Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012"

Transkriptio

1 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

2 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen rasva Naudan rasvametabolia Lihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumus Ruokinnan vaikutus lihan rasvahappokoostumukseen

3 Rasvan kemiaa 1/5 Rasvat eli lipidit voidaan jaotella varastolipideihin ja membraanilipideihin Varastolipidit ovat pääasiallisesti triasyyliglyseroleja eli triglyseridejä: glyserolirunkoon on kiinnittynyt kolme rasvahappoa esterisidoksella rasvahapot voivat olla keskenään samoja tai erilaisia rasvahappoja varastorasvaa eli triasyyliglyseridejä on kasveissa siemenissä ja eläimen rasvakudoksessa

4 Rasvan kemiaa 2/5 Triasyyliglyserolin rakenne glyseroli ja kolme rasvahappoa Lähde: ja

5 Rasvan kemiaa 3/5 Kaksi eri kuvaustyylillä mallinnettua triasyyliglyserolia: Lähde:www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/kemia2/kuvat2/rasva.gif

6 Rasvan kemiaa 4/5 Membraanilipideitä on nimensä mukaisesti erilaisissa solujen kalvorakenteissa Membraanilipideitä ovat galaktolipidit ja fosfolipidit galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä

7 Rasvan kemiaa 5/5 Molemmissa membraanilipideissä rasvahapot ovat yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja Fosfolipidin ja galaktolipidin rakenne: G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO FOSFAATTI EMÄS G L Y S E R O L I RASVAHAPPO RASVAHAPPO SOKERI

8 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 1/3 Rasvahapossa on hiiliatomeista muodostunut runko (C-C-C ), jonka toisessa päässä on metyyliryhmä CH 4 ja toisessa päässä karboksyylihapporyhmä -COOH Rasvahappo kiinnittyy glyserolirunkoon karboksyylihappopäästä esterisidoksella Tyydyttymättömien rasvahappojen ensimmäisen kaksoissidoksen paikka ilmaistaan hiilen järjestysnumerolla metyylipäästä lukien: esim. n-6 tai omega

9 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 2/3 Rasvahappojen nimeämisessä käytetään hiilien lukumäärää: esim. kuvassa ylin rasvahappo on C16 eli palmitiinihappo

10 Rasvahappojen rakenne ja nimeäminen 3/3 Rasvahappoja sanotaan hiiliatomien välissä olevien kaksoissidosten perusteella: 1. tyydyttyneiksi (ei yhtään kaksoissidosta hiilien välillä) 2. kertatyydyttymättömiksi (yksi kaksoissidos) 3. monityydyttymättömiksi ( kaksi tai useampi kaksoissidos) Ensimmäisen kaksoissidoksen paikka metyylipäästä lukien ilmaistaan nimessä: esim. n-9 tai omega-3. Tämä luku kertoo sen hiiliatomin, johon 1. kaksoissidos on syntynyt: kuvassa (dia 9) keskimmäinen rasvahappo on C18:1 n-9 eli kertatyydyttymätön öljyhappoa kuvassa (dia 9) alin rasvahappo on C18:3 n-3 eli eräs omega- 3 rasvahappo eli alfalinoleenihappo hiilirungossa olevien kaksoissidosten määrä ilmaistaan kaksoispisteen jälkeen tulevalla luvulla

11 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 1/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C8:0 kapryylihappo C10:0 kapriinihappo C12:0 lauriinihappo C14:0 myristiinihappo C14:1 n-5 myristoleiinihappo C15:0 pentadekanoiinihappo C16:0 palmitiinihappo C16:1 n-7 palmitoleiinihappo C17:0 heptadekaanihappo C17:1 10-heptadekeenihappo C18:0 steariinihappo C18:1 n-9 öljyhappo C18:1 n-7 vakseenihappo C18:2 n-6 linolihappo LA a a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA)

12 Esimerkkejä rasvahappojen nimistä 2/2 lyhenne nimi: triviaali tai systemaattinen C18:3 n-6 gammalinoleenihappo GLA a C18:3 n-3 alfalinoleenihappo ALA b C18:2 c9,t11 cis-9, trans-11-cla, konjugoitunut linolihappo C20:0 arakidiinihappo C20:1 n-9 eikoseenihappo C20:2 n-6 eikosadieenihappo C20:3 n-9 eikosatrieenihappo C20:3 n-6 dihomogamma linoleenihappo DGLA a C20:4 n-6 arakidonihappo AA a C20:5 n-3 eikosapentaeenihappo EPA b C22:0 behenihappo C22:1 erukahappo C22:2 dokosadieenihappo C22:6 n-3 dokosaheksaeenihappo (DHA) b a) n-6 sarjan rasvahappoja: linoli-(la), gammalinoleeni- (GLA), dihomogammalinoleeni- (DGLA) ja arakidonihappo (AA) b) n- 3 sarjan rasvahappoja: alfalinoleeni-(ala), eikosapentaeeni- (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA)

13 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 1/4 Suomalaiset ihmisen ravitsemussuositukset rasvaa 30 E% (= rasvan osuus 30 % kokonaisenergiansaannista, vastaa 28 E% rasvahappoina) cis-kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus E% Monityydyttymättömien rasvahappojen osuus 5 10 E% n-3 rasvahappojen osuus 1 E%

14 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 2/4 Valtion ravitsemusneuvottelukunta:

15 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 3/4 n-6/n-3 rasvahappojen suhde N-6/n-3 rasvahappojen suhteelle ei ole annettu suomalaisissa ravitsemussuosituksissa tarkkaa tavoitearvoa Ulkomaisissa lähteissä (Simopoulos, 2002 ja Simopoulos, 2004): n-6/n-3 rasvahappojen suhteen tulisi olla lähellä kahta n-6 rasvahappojen ylimäärä suhteessa n-3 rasvahappoihin aiheuttaa tulehduksellisia reaktioita elimistössä

16 Rasva ihmisen ravitsemuksessa 4/4 n-6 rasvahappoja ovat: C18:2 n-6 = linolihappo eli LA, C18:3 n-6 = gammalinoleenihappo eli GLA, C20:3 n-6 = dihomogammalinoleenihappo eli DGLA, C20:4 n-6 = arakidonihappo eli AA n-3 rasvahappoja ovat: C18:3 n-3= alfalinoleenihappo eli ALA, C20:5 n-3 = eikosapentaeenihappo eli EPA, C22:6 n- 3 = dokosahekaseenihappo eli DHA

17 Esimerkkejä: 63 kg nainen 1/2 63 kg nainen, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus on 9,2 MJ Suositus E% rasvaa: 0,3 x 9,2 = 2,76 MJ rasvan energiaa vastaa 75 g rasvaa (100 % rasvaa!), koska 1 g rasvaa on 37 kj (kilojoulea ja 1 MJ on 1000 kj) Suositus korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 0,92 MJ (= 920 kj) 25 g kovaa rasvaa (= tyydyttyneitä rasvahappoja)

18 Esimerkkejä: 63 kg nainen 2/2 Suositus cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,15 MJ (= 1150 kj) 31 g kertatyydyttymättömiä rasvahappoja Suositus monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,69 MJ (= 690 kj) 19 g monityydyttymättömiä rasvahappoja n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,092 MJ (= 92 kj) 2,5 g n-3 rasvahappoja Suositus välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,276 MJ (= 276 kj) 7,5 g suhteeksi n-6/n-3 tulee 2:

19 Esimerkkejä: 77 kg mies 1/2 77 kg mies, kevyt työ, vähän liikuntaa vapaaaikana Päivän energian saantisuositus: 11,8 MJ/vrk E% rasvaa: 0,3 x 11,8 = 3,54 MJ rasvan energiaa 96 g rasvaa (100 % rasvaa!) korkeintaan 10 E% kovaa rasvaa: 1,18 MJ (= 1180 kj) 32 g Cis-kertatyydyttymättömiä rasvoja E%: 1,475 MJ (=1475 kj) 40 g

20 Esimerkkejä: 77 kg mies 2/2 Monityydyttymättömiä rasvoja 5 10 E%: 0,89 MJ (= 885 kj) 24 g n-3 rasvahappoja 1 E%: 0,118 MJ (= 118 kj) 3,2 g Välttämättömiä n-6 ja n-3 rasvoja 3 E%: 0,354 MJ (= 354 kj) 9,6 g suhteeksi n-3/n-6 tulee 1:

21 N-6 ja n-3 rasvahappojen puutosoireita Lähde: Margariinitiedotus

22 Karkearehujen rasva 1/3 Naudan karkearehuissa vähän rasvaa, keskimäärin 4 5 % kuiva-aineesta Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa suurin piirtein yhtä paljon heinäkasvien ja apilan lipidit solujen kalvorakenteissa suurin osa lipideistä viherhiukkasissa, joissa niitä voi olla 30 % kuiva-aineesta viherhiukkasten kalvoissa pääosin galaktolipidejä, kasvien muissa kalvoissa fosfolipidejä (HUOM! Katso diat 5 ja 6)

23 Karkearehujen rasva 2/3 Galaktolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä yksi tai kaksi sokerimolekyyliä Fosfolipidin rakenne: glyserolirunkoon kiinnittyy kaksi rasvahappoketjua sekä fosfaattiryhmä Molemmissa lipideissä rasvahapot yleensä tyydyttymättömiä, pitkäketjuisia rasvahappoja alfalinoleeni- tai linolihappoja

24 Karkearehujen rasva 3/3 Ruohossa ja siitä tehdyssä rehussa sitä enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja, mitä enemmän ruohossa viherhiukkasia Kasvin vanhetessa viherhiukkasten määrä vähenee, samoin rasvahappojen määrä pienenee Lehtien osuus ruohomassasta vaikuttaa rasvahappojen määrään -> mitä enemmän lehtimassaa, sitä enemmän rasvahappoja Ruohossa yleensä eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten on palmitiinihappoa

25 Nurmikasvuston rasvahappojen muutos Timotei/nurminatakasvusto (Jokioinen) Puna-apilakasvusto (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Palmitiinihappo mg/g ka niitto 16,6 6,0 5, niitto 10,6 8,1 4,1 Timotei/nurminatakasvustossa suurin vähennys tuli alfalinoleenihapon määrään kasvuston vanhetessa välisen ajan eli 9 päivää. Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,9 5,8 7, niitto 11,7 6,5 5,9 Apilakasvustossa ei tapahtunut vastaavaa alfalinoleenihapon määrän pienentymistä kasvuston vanhetessa kuin heinäkasveissa. Lähde: Vanhatalo ym

26 Säilönnän merkitys säilörehujen rasvahapoille Timotei/nurminata säilörehu (Jokioinen) Puna-apila säilörehu (Jokioinen) Alfalinoleenihappo mg/g ka Alfalinoleenihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka Linolihappo mg/g ka niitto 14,2 (11,9) 5,7 (5,8) 6,6 (7,2) niitto 10,1 (11,7) 4,9 (6,5) 5,9 (5,9) Palmitiinihappo mg/g ka niitto 11,6 (16,6) 4,4 (6,0) 5,3 (5,0) niitto 9,1 (10,6) 4,7 (8,1) 4,6 (4,1) Alfalinoleenihapon määrä pieneni eniten aikaisella kasvuasteella tehdyssä nurmisäilörehussa. Yllä olevassa taulukossa suluissa vastaavat raaka-aineen arvot. Palmitiinihappo mg/g ka Ensimmäisessä niitossa apilakasvustosta tehdyssä säilörehussa on alfalinoleenihappopitoisuus noussut säilönnän aikana. Suluissa on vastaavat raaka-aineen arvot Lähde: Vanhatalo ym. 2007

27 Rasvahappopitoisuuksia Säilörehu-. ja suluissa vastaava kasvustonäyte Alfalinoleenihappo, g/ kg ka Linolihappo G / kg ka Palmitiinihappo, g/kg ka 5.6. timotei/nurminata 14,3 (11,6) 3,53 (1,85) 3,27 (1,43) timotei/nurminata 13,2 (9,9) 3,46 (1,46) 3,06 (1,3) timotei/nurminata 11,1 (7,6) 2,98 (1,09) 2,67 (0,92) puna-apila 10,0 (12,4) 3,64 (2,21) 2,86 (1,63) 4.7. puna-apila 11,0 (11,2) 4,00 (2,82) 3,11 (1,65) puna-apila 8,6 (8,3) 3,35 (2,24) 2,62 (1,35) Säilörehunäytteen ja vastaavan kasvustonäytteen (suluissa) rasvahappopitoisuuksia Lähde: Koivusen (2010) pro gradu tutkielma

28 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 1/2 Yhteenvetona edellisistä tutkimuksista: nuorella kasvuasteella korjatussa timotei/ nurminata tai apilanurmessa enemmän alfalinoleenihappoa kuin vanhemmalla kasvuasteella tehdyssä nurmessa säilönnän aikana rasvahappojen määrä ei laske, jos säilöntä onnistuu hyvin alfalinoleenihappojen määrä voi jopa nousta säilörehussa verrattuna raaka-aineeseen syynä säilörehusta poistuvia joitakin ainesosia (Boufaïed ym. 2003) Puna-apilassa suurin piirtein saman verran rasvahappoja kuin heinäkasveissa Kuva: Helena Kämäräinen

29 Karkearehujen rasvahappopitoisuus 2/2 Ruohomassan säilöntä vaikuttaa valmiin säilörehun rasvahappojen määrään onnistunut säilöntä rasvahappojen säilymisen edellytys ruohon omat entsyymit hajottavat rasvaa, nopea hapen poisto rehumassasta saa entsyymitoiminnan vähentymään pitkä esikuivatus pellolla menetetään erityisesti alfalinoleeni- ja linolirasvahappoja TAVOITE LEHMÄN KARKEAREHUILLE: SAADA PALJON ALFALINOLEENIHAPPOA NURMIKASVUSTOON JA SAADA SE SÄILYMÄÄN SÄILÖREHUSSA JA SITÄ KAUTTA SAADA SITÄ PALJON LEHMÄLLE!

30 Väkirehuissakin on rasvaa Rypsipuristeessa rasvaa noin 25 % kuivaaineesta Kaurassa rasvaa 6 % kuiva-aineesta Ohrassa rasvaa 2,2 % kuiva-aineesta Kuva: Helena Kämäräinen Taulukko: muut_viljelyoppaat/kauranrehukayttoopas.pdf

31 Märehtijän rasvametabolia 1/6 Märehtijän rehunsulatus perustuu pötsimikrobien tekemään rehun ainesosien hajotukseen Myös rehun rasvat joutuvat mikrobien hajotustyön kohteeksi rasva hajotetaan lipolyysin avulla glyseroliksi ja vapaiksi rasvahapoiksi lipolyysi alkaa ruohon omien entsyymien ja mikrobien entsyymien toimesta välittömästi kun rehu on otettu suuhun lipaasientsyymit saavat aikaan lipolyysin glyserolirungosta irrotetut rasvahapot joutuvat ns. biohydrogenaation kohteeksi

32 Märehtijän rasvametabolia 2/6 Biohydrogenaatio tapahtuu pötsissä: rasvahappojen kaksoissidoksiin liitetään vetyä mikrobien aikaansaama luonnollinen tapahtuma alfalinoleenihaposta, linolihaposta ja öljyhaposta tulee välivaiheitten kautta steariinihappoa välivaiheen rasvahappoja on CLA eli konjugoitunut linolihappo ja vakseenihappo C18:2 c9, t11 eli cis-9, trans-11-cla ja C18:1n-7) Kuva: Helena Kämäräinen

33 Märehtijän rasvametabolia 3/6 Pötsiin rehussa tulevista rasvahapoista suurin osa joutuu biohydrogenaation kohteeksi: alfalinoleenihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi linolihaposta % muuttuu steariinihapoksi ja muiksi välivaiheen hapoiksi Märehtijöillä ohutsuoleen tulee lähes pelkästään vapaita rasvahappoja, toisin kuin yksimahaisilla, joilla ohutsuoleen tulee hajoamatonta rasvaa (esim. triglyseridejä)

34 Märehtijän rasvametabolia 4/6 Ohutsuoleen tulevista rasvahapoista lähes puolet on steariinihappoa (C18:0) Lockin ym. (2006) mukaan lypsylehmällä tulee ohutsuoleen keskimäärin 858 g/vrk vapaita rasvahappoja, joista 397 g steariinihappoa 56 g linolihappoa 9 g alfalinoleenihappoa Kuva: Helena Kämäräinen

35 Märehtijän rasvametabolia 5/6 Ohutsuoleen voi tulla enemmän rasvahappoja, mitä rehussa on ollut syynä mikrobien oma rasvahapposynteesi Ohutsuolesta rasvahapot imeytyvät verenkiertoon vesiliukoisten misellien avulla Rasvakudoksessa syntyy steariinihaposta ja vakseenihaposta öljyhappoa (C18:1) ja konjugoitua linolihappoa (CLA) 9 -desaturaasientsyymin avulla

36 Märehtijän rasvametabolia 6/6 Apila- ja sinimailaskasvustojen rasvahapoilla erilainen biohydrogenaatio kuin heinäkasvien rasvahapoilla Palkokasvien rasvahapot hydrautuvat vähemmän: mikrobisto pötsissä erilainen palkokasvivaltaisella ruokinnalla kuin heinäkasvivaltaisella potentiaalisesti sulava kuitu virtaa nopeammin pötsin läpi palkokasviruokinnalla kuin heinäkasviruokinnalla palkokasvien polyfenolioksidaasi suojaa rasvahappoja hydraukselta

37 Märehtijän rasvametaboliatiivistelmä Heinäkasveissa ja apilassa rasvaa noin 3 5 % kuiva-aineesta - Rasvahapoista eniten alfalinoleenihappoa, sitten linolihappoa ja kolmanneksi eniten palmitiinihappoa - Apilan rasvahapoilla erilainen käsittely pötsissä kuin heinäkasvien rasvahapoilla Pötsissä tapahtuu rasvan laadun heikentymistä ihmisen ravitsemuksen kannalta = BIOHYDROGENAATIO: Tyydyttymättömistä rasvahapoista tyydyttyneitä Pötsistä ohutsuoleen: - steariinihappoa - biohydrogenaation välituotteita (= CLA ja vakseenihappo) - jonkin verran linolihappoa ja hyvin vähän alfalinoleenihappoa Rasvahapot ohutsuolesta verenkierron mukana kudoksiin Kudoksissa tehdään öljyhappoa ja konjugoitua linolihappoa 9 -desaturaasientsyymin avulla Rasvaa on naudassa lihaksen sisässä (=marmoroituminen), nahan alla ja sisäelimien ympärillä Rasvan sijainti vaikuttaa jonkin verran rasvan koostumukseen

38 Naudanlihan rasvahappokoostumus Naudanlihan sisäisen rasvan rasvahappokoostumukseen vaikuttavia tekijöitä: eläinlaji (Bos indicus, Bos taurus) rotu kasvun vaihe ruokinta karkearehu/väkirehusuhde erilaiset öljylisät karkearehun kasvilajit

39 Lihan rasvahappokoostumus 1/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta öljyhappo C18:1 n-9; % naudanlihan rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo vakseenihappo C18:1 n-7; noin 2 % rasvahapoista kertatyydyttymätön, hyvä rasvahappo linolihappo C18:2 n-6; 1,5 2 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen

40 Lihan rasvahappokoostumus 2/4 Lihan rasvan tärkeimmät rasvahapot ihmisen ravitsemuksen kannalta (jatkuu) alfalinoleenihappo C18:3 n-3; 0,5 0,8 % monityydyttymätön, hyvä, välttämätön rasvahappo, vaikuttaa n-6/n-3 suhteeseen konjugoitu linolihappo CLA eli C18:2 c9,t11; 0,21 0,27 % rasvahapoista monityydyttymätön, hyvä rasvahappo

41 Lihan rasvahappokoostumus 3/4 Steariinihappo C18:0; % tyydyttynyt, neutraali rasvahappo Palmitiinihappo C16:0; % tyydyttynyt, pidetään haitallisimpana ihmisen ravitsemuksessa Myristiinihappo C14:0; noin 3 % tyydyttynyt, huono rasvahappo

42 Lihan rasvahappokoostumus 4/4 Rasvahappojen pitoisuudet voidaan ilmoittaa: suhteellisina osuuksina % analysoiduista rasvahapoista todellisina määrinä mg/100 g lihaa Vertailtaessa erilaisia ruokintoja suhteelliset osuudet ovat luotettavampia, koska lihan rasvapitoisuus vaikuttaa todellisiin määriin

43 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan vaikutuksesta lihan rasvahappokoostumukseen diat 44 49, suomalainen väkirehun osuuden vaikutusta mittaava tutkimus, mukana rypsirouhe diat 50 53, suomalainen laidunnuksen merkitystä mittaava koe diat 54 57, englantilainen puna-apilan vaikutusta selvittänyt koe diat 58 61, yhdysvaltalainen laidunnuskoe

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Sisältö Rasvan kemiaa Rasva ihmisen ravitsemuksessa Karkearehujen Kuva Helena Kämäräinen

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen - Osa 2 Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu 16.3.2012 Tutkimuksia Seuraavissa dioissa on kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksia ruokinnan

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne Rasvat ruoanvalmistuksessa Rakenne Kaikissa ruoissa on rasvaa, myös rasvattomissa kuten kasviksissa, rasva on välttämätön solujen rakennusaine Rakenne: triglyseridejä, joissa rasvahappokoostumus vaihtelee

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos

Lisätiedot

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIHAROTUISEN NAUDAN (Bos taurus) LIHAN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEEN JA E-VITAMIINIPITOISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Helena Kämäräinen Pro gradu -tutkielma Elintarvikebiotekniikka Biotieteiden laitos Luonnontieteiden

Lisätiedot

Kaura lehmien ruokinnassa

Kaura lehmien ruokinnassa Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS

RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS Opinnäytetyö (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2012 Irene Jaakkola RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Bio- ja elintarviketekniikka

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa 5.9.2013 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Laura Nyholm, Mikko Korhonen Valio Oy Sinimailanen (Medicago sativa L.) The Queen of forage

Lisätiedot

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Maaseudun Tiedetreffit 3.6.2014 Mustiala Valkuaisrehuja tuodaan paljon ulkomailta Rehuvalkuaisen omavaraisuusaste

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Rasvoissa on eroa! Työohje opettajalle

Rasvoissa on eroa! Työohje opettajalle Rasvoissa on eroa! Klaus Sippel Uusi kokeellinen työ Kokeellisuus kemian opetuksessa Kevät 2007 Työohje opettajalle Ravintoaineiden kemia on mielenkiintoista, motivoivaa ja ajankohtaista. Ravinnon määrällä

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Ravinnon välttämättömät rasvahapot

Ravinnon välttämättömät rasvahapot RAVINNON RASVAT II Ravinnon välttämättömät rasvahapot RAVITSEMUSTERAPEUTTIEN YHDISTYS R.Y. 1 Ravinnon välttämättömät rasvahapot SISÄLLYS: Sivu Tekstissä esiintyvät termit ja lyhenteet... 4 JOHDANTO...

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5

ESIPUHE... 4 PORONLIHAN KOOSTUMUS... 5 07/2007 Niemi Milla Helsingin yliopisto Elintarviketeknologian laitos milla.niemi@helsinki.fi + 35840 7240330 KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 4 PORONLIHAN

Lisätiedot

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit

Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita

Lisätiedot

Pellava. Hyvinvoinnin siemen

Pellava. Hyvinvoinnin siemen Pellava Hyvinvoinnin siemen 1 Hyvinvoinnin siemen Pellavansiemenissä on runsaasti kuitua. Pellavansiemen sisältää hyvinvoinnin aineksia: öljyä, proteiinia ja kuitua. Pellava sisältää myös muun muassa kaliumia,

Lisätiedot

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN. 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN 4.9.2014 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos MIKSI SÄILÖNTÄAINETTA REHUUN? KASVIENTSYYMIEN ESTO HAITTAMIKROBIEN

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

1 JOHDANTO... 1 2 RASVAHAPOT OVAT LIPIDEJÄ...

1 JOHDANTO... 1 2 RASVAHAPOT OVAT LIPIDEJÄ... MEGA-3 ASVAHAPT Kandidaatintutkielma Helsingin Yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Työn tekijä: Elina autapää Työn ohjaajat: Prof. Maija Aksela,

Lisätiedot

SEERUMIN ESSENTIELLIT RASVAHAPOT: VÄLTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN PUUTTEESSA TAPAHTUVAT SEERUMIN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEN MUUTOKSET

SEERUMIN ESSENTIELLIT RASVAHAPOT: VÄLTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN PUUTTEESSA TAPAHTUVAT SEERUMIN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEN MUUTOKSET SEERUMIN ESSENTIELLIT RASVAHAPOT: VÄLTTÄMÄTTÖMIEN RASVAHAPPOJEN PUUTTEESSA TAPAHTUVAT SEERUMIN RASVAHAPPOKOOSTUMUKSEN MUUTOKSET Elle Myllykoski Syventävien opintojen opinnäytetyö Tampereen Yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Kotoista valkuaista lypsylehmien ruokintaan palkoviljat ja palkokasvipitoiset nurmet tehokkaaseen

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA 3.6.2002 MTT, POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMA KIRSI JÄRVENRANTA & PERTTU VIRKAJÄRVI TAUSTA Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Elodea-hanke Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa Luonnonvarakeskus Vesirutto rehuna Kenttä- ja laboratorioanalyysien tulokset Kuusamojärvi, Toranki ja Yli-Kitka Valuman

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Säilöntäaineilla hävikit kuriin 2.3.217 Säilöntäaineet, niiden annostelu ja levitystasaisuus Nurmex-tietoisku 17 Sari Vallinhovi ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilöntäaineilla hävikit kuriin Happamuus nopeasti alas hävikit mahdollisimman

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille Kaisa Kuoppala Luonnonvarakeskus Jokioinen Mistä nauta saa valkuaista? Typpi Nurmisäilörehu ja vilja tärkeimmät lähteet! Valkuaistäydennysrehut:

Lisätiedot

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman 2.2.217 Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä Perjantaina 27.1.217, klo 1:-13:3 Paikka Seinäjoki Areena, Komia-kabinetti Ohjelma: 1: 1: Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN Kirsi Jokela / Rovaniemen ammattikorkeakoulu PORUTAKU-Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt hanke Nurmikasvien kehittyminen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA Kalajoki 8.1.2016 Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy BOREAL ON KOTIMAINEN KASVIJALOSTUSYRITYS Viljat: ohra, kaura, kevätvehnä, syysvehnä, ruis

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2015 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 5.4.2016 Tarjolla tänään: Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2015 ja erot edellisvuoteen? Poikkeuksellisen kesä

Lisätiedot

Pötsin hyvinvointiin. Version 1

Pötsin hyvinvointiin. Version 1 Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1

PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä

Lisätiedot

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät

Lisätiedot

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna Kaisa Kuoppala Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Työpaja Nivalassa

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3 Arja Seppälä MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen 23.3.2010 Puna-apilapitoinen

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ

KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ KIRJALLISUUSKATSAUS: PORONLIHAN JA PORONMAIDON KOOSTUMUS TIIVISTELMÄ Alkuperäinen tutkimus: Niemi Milla, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Tiivistelmä: Jussi Veijola, Elintarvike- ja luonnontuotealan

Lisätiedot

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA Biokemian ja elintarvikekemian laitos RAPORTTI 1 (8) Projekti: Siian laatu kalan tarjontaketjussa Dnro: 4682/3516/05 Hankenro: 534589 Raportin laatija: Jukka Pekka Suomela KEMIALLISET ANALYYSIT TURUN YLIOPISTOSSA

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Makkaran ilot ja kilot

Makkaran ilot ja kilot Makkaran ilot ja kilot 28.8.203 Riitta Stirkkinen, Lihatiedotusyhdistys ry Lihan kulutus Suomessa 202 Luullista lihaa * 202 20 202 20 kg/hlö kg/hlö kg/hlö kg/hlö Sianliha 36,0 36,4 Poronliha 0,5 Naudanliha

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

OMEGA-3 RASVOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET. Markku Ahotupa, professori Turun Yliopisto, Biolääketieteen laitos Oy MCA Tutkimuslaboratorio Ltd

OMEGA-3 RASVOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET. Markku Ahotupa, professori Turun Yliopisto, Biolääketieteen laitos Oy MCA Tutkimuslaboratorio Ltd OMEGA-3 RASVOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Markku Ahotupa, professori Turun Yliopisto, Biolääketieteen laitos Oy MCA Tutkimuslaboratorio Ltd Toukokuu 2009 OMEGA-3 RASVOJEN TERVEYSVAIKUTUKSET Kalaa on viime vuosikymmeninä

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe ukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 olujen kalvorakenteiden perusrakenteen muodostavat amfipaattiset

Lisätiedot

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa Marketta Rinne 1), Pekka Huhtanen 1, 2) ja Juha Nousiainen 3) 1) MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka 9.11.2011 Tilan yleisesittely Peltoa 590 ha+250 ha sopimusviljelynä Lehmiä 350 kpl, 200 hiehoa Työvoimaa

Lisätiedot

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa Tuija Huhtamäki Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus 1.10.2013 Tampere Esityksen sisältö Miten biologia selittää ympäristövaikutuksia?

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2012 Syötekeskus 2012 Nurmirehun ja rehunäytteiden

Lisätiedot

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan 4.9.2014 ProAgria maito valmennus ProAgria Kainuu/kotieläinasiantuntijat: Eila, Jaana, Voitto, Minna ja Helena Tilastoja Kainuusta: Tuotosseurantatilat

Lisätiedot

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään? Sisältö Termejä D-arvon kehitys 1. ja 2. sadossa Nurmipalkokasvien vaikutus D-arvoon ja valkuaiseen Lannoituksen

Lisätiedot

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen 1 Suomen Rehun laadukas rehuvalikoima vastaa jokaisen tilan tarpeisiin Suomen Rehun nautarehuvalikoima perustuu

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)

Lisätiedot

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Luomunautojen ruokinta Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT www.mtt.fi, www.mtt.fi/artturi, i www.mtt.fi/rehutaulukot t t Sähköposti: marketta.rinne@mtt.fi YmpäristöAgro

Lisätiedot

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari 5.1.2017 Risto Välimaa, Eastman Chemical Company Paljonko 60 lehmän tilalla jää saamatta maidosta rahaa, jos säilörehun käymishappojen

Lisätiedot