Toimintakertomus Verksamhetsberättelse. Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén. Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2010. Verksamhetsberättelse. Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén. Helsingin kaupunki Helsingfors stad"

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Verksamhetsberättelse Helsingin kaupunki Helsingfors stad Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén Asuntotuotantotoimisto Att Bostadsproduktionsbyrån Bpb

2

3 SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus 2 Verkställande direktörens översikt 4 Managing director s overview 6 Asuntotuotantotoimikunta 8 Asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro 9 Asuntotuotantotoimisto (ATT) 10 Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen 12 Ympäristöraportti 13 SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä 14 SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon 16 Kohde-esittelyt Hitas-kohde Hehku valmistui 18 Viikinmäkeen valmistui kysyttyjä asumisoikeusasuntoja 20 Malmille valmistui näyttävä vuokratalo valmiiseen ympäristöön 22 Omistus- ja asumisoikeustuotannon markkinatilanne 24 Uusia asuntoja rakennutettiin edellisvuotta enemmän 25 Urakkakilpailut toimivat hyvin peruskorjaushankkeissa 26 Tuottavuus 27 Talous ja rahoitus 28 Rakentamisen kustannukset 30 Tonttitilanne 33 Tilastoja Toimintakertomus 2010

4 Toimitusjohtajan katsaus Rakennusala nousi nopeasti lamasta Lamavuosien jälkeen Suomen kokonaistuotanto kääntyi kasvuun huhtikuusta lähtien. Rakennusalalla tämä näkyi asuntojen uudis- ja korjausrakentamisen vilkkautena. Valtion tukeman ARA-tuotannon lisäksi tuotettiin jälleen myös vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Pääkaupunkiseudulla asuntorakentaminen oli vielä muuta maata vilkkaampaa, sillä asuntojen kysyntä ylitti reippaasti tarjolla olevien asuntojen määrän. Rakennuskustannukset nousivat vuoden aikana parin vuoden takaiselle tasolle. Urakkatarjouksia jätettiin vähemmän ja tarjoushintojen voimakas nousu näkyi erityisesti uudistuotannossa, kun rakennusliikkeet keskittyivät oman tuotannon tekemiseen. Peruskorjaushankkeissa urakkakilpailut sen sijaan toimivat paremmin. Myös asuntojen hinnat jatkoivat nousuaan. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 6,4 prosenttia ja muualla maassa 4,5 prosenttia. Huolimatta keväisestä euroalueella ilmenneestä velkakriisistä, suomalaisten kuluttajien luottamus oman talouden kehitykseen säilyi vakaana. Asuntolainojen matala korkotaso ja parantunut työllisyystilanne vaikuttivat osaltaan siihen, että asuntokauppoja tehtiin edellisvuotta enemmän. Asumisen kustannuksista käytiin laajaa keskustelua Vuoden aikana käytiin laajaa julkista keskustelua riittämättömästä asuntotuotannosta erityisesti Helsingin seudulla ja asumisen kohoavista kustannuksista. Asumisen hinta on kaikissa asumismuodoissa korkea ja asuntotuotantoa ei ole kysyntään nähden riittävästi, mikä taas johtuu rakennuskelpoisen tonttimaan puutteesta. Myös asumisen yleiskustannukset ovat viiden vuoden aikana nousseet noin 27 %. Nousu johtuu kiinteistön ylläpidon, energian hinnan ja erilaisten maksujen kohoamisesta. Lisäksi kiinteistöjen korjauskulut aiheuttavat yhä enemmän kustannuksia peruskorjausikään tulevassa ja 70-luvulla rakennetussa asuntokannassa. Kustannusten kohoaminen rasittaa erityisesti pieni- ja keskituloisia asukkaita, joiden tuloista menee suhteellisesti yhä suurempi osuus asumiseen. Uusia asuntoja tuotettiin edellisvuotta enemmän Vuoden aikana aloitettiin koko maassa asunnon rakentaminen, kun edellisenä vuonna jäätiin noin asuntoon. ARA-tuotantoa aloitettiin yhteensä asunnon verran, josta erityisryhmille suunnattuja vuokra-asuntoja oli 3 800, välimallin vuokra-asuntoja 3 300, mutta ns. normaalien vuokra-asuntojen aloituksen jäivät asuntoon. Asumisoikeusasuntoja aloitettiin ARA-tuotannolle myönnettiin toimintavuonna valtion käynnistysavustusta euroa asuntoa kohden pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa avustusta sai euroa. Helsingissä valmistui vuoden aikana vain asuntoa ja aloitettiin asunnon rakentaminen. Aloitusten määrä kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ja lähestyi jo maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman (MA) tavoitteita. Ohjelman mukaan Helsinkiin pitäisi tuottaa vuosittain asuntoa, joista kaupungin omalle maalle. Uudisrakentamisen kustannukset nousivat jälleen Myös Helsingin kaupungin oma asuntotuotanto kasvoi edellisestä vuodesta. Toimintavuoden aikana ATT käynnisti 799 asunnon rakennuttaminen. Siitä huolimatta aloitukset jäivät MA-ohjelman asunnon tavoitteesta, koska tuotannolle ei oltu varattu riittävää määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Hallintamuodoittain tuotanto jakautui siten, että vuokraasuntoja käynnistettiin 407, asumisoikeusasuntoja 262 ja Hitas-omistusasuntoja 156. Uusia tontinvarauksia saatiin vuoden aikana asuntoa varten. ARA-tuotannon keskimääräiset rakennuskustannukset olivat e/asm 2 ja hankinta-arvot e/asm 2. Kustannukset nousivat edellisvuodesta yli 20 %. Peruskorjaushankkeiden keskimääräiset kustannukset olivat 778 e/asm 2 eli pysyivät edellisvuoden tasolla. Suurimmassa osassa korjaushankkeista tehtiin rakennusten ulkopuolisia korjaustöitä. Vuoden aikana aloitetun uudistuotannon arvo oli noin 170 miljoonaa euroa ja korjaustöiden arvo noin 47 miljoonaa euroa eli toimistolla on merkittävä työllistävä vaikutus Helsingin rakentamistoiminnassa. Vuoden teemana energiatehokkuus Energiatehokkuuden parantaminen on yhä tärkeämpää niin uudistuotanto- kuin korjausrakennushankkeissa. Asuntotuotantotoimisto halusi korostaa asiaa valitsemalla energiatehokkuuden strategiseksi teemaksi vuodelle ATT asetti yhdessä rakennusvalvontaviraston kanssa tavoitteeksi, että kaikista jätetyistä rakennuslupahakemuksista vähintään 75 % olisi energiatehokkuusluokkaa B. Tavoite ylitettiin ja hankkeista yli 88 % kuuluu energiatehokkuusluok- 2

