Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu
|
|
- Erkki Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu
2 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen rasva Naudan rasvametabolia Lihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumus Ruokinnan vaikutus lihan rasvahappokoostumukseen
3 Rasvan kemiaa 1/5 Rasvat eli lipidit voidaan jaotella varastolipideihin ja membraanilipideihin Varastolipidit ovat pääasiallisesti triasyyliglyseroleja eli triglyseridejä: glyserolirunkoon on kiinnittynyt kolme rasvahappoa esterisidoksella rasvahapot voivat olla keskenään samoja tai erilaisia rasvahappoja varastorasvaa eli triasyyliglyseridejä on kasveissa siemenissä ja eläimen rasvakudoksessa
4 Rasvan kemiaa 2/5 Triasyyliglyserolin rakenne glyseroli ja kolme rasvahappoa Lähde: ja
5 Rasvan kemiaa 3/5 Kaksi eri kuvaustyylillä mallinnettua triasyyliglyserolia: Lähde:www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/kuvat2/rasva.gif
6 Rasvan kemiaa 4/5 Membraanilipideitä on nimensä mukaisesti erilaisissa solujen kalvorakenteissa Membraanilipideitä ovat galaktolipidit ja fosfolipidit galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä
7 Rasvan kemiaa 5/5 Molemmissa membraanilipideissä rasvahapot ovat yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja Fosfolipidin ja galaktolipidin rakenne: G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO FOSFAATTI EMÄS G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO SOKERI
8 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 1/3 Rasvahapossa on hiiliatomeista muodostunut runko (C-C-C ), jonka toisessa päässä on metyyliryhmä CH 4 ja toisessa päässä karboksyylihapporyhmä -COOH Rasvahappo kiinnittyy glyserolirunkoon karboksyylihappopäästä esterisidoksella Tyydyttymättömien rasvahappojen ensimmäisen kaksoissidoksen paikka ilmaistaan hiilen järjestysnumerolla metyylipäästä lukien: esim. n-6 tai omega
9 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 2/3 Rasvahappojen nimeämisessä käytetään hiilien lukumäärää: esim. kuvassa ylin rasvahappo on C16 eli palmitiinihappo
10 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 3/3 Rasvahappoja sanotaan hiiliatomien välissä olevien kaksoissidosten perusteella: 1. tyydyttyneiksi (ei yhtään kaksoissidosta hiilien välillä) 2. kertatyydyttymättömiksi (yksi kaksoissidos) 3. monityydyttymättömiksi ( kaksi tai useampi kaksoissidos) Ensimmäisen kaksoissidoksen paikka metyylipäästä lukien ilmaistaan nimessä: esim. n-9 tai omega-3. Tämä luku kertoo sen hiiliatomin, johon 1. kaksoissidos on syntynyt: kuvassa (dia 9) keskimmäinen rasvahappo on C18:1 n-9 eli kertatyydyttymätön öljyhappoa kuvassa (dia 9) alin rasvahappo on C18:3 n-3 eli eräs omega- 3 rasvahappo eli alfalinoleenihappo hiilirungossa olevien kaksoissidosten määrä ilmaistaan kaksoispisteen jälkeen tulevalla luvulla
11 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 1/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C8:0 kapryylihappo C10:0 kapriinihappo C12:0 lauriinihappo C14:0 myristiinihappo C14:1 n-5 myristoleiinihappo C15:0 pentadekanoiinihappo C16:0 palmitiinihappo C16:1 n-7 palmitoleiinihappo C17:0 heptadekaanihappo C17:1 10-heptadekeenihappo C18:0 steariinihappo C18:1 n-9 öljyhappo C18:1 n-7 vakseenihappo C18:2 n-6 linolihappo LA a a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA)
