Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009"

Transkriptio

1 Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009

2 Antti nikander Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009

3

4 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 46/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 46/2009 MEE Publications Concern 46/2009 Tekijät Författare Authors Antti Nikander Julkaisuaika Publiceringstid Date Marraskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Toimialaraporttien laatu- ja hyödynnettävyystutkmus Tiivistelmä Referat Abstract Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun ja sen yhteistyökumppanien julkaisemien toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys kaikissa merkittävissä käyttäjäryhmissä. Pääpaino tutkimuksessa asetettiin pk-yrityksiin, joiden tarpeisiin toimialaraportteja ensisijaisesti pyritään kehittämään. Tutkimuksen viime käden tavoitteena on toimia apuvälineenä toimialaraporttien ja niihin nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksessä tarjoamalla kehitysehdotuksia ja suosituksia laajassa Internet-kyselyssä (N=605) saatuihin tutkimustuloksiin perustuen. Tulokset osoittavat, että toimialaraporttien koettu laatu ja hyödynnettävyys on pysynyt yleisesti hyvällä tasolla viimeisen kolmen vuoden aikana. Myös käyttömäärät ovat nousseet huomattavasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Raportteja hyödynnetään hyvin monenlaisissa työtehtävissä käyttäjäryhmästä riippuen. Yritysten osalta raportteja käytetään erityisesti strategisessa suunnittelussa, kehittämishankkeissa sekä myynnissä ja markkinoinnissa. TE-keskuksissa raportteja hyödynnetään etenkin suunnittelu- ja ennakointityössä sekä rahoitushankkeissa. Käyttäjät arvostavat erityisesti toimialaraporttien analyyttistä ja tulevaisuuteen painottuvaa tietoa, sekä kiittelevät niiden roolia eräänlaisina toimialan perustietopaketteina. Hyödyllisimmiksi osioksi nimetään mm. Tulevaisuuden näkymät, Keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet sekä Yhteenvetoanalyysi (SWOT). Toimialaraportteihin suunnitellut sisältöuudistukset, kuten liitteeksi tarkoitetut kilpailukykytutkimus sekä markkinatutkimus saivat pääsääntöisesti hyviä tai erinomaisia hyödyllisyysarvioita. Tutkimustuloksiin pohjautuen tässä raportissa on myös pyritty hahmottamaan Toimialapalvelun tulevaan kehitystyöhön liittyviä haasteita, sekä tarjottu vastauksia näihin haasteisiin kehitysehdotusten ja suositusten muodossa. Kehitysehdotukset jakautuvat itse toimialaraporttiin ja sen sisältöön, siihen nivoutuviin palveluihin sekä markkinointiin ja viestintään liittyviin toimenpiteisiin. Tämän tutkimuksen keskeisin viesti on se, ettei Toimialapalvelu ole enää ainoastaan toimialaraportit. Toimialapalvelu tulisikin nähdä kokonaisvaltaisena palveluna, jossa toimialaraporteilla, asiantuntijaseminaareilla ja niiden esityksillä, tilastokuvakannalla, asiantuntijaneuvonnalla sekä temtoimialapalvelu. fi-sivustolla olisi kullakin oma rooli informaatiopalvelua muodostettaessa sen asiakkaille ja sidosryhmille. TEM:n yhdyshenkilö: ELKE-ryhmä/Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh Asiasanat Nyckelord Key words Toimialaraportit, toimialapalvelu, toimialatieto, tutkimusraportti, laatu, hyödynnettävyys ISSN Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 84 ISBN Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Hinta Pris Price 17 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Kustantaja Förläggare Sold by Edita Publishing Oy / Ab / Ltd

5

6 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelun tehtävänä on pk-sektoriin keskittyvän toimialatiedon ja sen hyödynnettävyyden lisääminen mm. TE-keskuksissa sekä pkyrityksissä ja näiden eri sidosryhmissä. Tätä toimialatietoa lisätään erityisesti toimialaraporteilla, joita on julkaistu yhteistyössä TE-keskusten, Finpron, maa- ja metsätalousministeriön, Tekesin sekä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa. Yhteistyötä ollaan parhaillaan laajentamassa myös maakuntaliittojen suuntaan. Julkaisujen laatimisesta vastaavat toimialapäälliköt. Toimialaraportteja ja siihen liittyviä palveluita, kuten asiantuntijaseminaareja ja tilastokuvakantaa kehitetään jatkuvasti vastaamaan entistä paremmin käyttäjiensä tarpeita. Asiakaslähtöisessä kehitystyössä on pyritty systemaattisesti kartoittamaan käyttäjien laatu- ja hyödynnettävyysarvioita ja määrittämään Toimialapalvelun kehittämistarpeet tältä pohjalta. Edellisen kerran toimialaraporttien käyttöä on tutkittu vuonna Raportteja on edelleen uudistettu, ja niiden käyttö sekä latausmäärät ovat merkittävästi kasvaneet. Tutkimuksen tavoitteena on määrittää toimialaraporttien, ja niihin kytkeytyvien palveluiden nykyinen laatutaso, hyödynnettävyys ja kokonaiskehittämistarve Toimialapalvelulle kaikkien merkittävien käyttäjäryhmien osalta, painopisteen ollessa pk-yritysten antamassa palautteessa. Tutkimuksen tulokset perustuvat laajaan kyselytutkimukseen. Tutkimustieto eri käyttäjäryhmien mielipiteistä ja kokemuksista on arvokasta tuotteen, ja siihen nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksen kannalta. Erityisesti tutkimustieto auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan niitä muutoksia, joiden pohjalta toimialaraporteista ja niihin liitetyistä toiminnoista pystytään rakentamaan entistäkin paremmin suomalaista pk-sektorin yritystoimintaa tukeva informaatiopalvelu. Tutkimustulosten pohjalta esitetään kehitysehdotuksia toimialaraportteihin ja niihin sitoutuviin palveluihin sekä Toimialapalvelun markkinointiin ja viestintään. Tutkimuksen on laatinut yliopistoharjoittelija Antti Nikander Helsingin kauppakorkeakoulusta. Työn ohjaajana on toiminut neuvotteleva virkamies Esa Tikkanen työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopolitiikan koordinaatio- ja erityisrahoitusryhmästä.

7 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Johdanto Tutkimuksen tausta Toimialaraportit ja Toimialapalvelu Aiemmat tutkimukset Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen toteutus Tutkimusraportin rakenne Käyttäjäryhmät ja vastaajien taustatiedot Toimialaraporttien käyttäjäryhmät Vastaajien taustatiedot Yritysten päätoimialat Yritysten kokoluokat Tehtävät ja asema organisaatiossa Toimialaraportteihin tutustuminen Toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys Koettu laatutaso Koettu hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Laatu ja hyödynnettävyys TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kohdalla Vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ja muut arvioinnin kohteet Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset Temtoimialapalvelu.fi Internet-sivujen markkinointi ja viestintä Toimialapalvelun asiantuntijaseminaarit Muut arvioinnin kohteet Raporttien ulkoasu Raporttien laajuus Asiantuntijaneuvonnan tarve raporttien tueksi Raporttien kattavuus Kaavaillut uudistukset Kilpailukykytutkimus Markkinatutkimus Teknologia- ja innovaatiokatsaus Päivittyvät tilastokuvat Muut kehityssuunnitelmat ja ehdotukset Johtopäätökset ja kehitysehdotukset... 38

8 6.1 Toimialaraporteista kohti Toimialapalvelua Toimialaraportin uudistaminen Kehittämisehdotukset sisällöllisille uudistuksille Toimialaraportin muut kehittämisehdotukset Yhteenveto toimialaraportin kehittämisehdotuksista Asiantuntijaseminaarit Tilastokuvakantapalvelu Temtoimialapalvelu.fi Markkinointi ja viestintä Sähköpostiviestintä Sisäinen viestintä Kausittainen markkinointi Hakukoneoptimointi Markkinointi ja viestintä oppilaitoksille Toimenpidesuunnitelma kehittämisehdotuksille Yhteenveto Liite 1. Kyselytutkimuksen tulokset Liite 2. Keskeisimpiä tuloksia käyttäjäryhmittäin... 79

9 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Toimialaraportit ja Toimialapalvelu Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu on julkaissut toimialaraportteja vuodesta 1993 alkaen yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. 90-luvun puolivälissä käyttöönotetut erilliset toimialabarometrit yhdistettiin vuonna 1998 toimialaraportteihin, jolloin muodostui yhä kattavampi ja yhtenäisempi tietopaketti. Tämän tietopaketin pääasiallinen tehtävä on tukea kilpailukykyisten suomalaisten pk-yritysten perustamista ja laajentumista, sekä toimia työ- ja elinkeinoministeriön rahoitushankkeiden parissa työskentelevien virkamiesten apuvälineenä. Vuoden 1997 syksystä alkaen raportit ovat olleet saatavilla Toimialapalvelun Internet-sivujen kautta. Vuodesta 2005 alkaen toimialaraportit ovat olleet maksuttomia. Raportteja hyödyntävät ensisijaisesti suomalaiset pk-yritykset sekä niiden kanssa toimivat sidosryhmät, kuten oppilaitokset, konsultit sekä TE-keskusten alueelliset yritysasiakasneuvojat. Julkaisujen kuukausittaiset latausmäärät toimialaraporttien Internet-sivuilta olivat vuoden 2008 marraskuun ja vuoden 2009 toukokuun välisenä aikana keskimäärin 5850 kappaletta, mikä tarkoittaa vajaata 200 raporttia vuorokausitasolla. Toimialaraportit julkaistaan yleensä kerran vuodessa, loppusyksystä. Toimialapäälliköt vastaavat raporttien laatimisesta. He pyrkivät kokoamaan ja yhdistelemään eri tietolähteiden aineistoja ja omaa asiantuntemustaan kuvaamaan kyseisen toimialan nykytilannetta ja ennakoimaan tulevaisuuden kehityssuuntia. Aineistona hyödynnetään luotettavaa ja tuoreinta saatavilla olevaa Tilastokeskuksen toimittamaa tilastotietokantaa sekä laajaa, noin 4000 pk-yritysten avainhenkilöhaastattelua käsittävää kvalitatiivista aineistoa. Näiden aineistojen lisäksi seitsemässä eri toimialaraportissa on liitteenä Finpron ja Matkailun edistämiskeskuksen kansainvälistymiskatsaukset. Näistä osatekijöistä muodostuu lopullinen toimialaraportti, joka käsittelee kyseisen toimialan rakennetta, markkinoita ja niiden kehitystä, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Vuoden 2008 julkaisusarjassa ilmestyi yhteensä 13 toimialaraporttia seitsemältä päätoimialalta. Mukaan on laskettu myös Ohjelmistoalan raportti, joka ilmestyi keväällä Toimialaraporttisarjan alatoimialajaottelua muokataan vuosittain toimialakohtaisen päivitystarpeen mukaisesti. Seuraavat toimialaraportit kuuluivat 2008 julkaisusarjaan: Elintarviketeollisuus yleisosa Lihanjalostusteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Matkailun yleisosa Maaseutumatkailu 8

10 Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Metallin työstö Pk-bioenergia Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Ohjelmistoala Sosiaalipalvelut Taloushallinnonpalvelut Toimialaraporttien ympärille on alkanut muodostua palveluita, jotka ovat yhä tärkeämpi osa Toimialapalvelua1. Näistä palveluista voidaan mainita toimialaraporttien julkaisuihin liittyvät asiantuntijaseminaarit ja niiden esitykset. Esitysten latausmäärät ovat kasvussa, ja tällä hetkellä niitä ladataan kuukausittain noin 2000 kappaletta. Toinen merkittävä palvelu on vuonna 2007 käyttöönotettu tilastokuvakanta, joka tukee toimialaraportteja ja päivittää toimialaraporteissa ollutta tietoa useammin kuin itse raportit. Tilastokuvakanta on tulossa yhä suositummaksi palveluksi Toimialapalvelun käyttäjien keskuudessa. Tämän vuoden tutkimuksessa Toimialapalvelun nykyinen palvelutarjonnan laatu ja hyödyllisyys selvitetään ja tulosten perusteella tullaan tekemään kehittämisehdotuksia nykyisille ja mahdollisille uusille palveluille. Kuvassa 1 havainnollistetaan Toimialapalvelun ja toimialaraporttien toimintakenttää sekä sidosryhmäverkostoa. Kuva 1. Toimialapalvelun ja toimialaraporttien sidosryhmäverkosto 1 Tässä tutkimuksessa Toimialapalveluun ei lueta Alueellisia talousnäkymiä ja siihen liittyviä seminaareja. 9

11 1.1.2 Aiemmat tutkimukset Toimialaraporttien laatua ja hyödynnettävyyttä on pyritty mittaamaan tärkeimpien käyttäjäryhmiensä osalta säännöllisesti aina vuodesta 1994 lähtien, jolloin Anne Leinovaara toteutti ensimmäisen kartoituksen raporttien ulkoisten asiakkaiden laatunäkemyksistä. Tätä täydensivät vuoden 1997 (ulkoiset asiakkaat; Pauliina Kulla) ja vuoden 1998 (sisäiset asiakkaat; Mirella Lähteenmäki) tutkimukset luvun puolella TE-keskusten yritystutkijoiden laatukokemuksista saatiin tutkimustuloksia Juho Paajasen toteuttaman selvityksen myötä. Lisäksi ulkoisten asiakkaiden osalta saatiin tuloksia seuraavana vuonna Johanna Tarkiaisen vastaavan, hieman laajemman kartoituksen avulla. Viimeisin ja kattavin tutkimus tehtiin Mikko Kaksosen toimesta vuonna Toimialaraporttien laadun ja hyödynnettävyyden tutkimisessa on siis pyritty järjestelmälliseen ja jatkuvaan seurantaan. Tämän vuoden tutkimus päivittää Mikko Kaksosen tekemän laatu- ja hyödynnettävyystutkimuksen, ja tuo uutta informaatiota raporttien asiakaskunnan suhtautumisesta toimialaraportteihin ja niihin kytkeytyviin palveluihin sekä antaa suuntaviivat mahdollisille kehitystarpeille Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on mitata toimialaraporttien koettu laatu ja hyödynnettävyys, kartoittaa tuotteen potentiaalinen kehittämistarve ja selvittää, mitkä mahdolliset tulevaisuuden uudistukset asiakkaat kokevat hyödyllisimmiksi. Tämän lisäksi toimialaraportteihin nivoutuvien palveluiden hyödyllisyyttä ja tarvetta tutkitaan. Tutkimus huomioi sekä sisäiset että ulkoiset asiakkaat. Tämä antaa mahdollisuuksia entistä suorempiin vertailuihin eri asiakassegmenttien, ts. käyttäjäryhmien, laatukokemusten välillä. Tutkimusongelmiksi voidaan muodostaa seuraavat kysymykset: Mikä on raporttien tämän hetkinen koettu laatu eri käyttäjäryhmissä? Kuinka hyödyllisiksi toimialaraportit koetaan ja miten niitä hyödynnetään? Mikä on edellä mainittujen kohtien kehitys vuoden 2006 tutkimustuloksiin nähden? Miten vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset ovat onnistuneet asiakkaiden mielestä? Mitkä ovat suurimmat kehitystarpeet tärkeimpien kohderyhmien osalta? Kuinka käyttäjät kokevat mahdollisten uudistusten tarpeellisuuden? Mitkä ovat toimialaraportin ja siihen nivoutuneiden palveluiden jatkokehityksen haasteet ja kuinka näihin vastataan? Tämä tutkimusraportti pyrkii vastaamaan edellä oleviin kysymyksiin analysoimalla ja pohtimalla myös niiden taustalla olevia mahdollisia syitä ja vaikuttajia. Tutkimuksen tavoitteena on edesauttaa toimialaraporttien ja niihin sidottujen palveluiden asiakaslähtöistä kehitystyötä. 10

12 1.1.4 Tutkimuksen toteutus Tutkimustiedon hankinnassa käytettiin laajaa Internet-pohjaista kyselytutkimusta, joka sisälsi noin 60 kysymystä liittyen toimialaraportteihin, niitä tukeviin toimintoihin, kaavailtuihin uudistuksiin sekä vastaajien ominaisuuksiin. Kyselylomakekutsu lähetettiin sähköisesti kaikille noin temtoimialapalvelu.fi-sivustolla rekisteröityneelle käyttäjälle, jotka ovat antaneet luvan sähköpostitse tapahtuvaan yhteydenottoon. Heidän joukossaan oli satoja yrityksiä, oppilaitoksia ja opiskelijoita. Tämän lisäksi kysely lähetettiin TE-keskusten yritystutkijoille ja ennakoijille, TE-toimistoille, Finpron yhteyshenkilöille, seudullisille kehitysyhtiöille sekä työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopolitiikan koordinaatio- ja erityisrahoitusryhmälle. Kyselyn vastausaika oli , jonka aikana vastaanotettiin yhteensä 605 täytettyä vastauslomaketta. Toimialapalvelun rekisteröityneitä käyttäjiä keväällä 2009 oli kpl, joten verrattuna Toimialapalvelun käyttäjämääriä ja tämän vuoden kyselyn vastausmääriä, voidaan todeta 95 % luottamustasolla, että tutkimuksen luottamusväli on +- 4 prosenttiyksikköä. Kyselyyn vastaaminen tapahtui henkilökohtaisen www-linkin kautta, jonka pystyi käyttämään vain kerran. Lisäksi osa vastauksista saatiin avointen linkkien välityksellä, mm. Toimialapalvelun Internet-sivuilla esitetyn tiedotteen kautta. Kyselykutsun saatteessa luvattiin vastauksien täydellinen luottamuksellisuus. Vastaajien kesken arvottiin 50 euron arvoinen liikelahja. Tulokset rekisteröityivät automaattisesti Digium Enterprise 3 kyselyohjelmistoon, jossa niistä tehtiin suodatuksia, ristiintaulukointeja ja graafeja avustamaan analyysiä. Tutkimusraportin kaaviot räätälöitiin ulkoasultaan erikseen Microsoft Excelillä Tutkimusraportin rakenne Raportti jakaantuu kaikkiaan seitsemään päälukuun. Johdannon jälkeen, luvussa kaksi, selvitetään tarkemmin tutkimuksen kohderyhmät ja vastaajien taustatiedot. Luvussa kolme lähdetään käsittelemään toimialaraporttien nykyistä koettua laatua ja hyödynnettävyyttä sekä yritysten että TE-keskusten eli tulevien liikenne- ja ympäristökeskusten näkökulmista sekä analysoidaan syitä tulosten takana. Seuraavassa luvussa tarkastellaan vuoden 2006 jälkeen toteutettujen uudistusten vastaanottoa ja arvioidaan niiden tulevaisuuden käyttötarvetta. Viides luku keskittyy kuvaamaan potentiaalisten uudistusten tuloksia ja niiden ominaisuuksiin liittyviä toiveita. Kuudennessa luvussa esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimialaraporttien kehittämiseksi, joka perustuu aikaisempaan keskusteluun tutkimustuloksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Viimeinen luku vetää yhteen tutkimusraportin keskeisimmät tulokset ja kehitysehdotukset. Liitteinä esitetään tiivistetty kooste tutkimustuloksista sekä kaikkien vastaajien osalta että käyttäjäryhmittäin. 11

13 2 Käyttäjäryhmät ja vastaajien taustatiedot Tässä osiossa esitellään tutkimuksen käyttäjäryhmät, ja käydään läpi tärkeimpien käyttäjäryhmien taustatiedot. Näitä tietoja tullaan vertaamaan myös 2006 vuoden vastaaviin tutkimustuloksiin ja merkittävät poikkeavuudet tuodaan esille tekstissä. 2.1 Toimialaraporttien käyttäjäryhmät Toimialaraporttien ulkoisista asiakkaista merkittävimmät käyttäjäryhmät ovat pkyritykset ja oppilaitokset. Koska toimialaraportteja pyritään ensisijaisesti kehittämään vastaamaan paremmin suomalaisten pk-yritysten tarpeita, muodostavat pkyritykset ensisijaisen kohderyhmän, johon tämäkin tutkimus painottuu. Myös konsultit, järjestöt ja yhteisöt sekä yksityishenkilöt lukeutuvat raporttien ulkoisiin käyttäjiin. Toisena tärkeänä käyttäjäryhmänä ovat sisäisten asiakkaiden puolelta TEkeskukset ja niiden yritystutkijat ja neuvojat, jotka omassa työssään hyödyntävät raportteja edesauttamaan alueellista yritystoimintaa. TE-toimistot, Finpro, Tekes, ministeriöt sekä maakuntaliitot ovat muita sisäisiä käyttäjäryhmiä. Kokonaisuudessaan toimialaraporttien käyttäjäkunta muodostuu seuraavista asiakastyypeistä: Pk-yritykset TE-keskukset TE-toimistot, Finpro, Tekes, ministeriöt, maakuntaliitot sekä muut sisäiset asiakkaat Tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden konsultit Oppilaitokset ja opiskelijat Yhteisöt, järjestöt, yksityishenkilöt ja muut ulkoiset asiakkaat 2.2 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 467 ulkoista asiakasta (77 %), joista yrityksiä oli 146 kpl, konsultteja 107 kpl ja oppilaitoksia sekä opiskelijoita 148 kpl (kuva 2). Loput ulkoisista asiakkaista olivat lähinnä erilaisia järjestöjä ja yhteisöjä. Sisäisistä asiakkaista kyselylomake saatiin takaisin 138 henkilöltä (23 %), joiden joukossa oli TE-keskuksien yritystutkijoita ja johtotehtävissä toimivia 45 kpl, TE-toimistojen henkilöstöä 51 kpl ja muita sisäisiä asiakkaita 42 kpl. Muista sisäisistä asiakkaista huomion arvoista on se, että työ- ja elinkeinoministeriöstä kyselyyn vastasi vain 2 henkilöä. 12

14 Kuva 2. Vastaajien jakautuminen käyttäjäryhmittäin n=146 n= n= n=66 n=51 n=45 n= Yritykset Konsultit Oppilaitokset Muut ulkoiset TE-toimistot TE-keskukset Muut sisäiset Vuoden 2006 kyselyssä vastaajia oli yhteensä 326. Tämän vuoden vastausmääriä peilaamalla vuoteen 2006 voidaan todeta, että yritysten ja oppilaitosten vastausmäärä on kohonnut vuoden 2006 määristä huomattavasti. Konsultit, jotka olivat ahkerin vastaajaryhmä vuoden 2006 kyselyssä, ovat jääneet TE-keskusten tavoin vuoden 2006 vastausmääriin, vaikka vastauksia tähän kyselyyn tuli lähes puolet enemmän. Muutoin vastausmäärien suhteet muissa käyttäjäryhmissä ovat pysyneet ennallaan edelliseen kyselyyn verrattuna Yritysten päätoimialat Yrityksiltä kysyttiin heidän päätoimialaansa. Suurin osa (16 %) vastaajista toimi terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelualalla. Yleisiä toimialoja olivat myös kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut (10 %), liike-elämän palvelut (10 %), konsultointi (10 %), majoitus- ja ravitsemustoiminta (8 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (8 %). Mukana oli myös lukuisia puutuoteteollisuuden ja ohjelmistoalan yrityksiä. Kysymykseen päätoimialasta vastasivat kaikki yritykset. Merkittävin ero vuoden 2006 kyselyyn on se, että tässä kyselyssä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut on kirinyt päätoimialaksi ohi kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalveluiden sekä liike-elämän palveluiden. Merkittävänä huomiona voidaan myös mainita, että tässä kyselyssä rahoitus- ja pankkitehtävissä toimi vastaajista vain 4 prosenttia kuin taas vuoden 2006 kyselyssä suurin osa vastaajista mainitsi rahoitus- ja pankkitehtävät päätoimekseen Yritysten kokoluokat 43 % yrityksistä ilmoitti toimintansa olevan valtakunnallista, kun taas alueellisesti toimivien osuus oli 26 % (kuva 3). Pieniä, paikallisia yrityksiä oli vastaajista 13 %, ja 19 % yrityksistä ilmoitti toimintansa kansainväliseksi. Vastaajien joukossa oli eniten 1 5 hengen mikroyrityksiä (33 %) ja yli 250 hengen yrityksiä (21 %) hengen yritykset tulivat seuraavana 19 %, hengen yrityksiä oli 16 % ja perää piti 13

15 6 10 hengen yritykset 11 % (kuva 4). Jos tuloksia vertaa vuoden 2006 tutkimuksen tuloksiin voidaan todeta, että vastaajat ovat tässä tutkimuksessa kansainvälisempiä mutta samalla mikroyritysten määrä on noussut huomattavasti. Kuva 3. Yritysten toiminnan laajuus Valtakunnallinen 43% Alueellinen 26% Kansainvälinen 19% Paikallinen 13% Kuva 4. Henkilöstön lukumäärä 1-5 henkilöä 6-10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Tehtävät ja asema organisaatiossa Ulkoisista asiakkaista (n=467) vajaa puolet toimi asiantuntijatehtävissä. 29 % ilmoitti asemakseen toimitusjohtajan ja/tai omistajan. Loput 22 % jakaantuivat tasaisesti vaihtelevien tehtävien mukaisesti, joista suurin osa työskenteli muissa johtotehtävissä. Sisäisistä asiakkaista (n=138) puolestaan 32 % kertoi työskentelevänsä projektitai asiantuntijatehtävissä, 26 % neuvontatehtävissä, 19 % rahoitukseen liittyvissä tehtävissä, 12 % johto- tai päättäjätehtävissä ja 2 % yritysten kehittämis- ja koulutustehtävissä. Lisäksi 9 % ilmoitti pääasialliseksi työtehtäväkseen jonkun muun, lähinnä tutkimustyön. Kun verrataan tuloksia edelliseen tutkimukseen, voidaan 14

16 todeta, että noin 20 % vähemmän sisäisistä asiakkaista työskenteli tämän tutkimuksen aikana rahoitukseen liittyvissä tehtävissä. Yhtäältä voidaan todeta, että tämän vuoden tutkimukseen vastanneista sisäisistä asiakkaista työskenteli 12 % enemmän projekti- ja asiantuntijatehtävissä sekä 7 % enemmän neuvontatehtävissä verrattuna vuoden 2006 tutkimukseen Toimialaraportteihin tutustuminen Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he ovat tutustuneet toimialaraportteihin ja mitä kautta he ovat ensisijaisesti saaneet tietoa raporteista. Tuloksista (kuva 5) ilmenee, että 35 % vastaajista oli perehtynyt koko raporttiin tai useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti. 51 % oli perehtynyt joihinkin raportin osa-alueisiin tai lukaissut raportin läpi. 10 % oli silmäillyt raporttia ja vajaat 5 % eli kokonaisuudessaan 27 vastaajaa ei ollut tutustunut lainkaan toimialaraportteihin. Kuva 5. Tutustuminen toimialaraportteihin Perehtynyt joihinkin osa-alueisiin 40 % Useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti 18 % Perehtynyt koko raporttiin 17 % Lukaissut läpi 11 % Silmäillyt 10 % En lainkaan 5 % Yritysten ja TE-keskusten osalta tulokset noudattivat yleistä jakaumaa. Aktiivisimpia raporttien käyttäjiä olivat konsultit, joista vajaa puolet ilmoitti tutustuneensa kattavasti yhteen tai useampaan raporttiin. Mielenkiintoinen muutos verrattuna vuoden 2006 tuloksiin on se, että perehtyneisyys joihinkin osa-alueisiin nousi aikaisemmasta 30 prosentista nykyiseen 40 prosenttiin. Samalla perehtyminen useisiin raportteihin kokonaisvaltaisesti väheni 26 prosentista 18 prosenttiin. Kyseinen muutos kuvastaa, että toimialaraporttien käyttäjät ovat yhä kiinnostuneempia vain tietyistä heille tärkeistä osa-alueista ja yksityiskohdista. Toimialaraporttien tietolähteenä ylitse muiden oli Toimialapalvelun Internetsivusto, jonka ensisijaiseksi lähteeksi mainitsi 63 % vastaajista. Seuraavaksi yleisimmät tavat hankkia tai vastaanottaa tietoa raporteista olivat työkollegat (21 %), tiedotteet ja esittelyt (14 %) sekä muu Internet (14 %). Yritysten kohdalla Toimialapalvelun Internet-sivut ja muu Internet tietolähteenä korostui. Sisäisistä asiakkaista puhuttaessa organisaation oma intranet, tiedotteet ja kollegat luonnollisesti korostuivat voimakkaammin informaatiolähteinä, joskin temtoimialapalvelu.fi-sivusto oli heilläkin ensisijainen vaihtoehto. 15

17 Kysyttäessä vuonna julkaistuja raportteja, joihin vastaajat olivat perehtyneet kattavimmin, matkailun yleisosa keräsi 135 mainintaa. Seuraavaksi tulivat Sosiaalipalvelut (102 mainintaa) ja Elintarviketeollisuus (96 mainintaa). Keskiarvo yhdelle raportille oli 52 mainintaa. 21 raportista ainoastaan Lihanjalostusteollisuuden ja Kasvisten, vihannesten ja marjojen jalostus sekä Teknisten muovituotteiden valmistus jäivät selvästi keskiarvosta. Jakamalla vastaajien tutustuminen päätoimialoihin ja vertaamalla niitä kaikkiin toimialaraporttien Internet-sivuilta ladattujen raporttien kappalemääriin viimeisen puolen vuoden ajalta, havaitaan, että ne vastaavat verrattain hyvin toisiaan. Tämä osaltaan vahvistaa sitä, että kyselytutkimukseen osallistuneet vastaavat hyvin koko havaintojoukkoa, eli yleisesti toimialaraporttien käyttäjiä (kuva 6). Kuva 6. Toimialaraporttien kokonaiskäyttötilaston ja kyselyn vastaajajoukon raportteihin tutustumisen vertailua Matkailu Palvelualat Puutuoteteollisuus Elintarviketeollisuus Elektroniikkateollisuus Metalliteollisuus Muut 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % Tutustuminen Käyttö Vuoden 2006 tutkimuksen käyttötilastoja ja vastaajien tutustumista verrattaessa tämän vuoden tutkimukseen voidaan todeta, että matkailu, palvelualat ja puutuoteteollisuus ovat pitäneet paikkansa ja järjestyksensä kaaviossa. Suurimman tiputuksen vuodesta 2006 on kokenut metalliteollisuus. Sen käyttötilastot sekä vastaajien perehtyneisyys on tipahtanut molemmat noin 10 prosenttia. Vastaavasti elintarviketeollisuus on noussut tässä tutkimuksesta sekä käyttötilastojen että perehtyneisyyden perusteella noin 10 prosenttia. Elektroniikkateollisuus on pitänyt paikkansa viidentenä kaaviossa melko samoilla prosenttimäärillä. 16

18 3 Toimialaraporttien laatu ja hyödynnettävyys Kolmas luku tarkastelee toimialaraporttien tämänhetkistä laatua ja hyödynnettävyyttä. Tarkastelussa suurin painoarvo asetetaan yritysten antamaan palautteeseen ja tätä verrataan koko vastaajaryhmään. Toissijaisena tarkastelun kohteena ovat TEkeskukset. Muiden käyttäjäryhmien osalta tuloksia nostetaan esiin silloin, kun ne poikkeavat merkittävästi muiden ryhmien vastauksista. Kuten luvussa 2, tämän tutkimuksen tuloksia verrataan 2006 vuoden tutkimustuloksiin ja merkittävät poikkeavuudet tuodaan esille tekstissä. 3.1 Koettu laatutaso Kaikkien vastaajien antama yleisarvosana toimialaraporttien laadulle oli 8,2, jota voidaan pitää hyvänä kouluarvosana-asteikolla mitattuna. Yritysten arvosana laadulle oli 8,2, joka on samassa linjassa kaikkien vastaajien kanssa. Kuvasta 7 voidaan todeta, että eri käyttäjäryhmien tulokset olivat kaikki noin kahden kymmenyksen sisällä toisistaan. Parhaan tuloksen antoivat oppilaitokset arvosanalla 8,4. Kaikkien vastaajien yksittäisille raporteille antamien arvosanojen keskiarvoksi puolestaan muodostui 8,1. Tällä indikaattorilla yritykset jäivät hieman jälkeen (8,0) kaikkien vastaajien arvosanasta. Kun verrataan tämän kyselyn laatutason tuloksia 2006 vuoden kyselyn tuloksiin, voidaan todeta, että laatu toimialaraporteissa on pysynyt samana eli 8,2. Myös pääkäyttäjäryhmissä laatu on pysynyt samalla tasolla edelliseen kyselyyn verrattuna. Ainoan poikkeuksen tähän tekivät yritykset, jotka ovat nostaneet laatuarvioita vuoden 2006 vastaisesta yli kolme kymmenystä. Kuva 7. Yleislaatuarvosana (4 10) toimialaraporteille käyttäjäryhmittäin 9 8,5 n=605 n=146 n=107 n=147 n=45 n=51 8 7,5 7 6,5 6 Kaikki vastaajat Yritykset Konsultit Oppilaitokset TE-keskukset TE-toimistot 17

19 Raportit saivat pääsääntöisesti hyvin samantasoisia arvosanoja (kuva 8). Tasaisuudesta kertoo sekin, että noin 90 prosenttia vastaajista antoi arvosanaksi 7 9. Täysiä kymppejä annettiin vajaa 5 prosenttia ja alhaisimmat arvosanat eli 4 6 keräsivät loput 5 prosenttia. Yksittäisten raporttien saamien arvosanojen lukumäärien keskiarvo oli 120 vastausta per raportti. Eniten laatuarvioita keräsi Matkailun yleisosa, joka keräsi 180 vastausta. Vähiten arvosanoja annettiin puolestaan Pk-bioenergialle (n=61). Vaikka vastausten määriä voidaan pitää hyvinä, silti raporttien väliset erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä, ja saattavat osittain selittyä myös sattumalla. Vastausten määrän perusteella tulokset kuitenkin kertovat suuntaa antavasti raporttien välisistä laatueroista. Kuva 8. Yksittäisten raporttien laatuarvosanat kaikkien vastaajien osalta Sosiaalipalvelut Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus Majoitustoiminta Matkailun yleisosa Elintarviketeollisuus Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Lihanjalostusteollisuus Ohjelmistoala (5/2009) Pk-bioenergia Metallin työstö Elektroniikka- ja sähköteollisuus Taloushallinnon palvelut 8,16 8,14 8,14 8,14 8,14 8,09 8,09 8,08 8,04 8,02 7,99 7,97 7,93 6 6,5 7 7,5 8 8,5 Raportit saivat erittäin samantasoisia arvosanoja (kuva 8). Ero parhaan ja huonoimman raportin välillä oli vain kaksi kymmenystä. Myös 10 raporttia 13 raportista pääsi yli kahdeksan keskiarvon. Tuloksista voidaan todeta, että laatu on saatu yhtenäistettyä ja tämän myötä raporttien sisällön yhtenäistämisessä on onnistuttu. Puhuttaessa yksittäisistä raporteista parhaan keskiarvosanan sai Sosiaalipalvelut (8,16). Muita erityisen laadukkaiksi koettuja julkaisuja olivat Puutalojen rakennuspuusepän tuotteiden valmistus, Majoitustoiminta, Matkailun yleisosa sekä Elintarviketeollisuus, jotka kaikki saivat laatuarvosanaksi 8,14. Alle kahdeksan arvosanat lankesivat Metallin työstölle (7,99), Elektroniikka- ja sähköteollisuudelle (7,97) sekä Taloushallinnon palveluille (7,93). 18

20 Yritysten kohdalla arvosanat heilahtelivat rajummin. Yritykset pitivät Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistusta parhaimpana julkaisuna arvosanalla 8,35. Suurimmasta yllätyksestä vastasi Pk-bioenergia, joka oli arvostettu toiseksi parhaaksi raportiksi (8,25). Kolmantena tuli kaikkien vastaajien suosikki eli Sosiaalipalvelut, joka sai arvosanaksi 8,21. Yritysten antamien vastausten perusteella peräti 6 raporttia jäivät alle kahdeksan. Huonoiten menestyivät Matkailun erikoisraportit; Majoitustoiminta sai arvosanaksi 7,74, Maaseutumatkailu 7,64 ja Matkailun ohjelmapalveluiden arvosana jäi alle 7,5. Matkailun ohjelmapalveluiden arvosanojen ero oli myös merkittävin vastaajaryhmien välillä, sillä yritysten arvosana oli melkein 0,7 alhaisempi kuin kaikkien vastaajien arvosana (8,09). Vertailu vuoden 2006 tuloksiin ja nykyisiin tuloksiin on hankalaa, sillä nykyisestä 13 raportista yhdeksän raporttia esiintyi vuoden 2006 kyselyssä. Kyseiset neljä raporttia, jotka eivät olleet edellisessä kyselyssä, ovat Taloushallinnon palvelut, Pkbioenergia, Matkailun yleisosa sekä Elektroniikka- ja sähköteollisuus. Samoin yleisesti voidaan todeta, että vuoden 2006 kyselyssä yksittäisten raporttien saamien arvosanojen lukumäärien keskiarvo oli vajaa 60 vastausta per raportti, joten vastaajien yksittäiset arvosanat voivat poiketa merkittävästi raportin keskiarvosta. Karkeasti vertaamalla voidaan kuitenkin havaita, että tämän vuoden kyselyn parhaat olivat myös vuoden 2006 kyselyn toimialaraporttien parhaimmistoa. Nämä julkaisut olivat Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus (8,26, v. 2006), Sosiaalipalvelut (8,18, v. 2006) sekä Majoitustoiminta (8,17, v. 2006). Huonoiten 2006 vuoden kyselyssä menestyivät Maaseutumatkailu (7,96, v. 2006), Ohjelmistoala (7,96, v. 2006) sekä Matkailun ohjelmapalvelut (8,03, v. 2006), jotka kaikki nousivat laatuarvosanoissa kymmenyksen. Kyseiset raportit nousivat myös keskikastiin tämän vuoden toimialaraporttien keskinäisissä vertailuissa. Julkaisujen suurin pudotus koettiin Metallin työstön kohdalla, joka tippui 2006 vuoden tasosta kaksi kymmenystä nykyiseen kahdeksaan. Parhaasta laadun noususta vastasi Elintarviketeollisuus, joka nousi kaksi kymmenystä 7,94:stä 8,14:sta. 3.2 Koettu hyödyllisyys ja hyödynnettävyys Kun vastaajilta kysyttiin, kuinka hyödyllisenä he kokevat toimialaraportit omalla kohdallaan, saatiin kaikkien vastaajien keskiarvosanaksi hyvä 8,3. Yritykset kokivat toimialaraportit lähes yhtä hyödyllisenä kuin kaikki vastaajat (8,2). Edelliseen tutkimukseen verrattuna voidaan todeta, että toimialaraporttien yleinen hyödyllisyys on pysynyt samana. Kuitenkin yritykset, kuten laatuarvioissakin, pitivät toimialaraportteja yli kymmenyksen hyödyllisempinä kuin vuonna Tarkemmassa, raporttien eri osa-alueiden hyödyllisyyttä mittaavassa osiossa kartoitettiin yksityiskohtaisemmin, kuinka tämä koettu hyödyllisyys jakaantuu eri osioiden kohdalle. Tulokset kaikkien vastaajien osalta on esitetty kuvassa 9. Koetun hyödyllisyyden tulokset olivat hyvät. Kaikki osa-alueet koettiin vähintään melko hyödyllisiksi, ja neljä osiota saavutti noin 8,5 tason, jota voidaan pitää hyvänä 19

21 tuloksena. Vastaajat kokivat erityisesti osiot Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet, Tulevaisuuden näkymät ja Yhteenvetoanalyysi (SWOT) hyvin hyödyllisiksi antaen näille keskiarvon noin 8,5. Myös Markkinoiden rakenne ja kehitys 8,4 arvosanalla muodosti edellä mainittujen osa-alueiden kanssa selkeän hyödyllisimpien osa-alueiden ryhmän. Taloudellinen tila, Kansainvälistymiskatsaus ja Toimialan rakenne pääsivät kaikkien vastaajien arvioissa yli 8. Pelkästään Toimialan määrittely ja sisältö, Investoinnit sekä Tuotanto ja tuotantomenetelmä osa-alueita ei koettu kovinkaan hyödyllisiksi. Yritysten antamat osa-alueiden hyödyllisyysarviot noudattivat lähes identtisesti kaikkien vastaajien jakaumaa. Ainoana erona käyttäjäryhmien välillä voidaan todeta, että yritysten arvosanat ovat muutama kymmenys alempia kuin kaikkien vastaajien. Vuoden 2006 lukuihin verrattuna, jokaisen osa-alueen tulokset ovat tippuneet kymmenyksestä neljään kymmenykseen. Raporttien osa-alueiden järjestykset ja suhteet ovat kuitenkin pysyneet samana kuin 2006 vuonna. Kuva 9. Raporttien osa-alueiden koettu hyödyllisyys 1 Toimialan määrittely ja sisältö 2 Toimialan rakenne 7,8 8,0 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 8,4 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 5 Investoinnit 7,6 7,7 6 Taloudellinen tila 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 8 Tulevaisuuden näkymät 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) 10 Kansainvälistymiskatsaus (liite) 8,2 8,1 8,5 8,5 8, Kysyttäessä vastaajilta, missä tehtävissä he erityisesti hyödynsivät raportteja, saatiin ulkoisten asiakkaiden kohdalla (kuva 10) selville, että 46 % käytti niitä kehittämishankkeiden yhteydessä ja 42 % strategisessa suunnittelussa. Yleisiä tehtäviä olivat myös koulutuksen suunnittelu (26 %), myynti ja markkinointi (24 %), tutkimukset (23 %) ja asiakasneuvonta (20 %). Tämä osaltaan kertoo siitä, että toimialaraporttien antamaa informaatiota pystytään soveltamaan hyvin vaihtelevissa työtehtävissä. Vuonna 2006 raportteja hyödynnettiin yhtä vaihtelevissa työtehtävissä kuin nytkin. Ainoana poikkeuksena voidaan todeta, että rahoitus- ja sijoituspäätöksissä hyödynnettävyys on tippunut 16 prosentista 6 prosenttiin. Vastaajien päätoimialojen muutokset osaltaan selittävät kyseisen muutoksen, sillä vuonna vastaajista 16 % työskenteli rahoitusalalla, kun taas tässä kyselyssä vastaajia oli vain 4 prosenttia. 20

22 Kuva 10. Raporttien hyödynnettävyys eri työtehtävissä (ulkoiset sekä yritykset) Kehittämishankkeet Strateginen suunnittelu Myynti ja markkinointi Asiakasneuvonta Koulutuksen suunnittelu Rahoitus- tai sijoituspäätökset Investoinnit Kansainvälistyminen Budjetointi Tutkimukset 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Kaikki ulkoiset Yritykset Yritysten tulokset erosivat hieman ulkoisten asiakkaiden tuloksista. Sekä strateginen suunnittelu että kehittämishankkeet keräsivät yritystenkin kohdalla suuret osuudet (63 % ja 50 %), mutta myös myynnissä ja markkinoinnissa hyödynnettiin toimialaraportteja yli 40 prosentilla. Samoin niin investoinneissa, rahoitus- ja sijoituspäätöksissä kuin budjetoinnissakin yritykset hyödynsivät raportteja enemmän kuin muut ulkoiset asiakkaat. Tilanne oli päinvastainen asiakasneuvonnassa, koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa sekä kansainvälistymisessä. Yritykset hakivat tietoa toimialaraporteista mm. toimialan luonteesta ja näkymistä, kehityksen suunnasta, kokonaiskuvasta, kilpailutilanteesta markkinoilla sekä toimialan keskeisistä ongelmista ja kehitystarpeista. Yritykset jäivät sen sijaan kaipaamaan mm. tarkkoja trendien paikantamiseen tähtääviä markkinaennusteita, näkemyksen ottamista lukujen rinnalle ja erityisesti tulevaisuuden visiota, omia analyysejä kilpailutilanteesta sekä kiteytetympää tietoa ettei tarvitse kahlata läpi koko raporttia. 3.3 Laatu ja hyödynnettävyys TE-keskusten ja muiden sidosryhmien kohdalla TE-keskukset (n=45) antoivat raporteille yleisarvosanan 8,2, joka oli hiukan korkeampi kuin kaikkien vastaajien antama keskiarvo ja yhtä hyvä kuin vuonna Yksittäisten raporttien keskiarvo oli puolestaan 8,11, joka sekin oli hivenen parempi 21

23 kuin kaikkien vastaajien keskiarvo (8,09). Yksittäisten raporttien arvioinnissa vastausten määrän keskiarvoksi tuli 25, joten tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Parhaaksi raportiksi koettiin Ohjelmapalvelut, joka sai arvosanaksi 8,57. Seuraavina tulivat Pk-bioenergia (8,4) ja Lihanjalostusteollisuus (8,29). TE-keskusten vastaajat jättivät neljän raportin arvosanan alle kahdeksaan. Mukana olivat myös Sosiaalipalvelut sekä Puutalojen ja rakennuspuusepän tuotteiden valmistus, jotka sijoittuivat hyvin kaikkien vastaajien ja yritysten keskuudessa. TE-toimistojen (n=51) osalta raportit saivat suhteellisen tylyn vastaanoton; 7,91 yksittäisen raporttien keskiarvo oli käyttäjäryhmien huonoin keskiarvo. Samalla tavoin yhdeksän raporttia kolmestatoista jäivät arvioinneissa alle kahdeksaan. TE-toimistoiden suosikiksi muodostui Sosiaalipalvelut (8,13) ja huonoiten menestyi Lihanjalostusteollisuus. Samoin kuin TE-keskuksien osalta, myös TE-toimistojen antamiin tuloksiin tulee suhtautua varauksella vähäisen vastausmäärän takia. Konsultit (n=107) ja etenkin oppilaitokset (n=148) olivat arvosteluissaan jalomielisempiä kuin TE-toimistot. Konsulttien yleisarvosana (8,2) ja yksittäisten raporttien arvosanat noudattivat kaikkien vastaajien linjaa. Konsultit pitivät parhaana julkaisuna Sosiaalipalveluja (8,33) ja laaduttomin oli konsulttien mielestä Elektroniikkaja sähköteollisuus. Oppilaitokset, erityisesti ammattikorkeakoulut, jotka hyödyntävät toimialaraportteja opetuksessaan, arvioivat raportit hyvin laadukkaiksi (8,4). Heidän laatuarvioissaan peräti yhdeksän raporttia ylitti 8,2 rajan. Toimialaraporttien hyödyllisyydessä TE-keskukset ja TE-toimistot antoivat arvosanaksi molemmat 8, joka on alhaisempi kuin kaikkien vastaajien keskiarvo (8,3). Konsultit sekä oppilaitokset arvioivat toimialaraportin hyödyllisemmäksi kuin kaikki vastaajat. Toimialaraporttien eri osa-alueiden hyödynnettävyyttä kysyttäessä kaikki edellä mainitut sidosryhmät noudattivat muiden vastaajien tavoin samaa kaavaa. Suosituimmat osa-alueet olivat Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet, Tulevaisuuden näkymät, Yhteenvetoanalyysi (SWOT) ja Markkinoiden rakenne ja kehitys. Ainoan poikkeuksen tekivät TE-keskukset, joiden vastausten perusteella Taloudellinen tila pääsi neljän parhaan osa-alueen joukkoon ja siitä poistui Markkinoiden rakenne ja kehitys. TE-keskukset hyödyntävät toimialaraportteja pääsääntöisesti suunnittelu- tai ennakointityössä (40 %). TE-keskuksien vastaajista 36 % mainitsi rahoitushankkeet toisena pääasiallisena hyödyntämisalueena. Seuraavana tulivat muut yritysten kehittämispalvelut (31 %), asiakasneuvonta (26 %) sekä sidosryhmätyöskentely (24 %). Kyselyn tulos on mielenkiintoinen, sillä muiden yritysten kehittämispalveluiden osuus on kasvanut yli 20 % verrattuna vuoden 2006 tutkimustuloksiin (kuva 11). Toinen merkittävä muutos on se, että hyödynnettävyys päätöksenteossa on tippunut 15 prosenttia vuoteen 2006 nähden. Vertailu osoittaa, että TE-keskukset ovat hyödyntämässä toimialaraportteja entisestään neuvonnassa ja etenkin yritysneuvonnassa. Samalla toimialaraporttien hyödyntäminen on kuitenkin vähentynyt merkittävästi päälliköiden ja johdon päätöksenteossa. 22

24 Kuva 11. Raporttien hyödynnettävyys eri työtehtävissä (TE-keskukset) Suunnittelu- tai ennakointityö Rahoitushankkeet Muut yritysten kehittämispalvelut Asiakasneuvonta Sidosryhmätyöskentely Päätöksenteossa Koulutustilaisuuksien suunnittelu Muut tehtävät 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %

25 4 Vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ja muut arvioinnin kohteet Neljäs luku kertoo, mitkä vuoden 2006 jälkeiset uudistukset ovat olleet asiakkaiden mielestä hyödyllisiä ja mitkä uudistukset kaipaavat mahdollisesti muokkausta tai peräti poistamista toimialaraporttien ja siihen nivoutuneiden palveluiden hyödyllisyyden parantamiseksi. Näitä vuoden 2006 jälkeisiä uudistuksia ovat tilastokuvakanta, kansainvälistymiskatsaus, työvoiman saatavuus -osio sekä yleisraportti. Näiden lisäksi tunnuslukuaineistoa on uudistettu toimialaraporteissa kolmella eri tavalla; euromääräiset tunnusluvut ovat lisätty %-tunnuslukujen yhteyteen, aineisto on jaettu kvartaaleittain sekä kustannusrakenteiset perustiedot ovat lisätty raportteihin. Tässä luvussa käydään läpi myös muita arvioinnin kohteita, jotka ovat tärkeitä tutkimuksen kannalta. Näitä ovat temtoimialapalvelu.fi-sivusto ja siihen liittyvä viestintä ja markkinointi, toimialaraporttien julkaisuihin liittyvät asiantuntijaseminaarit sekä toimialaraporttien kattavuuteen liittyvät seikat. 4.1 Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset Kuva 12. Vuoden 2006 jälkeen toteutetut uudistukset (kaikki vastaajat sekä yritykset) Tilastokuvat-toiminnon koettu tarpeellisuus 8,3 8,3 Kansainvälistymiskatsaus 7,9 8,1 Työvoiman saatavuus - osio Tunnuslukuaineisto: määräiset tunnusluvut %- tietojen lisäksi Tunnuslukuaineisto: kustannusrakenteiset perustiedot Tunnuslukuaineisto: aineiston jakaminen kvartaaleittain Yleisraportin hyödyllisyys 7,6 8,0 8,1 8,3 8,0 8,0 8,0 7,8 7,9 8, Yritykset Kaikki vastaajat 24

26 Kuvasta 12 voidaan todeta, että tilastokuvien koettu tarpeellisuus nähtiin sekä kaikkien vastaajien että yritysten näkökulmasta tarpeellisimmaksi toteutetuksi uudistukseksi arvosanalla 8,3. Vuonna 2007 perustettu tilastokuvakanta tarjoaa päivitettyä, toimialakohtaista tunnuslukutietoa suoraan kuvina toimialaraporttien Internetsivujen kautta. Kuvat linkittyvät ja päivittyvät Toimiala Online-tietopalvelussa. Mielenkiintoista tuloksessa on se, että tarpeellisin uudistus ei liity itse raportin sisältöön, vaan on palvelu, jota toimialaraporttien käyttäjät voivat hyödyntää. Tuloksista voidaan todeta, että tilastokuvakanta on jo nyt mielenkiintoinen uudistus käyttäjien taholla. Tulevaisuudessa kuvakanta voi olla yhä tärkeämpi ja mielenkiintoisempi palvelu käyttäjille, sillä tilastokuvakanta arvioitiin erityisesti tarpeelliseksi seuraavien siitä koituvien hyötyjen vuoksi: tiedon ajankohtaisuus informaation tiivistäminen ja visualisointi tiedon havainnollistaminen kokonaisnäkymän saaminen tiedonsaannin nopeutuminen Tilastokuvakantaa ja siihen liittyviä seikkoja pohditaan tarkemmin sekä Tulevaisuuden uudistukset että Johtopäätökset -luvuissa. Tilastokuvakannan lisäksi tunnuslukuaineistojen uudistukset ovat parantaneet hyödyllisyyttä käyttäjien vastausten perusteella. Erityisesti euromääräisten tunnuslukujen lisäys sai hyvät arvosanat sekä kaikilta vastaajilta (8,3) että yrityksiltä (8,1). Viidenneksi vaikuttavin uudistus oli kustannusrakennetietojen sekä pienten yritysten omistajien palkkaoikaisut (8,0). Sen sijaan aineiston jakamista kvartaaleittain ei nähty vastaajien keskuudessa (7,8) kovinkaan tarpeelliseksi. Tosin yritykset pitivät sitä noin kaksi kymmenystä hyödyllisempänä kuin muut vastaajat (8,0). Tulosten perusteella voidaan vetää johtopäätös, että euromääräisten tunnuslukujen lisäys sekä kustannusrakennetietojen ja palkkaoikaisujen lisäykset ovat käyttäjien mielestä tervetulleita uudistuksia. Tulosten perusteella voidaan myös miettiä, tarvitaanko aineiston jakamista kvartaaleittain ja kuinka suuri painoarvo on yritysten arvostuksilla, sillä muut käyttäjäryhmät arvostivat uudistuksen pääosin keskiarvon alapuolelle. Edellä esitetyt kysymykset tulee suhteuttaa ja peilata, siihen kuinka paljon lisätyötä tulee tehdä, jotta raporteissa aineisto saadaan jaettua kvartaaleittain. Kolmanneksi hyödyllisin uudistus oli vastaajien mielestä yleisraportti (8,2). Yleisraportti-alatoimialaraportti -rakenteella on tavoiteltu tilannetta, jossa toimialan yleinen kehitys ja tilanne kävisivät ilmi vuosittain päivitettävästä yleisraportista, ja jonka tietoa tarkentaisivat tarvittaessa päivitettävät alatoimialaraportit. Tällä hetkellä yleisraportti on käytössä matkailussa, elintarviketeollisuudessa sekä elektroniikka- ja sähköteollisuudessa. Syksyllä ryhmä laajenee kone- ja laiteteollisuuteen. Yritykset arvioivat yleisraportin hyödyllisyyden arvosanaksi 7,9. Kun suodatetaan ne vastaajat, jotka olivat tutustuneet yleisraporttiin, tulos oli sama kuin kaikkien vastaajien antama keskiarvo eli 8,2. Yksittäisistä yleisraporteista, Matkailun 25

27 yleisosa sai parhaimman arvostelun (8,3), Elintarviketeollisuus jäi Matkailun yleisosasta kymmenyksen ja Elektroniikka- ja sähköteollisuuden arvosana jäi alle kahdeksaan. Tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että yleisraportti koetaan hyödylliseksi mutta samalla yksittäisten raporttien laatutaso poikkeaa enemmän toisistaan kuin toimialaraportit yleisesti. Neljänneksi hyödyllisemmäksi uudistukseksi vastaajat valitsivat kansainvälistymiskatsauksen arvosanalla 8,1. Kansainvälistymiskatsauksiin tutustuneet vastaajat antoivat katsauksille arvosanaksi 8,3. Finpron ja MEKin kansainvälistymiskatsaukset ovat toimialaraporteissa liitteenä ja kuvailevat syvällisemmin kunkin toimialan sen hetkisiä merkittäviä ja potentiaalisia vientimahdollisuuksia sekä markkinoiden kilpailutilannetta. Tällä hetkellä kansainvälistymiskatsauksia on liitteenä 7 eri toimialaraportissa ja 4 eri päätoimialalla. Näitä toimialoja ovat puutuoteteollisuus, matkailu, metalliteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Kun suodatetaan toimialaraportit, joissa kansainvälistymiskatsaus esiintyi liitteenä, voidaan todeta, että kaikkien raporttien arvosanat pysyivät kymmenyksen sisällä toisistaan. Yritysten kansainvälistymiskatsauksien hyödynnettävyydestä puhuttaessa ei ole yllätys, että kansainväliset yritykset arvostivat erityisesti katsauksia muita yrityksiä enemmän. Kaikkien yrityksien vastaukset kuitenkin olivat yleisesti yli kaksi kymmenystä huonommat kuin kaikilla vastaajilla. Edellä mainituista tuloksista voidaan vetää johtopäätös, että kansainvälistymiskatsaukset koetaan hyödyllisiksi ja etenkin niihin tutustuneet käyttäjät kokevat ne hyödylliseksi. Tulosten perusteella on syytä myös miettiä, miten kansainvälistymiskatsaukset saadaan hyödyllisemmäksi niille yrityksille, jotka eivät ole vielä kansainvälisiä. Toiseksi viimeiseksi eli kuudenneksi jäi työvoiman saatavuus -osio (8,0), joka kuvaa toimialan sen hetkistä työvoiman kysyntää ja tarjontaa eri seuduilla. Tulosten mukaan yritykset eivät hyödynnä työvoiman saatavuus -osiota, sillä se sai arvosanaksi vain 7,6. Samoin pääkäyttäjäryhmistä TE-keskukset ja konsultit eivät kokeneet tarvetta työvoiman saatavuus-osiolle. Vain TE-toimistot ja oppilaitokset kokivat työvoiman saatavuus -osion erityisen tärkeäksi arvosanoilla 8,5 ja 8,3. Tulosten perusteella tulee miettiä, tarvitaanko työvoiman saatavuus -osiota itse raportissa vai voisiko työvoiman saatavuudesta tehdä tilastokuvat eri toimialoille, jotka päivittyisivät tasaisin väliajoin käyttäjille. Seuraavassa vielä yhteenveto vuoden 2006 jälkeen tehtyjen keskeisten uudistusten muokkaustarpeista vuoden 2009 tutkimuksen pohjalta: Tilastokuvakanta on koettu hyödyllisenä uudistuksena, jolla on palveluna erityisen suuri potentiaali. Yleisraportti on koettu hyödyllisenä mutta laadun yhteneväisyyttä tulisi pohtia. Toimialaraporteissa euromääräisten tunnuslukujen lisäys sekä kustannusrakenteisten tietojen lisäykset on koettu hyödylliseksi. Tunnuslukuaineiston jakamista kvartaaleittain -uudistuksen jatkoa tulisi pohtia ja sen hyödyllisyyttä tulisi verrata siihen vaadittavaan työmäärään. 26

28 Kansainvälistymiskatsaus on koettu hyödyllisenä etenkin, niiden mielestä, jotka ovat tutustuneet katsauksiin. Kansainvälistymiskatsauksia suunniteltaessa tulisi kuitenkin pohtia, miten niistä saadaan tehtyä hyödyllisempi kokonaisuus muillekin yrityksille kuin pelkästään kansainvälisille yrityksille. Työvoiman saatavuus -osio jäi hyödyllisyydessä muiden varjoon ja tietyt pääkäyttäjäryhmät kokivat sen ainoastaan mielenkiintoiseksi. Näiden tulosten pohjalta tulisi miettiä, tarvitaanko työvoiman saatavuus -osio raportissa vai tarjotaanko käyttäjille pelkästään työvoiman saatavuus -tilastokuva. 4.2 Temtoimialapalvelu.fi Toimialaraportit ja niihin nivoutuneet palvelut löytyvät temtoimialapalvelu.fi-sivustolta. Kuten jo edellä todettiin, yli 63 % vastaajista mainitsee Toimialapalvelun Internet-sivuston olevan heille yleisin tapa hankkia ja vastaanottaa tietoa toimialaraporteista ja siihen kytkeytyvistä palveluista. Temtoimialapalvelu.fi-sivustoa voikin kuvailla Toimialapalvelun näyteikkunaksi. Tämän myötä käyttäjien asiakastyytyväisyyden kannalta on olennainen asia, kuinka helppokäyttöisiksi ja toimiviksi Internet-sivut koetaan. Kuvassa 13 vastaajat ovat tarkemmin päässeet arvioimaan temtoimialapalvelu.fi-sivustoa. Kuva 13. Temtoimialapalvelu.fi-sivuston arviointi Toimintavarmuus 8,3 Sisältö 8,1 Käytännöllisyys 7,9 Ajankohtaisuus 7,9 Ulkoasu 7,9 Rekisteröinti 7, Tiedusteltaessa vastaajilta, kuinka laadukkaana he pitävät toimialaraporttien Internet-sivuja, saatiin arvosanaksi 8. Sekä yritysten että TE-keskuksien yleinen laatuarvio painui noin kymmenyksen alle keskiarvosta. Kaikki vastaajat niin kuin yleisesti kaikki käyttäjäryhmätkin kokivat Toimialapalvelun sivuston toimintavarmaksi (8,3). Tämä kuvastaa, että vastaajilla ei ole juurikaan ollut teknisiä ongelmia 27

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa

Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa Alueelliset kehitysnäkymät -tutkimuksen valossa Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Esa Tikkanen Toteutus TEM / korkeakouluharjoittelija Mari Linna, Turun Yliopisto

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

11.10.2012 Tuuli Mikonaho, Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka Vepsäläinen, Riitta Güner, Toimialapalvelu, Työ- ja elinkeinoministeriö

11.10.2012 Tuuli Mikonaho, Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka Vepsäläinen, Riitta Güner, Toimialapalvelu, Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Toimiala Online käyttäjä- ja arviointitutkimukset Johannes Vuorensola (2007, kyselytutkimus) Antti Hynninen (2008, kyselytutkimus) Reino Hjerppe (2009) Toimialapalvelu ja Toimiala Online Arvio järjestelmän

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2015

Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2015 Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 63/2015 MARI LINNA Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksen laatu- ja hyödynnettävyystutkimus

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelun laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2012

Toimiala Online -tietopalvelun laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2012 Toimiala Online -tietopalvelun laatu- ja hyödynnettävyystutkimus 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 50/2012 tuuli mikonaho Toimiala Online -tietopalvelun laatu- ja hyödynnettävyystutkimus

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI

DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI DSV AIR & SEA OY ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS 2014 TUTKIMUSRAPORTTI Tiivistelmä Tämän asiakastutkimuksen on toteuttanut DSV Air & Sea Oy:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluina toteutettuun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä

Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Toimiala Online -tietopalvelu asiakkuuden apuvälineenä Jyväskylä 14.12. 2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys kohdallaan

Asiakastyytyväisyys kohdallaan Asiakastyytyväisyys kohdallaan 94 % asiakkaista suosittelee Maestroa Syksyllä 2012 teimme laajan asiakastyytyväisyyskyselyn ja selvitimme asiakkaidemme näkemyksiään Maestron myynnistä, asiakaspalvelusta

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi

Yrityspäättäjätutkimus 2015 Ilmajoen kunta. Tuukka Suoniemi Ilmajoen kunta Tuukka Suoniemi 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto

FinnTec. Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma. Messuvieraskyselyn yhteenveto FinnTec Metalli- ja konepaja-alan suurtapahtuma Messuvieraskyselyn yhteenveto Metalli- ja konepajateollisuuden toimialakohtainen tutkimus FinnTec-messujen jälkeen toteutettiin toimialan arvostuksista ja

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy.

Kouvolan seutu 2009, Lehdistöraportti. Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099. :: info@takoy.fi :: www.takoy. 2009, Lehdistöraportti Valtakatu 49 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358451375099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 TOP 3 - Asiakastyytyväisyydellä mitattuna

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille

Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Markkinatutkimus tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille Tausta ja menetelmät Toteutimme markkinatutkimuksen tilasuunnittelupalveluiden potentiaalisille asiakkaille maaliskuussa 2013 Kyselyn

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain

Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Digipuntari 2015 tuloksia ja tulkintaa eteläsavolaisittain Data liikkuu ja asiakas käy pyydykseen lisää liiketoimintaa verkosta 02.11.2015 Maija Korhonen Digipuntari yhteistyössä Etelä-Savon yrittäjien

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013

ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus 2013 Julkaisuvapaa ma 28.10.2013 klo 06.00 Tyytyväisyys televiestintäpalveluihin nousee - Terveen kilpailutilanteen säilyttäminen on nyt ratkaiseva ICT (Matkaviestintä, laajakaista ja maksu-tv) - Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2012

Poolian palkkatutkimus 2012 Poolian palkkatutkimus 2012 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot