Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti"

Transkriptio

1 1 Julkaisuvapaa klo (kohdat on numeroitu kappaleittain käsittelyn helpottamiseksi) Selvitys Raaseporin kaupungin perustamisesta: Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan kuntien yhdistämisneuvottelujen ensimmäinen raportti

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 2. VISIO JA TAVOITTEET 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 4. HENKILÖSTÖRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 6. RAASEPORIN SIVISTYSTOIMI 7. YHDYSKUNTATEKNINEN SEKTORI 8. HALLINTO JA PÄTÖKSENTEKO

3 3 1. MIKSI KUNTALIITOSTA TARVITAAN? 1.1 Kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen yleiset lähtökohdat 1. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämiseksi laadittu ja voimaan astunut uusi puitelaki edellyttää, että terveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalihuolto hoidetaan kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa on vähintään asukasta. Alle asukkaan kuntien on siis liityttävä yhteen, siirrettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai muodostettava kuntayhtymä, joka ottaa vastatakseen toiminnasta. 2. Hallituksen tavoitteena on muodostaa vahvempia, vähintään asukkaan kuntia. Laajemmalla asukaspohjalla halutaan turvata laadukkaat palvelut kaikille kansalaisille. Lain hengen mukaista on muodostaa pendelöintialueen tai muita toiminnallisia kokonaisuuksia kattavia kuntia virkaan astunut uusi hallitus vahvisti hallitusohjelmassaan, että puitelaissa mainitut kriteerit, esim asukasta, sekä uudistuksen aikataulu pätevät kaikilta osin ja että hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan uudistuksen toteutumista. 3. Millään Raaseporin viidestä kunnasta (Hanko, Tammisaari, Pohja, Karjaa, Inkoo) ei ole yksinään yli asukasta. Niiden on joko yhdistettävä sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkuntaan tai kuntayhtymään tai yhdistyttävä asukaskriteerin saavuttamiseksi. 4. Kaikki Raaseporin viisi kuntaa ovat yhdessä laatineet ehdotuksen sosiaali-, perussairaanhoidon ja terveydenhuollon yhdistämiseksi yhdeksi alueorganisaatioksi, jonka osaomistajana on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS). Projektin nimi on LUST (Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveyshanke). HUSin hallitus päätti helmikuussa 2007, ettei sairaanhoitopiiri suostu organisoimaan alueellista sairaanhuoltoa yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa kuntien yhteisen liikelaitoksen puitteissa. LUST-projekti keskittyi sen jälkeen perusterveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, samalla kun erikoissairaanhoidon kehittäminen ja LUSin ja Lohjan sairaalan välisen yhteistyön koordinointi jätettiin LUSin lautakunnalle. 5. Samat viisi kuntaa laativat vuoden 2006 keväällä esiselvityksen Raaseporin suurkunnan muodostamisen edellytyksistä. Tammisaari, Karjaa ja Pohja päättivät syksyllä 2006 jatkaa selvitystyötä tavoitteenaan muodostaa uusi Raaseporin kunta. Hanko ja Inkoo päättivät jäädä odottavalle kannalle kuntaliitoksen suhteen, mutta ne osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevaan yhteistyöhön. 1.2 Kunta- ja palvelurakenteen kehittämisen aikataulu 6. Kuntien tulee vuoden 2007 elokuun loppuun mennessä jättää hallitukselle täytäntöönpanosuunnitelma siitä, miten ne aikovat järjestää palvelut ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon vuotta 2015 silmällä pitäen. Niillä kunnilla, jotka aikovat yhdistyä on aikaa joulukuuhun 2007 jättää

4 4 täytäntöönpano-suunnitelmansa. Hallituksen aikataulu edellyttää siksi, että kaikkien kuntien on valtuustotasolla ennen kesää otettava kantaa toiminnan organisointiin Perustelut kuntien yhdistymiselle 7. Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan strateginen yhdentyminen luo paremmat edellytykset tarjota kuntalaisille paremmat mahdollisuudet hyvään elämään myös tulevaisuudessa asukkaan kunnalla on paremmat edellytykset turvata palvelut, paremmat resurssit elinkeinopolitiikan ja markkinoinnin kehittämiseksi. Isompi kuntaa tarjoaa lisää näkyvyyttä ja puhtia kilpailuissa muiden isompien kuntien kanssa. 8. Puitelaissa esitetty vaatimus, että alle asukkaan kuntien on organisoitava sosiaali- ja terveydenhuoltonsa isäntäkunnan tai kuntayhtymän puitteissa koskee kaikkia Raaseporin alueen kuntia. Se merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö siirretään toiseen kuntaan tai kuntayhtymään.yli puolet kuntien talousarvioista koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Kun enemmän kuin puolet toiminnasta yhdistetään, voidaan kysyä onko edelleenkin perusteltua ylläpitää entistä kunnallista hallintoa puolta pienemmälle toiminnalle. Koska Tammisaari, Karjaa ja Pohja suosivat sosiaali- ja terveydenhuollossa isäntäkuntamallia, kuntien yhdistyminen tuntuu kaikkein demokraattisimmalta, kustannustehokkaimmalta ja rationaalisimmalta vaihtoehdolta. 9. Erikoissairaanhoito, toisen ja kolmannen asteen ammattikoulutus sekä ympäristöterveydenhuolto vaativat vieläkin isomman väestöpohjan, eli asukasta. Sosiaali- ja terveydenhuollosta tuotetaan kokonaista 80 % tänään paikallisesti tai alueellisesti Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella, ja vähemmän kuin 20 % HUSin muissa yksiköissä. Uudella kunta- ja palvelurakenteella halutaan myös turvata alueen tarpeet tyydyttävän kustannustehokkaan erikoissairaanhoidon säilyminen alueella. Kuntaliitoksen tarkoituksena on organisoida hoitoketjut alueen hoidon kannalta optimaalisella tavalla. 10. Teknologinen kehitys puhuu myös yhteisten ratkaisujen puolesta. Silloin on kyse tukitoiminnoista, kuten kiinteistönhoidosta, tieto- ja puhelinpalveluista. Uudet, laaduntarkkailua ja hankintaa koskevat määräykset edellyttävät laajempaa erikoisosaamista. Isommalla kunnalla voi olla suurempi valikoima asiantuntijoita ja se voi paremmin säilyttää houkuttavuutensa työnantajana. 11. Valtion hallinto järjestetään isompiin yksiköihin, joissa Raaseporin alue parhaassa tapauksessa voi jatkaa omana hallintoyksikkönä (esim. työvoimahallinto). Raaseporin ja Turunmaan (Åboland) yhdistäminen voi toimia kaksikielisenä ratkaisuna, jonka takamaat on isommat kuin Raaseporin. Hallituksen lähtökohtana valtion hallinnolle on monissa tapauksissa jakaa maa alueeseen, mikä merkitsee hallintoalueita, jotka kattavat Raaseporin ja Lohjan alueen tai koko läntisen Uudenmaan jonka keskuksena on Espoo. Kuntien yhdistyminen antaa paremman neuvotteluaseman valtion palvelujen turvaamiseksi Raaseporissa. 12. Lähialueen kuntarakenne on keskittymässä muutaman isomman paikkakunnan ympärille. Lännessä Kemiönsaaren kolme kuntaa ovat päättäneet yhdistyä. Pohjoisessa kymmenen kuntaa pohtia yhdistymistä Salon ympärille. Salonalueen kunnat ottavat kantaa ehdotukseen kukin omassa valtuustossaan Uudella Salo-

