Raportti Saarijärven kaupungin varhaiskasvatuksen laadusta laatukyselyt vuodelta 2012

Transkriptio

1 Raportti Saarijärven kaupungin varhaiskasvatuksen laadusta laatukyselyt vuodelta 12 Lasten piirustuksia kivasta hoitopäivästä Saarijärven kaupunki Soila Heinonen & Anna Kovanen

2 2 Sisällys 1 Johdanto TAK -arviointijärjestelmä laadunarvioinnin mittarina Vastaajien anonymiteetti ja vastausaktiivisuus Raportin eteneminen Lapset varhaiskasvatuspalveluiden laadun arvioijina Päiväkotihoidossa olevien lasten vastauksia Perhepäivähoidossa olevien lasten vastauksia Ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten vastauksia Esiopetuksessa olevien lasten vastauksia Koululaisten vastauksia aamu- ja iltapäivähoidosta Vanhemmat varhaiskasvatuspalveluiden laadun arvioijina Päiväkotihoito Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Esiopetus Aamu- ja iltapäivähoito Vanhempien vastauksia avoimiin kysymyksiin Vanhempien ajatuksia päiväkotihoidosta Vanhempien ajatuksia perhepäivähoidosta Vanhempien ajatuksia ryhmäperhepäivähoidosta Vanhempien ajatuksia esiopetuksesta Vanhempien ajatuksia aamu- ja iltapäivähoidosta Varhaiskasvatuksen laatu ja kehittämistarpeet Lasten näkökulma varhaiskasvatuksen laadusta Vanhempien näkökulma varhaiskasvatuksen laadusta... 66

3 3 1 Johdanto Saarijärven kaupunki selvitti tarjoamiensa varhaiskasvatuspalvelujen laatua keväällä 12 jakamalla varhaiskasvatuspalveluja käyttävien perheiden vanhemmille ja lapsille asiakastyytyväisyyskyselyt täytettäviksi. Laadunarviointia on hyvä tehdä säännöllisesti, sillä sen avulla saadaan selville mahdollisia muutostarpeita ja pystytään kehittämään toimintaa. Laadunarvioinnilla päästään paneutumaan täsmällisesti juuri niihin tekijöihin, jotka vaativat varhaiskasvatuksen kehittämistä. Lisäksi se on palkitsevaa, parhaimmillaan se lisää henkilökunnan työmotivaatiota, sitoutumista, avoimuutta ja työssä jaksamista. Laadunarvioinnin ansiosta lasten vanhemmat saavat paremmin tietoa toiminnasta, ja vanhempien aktiivisuus ja osallisuus lisääntyy yhteisen hankkeen myötä. Vanhemmat saavat mahdollisuuden vaikuttaa ja sitä kautta osallistua lapsensa elämään päivähoidossa. Laatutyö asettaa vanhemmat samanarvoiseen asemaan päivähoidon henkilökunnan kanssa ja lisää vanhempien tyytyväisyyttä päivähoidon toimintaan. Laadunarviointi tekee varhaiskasvatuksen, sen tavoitteet ja toteuttamisen näkyväksi. (Alila 3; Hujala & Fonsén 11.) Lasten kuuleminen laadunarvioinnissa on tärkeää, koska se lisää lasten osallisuutta heitä itseään koskevissa asioissa. Lapsi pääsee itse osalliseksi arjen toimintojen muokkaamiseen ja saa mahdollisuuden jakaa asioille ja tapahtumille antamiaan merkityksiä. Laadunarvioijana lapsi tuo esille oman kokemusmaailmansa päivähoidon toiminnasta. (Turja 4.) Saarijärven kaupungissa laadunarviointikysely toteutettiin maaliskuussa 12. Asiakaskyselyt jaettiin perheille päivähoitopaikkojen välityksellä. Lapset vastasivat kyselyihin aikuisen avustuksella joko omassa hoitopaikassaan tai kotona. 1.1 TAK -arviointijärjestelmä laadunarvioinnin mittarina Saarijärven kaupungissa käytettiin laadunarvioinnissa apuna TAK -arviointijärjestelmää, jonka avulla vanhemmille ja lapsille tarkoitetut kyselyt toteutettiin. Kyselyitä oli yhteensä kuusi erilaista. Vanhempien kyselyt jakautuivat siten, että päivähoitoikäisten (alle 6- vuotiaiden) lasten vanhemmille, esiopetuksessa olevien lasten vanhemmille ja aamu- ja iltapäivähoidossa olevien koululaisten vanhemmille oli erilliset kyselyt. Lasten kyselyt jakautuivat myös kolmeen erilaiseen, sen mukaan oliko lapsi päivähoidossa (4-5-vuotiaat), esiopetuksessa vai aamu- ja iltapäivähoidossa. Kyselyiden kysymykset vaihtelivat hieman sen mukaan, millaiset asiat olivat keskeisiä tietyn ikäisten lasten hoidossa ja kysymykset oli jaettu aiheiden mukaisiin teemoihin. Lapsille tarkoitetut kysymykset esitettiin standardoidusti siten, että kysymykset oli mietitty valmiiksi ja ne esitettiin jokaiselle samaan ikäluokkaan kuuluvalle lapselle

4 4 samassa muodossa. Kyselyissä oli kolme vastausvaihtoehtoja (erinomainen, kohtalainen ja huono), joista lapsen tuli valita yksi lähimpänä omaa ajatusta oleva vaihtoehto. Vastausvaihtoehdot oli esitetty kolmella erilaisella hymiöllä. Iloinen hymiö tarkoitti hyvää ja surullinen hymiö puolestaan huonoa, niiden välissä oleva hymiö tarkoitti kohtalaista. Lapsille tarkoitettujen kyselyiden teemoja oli lapsen viihtyminen hoitopaikassa, hoitopaikan toiminta, lapsen vertaissuhteet sekä lapsen ja hoitopaikan aikuisten välinen suhde. Lisäksi vuorohoidossa oleville lapsille oli muutama kysymys siitä, kuinka lapset viihtyvät vuorohoidossa. Vanhemmille tarkoitetuissa kyselyissä suurin osa kysymyksistä esitettiin standardoidusti siten, että vanhemmat saivat valita numeerisesti vastausvaihtoehtonsa, arviointiasteikon ollessa 1 5 (huono - erinomainen). Lisäksi vanhemmille oli muutama avoin kysymys sekä mahdollisuus antaa avoimesti palautetta päivähoitopalveluista yleensä. Vanhemmille suunnatuissa kyselyissä teemoina oli päivähoitohenkilöstön ja vanhempien välinen kasvatusyhteistyö, päivähoidon toiminta, lapsen viihtyminen ja yksilöllinen tukeminen hoitopaikassa sekä hoitopaikan järjestyminen. Lisäksi vuorohoidossa olevien lasten vanhemmilta kysyttiin heidän tyytyväisyyttään vuorohoitoa kohtaan ja esiopetusikäisten lasten vanhemmilta heidän tyytyväisyyttään järjestettyjä kuljetuksia kohtaan. 1.2 Vastaajien anonymiteetti ja vastausaktiivisuus Laadunarviointikyselyt toteutettiin siten, että ulkopuoliset eivät päässeet näkemään vanhempien ja lasten tietoja lapsen hoitopaikasta tai perheen asuinpaikasta. Lisäksi vanhempien ja lasten nimet eivät tulleet esille missään kyselyiden käsittelyvaiheessa. Myös henkilökuntaa koskevasta palautteesta on poistettu nimet, jotta anonymiteetti säilyisi kaikkien osallisten osalta. Anonymiteetin säilyttäminen on tärkeää, jotta vaikeistakin asioista pystytään antamaan palautetta ja niitä voidaan käsitellä ilman, että vastaaja pelkää tulevansa tunnistetuksi. Näin ollen vastaajat pystyvät antamaan palautetta myös sellaisista asioista, joista on vaikea kertoa kasvotusten. Palautettujen asiakaskyselyiden määrästä voidaan huomata, että vanhempien ja lasten vastausaktiivisuus vaihteli hoitomuodoittain paljon. Päiväkodissa olevista alle kuusivuotiaista lapsista palautekyselyyn vastasi vajaa 91 %, kun taas heidän vanhempiensa vastausaktiivisuus oli 63,3 %. Myös perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset olivat aktiivisempia vastaamaan palautekyselyyn kuin heidän vanhempansa. Esiopetuksessa olevien lasten ja heidän vanhempiensa vastausaktiivisuus oli erinomainen verrattuna muihin hoitomuotoihin. Esiopetuksessa olevien lasten vanhemmista jopa 92,2 % vastasi kyselyyn, kun perhepäivähoidossa olevien lasten vanhempien vastausaktiivisuus oli vain 48,3 %. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevien lasten vanhemmista noin puolet vastasi palautekyselyyn ja lapsista vajaa %.

5 5 Verrattaessa vanhempien ja lasten vastausaktiivisuutta keskenään, voidaan huomata, että lasten vastausaktiivisuus on huomattavasti parempi kuin vanhempien. Tämä johtunee siitä, että suurin osa lapsista vastasi kyselyyn hoitopaikassa. Vanhemmat Lapset Päiväkoti (alle 6v.) 63,3 %,6 % Perhepäivähoito 48,3 % 64,1 % Ryhmäperhepäivähoito 72, % 91,3 % Esiopetus 92,2 % 94,1 % Koululaisten aamu- ja iltapäivähoito 47,6 % 79,3 % taulukko 1 Vanhempien ja lasten vastausaktiivisuus hoitomuodoittain vuonna Raportin eteneminen Raportissa käsitellään lasten ja vanhempien vastaukset erikseen. Lisäksi vastaukset käsitellään hoitomuodoittain siten, että päiväkotihoidossa, perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivähoidossa, esiopetuksessa ja aamu- ja iltapäivähoidossa olevien lasten ja heidän vanhempiensa vastaukset käsitellään ominaan. Vastaukset on ryhmitelty teemoittain sen mukaan, mitä aihealueita kysymykset ovat käsitelleet. Raportin alussa käsitellään lasten vastauksia, jonka jälkeen esitellään vanhempien vastauksia monivalintakysymyksiin ja lopuksi avoimiin kysymyksiin. Tulosten yhteydessä on diagrammi -kuviot teemaan liittyvien kysymysten osalta. Kuvioissa on esitetty vastaukset prosentteina ja niistä näkee, millaista hajontaa vastauksissa on ollut. Raportin lopussa on yhteenveto laatukyselyn tuloksista sekä kehittämiskohteita Saarijärven kaupungin päivähoitopalveluihin.

6 6 2 Lapset varhaiskasvatuspalveluiden laadun arvioijina 2.1 Päiväkotihoidossa olevien lasten vastauksia Lasten viihtyminen päiväkodissa Päiväkotihoidossa olevilta lapsilta tiedusteltiin heidän viihtymistään hoidossa kolmen kysymyksen kautta. Lapsista yli % vastasi heidän hoitopäivän olevan kokonaisuudessaan erinomainen, mikä kertoo, että lapset todella viihtyivät hoitopaikassaan. Loput 19 % vastanneista lapsista kertoi hoitopäivän olevan kokonaisuudessaan kohtalainen. Lapset arvioivat myös sitä, tuntevatko he olonsa turvallisiksi hoitopäivän aikana. Lapsista hieman vajaa % vastasi tuntevansa olonsa erittäin turvalliseksi ja 5,4 % joko turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Kolmas lasten viihtyvyyttä hoidossa mittaava kysymys koski lasten kokemusta siitä, saavatko he halutessaan olla rauhassa hoitopäivän aikana. Tämän kysymyksen kohdalla oli viihtymistä koskevista kysymyksistä eniten hajontaa, sillä 75 % lapsista koki saavansa olla rauhassa erittäin hyvin, kun loput 25 % lapsista koki tämän toteutuvan joko kohtalaisesti tai huonosti. 3 erinomainen MILLAINEN ON HOITOPÄIVÄSI? TUNNETKO OLOSI PÄIVÄHOIDOSSA TURVALLISEKSI? SAATKO HALUTESSASI OLLA RAUHASSA HOITOPÄIVÄN AIKANA? Kuvio 1 Lasten viihtyminen päiväkodissa

7 7 Päiväkotien toiminta Lasten tyytyväisyyttä päiväkodeissa järjestettyyn toimintaan mitattiin viiden kysymyksen kautta. Lapset arvioivat, oliko hoidossa heidän mielestään riittävästi aikaa leikkiä, ulkoilla, tutkia asioita, harrastaa musiikkia ja piirtämistä. Lisäksi lapset arvioivat omia vaikutusmahdollisuuksiaan toimintaan sekä sitä, oliko aikuisten ohjaama toiminta heistä kokonaisuudessaan mukavaa. Kaikkein tyytyväisimpiä lapset olivat ulkoilua varten käytetyn ajan määrään, mutta myös asioiden tutkimiseen, musiikkiin ja piirtämiseen käytetyn ajan määrään oltiin tyytyväisiä. Lapset toivoivat eniten lisäaikaa leikille, sillä lapsista hieman yli % oli tyytymättömiä leikkiin käytetyn ajan määrään. Toiminnan arvioinnin osalta lapset olivat vähiten tyytyväisiä heidän vaikutusmahdollisuuksiinsa toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Lapsista vajaa 65 % kertoi saavansa toivoa ja vaikuttaa toimintaan erinomaisesti, mutta loput 35 % lapsista koki vaikutusmahdollisuutensa kohtalaisiksi tai huonoiksi. Vaikka lasten vaikutusmahdollisuuksissa oli lasten mielestä parantamisen varaa, kokivat he kuitenkin aikuisten ohjaaman toiminnan pääsääntöisesti erittäin mielekkäänä. Lapsista yli 82 % piti aikuisten ohjaamaa toimintaa erinomaisena, yli 14 % kohtalaisena ja vajaa 4 % huonona. 3 erinomainen ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LEIKKIÄ? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA ULKOILLA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA TUTKIA ASIOITA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA MUSIIKKIIN JA PIIRTÄMISEEN? SAATKO TOIVOA, MITÄ HOITOPÄIVÄN AIKANA TEHDÄÄN? ONKO AIKUISTEN OHJAAMA TOIMINTA MUKAVAA? Kuvio 2 Lasten tyytyväisyys päiväkotien toimintaan

8 8 Päiväkotien aikuiset Lapset arvioivat suhdettaan päiväkotien aikuisiin. Kysyessä lapsilta olivatko kaikki hoitopaikan aikuiset lapsille tuttuja, lapsista noin 79 % vastasi aikuisten olevan hyvin tuttuja ja loput % lapsista koki aikuisten olevan joko kohtalaisen tai ei lainkaan tuttuja. Vastausprosentit olivat kuitenkin hieman korkeampia lasten arvioidessa sitä, kokivatko he voivansa jutella hoidon aikuisten kanssa iloisista ja surullisista asioista. Lapsista yli % koki keskusteluyhteyden toimivan erinomaisesti. Parhaimman arvion lapset antoivat sille, että hoidon aikuiset kuuntelevat heitä. Tähän kysymykseen lapsista vajaa 88 % vastasi, että aikuiset kuuntelevat heitä erinomaisesti. 3 erinomainen OVATKO KAIKKI AIKUISET TUTTUJA? VOITKO PUHUA PÄIVÄHOIDON AIKUISELLE ILOISISTA JA SURULLISISTA ASIOISTA? KUUNTELEEKO PÄIVÄHOIDON AIKUINEN SINUA? Kuvio 3 Lasten tyytyväisyys päiväkotien aikuisiin Lasten vertaissuhteet Lapsista yli 86 % koki, että heillä on kavereita hoidossa. Arvioidessaan kuinka hyvin leikit sujuvat muiden lasten kanssa, lapsista yli 77 % oli sitä mieltä, että leikit sujuivat erinomaisesti. Kuitenkin 19 % koki leikkien sujuvan kohtalaisesti ja yli 3 % huonosti. Vaikka lapsista siis selvällä enemmistöllä oli hoidossa kavereita, ei se ollut tae siitä, että leikit kavereiden kanssa sujuisivat aina ongelmitta. Myös lasten kyvyssä selvittää ongelmatilanteet puhumalla kavereiden kanssa olisi vastanneiden lasten mielestä parantamisen varaa.

9 9 3 erinomainen ONKO SINULLA KAVEREITA? KUINKA HYVIN LEIKIT SUJUVAT MUIDEN LASTEN KANSSA? OSAATKO SELVITTÄÄ ASIOITA PUHUMALLA KAVERISI KANSSA? Kuvio 4 Lasten vertaissuhteet päiväkodissa Lasten ajatuksia vuorohoidosta Lapset arvioivat viihtymistään vuorohoidossa kolmen kysymyksen kautta. Lapsista 75 % kertoi jäävänsä erittäin mielellään illaksi tai yöksi vuorohoitopaikkaan. Vajaa 17 % lapsista puolestaan jäi vuorohoitoon kohtalaisen hyvillä mielin ja hieman yli 8 % lapsista ei lainkaan mielellään. Arvioidessaan vuorohoidossa vietettyjen viikonloppujen mukavuutta lapsista vajaa 67 % kertoi viikonloppujen olevan todella mukavia ja 25 % kohtalaisen mukavia. Voidaan siis sanoa, että lasten mielestä vuorohoidossa vietetyt yksittäiset hoitoillat tai -yöt sujuivat mukavammin kuin vuorohoidossa vietetyt viikonloput. Lapsista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että he saivat tehdä vuorohoidossa haluamiaan asioita ja kolmasosan mielestä toiveet tekemisen suhteen toteutuivat kohtalaisesti.

10 3 erinomainen JOS OLET VUOROHOIDOSSA, MITEN MIELELLÄSI JÄÄT ILLAKSI TAI YÖKSI PÄIVÄKOTIIN? JOS OLET VUOROHOIDOSSA, OVATKO VIIKONLOPUT PÄIVÄKODISSA MUKAVIA? JOS OLET VUOROHOIDOSSA, SAATKO ILLALLA TEHDÄ NIITÄ ASIOITA, MITÄ ITSE HALUAT? Kuvio 5 Lasten ajatuksia vuorohoidosta 2.2 Perhepäivähoidossa olevien lasten vastauksia Lasten viihtyminen hoidossa Palautekyselyistä saatujen vastausten mukaan voidaan todeta, että perhepäivähoidossa olevat lapset viihtyivät hoidossa erinomaisesti. Kyselyyn vastanneista lapsista peräti noin 92 % vastasi, että heidän hoitopäivänsä perhepäivähoidossa oli yleensä erinomainen. Hieman yli 8 % lapsista kertoi hoitopäivän olleen kohtalainen. Lasten viihtymisestä kertoi myös se, että kaikki kyselyyn vastanneet lapset tunsivat olonsa hoidossa turvalliseksi. Selvästi suurin osa lapsista, eli 88 %, koki myös, että he saivat halutessaan olla rauhassa hoitopäivän aikana. Lapsista 8 % koki, että heillä oli kohtalaisen hyvä mahdollisuus olla rauhassa hoitopäivän aikana ja 4 % koki mahdollisuutensa rauhassa oloon huonona.

11 11 3 erinomainen MILLAINEN ON HOITOPÄIVÄSI? TUNNETKO OLOSI PÄIVÄHOIDOSSA TURVALLISEKSI? SAATKO HALUTESSASI OLLA RAUHASSA HOITOPÄIVÄN AIKANA? Kuvio 6 Lasten viihtyminen perhepäivähoidossa Perhepäivähoidon toiminta Lapset arvioivat perhepäivähoidon toiminnan pääsääntöisesti erinomaiseksi. Lapsista suurin osa (96 %) oli sitä mieltä, että perhepäivähoidossa oli riittävästi aikaa leikkiä. Lisäksi kaikki kyselyyn vastanneet lapset pitivät ulkoiluun käytetyn ajan määrää sopivana. Asioiden tutkimiseen lapset toivoivat hieman enemmän aikaa, sillä vajaa 13 % lapsista kertoi asioiden tutkimiseen käytettävän hoidossa kohtalaisesti aikaa. Musiikin ja piirtämisen harrastamiseen käytetyn ajan määrään oltiin myös tyytyväisiä. Lapsista 88 % piti aikuisen ohjaamaa toimintaa erinomaisena ja 12 % kohtalaisena. Eniten toivomisen varaa lasten mielestä oli siinä, miten heidän toiveitaan toiminnasta kuunneltiin. Lapsista nimittäin 76 % koki, että heillä oli erinomaiset mahdollisuudet toivoa, mitä hoitopäivän aikana tehtiin. Loput 24 % koki vaikutusmahdollisuutensa kohtalaisina.

12 12 3 erinomainen ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LEIKKIÄ? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA ULKOILLA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA TUTKIA ASIOITA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA MUSIIKKIIN JA PIIRTÄMISEEN? SAATKO TOIVOA, MITÄ HOITOPÄIVÄN AIKANA TEHDÄÄN? ONKO AIKUISTEN OHJAAMA TOIMINTA MUKAVAA? Kuvio 7 Lasten tyytyväisyys perhepäivähoidon toimintaan Perhepäivähoidon aikuiset Kyselyyn vastanneet lapset arvioivat myös heidän suhdettaan perhepäivähoitopaikan aikuisiin. Perhepäivähoidon ollessa kyseessä on varsin luonnollista, että lapset tuntevat heitä hoitavat aikuiset hyvin, sillä hoitopaikassa on vain yksi aikuinen. Kuitenkin 4 % lapsista kertoi, että hoitopaikan aikuiset olivat heille kohtalaisen tuttuja. Kaikki kyselyyn vastanneet lapset arvioivat erinomaiseksi sen, pystyvätkö he kertomaan aikuisille iloisista ja surullisista asioista sekä kuunteleeko hoitopaikan aikuinen heitä.

13 13 3 erinomainen OVATKO KAIKKI AIKUISET TUTTUJA? VOITKO PUHUA PÄIVÄHOIDON AIKUISELLE ILOISISTA JA SURULLISISTA ASIOISTA? KUUNTELEEKO PÄIVÄHOIDON AIKUINEN SINUA? Kuvio 8 Lasten tyytyväisyys perhepäivähoitajiin Lasten vertaissuhteet perhepäivähoidossa Lapset kertoivat kyselyn kautta vertaissuhteistaan perhepäivähoidossa. Erityisen mukava tulos on se, että jokaisella kyselyyn vastanneella lapsella oli hyviä kavereita perhepäivähoidossa. Leikit kavereiden kanssa sujuivat hyvin, sillä % lapsista vastasi leikkien sujuvan erinomaisesti ja loput % lapsista vastasi niiden sujuvan kohtalaisesti. Myös kavereiden kanssa erimielisyyksien selvittäminen onnistui perhepäivähoidossa olevien lasten mielestä hyvin.

14 14 3 erinomainen ONKO SINULLA KAVEREITA? KUINKA HYVIN LEIKIT SUJUVAT MUIDEN LASTEN KANSSA? OSAATKO SELVITTÄÄ ASIOITA PUHUMALLA KAVERISI KANSSA? Kuvio 9 Lasten vertaissuhteet perhepäivähoidossa 2.3 Ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten vastauksia Lasten viihtyminen ryhmäperhepäivähoidossa Vajaa 86 % lapsista kertoi, että heidän hoitopäivänsä ryhmäperhepäivähoidossa olivat erinomaisia, vajaa 12 % kertoi niiden olleen kohtalaisia ja noin 3 % puolestaan huonoja. Voidaan siis sanoa, että suurin osa lapsista viihtyy ryhmäperhepäivähoidossa erittäin hyvin. Viihtymisestä kertoo myös se, että lapsista vajaa 98 % kertoi tuntevansa olonsa hoidossa turvalliseksi. Lapsilta kysyttiin myös sitä, saivatko he olla halutessaan rauhassa hoitopäivän aikana. Vajaa 78 % lapsista oli sitä mieltä, että mahdollisuudet rauhassa olemiseen olivat erinomaiset, kun taas 19 % piti niitä kohtalaisina ja noin 3 % huonoina.

15 15 3 erinomainen MILLAINEN ON HOITOPÄIVÄSI? TUNNETKO OLOSI PÄIVÄHOIDOSSA TURVALLISEKSI? SAATKO HALUTESSASI OLLA RAUHASSA HOITOPÄIVÄN AIKANA? Kuvio Lasten viihtyminen ryhmäperhepäivähoidossa Ryhmäperhepäivähoidon toiminta Ryhmäperhepäivähoidossa olevat lapset arvioivat toimintaa melko vaihtelevasti. Lapset olivat toiminnan osalta kaikkein tyytyväisimpiä siihen, kuinka paljon aikaa hoidossa oli leikkiin. Myös ulkoiluun sekä musiikkiin ja piirtämiseen käytettyä aikaa oli hoidossa suurimman osan mielestä riittävästi ja aikuisten ohjaama toiminta koettiin mukavana. Vajaa 65 % oli tyytyväisiä asioiden tutkimiseen käytetyn ajan määrään, jolloin loput 35 % oli siihen joko kohtalaisen tyytyväisiä tai ei lainkaan tyytyväisiä. Lapsista noin kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä siihen, miten he saivat toivoa, mitä hoitopäivän aikana tehdään. Reilun kolmasosan mielestä tässä oli puolestaan parannettavan varaa.

16 16 3 erinomainen ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LEIKKIÄ? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA ULKOILLA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA TUTKIA ASIOITA? ONKO PÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA MUSIIKKIIN JA PIIRTÄMISEEN? SAATKO TOIVOA, MITÄ HOITOPÄIVÄN AIKANA TEHDÄÄN? ONKO AIKUISTEN OHJAAMA TOIMINTA MUKAVAA? Kuvio 11 Lasten tyytyväisyys ryhmäperhepäivähoidon toimintaan Ryhmäperhepäivähoidon aikuiset Lapset arvioivat suhdettaan ryhmäperhepäivähoidon aikuisiin kolmen kysymyksen kautta. Vastausten mukaan vajaa 86 % lapsista koki kaikki hoidon aikuiset tuttuina ja lapset pystyivät puhumaan heille iloisista ja surullisista asioista erinomaisesti. 12 % lapsista arvioi nämä osa-alueet kohtalaisina ja vajaa 3 % huonoina. Tulokset tasaantuivat hieman lasten arvioidessa sitä, kuinka hyvin hoidon aikuiset kuuntelivat heitä. Reilu 83 % koki aikuisten kuuntelevan lapsia erinomaisesti ja loput vajaat 17 % lapsista puolestaan kohtalaisesti.

17 17 3 erinomainen OVATKO KAIKKI AIKUISET TUTTUJA? VOITKO PUHUA PÄIVÄHOIDON AIKUISELLE ILOISISTA JA SURULLISISTA ASIOISTA? KUUNTELEEKO PÄIVÄHOIDON AIKUINEN SINUA? Kuvio 12 Lasten tyytyväisyys ryhmäperhepäivähoidon aikuisiin Lasten vertaissuhteet ryhmäperhepäivähoidossa Lasten vertaissuhteita ryhmäperhepäivähoidossa kartoitettiin kolmella kysymyksellä. Ensinnäkin lapsilta kysyttiin, oliko heillä hoidossa kavereita. Tähän lapsista yli 83 % vastasi vastausvaihtoehdon erinomainen, yli 14 % kohtalainen ja vajaa 3 % huono. Voidaan siis todeta, että suurimmalla osalla ryhmäperhepäivähoidossa olevista lapsista oli hyvät kaverisuhteet, mutta löytyi myös lapsia, jotka kokivat kaverisuhteet huonompina. Leikit muiden lasten kanssa sujuivat kyselyyn vastanneiden lasten mielestä hyvin ja lapset pystyivät selvittämään erimielisyydetkin kaverin kanssa puhumalla hyvin. Erimielisyyksien selvittämisessä oli kuitenkin vertaissuhteita kartoittavien kysymysten tulosten mukaan eniten parannettavan varaa.

18 18 3 erinomainen ONKO SINULLA KAVEREITA? KUINKA HYVIN LEIKIT SUJUVAT MUIDEN LASTEN KANSSA? OSAATKO SELVITTÄÄ ASIOITA PUHUMALLA KAVERISI KANSSA? Kuvio 13 Lasten vertaissuhteet ryhmäperhepäivähoidossa 2.4 Esiopetuksessa olevien lasten vastauksia Lasten viihtyminen esiopetuksessa Esiopetuksessa olevista kyselyyn vastanneista lapsista noin 62 % vastasi heidän esiopetuspäivänsä olleen erinomainen, noin 36 % kohtalainen ja 3 % huono. Vaikka mielipiteet esiopetuspäivästä jakautuivat melko tasaisesti, olivat lapset suurimmaksi osaksi samaa mieltä siitä, että he tunsivat olonsa turvalliseksi esiopetuspäivän aikana. Kaikista tasaisimmin lasten viihtymistä esiopetuksessa mittaavista kysymyksistä tulokset jakautuivat sen suhteen, miten lapset kokivat saavansa olla halutessaan rauhassa esiopetuspäivän aikana. Puolet lapsista koki tämän toteutuvan erinomaisesti, mutta peräti 37 % kohtalaisesti ja 13 % huonosti.

19 19 3 erinomainen MILLAINEN ON ESKARIPÄIVÄSI? TUNNETKO OLOSI ESKARISSA TURVALLISEKSI? SAATKO HALUTESSASI OLLA RAUHASSA ESKARIPÄIVÄN AIKANA? Kuvio 14 Lasten viihtyminen esiopetuksessa Esiopetuksen toiminta Kaikkein tyytyväisimpiä esiopetuksen toiminnan osalta lapset olivat musiikkiin ja piirtämiseen sekä ulkoiluun käytetyn ajan määrään. Lasten arviot leikkiin ja asioiden tutkimiseen käytetyn ajan määrästä olivat varsin samanlaisia. Sekä leikkiin että asioiden tutkimiseen käytetyn ajan määrään lapsista noin 55 % oli erittäin tyytyväisiä, 33 % melko tyytyväisiä ja loput noin % ei lainkaan tyytyväisiä. Esiopetustehtävien teko oli lapsista noin 66 % mielestä erittäin mieluista, 27 % mielestä kohtalaisen mieluista ja 7 % mielestä ei lainkaan mieluista. Lasten mielestä kaikista eniten parantamisen varaa oli siinä, miten hyvin lapset pystyivät vaikuttamaan esiopetuksessa järjestettyyn toimintaan. Lapsista vain reilu kolmasosa koki, että heidän toiveitaan toiminnan osalta kuunneltiin erinomaisesti, kun taas enemmistö (vajaa 47 % vastauksista) koki, että heidän toiveitaan kuunneltiin kohtalaisesti. Vajaa 17 % koki vaikutusmahdollisuutensa esiopetuksen toimintaan huonoina.

20 3 erinomainen ONKO ESKARISSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LEIKKIÄ? ONKO ESKARISSA RIITTÄVÄSTI AIKAA ULKOILLA? ONKO ESKARISSA RIITTÄVÄSTI AIKAA TUTKIA ASIOITA? ONKO ESKARISSA RIITTÄVÄSTI AIKAA MUSIIKKIIN JA PIIRTÄMISEEN? VOITKO ITSE TOIVOA, MITÄ ESKARIPÄIVÄN AIKANA TEHDÄÄN? MITEN MIELELLÄSI TEET ESKARITEHTÄVIÄ? Kuvio 15 Lasten tyytyväisyys esiopetuksen toimintaan Esiopetuksen aikuiset Lasten arviot suhteestaan esiopetuksen aikuisiin olivat kahden kysymyksen osalta varsin samanlaiset. Noin % lapsista oli sitä mieltä, että kaikki esiopetuksen aikuiset olivat heille tuttuja ja he pystyivät kertomaan aikuisille iloisista ja surullisista asioista erinomaisesti. Reilu viidennes lapsista oli valinnut vastaaviin kysymyksiin vastausvaihtoehdokseen kohtalainen. Lapsista yli 6 % kertoi, etteivät esiopetuksen aikuiset olleet heille lainkaan tuttuja ja 3 % puolestaan koki, että he pystyivät puhumaan aikuisille iloisista ja surullisista asioista huonosti.

21 21 3 erinomainen KUUNTELEVATKO ESKARIN AIKUISET SINUA? VOITKO PUHUA ESKARIN AIKUISILLE ILOISISTA JA SURULLISISTA ASIOISTA? Kuvio 16 Lasten tyytyväisyys esiopetuksen aikuisiin Lasten vertaissuhteet esiopetuksessa Hieman vajaa % esiopetuksessa olevista lapsista kertoi, että heillä oli kavereita. Lapset arvioivat myös sitä, kuinka hyvin leikit sujuivat kavereiden kanssa ja pystyivätkö he sopimaan erimielisyyksiä kavereiden kanssa puhumalla. Kyselyyn vastanneista lapsista noin % vastasi molempiin kysymyksiin vastausvaihtoehdolla erinomainen, mikä tarkoittaa sitä, että näiden lasten mielestä sekä leikit että erimielisyyksien sopiminen onnistuivat hienosti. Reilu kolmannes lapsista oli kuitenkin sitä mieltä, että leikit ja erimielisyyksien sopiminen onnistuivat kohtalaisesti.

22 22 3 erinomainen ONKO SINULLA KAVEREITA? KUINKA HYVIN LEIKIT SUJUVAT MUIDEN LASTEN KANSSA? OSAATKO SELVITTÄÄ ASIOITA PUHUMALLA KAVERISI KANSSA? Kuvio 17 Lasten vertaissuhteet esiopetuksessa Lasten ajatuksia taksimatkoista ja koulun aloituksesta Esiopetuksessa olevat lapset arvioivat myös tyytyväisyyttään taksimatkojen sujuvuuteen kodin ja esiopetuksen välillä. Suurin osa, eli noin % lapsista, kertoi taksimatkojen sujuneen erinomaisesti. Esiopetuksessa olevista lapsista suurin osa suhtautui koulun aloitukseen positiivisesti, sillä noin 76 % lapsista kertoi aloittavansa koulun erittäin mielellään. Lapsista 16 % kertoi koulun aloituksen olevan kohtalaisen mieluista ja noin 9 % lapsista piti koulun aloitusta epämieluisena.

23 23 3 erinomainen JOS KULJET ESKARIIN TAKSILLA, NIIN MITEN TAKSIMATKAT OVAT MIELESTÄSI SUJUNEET? MITEN MIELELLÄSI MENET KOULUUN? Kuvio 18 Lasten tyytyväisyys taksimatkoihin ja koulun aloitukseen 2.5 Koululaisten vastauksia aamu- ja iltapäivähoidosta Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa Jos verrataan kaikkia hoitomuotoja keskenään, voidaan huomata, että aamu- ja iltapäivähoidossa olevien koululaisten mielestä heidän hoitopäivänsä sujuvuudessa oli eniten parannettavan varaa. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevista koululaisista noin 61 % kertoi hoitopäivän sujuneen erinomaisesti, noin 35 % lapsista koki sen sujuneen kohtalaisesti ja hieman yli 4 % huonosti. Lapset arvioivat myös tyytyväisyyttään siihen, kuinka he saivat halutessaan olla rauhassa hoitopäivän aikana. Mahdollisuuksiinsa olla rauhassa hoitopäivän aikana oli koululaisista noin % tyytyväisiä, noin 32 % kohtalaisen tyytyväisiä ja vajaa % tyytymättömiä. Lasten viihtyvyyteen vaikuttaa myös lasten turvallisuuden tunne. Koululaisista hieman yli 78 % koki olonsa erittäin turvalliseksi hoitopäivän aikana, noin 17 % kohtalaisen turvalliseksi ja noin 4 % puolestaan turvattomaksi.

24 24 MILLAINEN ON AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOITOPÄIVÄSI? TUNNETKO OLOSI HOIDOSSA TURVALLISEKSI? 3 erinomainen SAATKO HALUTESSASI OLLA RAUHASSA HOITOPÄIVÄN AIKANA? Kuvio 19 Lasten viihtyminen aamu- ja iltapäivähoidossa Aamu- ja iltapäivähoidon toiminta Lapset arvioivat aamu- ja iltapäivähoidon toimintaa. Kaikkein tyytyväisimpiä lapset olivat liikkumiseen käytetyn ajan määrään, sillä 75 % lapsista kertoi, että liikkumiseen käytettyä aikaa oli erinomaisesti. Leikkiä ja ulkoilua varten käytettyyn aikaan lapset olivat toisiinsa verrattaessa suurin piirtein yhtä tyytyväisiä, mutta eivät niin tyytyväisiä kuin liikkumiseen käytetyn ajan määrään. Leikki- ja ulkoiluaikaan oli lapsista noin 63 % erittäin tyytyväisiä, noin 23 % kohtalaisen tyytyväisiä ja noin 14 % puolestaan tyytymättömiä. Kaksi kolmasosaa lapsista oli täysin tyytyväisiä mahdollisuuksiinsa vaikuttaa aamu- ja iltapäivähoidon aikana järjestettyyn toimintaan ja kolmasosa oli puolestaan kohtalaisen tyytyväisiä tai tyytymättömiä vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lapset arvioivat aamu- ja iltapäivähoidon toimintaa kokonaisuudessaan vastaamalla kysymykseen onko hoitopaikassa tarpeeksi mielenkiintoista tekemistä?. Lapsista noin 57 % koki, että mielenkiintoista tekemistä oli tarpeeksi, kun taas kolmannes koki, että mielenkiintoista tekemistä oli vain kohtalaisesti. Lapsista reilu % oli sitä mieltä, että hoitopaikassa ei ollut tarpeeksi mielenkiintoista tekemistä.

25 25 3 erinomainen ONKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LEIKKIÄ? ONKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA ULKOILLA? ONKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA RIITTÄVÄSTI AIKAA LIIKKUA? SAATKO ILTAPÄIVÄHOIDOSSA VALITA, MITÄ TEET KOULUPÄIVÄN JÄLKEEN? ONKO HOITOPAIKASSA TARPEEKSI MIELENKIINTOISTA TEKEMISTÄ? Kuvio Lasten tyytyväisyys aamu- ja iltapäivähoidon toimintaan Aamu- ja iltapäivähoidon aikuiset Aamu- ja iltapäivähoidossa olevilta lapsilta kysyttiin, olivatko kaikki hoitopaikan aikuiset heille tuttuja. Noin 66 % lapsista koki kaikki hoitopaikan aikuiset täysin tutuiksi, hieman yli 31 % kohtalaisen tutuiksi ja 3 % ei lainkaan tutuiksi. Kaksi kolmasosaa lapsista koki, että he pystyivät puhumaan hoitopaikan aikuisille erinomaisesti iloisista ja surullisista asioista, mutta kolmannes puolestaan koki pystyvänsä puhumaan aikuisille joko kohtalaisesti tai huonosti.

26 26 3 erinomainen KUUNTELEEKO AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON AIKUINEN SINUA? VOITKO PUHUA AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDON AIKUISILLE ILOISISTA JA SURULLISISTA ASIOISTA? Kuvio 21 Lasten tyytyväisyys aamu- ja iltapäivähoidon aikuisiin Lasten vertaissuhteet aamu- ja iltapäivähoidossa Lasten vertaissuhteita aamu- ja iltapäivähoidossa mitattiin kyselyssä olevien kolmen kysymyksen kautta. Yli 78 % lapsista kertoi, että heillä oli kavereita hoitopaikassa. Hieman yli 17 % lapsista oli puolestaan sitä mieltä, että heillä oli hoitopaikassa kavereita kohtalaisen hyvin ja noin 4 % lapsista koki, että heiltä puuttui hoitopaikassa kaverit kokonaan. Tulokset olivat samansuuntaisia myös koskien lasten leikkien sujumista sekä erimielisyyksien sopimista kavereiden kanssa. Lapsista noin % oli täysin tyytyväisiä leikkien sujumiseen ja siihen, miten hyvin he pystyivät selvittämään asiat puhumalla kavereiden kanssa. Noin 28 % koki, että näissä olisi hieman parannettavan varaa.

27 27 ONKO SINULLA KAVEREITA AAMU- JA ILTAPÄIVÄHOIDOSSA? OSAATKO SELVITTÄÄ ASIOITA PUHUMALLA KAVERISI KANSSA? 3 erinomainen KUINKA HYVIN LEIKIT SUJUVAT MUIDEN LASTEN KANSSA? Kuvio 22 Lasten vertaissuhteet aamu- ja iltapäivähoidossa Lasten ajatuksia siirtymistä hoitopaikan ja koulun välillä sekä vuorohoidosta Lapset arvioivat siirtymien sujumista hoitopaikan ja koulun välillä. Hieman yli 81 % lapsista koki, että siirtymät hoitopaikan ja koulun välillä sujuivat erinomaisesti, kun taas lapsista yli 17 % mielestä ne sujuivat kohtalaisesti. Aamu- ja iltapäivähoidossa olevista koululaisista osa oli myös vuorohoidossa. Lasten mielipiteet jakautuivat hyvin tasaisesti koskien vuorohoitoon jäämistä illaksi tai yöksi sekä vuorohoidossa vietettyjen viikonloppujen sujumista. Lasten vastaukset koskien näitä kysymyksiä jakautuivat niin, että jokainen vastausvaihtoehto sai kolmanneksen vastauksista. Suurin osa lapsista (kaksi kolmasosaa) oli kuitenkin täysin tyytyväisiä siihen, että he saivat illalla tehdä vuorohoidossa haluamiaan asioita. Kolmasosan mielestä tämä toteutui huonosti.

28 28 3 erinomainen SUJUUKO SIIRTYMINEN HOITOPAIKAN JA KOULUN VÄLILLÄ HYVIN? Kuvio 23 Lasten ajatuksia siirtymistä hoitopaikan ja koulun välillä 3 erinomainen JOS OLET VUOROHOIDOSSA, MITEN MIELELLÄSI JÄÄT ILLAKSI TAI YÖKSI HOITOON? JOS OLET VUOROHOIDOSSA, OVATKO VIIKONLOPUT PÄIVÄKODISSA MUKAVIA? JOS OLET VUOROHOIDOSSA, SAATKO ILLALLA TEHDÄ NIITÄ ASIOITA, MITÄ ITSE HALUAT? Kuvio 24 Lasten ajatuksia vuorohoidosta

29 29 3 Vanhemmat varhaiskasvatuspalveluiden laadun arvioijina 3.1 Päiväkotihoito Vanhemman ja päiväkodin henkilökunnan välinen kasvatusyhteistyö Vanhemmat olivat melko tyytyväisiä päiväkodin henkilökunnan ja vanhempien välisen kasvatusyhteistyön toimivuuteen. Kukaan vanhemmista ei vastannut yhteenkään yhteistyötä koskevaan kysymykseen huono -vastausvaihtoehtoa ja kohtalainen - vastausvaihtoehtoon vastasi vain pieni määrä vanhempia muutamien kysymysten osalta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että vanhemmat olivat tyytyväisimpiä päivittäisten keskustelujen ja avoimuuden toteutumiseen sekä päiväkodin henkilökunnan sitoutumiseen työhönsä. 74 % vastanneista piti päivittäisten keskustelujen määrää erittäin hyvänä tai erinomaisena, ja loput 26 % hyvänä. Avoimuus toteutui vastanneista 86 % mukaan erinomaisesti tai erittäin hyvin ja 88 % piti henkilökunnan sitoutumista työhönsä erinomaisena tai erittäin hyvänä. Toisaalta eniten erinomainen -vastausvaihtoehtoja vanhemmat antoivat luottamusta koskevaan kysymykseen. Puolet vastanneista piti luottamustaan päiväkodin henkilökuntaa kohtaan erinomaisena, mutta toisaalta oli myös niitä (2 %), jotka ajattelivat luottamuksen olevan kohtalaista. Kasvatuskeskusteluita, tiedonsaantia sekä henkilökunnan asennetta koskevat kysymykset jakoivat hieman enemmän vanhempien mielipiteitä, vaikka tyytyväisyys kyseisiä asioita kohtaan olikin korkea. 44,7 % vanhemmista piti järjestettyjä kasvatuskeskusteluja erinomaisina, 53,2 % hyvinä tai erittäin hyvinä ja loput (2,1 %) kohtalaisina. 74 % vanhemmista ajatteli tiedonsaannin lapsen oppimisesta ja kehityksestä olevan erinomaista tai erittäin hyvää, kun 4 % vastanneista piti tiedonsaantia kohtalaisena. Vanhemmista lähes % oli erittäin tyytyväisiä henkilökunnan iloiseen ja innostuneeseen asenteeseen (erinomainen ja erittäin hyvä -vastausvaihtoehdot), mutta 4,1 % ajatteli henkilökunnan iloisuuden ja innostuneisuuden välittyvän kohtalaisesti.

30 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Onko päivähoidon henkilökunnalla riittävästi aikaa päivittäisille keskusteluille? Miten avoimuus toteutuu yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa? Saatteko riittävästi tietoa lapsenne oppimisesta ja kehityksestä? Millaiseksi arvioitte oman luottamuksenne lastanne hoitavaa henkilökuntaa kohtaan? Mitä mieltä olet järjestetyistä kasvatuskeskusteluista? Välittyykö henkilökunnan asenne iloisena ja innostuneena? Kuinka sitoutunut päivähoidon henkilökunta on työhönsä? Kuvio 25 Vanhempien tyytyväisyys kasvatusyhteistyöhön päiväkodissa Päiväkodin toiminta Päiväkodin toiminnassa vanhemmat olivat tyytyväisimpiä lapsen perushoitoon. 56 % vastanneista piti perushoitoa erinomaisena, ja loput joko erittäin hyvänä (38 %) tai hyvänä (6 %). Myös päiväkodin leikkimahdollisuudet ja toiminta ylipäänsä olivat vanhempien mielestä erittäin hyviä. Leikkimahdollisuuksia piti erinomaisena tai erittäin hyvänä 87,8 % vastanneista ja loput ajattelivat leikkimahdollisuuksien olevan hyvät. Päiväkodin toiminnan osalta vanhempien vastaukset jakautuvat lähes samalla tavoin, tosin hieman harvempi piti toimintaa erinomaisena. Vanhempien tyytyväisyys omaan tai lapsen mahdollisuuteen vaikuttaa päiväkodin toimintaan oli hieman heikompaa. 17 % vastanneista ajatteli voivansa itse vaikuttaa päiväkodin toimintaan erinomaisesti, kun puolestaan,6 % ajatteli vaikutusmahdollisuuden olevan kohtalainen tai huono. Lapsen vaikutusmahdollisuudet koettiin vielä huonompana. Kukaan vanhemmista ei pitänyt lapsen vaikutusmahdollisuuksia päiväkodin toimintaan erinomaisena, erittäin hyvänä tai hyvänä kuitenkin 89,2 % ja huonona 2,4 %.

31 31 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon leikkimahdollisuuksiin? Mitä mieltä olet lapsesi perushoidosta päivähoidossa? Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon toimintaan? Kuinka hyvin koet itse pystyväsi vaikuttamaan päivähoidon toimintaan? Kuinka paljon lapsesi voi vaikuttaa päivähoidon toimintaan? Kuvio 26 Vanhempien tyytyväisyys päiväkodin toimintaan Lapsen viihtyminen ja yksilöllisyys päiväkodissa Vanhempien vastausten perusteella lapset viihtyivät päiväkodissa erittäin hyvin. Jokainen kyselyyn vastannut vanhempi koki lapsen päiväkotiympäristön lapselle turvalliseksi (hyvä, erittäin hyvä ja erinomainen -vastausvaihtoehdot). Vanhemmat ajattelivat lapsen sopeutuneen päiväkotiryhmään joko hyvin ( %), erittäin hyvin (42 %) tai erinomaisesti (48 %). Lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja lapsen tukemiseen vanhemmat olivat hieman tyytymättömämpiä. 6,3 % vastanneista ajatteli lapsen yksilöllisen kohtaamisen olevan kohtalaista. Lapsen saama tuki päiväkodissa oli puolestaan 2,1 % mukaan vastanneista kohtalaista. Loput vastanneista pitivät kuitenkin lapsen yksilöllistä kohtaamista ja lapsen saamaa tukea vähintäänkin hyvänä.

32 32 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin lapsesi on sopeutunut päivähoitoryhmään? Kohtaako päivähoidon henkilökunta lapsesi yksilöllisesti? Koetko päivähoitoympäristön turvalliseksi lapsellesi? Tukeeko henkilökunta lastasi tarpeeksi päivähoidossa? Kuvio 27 Vanhempien tyytyväisyys lapsen viihtymiseen ja yksilöllisyyteen päiväkodissa Päivähoitopaikan järjestyminen ja hoitojärjestelyt Vanhemmat olivat tyytyväisiä päivähoitopaikan järjestymiseen ja päivähoidon aloitukseen. 64 % vastanneista piti päivähoitopaikan järjestymistä erinomaisena, 32 % eritäin hyvänä tai hyvänä ja 4 % kohtalaisena. Valtaosan (73,4 %) kyselyyn vastanneiden mielestä päiväkodin henkilökunta valmisti perhettä päivähoidon aloitukseen hyvin tai erittäin hyvin. Kuitenkin 8,2 % ajatteli päivähoitoon valmistamiset olleen kohtalaista. Vanhemmille esitettiin päivähoidon aloitukseen liittyen kysymys myös siitä, kuinka vanhemmat suhtautuisivat siihen, jos päiväkodin henkilökunta tekisi kotikäynnin perheen kotiin ennen päivähoidon aloitusta tutustuakseen lapseen ja perheeseen. Ajatus kotikäynnistä jakoi vanhempien vastauksia. 16 % vastanneista piti kotikäyntiä erinomaisena ajatuksena, 52 % erittäin hyvänä tai hyvänä ja 32 % kohtalaisena tai huonona. Vanhemmilta kysyttiin myös päivähoidon loma-aikojen päivystysten toimivuutta sekä tyytyväisyyttä vuorohoitoon. 24,4 % vastanneista oli erittäin tyytyväisiä (erinomainen - vastausvaihtoehto) loma-aikojen päivystyksen toimivuuteen, kun puolestaan 4,4 % piti päivystyksen toimivuutta kohtalaisena. Vanhemmat olivat tyytyväisiä päiväkodin tarjoamaan vuorohoitoon. 53,8 % vastanneista piti vuorohoitoa erinomaisena ja loput 46,2

33 33 % olivat joko erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä (erittäin hyvä ja hyvä -vastausvaihtoehdot) vuorohoitoon. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin päivähoidon henkilökunta valmisti perhettäsi päivähoidon aloitukseen? Miltä sinusta tuntuisi ajatus kotikäynnistä ennen päivähoidon aloitusta? Kuinka tyytyväinen olet päivähoitopaikan järjestymiseen? Kuinka toimivana pidät päivähoidon loma-aikojen päivystystä? Miten tyytyväinen olet vuorohoitoon? Kuvio 28 Vanhempien tyytyväisyys päivähoitopaikan järjestymiseen ja hoitojärjestelyihin 3.2 Perhepäivähoito Vanhemman ja perhepäivähoitajan välinen kasvatusyhteistyö Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat olivat kasvatusyhteistyössä tyytyväisimpiä päivittäisten keskustelujen riittävyyteen. Kaikki kyselyyn vastanneet ajattelivat, että perhepäivähoitajilla oli päivittäisille keskusteluille aikaa hyvin (2,4 %), erittäin hyvin (21,4 %) tai erinomaisesti (76,2 %). Vanhemmat olivat myös erittäin tyytyväisiä perhepäivähoitajien työhön sitoutumiseen (76,7 % erinomainen -vastauksia). Kasvatusyhteistyö oli suurimman osan mielestä erittäin avointa (88,1 % erinomainen ja erittäin hyvä -vastauksia), ja vain 2,4 % mukaan kohtalaisen avointa. Myös luottamus perhepäivähoitajia kohtaan oli korkea. 76,7 % piti omaa luottamustaan erinomaisena, ja 2,3 % ajatteli luottamuksen olevan kohtalaista. Vanhemmat kokivat saavansa melko hyvin tietoa lapsensa oppimisesta ja kehityksestä perhepäivähoitajalta. 93 % piti tiedon saantia hyvänä, erittäin hyvänä tai erinomaisena, ja

34 34 loput 7 % kohtalaisena tai huonona. Vanhempien mukaan perhepäivähoitajien iloinen ja innostunut asenne työhön välittyi erinomaisesti ( %) tai erittäin hyvin (16,3 %), mutta joidenkin mukaan myös kohtalaisesti (2,3 %) tai huonosti (2,3 %). Kasvatuskeskustelut jakoivat vanhempien mielipiteitä melko voimakkaasti. Osa vanhemmista piti kasvatuskeskusteluita erinomaisina tai erittäin hyvinä (63,4 %), osa hyvinä tai kohtalaisina (33,3 %) ja jotkut huonoina (3,3 %). 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Onko päivähoidon henkilökunnalla riittävästi aikaa päivittäisille keskusteluille? Miten avoimuus toteutuu yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa? Saatteko riittävästi tietoa lapsenne oppimisesta ja kehityksestä? Millaiseksi arvioitte oman luottamuksenne lastanne hoitavaa henkilökuntaa kohtaan? Mitä mieltä olet järjestetyistä kasvatuskeskusteluista? Välittyykö henkilökunnan asenne iloisena ja innostuneena? Kuinka sitoutunut päivähoidon henkilökunta on työhönsä? Kuvio 29 Vanhempien tyytyväisyys kasvatusyhteistyöhön perhepäivähoidossa Perhepäivähoidon toiminta Perhepäivähoidon toiminnassa vanhemmat olivat tyytyväisimpiä perushoitoon. 79,1 % piti perushoitoa erinomaisena ja loput,9 % erittäin hyvänä tai hyvänä. Perhepäivähoidon toiminnasta vanhemmat olivat melko yhtä mieltä. Toiminta oli vanhempien mielestä joko erinomaista (64,3 %), erittäin hyvää (23,8 %) tai hyvää (11,9 %). Leikkimahdollisuuksiin osa vanhemmista oli tyytymättömiä (4,8 % kohtalainen tai huono -vastauksia), mutta suurempi osa kuitenkin tyytyväisiä.

35 35 Vanhemmat kokivat omat ja lapsen mahdollisuudet vaikuttaa perhepäivähoidon toimintaan melko vaihtelevasti. 19 % vastanneista koki oman mahdollisuutensa vaikuttaa toimintaan huonona tai kohtalaisena, kun 33,3 % ajatteli vaikutusmahdollisuutensa olevan erinomainen. Vanhemmat ajattelivat lasten vaikutusmahdollisuuksien olevan hyviä, erittäin hyviä tai erinomaisia (yhteensä 87,8 % vastanneista), mutta myös kohtalaisia ja huonoja (12,2 % vastanneista). 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon leikkimahdollisuuksiin? Mitä mieltä olet lapsesi perushoidosta päivähoidossa? Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon toimintaan? Kuinka hyvin koet itse pystyväsi vaikuttamaan päivähoidon toimintaan? Kuinka paljon lapsesi voi vaikuttaa päivähoidon toimintaan? Kuvio Vanhempien tyytyväisyys perhepäivähoidon toimintaan Lapsen viihtyminen ja yksilöllisyys perhepäivähoidossa Kaikki kyselyyn vastanneet vanhemmat kokivat perhepäivähoitopaikan ympäristön olevan turvallinen lapselle ja lapsen sopeutuneen hyvin päivähoitoryhmään. 93 % vastanneista piti päivähoitoympäristöä erittäin turvallisena lapselle (erinomainen ja erittäin hyvä -vastauksia). Lisäksi lähes kaikki (95,4 %) vanhemmat kokivat lapsensa sopeutuneen erinomaisesti tai erittäin hyvin päivähoitoryhmään. Vanhemmat olivat myös tyytyväisiä lapsen yksilölliseen kohtaamiseen sekä lapsen saamaan tukeen perhepäivähoidossa. 65,1 % vastanneista piti lapsen yksilöllistä kohtaamista perhepäivähoitajien osalta erinomaisena ja yhtä moni vanhempi ajatteli, että

36 36 lapsen saama tuki perhepäivähoidossa on erinomaista. Kuitenkin 4,7 % vanhemmista ajatteli lapsen saaman tuen olevan kohtalaista. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin lapsesi on sopeutunut päivähoitoryhmään? Kohtaako päivähoidon henkilökunta lapsesi yksilöllisesti? Koetko päivähoitoympäristön turvalliseksi lapsellesi? Tukeeko henkilökunta lastasi tarpeeksi päivähoidossa? Kuvio 31 Vanhempien tyytyväisyys lapsen viihtymiseen ja yksilöllisyyteen perhepäivähoidossa Päivähoitopaikan järjestyminen ja hoitojärjestelyt Perhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat olivat tyytyväisiä hoitopaikan järjestymiseen. 76,8 % ajatteli hoitopaikan järjestyneen erinomaisesti tai erittäin hyvin, vaikka oli myös niitä vanhempia, joiden mielestä hoitopaikka järjestyi kohtalaisesti tai huonosti (9,4 %). Perheen valmistaminen päivähoidon aloitukseen oli vanhempien mukaan ollut erinomaista (38,5 %), erittäin hyvää (33,3 %) tai hyvää (17,9 %). Osa (,3 %) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että perhettä olisi voitu valmistaa päivähoidon aloitukseen hieman paremmin (kohtalainen tai huono -vastauksia). Päivähoidossa mahdollisesti järjestettävään kotikäyntiin vanhemmat suhtautuivat melko positiivisesti. 88,4 % vastanneista ajatteli kotikäynnin olevan erinomainen, erittäin hyvä tai hyvä toimintakäytäntö ennen päivähoidon aloitusta. Oli kuitenkin myös niitä vanhempia, jotka eivät kokeneet kotikäyntiä hyvänä ajatuksena (9,3 % huono -vastauksia).

37 37 Kysymys loma-aikojen päivystyksestä jakoi vanhempien mielipiteitä. Suurempi osa (78,3 %) vanhemmista piti loma-aikapäivystyksen järjestymistä hyvänä, erittäin hyvänä tai erinomaisena, mutta oli myös niitä, jotka kokivat loma-aikapäivystysten toimivan kohtalaisesti tai huonosti. Ne vanhemmat, joiden lapsi oli vuorohoidossa, kokivat vuorohoidon erinomaisena ( %) tai hyvänä ( %). 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin päivähoidon henkilökunta valmisti perhettäsi päivähoidon aloitukseen? Miltä sinusta tuntuisi ajatus kotikäynnistä ennen päivähoidon aloitusta? Kuinka tyytyväinen olet päivähoitopaikan järjestymiseen? Kuinka toimivana pidät päivähoidon loma-aikojen päivystystä? Miten tyytyväinen olet vuorohoitoon? Kuvio 32 Vanhempien tyytyväisyys päivähoitopaikan järjestymiseen ja hoitojärjestelyihin 3.3 Ryhmäperhepäivähoito Vanhempien ja ryhmäperhepäivähoidon henkilökunnan välinen kasvatusyhteistyö Ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten vanhemmat pitivät hoitajien sitoutuneisuutta työhönsä sekä omaa luottamusta henkilökuntaa kohtaan erinomaisena.,6 % vanhemmista ajatteli hoitajien sitoutuneen työhönsä erinomaisesti tai erittäin hyvin, ja vain 1,9 % ajatteli sitoutuneisuuden olevan kohtalaista. Vanhempien luottamus lasta hoitavaa henkilökuntaa kohtaan oli joko erinomaista (51,3 %), erittäin hyvää (38,9 %) tai hyvää (9,3 %). Vanhemmat ajattelivat, että päivähoidon henkilökunnalla oli riittävästi aikaa päivittäisille keskusteluille. Vain 1,9 % vastanneista toivoi, että aikaa olisi hieman

38 38 enemmän (kohtalainen -vastauksia). Vanhemmat kokivat myös saavansa riittävästi tietoa lapsensa oppimisesta ja kehityksestä henkilökunnalta. Ainoastaan 3,8 % vastanneista olisi kaivannut lisää tietoa lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyen (kohtalainen ja huono - vastauksia). Vanhempien ajatukset kasvatusyhteistyön avoimuudesta ja henkilökunnan iloisesta ja innostuneesta asenteesta olivat melko samantapaisia. Molempiin kysymyksiin vanhemmista 5,6 % vastasi kohtalainen -vastausvaihtoehdon, ja loput 94,4 % olivat tyytyväisiä yhteistyön avoimuuteen ja henkilökunnan asenteeseen (hyvä, erittäin hyvä ja erinomainen -vastausvaihtoehdot). Vanhemmat olivat tasaisen tyytyväisiä ryhmäperhepäivähoidossa järjestettyihin kasvatuskeskusteluihin. Vain 2 % vastanneista ajatteli kasvatuskeskustelujen olevan kohtalaisia. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Onko päivähoidon henkilökunnalla riittävästi aikaa päivittäisille keskusteluille? Miten avoimuus toteutuu yhteistyössä päivähoidon henkilökunnan kanssa? Saatteko riittävästi tietoa lapsenne oppimisesta ja kehityksestä? Millaiseksi arvioitte oman luottamuksenne lastanne hoitavaa henkilökuntaa kohtaan? Mitä mieltä olet järjestetyistä kasvatuskeskusteluista? Välittyykö henkilökunnan asenne iloisena ja innostuneena? Kuinka sitoutunut päivähoidon henkilökunta on työhönsä? Kuvio 33 Vanhempien tyytyväisyys kasvatusyhteistyöhön ryhmäperhepäivähoidossa

39 39 Ryhmäperhepäivähoidon toiminta Vanhemmat olivat erittäin tyytyväisiä lapsen perushoitoon ryhmäperhepäivähoidossa. 92,6 % vastanneista ajatteli perushoidon olevan erinomaista tai erittäin hyvää. Myös ryhmäperhepäivähoidossa järjestetty toiminta oli vanhempien mieleen, vain 1,9 % vastanneista piti toimintaa kohtalaisena, ja loput 98,1 % vähintäänkin hyvänä. Osa vanhemmista kuitenkin toivoi parannusta päivähoitopaikan leikkimahdollisuuksiin. 7,4 % vastanneista piti leikkimahdollisuuksia kohtalaisena ja 14,8 % erinomaisena. Ryhmäperhepäivähoidon toimintaan vanhemmat kokivat voivansa vaikuttaa melko hyvin. 73,6 % vanhemmista piti omia vaikutusmahdollisuuksiaan toiminnan suhteen joko hyvinä tai erittäin hyvinä, ja 9,4 % kohtalaisina. Lapsen vaikutusmahdollisuudet koettiin hieman huonompina. 13,2 % vanhemmista ajatteli, että lapsi voi vaikuttaa kohtalaisesti hoitopaikassa järjestettävään toimintaan, ja vain 11,3 % koki lapsen vaikutusmahdollisuuksien olevan erinomaisia. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon leikkimahdollisuuksiin? Mitä mieltä olet lapsesi perushoidosta päivähoidossa? Kuinka tyytyväinen olet päivähoidon toimintaan? Kuinka hyvin koet itse pystyväsi vaikuttamaan päivähoidon toimintaan? Kuinka paljon lapsesi voi vaikuttaa päivähoidon toimintaan? Kuvio 34 Vanhempien tyytyväisyys ryhmäperhepäivähoidon toimintaan

40 Lapsen viihtyminen ja yksilöllisyys ryhmäperhepäivähoidossa Vanhemmat olivat kokonaisuudessaan tyytyväisiä lapsen viihtymiseen ja yksilöllisyyden huomioimiseen ryhmäperhepäivähoidossa. Tyytyväisimpiä vanhemmat olivat päivähoitoympäristön turvallisuuteen. 48,1 % piti ympäristön turvallisuutta erinomaisena ja loput vastanneista erittäin hyvänä tai hyvänä. Kaikkien vastanneiden mukaan lapset ovat sopeutuneet päivähoitoryhmään vähintään hyvin, 42,6 % mukaan erinomaisesti. Noin 35 % vastanneista piti henkilökunnan suhtautumista lapseen erinomaisena. Suurin osa (49,1 %)vanhemmista oli sitä mieltä, että henkilökunta kohtasi lapsen yksilöllisesti (erittäin hyvä -vastausvaihtoehto). 51,9 % vanhemmista puolestaan ajatteli henkilökunnan tukevan lasta erittäin hyvin ryhmäperhepäivähoidossa. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin lapsesi on sopeutunut päivähoitoryhmään? Kohtaako päivähoidon henkilökunta lapsesi yksilöllisesti? Koetko päivähoitoympäristön turvalliseksi lapsellesi? Tukeeko henkilökunta lastasi tarpeeksi päivähoidossa? Kuvio 35 Vanhempien tyytyväisyys lapsen viihtymiseen ja yksilöllisyyteen ryhmäperhepäivähoidossa Päivähoitopaikan järjestyminen ja hoitojärjestelyt 61,1 % vanhemmista piti päivähoitopaikan järjestymistä erinomaisena ja 33,4 % erittäin hyvänä tai hyvänä. Tämä kertoo sen, että vanhemmat olivat tyytyväisiä hoitopaikkajärjestelyihin. Vanhemmat olivat tyytyväisiä myös päivähoidon aloitukseen.

41 41 Ryhmäperhepäivähoidon henkilökunta valmisti perhettä päivähoidon aloitukseen erinomaisesti (22,4 %), erittäin hyvin (32,7 %) tai hyvin (,8 %). Muutamien vanhempien mielestä päivähoitoon valmistaminen oli kohtalaista (4,1 % vastauksista). Ajatus kotikäynnistä ennen päivähoidon aloitusta jakoi vanhempien mielipiteitä. Osa vanhemmista (85,2 %) piti kotikäyntiajatusta hyvänä, erittäin hyvänä tai erinomaisena, mutta oli myös niitä, jotka ajattelivat kotikäynnin olevan huono tai kohtalainen toimintakäytäntö (14,8 % vastanneista). Vanhemmista % kaipasi loma-aikojen päivystyksen kehittämistä (kohtalainen tai huono -vastauksia). Vain 16 % vanhemmista ajatteli loma-aikapäivystysten toimivan erinomaisesti. Vuorohoidossa olevien lasten vanhempien ajatukset vuorohoidon toimivuudesta jakautuivat tasaisesti. 33,3 % vastanneista piti vuorohoitoa erittäin hyvänä, hyvänä ja kohtalaisena. 5 erinomainen 4 erittäin hyvä 3 hyvä Kuinka hyvin päivähoidon henkilökunta valmisti perhettäsi päivähoidon aloitukseen? Miltä sinusta tuntuisi ajatus kotikäynnistä ennen päivähoidon aloitusta? Kuinka tyytyväinen olet päivähoitopaikan järjestymiseen? Kuinka toimivana pidät päivähoidon loma-aikojen päivystystä? Miten tyytyväinen olet vuorohoitoon? Kuvio 36 Vanhempien tyytyväisyys päivähoitopaikan järjestymiseen ja hoitojärjestelyihin