5 kaan B. Lisäksi uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Peruskorjauksissa energiatehokkuutta arvioitiin muun muassa elinkaarikustannuslaskelmien avulla. Toimintavuonna käynnistettyjen asuntojen suunnittelussa otettiin erityisesti huomioon myös kerrostaloasumisen monimuotoisuus, työtilojen tarve asunnoissa sekä autottoman asumisen edistäminen. Pitkäjänteinen työ sai tunnustusta SAFAlta Asuntotuotantotoimiston pitkäjänteinen työ asuntorakentamisen kehittämiseksi sai tunnustusta, kun vuoden SAFA-palkinto myönnettiin ATT:lle. Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Työ jatkuu. Toimintavuonna muun muassa käynnistettiin jälleen SR-kilpailu, jolla haettiin laadukasta pientaloratkaisua täydennysrakentamiskohteeseen Myllypuroon. Arabianrannan Hitas-kohde Hehkuun puolestaan valmistui taideteemaa ja yhteisöllisyyttä tukevia asuntoja uudelle asuinalueelle. Viikinmäkeen valmistuneissa asumisoikeusasunnoissa kehitettiin kerrostaloa lähemmäs pientaloasumista ja Malmille valmistuneessa vuokratalokohteessa toteutettiin täydennysrakennushanke rakennusteknisesti haasteellisiin olosuhteisiin tärinää aiheuttavan junaradan viereen. Näkymiä vuodelle 2011 Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitaan yhä lisää Helsingin seudulla, jotta asuntojen tarjonta vastaisi kysyntää. Vuonna 2011 asuntorakentamisen ennakoidaan säilyvän edellisvuoden tasolla, mutta sen painopisteen arvioidaan siirtyvän vapaarahoitteiseen asuntorakentamiseen. Omistusasuntojen kysyntää saattaa hillitä korkojen nousu, joka alkoi vuoden 2010 lopulla. Myös kuluttajien usko oman talouden positiiviseen kehittymiseen on heikentynyt. Inflaatio on kasvusuunnassa ja vaikuttaa kaikkien elinkustannusten kallistumiseen. Arabimaiden ja Japanin tapahtumien ennakoidaan myös vaikuttavan elinkustannusten kohoamiseen. ARA-tuotannon tukea vähennettiin vuodelle 2011 siten, että pääkaupunkiseudun tuotanto saa käynnistystukea euroa asuntoa kohden. Vähennys vaikuttaa jonkin verran aloitettavan ARA-tuotannon määrään ja nostaa vuokria. Myös rakentamisen kustannukset ovat yhä nousseet, mikä vaikeuttaa hankkeiden käynnistymistä erityisesti ARA-tuotannossa. Kohonneiden kustannusten vuoksi hintapäätösten saaminen ARAsta on hidastunut. Korjausrakentamisen kustannukset ovat sen sijaan pysyneet kohtuullisina. Vallitsevissa olosuhteissa toimistolla on haastetta toteuttaa vuonna 2011 MA-ohjelman vaativaa uuden asunnon vuositavoitetta erityisesti siksi, että tuotannossa halutaan painottaa energiatehokkuutta, mikä lisää kustannuksia. ATT:n tavoitteena on kuitenkin käynnistää asunnon tuotanto vuonna 2011 tinkimättä sen paremmin laadusta kuin energiatehokkuudestakaan. Poikkihallinnollista yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän Asuntotuotantotoimiston tehtävänä on toteuttaa Helsingin kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita käytännössä ja luoda sen kautta edellytyksiä koko alueen elinkeinoelämän positiiviselle kehitykselle. Parhaiten siinä onnistutaan, kun yhteistyötä tehdään poikkihallinnollisesti. Kohtuuhintainen, monipuolinen ja laaja asuntotuotanto pitää olla yhteisenä tavoitteena, jotta helsinkiläisille saadaan riittävästi koteja. Haluan kiittää lämpimästi koko ammattitaitoista henkilöstöämme pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä. Kiitokset myös asiakkaillemme, asuntotuotantotoimikunnalle ja sen asiantuntijoille sekä muille sidosryhmille hyvästä yhteistyöstä. kuva: Saara Vuorjoki Sisko Marjamaa Toimitusjohtaja 3

6 Verkställande direktörens översikt Byggnadsbranschen tog sig snabbt ur recessionen Efter recessionsåren vände den totala produktionen upp i april. I byggnadsbranschen syntes detta genom aktivt nyoch reparationsbyggande. Förutom den statligt understödda ARA-produktionen producerades åter även fritt finansierade ägarbostäder. I huvudstadsregionen var bostadsbyggandet ännu livligare än i övriga landet eftersom förfrågan på bostäderna överskred rejält antalet tillgängliga bostäder. Byggnadskostnaderna steg under året till nivån för några år sedan. Färre entreprenadanbud lämnades, och den starka stigningen på nedsatta priser syntes särskilt i nyproduktionen, när byggföretagen koncentrerade på sin egen produktion. I grundrenoveringsprojekt däremot gav entreprenadtävlingarna bättre resultat. Också bostadspriserna fortsatte att stiga. Priserna på gamla höghus- och radhusbostäder steg i medeltal med 6,4 procent i huvudstadsregionen och med 4,5 procent i landets övriga delar. Trots skuldkrisen som uppstod i euroområdet på våren var finländska konsumenters förtroende för den egna ekonomin fortsättningsvis stabilt. Den låga räntenivån för bostadslån och den förbättrade sysselsättningssituationen bidrog för sin del till att antalet bostadsköp ökade jämfört med året innan. Om boendekostnader fördes en livlig diskussion Under året fördes en livlig offentlig debatt om den otillräckliga bostadsproduktionen speciellt i Helsingforsregionen och om de stigande boendekostnaderna. Priset på boende är hög i alla boendeformer och det finns inte tillräckligt med bostadsproduktion i förhållande till efterfrågan, vilket i sin tur beror på bristen av tomtmark som kan bebyggas. Också de allmänna boendekostnaderna har under de senaste fem åren stigit med 27 %. Stigningen beror på höjningen av utgifterna för fastighetsunderhåll, energipriset och olika avgifter. Dessutom förorsakar fastigheternas reparationsutgifter allt mer kostnader i det på och 70-talen byggda bostadsbeståndet som närmar sig åldern för grundrenovering. De ökade kostnaderna belastar speciellt småoch medelinkomsttagare, som tvingas lägga en förhållandevis större andel av sina inkomster på boende. Fler nya bostäder producerades än året innan Under året inleddes i hela landet byggandet av bostäder, medan motsvarande siffra under föregående år var bara cirka Byggandet av sammanlagt ARA-bostäder påbörjades. Av dessa var hyresbostäder avsedda för grupper med särskilda behov och hyresbostäder enligt mellanmodellen, men antalet s.k. normala hyresbostäder förblev på bostäder. Antalet bostadsrättsbostäder som påbörjades var För ARA-produktionen beviljades statligt startbidrag på euro per bostad i huvudstadsregionen under verksamhetsåret. I övriga landet uppgick bidraget till euro. I Helsingfors färdigställdes under året bostäder och byggandet av bostäder inleddes. Antalet påbörjade byggprojekt steg avsevärt jämfört med det föregående året och närmade redan målsättningarna i genomförandeprogrammet för markanvändning och boende (MB) för åren Enligt programmet borde det i Helsingfors produceras bostäder per år, varav på stadens mark. Kostnaderna för nybyggnation steg igen Också Helsingfors egen bostadsproduktion växte från föregående år. Under verksamhetsåret inledde ATT byggandet av 799 bostäder. Trots det nåddes inte MB-programmets målsättning på bostäder, eftersom antalet byggnadsdugliga tomter som reserverats för bostadsproduktionen var otillräckligt. Produktionen fördelades på olika upplåtelseformer enligt följande: 407 hyresbostäder, 262 bostadsrättsbostäder och 156 hitasbostäder. Nya tomtreservationer erhölls under året för bostäder. ARA-produktionens genomsnittliga byggnadskostnader var e/bostads-m 2 och inköpsvärden e/bostadsm 2. Kostnaderna steg med över 20 % från året innan. De genomsnittliga kostnaderna för grundrenoveringsprojekten var 778 e/bostads-m 2, och förblev därmed på föregående års nivå. I största delen av reparationsprojekten utfördes yttre reparationsarbeten på byggnaderna. Värdet för nyproduktionen som påbörjades under året var cirka 170 miljoner euro och värdet för reparationerna var cirka 47 miljoner euro. Detta innebär att byrån hade en stor sysselsättande betydelse för byggverksamheten i Helsingfors. 4

7 Årets tema var energieffektivitet Förbättringen av energieffektiviteten är allt viktigare såväl i nyproduktions- som reparationsbyggnadsprojekt. Bostadsproduktionsbyrån ville framhäva detta genom att välja energieffektiviteten som det strategiska temat för året ATT satte i samarbete med byggnadstillsynsverket som mål att minst 75 % av alla inlämnade bygglovsansökningar ska tillhöra energieffektivitetsklass B. Detta mål överskreds, och över 88 % av projekten hör till energieffektivitetsklass B. Dessutom satte man energieffektivitetsklass A som mål för objekt avsedda att byggas på nya tomter. I grundrenoveringar utvärderades energieffektiviteten bl.a. genom kostnadskalkyler för livscyklar. I planeringen av de bostäder som påbörjades under verksamhetsåret beaktades särskilt mångfalden i höghusboende, behovet av arbetslokaler i bostäder samt främjandet av bilfritt boende. Det långsiktiga arbetet fick erkännande av SAFA Bostadsproduktionsbyråns långsiktiga arbete för att utveckla bostadsbyggandet fick erkännande när årets SAFA-pris tilldelades ATT. Priset som utdelats sedan år 1974 är ett erkännande till ett samfund som med sin verksamhet på ett betydande sätt har främjat uppkomsten av en högklassig levnadsmiljö. Arbetet fortsätter. Under verksamhetsåret satte man bl. a. igång SR-tävlingen, med vilken man sökte en högkvalitativ småhuslösning till ett kompletteringsbyggnadsobjekt i Kvarnbäcken. I Hitas-objektet Hehku i Arabiastranden i sin tur färdigställdes bostäder som främjar konsttemat och gemenskapligheten. I bostadsrättsbostäderna som färdigställdes i Viksbacka utvecklades höghusen i riktning mot småhusboende och i det nya hyreshusobjektet i Malm förverkligades ett kompletteringsbyggnadsprojekt i byggtekniskt utmanande förhållanden intill järnvägen som orsakar skakningar. Utsikter inför år 2011 Bostäder med rimliga boendekostnader behövs fortfarande mer i Helsingforsregionen för att tillgången ska motsvara efterfrågan. År 2011 beräknas bostadsbyggandet förbli på samma nivå som under det föregående året, men dess tyngdpunkteruppskattas övergå till fritt finansierat bostadsbyggande. Efterfrågan på ägarbostäder kan hållas tillbaka på grund av räntehöjningen som började i slutet av år Också konsumenternas tro på en positiv utveckling av privatekonomin har försvagats. Inflationen håller på att öka och detta medför genomgående dyrare levnadskostnader. Händelserna i arabländerna och i Japan förväntas också leda till ökade levnadskostnader. Stödet för ARA-produktionen år 2011 minskades så att huvudstadens produktion får ett startbidrag på euro per bostad. Minskningen inverkar i viss mån på omfattningen av ny ARA-produktionen och höjer hyror. Också byggnadskostnaderna har fortfarande stigit, vilket försvårar igångsättning av projekt speciellt i ARA-produktionen. På grund av de förhöjda kostnaderna har prisbesluten från ARA fördröjts. Kostnaderna för renoveringsbyggande har däremot förblivit rimliga. Under rådande omständigheter är det extra utmanande för byrån att år 2011 nå det årliga målet på nya bostäder som förutsätts av MB-programmet speciellt eftersom man i produktionen vill framhäva vikten av energieffektivitet, vilket ger ökade kostnader. Målet för ATT är ändå att inleda produktionen av 1213 bostäder år 2011 utan att kompromissa med varken kvaliteten eller energieffektiviteten. Tväradministrativt samarbete behövs allt mer Bostadsproduktionsbyrån har som uppgift att omsätta Helsingfors stads bostadspolitiska mål i praktiken och på det sättet skapa förutsättningar för en positiv utveckling av näringslivet på hela området. Bäst lyckas man med detta genom ett tväradministrativt samarbete. En omfattande och mångsidig bostadsproduktion till rimliga priser måste vara ett gemensamt mål, så att helsingforsarna ska få tillräckligt med bostäder. Jag vill rikta ett varmt tack till hela vår yrkeskunniga personal för ett långsiktigt och resultatrikt arbete. Jag tackar även våra kunder, bostadsproduktionskommittén och dess experter samt övriga intressegrupper för ett gott samarbete. Sisko Marjamaa Verkställande direktör 5

8 Managing Director s Review Building sector recovered quickly from recession Total production in Finland adopted a rising trend in April after the years of recession. In the building sector, this appeared in an increasing number of new construction and renovation construction projects. In addition to state-subsidised ARA residential production, non-subsidised owner-occupied housing was again produced. Housing construction was still more lively in the Helsinki metropolitan area than elsewhere in the country, as its housing demand exceeded the supply by a wide margin. Construction costs rose during the year to a level where they had been a couple of years earlier. Fewer contract tenders were submitted, and the prominent rise in tender prices showed particularly in new construction, when building companies focused on their own production. However, competitive tendering was more successful in renovation projects. Housing prices also continued to rise. The prices of old flats in residential blocks and terraced houses rose by an average of 6.4 per cent in the Helsinki metropolitan area, as compared with 4.5 per cent in the rest of the country. Despite the debt crisis that emerged in the euro area in the spring, Finnish consumers maintained their confidence in the improvement of their own financial situation. Low interest rates in housing loans and an improved employment situation in part contributed to the fact that there were more housing sales than in the previous year. Broad debate on housing costs There was broad public debate during the year about insufficient housing production especially in the Helsinki region and about increased housing costs. Housing costs are high in all types of housing, and there is not enough housing production to satisfy demand, which in turn is due to a lack of suitable plot land. In addition, the overhead costs of housing have increased by some 27 per cent over a period of five years, due to an increase in property maintenance costs, energy prices and various charges. In addition, property repair needs entail more and more costs in housing stock built in the 1960s and 1970s, which is reaching renovation age. The increase in costs imposes a burden to residents with small or average incomes in particular, as they have to invest more and more of their incomes in housing costs. New housing was produced more than during the previous year The construction of residences was launched in the whole country during the year, as compared with approximately during the previous year. The volume of ARA production start-ups totalled residences, of which were rental housing intended for special groups, were medium-range rental housing, but only normal rental housing. Work started on right-of-occupancy residences. The state granted a start-up allowance of EUR per residence to ARA production in the Helsinki metropolitan area during the year under review. The allowance was EUR in other parts of the country. Only residences were completed in Helsinki during the year, and work began on residences. The number of residential start-ups rose considerably from the previous year, closing on the aims of the action plan for housing and land use (MA) for According to the plan, a total of residences should be produced in Helsinki each year, on city-owned land. Costs of new construction rose again The City of Helsinki s own housing production also increased from the previous year. The Housing Production Department launched the construction of 799 residences during the year under review. However, start-ups still fell short of the residence target set out in the MA plan, as not enough suitable plots had been set aside for housing production. When examined according to the type of ownership, 407 of the housing production start-ups were rental residences, 262 right-of-occupancy residences and 156 Hitas owner-occupied residences. New plot reservations were obtained for 1624 residences during the year. The average construction costs for ARA production were EUR per living m 2, and the purchase values were EUR per living m 2. Costs rose more than 20 per cent from the previous year. Average renovation project costs were EUR 778/living m 2, i.e. they remained at the level of the previous year. Most of the renovation projects involved outside repair work. The value of new building production that was started during the year was around EUR 170 million and that of repairs some EUR 47 million, i.e. the Housing Production Department had a major employment effect on the building sector in Helsinki. 6

9 Energy efficiency the theme of the year Improving energy efficiency is becoming increasingly important in new construction and renovation construction projects alike. The Housing Production Department wanted to emphasise this by choosing energy efficiency as its strategic theme for According to the aim mutually set by the Housing Production Department and the Building Inspections Office, 75 per cent of all building permits should be in energy efficiency category B. The aim was exceeded, as more than 88 per cent of all projects were included in this category. In addition, all buildings constructed on new plots should be in category A. Energy efficiency was evaluated in renovation projects with help of lifecycle cost calculations, for example. Special attention in the planning of construction projects concerning blocks of flats initiated during the year under review was given to the diversity of living in a block of flats, the need for working space in flats, and promoting housing that did not require a car. Long-term work recognised by SAFA The Housing Production Department was recognised for its long-term efforts to develop housing construction it received the SAFA prize of the year. The prize has been awarded since 1974 as recognition for a corporation that has significantly promoted the creation of a high-quality living environment through its actions. The work continues. Among other things, the SR competition was again launched during the year under review in order to select a high-quality detached house solution for a complementary construction project in Myllypuro. In addition, residences were erected in a new residential area at Hehku, a Hitas project at Arabianranta, complying with the arts theme and underlining the sense of community. With the right-of-occupancy flats completed at Viikinmäki, living in a block of flats was brought closer to detached housing, whilst a complementary construction project was implemented in rental housing completed at Malmi. The conditions tackled with in the project were challenging in terms of construction engineering, as the premises were situated close to a railway line and were thus exposed to vibration. Outlook for 2011 More moderately priced residences are still needed in the Helsinki region in order to ensure that the supply of housing matches demand. In 2011, housing construction is assumed to remain at the level of the previous year, though the focus is expected to shift to non-subsidised housing construction. The demand for owner-occupied residences may be slowed down by the rise in interest rates which began at the end of In addition, consumers have less confidence in the positive development of their financial situation. Inflation has adopted a growing trend and shows in the increase of all living costs. Another factor expected to contribute to their increase is the situation in the Arab states and Japan. Support for ARA production was reduced for 2011, so the amount of start-up support for housing production in the Helsinki metropolitan area will be EUR per residence. The reduction will slightly affect the volume of ARA production start-ups and increase rents. In addition, construction costs have continued to rise, which hampers the launch of projects especially in ARA production. It takes more time to obtain price decisions from ARA, due to increased costs. However, renovation construction costs have remained at a moderate level. Given the prevailing conditions, it will be challenging for the Housing Production Department to reach the annual target of new residences in 2011 that was set out in the MA plan, especially as it wishes to emphasise energy efficiency in production, which in turn increases costs. The aim of the Housing Production Department is to launch the production of residences in 2011, without compromising on quality or energy efficiency. More cooperation needed across administrative boundaries The purpose of the Housing Production Department is to practically implement the housing policy objectives set by the City of Helsinki, thereby creating the preconditions for positive economic development throughout the region. This can be done through cooperation across administrative boundaries. Moderately priced, diverse, broad housing production must be a common aim in order to ensure that a sufficient number of residences can be offered to the inhabitants of Helsinki. I would like to express my warm thanks to all of our competent personnel for their persistent, fruitful efforts. My thanks also go to our customers, the Housing Production Commission and its experts, and to our other interest groups for their valued cooperation. Sisko Marjamaa Managing Director 7

10 Asuntotuotantotoimikunta Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat niiltä tilatun kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä. Kaupunginhallitus asetti asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi Vuosi 2010 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 62. toimintavuosi. Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 18 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 236 asiakohtaa. kuva: Saara Vuorjoki Asuntotuotantotoimikunta 2010 Ylh. vas. Mikael Nordqvist, Markus Härkäpää, Kalle Loukamo, Hannu Penttilä, Kirsi Mäkinen, Sisko Marjamaa, Tuomas Rajajärvi Alh. vas. Jarmo Laaksonen, Tuomas Rantanen, Jaana Närö, Laura Yrjänä 8 Toimikunnan kokoonpano 2010 Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet): Tuomas Rantanen, pj, Vihr (Anni Mikkelsson, Vihr) Inka Kanerva, Vihr (Sampsa Karhunen, Vihr saakka Laura Yrjänä alkaen) Ilkka J. Kari, vpj, Kok (Kalle Loukamo, Kok) Jaana Närö, Kok (Johanna Korhonen, Kok) Jarmo Laaksonen, Sdp (Heikki Kehälinna, Sdp) Pysyvät asiantuntijat: Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Mikael Nordqvist, virastopäällikkö, kiinteistövirasto Tuomas Rajajärvi, virastopäällikkö, kaupunkisuunnitteluvirasto Matti-Pekka Rasilainen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, saakka Raimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, rakennusvirasto, alkaen Esittelijä: Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja Sihteeri: Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies

11 ATT on kaupungin oma asuntorakentamisen työkalu Asuntotuotantotoimikunta on antanut toimintavuoden aikana kaupunginhallitukselle lausunnot seuraavista asioista: Lausunto Helsingin kaupungin henkilöstön tupakoinnista työaikana Lausunto koko Uudenmaan maakuntaohjelman luonnoksesta Lausunto maankäytön ja asumisen toteutusohjelman seurantaraporttia koskevasta toivomusponnesta nro 4: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että monipuolisen asuntorakenteen turvaamiseksi Helsinki pitää tärkeänä asumisoikeuslainsäädännön pikaista uudistamista ja sitä kautta asumisoikeusasuntojen jatkuvaa tuotantoa. Lausunto toivomusponnesta, joka koskee uusille alueille rakennettavia autottomia vuokrakohteita Lausunto vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelmasta Vuoden aikana toimikunta on käsitellyt muun muassa esteettömyyden tulkintoja asuntorakentamisessa sekä hyväksynyt toimiston energiatehokkuuslinjaukset. Toimikunta on päättänyt myös Hitas-asuntojen varausmenettelystä. Toimikunta on kokouksissaan vuoden aikana valinnut arkkitehtisuunnittelijat 11 uudisrakennushankkeeseen. Kahteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija ja urakoitsija SR-kilpailun perusteella. Yhteen hankkeeseen valittiin arkkitehtisuunnittelija suunnittelu- ja tarjouskilpailun perusteella. Arviointimenettelyä käyttäen arkkitehtisuunnittelija valittiin seitsemään hankkeeseen. Yhdessä hankkeessa käytettiin neuvottelumenettelyä. Erikoissuunnittelijoita valittiin kymmeneen uudisrakennushankkeeseen. Kahden peruskorjauskohteen arkkitehtisuunnittelija ja kolmen hankkeen erikoissuunnittelijat valittiin arviointimenettelyä käyttäen. Suunnitteluvaiheessa olleiden kohteiden luonnoksia on hyväksytty 28 uudisrakennusja seitsemässä perusparannushankkeessa. Urakkakilpailujen tuloksia on hyväksytty 20 hankkeeseen. Niistä yhdeksän on uudisrakennus- ja 11 peruskorjaushanketta. Lisäksi kahden urakkakilpailun tulokset on hylätty. Taannoin poikani aloitteli ruotsin kielen opettelua ja huusi naapurihuoneesta kysymyksen: isi, mitä tarkoittaa att?. Paatuneena kunnallispoliitikkona vastasin oitis: Asuntotuotantotoimikuntaa tietenkin, poikaseni. Hiljaisuudesta päättelin, ettei vastaus ollut odotettu. Juttua muille kertoessani kuulijoita yleensä naurattaa. Osaltaan se johtunee siitä, että kaupungin asuntotuotantotoimisto ja sen työtä ohjastava asuntotuotantotoimikunta saattavat olla monille vieraita. Silti ATT:n rooli Helsingin asumisen kentällä on aivan oleellinen. Helsingin asuntopolitiikan pääongelmat ovat asumisen korkea hinta kaikissa asuntojen hallintamuodoissa ja kasvava alueellinen segregaatio. Nämä asiat vaikuttavat ainakin välillisesti kaikkiin kaupungin asukkaisiin. Helsingillä on kunnianhimoisia tavoitteita vuosittain rakennettavista eri hallintomuotojen asuntomääristä. Tulokset eivät ole kuitenkaan olleet toivottuja. ARA-asuntojen kohdalla tilanne on vielä tukalampi kuin tuotantoluvuista voi suoraan päätellä, sillä toteutuneista vuokra-asunnoista leijonanosa on kohdistunut erityisryhmille tarkoitettuun sinänsä toki tähdelliseen tuotantoon. Puute tavallisista kaupungin vuokra-asunnoista vaikuttaa sosiaalisten huolien ohella jo työvoiman saantiin monilla aloilla. Myös hitas-, osaomistus- ja asumisoikeusasuntoja tuotetaan liian vähän. Tämä vaikuttaa epäedullisesti muuttoliikkeeseen ja hajauttaa koko seudun yhteiskuntarakennetta. Juuri ATT:n tehtävä on rakennuttaa laadukasta ja edullista asuntokantaa erityisesti niissä hallintamuodoissa, joita ei muuten synny toivotulla tavalla. Laadun ja hinnan puolesta ATT on suoriutunut olosuhteisiin nähden hyvin. Lisäarvoa tulee siitäkin, että esimerkiksi ympäristörakentamisen sekä autottomuutta, loft-ratkaisuja ja yhteisöllisempää asumista tutkivien koekohteiden kautta on löydetty tulevaisuutta viitoittavia ratkaisuja. Tuotettujen asuntojen määrään ATT pystyy vaikuttamaan vain rajallisesti. Toteuma riippuu olennaisesti kaupungin ATT:lle osoittamasta tonttimäärästä. Tonttien toteuttamiskelpoisuuteen taas vaikutetaan erityisen paljon kaavoituksessa. Kaavaratkaisujen kustannusvaikutukset näkyvät asumisen lopullisessa hinnassa ja myös siinä mihin hallintamuotoon tontti on osoitettavissa. Kaupungin oman tuotannon kehittämisen kannalta avainsana onkin poikkihallinnollisuus. ATT:n toimintaa seuraavassa asuntotuotantotoimikunnassa pysyvinä asiantuntijoina ovat keskeiset virkamiehet taloushallintokeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston tahoilta. Toimikunnan tehtävänä korostuu juuri se, että eri hallintokuntia edustavat avainvirkamiehet työstävät yhdessä kaupungin ikiomia, konkreettisia rakennushankkeita ja tuotantotavoitteita eteenpäin. Hyvä niin. Ei nimittäin tarvitse olla suurikaan ennustaja voidakseen päätellä, ettei kaupungin oman asuntotuotannon merkitys lähivuosina ainakaan vähene. Tuomas Rantanen Kirjoittaja on asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu 9

12 Asuntotuotantotoimisto Asuntotuotantotoimiston (ATT) tavoitteena on rakentaa maankäytön ja asumisen (MA) toteutusohjelmassa edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosittain ovat: MA-ohjelma Valtion tuella rakennettavat vuokra-asunnot 50 % 750 asuntoa Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ja osaomistusasunnot 40 % 600 asuntoa Sääntelemättömät omistusasunnot korkeintaan 10 % 150 asuntoa Yhteensä asuntoa / vuosi ATT on talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen kaupungin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2010 oli asuntoa. Vuosittainen tuotanto-ohjelma esitetään hyväksyttäväksi asuntotuotantotoimikunnalle. Hyväksytyssä tuotantoohjelmassa vuodelle 2010 oli yhteensä asuntoa. Uudisrakentamisen tuotanto-ohjelmasta jäi toteuttamatta kohteita muun muassa kunnallistekniikan ja esirakentamistoimenpiteiden viivästymisen tai liian korkeiden urakkahintojen takia. Ohjelmasta toteutui 799 asunnon rakentaminen. Korjausrakentamisessa sitovaksi tavoitteeksi talousarviossa oli rakennuttaa asunnon peruskorjaus. Tuotanto-ohjelmassa kohteita oli asunnon verran. Osa kohteista oli aikaistunut jo vuodelle Tuotanto-ohjelman tavoite saavutettiin. Laadukkaan asumisen Helsinki MA-ohjelma , Laadukkaan asumisen Helsinki, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Kaupungin tavoitteena on tarjota asukkailleen laadukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka. Asunto- ja maapoliittiset päämäärät lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta Asuntotuotantotoimiston väkeä

13 Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Hankesuunnittelu Hankesuunnittelupäällikkö Henna Helander Ohjelmakauden tavoitteista ja toimenpiteistä Tavoitteena on nostaa koko kaupungin asuntotuotannon määrä keskimäärin asuntoon vuodessa. Perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala uustuotannossa, kuitenkin niin, että asuntojen kokojakauma vastaa mahdollisimman hyvin kysyntää. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa. Tavoitteena on lisäksi muun muassa yhteisvastuullinen asuntopolitiikka, kerrostalojen kehittäminen siten, että se tarjoaa erilaisia yksilöllisiä asumisratkaisuja, kaupunkimaisen pientalon kehittäminen sekä omatoimisen rakentamisen ja rakennuttamisen tukeminen. MA-ohjelman tavoitteena on edistää myös täydennysrakentamista vahvistamaan vanhojen alueiden väestöpohjaa ja monipuolistamaan väestörakennetta. Vanhan asuntokannan parantamista edistetään tehostamalla korjauksiin ja niiden rahoitukseen liittyvää viranomaisneuvontaa. Henkilöstön määrä lisääntyi Vuonna 2010 asuntotuotantotoimistossa toimi kaksi osastotasoista yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallintoja talousyksikkö. Lisäksi omina toimintoinaan olivat hankesuunnittelu ja kehittäminen. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 55, josta vakinaisia 53 ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi työntekijää. Henkilöstömäärä lisääntyi edellisestä vuodesta kolmen vakinaisen ja yhden määräaikaisen työsuhteen verran. Vuoden aikana palkattiin yhdeksän uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä neljä määräaikaiseen työsuhteeseen. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan palvelukseen oli 9,68 %. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 49 vuotta (51 vuotta)*. Henkilöstöstä naisia oli 42 % (43) ja miehiä 58 % (57 %). Olemassa olevat toimitilat ovat alkaneet käydä ahtaiksi henkilöstömäärän lisääntyessä. Vuoden 2010 alusta saatiin vuokrattua lisätilaa samasta kiinteistöstä. (* suluissa edellisen vuoden tiedot) VAKINAINEN HENKILÖSTÖ Rakennuttamisyksikkö Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Hallinto- ja talousyksikkö Hallintojohtaja Markku Nyyssölä Asiantuntijaorganisaatiossa jatkuvaa kehittämistä Ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi järjestettiin koulutusta yhteensä 260 päivää (289) eli 4,7 päivää (5,3) henkilöä kohden. Painopisteitä koulutuksessa olivat rakennuttajahenkilöstön pätevöitymiskoulutukset, työturvallisuus, esteettömyys, rakennusfysikaalinen osaaminen sekä alan ajankohtaistilaisuudet. Useiden uusien työntekijöiden rekrytoimisesta johtuen perehdyttämisen ja työssä oppimisen merkitys osaamisen kehittämisessä korostui toimintavuoden aikana. Elokuussa järjestettiin tutustumismatka Tukholman uusiin matalaenergia-asuntokohteisiin. Käynnin tarkoituksena oli saada oppia kiinteistöjen energiatehokkaista ratkaisuista. Matkalle osallistui suurin osa toimiston henkilökunnasta. Yli 80 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Laatupalkintokilpailusta uusia painotuksia kehittämiseen ATT osallistui kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailuun, josta saadut palautteet auttavat kehittämään toimintaa edelleen. Tavoitteeksi asetettiin muun muassa henkilöstön osaamiskartoituksen tekeminen. Jatkossa halutaan lisätä myös yhteistoiminnan kehittämistä ja henkilöstön aktiivista osallistumista. Toimintavuoden lopulla otettiin käyttöön viraston oma Helmi-intranet sisäisen viestinnän työkaluksi. Sähköiset HR-palvelut otettiin vuoden aikana laajemmin käyttöön. Henkilöstön työkykyä pidettiin yllä muun muassa työterveyshuollon keinoin sekä järjestämällä tilaisuuksia liikunnan harrastamiseen. Myös henkilökuntayhdistys toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstön vapaa-ajantoimintaa vuoden aikana. ATT:n vuosittaiset työhyvinvointipäivät pidettiin Vierumäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen merkeissä. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä

14 Toiminta-ajatus ohjaa energiatehokkaaseen rakentamiseen Hernepellontie 26. Kohde on matalaenergiakonseptin mukainen. Energian säästäminen on huomioitu rakenteissa eristeiden paksuuksissa ja materiaaleissa, ilmanvaihdossa lämmön talteenotolla ja lämmitysmuodossa ilma- ja lattialämmityksellä. 12 Toiminta-ajatuksensa mukaan ATT rakennuttaa ja peruskorjaa asunto-ohjelman ja asiakkaiden tavoitteiden mukaisesti laadukkaita ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia koteja. Tänä päivänä laadukkuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen sisältyy keskeisenä tavoitteena energiatehokkuus. Teemavuosi korosti energiatehokkuuden merkitystä Asian merkityksen korostamiseksi energiatehokkuus valittiin ATT:n yhdeksi strategiseksi teemaksi vuodelle ATT:lle varattaville uusille tonteille rakennettavien kohteiden energiatehokkuustavoitteeksi asetettiin luokka A. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman pieni energiankulutus ja ympäristölle aiheutuva rasitus toteuttamalla energiatehokkaita rakennuksia kokonaisuuden hallinnan kautta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää energiatehokkuuden huomioonottamista koko tuotantoketjussa kaavoituksesta asuntojen käyttöönottoon. Rakennuksen yksityiskohdat tulee suunnitella ja toteuttaa huolella unohtamatta opastusta valmiin rakennuksen käyttöön. Myös asukkaiden kannustaminen energiatehokkaaseen asumiseen on tärkeää. Vasta tilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä ja ammattitaitoisella ylläpidolla varmistetaan energiatehokas ja ympäristöä mahdollisimman vähän rasittava lopputulos. Sähköenergian käyttöön kiinnitetään erityistä huomiota ATT:n tehtävänä on luoda asuinkiinteistöjen ylläpitäjille ja käyttäjille edellytykset rakennuksen ja asuntojen energiatehokkaalle käytölle. Suunnitteluratkaisut, laitteet ja järjestelmät valitaan sellaisiksi, että ne ovat helppokäyttöisiä ja tukevat energiatehokasta asumista koko elinkaaren ajan. Jopa 80 % aiheutuneista päästöistä syntyy rakennuksen käyttöaikana. Sähköenergian käytön vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sähköenergian käyttöä suoraan lämmitykseen vältetään ja sähköenergiaa käyttävät laitteet valitaan energiatehokkaista laitteista. Laskentamenetelmät kehitteillä Tavoitteena on myös kehittää laskentamenetelmiä, joilla energiatehokkuus hallitaan koko asuntotuotantoprosessin aikana. Energiatehokkuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja tehdään jo kaavoitusvaiheessa. Hankesuunnitelmassa asetetaan tavoitteet kohteen energiatehokkuu-

15 delle. Suunnitteluvaiheessa tehdään rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien sekä materiaalien ja laitteistojen osalta tarkemmat valinnat. Tavoitteiden toteutumisen varmistamisessa hyödynnetään rakennusvalvontaviraston energialaskuria. Ensiarvoisen tärkeää on, että valmiin rakennuksen energiatehokkuus varmistetaan mittauksin. Energiatehokkuus tutkitaan myös peruskorjauksissa Peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan aina energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet. Ennen tavoitteiden asettamista selvitetään yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden kanssa rakennuksen energiankulutus sekä analysoidaan se rakennusosittain ja järjestelmittäin. Taloudellisuuden arviointiin käytetään elinkaarikustannuslaskelmia, joiden herkkyystarkasteluissa arvioidaan aina muun muassa energian hinnannousun vaikutus elinkaarikustannuksiin. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä voidaan toteuttaa myös sellaisissa tapauksissa, joissa investoinnin takaisinmaksuaika on lähes rakennusosan elinkaaren pituinen. Päätöksenteon reunaehtona käytetään asumiskustannusten (vuokrien) kohtuullisuutta. Pihlajiston Kiinteistöt Oy:n Hernepellontie 26 Projektipäällikkö Klaus Hamström (oik.) ja LVI-asiantuntija Kai Forsén lämmönjakohuoneessa. Ympäristöraportti Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja -tulot muodostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan aiheuttamista ympäristömenoista. Oheisessa taulukossa on esitetty ATT:n ympäristöindikaattoreita vuosina Eri rakennushankkeet Tuet hankkeisiin (EU/Tekes) 1000e Ympäristöprojektien kehittämismenot 1000e Henkilöstömenot 1000e (työryhmät, projektit, ym.) Toimistotilat (Junailijankuja 3) Lämmitys mwh Sähkö kwh Käyttövesi m³ Jätehuolto 1000e

16 SAFA-palkinto ATT:lle asuntorakentamisen kehittämisestä Latokartanonkaaren kohteista löytyy kaikkia asumismuotoja. 14 Suomen Arkkitehtiliiton SAFA-palkinto myönnettiin vuonna 2010 ATT:lle pitkäjänteisestä työstä korkeatasoisen asuntorakentamisen kehittämiseksi. Palkintolautakunnan perusteluissa todettiin, että ATT on pitkäjänteinen asuntorakentamisen kehittäjä ja suunnannäyttäjä niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa. ATT panostaa rakentamisessaan eri tavoin kestävän kehityksen vaatimusten, kuten energiakysymysten, huomioimiseen. Laadukasta suunnittelua ATT edistää myös käyttämällä suunnittelijavalinnoissa kehittämäänsä suunnittelu- ja tarjouskilpailukäytäntöä. Viimeisten 20 vuoden aikana suomalaista arkkitehtuuria esitelleissä näyttelyissä ja alan julkaisuissa on ollut mukana lukuisia ATT:n rakennuttamia hankkeita. SA- FA- palkintolautakunta haluaa kannustaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistoa kehittämään pääkaupunkiseudun asuntorakentamista entistäkin innovatiivisempaan ja monipuolisempaan suuntaan. Eturivin rakennuttajaorganisaatioilla, kuten ATT:lla, on tilaajina ratkaiseva asema laadukkaan ja kestävän rakennetun ympäristömme toteuttajina, palkintolautakunnan puheenjohtaja Rainer Mahlamäki sanoo. ATT:lla on parhaillaan työn alla useita vaativia aloituskortteleita satamien käytöstä vapautuvilla uusilla asuntoalueilla. Käynnistymässä on myös kiinnostavia täydennysrakentamiskohteita lähiöihin eli tulevaisuuden esikaupunkeihin. Kohteilla tulee valmistuttuaan olemaan huomattava esimerkin asema. Lähiöiden on mahdollista uusiutua tulevan täydennys- ja korjausrakentamisen kautta. ATT:n vahva tahto on kehittää täydentävästä asuinrakentamisesta monimuotoista ja kunkin lähiön erityispiirteitä vahvistavaa. Hyvin suunnitellulla täydennys- ja korjausrakentamisella voidaan lisätä lähiöiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa, ja siten eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vähentää alueellista segregaatiota, ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sanoo. Vuodesta 1974 lähtien jaettu palkinto on tunnustus yhteisölle, joka on toiminnallaan merkittävällä tavalla edistänyt laadukkaan elinympäristön syntymistä. Palkinnon saajan valitsee Suomen Arkkitehtiliiton, Suomen Kuntaliiton ja ympäristöministeriön edustajista koostuva viisijäseninen lautakunta, jonka puheenjohtajana toimi tänä vuonna SAFAn puheenjohtaja Rainer Mahlamäki.

17 As Oy Helsingin Huvitus 15

18 SR-laatukilpailulla laadukkaita ja energiatehokkaita puupientaloja Myllypuroon 16 Talotehtaille ja rakennusliikkeille vuonna 2010 suunnatun Suunnittele ja rakenna -laatukilpailun parhaimmaksi ehdotukseksi valittiin nimimerkki Kyykän Lyöjät, jonka ehdotus hyödynsi hyvin Myllypuron kaupunkikuvalliset erityispiirteet. Ehdotuksen asuntoratkaisuja luonnehdittiin onnistuneiksi ja jopa hohdokkaiksi. Toimintavuonna järjestetty laatukilpailu oli suunnittelun ja rakentamisen sisältävä KVR- urakkakilpailu. Kilpailun järjestäjänä ATT määritteli asuntojen kokonaishinnan etukäteen. Tarjoajat esittävät suunnitelmansa ja kilpailu ratkaistiin rakennusten ja ympäristön arkkitehtonisen ja teknisen laadun, energiatehokkuuden ja asuttavuuden perusteella. Laatukilpailun kohteeksi valittiin Myllypuron puisen kaupunkikylän kortteli Suunnittelukohteen tontit ovat mäntykangasmetsässä, hienojen ulkoilumaastojen vieressä. Viidestä tontista kolme oli varattu kaupungin vuokra-asuntotuotantoon ja kaksi asumisoikeustuotantoon. Osallistujat valittiin ilmoittautumismenettelyn mukaisesti. Kilpailuun saapui määräaikaan mennessä kaksi ehdotusta, joista nimimerkki Kyykän Lyöjät arvioitiin paremmaksi. Suunnitelman olivat laatineet Jesse Anttila ja Mikko Rusanen sekä Lassi Hackman arkkitehdit SAFA / Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä. Kohteen toteuttajana tulee olemaan Skanska Talonrakennus Oy. Ehdotuksen tekijä on hyödyntänyt hyvin Myllypuron komean kalliometsän kaupunkikuvalliset erityispiirteet ja päätynyt arkkitehtonisesti selkeään konseptiin. Ehdotuksen yleisilmettä leimaa tuoreus, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja Sisko Marjamaa. Arviointiryhmän lausunnossa todettiin myös, että ehdotuksen asuntoratkaisut ovat onnistuneita, jotkut asunnot ovat jopa hohdokkaita. Pienetkin asunnot ovat valoisia ja avaria sekä selkeitä. Lisäksi uudet puiset pientalot ovat energiatehokkaita ja tulevat olemaan edullisia korkeaan laatuunsa nähden. Arviointiryhmään kuuluivat: Toimitusjohtaja Sisko Marjamaa, ATT, puheenjohtaja Toimitusjohtaja Simo Merilä, Myllypuron Kiinteistöt Oy Projektipäällikkö Marja Piimies, kaupunginsuunnitteluvirasto Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen, ATT LVI-asiantuntija Kai Forsén, ATT Rakennuttaja-arkkitehti Henna Helander, ATT Asiantuntijana Minna Välimäki, kiinteistövirasto Projektipäällikkö Vesa Sunikka, ATT

Verksamhetsberättelse

Verksamhetsberättelse Toimintakertomus 2011 Verksamhetsberättelse Helsingin kaupunki Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto ATT Helsingfors stad Bostadsproduktionskommittén Bostadsproduktionsbyrån Bpb Toimintakertomus

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;

Lisätiedot

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET

OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20

ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/6 4.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) 6 Lausunto ympäristöministeriölle Asumisen tuki- ja verojärjestelmien vaikuttavuus -raportista HEL 2014-001484 T 00 01 06 Päätösehdotus Verotus päättää antaa

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola

Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen. Hannu Rossilahti Kouvola Valtion terveiset ja toimenpiteet asumisen kehittämiseen Hannu Rossilahti Kouvola 29.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä

Lisätiedot

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010

ISSN Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh Selvitys 2/2011. ARA-tuotanto 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 4 996 67 Selvitys 2/211 ARA-tuotanto 21 2.3.211 Sisällys 1 ASUNTOMARKKINAT TOIPUIVAT NOPEASTI 3 2 YLI 12 UUTTA ARA-ASUNTOA RAKENTEILLE VUONNA 21 4

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa

Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Townhouse energiatehokkaassa kaupunkiasumisessa Rakennusfoorumi 07.06.2016 Matti Kuittinen Arkkitehti, TkT Kaupunkimainen vaihtoehto ekologiselle omakotiasumiselle? Kehitämme uutta talotyyppiä kaupunkialueen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013

Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Asuntomarkkinakatsaus 1/2013 31.1.2013 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) kerää ja analysoi asuntomarkkinoita ja rakentamista koskevia tietoja

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:

Jyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö: Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

8 29.01.2014 42 11.02.2014

8 29.01.2014 42 11.02.2014 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 8 29.01.2014 42 11.02.2014 Tontinvaraushakemus asumisoikeus- ja vuokra-asuntojen rakentamista varten/avain Yhtiöt / Ansökan om

Lisätiedot

tavoitteet, osapuolet, painopisteet

tavoitteet, osapuolet, painopisteet Aalto PRO Aalto University Continuing Education ENEF-hanke: Värikoodi tähän päälle tavoitteet, osapuolet, painopisteet Central Baltic Cooperation in Energy Efficiency and Feasibility in Urban Planning

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1-9/2015 29.10.2015 1 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 29.10.2015 2 Strategiset avainluvut 2018 Avainluku Tavoite Asuntovarallisuus 5,0 miljardia 45 000 asuntoa Vapaan segmentin

Lisätiedot

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla

Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Turun rooli ja asema Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoilla Lounais-Suomen Rakennuspäivä 10.2.2017 Hanna Kaleva Esityksen sisältö Kiinteistömarkkinat kasvussa: Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden rakenne

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA

Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA Juha Vättö 05.11.2015 CONSTRUCTION IN RUSSIA AINO 13-storey comfort-plus class residential estate on Vasily Island The first stage was commissioned in Dec. 2013, the last three sections are planned to

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015

Case Kivistö. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä. Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT. Puupäivä 26.11.2015 Case Kivistö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn näkemyksiä Vesa Ijäs Kehittämisarkkitehti, TkT Puupäivä 26.11.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Kivistö

Lisätiedot

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Strategiaohjelman arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Strategiaohjelman 2009-2012 arviointi; ruusut ja risut Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä 15.11.2012 Strategiavuosina 2009-2012 saavutettiin Kestävää kehitystä

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2014

Asuntotuotantokysely 3/2014 Asuntotuotantokysely 3/2014 Sami Pakarinen Lokakuu 2014 1 (3) Lokakuun 2014 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN

CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN POSTI GROUP CASE POSTI: KEHITYKSEN KÄRJESSÄ TALOUDEN SUUNNITTELUSSA KETTERÄSTI PALA KERRALLAAN TIINA KATTILAKOSKI POSTIN TALOUDEN SUUNNITTELU Mistä lähdettiin liikkeelle? Ennustaminen painottui vuosisuunnitteluun

Lisätiedot

Accommodation statistics

Accommodation statistics Transport and Tourism 2014 Accommodation statistics 2013, December Nights spent by foreign tourists in Finland up by 5.5 per cent in December 2013 The number of recorded nights spent by foreign tourists

Lisätiedot

Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 9 29.01.2014 43 11.02.2014 72 27.08.2014 6 09.09.2014

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin

Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin Katsaus Jätkäsaaren ja Kruunuvuorenrannan alueelta luovutettavien tonttien rahoitus- ja hallintamuotoihin 1. Yleistä Kaupungilla on varattuna vuoden 2012 lopulla tontteja noin 10 000 asunnon rakentamista

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00

Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00. Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Ylimääräinen yhtiökokous ti 26.8.2014 klo 18:00 Oy Kråklund Golf Ab Extra bolagsstämma tis 26.8.2014 kl. 18:00 Jokamieskentän rakentaminen ja harjoitusalueiden perusparannus Hanke 2014

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015

OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1 3/2015 19.5.2015 1 Sisältö VVO-konsernin strategia ja liiketoiminta Siirtyminen IFRS-standardeihin Osavuosikatsaus 1 3/2015 19.5.2015 2 VVO-yhtymä Oyj:n strategia 19.5.2015

Lisätiedot

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja

Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja 2016:10 Rakentaminen Helsingissä 2015 sekä rakentamisen aikasarjoja Kuva: Pekka Vuori, Jätkäsaari 2016 Uustuotanto ja laajennukset 2015 2000 2014 (vuosikeskiarvo) Myönnetyt luvat asuinrakentaminen, k-m

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017

LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 1 LAADUKKAAN ASUMISEN HELSINKI MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN TOTEUTUSOHJELMA 2008 2017 SISÄLLYSLUETTELO ASUMISEN VISIO LAADUKKAAN

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI

VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI VVO-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS KATSAUSKAUSI 1.1. 31.3.2014 Suomen johtava asuntovuokrausyritys ASUNTOTUOTANTOA KASVUKESKUKSIIN JA SUJUVAA VUOKRAUSPALVELUA. Liikevaihto 1.1. 31.3.2014 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

319 11.12.2012 14 04.06.2013. 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon Karpalo

319 11.12.2012 14 04.06.2013. 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon Karpalo Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 319 11.12.2012 14 04.06.2013 14 Rakennusvelvoitteen lykkäys/asunto Oy Sipoon Karpalo / Uppskjutande av byggnadsförpliktelse/asunto Oy Sipoon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä

Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään

Lisätiedot

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences

Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG

Lisätiedot

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone

Arktinen keskus Johtokunta Timo Koivurova Kokous 2/2016 Paikka: Arktinen keskus, Thule-kokoushuone 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 59 :n mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin ole

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta

Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Alueen asukkaiden käsitykset kampuksesta Myllypuron alueen asukkaiden keskuudessa kerättävien aineistojen kerääminen ja jäsentely. Mielenkiinnon kohteina myllypurolaisten käsitykset kampuksesta ja sen

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot