Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

Transkriptio

1 Vesialueiden luonnon monimuotoisuus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

2 Peruskuivatuksesta Toteutus Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen piirissä luvuilla nykyinen peruskuivatus - Maatilojen yhteenliittymien hankkeina Ojitusyhtiöt (nyk. ojitusyhteisöt) - Kuivatusalueet kustannusten jyvitykseen Uomien ominaisuuksia Hydraulisesti maksimaalinen uomamitoitus uoman valuma-alueen mukaan mitoitusvirtaama MHQ 1/20 - Suorat uomalinjaukset, suorat luiskat, tasainen pohja - Keskim. etäisyys pelloilta vesistöön 2,3 km (med. 1 km) - Veden ajallinen viipymä uomissa lyhenee MHQ:lla - Uomaeroosioriski maalajikohtainen rajanopeus

3 Kuivatusalue vs. peruskuivatusuoman valuma-alue

4 Perus- ja paikalliskuivatus Peruskuivatus Kaikki pellot peruskuivatuksen piirissä Peltoalasta rajoittuu - Peruskuivatusjärjestelmään 74 % - Vesistöön 13 % - Maastoon 13 % Paikalliskuivatus Salaojitettu 55 % Avo-ojissa 30 % Ilman kuivatusta 15 %

5 Perinteinen suoraluiskainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

6 Paikalliskuivatus Lähde: Maankuivatuksen ja kastelun suunnittelu 23/2007

7 Vesistökuormituksesta Kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvu Ajallisesti samaan aikaan ( luvulta alkaen) kuin - Peruskuivatus, salaojitus - Maan muokkaus, peltoala nurmet vs. kevätviljat - viljelyteknologia, tuotantosuuntien eriytyminen - Lannoituskäytännöt, määrät Kuormitus = vesimäärä * pitoisuus P=E+Q+Z - P keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - E kasvukaudella vs. ilmastonmuutos - Q keskimäärin ennallaan vs. ilmastonmuutos - Pitoisuuksien kasvaminen

8 Valunta ja valunnan jakauma Alue Vuosi- ja vuodenaikaisvalunta (mm) ja osuus vuosivalunnasta (%) Vuosi Kevät Kesä Syksy Talvi E-Suomi (41) 34 (10) 88 (26) 75 (22) K-Suomi (50) 38 (15) 59 (23) 29 (11) P-Suomi (44) 104 (26) 88 (22) 30 (7)

9 Kosteikkojen suunnittelun tavoitteet Toteuttamiskelpoisuus Tehokkaasti ravinteita pidättävä kosteikko Hydraulinen tehokkuus Kiintoaine, ravinteet Maisemalliset tavoitteet Monimuotoisuus Linnut Kasvillisuus Virkistyskäyttö Riistanhoito

10 Hovin kosteikko v. 1998

11 Hovin kosteikko peltomaisemassa Kuva: Maarit Puumala

12 Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen

13 Rantamo-Seitteli Pro Gradu: Jaana Tervo

14 Seittelin kosteikko Syvänne Loivat luiskat Syvänne Tasainen pohja Poistokanava Vedenalainen harjanne Lintusaaret Luiskien kasvillisuus Niemekkeet

15 Seitteli keväällä 2009 Kuva: Tero Taponen

16 Oivangin kosteikko Kuusamossa

17 Veden happipitoisuus kasvaa padolla

18 Kosteikkojen tarve Arvio kosteikkojen määrästä peltohehtaaria kosteikkokäsittelyn piiriin kosteikkoa kosteikkohehtaaria Kymmenien vuosien työ

19 Luonnonmukaisten valtaojien mahdollisuudet Luonnonmukaisen uomaverkoston palauttaminen Purot - Ekologiset käytävät - Kosteikot ja tulvaniityt -Riistanhoito -Maisema ja monimuotoisuus Valtaojat Pienvesistöjen ekologinen ja kemiallinen tila Kuivatusvesien pidättäminen Kuivatusvesien kemiallinen tila Kalatalous Veden laatu Vesistöjen tila Kuivatusvesien hallinta

20 Luonnonmukainen valtaoja Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

21 Tulvatasanteet Alkuperäinen uoma koskemattomaksi Kuvat: Jukka Jormola

22 Uoman tulvatasanteet

23 Kehittynyt luonnonmukainen uoma Kuva: Metsästäjä 3 / 2009

24 Uoman pohjakiveystä

25 Haukkalan ojan linjaus Seittelin kosteikon ohi Kuva: Tero Taponen

26 Luonnonmukaisia kalateitä Sågarsfors, Siuntionjoki Kuva: Jukka Jormola

27 Tieteellinen nimi Tavanomaisia kosteikkokasveja Suomalainen nimi Rehevyystas o Kasvusyvyys (cm) Alisma plantago aquatica ratamosarpio me 0-25 Schoenoplectus lacustris järvikaisla i Typha latifolia leveäosmankäämi me 0-50 Phragmites australis järviruoko i Ceratophyllum demersum karvalehti e Potamogeton perfoliatus ahvenvita i Potamogeton natans uistinvita i Butomus umbellatus sarjarimpi e Nuphar lutea ulpukka i Nymphaea alba lumme i Iris pseudacorus kurjenmiekka me Lythrum salicaria rantakukka Lysimachia vulgaris ranta-alpi Juncus conglomeratus keräpäävihvilä Carex sp. sarat Calla palustris vehka m Ranunculus lingua jokileinikki me Eleocharis mamillata mutaluikka i +5-10

28 Liro Punasotka Kuvat: Antti Below

29 Taimen Rekolanpurossa Vantaa Kuva: Aki Janatuinen

30 Nuuksion Myllypuron palautettu tulva-alue Kuva: Ari Raatikainen

31 Päätelmiä Luonnonmukaiset valtaojat vihreää infrastruktuuria Suojavyöhykkeet ja tulvaniityt osaksi peruskuivatusuomia Kosteikot ja altaat luontaisia uomarakenteita Korvaa menetettyjä sarkaojien elinympäristöjä Pehmentää salaojituksen kovaa statusta Ojitusyhteisöistä paikallisia ympäristötoimijoita Tarve, kysyntä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Valtaojien kasvava perkaustarve Tuottajat