luukkonen) o Koulutus (Bob Karlsson) o Yhteinen IT-järjestelmä (Samuel Nissfolk) o Päätöksentekojärjestelmät ja asioiden hallinta (Jyrki Hakkarainen) o Kunnan imago, arvot ja signaalit (Mårten Johansson) 31. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin mallia kehitetään Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveysprojektin (LUST) ohjausryhmässä. Tämä raportti sisältää ainoastaan Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan yhteiset organisaatiomallia koskevat lähtökohdat. LUST-ryhmän puheenjohtajaa, kunnanjohtaja Jarl Boströmiä on kuultu kahdesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. 32. Ohjausryhmä on jokaisen kokouksen jälkeen tiedottanut lehdistölle yhdistymiskeskusteluista sekä on avannut oman kotisivun Se on avoinna yleisölle ja sisältää keskeisimmät Raaseporia koskevat puheenvuorot. 33. Raportin sisältö on rakennettu niin, että raportti voi toimia pohjana kuntien täytäntöönpano-ohjelmalle, joka on jätettävä hallitukselle joulukuussa Sen tulee myös toimia kuntajakolain edellyttämän kunnan palvelurakennetta koskevan suunnitelman pohjana. 34. Ohjausryhmä esittää, että kunkin kolmen kunnan valtuustot ottavat kantaa kuntaliitokseen samana päivänä, 18. kesäkuuta Päätösperusteen tulee kuntajakolain 9 mukaan sisältää sopimuksen siitä, miten hallinto ja palvelut järjestetään uudessa kunnassa. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteet yhdenmukaistetaan kannattavuuden ja tehokkuuden kohentamiseksi. 35. Ohjausryhmä laatii toukokuun aikana sopimuksen valtuustotyön pohjaksi. 36. Ohjausryhmä ehdottaa, että Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kunnat muodostavat uuden Raaseporin kunnan alkaen ja ryhtyvät toimenpiteisiin uuden kunnan muodostamiseksi. 37. Jos kaikki kolme kuntaa hyväksyvät kuntaliitosta koskevan sopimuksen alkaen ja prosessi jatkuu seuraavasti: 38. Kunnat pyytävät sisäministeriötä muuttamaan kuntajakoa siten, että se merkitsee uuden kunnan muodostamista. 39. Kunnat pyytävät lääninhallitusta nimittämään organisaatiotoimikunnan, joka vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisestä. Lääninhallitus asettaa organisaatiotoimikunnan ja toimikunta hoitaa valmistelut kunnan hallinnon järjestämiseksi kunnes vaalitulos on vahvistettu ja kunnan hallitus on valittu. Organisaatiotoimikunta voi aloittaa työnsä jo ennen kuin se on muodollisesti valittu. 40. Kunnat jättävät joulukuuhun 2009 mennessä valtioneuvostolle yhteisen puitelain mukaisen täytäntöönpanosuunnitelman. Organisaatiotoimikunta järjestää uuden kunnan hallinnon siten, että uusi kunta voi aloittaa toimintansa

8 41. Yhteinen keskusvaalilautakunta järjestää kunnallisvaalit lokakuussa 2008, mutta kustannukset budjetoidaan asianomaisen kunnan talousarvioon. 8

9 9 2. VISIO JA TAVOITTEET 2.1. Raaseporin, mahdollisuuksien kaupungin visio 1. Raaseporin kaupunki asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta ovat pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut vain 40 minuutin matkan päässä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja Toimintaympäristö 2. Raaseporin kaupungilla on hyvä sijainti Helsingin ja Turun välissä. Metropolialueen työmarkkinat ja palvelujen kysyntä ovat voimavara kunnalle. Sama koskee Hangon ja Inkoon satamia. 3. Ympärillä on kolme taloudellisesti vahvaa kuntaa: Kirkkonummi, Lohja ja Salo. Kirkkonummi ( asukasta) ja Lohja ( asukasta) voidaan nähdä Raaseporin kaksikielisinä kilpailijoina metropolialueen tulevan kasvun jaossa. Niillä on Raaseporiin verrattuna kilpailuetuna ennen kaikkea sijainti lähempänä Helsinkiä Raaseporin kaupungin strategia 4. Jotta Raaseporin kaupungin visiosta tulisi totta, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: 5. Liikenneyhteyksiä kantatie 51, valtatie 25, rantarata ja Hanko Hyvinkää-rata tulee kehittää ja kaupungin tulee tarjota hyviä ICT-ratkaisuja. 6. Kaupungin koulutuslaitoksia vahvistetaan ja profiloidaan: Ruotsinkielisellä ammattikorkeakoulu Novialla on yhteistyössä Åbo Akademin kanssa mahdollisuus kehittyä yhtenä johtavista korkeakouluista Itämeren alueen merellisellä rannikkoseudulla. Muita tärkeitä yksiköitä ovat Karjaan Kurssikeskus, Västra Nylands yrkesinstitut yhteistoiminnassa lohjalaisen LUKK:n kanssa sekä Västra Nylands folkhögskola. Suomenkielistä ammatillista koulutusta tulee kehittää, jos halutaan houkutella muuttajia ja parantaa yritysten kilpailukykyä. 7. Kaupungin taajamia, hyvää asuinympäristöä ja palveluita kehitetään, jotta ne antavat mahdollisuudet työhön ja hyvään elämään: Tammisaaren (Saaristokaupunki) ja Karjaan (Puutarhakaupunki) kaupalliset ja muut palvelut houkuttavat muuttajia, samoin kuin Fiskarsin ja Mustion ruukit. Kunnassa/seudulla toimivat sairaalat oikein mitoitettuina ovat kunnalle voimavara, ja samoin myös yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjonta. 8. Lisäpanostus kulttuuriin ja harrastuksiin vahvistaa identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten välisiä verkostoja: Uimahalli, jäähalli (suunnitteilla), musiikkiopisto, golfradat, hevostallit, urheiluareenat, laskettelukeskus, keilailu, kirjastot, kansalaisopisto ja Kirjapainoteatteri (Tryckeriteatern) antavat mahdollisuuksia

10 10 aktiiviseen elämään. Vanha kaupunki, Fiskarsin ruukki, Mustion Linna, Raseborgopisto ja Kisakeskus luovat edellytyksiä matkailuelinkeinolle, samoin kuin saaristo ja kulttuurimaisema. 9. Raaseporin kaupungin hallinnossa toimitaan rinnakkain suomen ja ruotsin kielellä. Molempia kieliä käytetään kaupungissa tasapuolisesti asukkaiden palvelemiseksi sekä avoimen ja monikulttuurisen, vähemmistöjen tarpeet huomioon ottavan kaupungin leiman vahvistamiseksi Asukkaitten palvelutarpeet 10. Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan kunnan yhteenlaskettu väkiluku on Tästä 0 14-vuotiaiden osuus on n. 17 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 19 %. 11. Raaseporin kaupungin väestön odotetaan kasvavan nykyisestä :sta :een vuoteen 2015 mennessä ja :een vuoteen 2030 mennessä eli prosentin vuodessa. Tämä merkitsee, että lasten osuus asukkaista tulee olemaan n. 19 % ja ikäihmisten n. 18 %. Aktiivisella maankäytön suunnittelulla, riittävällä tonttitarjonnalla ja vuokraasuntotuotannolla tulee olemaan keskeinen merkitys väestöennusteen (+1 % vuodessa) toteutumiselle. 12. Kunnan tavoitteena on hyvät ja oikein mitoitetut palvelut. Kustannusten osalta painopiste tulee kaikesta huolimatta olemaan vuoteen 2015 asti hoito- ja hoivapalveluissa. Palvelutarjonnan ohjaamiseksi ja talouden saamiseksi hallintaan kunnan on välttämättä käytettävä tunnuslukuja (esim. balanced score-card eli tasapainotettu tuloskortti) päätöksenteossa ja budjetoinnissa Elinkeinoelämää ja työllisyyttä koskevat tavoitteet 13. Raaseporin kaupungin elinkeinoelämä koostuu olennaiselta osin pienestä ja keskisuuresta teollisuudesta (20 60 työntekijää) sekä yksityisistä ja julkisista palveluista. Kunnan suurin ja kansainvälisesti tunnetuin yritys on Pinjaisissa toimiva Fiskars Brands Finland, ja toiseksi suurin on IDO/Sanitec Tammisaaressa. Suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat myös karjaalaiset Sisu Auto ja SBA Interior sekä Tammet Tammisaaressa. 14. Raaseporin kunnan suurimmat työnantajat ovat: - Raaseporin kunta (1350) - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue (650) - Fiskars Brands Finland (450) - Folkhälsan Raseborg (400) - IDO/Sanitec (300) - Sisu Auto (200) - Ammattikorkeakoulu Novia (150) - Uudenmaan prikaati (150) - SBA Interior (120) - Tammet (100) - Karjaan Kurssikeskus (60)

11 Raaseporin kaupungin elinkeinoelämää on kehitettävä ja vahvistettava, jotta pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Keskuskauppakamari listasi vuonna 2005 yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Niitä olivat: - työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet - markkinoiden läheisyys - turvallinen elinympäristö - paikkakunnan määrittäminen kasvukeskukseksi. 16. Kolmella ensin mainitulla on ratkaiseva merkitys yritysten etabloitumisessa ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Se merkitsee, että väestönkasvu ja koulutus ovat erityisen tärkeitä asioita Raaseporin kaupungissa. Sama koskee infrastruktuurin kehittämistä kaupungin alueella samoin kuin kaupunkiin ja sieltä pois teitä, rautateitä, tietoliikennettä sekä kaupungin asuinympäristöä ja palveluja. Taajamilla ja kasvukäytävillä tulee olemaan suuri merkitys elinkeinoelämän kehitykselle. 17. Raaseporin kaupunki sijaitsee 75 kilometrin päässä Helsingistä, mikä antaa hyvät mahdollisuudet käydä työssä pääkaupunkiseudulla, esim. junalla. Siitä huolimatta elinkeinoelämän kehityksen painopiste on kunnan omalla alueella, ja sukkulointi voi olla lisäresurssina asukkaiden työllisyyden turvaamisessa. Raaseporin kunnan tulee kokeilla uusia otteita esim. muotoilun, rakentamisen, bioenergian ja etätyön alueilla aktivoidakseen elinkeinoelämää. Kaupunki hyödyntää Raaseporin elinkeinokeskusta ja Eteläkärjen uusyrityskeskusta elinkeinoelämän tukipalvelujen tuottajina yhteistoiminnassa yritysten, yrittäjäyhdistysten ja valtion laitosten kanssa. 18. Kaupungin tulee asennoitua myönteisesti ja kannustavasti yrityksiin ja yritysten sijoittautumiseen alueelle sekä aktiivisiin, osaaviin asukkaisiin Raaseporin kaupungin kasvukäytävät 19. Infrastruktuuri 20. Kantatie 51 ja rantarata muodostavat kaupungin kasvukäytävän Helsingin suuntaan. Kantatie 51 tulee rakentaa moottoritieksi Kirkkonummen ja Karjaan välillä ja rantarata tehdä kaksiraiteiseksi vastaavalla osuudella. 21. Valtatie 25 ja Hanko Hyvinkää-rata muodostavat kunnan toisen kasvukäytävän Hangon ja Lohjan suuntaan. Valtatien 25 liikenneturvallisuutta tulee parantaa ja Hanko Hyvinkää-rata sähköistää. 22. Kunnallistekniikkaa kehitetään kunnan taajamien (Tammisaari ja Karjaa) välillä ja koko seudulla (Tammisaari ja Hanko); ICT-resursseja kehitetään ja kunnan energiahuoltoa vahvistetaan.

12 Asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueet: 24. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen keskitetään olemassa olevaan infrastruktuuriin ja taajamiin. Tämä tarkoittaa kasvukäytäviä ja taajamia Tammisaaressa (keskusta, Gammelboda, Skogby, Kisa, Österby, Horsbäck ja Koivuniemi), Karjaalla (keskusta, Gålisjö, Mustio, Malmkulla ja Läpp/Bäljars) sekä Pohjassa (Kirkonkylä, Pinjainen, Pentby ja Fiskars). Suunnittelun ja rakentamisen edellytyksiä edistetään myös maaseudulla, ensisijaisesti kylissä. 25. Matkailureitit ja kulttuurimaisemat: 26. Kaupungin ruukit ja linnat (Fiskars, Pinjainen, Mustio ja Raasepori) yhdistävä reitti on resurssi, jonka pohjalta matkailuelinkeinoa voidaan edistää, samoin Tammisaaren saaristo ja Vanha kaupunki. Saaristo ja kulttuurimaisema ovat samalla arvokkaita voimavaroja kuntalaisten virkistystä ja ulkoilua ajatellen. 27. Maankäytön, asumisen, elinkeinoelämän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteet dokumentoidaan erityisessä suunnitelmassa, joka kattaa koko Länsi-Uudenmaan. Suunnitelma viedään kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi elokuussa 2007, ja sitä tullaan hyödyntämään toteuttamissuunnitelman laadinnassa sekä viranomaistyössä investointien priorisoinnin pohjana.

13 13 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 1. Lähtökohtina uuden kunnan resurssien arvioinnissa ovat vuoden 2006 tilinpäätös, vuoden 2007 talousarvio ja kuntien taloussuunnitelmat lähivuosille. Yhteenlasketun talousarvion loppusumma vuodelle 2007 on 134 miljoonaa euroa. 2. Talousarvio sisältää uusia investointeja 22,4 miljoonalla eurolla, josta noin 80 % rahoitetaan uudella, samansuuruisella lainalla. Laskettu kokonaislainasumma on 64,8 miljoonaa euroa vuoden 2007 tilinpäätöksessä. Lainaa on siten asukasta kohti keskimäärin 2 268,5 euroa, maan keskiarvo vuona 2006 tulee olemaan noin asukasta kohti. Yhteenlasketut varat taseiden mukaan ovat 126,6 miljoonaa euroa. Kertynyt alijäämä nousee laskelmien mukaan 19 miljoonaan euroon vuoden 2007 tilinpäätöksessä, mikä on 664 euroa asukasta kohti. 3. Verotulot asukasta kohti Raaseporin kunnassa ovat pienemmät (2 430 euroa vuonna 2005) kuin lähikunnissa ja pienemmät kuin Uudenmaan kunnissa keskimäärin (2 960 euroa). Lisäksi tulevat yhteisöverot, jotka vaihtelevat kunnittain. Raaseporin osalta lisäystä tulee noin 120 euroa asukasta kohti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2005, /as. Tammisaari Karjaa Pohja Manner-Suomi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten huolto ym. 1) Lasten päivähoito Muu sos.- ja terv.toimi 4. Taloustyöryhmän selvitys osoittaa, että etenkin sosiaali- ja terveydenhoidon ja opetuksen toimintamenot ovat suuremmat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Erityisen suuria erot ovat vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Korkeammat kustannukset voidaan osittain selittää ikärakenteella, mutta ne johtuvat

14 14 suurelta osin myös siitä, että raskaat rakenteet suosivat laitoshoitoa sen sijaan että avohuoltoon sijoitettaisi tuntuvasti. 5. Opetuksen osalta selitetään korkeampia kustannuksia sillä, että kouluverkko on hajaantunut pieniin yksiköihin, joissa yksikköhinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin suurissa yksiköissä. Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp Tammisaari Karjaa Pohja Koko maa 6. Talouden tasapainottamiseksi ohjausryhmä ehdottaa, että 8,9 miljoonan yhdistymisrahat käytettäisi kokonaisuudessaan peittämään osa kertyneestä 19 miljoonan euron alijäämää. Ohjausryhmä katsoo lisäksi, että jäljelle jäävät 10 miljoonaa euroa johtavat tarpeeseen supistaa Raaseporin kunnan vuosittaisia käyttökustannuksia 2 miljoonalla eurolla seuraavina viitenä vuotena. Rationalisointitarve on luokkaa 2 % käyttömenoista. Koska yhteenliittymisen eräs syy on tehostaa hallintoa ja toimintoja, voidaan uudelta kunnalta odottaa ainakin vastaavan suuruisia säästöjä käyttömenoissa. 7. Ohjausryhmä lähtee siitä, että uusi kunta pystyy tasapainottamaan taloutensa 20 % veroprosentilla. 8. Ohjausryhmä tähdentää, että kuntien on vuosien 2007 ja 2008 aikana pidettävä tiukkaa budjettikuria jotta kertynyt alijäämä ei enää lisäänny.

15 9. Ohjausryhmä ehdottaa, että kiinteistöjen kunto inventoidaan vuona 2007 siten, että kiinteistöjen tekninen arvo, hankinta-arvo ja saneerausvelat arvioidaan samoin perustein kaikissa kolmessa kunnassa. 15

16 16 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro budgeter 2007 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare (budgeterat antal ) (verkligt antal ) (verkligt antal ) Resultaträkning Verksamhetsbidrag Skatte % 21,00 % 19,75 % 20,00 % Fastighetsskatt - allmän 0,70 % 0,60 % 0,30 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,85 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 1,00 % - kraftverk 2,50 % 0,00 % 2,50 % - obebyggd byggn. 3,00 % Skatteinkomster kommun företag fastighet / invånare (euro) kommunalskatt företag fastighet kommunalskatt / person (om alla hade 20 %) Statsandelar / invånare (euro) Skatter+statsandelar / invånare Skatter+ statsandelar i förhållande till landets (=100) och Nylands (=101) medeltal : Övriga finansiella poster Årsbidrag Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag)

17 17 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Resultaträknings scenarion 2007 med tre olika skatteprocenter Raseborg TOTALT invånare Scenario Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Fastighetsskatt - allmän 0,60 % 0,60 % 0,60 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,30 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 0,90 % - kraftverk 0,00 % 0,00 % 0,00 % - obebyggd byggn. Skatteinkomster kommun företag fastighet / invånare (euro) kommunalskatt företag fastighet Statsandelar Övriga finansiella poster Årsbidrag Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag) En förändr. på X % => förändring i tusen euro 0,25 % = 985 tusen 0,1 % = 291 tusen 426 tusen 94 tusen

18 18 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro bokslut 2006 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare Resultaträkning Verksamhetsbidrag Skatte % 21,00 % 19,00 % 20,00 % Skatteinkomster kommun Statsandelar Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag) Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Raseborg TOTALT invånare Resultaträknings scenarion 2006 med tre olika skatteprocenter (baserade på kommunernas bokslut) Scenario Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Skatteinkomster kommun Statsandelar Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag)

19 19 Investoinnit Nettoinvestoinnit kolmen kunnan taloussuunnitelmissa vuosille : 2007: Tammisaari 12,0 milj. Karjaa: 7,1 milj. Pohja: 3,2 milj. Yhteensä: 22,3 milj. 2008: Tammisaari 14 milj. Karjaa: 2,5 milj. Pohja: 1,5 milj. Yhteensä: 18 milj. 2009: Tammisaari 4,7 milj. Karjaa: 2,0 milj. Pohja: 0,7 milj. Yhteensä 7,4 milj. Suurimmat yksittäiset investoinnit suunnitellaan liiketoimintaan; Pohja-Karjaa vedenpuhdistamo yhteensä 4,9 milj.. Hanke saatetaan päätökseen vuona 2007, kokonaiskustannukset 8,9 milj.. Tammisaaren Energian biopolttoainevoimalan investoinniksi lasketaan 13 milj.. Näiden kahden hankkeen osuus on täten noin 38 % kokonaisinvestoinneista. Muita suuria hankkeita ovat Karjaan Yhteiskoulun peruskorjaus 1,5 milj. 2007, Tammisaaren pohjoissataman laiturin peruskorjaus 1,3 milj., Tammisaaren paloaseman peruskorjaus 1,3 milj., Snappertuna skola koulun peruskorjaus 1,5 milj..

20 20 4. HENKILÖSÖTRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 1. Aikataulu 2. Mikäli kuntien valtuustot hyväksyvät kuntaliitoksen, on Raaseporin kaupungilla oltava valmis ja toimiva henkilöstöorganisaatio, joka kykenee tuottamaan hyviä palveluita kuntalaisille. 3. Raaseporin toimeenpanosuunnitelmaan tulevat henkilöstöasiat 4. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos, joka on Kuntaliiton laatimassa Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa opaskirjasessa, sisältää seuraavat henkilöstöä koskevat: - Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen - Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus - Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Raaseporin kunnan henkilöstökysymysten valmistelu: nykyisistä kolmesta kunnasta yhteen uuteen kuntaan 6. Henkilöstön ja henkilöstöasioiden kokonaisuus vaatii laajaa valmistelutyötä, jota henkilöstötyöryhmä koordinoi. Työssä tarvitaan myös muiden ohjausryhmän alaisten työryhmien ja henkilöstön panosta. 7. Suurimmalla osalla (90 % henkilökunnasta) henkilökuntaa työ ei muutu, vaikka työnantaja muuttuisi. Viiden vuoden palvelussuhdeturva huomioon ottaen kuntaliitoshanke ei ole henkilöstölle uhka vaan pikemminkin mahdollisuus työn mielekkyyden parantamiseen (mm. paikoitellen kohtuuttoman laajan tehtäväalueen rajaamiseen työnjakoa kehittämällä sekä työpaineiden vähentämiseen ja varahenkilöjärjestelmän aikaansaamiseen). Se voi siten parantaa työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. 8. Kuntien nykyiset henkilöstöstrategiat ja yhteinen henkilöstöstrategia 9. Uudelle kunnalle tulee valmistella yhteinen henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiassa tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin (kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 16/2001): - Johtamisen kehittäminen - Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - Kannustava ja motivoiva palkitseminen - Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - Monikulttuuristumista ja moninaisuutta vahvistettava - Johtamis- ja arviointijärjestelmien kehittäminen Myös muilta osin on tarpeen selvittää henkilöstöpoliittiset ja henkilöstöhallinnolliset periaatteet ja arvioida niiden koordinointitarve ja tarvittaessa yhtenäistää periaatteet mahdollisimman pitkälle jo vuosien 2007 ja 2008 kuluessa.

21 21 Ne voivat koskea mm. johtamista ja esimiestyötä, rekrytointia, perehdyttämistä, työpaikkakokouksia, kehityskeskusteluja, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia, työn vaativuuden arviointia, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia, henkilökohtaisen lisän maksamisperusteita, kielilisää, työsuojelua, työterveyshuoltoa, työpaikkaruokailua, liikunnan tukemista, virkistystoimintaa jne. 10. Tiedottaminen 11. Tiedottamisesta pitää huolehtia kunnissa kaikilla tasoilla, yhteistoiminta-elimet ja henkilöstöjärjestöt mukaan lukien ja mahdollisimman ajantasaisesti. Kunnan virkamiesjohdon odotetaan hoitavan tiedottamista koko henkilöstölle henkilöstökokouksissa. 12. Kaikkia kanavia tulee hyödyntää myös henkilöstölle suuntautuvassa tiedottamisessa. Intranet ja Raaseporiportaali ovat erinomaisia välineitä jo suunnitteluaiheessa. 13. Yhteistoiminta 14. Välitön yhteistoiminta, yhteistoimintaelimet ja ammattijärjestöt on otettava huomioon kuntaliitoshankkeen valmistelussa. Yhteistoiminnallinen valmistelu ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen luovat hyvän pohjan Raaseporin kuntaliitosvalmisteluun ja kuntaliitoksen onnistumiselle. 15. Pääsopijajärjestöitä tiedotettiin selvitystyöstä 27. helmikuuta 2007 ja he saivat nimetä yhden edustajan per kunta ohjausryhmään. 16. Perustiedot kuntien nykyisistä henkilöstöresursseista Oheinen taulukko esittää kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärän (1 720 henkilöä) Vakituisessa kokoaikaisessa palvelussuhteessa näistä henkilöistä on Karjaalla 301, Pohjassa 188 ja Tammisaaressa 631 henkilöä.

22 Personal Allmän förvaltning Bildningssektorn (inkl. barndagvård) Personer Social och Hälsovård Tekniska sektorn Totalt Ekenäs Karis Pojo Raseborg Pensioneringar inom Raseborg Personer Allmän förvaltning Bildningssektorn Social och Hälsov. Tekniska sektorn Totalt 17. Eläköityminen Oheisessa taulukossa esitetään kuntien henkilöstön eläköitymisluvut eri sektoreittain henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella. On huomattava, että yksittäinen henkilö voi jäädä eläkkeelle aikaisemmin tai jatkaa 68 vuotiaaksi asti. Osa henkilöstöstä voi jäädä myös työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikänsä täyttymistä. 18. Toiminnallisten muutosten aiheuttama henkilöstötarpeen muutos

23 Henkilöstöryhmä on lähtenyt selvityksessään nykyisestä palveluverkostosta. Toimeenpanosuunnitelmassa tulee arvioida henkilöstötarpeen muutokset, jotka johtuvat henkilöstön eläköitymisestä ja toiminnallisista muutoksista. 20. Henkilöstövalinnat 21. Uuden kunnan kannalta on keskeisen tärkeää saada oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin, kunkin vahvuuksien ja osaamisen perusteella. Tarpeellista on tehdä alustava arvio sekä puuttuvasta että päällekkäisestä henkilöstöstä toimialoittain ja tehtävittäin. 22. Tarvittavaa koulutusta pitää järjestää henkilöstölle, muuttuvatpa henkilön työtehtävät tai ei. Rekrytointitarve kuntien henkilöstön ulkopuolelta on myös syytä pyrkiä selvittämään. 23. Henkilöstövalinnat on syytä tehdä riittävän aikaisin. Valintaprosessi on myös mietittävä huolella. 24. Tarvittavat virat on perustettava uuteen Raaseporin kuntaan. Vaikka henkilöstö (niin työsuhteiset kuin viranhaltijatkin) siirtyy perustettavaan uuteen kuntaan lukien mukaisine palvelussuhteen ehtoineen, virat eivät siirry. Vain tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa, tulee perustaa virat. 25. Muutosjohtamisen tarve ja tuki 26. Kunnissa tarvitaan kuntaliitosprosessin aikana ja Raaseporin kunnan alkuvuosina aktiivista muutosjohtamista ja tukea johdolle ja esimiehille muutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Muutosjohtaminen saattaa olla perusteltua myös poliittisille päättäjille. 27. Hyvän työnantajamaineen ylläpitämiseksi tarvitaan tukea ja koulutusta virkamiehille ja päättäjille. Kuntastrategia on tärkeä työkalu muutosjohtamiselle, jotta henkilö saadaan sitoutumaan yhteisiin päämääriin. 28. Henkilöstöasioiden hallinnollinen organisointi kunnissa 29. Sekä Tammisaaressa että Karjaalla on kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Pohjassa henkilöstöasioista vastaa kunnanhallitus. 30. Raaseporin kaupungissa on hallituksen alla henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston jäsenten tulee edustaa työnantajaa kunnan yhteistoimintaelimessä. 31. Raaseporin kuntaan ollaan laatimassa uudet hallinto- ja johtosäännöt. Poliittisen ja operatiivisen johtamisen roolit ja vastuualueet tulee saada mahdollisimman selviksi, myös henkilöstöasioiden hallinnoinnin osalta. 32. Henkilöstöasioiden ITK järjestelmät 33. Kunnissa on tällä hetkellä käytössä lukuisia erilaisia atk-järjetelmiä niin palkanlaskennan kuin henkilöstöasioiden hoidossa. Uudessa kunnassa tulee olla yksi ja yhtenäinen järjestelmä.

24 Henkilöstöorganisaatio uudessa kunnassa 35. Uudessa kunnassa tulee olla osaava ja toimiva henkilöstöyksikkö. Siitä on mahdollista tehdä erillinen palveluorganisaatio. 36. Kaksikielisyys 37. Kaksikielisyys on itsestään selvyys uuden kunnan palvelutuotannossa. Tämä ei aiheuta suurempaa muutosta nykytilanteeseen. Tammisaaren soveltama kielipalvelusitoumus on yksi tapa taata ja seurata palvelun laatua molemmilla kielillä. Rekrytoinnissa ja uudelleensijoittamisissa on tärkeätä kiinnittää huomiota kielitaitoon. 38. Palkkapolitiikka ja palkkojen taso 39. Kuntien nykyiset tehtäväkohtaiset palkat eri tehtävissä, harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät (niiden maksamisperusteet sekä minimi- ja maksimitasot) eri sopimusaloilla ja mahdolliset tulospalkkiot perusteineen tulee selvittää. Tällä perusteella on saatavissa käsitys keskinäisten palkkojen eroista, erojen suuruudesta ja erojen poistamisen kustannuksista. 40. Palkkauksen periaatteet ja menetelmät ja tarpeen vaatiessa myös henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien laskenta tulee harmonisoida kolmen kunnan kesken jossakin aikataulussa. Lähtökohta on se, että kenenkään tehtäväkohtainen palkka ei alene ellei hänen tehtäviensä vaativuus alene olennaisesti. Siten alemmat palkat tulee saattaa jossakin aikataulussa samoissa tai samanarvoisissa tehtävissä maksettavien palkkojen tasolle. Todettiin, että myös sopimusala- ja palkkaryhmäkysymyksiä tulisi arvioida ja tarvittaessa kehittää. Rekrytoinnit siirtymäaikana 41. Mikäli Tammisaareen, Karjaalle tai Pohjaan palkataan henkilökuntaa ulkoisella haulla, tulee tarkkaan arvioida henkilöstön tarve uudessa organisaatiossa. Välttämättä henkilöstöä ei pitäisi palkata vakinaiseen vaan määräaikaiseen palvelussuhteeseen vuosina 2007 ja 2008 ja siten, että palvelussuhde päättyisi viimeistään

25 25 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 1. Tämä osa on tilanneselostus, joka perustuu LUST-hankkeen puitteissa vuosina koottuun aineistoon sekä Raaseporin ohjausryhmän parissa käytyihin keskusteluihin. LUST-hanke työskentelee paraikaa toiminta- ja hallintomallin valmiiksi saamiseksi. Tavoitteena on, että se valmistuu toukokuun aikana. Ohjausryhmä ottaa kantaa näihin kysymyksiin myöhemmin 5.1.Sosiaali- ja terveydenhuollon trendejä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yli puolet kuntien kustannuksista. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon kohdistuu lähivuosina huomattavia muutospaineita. Näitä ovat; - Kuntien palvelurakenteen uudistaminen - Julkisen rahoituksen rajallisuus - Koulutetun hoitotyövoiman saatavuus - Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö - Tilaajan (järjestäjä ja rahoittaja) ja tuottajan eriyttäminen - Hankintalain uudistuminen (ostamisen ja myymisen osaaminen) - Sähköisten asiakastietojen siirto ja asiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi - Innovaatiot - Kansainvälistyminen 4. Julkisen sektorin rajalliset mahdollisuudet lisätä rahoitusosuuttaan luovat painetta yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Ohjausryhmän haastattelema sairaanhoitoekonomisti Vesa Ekroos arvioi valtion ja kuntien suhteellisen osuuden rahoituksesta alenevan vuoteen 2030 mennessä, sammalla kun kotitalouksien ja yksityisten vakuutusten osuus terveydenhuollon rahoituksesta lisääntyy vastaavasti. Hallitusohjelmassa puhutaan jo useita vuosia jäädytettyinä olleiden käyntimaksujen tarkistamisesta. Kuntien, valtion ja kansaneläkelaitoksen (Kela) osuus rahoituksesta on tällä hetkellä kolme neljäsosaa. Arviot sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Trendi on kuitenkin selvä. Julkinen sektori hoitaa ja rahoittaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia terveydenhuollon tuotannosta, mutta Ekroosin mukaan markkinaehtoisesti toimivat tuottajat (liikelaitokset, julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt) tulevat 5-6 vuoden kuluessa ottamaan yli kolmanneksen osuuden julkiselta tuotannolta Terveydenhuollon haasteet Länsi-Uudellamaalla 5. Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoon kohdistuu lähivuosina haasteita, jotka aiheutuvat toimintaympäristön muutoksista. (Lähde: EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PERUSLINJAUKSIKSI

26 26 TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEKSI, Loppuraportti ) Johtopäätöksinä näistä voidaan todeta, että vuotta täyttäneiden ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä merkiten n. 15,5 milj. euron suuruista painetta lisärahoitukseen nykyisen palvelujen käytön rakenteella toimittaessa. Jotta tähän ei jouduttaisi, edellyttää se rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia, 7. - hyvinvointihaaste niin tulo- kuin koulutustasollakin mitattaessa on Länsi- Uudellamaalla selvästi muuta HUS-piiriä ja koko maan tasoa suurempi, 8. - kansantautien esiintyvyys on muuta HUS-piiriä korkeampi, joskin hieman koko maan tasoa vähäisempi, 9. - terveydenhuollon palvelujen tarveindeksi on 20 % muuta HUS-piiriä korkeampi, kansallisten hoitoon pääsytavoitteiden toteuttaminen Länsi-Uudellamaalla on mahdollista nykyisen kokonaisresurssitason puitteissa, ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erityiskysymys, josta on huolehdittava, työvoimapula sekä pula osaavasta erityishenkilöstöstä tulee selkeästi vaikeutumaan Länsi-Uudenmaan alueella, terveydenhuollon tarvevakioitu kokonaiskustannustaso Länsi- Uudellamaalla on HUSin keskiarvoa alempi, mutta koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä, erikoissairaanhoidon sisäistä palvelurakennetta koskevat muutokset ovat kaiken kaikkiaan taloudelliselta merkitykseltään kunnille mitä ilmeisimmin selkeästi pienempi kysymys kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen palvelurakennekysymys, 15. Yhteenvetona Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon haasteista kehittämisehdotuksia varten voidaan todeta, että väestön- ja tarvetason kehitys huomioon ottaen Länsi-Uudellamaalla tarvitaan rakennemuutosta perusterveydenhuollon avohoidon vahvistamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi vanhusten tarpeisiin, edellytysten luomista erikoissairaanhoidon hyvälle tuottavuuskehitykselle sekä toimenpiteitä työvoiman ja osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Länsi-Uusimaan terveydenhuoltostrategia 16. Strategisia toimenpiteitä edellä esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi ovat:

27 alueen väestölle annettavien palvelujen jäsentäminen (1) lähipalveluihin, (2) seutupalveluihin ja (3) keskitetysti hankittaviin palveluihin, 18. palvelurakennetta muutetaan vastaamaan tulevaan väestörakenteen muutokseen, 19. Sosiaali- ja terveyspalveluita hankitaan tilaaja-tuottaja mallin pohjalta kunnan omalta tuotanto-organisaatiolta, kuntayhtymältä tai yksityisiltä tuottajilta. Näistä tavoitteista on päätetty Terveydenhuollon järjestäminen Läntisellä-Uudellamaalla ohjausryhmässä Raaseporin alueen kunnat kehittivät vuonna 2006 mallin sosiaali- ja terveydenhuoltoalueesta, joka kattoi myös alueellisesti tuotetun erikoissairaanhoidon. Kunnat olisivat omistaneet uuden tuotantoyhtiön yhdessä HUSin kanssa ja se olisi ollut yhteisesti omistettu liikelaitos. Lohjan sairaanhoitoalue kehitti toisen mallin, jonka mukaan tuotanto olisi kokonaisuudessa luovutettu HUSin omistamalle liikelaitokselle. HUSin hallitus otti helmikuussa 2007 kantaa yhteiseen liikelaitokseen ja Raaseporin kunnat eivät voineet suostua siihen, että ne olisivat luovuttaneet vastuun sosiaali- ja terveydenhuoltonsa järjestämisestä HUSin omistamalle liikelaitokselle. Näin ollen perushoidon ja erikoissairaanhoidon välinen suhde säilyy muuttumattomana. 21. On tärkeää, että kunnat kehittävät alueellisesti yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, erityisesti tämä koskee päivystyksiä, röntgeniä ja laboratorioanalyysejä Raaseporin tuleva palvelurakenne 22. Tulevassa palvelurakenteessa kunnat ovat ensisijaisesti vastuussa hoidon järjestämisestä ja rahoittamisesta asukkaallaan Raaseporin kaupunki täyttää kunta- ja palveluuudistuksen puitelain asettaman asukkaan minimivaatimuksen, joka on edellytyksenä sille, että kunta itse voi organisoida hoidon. 24. Ohjausryhmä näkee kuitenkin mieluummin, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään laajemman yhteistyön (LUST) puitteissa, joka kattaa kolmen kunnan Raaseporin, Inkoon ja Hangon yhteensä asukasta. Rajaus on luonteva, koska samat kunnat ovat myös Länsi-Uudenmaan sairaalan/husin jäseniä. 25. On ilmeistä, että kilpailu koulutetusta työvoimasta hoivasektorilla lisääntyy. Kunnilla on jo usean vuoden ajan ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä ja ne ovat käyttäneet ostolääkäreitä täydennyksenä. Tilanne heikkeni vuonna 2006 siten, etteivät edes ostolääkäriyritykset kyenneet tarjoamaan lääkäreitä kysyntää vastaavasti, samalla kilpailu sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta on koventunut. Yhteinen Raaseporin puitteissa toimiva

28 28 tuotantoyksikkö voi tarjota henkilökunnalle lisää mahdollisuuksia järjestää sijaisia ja lisätä joustavuutta hoidossa. Raaseporin sosiaali- ja terveydenhuoltoalue poikkeaa Lohjasta ja pääkaupunkialueesta siinä, että kaksikielinen palvelu on yleensä saatavissa kaikissa palveluyksiköissä. 26. Karjaa, Pohja ja Tammisaari ovat kaikki ottaneet kantaa ns. isäntäkuntamalliin. Ohjausryhmä on myös puoltanut organisaatiomallia, jossa viranomaistehtävät ja tilaajavastuu siirretään uudelle kunnalle isäntäkuntana. Kaikki osallistujakunnat ovat edustettuina LUSTin lautakunnassa. Jostakin peruskunnasta on tehtävä isäntäkunta jos LUST toteutuu Tilaaja (LUSTin lautakunta) hankkii kaiken tarvittavan hoidon/palvelun. Palvelu/hoito koostuu perustasosta ja mahdollisesta erityisestä kunnallisesta tasosta, josta sitä toivova kunta maksaa itse. Omaa tuotantoa on voitava verrata markkinatermein kuten hinnalla, laadulla jne. jotta tilaaja pystyy valitsemaan. Omassa organisaatiossa on ehdottomasti oltava palveluja, jotka pystytään tuotteistamaan. Omaa tuotantoa on tehostettava, jotta se on kilpailukykyinen verrattuna ostopalveluihin. Omaa tuotantoa on johdettava ammattimaisesti. 28. Raaseporin kunta ottaa vastattavakseen Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksista. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto kattaa Raaseporin (isäntäkunta) lisäksi Inkoon ja Hangon kunnat (=LUST-alue) vastaa LUSTin organisaatio myös näiden kuntien sopimuksista kyseisillä sektoreilla. 29. LUST-malli tarjoaa Inkoon kunnalle ja Hankoon kaupunkille samat edut kuin Lohja tarjoaa Inkoolle ja Siuntiolle, eli mahdollisuuden sopimukseen perustuen ostaa perustasoa enemmän hoitoa ja mahdollisuuden säilyttää oma lautakunta, mikäli kunnat niin toivovat. Puitelain mukaan järjestelyvastuu kuuluu kuitenkin LUSTin lautakunnalle (vrt. Lohjan toimielimelle). Sen lisäksi LUST ja LUS tarjoavat takuuvarmasti kaksikielistä palvelua ilman eri järjestelyjä. Koska perussairaanhoidon ja alueellisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen on ollut Inkoolle keskeinen lähtökohta, voi Lohja-malli johtaa siihen, että Inkoo sen epäsuorana seurauksena ja tahtomattaan myös vaihtaa sairaanhoitoaluetta.

29 29 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA YHTEENSÄ 23,3 32,9 12,9 RAASEPORI ALUEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HANKINNAT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO RAASEPORI Ostot kuntayhtymiltä 8,7 16,9 5,2 11,1 5,6 47,5 Ostot yksityisiltä tuottajilta 9,7 1,9 1,2 2,9 1,3 17 YHTEENSÄ 18,4 18,8 6,4 14,0 6,9 64,5 HANKAITAPALVEJUJEN OSUUS % Ostot kuntayhtymiltä Ostot yksityisiltä tuottajilta YHTEENSÄ KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO 30. Kuntayhtymät (HUS ja Kårkulla) tai yksityiset tuottajat (lähinnä Folkhälsan) ostavat yli puolet Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa tuotetuista sosiaalija terveyspalveluista. Karjaa hankkii tätä nykyä jo lähemmäs 80 % ja tuottaa itse ainoastaan 20 %. 31. Hoidon jakaminen tilaaja- ja tuottajatehtäviin merkitsee muutoksia päätöksentekoon ja hallitusten, lautakuntien ja johtokuntien työskentelyyn. Tilaajatoiminto on ensi sijassa poliittinen prosessi, mutta se edellyttää vankkaa osaamista tarpeista, markkinoista ja lainsäädännöstä. Tuottajana toimiminen vaatii tietoa hoidosta, mutta myös elinkeinotoiminnan ja talouden osaamista. Kunnan on voitava paremmin hyödyntää kilpailuttamista (virat, oheispalvelut, tilat, hallinto), kehittää konsernijohtamista, luoda kannustimia (non profit/ for profit) ja minimoida byrokratiaa. Kunnalla tulee olla pitkän tähtäimen strategia ja sen on

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua

KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua KUUMA johtokunta SOTE-lausuntotarkastelua 27.1.2016 KESKI-UUDENMAAN SOTE SELVITYKSEN LAUSUNTO Uudenmaan itsehallintoalueen on tarpeen organisoitua sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta itsehallintoalueen

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Työvaliokunta Toimeksianto 2

Työvaliokunta Toimeksianto 2 Työvaliokunta 14.3. Toimeksianto 2 17.3.2014 Page 1 Tarkastelkaa toimeksiannon 1 perusteella mitä seikkoja tulisi sisältyä Karhusopimukseen Toimenpiteet ja tavoitteet Kilpailukyvyn edistämiseksi Palveluiden

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/

KH liite n:o 2/ VALT liite n:o 2/ KH liite n:o 2/4.12.2012 VALT liite n:o 2/13.12.2012 Sivu 2 / 5 1 VALIOKUNNAT Pudasjärven kaupungin valiokunnat osallistuvat kaupungin päätöksien valmisteluun valtuustolle, kaupunginhallitukselle tai virkamiehille.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere

Pirkanmaan kuntapäivä Tampere Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa.

Niiltä osin kuin tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai muu ulkopuolinen toimija, sosiaali- ja terveyslautakunta toimii ko. palveluiden tilaajan roolissa. Riihimäen kaupunki JOHTOSÄÄNNÖT SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 26.1.2015 Voimaantulo 1.4.2015 1. LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimialan

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus

Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Kaupunkistrategian valmistelu ja vuorovaikutus Strategiapäällikkö Marko Karvinen 2.5.2017 asukasilta 1 Kaupunkistrategia Helsingissä Uusi kuntalaki määrää kuntastrategiasta Johtamisjärjestelmän uudistamisessa

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki

Ratkaisun avaimet omissa käsissä. Maakuntaliiton tilaisuus Pieksämäki Ratkaisun avaimet omissa käsissä Maakuntaliiton tilaisuus 11.5.2016 Pieksämäki Tilanteen kehitys Talous oli vakavasti kriisiytymässä Talouden muutos tapahtui vuonna 2011 tulos romahti vuodessa edellisen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Lauri Tanner 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos

Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Hämeenlinnan seudun seutuyhteistyö Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos Kaupunkiseutupalautetilaisuus 3.4. Messukeskus Kehittämispäällikkö Aija Tuimala PARAS -valmistelu Hämeenlinnan

Lisätiedot

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali

Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 3.-4.10.07 Naantali Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus vammaispalveluiden järjestämiseen ja vammaisten ihmisten asemaan kunnassa Martti Lähteinen 1 Norjan

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot