Toimintakertomus Verksamhetsberättelse. Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén. Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2010. Verksamhetsberättelse. Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén. Helsingin kaupunki Helsingfors stad"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Verksamhetsberättelse Helsingin kaupunki Helsingfors stad Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén Asuntotuotantotoimisto Att Bostadsproduktionsbyrån Bpb

2

3 SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus 2 Verkställande direktörens översikt 4 Managing director s overview 6 Asuntotuotantotoimikunta 8 Asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro 9 Asuntotuotantotoimisto (ATT) 10 Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen 12 Ympäristöraportti 13 SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä 14 SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon 16 Kohde-esittelyt Hitas-kohde Hehku valmistui 18 Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä asumisoikeusasuntoja 20 Malmille valmistui näyttävä vuokratalo valmiiseen ympäristöön 22 Omistus- ja asumisoikeustuotannon markkinatilanne 24 Uusia asuntoja rakennutettiin edellisvuotta enemmän 25 Urakkakilpailut toimivat hyvin peruskorjaushankkeissa 26 Tuottavuus 27 Talous ja rahoitus 28 Rakentamisen kustannukset 30 Tonttitilanne 33 Tilastoja Toimintakertomus 2010

4 Toimitusjohtajan katsaus Rakennusala nousi nopeasti lamasta Lamavuosien jälkeen Suomen kokonaistuotanto kääntyi kasvuun huhtikuusta lähtien. Rakennusalalla tämä näkyi asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen vilkkautena. Valtion tukeman ARA-tuotannon lisäksi tuotettiin jälleen myös vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen oli vielä muuta maata vilkkaampaa, sillä asuntojen kysyntä ylitti reippaasti tarjolla olevien asuntojen määrän. Rakennuskustannukset nousivat vuoden aikana parin vuoden takaiselle tasolle. Urakkatarjouksia jätettiin vähemmän ja tarjoushintojen voimakas nousu näkyi erityisesti uudistuotannossa, kun rakennusliikkeet keskittyivät oman tuotannon tekemiseen. Peruskorjaushankkeissa urakkakilpailut sen sijaan toimivat paremmin. Myös asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosenttia. Huolimatta keväisestä euroalueella ilmenneestä velkakriisistä, suomalaisten kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen säilyi vakaana. Asuntolainojen matala korkotaso ja parantunut työllisyystilanne vaikuttivat osaltaan siihen, että asuntokauppoja tehtiin edellisvuotta enemmän. Asumisen kustannuksista käytiin laajaa keskustelua Vuoden aikana käytiin laajaa julkista keskustelua riittämättömästä asuntotuotannosta erityisesti Helsingin seudulla ja asumisen kohoavista kustannuksista. Asumisen hinta on kaikissa asumismuodoissa korkea ja asuntotuotantoa ei ole kysyntään nähden riittävästi, mikä taas johtuu rakennuskelpoisen tonttimaan puutteesta. Myös asumisen yleiskustannukset ovat viiden vuoden aikana nousseet noin 27 %. Nousu johtuu kiinteistön ylläpidon, energian hinnan ja erilaisten maksujen kohoamisesta. Lisäksi kiinteistöjen korjauskulut aiheuttavat yhä enemmän kustannuksia peruskorjausikään tulevassa ja 70-luvulla rakennetussa asuntokannassa. Kustannusten kohoaminen rasittaa erityisesti pieni- ja keskituloisia asukkaita, joiden tuloista menee suhteellisesti yhä suurempi osuus asumiseen. Uusia asuntoja tuotettiin edellisvuotta enemmän Vuoden aikana aloitettiin koko maassa asunnon rakentaminen, kun edellisenä vuonna jäätiin noin asuntoon. ARA-tuotantoa aloitettiin yhteensä asunnon verran, josta erityisryhmille suunnattuja vuokra-asuntoja oli 3 800, välimallin vuokra-asuntoja 3 300, mutta ns. normaalien vuokra-asuntojen aloituksen jäivät asuntoon. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin ARA-tuotannolle myönnettiin toimintavuonna valtion käynnistysavustusta euroa asuntoa kohden pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa avustusta sai euroa. Helsingissä valmistui vuoden aikana vain asuntoa ja aloitettiin asunnon rakentaminen. Aloitusten määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja lähestyi jo maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MA) tavoitteita. Ohjelman mukaan Helsinkiin pitäisi tuottaa vuosittain asuntoa, joista kaupungin omalle maalle. Uudisrakentamisen kustannukset nousivat jälleen Myös Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto kasvoi edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana ATT käynnisti 799 asunnon rakennuttaminen. Siitä huolimatta aloitukset jäivät MA-ohjelman asunnon tavoitteesta, koska tuotannolle ei oltu varattu riittävää määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Hallintamuodoittain tuotanto jakautui siten, että vuokraasuntoja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 262 ja Hitas-omistusasuntoja 156. Uusia tontinvarauksia saatiin vuoden aikana asuntoa varten. ARA-tuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset olivat e/asm 2 ja hankinta-arvot e/asm 2. Kustannukset nousivat edellisvuodesta yli 20 %. Peruskorjaushankkeiden keskimääräiset kustannukset olivat 778 e/asm 2 eli pysyivät edellisvuoden tasolla. Suurimmassa osassa korjaushankkeista tehtiin rakennusten ulkopuolisia korjaustöitä. Vuoden aikana aloitetun uudistuotannon arvo oli noin 170 miljoonaa euroa ja korjaustöiden arvo noin 47 miljoonaa euroa eli toimistolla on merkittävä työllistävä vaikutus Helsingin rakentamistoiminnassa. Vuoden teemana energiatehokkuus Energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää niin uudistuotanto- kuin korjausrakennushankkeissa. Asuntotuotantotoimisto halusi korostaa asiaa valitsemalla energiatehokkuuden strategiseksi teemaksi vuodelle ATT asetti yhdessä rakennusvalvontaviraston kanssa tavoitteeksi, että kaikista jätetyistä rakennuslupahakemuksista vähintään 75 % olisi energiatehokkuusluokkaa B. Tavoite ylitettiin ja hankkeista yli 88 % kuuluu energiatehokkuusluok- 2

5 kaan B. Lisäksi uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Peruskorjauksissa energiatehokkuutta arvioitiin muun muassa elinkaarikustannuslaskelmien avulla. Toimintavuonna käynnistettyjen asuntojen suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon myös kerrostaloasumisen monimuotoisuus, työtilojen tarve asunnoissa sekä autottoman asumisen edistäminen. Pitkäjänteinen työ sai tunnustusta SAFAlta Asuntotuotantotoimiston pitkäjänteinen työ asuntorakentamisen kehittämiseksi sai tunnustusta, kun vuoden SAFA-palkinto myönnettiin ATT:lle. Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Työ jatkuu. Toimintavuonna muun muassa käynnistettiin jälleen SR-kilpailu, jolla haettiin laadukasta pientaloratkaisua täydennysrakentamiskohteeseen Myllypuroon. Arabianrannan Hitas-kohde Hehkuun puolestaan valmistui taideteemaa ja yhteisöllisyyttä tukevia asuntoja uudelle asuinalueelle. Viikinmäkeen valmistuneissa asumisoikeusasunnoissa kehitettiin kerrostaloa lähemmäs pientaloasumista ja Malmille valmistuneessa vuokratalokohteessa toteutettiin täydennysrakennushanke rakennusteknisesti haasteellisiin olosuhteisiin tärinää aiheuttavan junaradan viereen. Näkymiä vuodelle 2011 Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan yhä lisää Helsingin seudulla, jotta asuntojen tarjonta vastaisi kysyntää. Vuonna 2011 asuntorakentamisen ennakoidaan säilyvän edellisvuoden tasolla, mutta sen painopisteen arvioidaan siirtyvän vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen. Omistusasuntojen kysyntää saattaa hillitä korkojen nousu, joka alkoi vuoden 2010 lopulla. Myös kuluttajien usko oman talouden positiiviseen kehittymiseen on heikentynyt. Inflaatio on kasvusuunnassa ja vaikuttaa kaikkien elinkustannusten kallistumiseen. Arabimaiden ja Japanin tapahtumien ennakoidaan myös vaikuttavan elinkustannusten kohoamiseen. ARA-tuotannon tukea vähennettiin vuodelle 2011 siten, että pääkaupunkiseudun tuotanto saa käynnistystukea euroa asuntoa kohden. Vähennys vaikuttaa jonkin verran aloitettavan ARA-tuotannon määrään ja nostaa vuokria. Myös rakentamisen kustannukset ovat yhä nousseet, mikä vaikeuttaa hankkeiden käynnistymistä erityisesti ARA-tuotannossa. Kohonneiden kustannusten vuoksi hintapäätösten saaminen ARAsta on hidastunut. Korjausrakentamisen kustannukset ovat sen sijaan pysyneet kohtuullisina. Vallitsevissa olosuhteissa toimistolla on haastetta toteuttaa vuonna 2011 MA-ohjelman vaativaa uuden asunnon vuositavoitetta erityisesti siksi, että tuotannossa halutaan painottaa energiatehokkuutta, mikä lisää kustannuksia. ATT:n tavoitteena on kuitenkin käynnistää asunnon tuotanto vuonna 2011 tinkimättä sen paremmin laadusta kuin energiatehokkuudestakaan. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän Asuntotuotantotoimiston tehtävänä on toteuttaa Helsingin kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita käytännössä ja luoda sen kautta edellytyksiä koko alueen elinkeinoelämän positiiviselle kehitykselle. Parhaiten siinä onnistutaan, kun yhteistyötä tehdään poikkihallinnollisesti. Kohtuuhintainen, monipuolinen ja laaja asuntotuotanto pitää olla yhteisenä tavoitteena, jotta helsinkiläisille saadaan riittävästi koteja. Haluan kiittää lämpimästi koko ammattitaitoista henkilöstöämme pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Kiitokset myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja sen asiantuntijoille sekä muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. kuva: Saara Vuorjoki Sisko Marjamaa Toimitusjohtaja 3

6 Verkställande direktörens översikt Byggnadsbranschen tog sig snabbt ur recessionen Efter recessionsåren vände den totala produktionen upp i april. I byggnadsbranschen syntes detta genom aktivt nyoch reparationsbyggande. Förutom den statligt understödda ARA-produktionen producerades åter även fritt finansierade ägarbostäder. I huvudstadsregionen var bostadsbyggandet ännu livligare än i övriga landet eftersom förfrågan på bostäderna överskred rejält antalet tillgängliga bostäder. Byggnadskostnaderna steg under året till nivån för några år sedan. Färre entreprenadanbud lämnades, och den starka stigningen på nedsatta priser syntes särskilt i nyproduktionen, när byggföretagen koncentrerade på sin egen produktion. I grundrenoveringsprojekt däremot gav entreprenadtävlingarna bättre resultat. Också bostadspriserna fortsatte att stiga. Priserna på gamla höghus- och radhusbostäder steg i medeltal med 6,4 procent i huvudstadsregionen och med 4,5 procent i landets övriga delar. Trots skuldkrisen som uppstod i euroområdet på våren var finländska konsumenters förtroende för den egna ekonomin fortsättningsvis stabilt. Den låga räntenivån för bostadslån och den förbättrade sysselsättningssituationen bidrog för sin del till att antalet bostadsköp ökade jämfört med året innan. Om boendekostnader fördes en livlig diskussion Under året fördes en livlig offentlig debatt om den otillräckliga bostadsproduktionen speciellt i Helsingforsregionen och om de stigande boendekostnaderna. Priset på boende är hög i alla boendeformer och det finns inte tillräckligt med bostadsproduktion i förhållande till efterfrågan, vilket i sin tur beror på bristen av tomtmark som kan bebyggas. Också de allmänna boendekostnaderna har under de senaste fem åren stigit med 27 %. Stigningen beror på höjningen av utgifterna för fastighetsunderhåll, energipriset och olika avgifter. Dessutom förorsakar fastigheternas reparationsutgifter allt mer kostnader i det på och 70-talen byggda bostadsbeståndet som närmar sig åldern för grundrenovering. De ökade kostnaderna belastar speciellt småoch medelinkomsttagare, som tvingas lägga en förhållandevis större andel av sina inkomster på boende. Fler nya bostäder producerades än året innan Under året inleddes i hela landet byggandet av bostäder, medan motsvarande siffra under föregående år var bara cirka Byggandet av sammanlagt ARA-bostäder påbörjades. Av dessa var hyresbostäder avsedda för grupper med särskilda behov och hyresbostäder enligt mellanmodellen, men antalet s.k. normala hyresbostäder förblev på bostäder. Antalet bostadsrättsbostäder som påbörjades var För ARA-produktionen beviljades statligt startbidrag på euro per bostad i huvudstadsregionen under verksamhetsåret. I övriga landet uppgick bidraget till euro. I Helsingfors färdigställdes under året bostäder och byggandet av bostäder inleddes. Antalet påbörjade byggprojekt steg avsevärt jämfört med det föregående året och närmade redan målsättningarna i genomförandeprogrammet för markanvändning och boende (MB) för åren Enligt programmet borde det i Helsingfors produceras bostäder per år, varav på stadens mark. Kostnaderna för nybyggnation steg igen Också Helsingfors egen bostadsproduktion växte från föregående år. Under verksamhetsåret inledde ATT byggandet av 799 bostäder. Trots det nåddes inte MB-programmets målsättning på bostäder, eftersom antalet byggnadsdugliga tomter som reserverats för bostadsproduktionen var otillräckligt. Produktionen fördelades på olika upplåtelseformer enligt följande: 407 hyresbostäder, 262 bostadsrättsbostäder och 156 hitasbostäder. Nya tomtreservationer erhölls under året för bostäder. ARA-produktionens genomsnittliga byggnadskostnader var e/bostads-m 2 och inköpsvärden e/bostadsm 2. Kostnaderna steg med över 20 % från året innan. De genomsnittliga kostnaderna för grundrenoveringsprojekten var 778 e/bostads-m 2, och förblev därmed på föregående års nivå. I största delen av reparationsprojekten utfördes yttre reparationsarbeten på byggnaderna. Värdet för nyproduktionen som påbörjades under året var cirka 170 miljoner euro och värdet för reparationerna var cirka 47 miljoner euro. Detta innebär att byrån hade en stor sysselsättande betydelse för byggverksamheten i Helsingfors. 4

7 Årets tema var energieffektivitet Förbättringen av energieffektiviteten är allt viktigare såväl i nyproduktions- som reparationsbyggnadsprojekt. Bostadsproduktionsbyrån ville framhäva detta genom att välja energieffektiviteten som det strategiska temat för året ATT satte i samarbete med byggnadstillsynsverket som mål att minst 75 % av alla inlämnade bygglovsansökningar ska tillhöra energieffektivitetsklass B. Detta mål överskreds, och över 88 % av projekten hör till energieffektivitetsklass B. Dessutom satte man energieffektivitetsklass A som mål för objekt avsedda att byggas på nya tomter. I grundrenoveringar utvärderades energieffektiviteten bl.a. genom kostnadskalkyler för livscyklar. I planeringen av de bostäder som påbörjades under verksamhetsåret beaktades särskilt mångfalden i höghusboende, behovet av arbetslokaler i bostäder samt främjandet av bilfritt boende. Det långsiktiga arbetet fick erkännande av SAFA Bostadsproduktionsbyråns långsiktiga arbete för att utveckla bostadsbyggandet fick erkännande när årets SAFA-pris tilldelades ATT. Priset som utdelats sedan år 1974 är ett erkännande till ett samfund som med sin verksamhet på ett betydande sätt har främjat uppkomsten av en högklassig levnadsmiljö. Arbetet fortsätter. Under verksamhetsåret satte man bl. a. igång SR-tävlingen, med vilken man sökte en högkvalitativ småhuslösning till ett kompletteringsbyggnadsobjekt i Kvarnbäcken. I Hitas-objektet Hehku i Arabiastranden i sin tur färdigställdes bostäder som främjar konsttemat och gemenskapligheten. I bostadsrättsbostäderna som färdigställdes i Viksbacka utvecklades höghusen i riktning mot småhusboende och i det nya hyreshusobjektet i Malm förverkligades ett kompletteringsbyggnadsprojekt i byggtekniskt utmanande förhållanden intill järnvägen som orsakar skakningar. Utsikter inför år 2011 Bostäder med rimliga boendekostnader behövs fortfarande mer i Helsingforsregionen för att tillgången ska motsvara efterfrågan. År 2011 beräknas bostadsbyggandet förbli på samma nivå som under det föregående året, men dess tyngdpunkteruppskattas övergå till fritt finansierat bostadsbyggande. Efterfrågan på ägarbostäder kan hållas tillbaka på grund av räntehöjningen som började i slutet av år Också konsumenternas tro på en positiv utveckling av privatekonomin har försvagats. Inflationen håller på att öka och detta medför genomgående dyrare levnadskostnader. Händelserna i arabländerna och i Japan förväntas också leda till ökade levnadskostnader. Stödet för ARA-produktionen år 2011 minskades så att huvudstadens produktion får ett startbidrag på euro per bostad. Minskningen inverkar i viss mån på omfattningen av ny ARA-produktionen och höjer hyror. Också byggnadskostnaderna har fortfarande stigit, vilket försvårar igångsättning av projekt speciellt i ARA-produktionen. På grund av de förhöjda kostnaderna har prisbesluten från ARA fördröjts. Kostnaderna för renoveringsbyggande har däremot förblivit rimliga. Under rådande omständigheter är det extra utmanande för byrån att år 2011 nå det årliga målet på nya bostäder som förutsätts av MB-programmet speciellt eftersom man i produktionen vill framhäva vikten av energieffektivitet, vilket ger ökade kostnader. Målet för ATT är ändå att inleda produktionen av 1213 bostäder år 2011 utan att kompromissa med varken kvaliteten eller energieffektiviteten. Tväradministrativt samarbete behövs allt mer Bostadsproduktionsbyrån har som uppgift att omsätta Helsingfors stads bostadspolitiska mål i praktiken och på det sättet skapa förutsättningar för en positiv utveckling av näringslivet på hela området. Bäst lyckas man med detta genom ett tväradministrativt samarbete. En omfattande och mångsidig bostadsproduktion till rimliga priser måste vara ett gemensamt mål, så att helsingforsarna ska få tillräckligt med bostäder. Jag vill rikta ett varmt tack till hela vår yrkeskunniga personal för ett långsiktigt och resultatrikt arbete. Jag tackar även våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess experter samt övriga intressegrupper för ett gott samarbete. Sisko Marjamaa Verkställande direktör 5

8 Managing Director s Review Building sector recovered quickly from recession Total production in Finland adopted a rising trend in April after the years of recession. In the building sector, this appeared in an increasing number of new construction and renovation construction projects. In addition to state-subsidised ARA residential production, non-subsidised owner-occupied housing was again produced. Housing construction was still more lively in the Helsinki metropolitan area than elsewhere in the country, as its housing demand exceeded the supply by a wide margin. Construction costs rose during the year to a level where they had been a couple of years earlier. Fewer contract tenders were submitted, and the prominent rise in tender prices showed particularly in new construction, when building companies focused on their own production. However, competitive tendering was more successful in renovation projects. Housing prices also continued to rise. The prices of old flats in residential blocks and terraced houses rose by an average of 6.4 per cent in the Helsinki metropolitan area, as compared with 4.5 per cent in the rest of the country. Despite the debt crisis that emerged in the euro area in the spring, Finnish consumers maintained their confidence in the improvement of their own financial situation. Low interest rates in housing loans and an improved employment situation in part contributed to the fact that there were more housing sales than in the previous year. Broad debate on housing costs There was broad public debate during the year about insufficient housing production especially in the Helsinki region and about increased housing costs. Housing costs are high in all types of housing, and there is not enough housing production to satisfy demand, which in turn is due to a lack of suitable plot land. In addition, the overhead costs of housing have increased by some 27 per cent over a period of five years, due to an increase in property maintenance costs, energy prices and various charges. In addition, property repair needs entail more and more costs in housing stock built in the 1960s and 1970s, which is reaching renovation age. The increase in costs imposes a burden to residents with small or average incomes in particular, as they have to invest more and more of their incomes in housing costs. New housing was produced more than during the previous year The construction of residences was launched in the whole country during the year, as compared with approximately during the previous year. The volume of ARA production start-ups totalled residences, of which were rental housing intended for special groups, were medium-range rental housing, but only normal rental housing. Work started on right-of-occupancy residences. The state granted a start-up allowance of EUR per residence to ARA production in the Helsinki metropolitan area during the year under review. The allowance was EUR in other parts of the country. Only residences were completed in Helsinki during the year, and work began on residences. The number of residential start-ups rose considerably from the previous year, closing on the aims of the action plan for housing and land use (MA) for According to the plan, a total of residences should be produced in Helsinki each year, on city-owned land. Costs of new construction rose again The City of Helsinki s own housing production also increased from the previous year. The Housing Production Department launched the construction of 799 residences during the year under review. However, start-ups still fell short of the residence target set out in the MA plan, as not enough suitable plots had been set aside for housing production. When examined according to the type of ownership, 407 of the housing production start-ups were rental residences, 262 right-of-occupancy residences and 156 Hitas owner-occupied residences. New plot reservations were obtained for 1624 residences during the year. The average construction costs for ARA production were EUR per living m 2, and the purchase values were EUR per living m 2. Costs rose more than 20 per cent from the previous year. Average renovation project costs were EUR 778/living m 2, i.e. they remained at the level of the previous year. Most of the renovation projects involved outside repair work. The value of new building production that was started during the year was around EUR 170 million and that of repairs some EUR 47 million, i.e. the Housing Production Department had a major employment effect on the building sector in Helsinki. 6

9 Energy efficiency the theme of the year Improving energy efficiency is becoming increasingly important in new construction and renovation construction projects alike. The Housing Production Department wanted to emphasise this by choosing energy efficiency as its strategic theme for According to the aim mutually set by the Housing Production Department and the Building Inspections Office, 75 per cent of all building permits should be in energy efficiency category B. The aim was exceeded, as more than 88 per cent of all projects were included in this category. In addition, all buildings constructed on new plots should be in category A. Energy efficiency was evaluated in renovation projects with help of lifecycle cost calculations, for example. Special attention in the planning of construction projects concerning blocks of flats initiated during the year under review was given to the diversity of living in a block of flats, the need for working space in flats, and promoting housing that did not require a car. Long-term work recognised by SAFA The Housing Production Department was recognised for its long-term efforts to develop housing construction it received the SAFA prize of the year. The prize has been awarded since 1974 as recognition for a corporation that has significantly promoted the creation of a high-quality living environment through its actions. The work continues. Among other things, the SR competition was again launched during the year under review in order to select a high-quality detached house solution for a complementary construction project in Myllypuro. In addition, residences were erected in a new residential area at Hehku, a Hitas project at Arabianranta, complying with the arts theme and underlining the sense of community. With the right-of-occupancy flats completed at Viikinmäki, living in a block of flats was brought closer to detached housing, whilst a complementary construction project was implemented in rental housing completed at Malmi. The conditions tackled with in the project were challenging in terms of construction engineering, as the premises were situated close to a railway line and were thus exposed to vibration. Outlook for 2011 More moderately priced residences are still needed in the Helsinki region in order to ensure that the supply of housing matches demand. In 2011, housing construction is assumed to remain at the level of the previous year, though the focus is expected to shift to non-subsidised housing construction. The demand for owner-occupied residences may be slowed down by the rise in interest rates which began at the end of In addition, consumers have less confidence in the positive development of their financial situation. Inflation has adopted a growing trend and shows in the increase of all living costs. Another factor expected to contribute to their increase is the situation in the Arab states and Japan. Support for ARA production was reduced for 2011, so the amount of start-up support for housing production in the Helsinki metropolitan area will be EUR per residence. The reduction will slightly affect the volume of ARA production start-ups and increase rents. In addition, construction costs have continued to rise, which hampers the launch of projects especially in ARA production. It takes more time to obtain price decisions from ARA, due to increased costs. However, renovation construction costs have remained at a moderate level. Given the prevailing conditions, it will be challenging for the Housing Production Department to reach the annual target of new residences in 2011 that was set out in the MA plan, especially as it wishes to emphasise energy efficiency in production, which in turn increases costs. The aim of the Housing Production Department is to launch the production of residences in 2011, without compromising on quality or energy efficiency. More cooperation needed across administrative boundaries The purpose of the Housing Production Department is to practically implement the housing policy objectives set by the City of Helsinki, thereby creating the preconditions for positive economic development throughout the region. This can be done through cooperation across administrative boundaries. Moderately priced, diverse, broad housing production must be a common aim in order to ensure that a sufficient number of residences can be offered to the inhabitants of Helsinki. I would like to express my warm thanks to all of our competent personnel for their persistent, fruitful efforts. My thanks also go to our customers, the Housing Production Commission and its experts, and to our other interest groups for their valued cooperation. Sisko Marjamaa Managing Director 7

10 Asuntotuotantotoimikunta Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä. Kaupunginhallitus asetti asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi Vuosi 2010 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 62. toimintavuosi. Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 18 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 236 asiakohtaa. kuva: Saara Vuorjoki Asuntotuotantotoimikunta 2010 Ylh. vas. Mikael Nordqvist, Markus Härkäpää, Kalle Loukamo, Hannu Penttilä, Kirsi Mäkinen, Sisko Marjamaa, Tuomas Rajajärvi Alh. vas. Jarmo Laaksonen, Tuomas Rantanen, Jaana Närö, Laura Yrjänä 8 Toimikunnan kokoonpano 2010 Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet): Tuomas Rantanen, pj, Vihr (Anni Mikkelsson, Vihr) Inka Kanerva, Vihr (Sampsa Karhunen, Vihr saakka Laura Yrjänä alkaen) Ilkka J. Kari, vpj, Kok (Kalle Loukamo, Kok) Jaana Närö, Kok (Johanna Korhonen, Kok) Jarmo Laaksonen, Sdp (Heikki Kehälinna, Sdp) Pysyvät asiantuntijat: Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Mikael Nordqvist, virastopäällikkö, kiinteistövirasto Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, kaupunkisuunnitteluvirasto Matti-Pekka Rasilainen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, saakka Raimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, alkaen Esittelijä: Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja Sihteeri: Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies

11 ATT on kaupungin oma asuntorakentamisen työkalu Asuntotuotantotoimikunta on antanut toimintavuoden aikana kaupunginhallitukselle lausunnot seuraavista asioista: Lausunto Helsingin kaupungin henkilöstön tupakoinnista työaikana Lausunto koko Uudenmaan maakuntaohjelman luonnoksesta Lausunto maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seurantaraporttia koskevasta toivomusponnesta nro 4: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi Helsinki pitää tärkeänä asumisoikeuslainsäädännön pikaista uudistamista ja sitä kautta asumisoikeusasuntojen jatkuvaa tuotantoa. Lausunto toivomusponnesta, joka koskee uusille alueille rakennettavia autottomia vuokrakohteita Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta Vuoden aikana toimikunta on käsitellyt muun muassa esteettömyyden tulkintoja asuntorakentamisessa sekä hyväksynyt toimiston energiatehokkuuslinjaukset. Toimikunta on päättänyt myös Hitas-asuntojen varausmenettelystä. Toimikunta on kokouksissaan vuoden aikana valinnut arkkitehtisuunnittelijat 11 uudisrakennushankkeeseen. Kahteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija ja urakoitsija SR-kilpailun perusteella. Yhteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija suunnittelu- ja tarjouskilpailun perusteella. Arviointimenettelyä käyttäen arkkitehtisuunnittelija valittiin seitsemään hankkeeseen. Yhdessä hankkeessa käytettiin neuvottelumenettelyä. Erikoissuunnittelijoita valittiin kymmeneen uudisrakennushankkeeseen. Kahden peruskorjauskohteen arkkitehtisuunnittelija ja kolmen hankkeen erikoissuunnittelijat valittiin arviointimenettelyä käyttäen. Suunnitteluvaiheessa olleiden kohteiden luonnoksia on hyväksytty 28 uudisrakennusja seitsemässä perusparannushankkeessa. Urakkakilpailujen tuloksia on hyväksytty 20 hankkeeseen. Niistä yhdeksän on uudisrakennus- ja 11 peruskorjaushanketta. Lisäksi kahden urakkakilpailun tulokset on hylätty. Taannoin poikani aloitteli ruotsin kielen opettelua ja huusi naapurihuoneesta kysymyksen: isi, mitä tarkoittaa att?. Paatuneena kunnallispoliitikkona vastasin oitis: Asuntotuotantotoimikuntaa tietenkin, poikaseni. Hiljaisuudesta päättelin, ettei vastaus ollut odotettu. Juttua muille kertoessani kuulijoita yleensä naurattaa. Osaltaan se johtunee siitä, että kaupungin asuntotuotantotoimisto ja sen työtä ohjastava asuntotuotantotoimikunta saattavat olla monille vieraita. Silti ATT:n rooli Helsingin asumisen kentällä on aivan oleellinen. Helsingin asuntopolitiikan pääongelmat ovat asumisen korkea hinta kaikissa asuntojen hallintamuodoissa ja kasvava alueellinen segregaatio. Nämä asiat vaikuttavat ainakin välillisesti kaikkiin kaupungin asukkaisiin. Helsingillä on kunnianhimoisia tavoitteita vuosittain rakennettavista eri hallintomuotojen asuntomääristä. Tulokset eivät ole kuitenkaan olleet toivottuja. ARA-asuntojen kohdalla tilanne on vielä tukalampi kuin tuotantoluvuista voi suoraan päätellä, sillä toteutuneista vuokra-asunnoista leijonanosa on kohdistunut erityisryhmille tarkoitettuun sinänsä toki tähdelliseen tuotantoon. Puute tavallisista kaupungin vuokra-asunnoista vaikuttaa sosiaalisten huolien ohella jo työvoiman saantiin monilla aloilla. Myös hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja tuotetaan liian vähän. Tämä vaikuttaa epäedullisesti muuttoliikkeeseen ja hajauttaa koko seudun yhteiskuntarakennetta. Juuri ATT:n tehtävä on rakennuttaa laadukasta ja edullista asuntokantaa erityisesti niissä hallintamuodoissa, joita ei muuten synny toivotulla tavalla. Laadun ja hinnan puolesta ATT on suoriutunut olosuhteisiin nähden hyvin. Lisäarvoa tulee siitäkin, että esimerkiksi ympäristörakentamisen sekä autottomuutta, loft-ratkaisuja ja yhteisöllisempää asumista tutkivien koekohteiden kautta on löydetty tulevaisuutta viitoittavia ratkaisuja. Tuotettujen asuntojen määrään ATT pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti. Toteuma riippuu olennaisesti kaupungin ATT:lle osoittamasta tonttimäärästä. Tonttien toteuttamiskelpoisuuteen taas vaikutetaan erityisen paljon kaavoituksessa. Kaavaratkaisujen kustannusvaikutukset näkyvät asumisen lopullisessa hinnassa ja myös siinä mihin hallintamuotoon tontti on osoitettavissa. Kaupungin oman tuotannon kehittämisen kannalta avainsana onkin poikkihallinnollisuus. ATT:n toimintaa seuraavassa asuntotuotantotoimikunnassa pysyvinä asiantuntijoina ovat keskeiset virkamiehet taloushallintokeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tahoilta. Toimikunnan tehtävänä korostuu juuri se, että eri hallintokuntia edustavat avainvirkamiehet työstävät yhdessä kaupungin ikiomia, konkreettisia rakennushankkeita ja tuotantotavoitteita eteenpäin. Hyvä niin. Ei nimittäin tarvitse olla suurikaan ennustaja voidakseen päätellä, ettei kaupungin oman asuntotuotannon merkitys lähivuosina ainakaan vähene. Tuomas Rantanen Kirjoittaja on asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu 9

12 Asuntotuotantotoimisto Asuntotuotantotoimiston (ATT) tavoitteena on rakentaa maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelmassa edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosittain ovat: MA-ohjelma Valtion tuella rakennettavat vuokra-asunnot 50 % 750 asuntoa Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot 40 % 600 asuntoa Sääntelemättömät omistusasunnot korkeintaan 10 % 150 asuntoa Yhteensä asuntoa / vuosi ATT on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen kaupungin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2010 oli asuntoa. Vuosittainen tuotanto-ohjelma esitetään hyväksyttäväksi asuntotuotantotoimikunnalle. Hyväksytyssä tuotantoohjelmassa vuodelle 2010 oli yhteensä asuntoa. Uudisrakentamisen tuotanto-ohjelmasta jäi toteuttamatta kohteita muun muassa kunnallistekniikan ja esirakentamistoimenpiteiden viivästymisen tai liian korkeiden urakkahintojen takia. Ohjelmasta toteutui 799 asunnon rakentaminen. Korjausrakentamisessa sitovaksi tavoitteeksi talousarviossa oli rakennuttaa asunnon peruskorjaus. Tuotanto-ohjelmassa kohteita oli asunnon verran. Osa kohteista oli aikaistunut jo vuodelle Tuotanto-ohjelman tavoite saavutettiin. Laadukkaan asumisen Helsinki MA-ohjelma , Laadukkaan asumisen Helsinki, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka. Asunto- ja maapoliittiset päämäärät lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta Asuntotuotantotoimiston väkeä

13 Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Hankesuunnittelu Hankesuunnittelupäällikkö Henna Helander Ohjelmakauden tavoitteista ja toimenpiteistä Tavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotannon määrä keskimäärin asuntoon vuodessa. Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa. Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupunkimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen tukeminen. MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennysrakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Vanhan asuntokannan parantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa. Henkilöstön määrä lisääntyi Vuonna 2010 asuntotuotantotoimistossa toimi kaksi osastotasoista yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallintoja talousyksikkö. Lisäksi omina toimintoinaan olivat hankesuunnittelu ja kehittäminen. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 55, josta vakinaisia 53 ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kolmen vakinaisen ja yhden määräaikaisen työsuhteen verran. Vuoden aikana palkattiin yhdeksän uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä neljä määräaikaiseen työsuhteeseen. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan palvelukseen oli 9,68 %. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49 vuotta (51 vuotta)*. Henkilöstöstä naisia oli 42 % (43) ja miehiä 58 % (57 %). Olemassa olevat toimitilat ovat alkaneet käydä ahtaiksi henkilöstömäärän lisääntyessä. Vuoden 2010 alusta saatiin vuokrattua lisätilaa samasta kiinteistöstä. (* suluissa edellisen vuoden tiedot) VAKINAINEN HENKILÖSTÖ Rakennuttamisyksikkö Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Hallinto- ja talousyksikkö Hallintojohtaja Markku Nyyssölä Asiantuntijaorganisaatiossa jatkuvaa kehittämistä Ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin koulutusta yhteensä 260 päivää (289) eli 4,7 päivää (5,3) henkilöä kohden. Painopisteitä koulutuksessa olivat rakennuttajahenkilöstön pätevöitymiskoulutukset, työturvallisuus, esteettömyys, rakennusfysikaalinen osaaminen sekä alan ajankohtaistilaisuudet. Useiden uusien työntekijöiden rekrytoimisesta johtuen perehdyttämisen ja työssä oppimisen merkitys osaamisen kehittämisessä korostui toimintavuoden aikana. Elokuussa järjestettiin tutustumismatka Tukholman uusiin matalaenergia-asuntokohteisiin. Käynnin tarkoituksena oli saada oppia kiinteistöjen energiatehokkaista ratkaisuista. Matkalle osallistui suurin osa toimiston henkilökunnasta. Yli 80 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Laatupalkintokilpailusta uusia painotuksia kehittämiseen ATT osallistui kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailuun, josta saadut palautteet auttavat kehittämään toimintaa edelleen. Tavoitteeksi asetettiin muun muassa henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen. Jatkossa halutaan lisätä myös yhteistoiminnan kehittämistä ja henkilöstön aktiivista osallistumista. Toimintavuoden lopulla otettiin käyttöön viraston oma Helmi-intranet sisäisen viestinnän työkaluksi. Sähköiset HR-palvelut otettiin vuoden aikana laajemmin käyttöön. Henkilöstön työkykyä pidettiin yllä muun muassa työterveyshuollon keinoin sekä järjestämällä tilaisuuksia liikunnan harrastamiseen. Myös henkilökuntayhdistys toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstön vapaa-ajantoimintaa vuoden aikana. ATT:n vuosittaiset työhyvinvointipäivät pidettiin Vierumäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen merkeissä. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä

14 Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen Hernepellontie 26. Kohde on matalaenergiakonseptin mukainen. Energian säästäminen on huomioitu rakenteissa eristeiden paksuuksissa ja materiaaleissa, ilmanvaihdossa lämmön talteenotolla ja lämmitysmuodossa ilma- ja lattialämmityksellä. 12 Toiminta-ajatuksensa mukaan ATT rakennuttaa ja peruskorjaa asunto-ohjelman ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia koteja. Tänä päivänä laadukkuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen sisältyy keskeisenä tavoitteena energiatehokkuus. Teemavuosi korosti energiatehokkuuden merkitystä Asian merkityksen korostamiseksi energiatehokkuus valittiin ATT:n yhdeksi strategiseksi teemaksi vuodelle ATT:lle varattaville uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman pieni energiankulutus ja ympäristölle aiheutuva rasitus toteuttamalla energiatehokkaita rakennuksia kokonaisuuden hallinnan kautta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiatehokkuuden huomioonottamista koko tuotantoketjussa kaavoituksesta asuntojen käyttöönottoon. Rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella ja toteuttaa huolella unohtamatta opastusta valmiin rakennuksen käyttöön. Myös asukkaiden kannustaminen energiatehokkaaseen asumiseen on tärkeää. Vasta tilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä ja ammattitaitoisella ylläpidolla varmistetaan energiatehokas ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittava lopputulos. Sähköenergian käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota ATT:n tehtävänä on luoda asuinkiinteistöjen ylläpitäjille ja käyttäjille edellytykset rakennuksen ja asuntojen energiatehokkaalle käytölle. Suunnitteluratkaisut, laitteet ja järjestelmät valitaan sellaisiksi, että ne ovat helppokäyttöisiä ja tukevat energiatehokasta asumista koko elinkaaren ajan. Jopa 80 % aiheutuneista päästöistä syntyy rakennuksen käyttöaikana. Sähköenergian käytön vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköenergian käyttöä suoraan lämmitykseen vältetään ja sähköenergiaa käyttävät laitteet valitaan energiatehokkaista laitteista. Laskentamenetelmät kehitteillä Tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla energiatehokkuus hallitaan koko asuntotuotantoprosessin aikana. Energiatehokkuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja tehdään jo kaavoitusvaiheessa. Hankesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kohteen energiatehokkuu-

15 delle. Suunnitteluvaiheessa tehdään rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien sekä materiaalien ja laitteistojen osalta tarkemmat valinnat. Tavoitteiden toteutumisen varmistamisessa hyödynnetään rakennusvalvontaviraston energialaskuria. Ensiarvoisen tärkeää on, että valmiin rakennuksen energiatehokkuus varmistetaan mittauksin. Energiatehokkuus tutkitaan myös peruskorjauksissa Peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan aina energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet. Ennen tavoitteiden asettamista selvitetään yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden kanssa rakennuksen energiankulutus sekä analysoidaan se rakennusosittain ja järjestelmittäin. Taloudellisuuden arviointiin käytetään elinkaarikustannuslaskelmia, joiden herkkyystarkasteluissa arvioidaan aina muun muassa energian hinnannousun vaikutus elinkaarikustannuksiin. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnin takaisinmaksuaika on lähes rakennusosan elinkaaren pituinen. Päätöksenteon reunaehtona käytetään asumiskustannusten (vuokrien) kohtuullisuutta. Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n Hernepellontie 26 Projektipäällikkö Klaus Hamström (oik.) ja LVI-asiantuntija Kai Forsén lämmönjakohuoneessa. Ympäristöraportti Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja -tulot muodostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan aiheuttamista ympäristömenoista. Oheisessa taulukossa on esitetty ATT:n ympäristöindikaattoreita vuosina Eri rakennushankkeet Tuet hankkeisiin (EU/Tekes) 1000e Ympäristöprojektien kehittämismenot 1000e Henkilöstömenot 1000e (työryhmät, projektit, ym.) Toimistotilat (Junailijankuja 3) Lämmitys mwh Sähkö kwh Käyttövesi m³ Jätehuolto 1000e

16 SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä Latokartanonkaaren kohteista löytyy kaikkia asumismuotoja. 14 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin vuonna 2010 ATT:lle pitkäjänteisestä työstä korkeatasoisen asuntorakentamisen kehittämiseksi. Palkintolautakunnan perusteluissa todettiin, että ATT on pitkäjänteinen asuntorakentamisen kehittäjä ja suunnannäyttäjä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. ATT panostaa rakentamisessaan eri tavoin kestävän kehityksen vaatimusten, kuten energiakysymysten, huomioimiseen. Laadukasta suunnittelua ATT edistää myös käyttämällä suunnittelijavalinnoissa kehittämäänsä suunnittelu- ja tarjouskilpailukäytäntöä. Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaista arkkitehtuuria esitelleissä näyttelyissä ja alan julkaisuissa on ollut mukana lukuisia ATT:n rakennuttamia hankkeita. SA- FA- palkintolautakunta haluaa kannustaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistoa kehittämään pääkaupunkiseudun asuntorakentamista entistäkin innovatiivisempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Eturivin rakennuttajaorganisaatioilla, kuten ATT:lla, on tilaajina ratkaiseva asema laadukkaan ja kestävän rakennetun ympäristömme toteuttajina, palkintolautakunnan puheenjohtaja Rainer Mahlamäki sanoo. ATT:lla on parhaillaan työn alla useita vaativia aloituskortteleita satamien käytöstä vapautuvilla uusilla asuntoalueilla. Käynnistymässä on myös kiinnostavia täydennysrakentamiskohteita lähiöihin eli tulevaisuuden esikaupunkeihin. Kohteilla tulee valmistuttuaan olemaan huomattava esimerkin asema. Lähiöiden on mahdollista uusiutua tulevan täydennys- ja korjausrakentamisen kautta. ATT:n vahva tahto on kehittää täydentävästä asuinrakentamisesta monimuotoista ja kunkin lähiön erityispiirteitä vahvistavaa. Hyvin suunnitellulla täydennys- ja korjausrakentamisella voidaan lisätä lähiöiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa, ja siten eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vähentää alueellista segregaatiota, ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sanoo. Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Palkinnon saajan valitsee Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön edustajista koostuva viisijäseninen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna SAFAn puheenjohtaja Rainer Mahlamäki.

17 As Oy Helsingin Huvitus 15

18 SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon 16 Talotehtaille ja rakennusliikkeille vuonna 2010 suunnatun Suunnittele ja rakenna -laatukilpailun parhaimmaksi ehdotukseksi valittiin nimimerkki Kyykän Lyöjät, jonka ehdotus hyödynsi hyvin Myllypuron kaupunkikuvalliset erityispiirteet. Ehdotuksen asuntoratkaisuja luonnehdittiin onnistuneiksi ja jopa hohdokkaiksi. Toimintavuonna järjestetty laatukilpailu oli suunnittelun ja rakentamisen sisältävä KVR- urakkakilpailu. Kilpailun järjestäjänä ATT määritteli asuntojen kokonaishinnan etukäteen. Tarjoajat esittävät suunnitelmansa ja kilpailu ratkaistiin rakennusten ja ympäristön arkkitehtonisen ja teknisen laadun, energiatehokkuuden ja asuttavuuden perusteella. Laatukilpailun kohteeksi valittiin Myllypuron puisen kaupunkikylän kortteli Suunnittelukohteen tontit ovat mäntykangasmetsässä, hienojen ulkoilumaastojen vieressä. Viidestä tontista kolme oli varattu kaupungin vuokra-asuntotuotantoon ja kaksi asumisoikeustuotantoon. Osallistujat valittiin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kaksi ehdotusta, joista nimimerkki Kyykän Lyöjät arvioitiin paremmaksi. Suunnitelman olivat laatineet Jesse Anttila ja Mikko Rusanen sekä Lassi Hackman arkkitehdit SAFA / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä. Kohteen toteuttajana tulee olemaan Skanska Talonrakennus Oy. Ehdotuksen tekijä on hyödyntänyt hyvin Myllypuron komean kalliometsän kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja päätynyt arkkitehtonisesti selkeään konseptiin. Ehdotuksen yleisilmettä leimaa tuoreus, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja Sisko Marjamaa. Arviointiryhmän lausunnossa todettiin myös, että ehdotuksen asuntoratkaisut ovat onnistuneita, jotkut asunnot ovat jopa hohdokkaita. Pienetkin asunnot ovat valoisia ja avaria sekä selkeitä. Lisäksi uudet puiset pientalot ovat energiatehokkaita ja tulevat olemaan edullisia korkeaan laatuunsa nähden. Arviointiryhmään kuuluivat: Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa, ATT, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Simo Merilä, Myllypuron Kiinteistöt Oy Projektipäällikkö Marja Piimies, kaupunginsuunnitteluvirasto Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, ATT LVI-asiantuntija Kai Forsén, ATT Rakennuttaja-arkkitehti Henna Helander, ATT Asiantuntijana Minna Välimäki, kiinteistövirasto Projektipäällikkö Vesa Sunikka, ATT

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki

Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto

Lisätiedot

Verksamhetsberättelse

Verksamhetsberättelse Toimintakertomus 2011 Verksamhetsberättelse Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto ATT Helsingfors stad Bostadsproduktionskommittén Bostadsproduktionsbyrån Bpb Toimintakertomus

Lisätiedot

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi

Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi

Valtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta

Kaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta 1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA

ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA Helsingin Seudun luottamushenkilöiden seminaari Hämeenlinnan Aulangolla 5.-6.9.2013 ASUNTORAKENTAMISEEN UUSIA TUULIA kehittämiseen ja Kruunuasunnot Oy:n/A-Kruunu Oy:n tulevaan toimintaan liittyviä ajatelmia

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248

ks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248 Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Verksamhetsberättelse Käyntiosoite: Junailijankatu 3, Helsinki 52 Postiosoite: PL 2000, 00099 Helsingin kaupunki www.att.hel.fi Helsingin kaupunki Helsingfors stad Asuntotuotantotoimikunta

Lisätiedot

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012 RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011

14.9.2011. Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen Kuntamarkkinat Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Marianne Matinlassi historiaa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2015

Asuntotuotantokysely 3/2015 Asuntotuotantokysely 3/2015 Sami Pakarinen Lokakuu 2015 1 (2) Lokakuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA AINO 13-storey comfort-plus class residential estate on Vasily Island The first stage was commissioned in Dec. 2013, the last three sections are planned to

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013

Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013 Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Laadukkaan asumisen Helsinki

Laadukkaan asumisen Helsinki Laadukkaan asumisen Helsinki Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017 Laadukkaan asumisen Helsinki maankäytön ja asumisen toteutusohjelma 2008 2017 MA-ohjelmasihteeristö Puheenjohtaja Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri

Lisätiedot

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI

ETELÄESPLANADI 2 00130 HELSINKI 00130 HELSINKI MODERNIA TOIMISTOTILAA Noin VUOKRATAAN Ainutlaatuinen tilaisuus vuokrata huipputason Helsingin näköalapaikalta Toimi pian! Lisätietoja KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi

Lisätiedot

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:

SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables: SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys

Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuudet Helsingissä kolmannen sektorin toimijoiden merkitys Yhdistykset kohtuuhintaisen asumisen tuottajina seminaari 26.4.2012 Mari Randell, asunto-ohjelmapäällikkö Maankäytön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) 24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

8 29.01.2014 42 11.02.2014

8 29.01.2014 42 11.02.2014 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 8 29.01.2014 42 11.02.2014 Tontinvaraushakemus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen rakentamista varten/avain Yhtiöt / Ansökan om

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015

96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015 Maankäyttöjaosto/ Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ 96 23.10.2013 344 05.11.2013 59 04.06.2014 191 17.06.2014 6 28.01.2015 Pähkinälehdon

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015 Case Kivistö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT Puupäivä 26.11.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Kivistö

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 30.6.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys OSTOT KASVATTIVAT VUOKRA-ASUNTO- INVESTOINTEJA. Liikevaihto 1.1. 30.6.2014 miljoonaa euroa +9,9% (Q2 2013)

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA

Kohtuuhintaisen vuokraasumisen KOVA Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry - KOVA Mikä KOVA? Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry KOVA on valtakunnallinen vuokrataloyhtiöiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka perustettiin

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-6/2015 27.8.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 27.8.2015 2 Maanlaajuinen toiminta hyvillä sijainneilla Asuntojen jakauma Pääkaupunkiseutu 16 800 Muu Etelä-Suomi 8 500 Länsi-Suomi

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3. Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 1 LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 SISÄLLYSLUETTELO ASUMISEN VISIO LAADUKKAAN

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1

SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011. Erkka Valkila. Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 SATO Oyj OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011 Erkka Valkila Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011 1 Sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia 3. SATO 1-6/2011 4. Näkymät vuodelle 2011 Osavuosikatsaus 1-6/2011 5.8.2011

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja

VVO-yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja VVO-yhtymä Oyj Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2013 Jani Nieminen toimitusjohtaja Suomen johtava asuntovuokrausyritys Vuonna 1969 perustettu VVO on Suomen johtava asuntovuokraukseen erikoistunut yritys. Liiketoiminta

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Further information on the Technology Industry

Further information on the Technology Industry Further information on the Technology Industry Changes in the Production Structure Production structure in Finland and the US 9% Share of GDP 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % 186 187 188 189 19 191 192 193 194

Lisätiedot

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation

A tradition in jewellery since 1860. Oy Annette Tillander Ab. in its 6th generation Oy Annette Tillander Ab Ateljee Tehtaankatu 26 C 00150 Helsinki Unioninkatu 15 00130 Helsinki annette@atillander.fi 09-670 100 Fabriksgatan 26 C 00150 Helsingfors Unionsgatan 15 00130 Helsingfors www.facebook.com/annettetillander

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot?

Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Kärjistyykö Helsingin asunto-ongelma? RIL Summit 2015: Mistä maahanmuuttajille asunnot? Tatu Rauhamäki, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Varmasti kärjistyy! Mutta kuinka paljon? Tarvitaan lisätietoa:

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2015 Accommodation statistics 2015, July Nights spent by foreign tourists in Finland up by.5 per cent in July The number of recorded nights spent by foreign tourists at Finnish accommodation

Lisätiedot

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto

Selvitys 3/2014. ARA-tuotanto ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola puh. 029 525 0855 Selvitys 3/2014 ARA-tuotanto 2013 14.3.2014 Selvitys ARA-tuotannosta sisältää keskeiset tilastotiedot vuoden 2013 ARA-tuotannon aloituksista, rakennuskustannuksista

Lisätiedot

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.

Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi. Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10. Asuntomarkkinajäykkyydet ja asuntopolitiikan vaikutusten arviointi Niku Määttänen, ETLA Asumisen tulevaisuus, päätösseminaari Messukeskus 22.10.2015 Tutkijat / valikoituja julkaisuja Marko Terviö (Aalto),

Lisätiedot