5 5 kunnalla on asukasta ja siitä tulee Tammisaaren ja Pohjan naapuri. Luoteessa yhdistymiskeskustelut käydään Lohjan, Sammatin ja Karjalohjan kesken. Idässä yhteistyöstä keskustelevat Siuntio ja Lohja/Kirkkonummi. Tulevaisuuden kuntakartalla lounaisessa Suomessa on vähemmän kuntia, niiden joukossa Salo, Raasepori ja Lohja. 13. Tällä uudella kuntakartalla Raaseporin kaupungilla on paremmat resurssit ja enemmän kykyä kilpailla isompien naapurikuntien kanssa kuin Tammisaaren, Pohjan ja Karjaan peruskunnilla yksinään. 14. Raasepori muodostaa oman työmarkkina-alueen. Vuorovaikutus ja yhteistyö Hangon ja Inkoon kanssa on vilkasta. 15. Nykyiset kuntarajat eivät noudata luonnollisia asutus- ja pendelöintikuvioita. Uudessa kunnassa on mahdollista kehittää houkuttelevia asuinalueita nykyisten kuntarajojen yli, erityisesti Karjaalla-Pohjassa.. Kaikki aiemmat kuntakeskukset voidaan säilyttää ja niiden identiteettiä voidaan jopa vahvistaa hallinnon yhdistämisestä huolimatta. 16. Uudella kunnalla tulee olemaan selkeästi kaksikielinen profiili ja turvaamaan kaksikieliset palvelut pitkälle tulevaisuuteen. 17. Kaikilla kunnilla on kumulatiivinen alijäämä, joka on yhteensä 20 m ja kuntien yhdistyminen toisen arviolta 9 m :n yhdistymisavustuksen. Kumulatiivinen alijäämä on hoidettava. Jos yhdistyminen tapahtuu myöhemmin, avustus supistuu asteittain. Yhdistymisen ansiosta on mahdollista tehostaa hallintoa ja eliminoida päällekkäisiä hallintorutiineja ja tukitoimintoja. Uudessa Raaseporin kaupungissa olisi kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kassa ja johto. Vaikutusmahdollisuudet säilyisivät kunnallisen demokratian kautta valtuustossa ja lautakuntien ansiosta lähellä yksityisiä kansalaisia. 19. Organsaatiomuutokset ja uudelleenjärjestelyt aiheuttavat aina epävarmuutta henkilöstössä ja alentavat väliaikaisesti tuottavuutta. Siksi on tärkeää, että yhdistymisprosessi voidaan viedä läpi ehdotetussa aikataulussa, jotta henkilöstö viimeistään vuoden 2007 päättyessä pääsee jyvälle uuden hallinnon rakenteesta, jotta mahdollisista tuottavuuden notkahduksista tulisi mahdollisimman lyhytaikaisia. 20. Useimmista muista kuntaliitoksista poiketen nimi on alusta alkaen ollut selvä Kunnan nimeksi tulee Raasepori. Jatkossa puhutaan Raaseporin kaupungista, kun on kyse Tammisaari-Karja-Pohjasta sekä Raaseporin seudusta, kun on kyse Raaseporista sekä Hangosta ja Inkoosta. Raaseporin seutua kutsutaan tilastoyhteyksissä virallisesti Tammisaaren talousalueeksi (Tammisaaren seutu) Selvityksen mandaatti ja ehdotukset 21. Tammisaaren kaupunki, Karjaan kaupunki ja Pohjan kunta päättivät syksyllä 2006 selvittää edellytyksiä luoda strategisella yhdistymisellä Raaseporin kaupunki alkaen.

6 6 22. Tunnusteluista on vastannut ohjausryhmä, jolla on ollut seuraava kokoonpano: 23. Tammisaari: Thomas Blomqvist (Rkp), varajäsen Henrik Lindholm (Rkp). Pirkko Grönroos (Rkp), varajäsen Anders Lindström (Rkp), Lauri Metsämäki (sdp), varajäsen Ulf Heimberg (Sdp), Jaana Tasanko (Sdp), varajäsen Asta Seppänen (Sdp) ja Håkan Enberg (Meidän Tammisaari), vasajäsen Tage Malm (Meidän Tammisaari) sekä kaupunginjohtaja Mårten Johansson. 24. Karjaa:.Mikko Luukkonen (Sdp), vasajäsen Jorma Saaristo (Sdp), Harry Yltävä (Vasemmistoliitto), varajäsen Holger Wickström (Sdp), Fredrika Wickström (Rkp), varajäsen Anders Walls (Rkp), Dan Johansson (Rkp), varajäsen Kestin Ilander (Rkp) ja Åke Rosenlöf (sitoutumaton), varajäsen Berndt Sjöström (sitoutumaton) sekä kaupunginjohtaja Kaj Lindholm. 25. Pohja: Nina Lindroos-Holmström (Sdp), varajäsen Håkan Ekström (Sdp), Ari-Pekka Lundén (Sdp), varajäsen Leena Ruusunen (Sdp), Roger Hafström (Rkp), varajäsen Yngve Mannström (Rkp), Soili Ojanen (Rkp), varajäsen Ulla Ljunggren-Färm (Rkp), ja Rauno Sairinen (Vihreät), varajäsen Maija-Liisa Kairo (Vihreät) sekä kunnanjohtaja Jyrki Hakkarainen. 26. Ohjausryhmä valitsi puheenjohtajiston puheenjohtajana Thomas Blomqvist (Tammisaari) ja varapuheenjohtajina Harry Yltävä (Karjaa sekä Nina Lindroos- Holmström (Pohja). Kaupungin- ja kunnanjohtajat Mårten Johansson, Jyrki Hakkarainen ja Kaj Lindholm vastasivat valmistelusta. Hallintopäällikkö Thomas Nieminen Pohjasta kutsuttiin sihteeriksi. Ohjausryhmä laajeni marraskuussa kolmella henkilöstön edustajalla. 27. Ohjausryhmä asetti tavoitteekseen uuden Raaseporin kunnan luomisen. Uudella kunnalla tulee olemaan offensiivinen kasvustrategia. Sen tulee olla oppiva organisaatio. Tavoitteena on saattaa talous tasapainoon ja pitää se tasapainossa. Lisäksi sovittiin jo lähtökohtaisesti, että valtion yhdistymisavustus varataan kolmen kunnan kumulatiivisen alijäämän lyhennyksiin. 28. Työt käynnistyivät 30. marraskuuta Tavoitteena on, että selvitys esitellään kolmen kunnan valtuustojen jäsenille yhteisessä kokouksessa tiistaina 8. toukokuuta 2007 klo Kunkin kunnan valtuutettujen on tarkoitus ottaa kantaa ehdotukseen kesäkuun aikana ja siten tehdä tarvittavat päätökset hallituksen kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen asettaman aikataulun puitteissa. 29. Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä 11 kertaa ja järjestänyt kaksi seminaaria, joihin myös varajäsenet ovat osallistuneet. 30. Eri sektoreiden alustustyö on laadittu työryhmissä, joiden raporteista ovat vastanneet seuraavat henkilöt: o Strategiset tavoitteet ja analyysit (Kaj Lindholm) o Elinvoiman kehittäminen (Mårten Johansson) o Talouden turvaaminen(lauri Metsämäki) o Henkilöstöresurssien kehittäminen (Jyrki Hakkarainen)

