Nikkelin sorptio kaoliniittiin: parametrien täydentäminenkaoliniitin
|
|
- Maarit Kahma
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työraportti 99-9 Nikkelin sorptio kaoliniittiin: parametrien täydentäminenkaoliniitin ioninvaihtokapasiteetti Esa Puukko Martti Hakanen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-1 HELSINKI, FINLAND Tel Fax
2 Työraportti 99-9 Nikkelin sorptio kaoliniittiin: parametrien täydentäminen - kaoliniitin ioninvaihtokapasiteetti Esa Puukko Martti Hakanen Helmikuu 1999
3 HELSINGIN YLIOPISTO Radiokemian laboratorio Kemian laitos PL HELSINGIN YLIOPISTO Tilaus: Posiva 9674/98/MVS TOIMEKSIANTO MEKANISTISTEN SORPTIODATOJEN MÄÄRITT ÄMISEKSI NIKKELIN SORPTIO KAOLINIITTIIN: PARAMETRIEN T Ä YDENT ÄMINEN KOLMEN ARVOISEN KATIONIN (X 3 +) SORPTIO Työraportti: 99-9 NIKKELIN SORPTIO KAOLINIITTIIN: P ARAMETRIEN T Ä YDENT ÄMINEN KAOLINIITIN IONINV AIHTOKAP ASITEETTI Helsinki / _t{/.-- j/ ~_,_,.? Oc>~-J prof Timo Jaakkola f~ '?au/~ '"' Esa Puukko Martti Hakanen
4 Työ raportti Nikkelin sorptio kaoliniittiin: parametrien täydentäminen - kaoliniitin ioninvaihtokapasiteetti Esa Puukko Martti Hakanen Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto Helmikuu 1999 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.
5 THE SORPTION OF NICKEL ON KAOLINITE: COMPLETING THE PARAMETERS- THE SORPTION CAPACITY OF KAOLINITE ABSTRACT The sorption of nickel on fracture minerals has been modelled using the surface complexation model (SCM), which describes the reaction as complex formation between the sorbing species and the surface of the mineral. The kaolinite used in the experiments was a natural kaolinite KGa-1 b, which contained impurities Ti and Fe3. The washing ofkaolinite with acid removed iron but not Ti. In the earlier studies nickel sorbed on the kaolinite in.1 M NaN3 in the acid phrange more than expected by the SCM. In this ph-range nickel don't form complexes with the surface of the kaolinite and so sorption by cation exchange was an alternative explanation. The cation exchange capacity of the kaolinite KGa-1 b was determined by the silver tiourea method (AgTU). Also the sorption of cesium and sodium on kaolinite was studied. The cation exchange capacity determined by the AgTU-method was the same for the natural kaolinite (KGa), acid washed kaolinite (HKGa) and Na-conditioned kaolinite (NaHKGa). The sorption capacities calculated from the sorption of cesium were smaller for the acid washed kaolinite than the AgTU-values, but the sorption capacities for the natural kaolinite and Na-conditioned kaolinite were same as the AgTU-values. Sodium sorbed poorly on kao1inite Keywords: sorption, kaolinite
6 NIKKELIN SORPTIO KAOLINIITTIIN: PARAMETRIEN T Ä YDENT ÄMINEN- KAOLINIITIN IONINV AIHTO KAP ASITEETTI TIIVISTELMÄ Nikkelin sorptiota rakomineraaleihin on mallinnettu pintakompleksaatiomallilla, joka esittää sorption kompleksinmuodostusreaktiona sorboivan aineen ja mineraalin pinnan välillä. Sorptiokokeissa käytetty kaoliniitti oli luonnon kaoliniittia KGa-1 b, joka sisälsi epäpuhtauksina Ti:a ja Fe 3 :a. Kaoliniitin puhdistus happopesulla poisti raudan mutta ei Ti:a. Nikkelin sorptiokokeissa havaittiin alhaisella ionivahvuudella (.1 M NaN 3 ) ja happamalla ph-alueella (ph< 4) nikkelin sorboituvan enemmän kuin pintakompleksaatiomalli edellytti. Kirjallisuudessa kaoliniitin on esitetty omaavan kationinvaihtokapasiteettia. Kaoliniitin KGa-1 b kationinvaihtokapasiteetti määritettiin hopeatioureamenetelmällä. Lisäksi tutkittiin Cs:n ja Na:n sorptiota kaoliniittiin. Hopeatioureamenetelmällä (AgTU) saaduissa tuloksissa ei ollut eroja luonnon kaoliniitin, happopestyn kaoliniitin tai Na-tasapainotetun kaoliniitin kesken. Cesiumin sorption avulla saadut kapasiteettiarvot olivat happopestylle kaoliniitille pienemmät kuin AgTU-menetelmällä saadut arvot. Kuitenkin luonnon kaoliniitin ja Na-tasapainotetun kaoliniitin sorptiokapasiteetit olivat samaa suuruusluokkaa AgTU-arvojen kanssa. Natriumin sorptio kaoliniittiin KGa-1 b oli hyvin vähäistä. Avainsanat: sorptio, kaoliniitti
7 4 SISÄLLYSLUETTELO SIVU ABSTRACT TIIVISTEL MÄ 1 JOHDANT... 5 MATERIAALIT JA MENETELMÄT Na-tasapainotetun kaoliniitin (NaHKGa) valmistus Kaoliniittien ominaispinta-alat Kaoliniitin kationinvaihtokapasiteetti hopeatioureamenetelmällä MENETELMÄT Sorptiokokeet Liuosten ph-mittaukset Radioaktiivisuusmittaukset CESIUMIN SORPTIO KAOLINIITTIIN Cesiumin sorptio luonnon kaoliniittiin KGa-1 b Cesiumin sorptio happopestyyn kaoliniittiin Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin NATRIUMIN SORPTIO KAOLINIITTIIN CESIUMIN VAIKUTUS NIKKELIN KAOLINIITTISORPTIOON... 7 YHTEENVET... 8 VIITTEET... 3 LIITE 1: Cesiumin sorptio luonnon kaoliniittiin... 4 LIITE : Cesiumin sorptio happopestyyn kaoliniittiin... 5 LIITE 3: Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin ph:ssa LIITE 4: Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin ph:ssa LIITE 5: Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin ph:ssa LIITE 6: Natriumin sorptio kaoliniittiin (korjaamattomat tulokset)... 9 LIITE 7: Natriumin sorptio kaoliniittiin (korjatut tulokset)... 3 LIITE 8: Nikkelin sorptio happopestyyn kaoliniittiin.1 M CsCl:ssa... 31
8 5!JOHDANTO Nikkelin sorptiota rakomineraaleihin on mallinnettu pintakompleksaatiomallilla, joka esittää sorption kompleksinmuodostusreaktiona sorboituvan aineen ja mineraalin pinnan välillä. Mineraaleina ovat olleet kvartsi, goethiitti ja kaoliniitti (Puukko ja Hakanen, 1997). Kokeellinen työ on tehty HYRL:ssa ja mallinnus HYDRAQLohjelmalla VTT/KET:ssa (Olin ja Lehikoinen, 1997). Sorptiokokeissa käytetty kaoliniitti oli luonnon kaoliniittia KGa-1 b, joka sisälsi epäpuhtauksina Ti :aja Fe 3 :a. Kaoliniitin puhdistus happopesulla poisti raudan mutta ei Ti :a. Nikkelin sorptiokokeissa havaittiin alhaisella ionivahvuudella (.1 M NaN 3 ) ja happamalla ph-alueella (ph< 4) nikkelin sorboituvan enemmän kuin pintakompleksaatiomalli edellytti. Lisäksi nikkelin sorptio tällä ph-alueella oli suurempi happopestyyn kaoliniittiin kuin luonnon kaoliniittiin (Puukko ja Hakanen, 1998). Happamalla ph-alueella nikkeli ei muodosta komplekseja kaaliniittipinnan kanssa. Mallinnuksen mukaan Ti :n määrä ei riitä selittämään havaittua ilmiötä. Kirjallisuudessa kaoliniitin on esitetty omaavan ioninvaihtokapasiteettia. Kaoliniitin KGa-1 b ionivaihtokapasiteetti määritettiin hopea-tioureamenetelmällä. Lisäksi tutkittiin Cs:nja Na:n sorptiota kaoliniittiin.
9 6 MATERIAALIT Kokeissa käytettiin luonnon kaoliniittia, happopestyä kaaliniittiaja Na+:n kanssa tasapainotettua kaoliniittia. Kaaliniitti oli amerikkalaista luonnon kaoliniittia KGa-1 b (Clay Mineral Society), jonka puhdistus tehtiin aiemmin kuvatulla menetelmällä (Puukko ja Hakanen, 1998). Happopestyä kaoliniittia tasapainotettiin NaN 3 - liuoksessa tavoitteena tuottaa N a-muodossa olevaa kaoliniittia..1 Na-tasapainotetun kaoliniitin (NaHKGa) valmistus Happopestyä kaoliniittia (HKGa) sekoitettiin 1 M NaN 3 -liuoksessa viiden tunnin ajan, jonka jälkeen kaoliniitin annettiin sedimentoitua astian pohjalle 15 tunnin aikana. Liuos imettiin pois ja tilalle laitettiin deionisoitua vettä (MilliQ). Sekoitettiin tunnin ajan ja annettiin kaoliniitin sedimentoitua 15 tunnnin aikana. Tämä pesu toistettiin kolme kertaa. Lopuksi kaoliniittia tasapainotettiin.1 M NaN 3 -liuoksessa vuorokauden ajan. Sedimentoituneen kaoliniitin päältä imettiin liuos pois ja kaoliniitti kuivattiin kuten happopesty kaoliniitti.. Kaoliniittien ominaispinta-alat Kokeissa käytettyjen luonnon kaoliniitin (KGa), happopestyn kaoliniitin (HKGa) ja Na:lla tasapainotetun kaoliniitin (NaHKGa) ominaispinta-alat määritettiin Tampereen Teknisessä Korkeakoulussa (TTKK) BET/N -menetelmällä. Kaikkien kolmen kaoliniitin ominaispinta-alat olivat lähes samat. Tulokset ovat taulukossa 1.
10 7 Taulukko 1. Kaoliniittien ominaispinta-alat BETIN-menetelmällä (TTKK). Keskiarvo ja sen keskivirhe (1 a). Näyte Ominaispinta-ala (ml/g) arvo keskiarvo virhe (1 cr) KGa t HKGa HKGa NaHKGa NaHKGa NaHKGa KGa: luonnon kaoliniitti KGa-1 b HKGa: happopesty kaoliniitti KGa NaHKGa: Na+:n kanssa tasapainotettu kaoliniitti HKGa t Puukko ja Hakanen, Kaoliniitin kationinvaihtokapasiteetti hopeatioureamenetelmällä Maaperän kationinvaihtokapasiteettia on määritetty hopeatioureamenetelmällä, jolla on saatu yhteneviä tuloksia standardina pidetyn ammoniumasetaattimenetelmän (Schollenberger, 1945) kanssa. Menetelmässä näyte tasapainotetaan hopeatiourealiuoksen (Ag(S=C(NH))n=I-4) kanssa. Liuos on puskuroitu ammoniumasetaatilla (ph 7) ja merkkiaineena on Ag-11m. Kiinteän faasinja liuoksen erotuksenjälkeen liuoksesta määritetään Ag-11 Om:nradioaktiivisuus gammamittauksella. Kationinvaihtokapasiteetti voidaan laskea adsorboituneen AgTU :n määrän perusteella (Chhabra, 1975). Kirjallisuudessa (Langmuir, 1997) on kaoliniitin kationinvaihtokapasiteetiksi ilmoitettu 3-15 meq/1 g. Kationinvaihtokapasiteetit määritettiin luonnon kaoliniitille KGa-1 b (KGa), happopestylle kaoliniitille (HKGa) ja Na+:n kanssa tasapainotetulle kaoliniitille (NaHKGa). Kokeessa valmistettiin ensin ammoniumasetaatilla (NH4Ac) puskuroitu tiourealiuos (ph 7), johon lisättiin Ag-11 Om merkkiainetta sisältävä AgN 3 -liuos. Näin saatiin.1 M AgTU-liuos, joka oli.1 M NH4Ac:n suhteen. Muovisiin sentrifuugiputkiin punnittiin 1. g kaoliniittia ja lisättiin AgTU-liuos. Putket olivat
11 8 ravistelijassa 15 tunnin ajan. Sentrifugoiduista (G= 1446) näytteistä otettiin liuosnäytteet, joista määritettiin Ag-11 Om:n radioaktiivisuus. Tuloksista lasketut kationinvaihtokapasiteetit ovat taulukossa. Tuloksen virheeksi on laskettu mittausstatistiikastajohtuva virhe (1 cr). Taulukko. Luonnon kaoliniitin (KGa), happopestyn kaoliniitin (HKGa) jana +:!Ia tasapainotetun kaoliniitin (NaHKGa) kationinvaihtokapasiteetit määritettynä hopeatioureamenetelmällä. Kaaliniitti kationinvaihtokapasiteetti CEC (meq/1 g) tulos virhe (1 cr) keskiarvo virhe KGa HKGa (14798) NaHKGa (698) kaoliniitti (Langmuir, 1997) 3-15 KGa: luonnon kaoliniitti KGa-1 b HKGa: happopesty kaoliniitti KGa NaHKGa: Na+:n kanssa tasapainotettu kaoliniitti HKGa Eri kaoliniittien kationinvaihtokapasiteetit CEC) ovat samansuuruisia AgTUmenetelmällä. Tulokset sopivat yhteen kirjallisuusarvon (Langmuir, 1997) kanssa.
12 9 3 MENETELMÄT 3.1 Sorptiokokeet Sorptiokokeet tehtiin eräkokeina soveltaen ASTM:n standardia D Ensiksi ravisteltiin seoksia n. 15 tuntia, jonka jälkeen kiinteä faasi (kaoliniitti) erotettiin liuoksesta sentrifugoimalla (Sorvall RC-5B, G= 1446). Kaikki liuokset valmistettiin deionisoituun veteen (Millipore MilliQ) käyttäen p.a.-laatuisia kemikaaleja. Jakaantumistekijä Rt laskettiin kaoliniittiin adsorboituneen ja liuoksessa olevan radionuklidin konsentraatioiden (radioaktiivisuudet) suhteesta. Rd = radionuklidin määrä (Bq) kaoliniitissa radionuklidin määrä ( Bq) liuoksessa liuoksen tilavuus (ml) kaoliniitin massa (g) X ; ~ 3. Liuosten ph:n säätäminen ja ph-mittaukset Liuosten ph-mittauksissa käytettiin Orion 9A ph-mittaria ja Ross ph-yhdistelmäelektrodia (tyyppi 81 BN). Mittaussysteemi kalibroitiin Merckin Titrisol-puskuriliuoksilla (ph 4 ja ph 7). Nikkelin sorptiokokeissa käytettiin samanlaisia puskuriliuoksia (Perrinja Dempsey, 1974) kuin aiemmissa kokeissa (Puukko ja Hakanen, 1998). Puskuriliuokset kattoivat ph-alueen Radioaktiivisuusmittaukset Radionuklidien määrityksissä sovellettiin ASTM:n standardia D Gammasäteilyä emittoivat nuklidit Na-, Ag-11mja Cs-134 määritettiin Wallac 148 Wizard gammalaskurilla, jossa on 3" Nai(Tl)-kide. Nikkeli Ni-63 määritettiin nestetuikelaskennalla käyttämällä Wallac 11 7 Rackbeta nestetuikelaskuria.
13 ~~ 1 4 CESIUMIN SORPTIO KAOLINIITTIIN Cesiumin sorptiota kaoliniittiin tutkittiin tavoitteena selvittää kaoliniitin ioninvaihtoominaisuuksia. Alkalimetallina Cs ei muodosta NaN 3 -liuoksessa komplekseja, vaan on ionimuodossa (Cs +). Sorptiokokeita tehtiin kaikilla kolmella kaoliniittityypillä. Kaoliniitin konsentraatio oli kaikissa kokeissa sama kuin aikaisemmin nikkelin sorptiokokeissa käytetty, g/l. 4.1 Cesiumin sorptio luonnon kaoliniittiin KGa-lb Cesiumin sorptiota luonnon kaoliniittiin KGa-1b tutkittiin ph:n funktiona.1m NaN 3 -liuoksessa, johon lisättiin Cs-134:llä leimattua CsCl-liuosta. Kokeet tehtiin eräkokeina. Kaaliniittinäytteet tasapainotettiin ensin.1 M NaN 3 -liuoksessa. Sitten säädettiin ph.1 M HN 3 :lla tai.1 M NaOH:lla. Lopuksi lisättiin Cs-134 merkkiainetta sisältävää CsCl-liuosta, jossa oli Cs:a siten, että kaoliniitti-nan 3 seoksen Cs-konsentraatioksi tuli. M tai.1 M. Seoksia ravisteltiin 15 tunnin ajan, jonka jälkeen ne sentrifugoitiin. Liuosnäytteestä määritettiin Cs-134 ja mitattiin näytteen ph. Tulokset ovat liitteessä 1 ja kuvassa ~ 1. ~ Cs + KGa-lb +.1 M NaN3 o [Cs]=. M o [Cs]=.1 M,-..., ~ 1 1- g 8 1- " ~ Kuva 1. Cesiumin sorptio luonnon kaoliniittiin (KGa-1 b) ph:nfunktiona kahdella Csalkukonsentraatiolla (. Mja.1 M). ph
14 11 Alhaisella Cs-konsentraatiolla (. M) sorptio kasvoi hieman siirryttäessä happamalta ph-alueelta emäksiselle puolelle. Syynä voi olla kaoliniitin pinnan varauksen muuttuminen negatiiviseksi emäksisellä ph-alueella, mikä lisää Cs:n sorptiota. Kun Cs:n alkukonsentraatio oli.1 M, sorptio kasvoi välillä ph 3-5 ja oli lähes vakio sekä neutraaleissa että emäksisissä olosuhteissa. Tarkasteltaessa aluetta ph 4-6 saadaan RI-arvojen perusteella laskettua Cs:n sorptiokapasiteetit. Kun kyseessä on Cs:n alkukonsentraatio. M, niin RI= 9 ml/g ja Cs:n sorptiokapasiteetti 1.6 meq/ 1 g. Vastaavasti Cs:n alkukonsentraatiolle.1 M saadaan RI-arvoksi 4 ml/ g ja sorptiokapasiteetiksi 3. 5 meq/ 1 g. Kokeiden perusteella luonnon kaoliniitilla KGa-1 b on Cs:n sorptiokapasiteettia, joka on suuruudeltaan samaa luokkaa AgTU-menetelmällä määritettyjen arvojen (taulukko 1) kanssa. 4. Cesiumin sorptio happopestyyn kaoliniittiin Cesiumin sorptiota happopestyyn kaoliniittiin HKGa tutkittiin neljällä Cs:n alkukonsentraatiolla: 9 X 1 o- 1 M, 1 X 1 o- 7 M, 1 X 1 o- 5 M ja 1 X 1 o- 3 M. Kaoliniitin konsentraatio oli g/l ja liuoksena.1 M NaN 3. Kokeet tehtiin eräkokeina kaoliniitinja.1 M NaN 3 -liuoksen tasapainotuksessa muodostuvassa ph:ssa (ph 5). Sorptiokokeissa oli kaksi rinnakkaista näytettä jokaista Cs-alkukonsentraatiota kohti. Kahden koesarjan tulokset ovat liitteessä ja kuvassa. Kokeiden 1 ja välillä näkyvä ero johtuu koejärjestelyistä.
15 Cs + HKGa +.1 M NaN _ ~ 5 5 B ~ 15. D 1 5. l.e-1 l.e-11 l.e-1 l.e-9 l.e-8 l.e-7 l.e-6 l.e-5 l.e-4 l.e-3 l.e- log [Cs] (M) Okoe 1 Dkoe l.e-1 l.e+oo Kuva. Cesiumin sorptio hapfopestyyn kaoliniittiin (HKGa) Csalkukonsentraatioilla 9 X 1 o-i M, 1 X 1o- 7 M, 1 X 1 o- 5 Mja 1 X 1o- 3 M Cesiumin sorptio happopestyyn kaoliniittiin.1 M NaN 3 -liuoksessa pienenee Csalkukonsentraation kasvaessa. Happopestyn kaoliniitinja.1 M NaN 3 -liuoksen ph on normaalisti ollut noin ph 5. Kokeissa havaittiin seoksen ph:n laskevan arvoon ph 4 suurimmalla Cs-alkukonsentraatiolla (liite ). Cesiumin sorptio kaoliniittiin -Al OH tai -Si-OH -paikkaan tuottaa H+ -ioneja liuokseen, jonka ph siten laskee. Kuvassa 3 on esitetty happopestyyn kaoliniittiin absorboituneen cesiumin ainemäärä kaoliniitin massaa kohti Cs:n tasapainokonsentraation funktiona. Absorboituneen cesiumin määrä kasvaa Cs-konsentraation kasvaessa, kunnes saavutetaan taso, jonka jälkeen Cs-konsentraation lisäys ei kasvata absorboituneen cesiumin määrää. Suurin Cs-konsentraatio, 1 x 1 o- 3 M, on selvästi vakioabsorptiotasolla, mutta seuraava pienempi Cs-konsentraatio ei ole vielä saavuttanut tätä tasoa. Sen vuoksi koepisteisiin sovitettiin käyrä, jonka avulla laskettiin absorboituneen Cs:n määrä kahdelle Cskonsentraatiolle 6 X 1 o- 4 M ja 8 X 1 o- 4 M. Suurimman Cs-konsentraation ja laskettujen pisteiden avulla on määritetty Cs:n maksimiabsorptiota kuvaava taso, jossa
16 13 log (abs Cs) = 1.95 eli Cs:n määrä on.11 mmol/g. Näin saadaan happopestylle kaoliniitille Cs:n sorptiokapasiteetiksi 1.1 meq/1 g (ph 4-5). """:' ro..!:<::. ~ v---- Abs. Cs (mmol)/g HK.Ga ~T-" fil-;~---=---=-""";.""";. -=--=--:c-o -. o :_ _:_ :..:....:...:.. ~-.:... ~-~-~-~-E ~ -4. a a '-" Vl u Vl ~ Cl...:l () () ""'T"""-----r ""'T"""------f O.OE+OO.E-4 4.E-4 6.E-4 8.E-4 l.oe-3 1.E-3 [Cs] (M) Kuva 3. Happopestyyn kaoliniittiin absorboituneen cesiumin määrä (mmol/g kaol.) liuoksen Cs- tasapainokonsentraation funktiona. 4.3 Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin Cesiumin sorptioisotermit Na+:lla tasapainotettuun kaoliniittiin.1 M NaN 3 - liuoksessa määritettiin kolmella ph-alueella: ph 3, ph 6 ja ph Kaoliniitinja.1 M NaN 3 -liuoksen ph säädettiin HN 3 :11aja NaOH:lla. Cesiumin konsentraatiot on esitetty taulukossa 3. Sorptiokokeiden tulokset ovat kuvissa 4-6. Taulukko 3. Cesiumin alkukonsentraatiot ja Iiuoslen ph-arvot (kokeen lopussa) tutkittaessa cesiumin sorptiota Na-tasapainotettuun kaoliniittiin. Liuosten ph-arvojen keskiarvo kokeen lopussa 9X 1 o-ll x 1 o-' x 1 o x 1 o x 1 o-j X 1 o-l 4.76 [Cs +] (M)
17 oph3a 8 Q..-.. ~ g 15 "" ~ Cs+NaHKGa+O.OOI MNaN3 oph3 B (j 8 R l.e-1 l.e-11 l.e-1 l.e-9 1.E-8 l.e-7 l.e-6 l.e-5 l.e-4 l.e-3 l.e- l.e-1 log [Cs] (M) l.e+oo Kuva 4. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n alkukonsentraation funktiona ph:ssa Cs+NaHKGa+O.OOl MNaN3 oph6a oph6b 1} 8 ] '" ~ (j l.e-1 l.e-11 l.e-1 1.E-9 1.E-8 1.E-7 l.e-6 1.E-5 1.E-4 l.e-3 1.E- l.e-1 log [Cs] M l.e+oo Kuva 5. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n alkukonsentraation funktiona ph:ssa 6.
18 ~ ä 45 Cs + NaHKGa +.1 M NaN3 4 -~ oph ~ OpH8 3 a 5 -~ '"d ~ 15 -~ 1 5-~ _l l.e-1 l.e-11 l.e-1 1.E-9 1.E-8 1.E-7 1.E-6 1.E-5 l.e-4 1.E-3 1.E- l.e-1 log [Cs] M 1.E+OO Kuva 6. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n alkukonsentraation funktiona ph:ssa 8 ja 1. Cesiumin sorptio oli samanlaista (kuvat 4 ja 6) happamalla (ph 3) ja emäksisellä phalueella (ph 8 ja 1). Kaoliniitin ja NaN 3 :n seoksen vallitsevassa ph:ssa (ph 6) cesiumin sorptio oli suurempaa kuin happamalla tai emäksisellä ph -alueella. Cesiumin alkukonsentraation saavuttaessa arvon 1 x 1 o- 4 M sorptio pienenee selvästi. Tällöin lähestytään tilannetta, jolloin sorptiopaikat loppuvat. Kuvissa 7-9 on esitetty kaoliniittiin absorboituneen cesiumin ainemäärä (mmol) kaoliniitin massaa kohti Cskonsentraation funktiona. Alemmilla Cs-konsentraatioilla adsorboituneen Cs:n määrä kasvaa, kunnes saavutetaan taso, jonkajälkeen Cs:n konsentraation lisääminen ei enää kasvata kaoliniittiin adsorboituneen Cs:n määrää. Tämän tason avulla voidaan määrittää kaoliniittiin sorboituvan Cs:n maksimimäärä, joka on esitetty taulukossa 4.
19 16. -r Kuva 7a ph 3: abs. Cs (mmol) 1 NaHKGa (g) r r------,, ,---~ O.OE+OO.E-3 4.E-3 6.E-3 8.E-3 I.OE- 1.E- [Cs] (M). -r , Kuva 7b ph 6: abs Cs (mmol)/ NaHKGa (g) ( :::> , r f O.OE+OO.E-3 4.E-3 6.E-3 8.E-3 I.OE- 1.E- [Cs] (M) , Kuva 7c ph 8-1: abs. Cs (mmol) 1 NaHKGa (g) l::s.. -. /::,. g ~..!<: ~ -4. E 5 u Cll -6..D rn l ~---~---~---~---~--~ O.OE+OO.E-3 4.E-3 6.E-3 8.E-3 I.OE- 1.E- [Cs] (M) Kuva 7. Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) absorboituneen cesiumin määrä (mmol/g kaol.) Cs-konsentraationfunktiona ph-arvoilla ph 3 (7a), ph 6 (7b) ja ph 8-1 (7c).
20 17 Taulukko 4. Na-tasapainotetun kaoliniitin (NaHKGa) sorptiokapasiteetti Cs:lle. NaHKGa ph Cs:n sorptiokapasiteetti meq/ 1 g kaol ka. 3.9 ±.7 Cesiumin sorptiokapasiteetti Na-tasapainotetulle kaoliniitille on yhtä suuri happamalla ja emäksisellä ph-alueella. Sen sijaan lähes neutraalissa ph:ssa (ph 6) kapasiteetti on pienempi kuin ph:ssa 3 tai ph:ssa 8-1. Kuitenkin eri ph:ssa saatujen Cs:n sorptiokapasiteettien keskiarvo 3.9 ±.7 meq/1 g on sama kuin hopeatioureamenetelmällä määritetty kationinvaihtokapasiteetti 4.3 ±.8 meq/1 g.
21 18 5 NATRIUMIN SORPTIO KAOLINIITTIIN Natriumin sorptiota happopestyyn kaoliniittiin ja Na-tasapainotettuun kaoliniittiin tutkittiin N a:n konsentraation funktiona eräkokeilla. Kaoliniitin konsentraatio oli g/l. Kokeet tehtiin tasapainottamalla Na-:a sisältävää NaN3-liuosta kaoliniitin kanssa yön yli. Sentrifugoinninjälkeen liuoksesta mitattiin Na-. Natrium sorboitui kaoliniittiin kuitenkin niin vähäisessä määrin, että luotettavia tuloksia ei saatu. Tämän vuoksi desorboitiin kaoliniittiin sorboitunut natrium CsCl-liuoksella. Cesiumin sorptiokokeiden perusteella valittiin desorptioliuokseksi.1 M CsCl. Desorptio toistettiin.1 M CsCl-liuoksella. Toistoliuoksissa ei havaittu Na-:a. Natriumia (Na-) sisältävää kaoliniittia tasapainotettiin.1 M CsCl-liuoksen kanssa yön yli. Sentrifugoidusta liuoksesta otettiin näyte Na-:n mittausta varten. Kuvassa 8 ja liitteessä 6 on esitetty Na:n sorptiokokeiden tulokset..5 Na + kaoliniitti,.-.._ ~ : _ '" ~ D 1.5 D Q.5 OHKGa DNaHKGa +---~~~~~~~ ~--~~~~----~~------~~ l.oe-3 I.OE- l.oe-1 l.oe+oo log [Na] (M) Kuva 8. Natriumin sorptio happopestyyn (HKGa) tai Na-tasapainotettuun (NaHKGa) kaoliniittiin Na:n konsentraationfunktiona. Tulokset on saatu desorption (.1 M CsCl) kautta.
22 19 Natriumin sorptio kaoliniittiin oli pientä jo alhaisella Na-konsentraatiolla (1 X 1 o- 3 M) ja sorptio laski edelleen Na-konsentraation kasvaessa. Suurimmilla Na-konsentraatioilla (.1 M ja 1 M) Na:n Rt-arvot eivät poikenneet toisistaan. Tämä johtunee koejärjestelyistä. Kun kaoliniitti ja Na-:a sisältävä NaN 3 -liuos erotettiin toisistaan jäi kaoliniitiin pieni määrä liuosta. Desorption avulla saaduissa tuloksissa on siis mukana sekä tämä Na-jäännös että kaoliniitista irronnut Na. Jos ajatellaan Na-konsentraatioiden.1 Mja 1M Rt-arvojen kuvaavan Na-jäännöksen määrää ja vähennetään se muista Rt-arvoista, saadaan korjatut tulokset Na:n sorptiolle kaoliniittiin (kuva 9). Na + kaoliniitti 1.6 ~ g "' ~ DHKGa ONaHKGa +---~~~~~~----~~~~----~~~~~--~~--~~ l.oe-4 l.oe-3 I.OE- l.oe-1 l.oe+oo log [Na] (M) Kuva 9. Natriumin sorptio happopestyyn (HKGa) tai Na-tasapainotettuun (NaHKGa) kaoliniittiin Na:n konsentraationfunktiona. Tulokset on saatu desorption (.1 M CsCl) kautta. Korjatut tulokset. Happopestyn jana-tasapainotetun kaoliniitin välillä ei ole eroja sorptiotuloksissa. Natriumin sorptio kaoliniittiin on vähäistä jo laimeassakin NaN 3 -liuoksessa (1 X 1o- 4 M). Kuvasta 9 käy ilmi, että Rt-arvoa.4 ml/g vastaa Na-konsentraatio.1 M,jolloin Na:n sorptiokapasiteetiksi saadaan.4 meq/1 g.
23 6 CESIUMIN VAIKUTUS NIKKELIN KAOLINIITTISORPTIOON Nikkeli sorboitui kaoliniittiin alhaisessa ionivahvuudessa (.1 M NaN3) ja happamalla ph-alueella enemmän kuin malli edellytti. Cesiumin vaikutusta nikkelin sorptioon tutkittiin koesarjalla, jossa pyrittiin ensin täyttämään Cs:lla kaoliniitin ioninvaihtopaikat ja sitten lisättiin nikkeli. Koe tehtiin eräkokeena kuten aiemmat nikkelin sorptiokokeet ph-puskuroiduissa (ph 3-9).1 M NaN3-liuoksissa (Puukko ja Hakanen, 1998). Happopestyä kaoliniittia tasapainotettiin ensin liuoksessa, joka oli.1 M NaN3:n ja.1 M CsCl:n suhteen. Happoliuoksessa oleva nikkelimerkkiaine Ni-63 kuivattiin teflonliuskoille, jotta Ni-63:n lisäys ei aiheuta ph:n muutosta liuoksiin. Teflonliuskat laitettiin kaoliniittia ja CsCl-liuosta sisältäviin sentrifuugiputkiin. Nikkelin sorptiokoe kesti 15 tunnin ajan, jonka jälkeen sentrifugoiduista liuoksista mitattiin ph ja otettiin näytteet Ni-63:n määritystä varten. Tulokset ovat kuvassa 1 ja liitteessä 8. 1-:r c'""J , Ni + HKGa + NaN ~ lo ~ Li) CP ~.1 MNaN3 D.1 M NaN M CsCI (+.1 MNaN3) ö ph Kuva 1. Nikkelin sorptio happopestyyn kaoliniittiin (HKGa).1 M NaN 3 - liuoksessaja.1 M CsCl-liuoksessa ph:nfunktiona (puskuroidut liuokset).
24 1 Kuvassa 1 on verrattu nikkelin sorptiota.1 M NaN3-liuoksessaja.1 M CsClliuoksessa. Happamalla ph-alueella (ph < 6) cesium sorboituu kaoliniittiinja vähentää nikkelin sorptiota. Nikkelin kemian mukaan happamalla ph -alueella nikkeli sorboituisi ioninvaihtomekanismilla. Emäksiksellä ph-alueella (ph > 7) ei ole eroa NaN3- tai CsCl-liuoksen välillä. Näissä olosuhteissa nikkeli muodostaa komplekseja kaoliniitin pinnan kanssa.
25 7 YHTEENVETO Kaoliniitin ionivaihto-ominaisuuksia selvitettiin määrittämällä kationinvaihtokapasiteetti hopeatioureamenetelmällä (AgTU) ja tutkimalla Cs:nja Na:n sorptiota kaoliniittiin. Taulukkoon 5 on koottu näillä kahdella menetelmällä saatuja tuloksia. Taulukko 5. Kaaliniilin sorptiokapasiteetti määritettynä hopeatioureamenetelmällä (AgTU) ja Cs:n sorption avulla. Kaaliniitti sorptiokapasiteetti (meq/1 g) AgTU Cs KGa 3.7 ± (ph 4-5) HKGa (14798) 3.75 ± (ph 4-5) 4.5 (ph 3) NaHKGa 3.1 (ph 6) 4.3 ±.8 (698) 4.1 (ph8-1) ka. 3.9 ±.7 kaoliniitti (Langmuir, 1997) 3-15 meq/1 g (ph-riippuvuus) KGa: luonnon kaoliniitti KGa-1 b HKGa: happopesty kaoliniitti KGa NaHKGa: Na+:n kanssa tasapainotettu kaoliniitti HKGa Hopeatioureamenetelmällä saaduissa tuloksissa ei ole eroja luonnon kaoliniitin, happopestyn kaoliniitin tai Na-tasapainotetun kaoliniitin kesken. Kaoliniitin käsittelyllä ei siis ole vaikutusta sen ioninvaihto-ominaisuuksiin. Kationinvaihtokapasiteetti on noin 4 meq/1 g. Cesiumin sorptiokapasiteetti on happopestyllä kaoliniitilla AgTU-menetelmää pienempi. Kuitenkin luonnon kaoliniitinja Natasapainotetun kaoliniitin Cs-sorptiokapasiteetit ovat yhtäsuuria AgTU-arvojen kanssa. Cs-menetelmän tulokset osoittavat ph:n vaikuttavan hieman kapasiteettiin, mutta kirjallisuudessa mainittua selvää ph-riippuvuutta ei ole havaittavissa. Kaoliniitille määritettty kationinvaihtokapasiteetti on pieni eikä se riitä selittämään nikkelin sorptiokäyttäymistä happamalla ph-alueella alhaisessa ionivahvuudessa. Natrium sorboitui kaoliniittiin KGa-1 b hyvin vähäisessä määrin. Kuitenkin ionivahvuuden muutos.1 M NaN3:sta.1 M NaN3:een aiheuttaa sen, että nikkeli ei sorboidu kaoliniittiin happamalla ph-alueella. Cesiumin tapauksessa.1 M CsClliuos toimi kuten.1 M NaN3-liuos (Puukko ja Hakanen, 1998).
26 3 8 VIITTEET ASTM D (Reapproved 199): Standard Test Method for Distribution Ratios by the Short-Term Batch Method ASTM D : Standard Practices for the Measurement of Radioactivity Chhabra, R., Pleysier, J., Cremers, A., The measurement ofthe cation exhange capasity and exhangeable cations in soils: A new method, Proceedings of the Intemational Clay Conference, 1975, s Langmuir, D., Aqueous Environmental Geochemistry, Prentice-Hall, 1997, s Olin M. ja Lehikoinen J., Application of surface complexation modelling: Nickel sorption on quartz, manganese oxide, kaolinite and goethite, and thorium on silica, report POSIV A 97-1, Perrin D. D. ja Dempsey, B., Buffers for ph and metal ion control, Chapman and Hall, London Puukko E. ja Hakanen M., Surface complexation modelling: Experiments on sorption of nickel on quartz, goethite and kaolinite and preliminary tests on sorption of thorium on quartz, report POSIVA-97-6, Puukko E. ja Hakanen M., Kaoliniitin karakterisointi ja nikkelin sorption määrittäminen kaoliniittiin, POSIV A työraportti 98-6, Schollenberger, C.J. ja Simon, R.H., Determination of exchange capacity and exchangeable bases in soil- ammonium acetate method, Soil. Sci. Vol59, 1945, s. 13.
27 4 LIITE 1 Taulukko 6. Cesiumin sorptio luonnon kaoliniittiin (KGa-1 b) ph:nfunktiona kahdella Cs-alkukonsentraatiolla,. Mja.1 M Kaaliniilin määrä g/l. Sorption S %ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). Cesiumin konsentraatio. M Kaoliniitin NaN3:n pht S% Virhe Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (ml/g) (ml/g) Cesiumin konsentraatio.1 M Kao linii tin NaN3:n pht S% Virhe Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (ml/g) (ml/g) t ph kokeen lopussa
28 5 LIITE Taulukko 7. Cesiumin sorptio happopestyyn kaoliniittiin (HKGa) Cs- alkukonsentraatioilla 9 X 1 o- 1 M, 1 X 1o- 7 M, 1 X 1 o- 5 Mja 1 X 1o- 3 M Kaoliniitin (erä 398) määrä g/lja ominaispinta-ala 11 m /g. Sorption S %ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). Koe 1 Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) x1o-~~ x1o-~~ x 1 o-/ X 1-t x 1 o-j X 1-.) X 1-" X 1-" Koe Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) X 1-1 ~ x1o-~~ X 1-t X 1-' X 1-.J X 1-.J X 1-..J X 1-..J t ph kokeen lopussa Virhe (ml/g) Virhe (ml/g)
29 6 LIITE 3 Taulukko 8. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n konsentraationfunktiona ph ssa 3. Kaoliniitin NaHKGa (erä 698) määrä g/lja ominaispinta-ala (9. 83 ±. 4) m /g. Sorption S %ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). ph 3 koe A Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) x1o-u x1o-u x 1 o-' X 1-' X 1-;, X 1-;, X 1-q X 1 _, X 1 _, x 1-L ph 3 koe B Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) x1o-lL x1o-lL X 1-' X 1-' X 1-:J X 1-;, X 1-q X 1--' X 1 _, x 1-L lt ph kokeen lopussa Virhe (mllg) Virhe (ml/g)
30 7 LIITE 4 Taulukko 9. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n konsentraation funktiona ph:ssa 6. Kaoliniitin NaHKGa (erä 8897) määrä g/lja ominaispinta-ala (11. ±.14) m /g. Sorption S %ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). ph 6 koea Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) x1o-lL x1-lL X 1-' X 1-' x 1 o-) X 1-:J X 1-' X 1-.; X 1-.; X 1 o-l ph 6 koe B Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) X 1-lL X 1-lL X 1-' X 1-' X 1-:J x 1 o-) x 1 o-' X 1-.; X 1--' x 1-L lt ph kokeen lopussa Virhe (ml/g) Virhe (ml/g)
31 8 LIITE 5 Taulukko 1. Cesiumin sorptio Na-tasapainotettuun kaoliniittiin (NaHKGa) Cs:n konsentraation funktiona ph:ssa 8 ja 1. Kaoliniitin NaHKGa (erä 698) määrä g/l ja ominaispinta-ala (9. 83 ±. 4) m /g. Sorption S% ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). ph 1 Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) x1o-LL x1o-lL X 1-' X 1-' X X 1-J X X 1-'* x 1 o-j X 1--' X 1 o-l x 1 o-l ph8 Kaoliniitin NaN3:n pht [Cs] S% Virhe Rd massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) X 1-lL X 1-lL X 1-' X 1-' X 1-J X X X 1-'* X 1--' x 1 o-j x 1 o-l X 1 o-l t ph kokeen lopussa Virhe (ml/g) Virhe (ml/g)
32 9 LIITE 6 Taulukko 11. Natriumin sorptio happopestyyn (HKGa) ja Na-tasapainotettuun (NaHKGa) kaoliniittiin Na:n konsentraationfunktiona. Korjaamattomat tulokset. Sorption S %ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). NaKGa Kaoliniitin NaN3:n pht [Na] S% Virhe Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) (ml/g) HKGa Kaoliniitin NaN3:n pht [Na] S% Virhe Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) (ml/g) t ph kokeen lopussa
33 3 LIITE 7 Taulukko 1. Natriumin sorptio happopestyyn (HKGa) ja Na-tasapainotettuun (NaHKGa) kaoliniittiin Na:n konsentraation funktiona. Korjatut tulokset. Sorption S% ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). NaKGa Kaoliniitin NaN3:n pht [Na] Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) (ml/g) HKGa Kaoliniitin NaN3:n pht [Na] Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) (M) (ml/g) (ml/g) t ph kokeen lopussa
34 31 LIITE 8 Taulukko 13. Nikkelin sorptio happopestyyn kaoliniittiin (HKGa). 1 M CsClliuoksessa. Sorption S% ja Rd virheet ovat radioaktiivisuusmittauksen statistiikasta johtuvia virheitä (1 a). Kaoliniitin NaN3:n pht Ni Virhe Rd Virhe massa (g) tilavuus (ml) S% (ml/g) (ml/g) t ph kokeen lopussa
Sorption of nickel on kaolinite: Completing the parameters Cation exchange capacity of kaolinite Potentiometric titration of kaolinite
Working Report 2-11 Sorption of nickel on kaolinite: Completing the parameters Cation exchange capacity of kaolinite Potentiometric titration of kaolinite Sorption of europium on kaolinite Esa Puukko Martti
LisätiedotKaoliniitin karakterisointi ja nikkelin sorption määrittäminen kaoliniittiin
Työ raportti 98-60 Kaoliniitin karakterisointi ja nikkelin sorption määrittäminen kaoliniittiin Esa Puukko Martti Hakanen Elokuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280
Lisätiedot2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.
HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin
LisätiedotLuku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph
Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin
LisätiedotTITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU
Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan
Lisätiedotjoka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,
LisätiedotLatauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003
Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotKalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002
Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax
LisätiedotDirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 30.11.2012
Tampereen teknillinen yliopisto Teknisen suunnittelun laitos Pentti Saarenrinne Tilaaja: DirAir Oy Kuoppakatu 4 1171 Riihimäki Mittausraportti: DirAir Oy:n tuloilmaikkunaventtiilien mittaukset 3.11.212
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979
Lisätiedotdekantterilaseja eri kokoja, esim. 100 ml, 300 ml tiivis, kannellinen lasipurkki
Vastuuhenkilö Tiina Ritvanen Sivu/sivut 1 / 5 1 Soveltamisala Tämä menetelmä on tarkoitettu lihan ph:n mittaamiseen lihantarkastuksen yhteydessä. Menetelmää ei ole validoitu käyttöön Evirassa. 2 Periaate
LisätiedotKemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe
Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä
LisätiedotASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA
ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla
LisätiedotMääräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
LisätiedotMOOLIMASSA. Vedyllä on yksi atomi, joten Vedyn moolimassa M(H) = 1* g/mol = g/mol. ATOMIMASSAT TAULUKKO
MOOLIMASSA Moolimassan symboli on M ja yksikkö g/mol. Yksikkö ilmoittaa kuinka monta grammaa on yksi mooli. Moolimassa on yhden moolin massa, joka lasketaan suhteellisten atomimassojen avulla (ATOMIMASSAT
LisätiedotSpektrofotometria ja spektroskopia
11 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ INSTRUMENTTIANALYTIIKASTA Lisätehtävät Spektrofotometria ja spektroskopia Esimerkki 1. Mikä on transmittanssi T ja transmittanssiprosentti %T, kun absorbanssi A on 0, 1 ja 2. josta
LisätiedotOsasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella
1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset
LisätiedotNeutraloituminen = suolan muodostus
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Neutraloituminen = suolan muodostus Taustaa: Tähän asti ollaan tarkasteltu happojen ja emästen vesiliuoksia erikseen, mutta nyt tarkastellaan mitä tapahtuu, kun happo ja emäs
Lisätiedot1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.
1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-
Lisätiedot5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät
LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus
LisätiedotFysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä
Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotSeokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit
LisätiedotTips for teachers and expected results
Tips for teachers and expected results Työskentely aloitetaan JOHDANNOLLA, jonka aikana annetaan tietoa vatsahappoihin liittyvistä ongelmista ja antasideista. Lisäksi esitetään kysymys, joka ohjaa oppilaiden
LisätiedotVinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1
Vinkkejä opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Konteksti palautetaan oppilaiden mieliin käymällä Osan 1 johdanto uudelleen läpi. Kysymysten 1 ja 2 tarkoituksena on arvioida ovatko oppilaat ymmärtäneet
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
LisätiedotOppikirjan tehtävien ratkaisut
Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin
LisätiedotTESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen
TESTAUSSSELOSTE Nro VTT-S-03566-14 31.7.2014 Uponor Tacker eristelevyn dynaamisen jäykkyyden määrittäminen Tilaaja: Uponor Suomi Oy TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-03566-14 1 (2) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö
LisätiedotAinemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin
REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen
LisätiedotAineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti
Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle 1
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotNIMI: Luokka: c) Atomin varaukseton hiukkanen on nimeltään i) protoni ii) neutroni iii) elektroni
Peruskoulun kemian valtakunnallinen koe 2010-2011 NIMI: Luokka: 1. Ympyröi oikea vaihtoehto. a) Ruokasuolan kemiallinen kaava on i) CaOH ii) NaCl iii) KCl b) Natriumhydroksidi on i) emäksinen aine, jonka
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
LisätiedotTasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä
REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,
LisätiedotKenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa
1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotTyö 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti
CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti Työohje 1 Johdanto Happo-emäsindikaattorina käytetty bromitymolisininen muuttaa
Lisätiedot125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot
4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään
LisätiedotSorption of Cesium on Olkiluoto Mica Gneiss and Granodiorite in Saline Groundwater; Retardation of Cesium Transport in Rock Fracture Columns
Working Report 28-62 Sorption of Cesium on Olkiluoto Mica Gneiss and Granodiorite in Saline Groundwater; Retardation of Cesium Transport in Rock Fracture Columns Jarkko Kyllönen Martti Hakanen Antero Lindberg
LisätiedotL7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle
CHEM-C2230 Pintakemia L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle Monika Österberg Barnes&Gentle, 2005, luku 8 Aikaisemmin käsitellyt Adsorptio kiinteälle pinnalle nesteessä Adsorptio nestepinnalle Oppimistavoitteet
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen
Lisätiedotc) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:
HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu
LisätiedotNuklidikulkeutuminen
Nuklidikulkeutuminen KYT2014 Loppuseminaari 18.3.2015 Mikko Voutilainen Johdanto Suomessa kiteinen peruskallio on valittu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikaksi Peruskallio on radionuklidien viimeinen
LisätiedotAccu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä
Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotKE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.
KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen
LisätiedotTKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006
TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)
TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotTavoite. Projektissa tutkitaan ja prosessoidaan mineraalivarantoja ja teollisuuden sekä voimalaitosten yhteydessä syntyviä sivuvirtoja ja poisteita.
GEOMATERIALS Tavoite Projektin tavoitteena on tutkia ja kehittää geopolymeeritekniikkaan pohjautuvia uusia tuotteita ja luoda näin uusia korkean teknologian liiketoimintamahdollisuuksia. Projektissa tutkitaan
LisätiedotProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset
TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit
LisätiedotELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period
1 ELEMET- MOCASTRO Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions Period 20.02-25.05.2012 Diaarinumero Rahoituspäätöksen numero 1114/31/2010 502/10
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
LisätiedotOhjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1
Ohjeita opettamiseen ja odotettavissa olevat tulokset SIVU 1 Toiminta aloitetaan johdattelulla. Tarkoituksena on rakentaa konteksti oppilaiden tutkimukselle ja kysymykselle (Boldattuna oppilaiden työohjeessa),
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
LisätiedotLuku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino
Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan
LisätiedotMetallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla
Metallipitoisten vesien puhdistaminen luonnonmateriaaleilla Tiina Leiviskä Kemiallinen prosessitekniikka, Miksi luonnonmateriaaleja vedenpuhdistukseen? Hyvin saatavilla, edullisia/ilmaisia, biomateriaalit
LisätiedotKemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250
Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä
LisätiedotCOLAJUOMAN HAPPAMUUS
COLAJUOMAN HAPPAMUUS Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAUSTA Cola-juomien voimakas happamuus johtuu pääosin niiden sisältämästä fosforihaposta. Happamuus saattaa laskea jopa ph
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
LisätiedotTehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta.
Helsingin yliopiston kemian valintakoe 10.5.2019 Vastaukset ja selitykset Tehtävä 1. Avaruussukkulan kiihdytysvaiheen kiinteänä polttoaineena käytetään ammonium- perkloraatin ja alumiinin seosta. Reaktio
LisätiedotHarjavallan sulaton raskasmetallipäästöt
Mg vuodessa 25 2 15 Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt Cu Ni Zn Pb 1 5 1985 1988 1991 1994 1997 2 23 Outokumpu Oy Keskimääräinen vuosilaskeuma Harjavallan tutkimusgradientilla vuosina 1992-1998 7
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotLiukoisuus
Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,
LisätiedotTEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts
TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja
LisätiedotTyö 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti
CHEM-C2200 Kemiallinen termodynamiikka Työ 1: ph-indikaattorin tasapainovakion arvon määrittäminen spektrofotometrisesti Työohje 1 Johdanto Happo-emäsindikaattorina käytetty bromitymolisininen muuttaa
LisätiedotFysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille
Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille
LisätiedotLuento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250
Luento 9 Kemiallinen tasapaino CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino Kaksisuuntainen reaktio Eteenpäin menevän reaktion reaktionopeus = käänteisen reaktion reaktionopeus Näennäisesti muuttumaton lopputilanne=>
LisätiedotVATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET
VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien
LisätiedotJohdanto. I. TARKKUUS Menetelmä
Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotLÄÄKETEHTAAN UUMENISSA
LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.
LisätiedotKEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt
KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt Jakaantumislaki 1 Teoriaa 1.1 Jakaantumiskerroin ja assosioituminen Kaksi toisiinsa sekoittumatonta nestettä ovat rajapintansa välityksellä kosketuksissa
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotOUTOKUMPU. ;.,,, r 4 x 4 i ALE 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/ /78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS
OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa
LisätiedotSeoksen pitoisuuslaskuja
Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai
LisätiedotRaportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan
LisätiedotInstitut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista
Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut
LisätiedotKemometriasta. Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka
Kemometriasta Matti Hotokka Fysikaalisen kemian laitos Åbo Akademi Http://www.abo.fi/~mhotokka Mistä puhutaan? Määritelmiä Määritys, rinnakkaismääritys Mittaustuloksen luotettavuus Kalibrointi Mittausten
LisätiedotCHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje
CHEM-C2230 Pintakemia Tö 2: Etikkahapon orptio aktiivihiileen Töohje 1 Johdanto Kaasun ja kiinteän aineen rajapinnalla tapahtuu leensä kaasun orptiota. Mös liuoksissa tapahtuu usein liuenneen aineen orptiota
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotKaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut. Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio)
Kaivosten Ympäristöhaitat Vesistöille and Niiden Teknologiset Ratkaisut Professori Simo O. Pehkonen Ympäristötieteiden Laitos UEF (Kuopio) Taustaa Taustaa Elohopea Riski Talvivaaran pohjavesituloksia,
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä
Opiskelijalle 1/4 Kemiaa tekemällä välineitä ja työmenetelmiä Ennen työn aloittamista huomioi seuraavaa Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat aineet ja välineet. Kirjaa tulokset oikealla tarkkuudella
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta
1 (33) LUONNOS 2 -MÄÄRÄYS STUK SY/1/2017 Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain ( / ) 49 :n 3
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotOhjeita opettajille ja odotetut tulokset
Ohjeita opettajille ja odotetut tulokset SIVU 1 Aktiviteetti alkaa toimintaan johdattelulla. Tarkoituksena on luoda konteksti oppilaiden tutkimukselle ja tutkimusta ohjaavalle kysymykselle (Boldattuna
LisätiedotIoniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
LisätiedotJoensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009
Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
Lisätiedot