12 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 2/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C18:3 n-6 gammalinoleenihappo GLA a C18:3 n-3 alfalinoleenihappo ALA b C18:2 c9,t11 cis-9, trans-11-cla, konjugoitunut linolihappo C20:0 arakidiinihappo C20:1 n-9 eikoseenihappo C20:2 n-6 eikosadieenihappo C20:3 n-9 eikosatrieenihappo C20:3 n-6 dihomogamma linoleenihappo DGLA a C20:4 n-6 arakidonihappo AA a C20:5 n-3 eikosapentaeenihappo EPA b C22:0 behenihappo C22:1 erukahappo C22:2 dokosadieenihappo C22:6 n-3 dokosaheksaeenihappo (DHA) b a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA) b) n- 3 sarjan rasvahappoja: alfalinoleeni-(ala), eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA)
13 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 1/4 Suomalaiset ihmisen ravitsemussuositukset rasvaa 30 E% (= rasvan osuus 30 % kokonaisenergiansaannista, vastaa 28 E% rasvahappoina) cis-kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus E% Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus 5 10 E% n-3 rasvahappojen osuus 1 E%
14 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 2/4 Valtion ravitsemusneuvottelukunta:
15 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 3/4 n-6/n-3 rasvahappojen suhde N-6/n-3 rasvahappojen suhteelle ei ole annettu suomalaisissa ravitsemussuosituksissa tarkkaa tavoitearvoa Ulkomaisissa lähteissä (Simopoulos, 2002 ja Simopoulos, 2004): n-6/n-3 rasvahappojen suhteen tulisi olla lähellä kahta n-6 rasvahappojen ylimäärä suhteessa n-3 rasvahappoihin aiheuttaa tulehduksellisia reaktioita elimistössä
16 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 4/4 n-6 rasvahappoja ovat: C18:2 n-6 = linolihappo eli LA, C18:3 n-6 = gammalinoleenihappo eli GLA, C20:3 n-6 = dihomogammalinoleenihappo eli DGLA, C20:4 n-6 = arakidonihappo eli AA n-3 rasvahappoja ovat: C18:3 n-3= alfalinoleenihappo eli ALA, C20:5 n-3 = eikosapentaeenihappo eli EPA, C22:6 n- 3 = dokosahekaseenihappo eli DHA
17 Esimerkkejä: 63 kg nainen 1/2 63 kg nainen, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus on 9,2 MJ Suositus E% rasvaa: 0,3 x 9,2 = 2,76 MJ rasvan energiaa vastaa 75 g rasvaa (100 % rasvaa!), koska 1 g rasvaa on 37 kj (kilojoulea ja 1 MJ on 1000 kj) Suositus korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 0,92 MJ (= 920 kj) 25 g kovaa rasvaa (= tyydyttyneitä rasvahappoja)
18 Esimerkkejä: 63 kg nainen 2/2 Suositus cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,15 MJ (= 1150 kj) 31 g kertatyydyttymättömiä rasvahappoja Suositus monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,69 MJ (= 690 kj) 19 g monityydyttymättömiä rasvahappoja n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,092 MJ (= 92 kj) 2,5 g n-3 rasvahappoja Suositus välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,276 MJ (= 276 kj) 7,5 g suhteeksi n-6/n-3 tulee 2:
19 Esimerkkejä: 77 kg mies 1/2 77 kg mies, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus: 11,8 MJ/vrk E% rasvaa: 0,3 x 11,8 = 3,54 MJ rasvan energiaa 96 g rasvaa (100 % rasvaa!) korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 1,18 MJ (= 1180 kj) 32 g Cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,475 MJ (=1475 kj) 40 g
20 Esimerkkejä: 77 kg mies 2/2 Monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,89 MJ (= 885 kj) 24 g n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,118 MJ (= 118 kj) 3,2 g Välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,354 MJ (= 354 kj) 9,6 g suhteeksi n-3/n-6 tulee 1:
21 N-6 ja n-3 rasvahappojen puutosoireita Lähde: Margariinitiedotus
22 Karkearehujen rasva 1/3 Naudan karkearehuissa vähän rasvaa, keskimäärin 4 5 % kuiva-aineesta Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa suurin piirtein yhtä paljon heinäkasvien ja apilan lipidit solujen kalvorakenteissa suurin osa lipideistä viherhiukkasissa, joissa niitä voi olla 30 % kuiva-aineesta viherhiukkasten kalvoissa pääosin galaktolipidejä, kasvien muissa kalvoissa fosfolipidejä (HUOM! Katso diat 5 ja 6)
23 Karkearehujen rasva 2/3 Galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä Fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä Molemmissa lipideissä rasvahapot yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja
24 Karkearehujen rasva 3/3 Ruohossa ja siitä tehdyssä rehussa sitä enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän ruohossa viherhiukkasia Kasvin vanhetessa viherhiukkasten määrä vähenee, samoin rasvahappojen määrä pienenee Lehtien osuus ruohomassasta vaikuttaa rasvahappojen määrään -> mitä enemmän lehtimassaa, sitä enemmän rasvahappoja Ruohossa yleensä eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten on palmitiinihappoa
25 Nurmikasvuston rasvahappojen muutos Timotei/nurminatakasvusto (Jokioinen) Puna-apilakasvusto (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Palmitiinihappo mg/g ka niitto 16,6 6,0 5, niitto 10,6 8,1 4,1 Timotei/nurminatakasvustossa suurin vähennys tuli alfalinoleenihapon määrään kasvuston vanhetessa välisen ajan eli 9 päivää. Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,9 5,8 7, niitto 11,7 6,5 5,9 Apilakasvustossa ei tapahtunut vastaavaa alfalinoleenihapon määrän pienentymistä kasvuston vanhetessa kuin heinäkasveissa. Lähde: Vanhatalo ym
26 Säilönnän merkitys säilörehujen rasvahapoille Timotei/nurminata säilörehu (Jokioinen) Puna-apila säilörehu (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka niitto 14,2 (11,9) 5,7 (5,8) 6,6 (7,2) niitto 10,1 (11,7) 4,9 (6,5) 5,9 (5,9) Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,6 (16,6) 4,4 (6,0) 5,3 (5,0) niitto 9,1 (10,6) 4,7 (8,1) 4,6 (4,1) Alfalinoleenihapon määrä pieneni eniten aikaisella kasvuasteella tehdyssä nurmisäilörehussa. Yllä olevassa taulukossa suluissa vastaavat raaka-aineen arvot. Palmitiinihappo mg/g ka Ensimmäisessä niitossa apilakasvustosta tehdyssä säilörehussa on alfalinoleenihappopitoisuus noussut säilönnän aikana. Suluissa on vastaavat raaka-aineen arvot Lähde: Vanhatalo ym. 2007
27 Rasvahappopitoisuuksia Säilörehu-. ja suluissa vastaava kasvustonäyte Alfalinoleenihappo, g/ kg ka Linolihappo G / kg ka Palmitiinihappo, g/kg ka 5.6. timotei/nurminata 14,3 (11,6) 3,53 (1,85) 3,27 (1,43) timotei/nurminata 13,2 (9,9) 3,46 (1,46) 3,06 (1,3) timotei/nurminata 11,1 (7,6) 2,98 (1,09) 2,67 (0,92) puna-apila 10,0 (12,4) 3,64 (2,21) 2,86 (1,63) 4.7. puna-apila 11,0 (11,2) 4,00 (2,82) 3,11 (1,65) puna-apila 8,6 (8,3) 3,35 (2,24) 2,62 (1,35) Säilörehunäytteen ja vastaavan kasvustonäytteen (suluissa) rasvahappopitoisuuksia Lähde: Koivusen (2010) pro gradu tutkielma
28 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 1/2 Yhteenvetona edellisistä tutkimuksista: nuorella kasvuasteella korjatussa timotei/ nurminata tai apilanurmessa enemmän alfalinoleenihappoa kuin vanhemmalla kasvuasteella tehdyssä nurmessa säilönnän aikana rasvahappojen määrä ei laske, jos säilöntä onnistuu hyvin alfalinoleenihappojen määrä voi jopa nousta säilörehussa verrattuna raaka-aineeseen syynä säilörehusta poistuvia joitakin ainesosia (Boufaïed ym. 2003) Puna-apilassa suurin piirtein saman verran rasvahappoja kuin heinäkasveissa Kuva: Helena Kämäräinen
29 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 2/2 Ruohomassan säilöntä vaikuttaa valmiin säilörehun rasvahappojen määrään onnistunut säilöntä rasvahappojen säilymisen edellytys ruohon omat entsyymit hajottavat rasvaa, nopea hapen poisto rehumassasta saa entsyymitoiminnan vähentymään pitkä esikuivatus pellolla menetetään erityisesti alfalinoleeni- ja linolirasvahappoja TAVOITE LEHMÄN KARKEAREHUILLE: SAADA PALJON ALFALINOLEENIHAPPOA NURMIKASVUSTOON JA SAADA SE SÄILYMÄÄN SÄILÖREHUSSA JA SITÄ KAUTTA SAADA SITÄ PALJON LEHMÄLLE!
30 Väkirehuissakin on rasvaa Rypsipuristeessa rasvaa noin 25 % kuivaaineesta Kaurassa rasvaa 6 % kuiva-aineesta Ohrassa rasvaa 2,2 % kuiva-aineesta Kuva: Helena Kämäräinen Taulukko: muut_viljelyoppaat/kauranrehukayttoopas.pdf
31 Märehtijän rasvametabolia 1/6 Märehtijän rehunsulatus perustuu pötsimikrobien tekemään rehun ainesosien hajotukseen Myös rehun rasvat joutuvat mikrobien hajotustyön kohteeksi rasva hajotetaan lipolyysin avulla glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi lipolyysi alkaa ruohon omien entsyymien ja mikrobien entsyymien toimesta välittömästi kun rehu on otettu suuhun lipaasientsyymit saavat aikaan lipolyysin glyserolirungosta irrotetut rasvahapot joutuvat ns. biohydrogenaation kohteeksi
32 Märehtijän rasvametabolia 2/6 Biohydrogenaatio tapahtuu pötsissä: rasvahappojen kaksoissidoksiin liitetään vetyä mikrobien aikaansaama luonnollinen tapahtuma alfalinoleenihaposta, linolihaposta ja öljyhaposta tulee välivaiheitten kautta steariinihappoa välivaiheen rasvahappoja on CLA eli konjugoitunut linolihappo ja vakseenihappo C18:2 c9, t11 eli cis-9, trans-11-cla ja C18:1n-7) Kuva: Helena Kämäräinen
33 Märehtijän rasvametabolia 3/6 Pötsiin rehussa tulevista rasvahapoista suurin osa joutuu biohydrogenaation kohteeksi: alfalinoleenihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi linolihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi Märehtijöillä ohutsuoleen tulee lähes pelkästään vapaita rasvahappoja, toisin kuin yksimahaisilla, joilla ohutsuoleen tulee hajoamatonta rasvaa (esim. triglyseridejä)
34 Märehtijän rasvametabolia 4/6 Ohutsuoleen tulevista rasvahapoista lähes puolet on steariinihappoa (C18:0) Lockin ym. (2006) mukaan lypsylehmällä tulee ohutsuoleen keskimäärin 858 g/vrk vapaita rasvahappoja, joista 397 g steariinihappoa 56 g linolihappoa 9 g alfalinoleenihappoa Kuva: Helena Kämäräinen
35 Märehtijän rasvametabolia 5/6 Ohutsuoleen voi tulla enemmän rasvahappoja, mitä rehussa on ollut syynä mikrobien oma rasvahapposynteesi Ohutsuolesta rasvahapot imeytyvät verenkiertoon vesiliukoisten misellien avulla Rasvakudoksessa syntyy steariinihaposta ja vakseenihaposta öljyhappoa (C18:1) ja konjugoitua linolihappoa (CLA) 9 -desaturaasientsyymin avulla
36 Märehtijän rasvametabolia 6/6 Apila- ja sinimailaskasvustojen rasvahapoilla erilainen biohydrogenaatio kuin heinäkasvien rasvahapoilla Palkokasvien rasvahapot hydrautuvat vähemmän: mikrobisto pötsissä erilainen palkokasvivaltaisella ruokinnalla kuin heinäkasvivaltaisella potentiaalisesti sulava kuitu virtaa nopeammin pötsin läpi palkokasviruokinnalla kuin heinäkasviruokinnalla palkokasvien polyfenolioksidaasi suojaa rasvahappoja hydraukselta
37 Märehtijän rasvametaboliatiivistelmä Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa noin 3 5 % kuiva-aineesta - Rasvahapoista eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten palmitiinihappoa - Apilan rasvahapoilla erilainen käsittely pötsissä kuin heinäkasvien rasvahapoilla Pötsissä tapahtuu rasvan laadun heikentymistä ihmisen ravitsemuksen kannalta = BIOHYDROGENAATIO: Tyydyttymättömistä rasvahapoista tyydyttyneitä Pötsistä ohutsuoleen: - steariinihappoa - biohydrogenaation välituotteita (= CLA ja vakseenihappo) - jonkin verran linolihappoa ja hyvin vähän alfalinoleenihappoa Rasvahapot ohutsuolesta verenkierron mukana kudoksiin Kudoksissa tehdään öljyhappoa ja konjugoitua linolihappoa 9 -desaturaasientsyymin avulla Rasvaa on naudassa lihaksen sisässä (=marmoroituminen), nahan alla ja sisäelimien ympärillä Rasvan sijainti vaikuttaa jonkin verran rasvan koostumukseen
38 Naudanlihan rasvahappokoostumus Naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen vaikuttavia tekijöitä: eläinlaji (Bos indicus, Bos taurus) rotu kasvun vaihe ruokinta karkearehu/väkirehusuhde erilaiset öljylisät karkearehun kasvilajit
39 Lihan rasvahappokoostumus 1/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta öljyhappo C18:1 n-9; % naudanlihan rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo vakseenihappo C18:1 n-7; noin 2 % rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo linolihappo C18:2 n-6; 1,5 2 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen
40 Lihan rasvahappokoostumus 2/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta (jatkuu) alfalinoleenihappo C18:3 n-3; 0,5 0,8 % monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen konjugoitu linolihappo CLA eli C18:2 c9,t11; 0,21 0,27 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä rasvahappo
41 Lihan rasvahappokoostumus 3/4 Steariinihappo C18:0; % tyydyttynyt, neutraali rasvahappo Palmitiinihappo C16:0; % tyydyttynyt, pidetään haitallisimpana ihmisen ravitsemuksessa Myristiinihappo C14:0; noin 3 % tyydyttynyt, huono rasvahappo
42 Lihan rasvahappokoostumus 4/4 Rasvahappojen pitoisuudet voidaan ilmoittaa: suhteellisina osuuksina % analysoiduista rasvahapoista todellisina määrinä mg/100 g lihaa Vertailtaessa erilaisia ruokintoja suhteelliset osuudet ovat luotettavampia, koska lihan rasvapitoisuus vaikuttaa todellisiin määriin
43 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan vaikutuksesta lihan rasvahappokoostumukseen diat 44 49, suomalainen väkirehun osuuden vaikutusta mittaava tutkimus, mukana rypsirouhe diat 50 53, suomalainen laidunnuksen merkitystä mittaava koe diat 54 57, englantilainen puna-apilan vaikutusta selvittänyt koe diat 58 61, yhdysvaltalainen laidunnuskoe
Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012
Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen
LisätiedotEeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu
LisätiedotRASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA
RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45
LisätiedotRuokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu
Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2 Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan
LisätiedotJohdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?
Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)
LisätiedotHerne lisää lehmien maitotuotosta
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotRasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne
Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
LisätiedotLIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Helena Kämäräinen Pro gradu -tutkielma Elintarvikebiotekniikka Biotieteiden laitos Luonnontieteiden
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotRehuanalyysiesimerkkejä
Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotPalkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen
Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on
LisätiedotRASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS
Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2012 Irene Jaakkola RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste
LisätiedotPellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke
Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo
LisätiedotSinimailanen lypsylehmien ruokinnassa
Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage
LisätiedotSÄILÖREHUN VILJELY -INFO
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous
LisätiedotRasvoissa on eroa! Työohje opettajalle
Rasvoissa on eroa! Klaus Sippel Uusi kokeellinen työ Kokeellisuus kemian opetuksessa Kevät 2007 Työohje opettajalle Ravintoaineiden kemia on mielenkiintoista, motivoivaa ja ajankohtaista. Ravinnon määrällä
LisätiedotORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY
ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä
LisätiedotKotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon
Kuva: Katariina Manni, HAMK Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon Katariina Manni, HAMK Mustiala Eero Veijonen, ProAgria Etelä-Suomi Johanna Valkama, HAMK Mustiala Kaisa Kuoppala,
LisätiedotESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5
07/2007 Niemi Milla Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos milla.niemi@helsinki.fi + 35840 7240330 KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 PORONLIHAN
LisätiedotTeknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät
Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan
LisätiedotRavinnon välttämättömät rasvahapot
RAVINNON RASVAT II Ravinnon välttämättömät rasvahapot RAVITSEMUSTERAPEUTTIEN YHDISTYS R.Y. 1 Ravinnon välttämättömät rasvahapot SISÄLLYS: Sivu Tekstissä esiintyvät termit ja lyhenteet... 4 JOHDANTO...
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Asiantuntijaluentopäivä Mustialassa 27.9.2013 Esityksen kuvat: MTT/Kaisa
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotPellava. Hyvinvoinnin siemen
Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,
LisätiedotRasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit
Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita
LisätiedotSÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos
SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN
Lisätiedot1 JOHDANTO... 1 2 RASVAHAPOT OVAT LIPIDEJÄ...
MEGA-3 ASVAHAPT Kandidaatintutkielma Helsingin Yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Työn tekijä: Elina autapää Työn ohjaajat: Prof. Maija Aksela,
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotKokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä
Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA
TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA 3.6.2002 MTT, POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMA KIRSI JÄRVENRANTA & PERTTU VIRKAJÄRVI TAUSTA Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotPalkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa
Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen
LisätiedotSEERUMIN ESSENTIELLIT RASVAHAPOT: VÄLTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN PUUTTEESSA TAPAHTUVAT SEERUMIN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEN MUUTOKSET
SEERUMIN ESSENTIELLIT RASVAHAPOT: VÄLTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN PUUTTEESSA TAPAHTUVAT SEERUMIN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEN MUUTOKSET Elle Myllykoski Syventävien opintojen opinnäytetyö Tampereen Yliopisto Lääketieteen
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotVesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa
Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotKASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET
LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET
LisätiedotSäilöntäaineilla hävikit kuriin
2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
LisätiedotZINZINO BALANCE TEST REPORT
ZINZINO BALANCE TEST REPORT Tunnuksesi: E6DG55BL2 Päivämäärä: 08.03.2018 Maa: Finland Sukupuoli: Nainen Ikä: 51 BalanceOil: Ei Muu omega-3: Ei BalanceOil AquaX: Ei BalanceOil Vegan: Ei Ilmaisimet Tavoite
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotTankki täyteen kiitos!
Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi
LisätiedotKotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta
Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen nyt ja tulevaisuudessa seminaari,
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotMinna Tanner, ProAgria Kainuu
Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2018 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 19.3.2019 Ruokintapöydällä tänään Millaisilla rehuilla maitoa tuotettiin vuonna 2018 ja erot edellisvuoteen? Säilörehun
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2016 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 29.3.2017 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRasvat, lipidit ja kolesteroli
Rasvat, lipidit ja kolesteroli Rasva on yksi perusravintoaineista hiilihydraattien ja proteiinien ohella. Triglyseridit eli varsinaiset rasvat ovat muodostuneet rasvahappojen eli pitkäketjuisten karboksyylihappojen
LisätiedotPalkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille
Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotMiten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd
Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet Liz Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.2018 Game Farm, Singleton, Lancashire, UK Tilatutkimus Ruokinta talvella 2002 Käytännön
LisätiedotPalkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa
Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus, Jokioinen Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta Hämeenlinna 12.12.2016 Luonnonvarakeskus
LisätiedotIII. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan
KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
Lisätiedot10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman
2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotSULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy
SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotRehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80
1 (8) Rehuanalyysin tulkinta / märehtijät Rehuanalyysi kertoo rehun kemiallisen koostumuksen, säilönnällisen laadun ja rehuarvot. Tulosten tulkinnassa kokonaisuus ratkaisee, mutta tulkinnan helpottamiseksi
LisätiedotNURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN
NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
LisätiedotKEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotVasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke
Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke Milloin tulee ripuli? Jos elimistöön joutuu myrkyllistä ainetta, on hyvin todennäköistä, että se on
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä
LisätiedotHerne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo
Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit
LisätiedotPötsin hyvinvointiin. Version 1
Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:
LisätiedotKokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa
Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa - Rehuviljaa entistä edullisemmin Rehvi-hanke Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Johdanto Viljelykiertoesimerkki
LisätiedotTIMOTEI-NURMINADAN JA PUNA-APILAN KASVUASTEEN JA MUURAHA- ISHAPON ANNOSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN RASVAHAPPOKOOSTUMUK- SEEN
TIMOTEI-NURMINADAN JA PUNA-APILAN KASVUASTEEN JA MUURAHA- ISHAPON ANNOSTASON VAIKUTUS SÄILÖREHUN RASVAHAPPOKOOSTUMUK- SEEN Maataloustieteiden laitos Kotieläinten ravitsemustiede Maisterin tutkielma Erja
LisätiedotLIHAKARJAN RUOKINTAOPAS
V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotPUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1
PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä
LisätiedotValkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3
Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen
LisätiedotKotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna
Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa
LisätiedotOrgaanisissa yhdisteissä on hiiltä
Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset
LisätiedotKIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ
KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ Alkuperäinen tutkimus: Niemi Milla, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Tiivistelmä: Jussi Veijola, Elintarvike- ja luonnontuotealan
LisätiedotMITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?
MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE? Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm Valio Oy 7.9.2017 Nurmisäilörehu Suomessa Nautojen ruokinnan perusta Kasvuolosuhteet =>
LisätiedotSäilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista
PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista Rovaniemi 20.2.2013 Veikko Maijala Porotalous
LisätiedotTäysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.
Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotLautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto
Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto 7.11.2018 20.11.2018 Miten tutkimme Ruokapäiväkirja 815 lapselta Täytettiin 1-5 vuorokauden
LisätiedotSari Kajava, Annu Palmio
Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,
LisätiedotKevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr
LisätiedotMakkaran ilot ja kilot
Makkaran ilot ja kilot 28.8.203 Riitta Stirkkinen, Lihatiedotusyhdistys ry Lihan kulutus Suomessa 202 Luullista lihaa * 202 20 202 20 kg/hlö kg/hlö kg/hlö kg/hlö Sianliha 36,0 36,4 Poronliha 0,5 Naudanliha
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotRAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti
RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana
Lisätiedot