7 7 o Teknisen sektorin palvelun tavoitteet (Kukka-Maaria Luukkonen) o Koulutus (Bob Karlsson) o Yhteinen IT-järjestelmä (Samuel Nissfolk) o Päätöksentekojärjestelmät ja asioiden hallinta (Jyrki Hakkarainen) o Kunnan imago, arvot ja signaalit (Mårten Johansson) 31. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin mallia kehitetään Länsi-Uudenmaan sosiaali- ja terveysprojektin (LUST) ohjausryhmässä. Tämä raportti sisältää ainoastaan Tammisaaren, Karjaan ja Pohjan yhteiset organisaatiomallia koskevat lähtökohdat. LUST-ryhmän puheenjohtajaa, kunnanjohtaja Jarl Boströmiä on kuultu kahdesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta. 32. Ohjausryhmä on jokaisen kokouksen jälkeen tiedottanut lehdistölle yhdistymiskeskusteluista sekä on avannut oman kotisivun Se on avoinna yleisölle ja sisältää keskeisimmät Raaseporia koskevat puheenvuorot. 33. Raportin sisältö on rakennettu niin, että raportti voi toimia pohjana kuntien täytäntöönpano-ohjelmalle, joka on jätettävä hallitukselle joulukuussa Sen tulee myös toimia kuntajakolain edellyttämän kunnan palvelurakennetta koskevan suunnitelman pohjana. 34. Ohjausryhmä esittää, että kunkin kolmen kunnan valtuustot ottavat kantaa kuntaliitokseen samana päivänä, 18. kesäkuuta Päätösperusteen tulee kuntajakolain 9 mukaan sisältää sopimuksen siitä, miten hallinto ja palvelut järjestetään uudessa kunnassa. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten kuntien palvelurakenteet yhdenmukaistetaan kannattavuuden ja tehokkuuden kohentamiseksi. 35. Ohjausryhmä laatii toukokuun aikana sopimuksen valtuustotyön pohjaksi. 36. Ohjausryhmä ehdottaa, että Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kunnat muodostavat uuden Raaseporin kunnan alkaen ja ryhtyvät toimenpiteisiin uuden kunnan muodostamiseksi. 37. Jos kaikki kolme kuntaa hyväksyvät kuntaliitosta koskevan sopimuksen alkaen ja prosessi jatkuu seuraavasti: 38. Kunnat pyytävät sisäministeriötä muuttamaan kuntajakoa siten, että se merkitsee uuden kunnan muodostamista. 39. Kunnat pyytävät lääninhallitusta nimittämään organisaatiotoimikunnan, joka vastaa uuden kunnan hallinnon järjestämisestä. Lääninhallitus asettaa organisaatiotoimikunnan ja toimikunta hoitaa valmistelut kunnan hallinnon järjestämiseksi kunnes vaalitulos on vahvistettu ja kunnan hallitus on valittu. Organisaatiotoimikunta voi aloittaa työnsä jo ennen kuin se on muodollisesti valittu. 40. Kunnat jättävät joulukuuhun 2009 mennessä valtioneuvostolle yhteisen puitelain mukaisen täytäntöönpanosuunnitelman. Organisaatiotoimikunta järjestää uuden kunnan hallinnon siten, että uusi kunta voi aloittaa toimintansa

8 41. Yhteinen keskusvaalilautakunta järjestää kunnallisvaalit lokakuussa 2008, mutta kustannukset budjetoidaan asianomaisen kunnan talousarvioon. 8

9 9 2. VISIO JA TAVOITTEET 2.1. Raaseporin, mahdollisuuksien kaupungin visio 1. Raaseporin kaupunki asukasta vuonna 2030 on osa Helsingin metropolialuetta. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet hyvään elämään toimivissa yhdyskunnissa, joilla on oma identiteetti ja vahvat sosiaaliset verkostot. Raasepori tarjoaa palveluita niin suomen kuin ruotsin kielellä, ja siitä on tullut yksi Itämerenalueen toimijoista. Moottoritien ja kaksiraiteisen rantaradan ansiosta ovat pääkaupunkiseudun työmarkkinat ja palvelut vain 40 minuutin matkan päässä. Hyvä sijainti ja yritteliäät asukkaat ovat luoneet uusia työpaikkoja Toimintaympäristö 2. Raaseporin kaupungilla on hyvä sijainti Helsingin ja Turun välissä. Metropolialueen työmarkkinat ja palvelujen kysyntä ovat voimavara kunnalle. Sama koskee Hangon ja Inkoon satamia. 3. Ympärillä on kolme taloudellisesti vahvaa kuntaa: Kirkkonummi, Lohja ja Salo. Kirkkonummi ( asukasta) ja Lohja ( asukasta) voidaan nähdä Raaseporin kaksikielisinä kilpailijoina metropolialueen tulevan kasvun jaossa. Niillä on Raaseporiin verrattuna kilpailuetuna ennen kaikkea sijainti lähempänä Helsinkiä Raaseporin kaupungin strategia 4. Jotta Raaseporin kaupungin visiosta tulisi totta, on ryhdyttävä seuraaviin toimenpiteisiin: 5. Liikenneyhteyksiä kantatie 51, valtatie 25, rantarata ja Hanko Hyvinkää-rata tulee kehittää ja kaupungin tulee tarjota hyviä ICT-ratkaisuja. 6. Kaupungin koulutuslaitoksia vahvistetaan ja profiloidaan: Ruotsinkielisellä ammattikorkeakoulu Novialla on yhteistyössä Åbo Akademin kanssa mahdollisuus kehittyä yhtenä johtavista korkeakouluista Itämeren alueen merellisellä rannikkoseudulla. Muita tärkeitä yksiköitä ovat Karjaan Kurssikeskus, Västra Nylands yrkesinstitut yhteistoiminnassa lohjalaisen LUKK:n kanssa sekä Västra Nylands folkhögskola. Suomenkielistä ammatillista koulutusta tulee kehittää, jos halutaan houkutella muuttajia ja parantaa yritysten kilpailukykyä. 7. Kaupungin taajamia, hyvää asuinympäristöä ja palveluita kehitetään, jotta ne antavat mahdollisuudet työhön ja hyvään elämään: Tammisaaren (Saaristokaupunki) ja Karjaan (Puutarhakaupunki) kaupalliset ja muut palvelut houkuttavat muuttajia, samoin kuin Fiskarsin ja Mustion ruukit. Kunnassa/seudulla toimivat sairaalat oikein mitoitettuina ovat kunnalle voimavara, ja samoin myös yksityinen sosiaali- ja terveydenhuollon tarjonta. 8. Lisäpanostus kulttuuriin ja harrastuksiin vahvistaa identiteettiä ja yhteenkuuluvuutta sekä ihmisten välisiä verkostoja: Uimahalli, jäähalli (suunnitteilla), musiikkiopisto, golfradat, hevostallit, urheiluareenat, laskettelukeskus, keilailu, kirjastot, kansalaisopisto ja Kirjapainoteatteri (Tryckeriteatern) antavat mahdollisuuksia

10 10 aktiiviseen elämään. Vanha kaupunki, Fiskarsin ruukki, Mustion Linna, Raseborgopisto ja Kisakeskus luovat edellytyksiä matkailuelinkeinolle, samoin kuin saaristo ja kulttuurimaisema. 9. Raaseporin kaupungin hallinnossa toimitaan rinnakkain suomen ja ruotsin kielellä. Molempia kieliä käytetään kaupungissa tasapuolisesti asukkaiden palvelemiseksi sekä avoimen ja monikulttuurisen, vähemmistöjen tarpeet huomioon ottavan kaupungin leiman vahvistamiseksi Asukkaitten palvelutarpeet 10. Tammisaaren ja Karjaan kaupunkien sekä Pohjan kunnan yhteenlaskettu väkiluku on Tästä 0 14-vuotiaiden osuus on n. 17 % ja 65 vuotta täyttäneiden osuus 19 %. 11. Raaseporin kaupungin väestön odotetaan kasvavan nykyisestä :sta :een vuoteen 2015 mennessä ja :een vuoteen 2030 mennessä eli prosentin vuodessa. Tämä merkitsee, että lasten osuus asukkaista tulee olemaan n. 19 % ja ikäihmisten n. 18 %. Aktiivisella maankäytön suunnittelulla, riittävällä tonttitarjonnalla ja vuokraasuntotuotannolla tulee olemaan keskeinen merkitys väestöennusteen (+1 % vuodessa) toteutumiselle. 12. Kunnan tavoitteena on hyvät ja oikein mitoitetut palvelut. Kustannusten osalta painopiste tulee kaikesta huolimatta olemaan vuoteen 2015 asti hoito- ja hoivapalveluissa. Palvelutarjonnan ohjaamiseksi ja talouden saamiseksi hallintaan kunnan on välttämättä käytettävä tunnuslukuja (esim. balanced score-card eli tasapainotettu tuloskortti) päätöksenteossa ja budjetoinnissa Elinkeinoelämää ja työllisyyttä koskevat tavoitteet 13. Raaseporin kaupungin elinkeinoelämä koostuu olennaiselta osin pienestä ja keskisuuresta teollisuudesta (20 60 työntekijää) sekä yksityisistä ja julkisista palveluista. Kunnan suurin ja kansainvälisesti tunnetuin yritys on Pinjaisissa toimiva Fiskars Brands Finland, ja toiseksi suurin on IDO/Sanitec Tammisaaressa. Suurimpien yritysten joukkoon kuuluvat myös karjaalaiset Sisu Auto ja SBA Interior sekä Tammet Tammisaaressa. 14. Raaseporin kunnan suurimmat työnantajat ovat: - Raaseporin kunta (1350) - Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue (650) - Fiskars Brands Finland (450) - Folkhälsan Raseborg (400) - IDO/Sanitec (300) - Sisu Auto (200) - Ammattikorkeakoulu Novia (150) - Uudenmaan prikaati (150) - SBA Interior (120) - Tammet (100) - Karjaan Kurssikeskus (60)

11 Raaseporin kaupungin elinkeinoelämää on kehitettävä ja vahvistettava, jotta pystyttäisiin vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Keskuskauppakamari listasi vuonna 2005 yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Niitä olivat: - työvoiman saatavuus - liikenneyhteydet - markkinoiden läheisyys - turvallinen elinympäristö - paikkakunnan määrittäminen kasvukeskukseksi. 16. Kolmella ensin mainitulla on ratkaiseva merkitys yritysten etabloitumisessa ja olemassa olevien yritysten kehittämisessä. Se merkitsee, että väestönkasvu ja koulutus ovat erityisen tärkeitä asioita Raaseporin kaupungissa. Sama koskee infrastruktuurin kehittämistä kaupungin alueella samoin kuin kaupunkiin ja sieltä pois teitä, rautateitä, tietoliikennettä sekä kaupungin asuinympäristöä ja palveluja. Taajamilla ja kasvukäytävillä tulee olemaan suuri merkitys elinkeinoelämän kehitykselle. 17. Raaseporin kaupunki sijaitsee 75 kilometrin päässä Helsingistä, mikä antaa hyvät mahdollisuudet käydä työssä pääkaupunkiseudulla, esim. junalla. Siitä huolimatta elinkeinoelämän kehityksen painopiste on kunnan omalla alueella, ja sukkulointi voi olla lisäresurssina asukkaiden työllisyyden turvaamisessa. Raaseporin kunnan tulee kokeilla uusia otteita esim. muotoilun, rakentamisen, bioenergian ja etätyön alueilla aktivoidakseen elinkeinoelämää. Kaupunki hyödyntää Raaseporin elinkeinokeskusta ja Eteläkärjen uusyrityskeskusta elinkeinoelämän tukipalvelujen tuottajina yhteistoiminnassa yritysten, yrittäjäyhdistysten ja valtion laitosten kanssa. 18. Kaupungin tulee asennoitua myönteisesti ja kannustavasti yrityksiin ja yritysten sijoittautumiseen alueelle sekä aktiivisiin, osaaviin asukkaisiin Raaseporin kaupungin kasvukäytävät 19. Infrastruktuuri 20. Kantatie 51 ja rantarata muodostavat kaupungin kasvukäytävän Helsingin suuntaan. Kantatie 51 tulee rakentaa moottoritieksi Kirkkonummen ja Karjaan välillä ja rantarata tehdä kaksiraiteiseksi vastaavalla osuudella. 21. Valtatie 25 ja Hanko Hyvinkää-rata muodostavat kunnan toisen kasvukäytävän Hangon ja Lohjan suuntaan. Valtatien 25 liikenneturvallisuutta tulee parantaa ja Hanko Hyvinkää-rata sähköistää. 22. Kunnallistekniikkaa kehitetään kunnan taajamien (Tammisaari ja Karjaa) välillä ja koko seudulla (Tammisaari ja Hanko); ICT-resursseja kehitetään ja kunnan energiahuoltoa vahvistetaan.

12 Asuin-, palvelu- ja työpaikka-alueet: 24. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen keskitetään olemassa olevaan infrastruktuuriin ja taajamiin. Tämä tarkoittaa kasvukäytäviä ja taajamia Tammisaaressa (keskusta, Gammelboda, Skogby, Kisa, Österby, Horsbäck ja Koivuniemi), Karjaalla (keskusta, Gålisjö, Mustio, Malmkulla ja Läpp/Bäljars) sekä Pohjassa (Kirkonkylä, Pinjainen, Pentby ja Fiskars). Suunnittelun ja rakentamisen edellytyksiä edistetään myös maaseudulla, ensisijaisesti kylissä. 25. Matkailureitit ja kulttuurimaisemat: 26. Kaupungin ruukit ja linnat (Fiskars, Pinjainen, Mustio ja Raasepori) yhdistävä reitti on resurssi, jonka pohjalta matkailuelinkeinoa voidaan edistää, samoin Tammisaaren saaristo ja Vanha kaupunki. Saaristo ja kulttuurimaisema ovat samalla arvokkaita voimavaroja kuntalaisten virkistystä ja ulkoilua ajatellen. 27. Maankäytön, asumisen, elinkeinoelämän ja infrastruktuurin kehittämisen painopisteet dokumentoidaan erityisessä suunnitelmassa, joka kattaa koko Länsi-Uudenmaan. Suunnitelma viedään kuntien valtuustojen hyväksyttäväksi elokuussa 2007, ja sitä tullaan hyödyntämään toteuttamissuunnitelman laadinnassa sekä viranomaistyössä investointien priorisoinnin pohjana.

13 13 3. TALOUDEN TURVAAMINEN 1. Lähtökohtina uuden kunnan resurssien arvioinnissa ovat vuoden 2006 tilinpäätös, vuoden 2007 talousarvio ja kuntien taloussuunnitelmat lähivuosille. Yhteenlasketun talousarvion loppusumma vuodelle 2007 on 134 miljoonaa euroa. 2. Talousarvio sisältää uusia investointeja 22,4 miljoonalla eurolla, josta noin 80 % rahoitetaan uudella, samansuuruisella lainalla. Laskettu kokonaislainasumma on 64,8 miljoonaa euroa vuoden 2007 tilinpäätöksessä. Lainaa on siten asukasta kohti keskimäärin 2 268,5 euroa, maan keskiarvo vuona 2006 tulee olemaan noin asukasta kohti. Yhteenlasketut varat taseiden mukaan ovat 126,6 miljoonaa euroa. Kertynyt alijäämä nousee laskelmien mukaan 19 miljoonaan euroon vuoden 2007 tilinpäätöksessä, mikä on 664 euroa asukasta kohti. 3. Verotulot asukasta kohti Raaseporin kunnassa ovat pienemmät (2 430 euroa vuonna 2005) kuin lähikunnissa ja pienemmät kuin Uudenmaan kunnissa keskimäärin (2 960 euroa). Lisäksi tulevat yhteisöverot, jotka vaihtelevat kunnittain. Raaseporin osalta lisäystä tulee noin 120 euroa asukasta kohti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset 2005, /as. Tammisaari Karjaa Pohja Manner-Suomi Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhusten huolto ym. 1) Lasten päivähoito Muu sos.- ja terv.toimi 4. Taloustyöryhmän selvitys osoittaa, että etenkin sosiaali- ja terveydenhoidon ja opetuksen toimintamenot ovat suuremmat kuin koko maassa ja Uudellamaalla keskimäärin. Erityisen suuria erot ovat vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Korkeammat kustannukset voidaan osittain selittää ikärakenteella, mutta ne johtuvat

14 14 suurelta osin myös siitä, että raskaat rakenteet suosivat laitoshoitoa sen sijaan että avohuoltoon sijoitettaisi tuntuvasti. 5. Opetuksen osalta selitetään korkeampia kustannuksia sillä, että kouluverkko on hajaantunut pieniin yksiköihin, joissa yksikköhinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin suurissa yksiköissä. Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp Tammisaari Karjaa Pohja Koko maa 6. Talouden tasapainottamiseksi ohjausryhmä ehdottaa, että 8,9 miljoonan yhdistymisrahat käytettäisi kokonaisuudessaan peittämään osa kertyneestä 19 miljoonan euron alijäämää. Ohjausryhmä katsoo lisäksi, että jäljelle jäävät 10 miljoonaa euroa johtavat tarpeeseen supistaa Raaseporin kunnan vuosittaisia käyttökustannuksia 2 miljoonalla eurolla seuraavina viitenä vuotena. Rationalisointitarve on luokkaa 2 % käyttömenoista. Koska yhteenliittymisen eräs syy on tehostaa hallintoa ja toimintoja, voidaan uudelta kunnalta odottaa ainakin vastaavan suuruisia säästöjä käyttömenoissa. 7. Ohjausryhmä lähtee siitä, että uusi kunta pystyy tasapainottamaan taloutensa 20 % veroprosentilla. 8. Ohjausryhmä tähdentää, että kuntien on vuosien 2007 ja 2008 aikana pidettävä tiukkaa budjettikuria jotta kertynyt alijäämä ei enää lisäänny.

15 9. Ohjausryhmä ehdottaa, että kiinteistöjen kunto inventoidaan vuona 2007 siten, että kiinteistöjen tekninen arvo, hankinta-arvo ja saneerausvelat arvioidaan samoin perustein kaikissa kolmessa kunnassa. 15

16 16 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro budgeter 2007 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare (budgeterat antal ) (verkligt antal ) (verkligt antal ) Resultaträkning Verksamhetsbidrag Skatte % 21,00 % 19,75 % 20,00 % Fastighetsskatt - allmän 0,70 % 0,60 % 0,30 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,85 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 1,00 % - kraftverk 2,50 % 0,00 % 2,50 % - obebyggd byggn. 3,00 % Skatteinkomster kommun företag fastighet / invånare (euro) kommunalskatt företag fastighet kommunalskatt / person (om alla hade 20 %) Statsandelar / invånare (euro) Skatter+statsandelar / invånare Skatter+ statsandelar i förhållande till landets (=100) och Nylands (=101) medeltal : Övriga finansiella poster Årsbidrag Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag)

17 17 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Resultaträknings scenarion 2007 med tre olika skatteprocenter Raseborg TOTALT invånare Scenario Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Fastighetsskatt - allmän 0,60 % 0,60 % 0,60 % - fast bostad 0,30 % 0,30 % 0,30 % - övr.byggn. 0,90 % 0,90 % 0,90 % - kraftverk 0,00 % 0,00 % 0,00 % - obebyggd byggn. Skatteinkomster kommun företag fastighet / invånare (euro) kommunalskatt företag fastighet Statsandelar Övriga finansiella poster Årsbidrag Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag) En förändr. på X % => förändring i tusen euro 0,25 % = 985 tusen 0,1 % = 291 tusen 426 tusen 94 tusen

18 18 Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo Sammansatta "Tryggandet av ekonomin" tusen euro bokslut 2006 Resultaträkning Karis Ekenäs Pojo TOTALT invånare Resultaträkning Verksamhetsbidrag Skatte % 21,00 % 19,00 % 20,00 % Skatteinkomster kommun Statsandelar Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag) Kommunsamgång Ekenäs, Karis, Pojo "Tryggandet av ekonomin" tusen Raseborg TOTALT invånare Resultaträknings scenarion 2006 med tre olika skatteprocenter (baserade på kommunernas bokslut) Scenario Resultaträkningsscenarion Verksamhetsbidrag Skatte % 19,75 % 20,00 % 20,25 % Skatteinkomster kommun Statsandelar Avskrivningar Över/underskott (exkl.samg.bidrag)

19 19 Investoinnit Nettoinvestoinnit kolmen kunnan taloussuunnitelmissa vuosille : 2007: Tammisaari 12,0 milj. Karjaa: 7,1 milj. Pohja: 3,2 milj. Yhteensä: 22,3 milj. 2008: Tammisaari 14 milj. Karjaa: 2,5 milj. Pohja: 1,5 milj. Yhteensä: 18 milj. 2009: Tammisaari 4,7 milj. Karjaa: 2,0 milj. Pohja: 0,7 milj. Yhteensä 7,4 milj. Suurimmat yksittäiset investoinnit suunnitellaan liiketoimintaan; Pohja-Karjaa vedenpuhdistamo yhteensä 4,9 milj.. Hanke saatetaan päätökseen vuona 2007, kokonaiskustannukset 8,9 milj.. Tammisaaren Energian biopolttoainevoimalan investoinniksi lasketaan 13 milj.. Näiden kahden hankkeen osuus on täten noin 38 % kokonaisinvestoinneista. Muita suuria hankkeita ovat Karjaan Yhteiskoulun peruskorjaus 1,5 milj. 2007, Tammisaaren pohjoissataman laiturin peruskorjaus 1,3 milj., Tammisaaren paloaseman peruskorjaus 1,3 milj., Snappertuna skola koulun peruskorjaus 1,5 milj..

20 20 4. HENKILÖSÖTRESURSSIEN KEHITTÄMINEN 1. Aikataulu 2. Mikäli kuntien valtuustot hyväksyvät kuntaliitoksen, on Raaseporin kaupungilla oltava valmis ja toimiva henkilöstöorganisaatio, joka kykenee tuottamaan hyviä palveluita kuntalaisille. 3. Raaseporin toimeenpanosuunnitelmaan tulevat henkilöstöasiat 4. Kunnan (kuntien yhteisen) toimeenpanosuunnitelman luonnos, joka on Kuntaliiton laatimassa Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevassa opaskirjasessa, sisältää seuraavat henkilöstöä koskevat: - Henkilöstön ja työyhteisön kehittäminen - Osaamisen ylläpito ja uudelleenkoulutus - Eläköitymiseen varautuminen ja uuden henkilöstön saatavuuden varmistaminen 5. Raaseporin kunnan henkilöstökysymysten valmistelu: nykyisistä kolmesta kunnasta yhteen uuteen kuntaan 6. Henkilöstön ja henkilöstöasioiden kokonaisuus vaatii laajaa valmistelutyötä, jota henkilöstötyöryhmä koordinoi. Työssä tarvitaan myös muiden ohjausryhmän alaisten työryhmien ja henkilöstön panosta. 7. Suurimmalla osalla (90 % henkilökunnasta) henkilökuntaa työ ei muutu, vaikka työnantaja muuttuisi. Viiden vuoden palvelussuhdeturva huomioon ottaen kuntaliitoshanke ei ole henkilöstölle uhka vaan pikemminkin mahdollisuus työn mielekkyyden parantamiseen (mm. paikoitellen kohtuuttoman laajan tehtäväalueen rajaamiseen työnjakoa kehittämällä sekä työpaineiden vähentämiseen ja varahenkilöjärjestelmän aikaansaamiseen). Se voi siten parantaa työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. 8. Kuntien nykyiset henkilöstöstrategiat ja yhteinen henkilöstöstrategia 9. Uudelle kunnalle tulee valmistella yhteinen henkilöstöstrategia. Henkilöstöstrategiassa tulee ottaa kantaa ainakin seuraaviin keskeisiin osa-alueisiin (kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 16/2001): - Johtamisen kehittäminen - Henkilöstön pysyvyys ja rekrytointi - Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito - Kannustava ja motivoiva palkitseminen - Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen - Monikulttuuristumista ja moninaisuutta vahvistettava - Johtamis- ja arviointijärjestelmien kehittäminen Myös muilta osin on tarpeen selvittää henkilöstöpoliittiset ja henkilöstöhallinnolliset periaatteet ja arvioida niiden koordinointitarve ja tarvittaessa yhtenäistää periaatteet mahdollisimman pitkälle jo vuosien 2007 ja 2008 kuluessa.

21 21 Ne voivat koskea mm. johtamista ja esimiestyötä, rekrytointia, perehdyttämistä, työpaikkakokouksia, kehityskeskusteluja, osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia, työn vaativuuden arviointia, henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia, henkilökohtaisen lisän maksamisperusteita, kielilisää, työsuojelua, työterveyshuoltoa, työpaikkaruokailua, liikunnan tukemista, virkistystoimintaa jne. 10. Tiedottaminen 11. Tiedottamisesta pitää huolehtia kunnissa kaikilla tasoilla, yhteistoiminta-elimet ja henkilöstöjärjestöt mukaan lukien ja mahdollisimman ajantasaisesti. Kunnan virkamiesjohdon odotetaan hoitavan tiedottamista koko henkilöstölle henkilöstökokouksissa. 12. Kaikkia kanavia tulee hyödyntää myös henkilöstölle suuntautuvassa tiedottamisessa. Intranet ja Raaseporiportaali ovat erinomaisia välineitä jo suunnitteluaiheessa. 13. Yhteistoiminta 14. Välitön yhteistoiminta, yhteistoimintaelimet ja ammattijärjestöt on otettava huomioon kuntaliitoshankkeen valmistelussa. Yhteistoiminnallinen valmistelu ja vaikutusmahdollisuuksien antaminen luovat hyvän pohjan Raaseporin kuntaliitosvalmisteluun ja kuntaliitoksen onnistumiselle. 15. Pääsopijajärjestöitä tiedotettiin selvitystyöstä 27. helmikuuta 2007 ja he saivat nimetä yhden edustajan per kunta ohjausryhmään. 16. Perustiedot kuntien nykyisistä henkilöstöresursseista Oheinen taulukko esittää kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön lukumäärän (1 720 henkilöä) Vakituisessa kokoaikaisessa palvelussuhteessa näistä henkilöistä on Karjaalla 301, Pohjassa 188 ja Tammisaaressa 631 henkilöä.

22 Personal Allmän förvaltning Bildningssektorn (inkl. barndagvård) Personer Social och Hälsovård Tekniska sektorn Totalt Ekenäs Karis Pojo Raseborg Pensioneringar inom Raseborg Personer Allmän förvaltning Bildningssektorn Social och Hälsov. Tekniska sektorn Totalt 17. Eläköityminen Oheisessa taulukossa esitetään kuntien henkilöstön eläköitymisluvut eri sektoreittain henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella. On huomattava, että yksittäinen henkilö voi jäädä eläkkeelle aikaisemmin tai jatkaa 68 vuotiaaksi asti. Osa henkilöstöstä voi jäädä myös työkyvyttömyyseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikänsä täyttymistä. 18. Toiminnallisten muutosten aiheuttama henkilöstötarpeen muutos

23 Henkilöstöryhmä on lähtenyt selvityksessään nykyisestä palveluverkostosta. Toimeenpanosuunnitelmassa tulee arvioida henkilöstötarpeen muutokset, jotka johtuvat henkilöstön eläköitymisestä ja toiminnallisista muutoksista. 20. Henkilöstövalinnat 21. Uuden kunnan kannalta on keskeisen tärkeää saada oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin, kunkin vahvuuksien ja osaamisen perusteella. Tarpeellista on tehdä alustava arvio sekä puuttuvasta että päällekkäisestä henkilöstöstä toimialoittain ja tehtävittäin. 22. Tarvittavaa koulutusta pitää järjestää henkilöstölle, muuttuvatpa henkilön työtehtävät tai ei. Rekrytointitarve kuntien henkilöstön ulkopuolelta on myös syytä pyrkiä selvittämään. 23. Henkilöstövalinnat on syytä tehdä riittävän aikaisin. Valintaprosessi on myös mietittävä huolella. 24. Tarvittavat virat on perustettava uuteen Raaseporin kuntaan. Vaikka henkilöstö (niin työsuhteiset kuin viranhaltijatkin) siirtyy perustettavaan uuteen kuntaan lukien mukaisine palvelussuhteen ehtoineen, virat eivät siirry. Vain tehtäviin, joissa käytetään julkista valtaa, tulee perustaa virat. 25. Muutosjohtamisen tarve ja tuki 26. Kunnissa tarvitaan kuntaliitosprosessin aikana ja Raaseporin kunnan alkuvuosina aktiivista muutosjohtamista ja tukea johdolle ja esimiehille muutoksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Muutosjohtaminen saattaa olla perusteltua myös poliittisille päättäjille. 27. Hyvän työnantajamaineen ylläpitämiseksi tarvitaan tukea ja koulutusta virkamiehille ja päättäjille. Kuntastrategia on tärkeä työkalu muutosjohtamiselle, jotta henkilö saadaan sitoutumaan yhteisiin päämääriin. 28. Henkilöstöasioiden hallinnollinen organisointi kunnissa 29. Sekä Tammisaaressa että Karjaalla on kaupunginhallituksen alainen henkilöstöjaosto. Pohjassa henkilöstöasioista vastaa kunnanhallitus. 30. Raaseporin kaupungissa on hallituksen alla henkilöstöjaosto. Henkilöstöjaoston jäsenten tulee edustaa työnantajaa kunnan yhteistoimintaelimessä. 31. Raaseporin kuntaan ollaan laatimassa uudet hallinto- ja johtosäännöt. Poliittisen ja operatiivisen johtamisen roolit ja vastuualueet tulee saada mahdollisimman selviksi, myös henkilöstöasioiden hallinnoinnin osalta. 32. Henkilöstöasioiden ITK järjestelmät 33. Kunnissa on tällä hetkellä käytössä lukuisia erilaisia atk-järjetelmiä niin palkanlaskennan kuin henkilöstöasioiden hoidossa. Uudessa kunnassa tulee olla yksi ja yhtenäinen järjestelmä.

24 Henkilöstöorganisaatio uudessa kunnassa 35. Uudessa kunnassa tulee olla osaava ja toimiva henkilöstöyksikkö. Siitä on mahdollista tehdä erillinen palveluorganisaatio. 36. Kaksikielisyys 37. Kaksikielisyys on itsestään selvyys uuden kunnan palvelutuotannossa. Tämä ei aiheuta suurempaa muutosta nykytilanteeseen. Tammisaaren soveltama kielipalvelusitoumus on yksi tapa taata ja seurata palvelun laatua molemmilla kielillä. Rekrytoinnissa ja uudelleensijoittamisissa on tärkeätä kiinnittää huomiota kielitaitoon. 38. Palkkapolitiikka ja palkkojen taso 39. Kuntien nykyiset tehtäväkohtaiset palkat eri tehtävissä, harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät (niiden maksamisperusteet sekä minimi- ja maksimitasot) eri sopimusaloilla ja mahdolliset tulospalkkiot perusteineen tulee selvittää. Tällä perusteella on saatavissa käsitys keskinäisten palkkojen eroista, erojen suuruudesta ja erojen poistamisen kustannuksista. 40. Palkkauksen periaatteet ja menetelmät ja tarpeen vaatiessa myös henkilökohtaisen työsuorituksen arviointiin perustuvien harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisien laskenta tulee harmonisoida kolmen kunnan kesken jossakin aikataulussa. Lähtökohta on se, että kenenkään tehtäväkohtainen palkka ei alene ellei hänen tehtäviensä vaativuus alene olennaisesti. Siten alemmat palkat tulee saattaa jossakin aikataulussa samoissa tai samanarvoisissa tehtävissä maksettavien palkkojen tasolle. Todettiin, että myös sopimusala- ja palkkaryhmäkysymyksiä tulisi arvioida ja tarvittaessa kehittää. Rekrytoinnit siirtymäaikana 41. Mikäli Tammisaareen, Karjaalle tai Pohjaan palkataan henkilökuntaa ulkoisella haulla, tulee tarkkaan arvioida henkilöstön tarve uudessa organisaatiossa. Välttämättä henkilöstöä ei pitäisi palkata vakinaiseen vaan määräaikaiseen palvelussuhteeseen vuosina 2007 ja 2008 ja siten, että palvelussuhde päättyisi viimeistään

25 25 5. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 1. Tämä osa on tilanneselostus, joka perustuu LUST-hankkeen puitteissa vuosina koottuun aineistoon sekä Raaseporin ohjausryhmän parissa käytyihin keskusteluihin. LUST-hanke työskentelee paraikaa toiminta- ja hallintomallin valmiiksi saamiseksi. Tavoitteena on, että se valmistuu toukokuun aikana. Ohjausryhmä ottaa kantaa näihin kysymyksiin myöhemmin 5.1.Sosiaali- ja terveydenhuollon trendejä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muodostavat yli puolet kuntien kustannuksista. 3. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuotantoon kohdistuu lähivuosina huomattavia muutospaineita. Näitä ovat; - Kuntien palvelurakenteen uudistaminen - Julkisen rahoituksen rajallisuus - Koulutetun hoitotyövoiman saatavuus - Hoitoon pääsyn turvaamista koskeva lainsäädäntö - Tilaajan (järjestäjä ja rahoittaja) ja tuottajan eriyttäminen - Hankintalain uudistuminen (ostamisen ja myymisen osaaminen) - Sähköisten asiakastietojen siirto ja asiakirjojen kansallinen kehittäminen ja arkistointi - Innovaatiot - Kansainvälistyminen 4. Julkisen sektorin rajalliset mahdollisuudet lisätä rahoitusosuuttaan luovat painetta yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Ohjausryhmän haastattelema sairaanhoitoekonomisti Vesa Ekroos arvioi valtion ja kuntien suhteellisen osuuden rahoituksesta alenevan vuoteen 2030 mennessä, sammalla kun kotitalouksien ja yksityisten vakuutusten osuus terveydenhuollon rahoituksesta lisääntyy vastaavasti. Hallitusohjelmassa puhutaan jo useita vuosia jäädytettyinä olleiden käyntimaksujen tarkistamisesta. Kuntien, valtion ja kansaneläkelaitoksen (Kela) osuus rahoituksesta on tällä hetkellä kolme neljäsosaa. Arviot sisältävät useita epävarmuustekijöitä. Trendi on kuitenkin selvä. Julkinen sektori hoitaa ja rahoittaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia terveydenhuollon tuotannosta, mutta Ekroosin mukaan markkinaehtoisesti toimivat tuottajat (liikelaitokset, julkisessa omistuksessa olevat yhtiöt) tulevat 5-6 vuoden kuluessa ottamaan yli kolmanneksen osuuden julkiselta tuotannolta Terveydenhuollon haasteet Länsi-Uudellamaalla 5. Länsi-Uudenmaan terveydenhuoltoon kohdistuu lähivuosina haasteita, jotka aiheutuvat toimintaympäristön muutoksista. (Lähde: EHDOTUS LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN PERUSLINJAUKSIKSI

26 26 TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEKSI, Loppuraportti ) Johtopäätöksinä näistä voidaan todeta, että vuotta täyttäneiden ja erityisesti 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä merkiten n. 15,5 milj. euron suuruista painetta lisärahoitukseen nykyisen palvelujen käytön rakenteella toimittaessa. Jotta tähän ei jouduttaisi, edellyttää se rakenteiden ja toimintakäytäntöjen muutoksia, 7. - hyvinvointihaaste niin tulo- kuin koulutustasollakin mitattaessa on Länsi- Uudellamaalla selvästi muuta HUS-piiriä ja koko maan tasoa suurempi, 8. - kansantautien esiintyvyys on muuta HUS-piiriä korkeampi, joskin hieman koko maan tasoa vähäisempi, 9. - terveydenhuollon palvelujen tarveindeksi on 20 % muuta HUS-piiriä korkeampi, kansallisten hoitoon pääsytavoitteiden toteuttaminen Länsi-Uudellamaalla on mahdollista nykyisen kokonaisresurssitason puitteissa, ruotsinkielisten palvelujen tuottaminen on erityiskysymys, josta on huolehdittava, työvoimapula sekä pula osaavasta erityishenkilöstöstä tulee selkeästi vaikeutumaan Länsi-Uudenmaan alueella, terveydenhuollon tarvevakioitu kokonaiskustannustaso Länsi- Uudellamaalla on HUSin keskiarvoa alempi, mutta koko maan keskiarvoa hieman korkeampi. Palvelurakenne on vino; erikoissairaanhoidon käyttö on runsasta ja perusterveydenhuollon käyttö vähäistä, erikoissairaanhoidon sisäistä palvelurakennetta koskevat muutokset ovat kaiken kaikkiaan taloudelliselta merkitykseltään kunnille mitä ilmeisimmin selkeästi pienempi kysymys kuin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen palvelurakennekysymys, 15. Yhteenvetona Länsi-Uudenmaan terveydenhuollon haasteista kehittämisehdotuksia varten voidaan todeta, että väestön- ja tarvetason kehitys huomioon ottaen Länsi-Uudellamaalla tarvitaan rakennemuutosta perusterveydenhuollon avohoidon vahvistamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi vanhusten tarpeisiin, edellytysten luomista erikoissairaanhoidon hyvälle tuottavuuskehitykselle sekä toimenpiteitä työvoiman ja osaamisen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Länsi-Uusimaan terveydenhuoltostrategia 16. Strategisia toimenpiteitä edellä esitettyihin haasteisiin vastaamiseksi ovat:

27 alueen väestölle annettavien palvelujen jäsentäminen (1) lähipalveluihin, (2) seutupalveluihin ja (3) keskitetysti hankittaviin palveluihin, 18. palvelurakennetta muutetaan vastaamaan tulevaan väestörakenteen muutokseen, 19. Sosiaali- ja terveyspalveluita hankitaan tilaaja-tuottaja mallin pohjalta kunnan omalta tuotanto-organisaatiolta, kuntayhtymältä tai yksityisiltä tuottajilta. Näistä tavoitteista on päätetty Terveydenhuollon järjestäminen Läntisellä-Uudellamaalla ohjausryhmässä Raaseporin alueen kunnat kehittivät vuonna 2006 mallin sosiaali- ja terveydenhuoltoalueesta, joka kattoi myös alueellisesti tuotetun erikoissairaanhoidon. Kunnat olisivat omistaneet uuden tuotantoyhtiön yhdessä HUSin kanssa ja se olisi ollut yhteisesti omistettu liikelaitos. Lohjan sairaanhoitoalue kehitti toisen mallin, jonka mukaan tuotanto olisi kokonaisuudessa luovutettu HUSin omistamalle liikelaitokselle. HUSin hallitus otti helmikuussa 2007 kantaa yhteiseen liikelaitokseen ja Raaseporin kunnat eivät voineet suostua siihen, että ne olisivat luovuttaneet vastuun sosiaali- ja terveydenhuoltonsa järjestämisestä HUSin omistamalle liikelaitokselle. Näin ollen perushoidon ja erikoissairaanhoidon välinen suhde säilyy muuttumattomana. 21. On tärkeää, että kunnat kehittävät alueellisesti yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, erityisesti tämä koskee päivystyksiä, röntgeniä ja laboratorioanalyysejä Raaseporin tuleva palvelurakenne 22. Tulevassa palvelurakenteessa kunnat ovat ensisijaisesti vastuussa hoidon järjestämisestä ja rahoittamisesta asukkaallaan Raaseporin kaupunki täyttää kunta- ja palveluuudistuksen puitelain asettaman asukkaan minimivaatimuksen, joka on edellytyksenä sille, että kunta itse voi organisoida hoidon. 24. Ohjausryhmä näkee kuitenkin mieluummin, että sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään laajemman yhteistyön (LUST) puitteissa, joka kattaa kolmen kunnan Raaseporin, Inkoon ja Hangon yhteensä asukasta. Rajaus on luonteva, koska samat kunnat ovat myös Länsi-Uudenmaan sairaalan/husin jäseniä. 25. On ilmeistä, että kilpailu koulutetusta työvoimasta hoivasektorilla lisääntyy. Kunnilla on jo usean vuoden ajan ollut vaikeuksia rekrytoida lääkäreitä ja ne ovat käyttäneet ostolääkäreitä täydennyksenä. Tilanne heikkeni vuonna 2006 siten, etteivät edes ostolääkäriyritykset kyenneet tarjoamaan lääkäreitä kysyntää vastaavasti, samalla kilpailu sairaanhoitajista ja muusta hoitohenkilökunnasta on koventunut. Yhteinen Raaseporin puitteissa toimiva

28 28 tuotantoyksikkö voi tarjota henkilökunnalle lisää mahdollisuuksia järjestää sijaisia ja lisätä joustavuutta hoidossa. Raaseporin sosiaali- ja terveydenhuoltoalue poikkeaa Lohjasta ja pääkaupunkialueesta siinä, että kaksikielinen palvelu on yleensä saatavissa kaikissa palveluyksiköissä. 26. Karjaa, Pohja ja Tammisaari ovat kaikki ottaneet kantaa ns. isäntäkuntamalliin. Ohjausryhmä on myös puoltanut organisaatiomallia, jossa viranomaistehtävät ja tilaajavastuu siirretään uudelle kunnalle isäntäkuntana. Kaikki osallistujakunnat ovat edustettuina LUSTin lautakunnassa. Jostakin peruskunnasta on tehtävä isäntäkunta jos LUST toteutuu Tilaaja (LUSTin lautakunta) hankkii kaiken tarvittavan hoidon/palvelun. Palvelu/hoito koostuu perustasosta ja mahdollisesta erityisestä kunnallisesta tasosta, josta sitä toivova kunta maksaa itse. Omaa tuotantoa on voitava verrata markkinatermein kuten hinnalla, laadulla jne. jotta tilaaja pystyy valitsemaan. Omassa organisaatiossa on ehdottomasti oltava palveluja, jotka pystytään tuotteistamaan. Omaa tuotantoa on tehostettava, jotta se on kilpailukykyinen verrattuna ostopalveluihin. Omaa tuotantoa on johdettava ammattimaisesti. 28. Raaseporin kunta ottaa vastattavakseen Karjaan, Pohjan ja Tammisaaren kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sopimuksista. Jos sosiaali- ja terveydenhuolto kattaa Raaseporin (isäntäkunta) lisäksi Inkoon ja Hangon kunnat (=LUST-alue) vastaa LUSTin organisaatio myös näiden kuntien sopimuksista kyseisillä sektoreilla. 29. LUST-malli tarjoaa Inkoon kunnalle ja Hankoon kaupunkille samat edut kuin Lohja tarjoaa Inkoolle ja Siuntiolle, eli mahdollisuuden sopimukseen perustuen ostaa perustasoa enemmän hoitoa ja mahdollisuuden säilyttää oma lautakunta, mikäli kunnat niin toivovat. Puitelain mukaan järjestelyvastuu kuuluu kuitenkin LUSTin lautakunnalle (vrt. Lohjan toimielimelle). Sen lisäksi LUST ja LUS tarjoavat takuuvarmasti kaksikielistä palvelua ilman eri järjestelyjä. Koska perussairaanhoidon ja alueellisen erikoissairaanhoidon yhdistäminen on ollut Inkoolle keskeinen lähtökohta, voi Lohja-malli johtaa siihen, että Inkoo sen epäsuorana seurauksena ja tahtomattaan myös vaihtaa sairaanhoitoaluetta.

29 29 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN NETTOMENOT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA YHTEENSÄ 23,3 32,9 12,9 RAASEPORI ALUEEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN HANKINNAT VUONNA 2006 (miljoona euroa) KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO RAASEPORI Ostot kuntayhtymiltä 8,7 16,9 5,2 11,1 5,6 47,5 Ostot yksityisiltä tuottajilta 9,7 1,9 1,2 2,9 1,3 17 YHTEENSÄ 18,4 18,8 6,4 14,0 6,9 64,5 HANKAITAPALVEJUJEN OSUUS % Ostot kuntayhtymiltä Ostot yksityisiltä tuottajilta YHTEENSÄ KARJAA TAMMISAARI POHJA HANKO INKOO 30. Kuntayhtymät (HUS ja Kårkulla) tai yksityiset tuottajat (lähinnä Folkhälsan) ostavat yli puolet Karjaalla, Pohjassa ja Tammisaaressa tuotetuista sosiaalija terveyspalveluista. Karjaa hankkii tätä nykyä jo lähemmäs 80 % ja tuottaa itse ainoastaan 20 %. 31. Hoidon jakaminen tilaaja- ja tuottajatehtäviin merkitsee muutoksia päätöksentekoon ja hallitusten, lautakuntien ja johtokuntien työskentelyyn. Tilaajatoiminto on ensi sijassa poliittinen prosessi, mutta se edellyttää vankkaa osaamista tarpeista, markkinoista ja lainsäädännöstä. Tuottajana toimiminen vaatii tietoa hoidosta, mutta myös elinkeinotoiminnan ja talouden osaamista. Kunnan on voitava paremmin hyödyntää kilpailuttamista (virat, oheispalvelut, tilat, hallinto), kehittää konsernijohtamista, luoda kannustimia (non profit/ for profit) ja minimoida byrokratiaa. Kunnalla tulee olla pitkän tähtäimen strategia ja sen on

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO

LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO Kuntajakoselvitys 13.11.2006-30.6.2007 Paikallinen asiantuntijaorganisaatio koostui yli 300 henkilöstä, kokoontumisia yli 50 228 valtuutettua 78 kunnanhallitusten jäsentä

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä 13.5.2014 Talousvastaavien työ, tilannekatsaus Yhdistymisavustuksen käyttö Työryhmätyöskentely: hyödyt ja haitat + yhdistymisavustus + muut linjaukset Talousvastaavien työ

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan. kuntajakoselvityksen eteneminen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvityksen eteneminen Henkilöstöryhmien info kuntajakoselvityksen etenemisestä 5.12.2007 klo 13-15 Jyväskylän kaupungintalo Kuntajakoselvittäjä Jyväskylän

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) Kaupunginvaltuusto Stj/15 07.11.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2012 1 (5) 366 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen HEL 2012-013867 T 00 01 06 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet 2010 Talousarvion liite

Strategiset tavoitteet 2010 Talousarvion liite Strategiset tavoitteet 2010 Talousarvion liite 1. Asiakas ja kuntalainen Toimivat kunnalliset peruspalvelut on saatavissa omasta kunnasta tai talousalueelta Perusturvatoimi: Päivähoidon jonotusaika Tyydyttävä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014

Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Johtopäätökset Kunnanhallitusten yhteiskokous 11.6.2014 Talouden haasteet eivät häviä ei ole kysymys suhdannetaantumasta KL 08/2014(12.6.2014): Odotettua heikompi taloustilanne

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Millaisia tilastoja kunnat haluavat? Millaisia tilastoja kunnat haluavat? millaisia tilastoja ja tietoja kunnat tarvitsevat? kuka tarvitsee mitä ja mistä? Anja Siilanto-Parviainen, erikoissuunnittelija KUNTA? Missä roolissa ollaan: kuntalaiset

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2013 MIKKELIN KAUPUNKI Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 3.12.2012 41 Voimaantulo: 01.01.2013

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot