Toimintakertomus 2012

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2012 Verksamhetsberättelse Käyntiosoite: Junailijankatu 3, Helsinki 52 Postiosoite: PL 2000, Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingfors stad Asuntotuotantotoimikunta Bostadsproduktionskommittén Asuntotuotantotoimisto ATT Bostadsproduktionsbyrån BPB

2 Sisällysluettelo kuva: Arno de la Chapelle Toimitusjohtajan katsaus 2 Verkställände direktörens översikt 4 Managing director s overview 6 Asuntotuotantotoimikunta 8 Toimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro 9 Asuntotuotantotoimisto ATT 10 Asuntotuotantotoimiston tavoitteet 12 Ympäristöraportti 14 Kohde-esittelyt 16 City-talo 16 Palkittu asuntokohde valmistui Arabianrantaan 19 Helsingin Asumisoikeus Oy Omenapuisto 20 Suunnittelu- ja tarjouskilpailut 22 Kruunuvuorenrannan Gunillankallio 22 Rakennuttaminen 24 Uudisrakentaminen 25 Omistus- ja asumisoikeustuotanto 26 Peruskorjaus 30 Talous ja rahoitus 30 Tuottavuus 31 Rakentamisen kustannukset 32 Tonttitilanne 34 Tilastoja Kuva Kai van der Puij Kansi: Haso Poiju, kuvannut Hannu Koivisto 1

3 Helsinkiin valmistui yli 5000 asuntoa rätilojen määristä ja käytettävyydestä. Asuntokantaa kehitetään Asuntotuotantotoimiston ensimmäinen autoton asuinrakennus- Rakentamisen kokonaismäärä kääntyi jälleen laskuun vuonna edelleen hissejä lisäämällä ja elinkaariasumisen edellytyksiä kohde Kalasatamaan valmistui. Samaan kortteliin on rakenteilla Vuoden aikana aloitettiin koko maassa yhteensä runsaan parantamalla rakennusten esteettömyydestä huolehtimalla. niin ikään autoton hitas-kohde. Jätkäsaareen on rakenteilla Toimitusjohtajan katsaus uuden asunnon rakentaminen. Edelliseen vuoteen verrattuna rakentaminen väheni lähes 2900 asunnolla. Asuntoja oli kuitenkin rakenteilla runsaasti ja muutaman aikaisemman Kaupungin oma tuotanto jäi määrätavoitteista Kaupunginvaltuuston asettama ATT:n tuotantotavoite on jo omistusasuntokortteli, jossa asukas voi valita samanlaisista asunnoista joko pysäköintipaikallisen tai -paikattoman asunnon. Näiden kohteiden poikkeuksellisten autopaikoitusratkaisujen vilkkaan rakentamisvuoden jälkeen. vuodesta 2008 alkaen ollut 1500 asuntoa vuodessa. Tavoitteesta kokemuksia on tarkoitus hyödyntää tulevia linjauksia valmistel- Helsinkiin valmistui 5174 asuntoa vuonna Yli 5000 tulisi toteuttaa puolet ARA-vuokra-asuntoina. taessa. Kertomusvuonna käynnistyivät myös kahden puuraken- valmistuneen asunnon raja on viimeksi ylitetty vuonna Hel- Aikavälillä tontteja on vuosittain varattu keskimää- tamiskokonaisuuksien kilpailuttamiset. sinki saavutti siten Maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman eli MA-ohjelman mukaiset yleiset määrätavoitteet. rin vain noin 900 asunnon rakentamiseen, mikä vastaa noin 60 prosenttia tavoitteesta. Varatuista tonteistakin ainoastaan osa on Näkymiä vuodelle 2013 MA-ohjelman mukaan Helsinkiin tulisi rakentaa vuosittain 5000 ollut kaavan ja kunnallistekniikan puolesta rakentamiskelpoisia. Parantuneen tonttitilanteen perusteella toimiston tulevien vuo- asuntoa. Asuntoaloitusten määrä on jo kolmatta vuotta peräk- Vuoden aikana tehtiin päätökset yhteensä 779 asunnon sien tuotantonäkymät voivat kehittyä suotuisasti ja aloitusten käin pysytellyt yli 4000 asunnon yläpuolella ollen vuonna 2012 rakennustöiden aloittamisesta. Näistä kuitenkin vain 162 asun- määrä saada lähemmäksi AM-ohjelman tavoitteita eli noin yhteensä 4258 asuntoa. Asuntoaloitusten määrä kuitenkin laski toa oli ARA-vuokratuotantoa. Aloituksista 262 oli asumisoike asuntoon. Onnistuminen edellyttää asuntotuotan- vuosien 2010 ja 2011 tasosta lähes 600:lla asunnolla. usasuntoa ja 326 hitas-omistusasuntoa. Lisäksi lukuun sisältyy toketjun eri osapuolten hyvää yhteistyötä rakentamisen esteiden Vuokra-asuntojen osuus valmistuneista asunnoista on vuosina 39 sääntelemätöntä omistusasuntoa. Uusia asuntoja valmistui poistamisessa ja rakentamisen lisääntyvien kustannuspaineiden ollut selvästi tavanomaista korkeammalla tasolla. yhteensä 787 kappaletta. Näistä ara-vuokra-asuntoja 345, asu- hallinnassa. Tämä selittyy valtion määräaikaisesta suhdanneluontoisesta misoikeusasuntoja 298 ja hitas-omistusasuntoja 144. Urakkakilpailujen toimivuus näyttäytyisi loppuvuoden 2012 vapaarahoitteisille vuokra-asunnoille tarkoitetusta korkotukilainoituksesta, jonka myötä vuokra-asuntojen osuus vuonna 2012 Taantuma vaikutti rakennusmarkkinoihin valossa kehittyvän suotuisasti. Tarjoushintojen ennustetaan pysyvän vuoden lopulle asti maltillisina. Kuluttajien ostovoima ja valmistuneista asunnoista oli yli puolet, ja omistusasuntojen Vuoden alkupuoliskolla kiinnostus asuntotuotantotoimiston luottamus oman talouden kehittymiseen ovat kuitenkin keskeisiä osuus oli 37 prosenttia. Pitkäaikaiskeskiarvona vuokra-asunto- urakkakilpailuihin osallistumiseen oli laimeaa. Vuosi alkoi vilk- myös asuntotuotantotoimiston tuotannolle. jen osuus valmistuneista asunnoista on ollut 33 prosenttia ja kaan asuntorakentamisen ja asuntokaupan merkeissä, mutta Energiatehokkuuden merkitys rakentamisessa korostuu yhä omistusasuntojen osuus 58 prosenttia. Vaikka vuokra-asuntojen asuntokaupan hiljeneminen kesän lopulla hidasti asuntojen edelleen. Sekä uudistuotantoon että korjausrakentamiseen osuus oli tilastojen valossa korkealla tasolla, on huomattava, että myyntiä. Tämä näkyi urakoitsijoiden lisääntyneenä halukkuutena ulotetun uuden kokonaisenergialaskentamenetelmän vaikutus kohtuuhintaisia omakustannusperiaatteella vuokrattavia ARA- kilpailla rakennusurakoista. Loppuvuodesta urakkatarjoushinnat suunnitteluun tulee testattavaksi kuluvan vuoden aikana. Toi- vuokra-asuntoja valmistui kysyntään nähden vähän. kääntyivät laskuun ja alkoivat alittaa kustannusarvioita. miston keskeinen tavoite on kuitenkin jatkossakin hyvä hinta- Kaupungin tavoitteet asuntotuotannolle päivitettiin Korjausrakentamisen määrä jatkoi hidasta kasvuaan. Urakkahintojen kehitys korjausrakentamisessa oli kuitenkin maltillisem- laatusuhde ja kohtuuhintainen asuminen. Vuonna 2013 käynnistyvän tuotannon arvo on arviolta 240 Kaupungin asuntopoliittinen Koti kaupungissa - Asumisen ja sii- paa. Korjausrakentamisen tarvetta pitää yllä rakennuskannan miljoonaa euroa. Merkittävänä toimijana pääkaupunkiseudulla hen liittyvän maankäytön ohjelma 2012 (AM-ohjelma) hyväksyt- vanheneminen ja vanhanaikaistuminen. Energiatehokkuus asuntotuotantotoimisto kantaa yhteiskunnallista vastuutaan tiin valtuustossa Vuotta värittivätkin asuntopoliittiset asettaa yhä enenemässä määrin vaatimuksia myös korjausrat- kehittämällä myös rakennusalan prosesseja. Harmaan talouden keskustelut mm. asuntojen hallintamuotojen ja asumisväljyyksien kaisuille. torjuntaa edistetään yhteistyössä rakentamisen osapuolien ohjaamisesta. Paljon keskustelua herättänyt omistusasunto- Kohtuuhintaisen tuotannon toteuttamista haittasi ARA-tuo- kanssa laadukasta työmaan toimintaa kehittäen. tuotannon 75 m² keskipinta-alavaatimus poistettiin. Sen sijaan vaatimuksia asetetaan hankkeiden perheasuntojen määrälle ja tantoon varattujen rakentamiskelpoisten tonttien vähyyden lisäksi valtioneuvoston asuntopoliittinen linjaus asumisoikeustuotannon Ylpeänä hyvän työn tekijöistä keskimääräisille pinta-aloille. Vuokratuotantoa pinta-alasääntö ei rahoitusten pitämisestä samalla tasolla vuokra-asuntoaloitusten Laatu on hyvä työ uusi ATT:n motto. Laadulla tarkoitetaan ole koskenut enää vuosiin, vaikka julkisessa keskustelussa tämä kanssa. Asuntotuotantotoimistolla oli useita asumisoikeushank- paitsi hyvää työn tulosta myös työn toteuttamista siten, että virheellinen käsitys eli sitkeästi. keita, jotka odottivat ARA:ssa rahoituspäätöstä. työkaverin työn tekemisen mahdollisuuksista huolehditaan. Kestävän kehityksen ja rakennusalan kilpailun edistäminen ARA-lainoitettujen asuntojen keskimääräiset rakennuskustan- Teemme oman työmme hyvin, jotta voimme mahdollistaa toisten ovat jatkossakin kaupungin tavoitteena. Näitä edistetään lisää- nukset olivat 3312 /asm² ja hankinta-arvot 3572 /asm². onnistumisen omalta osaltaan. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia mällä rakennusmateriaalien välistä kilpailua sekä uusiutuvien ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavien rakennusma- Kiinnostavia kehityskohteita hankkeisiimme osallistuneita yhteistyökumppaneitamme, mutta ennen kaikkea ammattitaitoista ja vastuullista henkilöstöämme kuva: Saara Vuorijoki teriaalien käyttöä. Asuntorakentamisen uusina materiaaleina edellytetään muun muassa puurakentamista sekä viherkattojen Vuoden aikana valmistui palkitun Flooranaukion hankekokonaisuuden omistuskohde Arabianrantaan. Kohde sai Vuoden beto- työn tuloksista. Innostuneiden ammattilaisten kanssa on ilo tehdä työtä! rakentamista soveltuviin kohteisiin. Kestävän kehityksen mukais- nirakenne -palkinnon innovatiivisesta keramiikkaa hyödyntävästä ta on on, että kehitetään myös asumisen pysäköintiratkaisuja. taiteellisesta betonijulkisivusta. Sama kohde sai myös Kehittyvä Tällä tavoitellaan ensisijaisesti autopaikkakustannusten kohden- kerrostalo -ohjelman oivallustunnustuksen betonielementtien tamista entistä paremmin autopaikkojen käyttäjien maksettavak- ennakkoluulottomasta tuotekehittelystä ohjelman vuosiseminaa- si. Kehityskohteina ovat sekä täysin autottomat että vähäautoiset kohteet, joissa autopaikoituksen sijaan huolehditaan polkupyö- rissa Kansainvälisestikin kohde huomioitiin, kun se sijoittui kolmanneksi European Concrete Award kilpailussa. Sisko Marjamaa toimitusjohtaja 2 3

4 Verkställände direktörens översikt I Helsingfors färdigställdes över nya bostäder nya byggnadsmetoder förutsätts bland annat träbyggande samt produktionsbyrån hade flera projekt om bostadsrättsbostäder Värdet på produktionen som inleds under 2013 uppskattas Den totala byggnadsproduktionen började återigen minska gröna tak på lämpliga objekt. Också utvecklingen av parkerings- som väntade på finansieringsbeslut i ARA. uppgå till 240 miljoner euro. Eftersom bostadsproduktionsbyrån under Under året inleddes sammanlagt drygt nya lösningar ligger i linje med principerna för hållbar utvecklingr. De genomsnittliga byggnadskostnaderna för ARA-lånefi- är en betydande aktör i huvudstadsregionen bär den sitt sam- bostadsbyggprojekt i hela landet. Jämfört med ifjol minskade Sålunda eftersträvas i första hand att kostnaderna för bilplatser nansierade bostäder uppgick till /m² bostadsyta och hälleliga ansvar även när det gäller utvecklingen av byggnads- byggandet med nästan bostäder. Efter ett par aktiva i en allt högre grad betalas av dem som använder platserna. anskaffningsvärdena till /m² bostadsyta. branschens processer. Bekämpningen av grå ekonomi främjas i byggnadsår fanns det emellertid åtskilliga bostäder under uppbyggnad. Utvecklingsobjekt är både helt bilfria objekt och objekt med ett lågt bilantal och där man i stället för bilparkering ser till att Intressanta utvecklingsobjekt samarbete med byggnadsparterna och genom utvecklandet av kvalitativ arbetsplatsverksamhet. I Helsingfors färdigställdes bostäder under Gränsen på över färdiga bostäder överskreds senast år det finns tillräckligt med tillgängliga förvaringsrum för cyklar. Bostadsbeståndet utvecklas vidare genom att antalet hissar Under året färdigställdes ett ägarobjekt inom den belönade projekthelheten Floraplatsen i Arabiastranden. Projektet fick Stolt över medarbetare som utför ett gott arbete Helsingfors uppnådde därmed de allmänna kvantitativa målen utökas och förutsättningarna för livscykelboende förbättras när priset Årets Betongkonstruktion för en innovativ och konstnärlig Bostadsproduktionsbyråns nya motto är Kvalitet är gott ar- som fastställs i MB-programmet, dvs. Genomförandeprogram- man tar hand om byggnadernas tillgänglighet. betongfasad där keramik utnyttjats. Samma objekt belönades bete. Med kvalitet avses goda arbetsresultat men också att met för markanvändning och boende Enligt MBprogrammet borde produktionen av nya bostäder i Helsingfors Stadens egen produktion uppnådde inte de kvantitativa målen även för en utmärkt insikt och fördomsfri produktutveckling av betongelement inom programmet Kehittyvä kerrostalo under arbetet utförs så att man ser till kollegornas arbetsmöjligheter. Vi utfört vårt arbete väl för att kunna göra det möjligt för andra årligen uppgå till Antalet påbörjade bostäder har redan Målet som stadsfullmäktige ställt för BPB:s bostadsproduktion programmets årsseminarium Objektet fick även interna- att lyckas. Jag vill tacka varmt alla våra samarbetspartner som under tre år i rad legat kvar på över och uppgick 2012 till har ända sedan 2008 varit bostäder per år varav minst tionell uppmärksamhet när det kom på tredje plats i tävlingen deltagit i våra projekt men framför allt vår yrkeskunniga och sammanlagt bostäder. Antalet påbörjade bostäder sjönk hälften borde uppföras som ARA-hyresbostäder. European Concrete Award ansvarsfulla personal för de goda arbetsresultaten. Det är glädje emellertid med nästan 600 jämfört med åren 2010 och Mellan har vi i genomsnitt endast reserverat Bostadsproduktionsbyråns första bilfria bostadbyggnadsob- att arbeta med entusiastiska experter! Andelen hyresbostäder av de färdigställda bostäderna har tomter för cirka 900 nya bostäder, vilket motsvarar cirka 60 jektbyggdes i Fiskehamnen. Inom samma kvarter håller man på under åren varit på en avsevärt högre nivå än normalt. Detta förklaras med statens tidsbegränsade konjunkturrelaterade räntestödslån som är avsedda för fritt finansierade procent av det uppställda målet. Av de reserverade tomterna har endast en del varit byggdugliga när det gäller planen och kommunaltekniken. att uppföra ett likaså bilfritt hitas-objekt. På Busholmen håller man på att bygga ett kvarter med ägarbostäder där invånaren bland likadana bostäder får välja mellan antingen en bostad med Sisko Marjamaa Verkställande direktör hyresbostäder. Till följd av lånen uppgick andelen hyresbostäder Under året fattades beslut om att inleda sammanlagt 779 parkeringsplats eller en bostad utan parkeringsplats. Avsikten till över hälften av bostäderna som färdigställdes 2012, och bostadsbyggnadsprojekt. Emellertid utgjorde bara 162 bostäder är att utnyttja erfarenheterna av de exceptionella parkerings- andelen ägarbostäder till 37 procent. Långtidsmedeltalet för av dessa ARA-hyresproduktion. Av de påbörjade bostäderna var lösningarna vid dessa objekt vid beredningen av kommande andelen hyresbostäder av färdigställda bostäder har varit bostadsrättsbostäder och 326 hitas-ägarbostäder. Därtill linjedragningar. Under berättelseåret inleddes också konkur- procent och andelen ägarbostäder 58 procent. Även om andelen omfattar siffran 39 oreglerade ägarbostäder. Det byggdes rensutsättningen av två byggnadshelheter i trä. hyresbostäder statistiskt sett var på hög nivå bör det noteras att antalet färdigställda ARA-hyresbostäder som hyrs ut till skäligt sammanlagt 787 nya bostäder. Sammanlagt 345 av dessa är ARA-hyresbostäder, 298 bostadsrättsbostäder och 144 hitas- Utsikter för år 2013 pris enligt självkostnadsprincipen ändå var lågt i förhållande till ägarbostäder. Tack vare den bättre tomtsituationen kan produktionsutsikterna efterfrågan. Stadens mål för bostadsproduktionen uppdaterades Recessionen påverkade byggnadsmarknaden Under årets första hälft var intresset för att delta i bostadspro- för byrån utvecklas gynnsamt under de kommande åren och antalet påbörjade byggnadsobjekt stiga närmare BM-programmets mål till cirka bostäder. För att lyckas med detta Fullmäktige godkände stadens bostadspolitiska program (AM- duktionsbyråns entreprenadtävlingar svagt. Året inleddes med behövs gott samarbete mellan de olika parterna i bostadspro- program) Hemstaden Helsingfors Genomförandeprogram för aktivt bostadsbyggande och livlig bostadshandel, men i och med duktionskedjan när det gäller att avskaffa hindren för byggandet boende och härmed sammanhängande markanvändning 2012 den avmattade bostadshandeln i slutet av sommaren minskade och hantera det allt större kostnadstrycket på byggandet. den 12 september Det var just bostadspolitiska diskussio- även bostadsförsäljningen. Detta syntes i form av entreprenö- Entreprenadtävlingarna tycks genomgå en positiv utveckling ner om bland annat styrningen av bostäders förvaltningsformer rernas ökade vilja att konkurrera om byggnadsentreprenader. om man jämför med situationen i slutet av Anbudspriserna och boenderymlighet som satte färg på det gångna året. Det Mot slutet av året började entreprenadspriserna sjunka och förutspås hålla sig kvar på en rimlig nivå fram till slutet av året. mycket omdiskuterade kravet på en genomsnittlig bostadsyta på understiga kostnadsberäkningar. Konsumenternas köpkraft och förtroende för den egna ekono- 75 kvadratmeter för produktionen av ägarbostäder avskaffades. Reparationsbyggandet fortsatte att öka långsamt. Entrepre- mins utveckling är emellertid centrala frågor även med tanke I stället ställs krav på antalet familjebostäder i byggnadsprojekt nadpriserna inom reparationsbyggandet utvecklades emellertid på bostadsproduktionsbyråns produktion. och på bostädernas genomsnittliga ytor. Regeln om ytor har inte mera moderat. Behovet av reparationsbyggande består eftersom Energieffektiviteten fortsätter att spela en allt större roll i byg- gällt hyresproduktionen på många år även om denna felaktiga byggnadsbeståndet åldras och blir omodernt. Energieffektivite- gandet. Under det innevarande året kommer vi att få testa vilken uppfattning är seglivad i den offentliga debatten. ten ställer i allt högre grad krav även på reparationslösningar. effekt det nya beräkningsförfarandet av energieffektiviteten som Staden strävar även i fortsättningen efter att främja hållbar Produktionen till rimligt pris hämmades utöver det låga anta- utsträcktes till både nyproduktion och reparationsbyggande utveckling och konkurrens inom byggnadsbranschen. Dessa let byggdugliga tomter som reserverats för ARA-produktionen har på planeringen. Byråns centrala mål är emellertid även i främjas genom att man bidrar till konkurrensen mellan bygg- också av stadsrådets bostadspolitiska linjedragning enligt vilken fortsättningen ett gott pris-kvalitetförhållande och boende till nadsmaterial och ökar användningen av förnybara byggnads- finansieringen av bostadsrättsproduktionen ska hållas på samma rimligt pris. material som belastar miljön i så liten grad som möjligt. Som nivå som finansieringen av påbörjade hyresbostäder. Bostads- 4 5

5 Managing director s overview The construction works of over 5,000 housing units were finished in Helsinki The promotion of sustainable development and competitiveness in the construction industry remain to be the city s goals in the The renovation building volumes continued to rise slowly. The development of contract costs in renovation construction remained The successful implementation of the programme requires good cooperation between the different parties to remove obstacles The total number of built housing units, once again, began to future. These goals are assisted by improving the competitive- at a more moderate level. The facts that the building stock gets for construction and to control the ever-increasing cost pressures decrease in During the entire year, building works of over ness between the different types of construction materials and older and more old-fashioned means that there is a need for linked to construction. 28,000 new housing units were started in the whole country. the use of construction materials that are renewable and pollute renovation construction activities. Energy efficiency sets more According to the situation during the second half of the year In comparison with the previous year, the number was almost the environment as little as possible. The new materials used and more requirements for the renovation solutions. 2012, the operability of contract competitions seems to develop 2,900 housing units less. However, more and more housing in the housing construction include wooden structures and the The realisation of reasonably priced housing production was favourably. The bidding prices are forecast to remain moderate units were built after a couple of construction years that were construction of green roofs in suitable sites. The development of difficult to achieve because of the limited number of plots that until the end of the year. However, the purchase power and trust quite busy too. parking facilities in housing production also serves the principles were valid for construction and reserved for ARA production. of consumers in the development of one s own finances remain In Helsinki, 5,174 housing units were finished in of sustainable development. The principle aim is to allocate the Another factor was the government s housing policy, accord- as crucial factors in the production of the Housing Production The number of over 5,000 finished housing units was previ- costs of the parking spaces directly to the users of the parking ing to which the financing for right-of-occupancy and rental Department. ously exceeded in Therefore, Helsinki reached the general spaces. The development projects include both car-free sites and production should be maintained at a same level. The Housing Also, energy efficiency becomes more and more important quantitative goals, set in the Land use planning and housing sites with a limited number of cars, in which the car parking Production Department had several right-of-occupancy hous- in the construction industry. The new total energy efficiency programme According to the programme, over spaces are not the top priority, but spaces for bicycles and us- ing unit projects waiting for the decision to receive financing calculation method controls both, the new production sites and 5,000 housing units should be built in Helsinki every year. For ability are also taken into notice. The housing stock is developed from the ARA. also renovation building. The effect of this calculation method a third consecutive year, the number of housing units in which by installing new lifts and by improving the life span goals of the The average construction costs for housing units that have to designing will be tested during this year. The most important construction works have been started is over 4,000. In 2012, housing units by ensuring accessibility in the buildings. received ARA loans were 3,312 per housing square metre goals of the department will still be the good price and quality the exact number was 4,258. However, the number of housing units in which construction works started was nearly 600 lower The city s own production didn t reach the quantitative goal and, the average purchase prices were 3,572 per housing square metre. ratio and reasonably priced housing units. In 2013, the value of the started production is estimated to be than in 2010 and In , the share of rental housing units of the finished Ever since 2008, the production goal of the Housing Production Department has been set to the level of 1,500 housing units per Interesting development sites 240 million. As an important operator in the capital region, the Housing Production Department carries its social responsibility housing units has been considerably higher than normally. This is year by the city council. Half should be realised as ARA rental During this year, the award-winning project complex of self- in the development of processes in the field of construction. The explained by the fixed-period cyclical interest subsidy loans that housing units. owned housing units in Flooranaukio was finished in Arabian- prevention of grey economies is enhanced, together with the are meant for non-subsidized rental housing units. In 2012, the In , the average number of reserved plots has ranta. The site won the Concrete Structure award of the year, other parties involved in construction, by developing the quality share of rental housing units of all finished housing units was meant that the number of constructed housing units is only for its artistic concrete façade that utilised ceramics innovatively. of the operations at a construction site. over half, and the share of self-owned housing units was 37% In a long-term average, the share of rental housing units of all fin- about 900. This is only 60% of the goal. Only a small part of these reserved plots are good for construction, in terms of the The same site was also recognised with the Evolving block of flats programme s inspirational award at the programme s Proud of the people doing high quality work ished housing units has been 33%, and the share of self-owned land use plan and the municipal engineering network. yearly seminar. The award was presented for the open-minded Quality means good work is the new motto of the Housing housing units 58%. Even though the share of rental housing During the year, a decision was made to start the construction product development of the concrete elements. The site received Production Department. Besides good results, quality also means units is rather high, according to the statistics, one must note works for a total of 779 housing units. Only 162 housing units international attention, as it came third in the European Concrete that a project or work is realised well, so that one can also take that the finished number of the popular and reasonably priced were ARA rental housing units. 262 were right-of-occupancy Award 2012 competition. care of the colleague s possibilities to work. We do our job very ARA rental housing units that are rented out on an absorption homes and 326 Hitas self-owned housing units. In addition, The Housing Production Department s first car-free residential well, in order to make it possible for others to succeed too. I principle was rather low in comparison to the demand. the number includes 39 unregulated self-owned housing units. building site was constructed in Kalasatama. A car-free Hitas would like to thank all of our project partners. And most of all, The city s goals for the housing unit production were updated Altogether, 787 new housing units were finished. Out of these, 345 were ARA rental housing units, 298 right-of-occupancy building site is also under construction in the same block. A block containing self-owned housing units is being built in thanks to our professional and responsible workforce for the results we have achieved. It is a pleasure to work with enthusi- The city s housing policy Home town Helsinki Housing and land housing units, and 144 Hitas self-owned housing units. Jätkäsaari. At the location, residents can choose between similar astic professionals! use planning programme 2012 was adopted by the city council in 12 September Throughout the year, the housing policy caused a great deal of debate. The topics included, for example, The recession affected the construction industry During the first half of the year, the interest to take part in the housing units, with or without a parking space. The goal is to utilize experiences gathered from the exceptional parking space solutions of these sites in the planning of future sites. During Sisko Marjamaa Managing Director the controlling of the type of occupancy and dwelling density Housing Production Unit s contract competition was rather lame. this same year, the tendering for two wooden construction of the housing units. The average surface area requirement of The year started out as a busy one, in terms of housing unit complexes began. 75m2 for self-owned housing unit production caused a great deal of debate and was finally removed. Instead, requirements construction and housing trade, but the housing trade slowed down by the end of the summer and the sales of the housing Views for the year 2013 are set for the number of family housing units and the average units slowed down too. This was visible in the growing interest On grounds of the improvement of the situation with the plots, surface areas in the projects. The surface area requirement has of the contractors to take part in the contract competitions. At the department s production views for the next years can de- not been applied to rental housing unit production for many the the end of the year, the contract prices began to decrease velop favourably, and the number of construction projects that years. This incorrect assumption was present in the public debate and were set at a lower level than the cost estimates. are started can be brought closer to the goals of the housing for a long time. policy programme, i.e. to 1,200 1,300 housing units per year. 6 7

6 Asuntotuotantotoimikunta Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta ja asuntotuotantotoimisto vastaavat kaupungin oman asuntotuotannon ja korjausrakentamisen johtamisesta, valvomisesta, kehittämisestä ja rakennuttamisesta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi toimikunta huolehtii sille varattujen tai sopimuksin tulleiden muiden uudisrakentamis- ja peruskorjauskohteiden rakennuttamisesta ja kaupungin omistamien kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden tilaaman teknisen kunnossapidon asiantuntijatehtävistä. Kaupunginhallitus asetti asuntotuotantotoimikunnan toimikaudeksi Vuosi 2012 on ollut asuntotuotantotoimikunnan 64. toimintavuosi. Toimikunta piti kertomusvuoden aikana yhteensä 13 kokousta, joissa käsiteltiin yhteensä 187 asiakohtaa. Ylärivissä: Laura Yrjänä, Juhani Tuuttila, Hannu Penttilä, Kyösti Oasmaa ja Kirsi Mäkinen. Alarivissä: Anita Kuitunen, Tuomas Rantanen, Sisko Marjamaa, Kauko Koskinen ja Jarmo Laaksonen. Asuntotuotantotoimikunta on antanut toimintavuoden aikana Asuntotuotantotoimikunta merkitsi tiedoksi seuraavat asuntotuotantotoimiston saamat huomionosoitukset ja palkinnot: kaupunginhallitukselle lausunnot seuraavista asioista: Lausunto kaupunginhallitukselle Maankäytön ja asumisen Asuinkerrostalo Flooranaukiolle 3. sija European Concrete toteutusohjelmasta 2012 (MAohjelma) ( Tj/6) Award -kilpailussa ( Tj/4) Asuntotuotantorahaston kartuttaminen siirtämällä rahastoon asuntolainarahaston varat ( Tj/7) jaettu 1. sija Europahouse Award 2012 kilpailussa ATT:n rakennuttamalle asuinkerrostalo Ruotutorpalle Lausunto Elina Moision aloitteesta asumisen kustannusten ( Tj/3) alentamisesta autopaikkamääräyksiä väljentämällä Asuntotuotantotoimistolle Suomen laatukilpailun ( Tj/7 ja Tj/7) Recognized for Excellence -tunnustus kolmella tähdellä Lausunto Demokratia-ryhmän loppuraportista ( Tj/4) ( Tj/8) Lausunto globaalin vastuun strategiasta ja sen taustamuistiosta ( Tj/5) Toimikunta on kokouksissaan vuoden aikana valinnut arkkitehtisuunnittelijat 11 uudishankkeeseen ja 4 peruskorjaushankkeeseen. Suunnittelu- ja tarjouskilpailun perusteella valittiin Urakoitsijoiden valintaperusteet suorahankinnassa ( Tj/14) arkkitehtisuunnittelija yhteen hankkeeseen ja arviointimenettelyä käyttäen 14 hankkeeseen. Yhdessä peruskorjauskohteen Lausunnon antaminen tarkastuslautakunnan Arviointikertomuksesta 2011 ( Tj/5) suunnittelijavalinnassa valittiin kerralla koko suunnittelijaryhmä. Lausunto T-A. Tea Vikstedtin ym. talousarvioaloitteesta, Erikoissuunnittelijat valittiin 22 hankkeeseen. Kohteiden luonnossuunnitelmia hyväksyttiin kahdeksassa uudisrakennus- ja joka koskee myönnettäviä lainoja ryhmärakennuttajille ( Tj/6) seitsemässä perusparannushankkeessa. Urakkakilpailujen Tuomo Valokaisen ym. aloite virkamiesten ja asukkaiden tuloksia hyväksyttiin 20 hankkeeseen. Niistä 15 on uudisrakennus- ja 5 peruskorjaushanketta. Kahden urakkakilpailun välisen tiedonkulun parantamisesta ( Tj/4) tulokset hylättiin. Lisäksi asuntotuotantotoimikunta on merkinnyt tiedoksi toimiston selvitykset seuraavista asioista: Asuntotuotantotoimisto kävi toimintavuoden aikana Tampereen asuntomessuilla ja osallistui Asuntoreformiyhdistyksen asuntomessuseminaariin yhdessä asuntolautakunnan Selvitys Hitas-asuntojen arvontamenettelystä ( Tj/10) ja kiinteistölautakunnan kanssa. Sen lisäksi toimikunta tutustui Helsingin kaupungin asunnot Oy:n esittely sekä yhteistyö toimiston järjestämällä kiertoajelulla Kalasataman, asuntotuotantotoimiston kanssa ( Tj/3) Myllypuron ja Puotinharjun rakentamiskohteisiin. Toimikunnan puheenjohtajan puheenvuoro Testamentti tulevalle toimikunnalle Toimikunnan kokoonpano 2012 Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunta päsmäröi kaupungin muistaa puolustaa kaupunkisuunnitteluviraston ja -lautakunnan omasta asuntotuotannosta vastaavaa asuntotuotantotoi- suuntaan, että kaavoituksessa havahdutaan tarkastelemaan Jäsenet (henkilökohtaiset varajäsenet): Pysyvät asiantuntijat: Esittelijä: mistoa kaupunginvaltuuston linjausten toteuttamisessa. Toimin aktiivisesti myös kaavojen vaikutusta rakentamisen hintaan. Tuomas Rantanen, pj, Vihreät Hannu Penttilä, apulaiskaupunginjohtaja Sisko Marjamaa, toimitusjohtaja toimikunnan puheenjohtajana nyt takana olevan vaalikauden. Tämä ei tarkoita, että ympäristön kehittämisen esteettisesti tai (Anni Mikkelson, Vihreät) Miliza Ryöti, apulaiskaupunginsihteeri, Halke Vaikka olin jo ennestään ollut mukana kaupungin rakentamiseen teknisestä laatutasosta pitäisi oleellisesti tinkiä. Sen sijaan kaikki Sihteeri: liittyvässä päätöksenteossa, vasta kausi toimikunnassa avasi hyötyvät siitä, jos erilaisista hyvistä mahdollisista ratkaisuista ei Kauko Koskinen, vara-pj. KOK Tapio Korhonen, rahoitusjohtaja, Taske Harry Åhlgren, johtava kaupunginasiamies tavoitteiden, erilaisten normien sekä taloudellisten reunaehtojen tuloksen hintaan ja toimivuuteen vaikuttaa nimenomaan se, jos itsellenikin, miten monimutkaisesta yksityisten ja yleishyödyllisten ainakaan vahingossa valittaisi sitä kaikkein kalleinta. Usein loppu- (Kalle Loukamo, KOK) Markus Härkäpää, kehittämispäällikkö, Laura Yrjänä, Vihreät Taske asti yhteensovittamisesta kaupungin omassa asuntotuotannossa suunnittelijalle jää edes hiukan pelivaraa luovan ongelmanratkaisun (Aura Kivilaakso, Vihreät) Kyösti Oasmaa, kehittämispäällikkö, Taske on kyse. etsimiseen. Kiinteistöviraston ja -lautakunnan valmisteleman Anita Kuitunen, KOK lähtien tontinluovutuksen suuntaan taas on välttämätöntä viestiä siitä, (Johanna Eiramo, KOK) Toimikunta hallintokuntien yhteispelin kannustajana että etenkin ara-vuokra-asuntojen tuotantotavoitteisiin voidaan Kirsi Mäkinen, suunnittelupäällikkö, Taske Toimikunnan kokouksissa asiantuntijoina vaikuttavat kaavoituksesta, tontinluovutuksesta, kaupunki-infran rakentamisesta toteuttamiskelpoisia tontteja. Toisaalta joskus on sanottava päästä ainoastaan, jos tähän tarkoitukseen annetaan tarpeeksi Jarmo Laaksonen, Sdp Juhani Tuuttila, osastopäällikkö, Kv (Heikki Kehälinna, Sdp) sekä rahoituksesta vastaavat virkamiehet. Siksi kokouksissa ääneen sekin, että eri tarkoituksiin varatut tontit muuttuvat Olavi Veltheim, asemakaavapäällikkö, Ksv käsitellään yksittäisen hankkeiden rinnalla myös laajasti asuntorakentamiseen tilastonumeroista oikeiksi asunnoiksi vasta, kun kaupunki-infran Raimo K. Saarinen, kaupungininsinööri, HKR ja asuntopolitiikkaan liittyviä poikkihallinnollisia toteutus ja rakennuttamisen rahoitus sen mahdollistavat. 8 haasteita. Tässä asetelmassa on tärkeää, että juuri toimikunta»» 9

7 Asuntojen laatu edellyttää asumisen arjen avaamista Toimikunnassa käsitellään konkreettisella tasolla uuden asuinrakentamisen suunnitelmia. Tässä työssä on tärkeää huomata ja huomauttaakin, että esimerkiksi ympäristö- ja esteettömyysnäkökulmien sisäistäminen mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa säästää merkittävästi työtä ja kustannuksia verrattuna siihen, että matkan varrella joudutaan suunnitelmia korjaamaan. Samalla vasta käytännön lopputulos ratkaisee tavoitteiden todellisen toteutumisen. Esimerkiksi asumisen lopullinen ympäristötase ei synny ainoastaan eristeiden määrästä seinässä ja ikkunoissa, vaan siitä että ratkaisut ovat myös sellaisia, että ihmiset haluavat ja osaavat asua taloissaan oikein siitä, että talot säilyvät homehtumatta eikä niiden peruskorjauskierto ole kohtuuttoman lyhyt. Arkkitehtuurin laadun ohella kaupungin omassa tuotannossa on pitkään laitettu painoarvoa asumistapojen muutoksien tutkimiselle. Asuntojen muuntautumiskykyyn, yhteistilojen käyttöön ja autottomien kohteiden suunnitteluun kannattaa tietenkin jatkossakin panostaa. Uutta puhtia sekataloista ja vapaarahoitteisesta lähiötuotannosta Valtuuston tuoreessa Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa mainitaan myös ajatus erilaisia hallintamuotoja yhdistävistä sekataloista. Etenkin uusien merellisten alueiden kaavalliset vaatimukset ovat usein sellaisia, että aravavuokratuotannon tekeminen säädetyissä tuotantokustannusrajoissa on vaikeaa. Sekatalomallin avulla esimerkiksi talojen ylimpien kerrosten kalliit ratkaisut voitaisiin irrottaa myytäväksi tuotannoksi ja niiden kustannukset jäisivät pois rasittamasta vuokrataloyhtiötä. Samassa ohjelmassa puhutaan myös siitä, että kaupungin omana tuotantona vapaarahoitteisia asuntoja voitaisiin tehdä sekatalojen ohella nimenomaan alueiden sosiaalisen rakenteen vahvistamiseksi. Ennestään vuokratalovaltaisille alueilla täydennysrakennettaessa ei nimittäin käytännössä voida enää lisätä aravatuotantoa. Hitas-asuntojen myyntihinta taas ei näillä alueilla usein juurikaan poikkeaisi vapaarahoitteisen tuotannon hinnasta, ja siksi niillä ei ole välttämättä kysyntää. Kaupallisia rakennuttajia puolestaan ei alhaisen tuotto-odotuksen takia kiinnosta vapaarahoitteisen tuotannon tekeminen näille alueille. Tästä kaikesta seuraa, että ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto on se, että kaupunki ryhtyy itse tuottamaan näille alueille kohtuuhintaista vapaarahoitteista tuotantoa. Sekatalojen ja kuvatun kaltaisen vapaarahoitteisen tuotannon selvittäminen tulevat vääjäämättä uuden toimikunnan eteen. Kaupungin omaa asuntorakennuttajaa tarvitaan Kaikkiaan asuntotuotantotoimikunta istuu tärkeiden haasteiden äärellä. Olivat kulloinkin valittavat keinot mitkä tahansa, valtuuston viitoittama suunta on selvä: kaupungin omaa rakennuttamista tarvitaan kohtuuhintaisen ja laadukkaan asumisen mahdollistamiseksi sekä alueellisen eriarvoistumisen torjumiseksi. Helsingin tulee jatkossakin olla hyvä kaupunki asumiseen. Tuomas Rantanen asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtaja vuosina Asuntotuotantotoimisto Organisaatio Vuonna 2012 asuntotuotantotoimistossa toimi kaksi yksikköä, rakennuttamisyksikkö sekä hallinto- ja talousyksikkö. Näiden lisäksi organisaatioon kuului hankesuunnittelutiimi ja kehittämispäällikkö. Asuntotuotantotoimiston henkilöstömäärä oli vuoden lopussa yhteensä 63, josta vakinaisia 61 ja määräaikaisessa työsuhteessa kaksi työntekijää. Vuoden aikana asuntotuotantotoimistoon palkattiin kuusi uutta työntekijää vakituiseen työsuhteeseen sekä neljä määräaikaiseen työsuhteeseen. Yksi määräaikainen työsuhde vakinaistettiin. Eläkkeelle siirtyi kaksi henkilöä. Lähtövaihtuvuus muun työnantajan palvelukseen oli 5,97 %. Vakinaisen henkilöstön määrä on ollut kasvusuunnassa vuodesta Henkilöstön kokonaismäärä pysyi lähes ennallaan vuodesta Vuoden 2012 lopussa henkilöstön keski-ikä oli 48,3 vuotta (vuonna ,5). Henkilöstöstä oli naisia 42 prosenttia (vuonna %) ja miehiä 58 prosenttia (61 %). Vakinainen henkilöstö Asiantuntijaorganisaatiossa jatkuvaa kehittämistä Ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseksi henkilöstöä koulutettiin yhteensä 216,5 päivää (vuonna 2011 yhteensä 295,5 päivää) eli 3,4 päivää henkilöä kohden (vuonna ,8 päivää). Painopisteitä koulutuksessa olivat maalausalan koulutukset, aikataulu- ja laatukoulutukset sekä alan ajankohtaistilaisuudet. Uusien työntekijöiden rekrytoinnista johtuen perehdyttämisellä ja työssä oppimisella on ollut vuoden 2012 aikana merkittävä rooli osaamisen kehittämisessä. Yli 90 prosentilla ATT:n henkilöstöstä on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen tutkinto. Kehittäminen Kehittämispäällikkö Ifa Kytösaho Rakennuttamisyksikkö Laatupalkintokilpailusta uusia painotuksia kehittämiseen ATT osallistui kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailuun, josta saadut palautteet auttavat kehittämään toimintaa edelleen. Arviointi toteutettiin EFQM-kriteereitä hyväksi käyttäen. Samalla asuntotuotantotoimisto tuli arvioiduksi myös Laatukeskuksen arviointikriteerein ja sai kolmen tähden arvoisen Recognized for Excellence -tunnustuksen. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma jakoi tunnustuksen Suomen Laatukeskus ry:n järjestämässä juhlagaalassa Kalastajatorpalla. Laatupalkintokilpailun palautteen perusteella asuntotuotantotoimiston kehittämisalueiksi valittiin henkilöstönäkökulmaan kehityskeskustelukäytäntöjen ja perehdyttämisen systematisointi, asiakkuusnäkökulmaan palautteiden käsittelyn systematisointi, prosessinäkökulmaan vuosittaisen toiminnan sekä viestinnän suunnitelmallisuuden kehittäminen sekä strategisten kumppanuuksien kehittämiseen panostaminen. Toimitusjohtaja Rakennuttamisjohtaja Risto Mykkänen Peruskorjaus Uudisrakentaminen Työmaavalvonta Vastuukorjaukset Sisko Marjamaa Hankesuunnittelu Hankesuunnittelupäälikkö Seidi Kivisyrjä Hallinto- ja talousyksikkö Yksikönjohtaja Markku Nyyssölä Taloussuunnittelu ja -laskenta Laki- ja sopimusasiat Henkilöstöasiat Asuntojen myynti ja markkinointi Asiakaspalvelu Arjesta nousevia kehittämiskohteita edistettiin Elokuussa toimiston yhteisessä koulutus- ja virkistyspäivässä pohdittiin työpaikan pelisääntöjä ja virkistäydyttiin purjehtien Helsingin edustalla. Syyskuussa järjestettiin koko henkilöstölle kolme samansisältöistä valmennustilaisuutta kehityskeskustelujen käymisestä ATT: n kehityskeskustelukäytännön kehittämiseksi. Syksyn aikana ATT:n esimiehille järjestettiin esimiestapaamisia Oiva Akatemian asiantuntemusta hyödyntäen. Lisäksi esimiehet osallistuivat mm. erilaisiin kaupungin järjestämiin esimiesvalmennuksiin tai -tilaisuuksiin. Loppuvuodesta 2012 järjestettiin laatu- ja palautepäivä, jolla käsiteltiin ajankohtaisia aiheita koko henkilöstön kesken. Työhyvinvointipäivä pidettiin alkuvuodesta Vierumäen urheiluopistolla liikunnan ja virkistäytymisen merkeissä. Työhyvinvointikysely toteutettiin syksyllä Kyselyn tuloksia käsiteltiin yksiköittäin. ATT:n henkilökuntayhdistys AHKY toimi aktiivisesti ja järjesti runsaasti henkilöstön yhteistä vapaa-ajantoimintaa vuoden aikana. Asuntotuotantotoimisto purjehtimassa henkilöstön virkistyspäivänä brikantiini MaryAnnilla. Valokuva ATT 10 11

8 Asuntotuotantotoimiston tavoitteet Valtuusto asettaa asuntotuotantotoimistolle tavoitteet Asuntotuotantotoimiston tavoitteet määritellään valtuuston Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma 2012 Turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä hyväksymässä asuntopoliittisessa ohjelmassa. Vuoden 2012 Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja siihen liittyvän maan- huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperhei- tuotantoa on ohjannut kaksi ohjelmaa. käytön ohjelman visiona on toteuttaa Helsingistä hyvinvoivan ja den, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden 1. Laadukkaan asumisen Helsinki Maankäytön ja asumisen toteutusohjelma , hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Uusi Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma hyväksyttiin Laadukkaan asumisen Helsinki Laadukkaan asumisen Helsinki Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitteena on tarjota asukkailleen laa- kasvavan metropolin ydin, joka tarjoaa asukkailleen laadukasta asumista viihtyisässä urbaanissa ympäristössä. Kaupunginosista muodostuu kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti vetovoimainen Helsinki, jossa asuminen, arjen palvelut ja työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Asuinalueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon keskeisiä periaatteita ovat sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Helsinki on edelläkävijä kestävän kaupunkikehityksen edistämisessä. asumismahdollisuuksiin ja maahanmuuttajataustaisen väestön sekä pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Määrälliset tavoitteet Asuntotuotantotoimiston määrälliset tavoitteet ovat molempien ohjelmien mukaan 1500 asunnon rakentaminen. MA-ohjelma kuva: Arno de la Chapelle dukkaita, eri elämäntilanteisiin soveltuvia asuntoja terveellisessä, turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä. Kaupungin tulee olla seudullisesti ja kansainvälisesti houkutteleva asuinpaikka. Ohjelman asunto- ja maapoliittisina päämäärinä ovat: lisätä monipuolista asuntotarjontaa, parantaa asumisoloja ja tasapainottaa asuntomarkkinoiden toimintaa ottaa huomioon erilaiset väestöryhmät ja elämäntilanteet entistä paremmin asuntotuotannossa, rahoitus- ja hallintamuototavoitteista päätettäessä ja rahoitusmallien kehittämisessä, seurata asuntotuotannon ja peruskorjausten toteutumisessa erityisesti perheasuntojen saatavuutta kysyntää vastaavasti kaikissa rahoitus- ja hallintamuodoissa ja noudattaa yhteisesti sovittuja seudullisen yhteisvastuullisen asuntopolitiikan tavoitteita turvata työvoiman saatavuus ja tukea täten elinkeinotoiminnan edellytyksiä rakentaa uudet asuinalueet vetovoimaisiksi ja omaleimaisiksi, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla ja huolehtia asuntotuotannon vaatimista toteutusedellytyksistä kaavoituksessa, perusinvestointien rahoituksessa, joukkoliikenneinvestoinneissa ja tontinluovutuksessa vahvistaa vanhojen asuinalueiden elinvoimaisuutta sekä ylläpitää ja parantaa olemassa olevaa asuntokantaa kestävän kehityksen mukaisesti osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan eheyttämällä yhdyskuntarakennetta sekä huolehtimalla asuntorakentamisen ja perusparantamisen energiatehokkuudesta Ohjelman päämäärät ovat: Maankäytön periaatteena on tiivis joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne. Asuntorakentamisen edellytykset taataan aktiivisen maa- ja tonttipolitiikan avulla ja huolehtimalla asuntotuotannon edellyttämän kaavavarannon riittävyydestä. Asuntotuotannolla vastataan kaupungin kasvun tarpeisiin ja tuotannon tavoitetaso pidetään korkeana. Asuntotuotannossa varmistetaan monipuolinen hallinta- ja rahoitusmuotojakauma sekä tarvetta ja kysyntää vastaava asuntojen kokojakauma. Asuinalueiden eriytymistä ehkäistään poikkihallinnollisin toimin. Erilaiset kaupunginosat kehittyvät houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Uudisrakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota jalankulkuun ja ympäristön kaupunkimaisuuteen. Huolehditaan asuntokannan kunnosta ja edistetään energiatehokkuutta asuntorakentamisessa sekä olemassa olevassa asuntokannassa. Asuntorakentamista kehitetään tukemalla erilaisten talotyyppien rakentamista, toteuttamista, omatoimista rakennuttamista sekä erilaisten asumiskonseptien toteuttamista. Parannetaan asuntojen soveltuvuutta elinkaariasumiseen sekä edistetään hissien rakentamista vanhaan asuntokantaan. Meluntorjuntaan kiinnitetään huomiota kaupungin omin toimin ja vaikutetaan valtioon meluesteiden toteuttamiseksi. Asuntotuotantotoimiston tavoitteena on rakentaa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa edellytetty määrä asuntoja niin, että ne ovat laadultaan korkeatasoisia sekä hankinta- ja elinkaarikustannuksiltaan edullisia. AM-ohjelma 2012 Kaupungin omalla asuntotuotannolla edistetään kohtuuhintaista ja laadukasta asuntorakentamista Helsingissä. Vapaarahoitteisia asuntoja rakennetaan vain alueiden tasapainoisen asuntorakenteen varmistamiseksi sekä mahdollisen sekarakentamisen yhteydessä. Kaupungin omalle tuotannolle asetetut keskimääräiset määrälliset tavoitteet vuosittain ovat molemmissa ohjelmissa samat: Valtion tuella rakennettavat vuokra-asunnot 50 % 750 asuntoa Sääntelemättömät omistusasunnot korkeintaan 10 % 600 asuntoa Hitas-omistusasunnot, asumisoikeusasunnot, vapaarahoitteiset vuokraasunnot ja osaomistusasunnot 40 % 600 asuntoa Talousarviotavoitteet Asuntotuotantotoimisto on Helsingin kaupungin talousarviossa sitoutunut rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa MA-ohjelman mukaisen määrän kaupungin omaa asuntotuotantoa. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa vuoden 2012 talousarviossa asuntotuotantotoimiston uudistuotantoa koskevat sitovat tavoitteet on päätetty seuraavasti: asuntotuotantotoimisto sitoutuu rakennuttamaan asuntotuotantotoimikunnalle varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puitteissa Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman mukaisen kaupungin oman asuntotuotannon, jonka määrä vuonna 2012 on 921 asuntoa. Asuntotuotantotoimikunnalle esitetään vuosittainen tuotantoohjelma hyväksyttäväksi. Toimikunnan hyväksymässä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2012 oli yhteensä 858 asuntoa. Ara-vuokra-asuntoja tavoitteeseen sisältyi 209 ja asumisoikeusasuntoja 256. Ohjelman tavoitteesta jäätiin jonkin verran, koska vuonna 2012 tehtiin rakennuttamispäätökset vain 779 asunnon tuotannosta. Korjausrakentamisen määrällistä tavoitetta ei ole asetettu MA-ohjelmassa. Vuosittaiset tuotanto-ohjelmat sisältävät ne kohteet, joiden hankesuunnitelma on hyväksytty ja joiden rakennuttamisesta on tehty sopimus tilaajan kanssa. Hyväksytyssä tuotanto-ohjelmassa vuodelle 2012 oli korjauskohteet, jotka käsittivät 536 asuntoa. Vuonna 2012 tehtiin käynnistämispäätökset yhteensä 420 asunnon peruskorjauksesta

9 Ympäristöraportti Citytalo - kuva: Pertti Nisonen Asuntotuotantotoimisto seuraa hankkeiden ET-luvun toteutumista valmistumisen jälkeen takuuaikana. Graafissa on esitetty hankkeiden toteutuneet ET-luokitukset valmistumisvuoden mukaan. Hallintokunnat laativat kaupungin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaan ympäristöraportin. Ympäristöraporttiin lasketaan mukaan myös rahamääräinen osuus. Asuntotuotantotoimiston ympäristömenot ja -tulot muodostuvat rakennushankkeisiin liittyvistä kustannuksista ja mahdollisista tuotoista sekä varsinaisen toimistotilan aiheuttamista ympäristömenoista. Asuntotuotantotoimiston ympäristöpolitiikka sisältää seuraavat ympäristöpäämäärät: haitallisten ympäristöpäästöjen vähentäminen, energiankulutuksen vähentäminen ja mahdollisimman tehokas käyttö pitkäikäiset rakennukset ja kestävät rakenteet rakennusosien tarkoituksenmukaiset käyttöiät rakennusten sisäilmaston laadun parantaminen rakennusjätteiden kierrätyksen lisääminen kestävän yhdyskuntarakenteen tukeminen asuntorakentamisen keinoin vedenkulutuksen vähentäminen toimiston toiminnan haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen Ympäristöpolitiikka on hyväksytty toimikunnassa vuonna Asuntotuotantotoimisto toteuttaa ympäristöjohtamista rakennuttamalla energiatehokkaita rakennuksia sekä selvittämällä peruskorjausten yhteydessä energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet. Toimiston rakennuttamille hankkeille asetetaan energiatehokkuustavoitteet. Hankkeiden energiatehokkuuden toteutuminen tarkastetaan takuuaikana. Toimiston hankkeiden energiatehokkuus on parantunut suunnitelmallisesti. Ympäristöjärjestelmä on osa ATT:n laatujärjestelmää. Toimiston rakennuttamista koskeva energiatehokkuusohje on hyväksytty asuntotuotantotoimikunnassa vuonna Ympäristöjohtamista kehitetään osana rakennuttamisen yleistä kehittämistä. Toimiston kehittämispäällikkö osallistuu Helsingin kaupungin energiansäästöneuvottelukunnan toimintaan, jonka johdolla kehitetään koko kaupungin energiatehokkuuden kehittämistä ja seurantaa. Energiansäästöön tähtäävää yhteistyötä tehdään kaupungin kiinteistöyhtiöiden kanssa. Asuntotuotantotoimiston rakennuttamissa hankkeissa käytetään M1-luokan materiaaleja ja hyvän hyötysuhteen omaavia laitteita. Sähköenergian käyttöä suoraan lämmitykseen vältetään. Toimiston rakennuttamissa hankkeissa laitteiden ja koneiden valintakriteerinä on energiatehokkuus. Henkilökuntaa kannustetaan liikkumaan työasioissa julkisilla kulkuneuvoilla. Tarvittaessa työssä liikkumiseen käytetään työnantajan matkakortteja. Toimintavuoden aikana tehtiin City Car Clubin kanssa sopimus, jonka mukaan henkilöstö saa käyttää työn aikaiseen liikkumiseen yhteiskäyttöautoja. Toimistolla käytetään mahdollisuuksien mukaan kierrätyskalusteita. Vuoden 2012 keskeiset kehittämistoimet Toimintavuoden aikana asuntotuotantotoimisto otti aktiivisesti osaa ympäristöministeriön uusien korjausrakentamista koskevien energiatehokkuusmääräysten kehitystyöhön. Toimiston henkilöstöä osallistui YM:n järjestämiin työryhmiin sekä keskustelutilaisuuksiin valmistelun aikana. Uusien E-luvun laskentamenettelyjen opettelemiseksi asuntotuotantotoimisto on hankkinut E-luvun laskentatyökaluun käyttöoikeudet sekä ATT:n henkilöstölle että ATT:n suunnittelukonsulteille. Työkalun avulla E-luvun laskenta ja sen mukaisten tavoitteiden seuranta otetaan suunnitteluprosessin osaksi. Asuntotuotantotoimisto on osallistunut toimintavuoden aikana Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön -ohjelman sekä Helsingin pysäköintipolitiikan valmisteluun. Asuntotuotantotoimisto osallistuu vuosina toteutettavaan Culminatumin koordinoimaan Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkostohankkeeseen (KESTI). Hankkeessa tunnistetaan viisi parhaiten onnistunutta ekotehokasta ja vähähiilistä alueraken- tamiskohdetta Itämeren alueella sekä tehdään niihin kumppanianalyysimatkat. Hankkeen myötä kaupunkien aluerakentaminen kehittyy ja Itämeren alueelle syntyy ylikansallinen verkosto. KESTI-hankkeessa luodaan ja jaetaan aluerakentamisosaamista ja vuorovaikutusta Itämeren alueen toimijoiden kesken. Hankkeen kotimaiseen verkostoon kuuluvien kaupunkien Helsingin, Porvoon, Turun ja Vantaan tunnistamat haasteet ja tarpeet kohdistuvat erityisesti asumisen ja rakentamisen laatuun sekä organisointiin, asukkaiden osallistumiseen, käyttäjälähtöisyyteen, älykkäisiin sähköverkkoihin, älykkääseen julkiseen liikenteeseen, tilankäytön tehostamiseen, puurakentamiseen, yhteisölliseen energiatehokkuuteen, esteettömyyteen ja kestävään kehitykseen. Ympäristötilinpäätös Asuntotuotantotoimiston autotonta elämäntapaa tukevista hankkeista valmistui Kalasatamaan Heka Vallila Antareksenkatu 3. Samaan kortteliin on rakenteilla Asunto Oy Helsingin Studio, joka sekin on pysäköintipaikaton. Jätkäsaareen on suunnitteilla omistuskohteita, joissa asiakas voi valita samanlaisista asunnoista joko pysäköintipaikallisen tai -paikattoman. Kalasatamaan valmistui kaksi kohdetta, joissa aurinkopaneeleiden energialla on tavoitteena täyttää ilmanvaihtokoneiden kevään ja syksyn energiantarve. Vallilaan on suunnitteilla kohde, jossa hyödynnetään aurinkokeräimien energiaa käyttöveden lämmittämisessä Eri rakennushankkeet Uusiutuva energia 310 Peruskorjausten energiatehokkuus * Ympäristöprojektien kehittämismenot Henkilöstömenot (työryhmät, projektit, ym.) Toimistotilat (Junalijankuja 3) Lämmitys MWh Sähkö kwh Käyttövesi m /783** * Uudistuotannon energiatehokkuuden parantamisen kustannuksia ei ole otettu huomioon, koska nykyisenä perustasona pidetään ET-luvultaan A-luokan rakennuksia. ** Vuoden 2012 sähkönkulutuksessa on eritelty ATT:n tilojen sähkönkulutus (783 kwh) palvelutalon tilojen kulutuksesta ( 2031 kwh) 14 15

10 Kohde-esittelyt kuva: Pertti Nisonen City-talo A21 A22 A23 P A Kalasataman ensimmäiset asukkaat muuttivat syyskuun 2012 lisella tavalla. Asunnoille ominaista on tilojen soljuvuus, joka kattokerrokseen. Niihin liittyvät suuret kattoterassit ja viherkatot, A20 A24 alussa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin Antareksenkadul- saadaan aikaan muun muassa lasisilla parvekepariovilla tilaan joissa on sekä ruukkupuutarhamaisia osia että maksaruohokat- A19 le. City-talon asunnoille oli runsaasti kysyntää: hakijoita oli noin tulvii valoa ja avaruutta. toa. Asuntosaunoja ei City-talossa ole. A18 Irt var Uusi vaihtoehto herätti siis selvästi kiinnostusta. Asuinhuoneissa on kiintokaapistojen sijaan vaatehuoneita Tulevaisuudessa palvelut ovat City-talon lähellä: päiväkoti ja Irt var. Yhteensä 63 asunnon kohde sijaitsee autopaikattomassa tavallista enemmän. Tällä on tavoiteltu monipuolisemmin ka- koulu viereisessä korttelissa, kauppakeskus ja terveysasema 400 YHTEISTERASSI korttelissa Antareksenkadulla. Korttelin asunnoille ei rakennettu lustettavia asuinhuoneita. Kiintokalusteiden puuttuminen antaa metrin päässä. Ensiavuksi Sörnäistenniemelle asettuu lähikauppa lainkaan autopaikkoja. Kokeilu on ensimmäinen Suomessa. mahdollisuuden sisustaa asunnot persoonallisesti: mummun keväällä 2013 Junonkadulle, Leonkadun ja Antareksenkadun Autojen pysäköintiin tarkoitettujen tilojen sijaan on korttelin vanha piironki löytää paikkansa helposti näissä asunnoissa. väliseen kortteliin. polkupyörien säilytys- ja huoltotilojen suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitetty erityistä huomiota. Kullekin asunnolle on nimetty omat, huoneistonumerolla merkityt pyörien säilytyspaikat. Aikuistuvien lasten tai isovanhempien kausiasumista helpottavat monenlaiset, myös kustannuksia säästävät ratkaisut. Sukupolviasumista helpottaa asuinhuoneiden toteuttaminen B56 Irt var. B50 Polkupyörien säilytystiloihin on käynti suoraan porrashuoneista sekä yhteys ulos. Myös mopojen huoltoverstas pesupaikkoineen löytyy. Lisäksi yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja tulee sijoittumaan korttelin lähelle. Jos vuokratalo olisi rakennettu tavanomaisia autopaikoitusnormeja noudattaen, kohteen asukkaille olisi pitänyt rakentaa 70 autopaikkaa pihakannen alle. Kohteen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto HMV Oy ja urakoinut neutraaleina. Sen sijaan, että asunto muodostuisi olohuoneesta ja pienistä makuuhuoneista, asuinhuoneet voidaan toteuttaa kooltaan tasa-arvoisina tiloina, joilla on yhteiset keittiö- ja kylpyhuonetilat. City-talon yleisin asuntotyyppi on kaksio. Erityisesti kaksioihin on pyritty suunnittelemaan neutraalihuoneita perinteisen olohuoneen ja makuuhuoneen sijaan. Autopaikkojen sijaan kohteessa on panostettu yhteisölliseen Antareksenkadun City-talo 63 kaupungin vuokra-asuntoa 1h+kk 5h+k (39 m² 94 m²) B55 B54 B53 B B52 B51 Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy. City-talon keskeinen tavoite on ollut toteuttaa erityyppisiä asuntoja monenlaisille asukkaille ja perhekokoonpanoille: sinkuille, pariskunnille, pienperheille ja uusperheille. City-talon asumisviihtyvyyteen. Kokonainen taloyhtiö on perusyksikkönä usein liian iso, jotta ihmiset tutustuisivat luontevasti naapureihinsa. Porras- tai kerroskohtaisesti käytettävät yhteiset tilat voivat lisätä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kontrollia tarjotessaan omistaja Helsingin kaupungin asunnot Oy, isännöintiä ja huoltoa hoitaa Heka-Vallila Oy valmistumisajankohta: elokuussa m 4. kerros 1:500 asuntojen suunnittelussa ja pohjaratkaisuissa on otettu huomioon asukkaiden mahdollisesti muuttuvat asumistarpeet, kuten arkisia kohtaamisen paikkoja. Kerroksessa on varastotilaa, ja porrashuoneet ovat väljät ja valoisat. Porrashuoneeseen valoa suunnittelu: Arkkitehtitoimisto HMV Oy esimerkiksi uusioperheiden vuoroviikoin vaihtuva tilantarve. Asunnot on suunniteltu käyttäen apuna pientiloja, kuten alkoveja, jotka voivat palvella esimerkiksi nukkumapaikkana, työskentelytiloina, vuoroviikkoina tai viikonloppuna asuvien tuo kattoikkuna. Laadukkaat yhteistilat innostavat sosiaaliseen kanssakäymiseen; kaikkea tilaa ei tarvitse olla omassa asunnossa, vaan asumisen käsitettä voi laajentaa yhteistiloihin. Kerroskohtaiset yhteisparvekkeet tukevat asukkaiden yhteisöllisyyttä. pääurakoitsija: Uudenmaan mestarirakentajat Oy rakennuttaja: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT lasten omina paikkoina sopukoina. Niiden avulla asunnon Arkkitehtonisesti ne yhdistävät kahta rakennusmassaa. Taloyh- saa muokattua omien tarpeiden mukaiseksi omalla persoonal- tiön yhteinen oleskelutila ja viihtyisät yhteissaunat sijoittuvat pihajulkisivu 1:

11 kuva: Arno de la Chapelle Palkittu asuntokohde valmistui Arabianrantaan Antareksenkadun Citytalo kuvat: Pertti Nisonen Vuodenvaihteessa Arabianrantaan valmistui 122 Testauksin varmistuttiin menetelmän käyttökelpoisuudesta, uutta asuntoa sisältävä Flooranaukion hankekokonaisuus. Kohteessa on 74 kaupungin vuokra-asuntoa ja 48 vapaarahoitteista Urakkakilpailujen jälkeen Parman tehdas toteutti poikkeuksel- ja lopulta hanke käynnistettiin alkuperäisen idean mukaisesti. Hitas-omistusasuntoa. Yhtiöt muodostavat yhden kokonaisuuden reunustaen kolmelta sivulta yhteistä piha-aluetta. jokainen keramiikkapalanen on ladottu yksitellen ja kiinnitetty lisen hienot, kaarevat valkobetoniset julkisivuelementit, joihin Flooranaukion asuinkerrostalon suunnittelu alkoi vuonna muotin pohjaan käsin ennen valamista Arabianrannan Posliinikadulle järjestetyllä suunnittelukilpailulla. Jo silloin Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n kaavassa, kertoo arkkitehti ja kohteen pääsuunnittelija Mikko Halusimme kokeilla ornamentiikkaa todella suuressa mitta- ehdotus kiinnitti huomiota pehmeästi kaartuvine seinineen, jotka Heikkinen. esitettiin kuvioitavan jätekeramiikalla. Julkisivujen suurikokoinen kukkakuvio oli jäljennetty vanhan Arabian fajanssiruukun miuksia aaltoilevien parveke-elementtien kustannustehokkaassa Arkkitehdin mukaan hanke kehitti betoniteollisuuden val- koristekuviosta. toteuttamisessa sekä keramiikan hyödyntämisessä betonielementtiseinissä. Posliinikadulle valittiin kuitenkin toinen ehdotus ja Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy:n ehdotukselle alettiin Flooranaukion asuinkerrostalo on saanut useita palkintoja etsiä uutta tonttia. Sellainen löytyi Arabianrannan eteläosasta. ja tunnustuksia. Se on voittanut Vuoden betonirakenne 2011 Arkkitehdin aloitteesta Iittala ja Parma Oy testasivat posliiniastioiden soveltuvuutta betonielementtien koristamiseen. Elementtejä nuksella ja lisäksi se palkittiin kansainvälisessä European Concrete -kilpailun, palkittu Kehittyvä kerrostalo -ohjelman Oivallus-tun- ja kustannustehokasta valmistusmenetelmää testattiin useiden Award kilpailussa. Flooranaukio valittiin mukaan Suomen kuukausien ajan yhteistyössä tutkimuslaitos Contestan kanssa. arkkitehtuuria 2010/2011 näyttelyyn ja julkaisuun.

12 SP 1.3/ SP KRS talo 1, julkisivu kaakkoon 1: kuvat: Arno de la Chapelle AUTOHALLI Helsingin Asumisoikeus Oy Omenapuisto E O IN ST LS UI 0 HE AP099 EN, 0 M U5 O KAT SOÄEN HANAM M O KI talo 3, julkisivu länteen 1: RR KE S O Alueen kokonaismiljöö on miellyttävä ja vehreä. Yhteispihat ovat toimivat ja viihtyisät, ja pihamiljöötä värittävät huoneista sisäpihoille avautuvien parvekkeiden eriväriset parvekelasit. Mustaksi maalatut parvekejulkisivujen puupilarit ovat näyttävät. Kaiken kaikkiaan 6180 k-m² kokoisessa kohteessa on asuntoja 76 kpl. Asuntojen keskipinta-ala on 70,8 m². Asuntopohjat ovat sopusuhtaisia ja huolellisesti suunniteltuja. Asuntojen väljyyttä ja avaruutta täydentävät suuret puiset parvekkeet, joiden eriväriset sävylasit elävöittävät pihajulkisivuja. Yhtiössä on talopesula ja hyvät säilytystilat ulkoiluvälineille. Toisessa kerrostalopihassa sijaitseva yhteistila luo mahdollisuuden hyvin monipuoliseen yhteistoimintaan. Se on miellyttävä ja kutsuva lankkulattioineen ja pulpettikattoineen. Sisätilan akustoivaan sementti-puulastulevykattoon upotetut valaisimet luovat tilaan hauskan valoraitaefektin. Autopaikat (64 kpl) on sijoitettu kerrostalojen alla olevaan puolilämpimään autohalliin. Asunnot ja autohalli ovat sprinklatut. talo 1, julkisivu lounaaseen 1:400 P Omenamäen puukerrostalojen aluetta täydentävät Vuosaaressa Omenamäenkatu 5:ssä sijaitsevan Haso Omenapuiston syksyllä 2012 valmistuneet rakennukset. Kohteen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen. Rakennesuunnittelijana toimi Finnmap Consulting Oy. Kaksi L-muotoista pulpettikattoista 3-4 kerroksista lamellitaloa sekä paritalo ja pieni kerhorakennus on sijoitettu tiiviille tontille siten, että länteen avautuva piha-alue on jäänyt mahdollisimman väljäksi. Viereisistä puukerrostaloista poiketen kantavat rakenteet ovat betonia. Asemakaavassa oli määrätty myös rakenteet puusta, mutta kaavapoikkeamalla rakenne vaihtui betoniksi. Puu on muutoin esillä rakennusten ulkoisessa ilmeessä ja sisustuksessa. Puujulkisivut ja -parvekkeet muodostavatkin yhtenäisen kokonaisuuden aikaisempien rakennusten kanssa. Asunnoissa on käytetty tavallista enemmän puupintoja mm. ovissa, ikkunoissa, lattioissa sekä eteisen kuultosävytetyssä vanerialakatossa PE 5 RU UU ST 10 UN SU AN IL UT EL m 15 TT NI ES TE N EE.P 11 A ÄT ID N ÄÄ ET 2.2 IK O EU S RA KE NN talo 4, julkisivu kaakkoon 1:400 US KA AI KS TO UU M 20 IIN IS pohjapiirros 1: IIN

13 Jaettu 1. palkinto: Frank&Beans työryhmä Johanna Ojanlatva, Veikko Ojanlatva, Ulla Seppä, Tuukka Vuori, Annika Väisänen Jaettu 1. palkinto: NX10 työryhmä Anna Brunow, Anni Vanha-Patokoski, Hanna Myöhänen, Jenni Leinonen, Anne Lehtinen Kunniamaininta: Gunilla työryhmä Selina Anttinen, Vesa Oiva, Riku Rönkä, Kaisa Llintula, Jussi Kalliopuska, Lauri Virkola, Tomi Itäniemi, Teemu Halme, Malin Blomqvist Suunnittelu- ja tarjouskilpailut: Kruunuvuorenrannan Gunillankallio Kruunuvuorenselän itärannalle, vastapäätä kantakaupunkia on suunnitteilla uusi kaupunginosa, Kruunuvuorenranta. Kruunuvuorenrannan Gunillankallion alueelle järjestettiin arkkitehtikilpailu uusien asuintalojen suunnittelemiseksi. Kilpailusta löydettiin kaksi voittajaehdotusta, ja yksi ehdotus ansaitsi kunniamaininnan. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston järjestämällä arkkitehtikilpailulla etsittiin korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja asumisoikeusasuntojen ja hitas-asuntojen rakentamiseksi. Samalla etsittiin suunnittelijaa myös kilpailutonttien viereiselle vuokratalotontille. Kilpailutontit sijaitsevat alueen pääkadun Koirasaarentien eteläpuolella upeassa kallioisessa rinnemaastossa. Alueella on hyvä maapohja. Koirasaarentiestä tulee leveä väylä, jonka keskellä kulkevat raitiovaunut. Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välille on kaavailtu myös siltayhteyttä. Kruunuvuorenrantaan tuodaan kansainvälisellä suunnittelukilpailulla valotaidetta. Kilpailukortteleihin 49046/1 ja 2 rakennetaan yhteensä 5 asuinkerrostaloa, joihin sijoittuu yhteensä noin 170 asuntoa. Lisäksi kilpailutonttien viereiselle vuokratalotontille sijoittuu noin 60 asuntoa. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on vuonna Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, Playa Arkkitehdit Oy, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy. Palkintolautakunta muodostui kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä rakennuttajana toimivan ATT:n edustajista. Kilpailijoiden valitsemana palkintolautakunnan jäsenenä toimi arkkitehti, professori Ilmari Lahdelma. Palkintolautakunta päätti jakaa ensimmäisen palkinnon ehdotusten NX10 ja Frank&Beans kesken. Nämä kaksi ehdotusta arvioitiin parhaiten yhdistelmänä toteuttavan tonttien kahta erilaista rakennustyyppiä. NX10 toi lamellitaloon hyvin asuttavan idean H-mallisesta asuntopohjasta ja Frank&Beans taas kauniisti kalliorinteeseen istuvan uudentyyppisen pistetalon. Kunniamaininnan saanutta ehdotusta Gunilla kiiteltiin omintakeisesta, jopa vauhdikkaasta julkisivuarkkitehtuuristaan sekä oivaltavasta lamellirungon muotoilusta. Palkintolautakunta suositteli ehdotusten NX10 ja Frank&Beans ottamista jatkosuunnittelun pohjaksi kilpailutonteilla. NX10 ehdotuksen tekijäksi paljastui Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy ja ehdotuksen Frank&Beans tekijäksi Playa Arkkitehdit Oy. Kunniamaininnan saaneen ehdotuksen Gunilla tekijä on Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, jota esitettiin suunnittelijaksi kilpailutonttien viereiselle vuokratalotontille / 8 SUTA-KILPAILU KRUUNUVUORENRANTA GUNILLANKALLIO TONTIT 49046/1 JA 2

14 Uudisrakentaminen Rakennuttaminen Yleistä Asuntotuotantotoimiston rakennuttamista leimasi toimintavuoden aikana erityisesti ara-tuotantoon varattujen rakentamiskelpoisten tonttien puute. Lisäksi rakennusurakoitsijoiden kiinnostus kilpailu-urakointiin oli vähäistä aina vuoden loppupuolelle asti. Loppuvuodesta tarjoushalukkuus kuitenkin lisääntyi. Asuntotuotantotoimisto mittaa asiakastyytyväisyyttä asunnon ostajille ja kiinteistöyhtiöille suunnatuilla kyselyillä. Vuodesta toiseen toimisto saa kiitosta yhtenä tärkeimpänä asunnon valintakriteerinä pidetystä asuntojen hinta-laatusuhteesta. Kyselyiden tulosten perusteella määritellään kulloinkin tarpeelliset rakennuttamisprosessin kehittämiskohteet. Urakoitsijapalaute kertoi vahvuuksista myös kehitysehdotuksia saatiin Asuntotuotantotoimisto toteutti kesällä 2012 urakoitsijoiden haastattelukierroksen, jonka avulla pyrittiin selvittämään, mitkä asiat vaikuttavat urakoitsijoiden yhteistyö- ja tarjoushalukkuuteen. Palautteen perusteella asuntotuotantotoimisto kehittää toimintaansa, jotta toimisto olisi entistä haluttavampi yhteistyökumppani. Projektin aikana haastateltiin 15 urakoitsijaa. Vastaajat pitivät asuntotuotantotoimiston yhteistyökumppanuutta merkityksellisenä muun muassa suhdanteiden tasoittamisessa, oman tuotannon täydentämisessä sekä resurssien käytön optimoinnissa. Urakoitsijat haluavat ammattitaitoisen tilaajan, jonka järjestämissä kilpailuissa urakoitsijat voivat kilpailla oikeassa seurassa. Tarjoajat haluavat olla varmoja, että kilpailu toteutetaan hankintasäädösten mukaisesti ja että harmaan talouden yritykset eivät voi kilpailla toimiston toimeksiannoista. Kyselyn perusteella tarjoushalukkuuteen vaikuttavat myös yhteistyöstä saadut aiemmat kokemukset, projektihenkilöstön yhteistyökyky, käytettävien suunnittelijoiden ammattitaito, suunnitelmien tuotantoystävällisyys ja ratkaisujen riskitekijät sekä kohteen ajoitus. Asuntotuotantotoimiston vahvuuksina tulivat esille muun muassa ajantasaiset suunnitteluasiakirjat, ammattitaitoinen projektihenkilöstö, tilaajan vaativuus työsuorituksen virheettömyydestä, yhteistyön laatu työmaalla ja riittävä toteutusaikataulu. Kehitysehdotuksista yhteenvetona voi todeta, että urakoitsijat odottavat asuntotuotantotoimiston hoitavan asiat liikeyritysmäisesti. Yksi haastattelun keskeisistä tuloksista oli se, että osa asuntotuotantotoimistoon liittyvistä mielikuvista perustui kaukaisen menneisyyden kokemuksiin. Tällöin vastaajan käsitys asuntotuotantotoimiston toimintatavoista ei vastaa nykytodellisuutta. Virheellinen käsitys on voinut säilyä tilanteessa, jossa yhteistoimintaa asuntotuotantotoimiston ja urakoitsijan kesken ei ole ollut pitkään aikaan. Väärien mielikuvien korjaamisesi asuntotuotantotoimisto on käynnistänyt urakoitsijayhteistyön, jossa asuntotuotantotoimiston menettelytavat ja niiden tarkoitus käydään työmaalla läpi urakan alkuvaiheessa. Näissä työpalavereissa käydään läpi mm. harmaan talouden torjuntatoimet, työturvallisuus, laadunvarmistus sekä lisä- ja muutostyöprosessi. Osaavat tekijät voivat saada kilpailuetua lisätakuilla Asuntotuotantotoimiston urakkakilpailuissa urakoitsijat voivat saada kilpailuetua antamalla kahta vuotta pidempiä vakuudettomia takuita rakenteista. Vaikka teknisesti oikein rakennettu rakenne on tärkein tavoite, myös urakoitsijan työstään antamilla takuilla on merkitystä hankinnan kokonaistaloudellisen valinnan perusteena. Tarjouksen vertailuperusteet on mainittu kohteen urakkaohjelmassa. Tarjouksen tekijä voi harkita vapaasti, pitäytyykö tarjouksessaan kahden vuoden takuuseen, luovuttaako rakennuttajalle aliurakoitsijan tai tavarantoimittajan kahta vuotta pidemmät takuut vai antaako itse urakkaohjelman mukaiset 5 10 mittaiset takuut rakennuttajalle. Perinteisesti kattojen vesieristyksille on saatu 10 vuoden takuusitoumuksia. Asuntotuotantotoimiston urakkakilpailuissa urakoitsijalla on mahdollisuus antaa kahta vuotta pidempiä takuita mm. vesikattojen vedenpitävyydelle, rakenteiden vesieristyksille ja julkisivun pinnoitteille. Työ tulee joka tapauksessa tehdä sopimuksen mukaisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen, joten kahta vuotta pidempienkään takuiden antaminen työlle ei lisää urakoitsijan riskiä. Johdon katselmukset osana laadunvarmistusta Asuntotuotantotoimiston käytännön mukaan työmaiden laatusuunnitelma ja aikataulu tarkastetaan ennen urakkasopimusten allekirjoitusta. Ennakkosuunnittelu varmistaa työn laadun. Tärkeä osa kohteen suunnittelutehtävää on työturvallisuuden ja laadunvarmistuksen suunnittelu. Vastaanottovaiheessa pidettävät johdon katselmukset ovat osa laadunvarmistuksen auditointijärjestelmää. Vuoden 2012 aikana auditoitiin 20 valmistumisvaiheen hanketta. Katselmoiduista kohteista 85 prosenttia sai arvosanan hyvä tai kiitettävä. Asuntojen ja yhteistilojen rakentaminen täysin valmiiksi tulee edullisemmaksi asuntojen ollessa tyhjillään. Toimintatapa, jossa vastaanottotarkastuksessa ryhdytään miettimään ajankohtia, joihin mennessä kohde saadaan valmiiksi, on jäänne ajalta, jolloin loppukäyttäjää ei osattu vielä riittävästi arvostaa. Laadunvarmistuksen ja dokumentoinnin tärkeyttä on jatkuvasti korostettava, jotta vastaanottovaiheessa voidaan olla varmoja, että asunnot täyttävät turvallisuuden ja terveellisyyden vaatimukset. ATT:n työmaat palkintosijoille rakennustyömaiden siisteyskilpailussa Asuntotuotantotoimiston vaatimukset työmaiden laadusta ja turvallisuudesta sekä työmaahenkilöstön tinkimätön asenne laadun puolesta toivat menestystä rakennustyömaiden siisteyskilpailussa. Asunto Oy Helsingin Saukonkanavan ja Heka Kantakaupunki Länsisatamankatu 23:n työmaa palkittiin Jätkäsaaren vuoden parhaana työmaana. Arvioinnissa korostettiin työmaan turvallisuutta, siisteyttä ja toimivuutta. Työmaa on esimerkillisesti aidattu ja erottuu siististi ja selkeästi kaupunkikuvasta. Kunniakirjan kilpailussa sai myös asuntotuotantotoimiston työmaa Heka Kantakaupunki Kap Hornin katu 3. Uudisrakentamisen määrä Toimintavuoden aikana käynnistettiin 779 asunnon rakennuttaminen yhteensä 19:ssa eri kohteessa. Hallintamuodoittain tuotanto jakaantui siten, että vuokra-asuntoja käynnistettiin 162, asumisoikeusasuntoja 252, hitas-omistusasuntoja 326 ja sääntelemättömiä omistusasuntoja 39. Vuoden 2012 aikana valmistui neljätoista kohdetta, yhteensä 787 asuntoa. Valmistunut tuotanto jakautui hallintamuodoittain siten, että vuokra-asuntoja valmistui 345, asumisoikeusasuntoja 298 ja hitas-omistusasuntoja 144. AM-ohjelmassa tavoitteeksi asetetusta tuotantomäärätavoitteesta saavutettiin vain 52 prosenttia, koska tuotantoon ei ole varattu tarpeellista määrää rakentamiskelpoisia tontteja. Urakoitsijavalinnat Urakoitsijavalinnassa käytettiin hankintalain tarkoittamaa rajoitettua menettelyä. Rajoitetussa menettelyssä urakoitsijaehdokkaat ilmoittavat halukkuutensa urakkaan osallistumisesta. Ilmoittautuneista urakoitsijaehdokkaista tarjoajiksi valitaan ne urakoitsijat, jotka täyttävät työ- ja elinkeinoministeriön HILMAilmoituksessa ilmoitetut kriteerit. Vuoden 2012 aikana urakoitsijan hyväksyttäväksi vuosiliikevaihtovaatimukseksi asetettiin ko. urakan suuruinen liikevaihto kahdelta edeltävältä vuodelta. Rajoitetussa menettelyssä urakkatarjouspyynnöt lähetetään ilmoittautuneista urakoitsijoista vain niille, joilla katsotaan olevan taloudelliset ja tekniset edellytykset urakan suorittamiseksi. Vuoden aikana tehtiin päätös yhdestä neuvottelu-urakasta ja järjestettiin uudisrakennuskohteista 13 urakkakilpailua. Uudisrakentamisen urakkakilpailuihin osallistui keskimäärin 3,1 tarjoajaa urakkalaskentaa kohden. Selvästi keskimääräistä vähemmän tarjouksia saatiin uusille tiiviisti rakennettaville alueille, kuten Jätkäsaareen. Peruskorjauksessa käytiin kuusi urakkakilpailua. Keskimäärin saatiin 4,8 tarjousta urakkakilpailua kohden. Tarjoushalukkuus nousi edelliseen vuoteen verrattuna sekä uudisrakentamis- että peruskorjausurakkakilpailuissa. Käytetyin urakkamuoto oli kokonaisurakka kuvat: Arno de la Chapelle

15 Helsingin Asumisoikeus Oy Poiju, Kalasatama - arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen kuvat: Hannu Koivisto VIII VI VI KA N P-H NEN ALL ALL I JA A H HU OTE OLT LL OPI IN HA HOAS 1. kerroksessa päiväkoti HOAS päiväkodin piha (suunnittelu kesken) n C Helsingin Asumisoikeus Oy Poiju sekä Vallilan Kiinteistöt Oy Leonkatu 20 HOASin piha (suunnittelu kesken) muuri asuntopi ha A +5.9 VI E katos +3.5 L U I +5.9 S as. piha VI jätepiste +5.9 I +3.8 E A N ulla sau kkona T O O RAMPPI 1: T as. piha B E P IV-k on eh. L +3.6 B /3 TONTTI istöt Vallilan kiinte 20 Oy Leonkatu tontinraja as. piha 1:200 tontinraja N 5.9 VI A TO HA NTTI SO 10 OY 579/ Po 4 iju A +4. oleskelu A + i +2 IPIH hall NS to KA a au all ulla sau kkona 1 L arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen P MUUNTAMO RAMPPI AUTOHA LLIIN asuntopi ha 5.9 leikki leikki K A T P U!"#$%&'%&ÿ($)*%$+%,")$ÿ-.ÿ/+%0) Omistus- ja asumisoikeustuotanto 123,ÿ4567ÿ*8 9+20:9%%;;+$ÿ<=<77 ÿ(< 1:2000 <@ÿ Asuntojen markkinatilanne vuonna 2012 &$ "$ LM ED #$ "% (! B! N";:$$% (! :$)&N+O 9%2: (! Haso Poiju 1. kerros 5h+k 97,0 m² 26 (!!" B ECÿ<1 Omistusasuntojen markkinatilanne pysyi kohtalaisen hyvänä koko vuoden 2012 ajan. Asuntokauppaa edisti alhaisena jatkunut korkotaso. Pankit alkoivat nostaa omia lainamarginaalejaan, mutta alenevat viitekorot pitivät asuntolainojen kokonaiskustannukset vielä kohtuullisella tasolla. Yleisen taloudellisen tilanteen heikentyminen ei heijastunut täysimääräisesti omistusasuntojen kysyntään. Hitas-asuntojen kysyntä keskeisillä paikoilla, kuten entisillä satama-alueilla, oli erittäin vilkasta, kun taas kauempana keskustasta sijaitsevilla täydennysrakentamisalueilla Hitas-kohteiden myynti oli selvästi hitaampaa. Talouden taantuma heijastui selkeimmin näissä kohteissa. Loppuvuodesta päätettiin varainsiirtoveron nostamisesta ja käynnistettiin keskustelua mahdollisesti käyttöön otettavasta asuntolainakatosta. Kummankin tekijän voidaan arvella vaikuttaneen asuntomyyntiä lisäävästi. (! N";:$$% pohjapiirros 1:200 Asuntotuotantotoimiston omistustuotanto Omistusasuntoja oli rakenteilla mm. Jätkäsaareen, Kalasatamaan, Haagaan ja Myllypuroon. Toimistolla oli käynnissä perinteisten kerrostalokohteiden lisäksi useita pientalokohteita. Kohteet sijaitsivat Myllypuron puukaupungissa, Etelä-Haagassa ja Aurinkolahdessa. Pientaloasuntojen tuotannolla pyritään vastamaan lapsiperheiden asuntotarpeisiin. Asuntotuotantotoimisto teki käynnistämispäätöksen Arabianrantaan tulevasta viimeisestä omistuskohteestaan Asunto Oy Helsingin Rungosta. Kohde on 90-luvulla käydyn asuntoreformikilpailun tuote, jonka suunnitelmat on istutettu toiseen ympäristöön kuin alkuperäinen kilpailuehdotus. Kohteessa on kaksikerroksisia studio-asuntoja. Asuntotuotantotoimistolla oli käynnissä kokonaan pysäköintipaikaton omistusasuntokohde Asunto Oy Helsingin Studio Kalasatamassa. Autopaikattomien kohteiden kokeilulla tarjotaan vaihtoehtoa toisenlaiseen kaupunkiasumiseen ja niiden kysynnän perusteella voidaan arvioida tällaisten kohteiden yleisempää haluttavuutta. Toimisto teki päätöksen yhteensä kahdeksan omistusasuntokohteen käynnistämisestä. Niissä oli asuntoja yhteensä 365. Omistusasuntoja valmistui 144. Toimistolla ei ollut toimintavuonna myymätöntä valmista omistusasuntokantaa. As Oy Lehtokuusama, Haaga arkkitehtitoimisto Sigge Oy kuvat: Arno de la Chapelle 27

16 Haso Iltarusko - arkkitehdit T. Grönlund Oy kuvat: Pertti Nisonen HASO Mamselli, Myllypuro / As Oy Myllykatu arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Asuntotuotantotoimiston asumisoikeustuotanto Asumisoikeusasuntojen kysyntä jatkui hyvällä tasolla kuten aiempinakin vuosina. Asumisoikeusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat lisänneet kuluttajien luottamusta järjestelmää kohtaan ja myös muut tuottajat ovat olleet kiinnostuneita asumisoikeuskohteiden tuottamisesta aikaisempaa enemmän. Kontulaan valmistui ensimmäinen asuntotuotantotoimiston seniori-asumisoikeuskohde. Sen suosio osoittaa tarvetta tämän tyyppisille ikääntyvälle väestölle kohdistetuille asunnoille. Asumisoikeus soveltuu hyvin senioriasuntotuotantoon, koska asuntoon ei tarvitse sitoa suuria pääomia. Myllypuron puukaupunkiin valmistui pientalomuotoisia asumisoikeusasuntoja. Niiden kysyntä oli hyvä. Toimisto teki päätökset kuuden asumisoikeuskohteen käynnistämisestä. Niissä oli asuntoja yhteensä 252. Asumisoikeusasuntoja valmistui kuvat: Pertti Nisonen

17 Peruskorjauskustannusten jakautuminen yhteensä noin 186 miljoonan euron suuruinen rahoitus. Tarjouk- Uudis- ja korjausrakentamisessa otetaan huomioon sekä kahden Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan myös teknistä ja toi- sia saatiin myytävän tuotannon lainakilpailutuksissa hyvin, mutta edellisen että kuluneen vuoden käynnistyneet hankkeet. Tuotta- Peruskorjaus minnallista laatua sekä rakennuksen energiatehokkuutta. Käynnistyneiden peruskorjaushankkeiden keskimääräiset korjauskustannukset olivat 1643 /asm². Keskimääräinen korjausaste oli 45 ara-tuotannon lainakilpailutuksissa tarjouksen antoi useimmiten vain Kuntarahoitus Oyj. Vuonna 2012 euribor-viitekorot olivat ennätyksellisen alhaisella tasolla, mutta lainojen marginaalit vuuden kehitystä vuonna 2012 verrataan vuoden 2009 indeksiin (=100). Vuonna 2012 tuottavuutta mittaava kokonaisindeksi oli 106 (vuonna ). Tuottavuus nousi, koska uudistuotannon Peruskorjaustuotannon määrä Vuoden 2012 aikana käynnistettiin peruskorjaus kolmessa Hel- prosenttia. Normaalista käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvien kustannusten osuus korjauskustannuksista oli keskimäärin 76 prosenttia ja teknisen ja / tai toiminnallisen laadun parantamisesta olivat noususuunnassa koko vuoden. Avustukset työn alla olleet tuotantomäärät nousivat kolmeen edelliseen vuoteen verrattuna. Indeksi osoittaa peruskorjauksessa huomattavaa työn alla olleiden hankelaajuuksien laskua vuodesta singin kaupungin asunnot Oy:n kiinteistössä, yhdessä Kiinteistö aiheutuvien kustannusten osuus oli 24 prosenttia. Vuonna 2012 ei myönnetty peruskorjauksen suunnittelu- Teknisen asiantuntemuksen indeksi on vuodesta 2010 pysynyt Oy Auroranlinnan kiinteistössä ja yhdessä Helsingin kaupungin Energiatehokkuuden parantamiseen vaikuttavien toimenpi- avustusta, hissien kunnostusavustusta eikä uudistuotannon jotakuinkin vakiintuneella tasolla. 400-vuotiskotisäätiön kiinteistöissä. Peruskorjattavissa kohteissa on yhteensä 420 asuntoa. teiden osuus rakennuskustannuksista oli keskimäärin kahdeksan prosenttia. käynnistämisavustusta. Kuntotutkimusavustuksia myönnettiin vuonna 2012 asuntotuotantotoimiston hankkeille euroa Indeksin uusiminen Vuoden 2012 aikana valmistui viiden Helsingin kaupungin ja energia-avustuksia euroa. ARA myönsi ATT:n erityis- Asuntotuotantotoimistolle kehitettiin vuonna 2012 uusi tuot- asunnot Oy:n omistaman kiinteistön peruskorjaus sekä yhden ryhmäkohteille vuonna 2012 erityisryhmien investointiavustusta tavuuden indeksin laskentatapa. Uusi indeksi lasketaan vain Kiinteistö Oy Helsingin palveluasuntojen kiinteistön peruskorjaus. 6 miljoonaa euroa. uudis- ja peruskorjaustuotannolle teknisen asiantuntijapalvelun Valmistuneissa kiinteistöissä on yhteensä 765 asuntoa. Lisäksi laadittiin peruskorjausten hankesuunnitelmia kiinteistöyhtiöiden tilauksesta. Talous ja rahoitus merkityksen vähentymisen vuoksi. Indekseissä otetaan huomioon sekä kahden edellisen että kuluneen vuoden käynnistyneet hankkeet. Uudistuotannon indeksi perustuu hankkeiden laajuuteen, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n ja asuntotuotantotoimiston yhteistyö vakiintui Vuoden 2012 alussa muodostettu Helsingin kaupungin asunnot Yleistä Asuntotuotantotoimisto on nettobudjetoitu yksikkö, jolla on sitova toimintakatetavoite. Vuoden 2012 toteutunut toiminta- Tuottavuus hallintamuotoon sekä urakkamuotoon. Peruskorjaustuotannon indeksi perustuu hankkeen laajuuteen, jota painotetaan sekä korjausasteen että urakkamuodon mukaisin vaikeuskertoimin. Uutta indeksiä käytetään rinnan vanhan indeksin kanssa. Oy (Heka) yhtenäisti kiinteistön omistajan ohjausta asuntojen peruskorjauksessa. Sovittujen menettelytapaohjeiden mukaisesti kate oli 0,752 miljoonaa euroa (vuonna ,652 miljoonaa euroa), mikä oli noin euroa enemmän kuin talousar- Vanhan indeksin mukainen tulos Koska vertailutietoa painokertoimien vaatimista lähtötiedoista on vain vuodesta 2009 lähtien, voidaan uudella indeksillä tehdä Heka laatii investointisuunnitelman, jonka perusteella kiinteistö- viossa asetettu tavoite. Asuntotuotantotoimiston tuottavuutta mitataan indeksillä, jossa luotettavia vertailuja vain vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2012 jen peruskorjaukset aikataulutetaan. Hankesuunnittelun merkitys Asuntotuotantotoimiston tuotot vuonna 2012 olivat 10,2 otetaan huomioon uudis- ja korjausrakentamisen määrä sekä uuden laskentatavan mukainen kokonaistuottavuuden indeksi on korostunut. Tilaajana Heka hyväksyy hankesuunnitelmat, miljoonaa euroa (vuonna ,4 miljoonaa euroa). Toimis- hallintamuoto, teknisen asiantuntijapalvelun kohteena oleva oli 98 (vuonna ). Tuloksen parantuminen on seurausta jotka toimivat suunnittelun lähtökohtana. Hankeen peruskorja- ton toimintakulut olivat 9,5 miljoonaa euroa (vuonna ,7 rakennuskanta ja henkilöstön määrä. Tuottavuus lasketaan uu- työn alla olleen uudistuotannon määrän kasvusta (osaindeksi uksen suunnittelua ohjataan hankesuunnitelmassa asetettuihin miljoonaa euroa). Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut, dis- ja korjausrakentamisen sekä teknisen asiantuntijapalvelun noussut 81/68), joka kompensoi työn alla olleiden peruskorjaus- kustannus- ja laatutavoitteisiin pääsemiseksi. rakennushankkeiden rakennusaikaiset rahoituskulut ja palve- osatuottavuuksina. hankkeiden puolittumisen (osaindeksi laskenut 32/17). Peruskorjauksen lähtötietojen kartoitusohje laadittiin luiden ostot. Häiriöttömän työmaan välttämätön edellytys on ammattitaidolla laaditut ristiriidattomat suunnitelmat. Peruskorjauskohteiden Rahoitus Vanha indeksi toteutuskelpoisten suunnitelmien laatiminen on mahdollista, jos tiedetään riittävällä tarkkuudella peruskorjattavan rakennuksen rakenteet ja kohteen korjaushistoria. Tilastoinnin perusteella on nähtävissä, että ylivoimaisesti yleisin syy peruskorjauskohteiden työmaahäiriöihin ja lisäkustannuksiin on lähtötietojen puutteellisuus. Usein rakennuksen suunnitelmat eivät vastaa toteutusta, vuosien kuluessa tehdyistä korjauksista ja kunnostuksista ei ole olemassa suunnitelmia eikä korjauksia ole dokumentoitu. Vuonna 2012 käynnistyneet vuokratalokohteet rahoitettiin pääsääntöisesti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) myöntämillä 95 % korkotukilainoilla sekä Helsingin kaupungin primääri- ja tertiäärilainoilla. Asumisoikeuskohteessa korkotukilainalla rahoitettava osuus on 85 prosenttia hankinta-arvosta ja asukkaiden asumisoikeusmaksujen osuus 15 prosenttia hankinta-arvosta. Perusparannushankkeet rahoitetaan 80 prosenttia korkotuki Uudistuotanto Peruskorjaus Tekniset asiantuntijat Kokonaistuottavuus Erityisesti suojeltujen rakennusten osalta tulee hankesuunnitteluvaiheessa selvittää ei korjausvaihtoehtojen käytettävyydet. lainalla ja loput 20 prosenttia kiinteistöyhtiöiden omilla varoilla sekä korjauskohteisiin myönnetyillä avustuksilla Uusi indeksi Käytetyt urakkamuodot Kertomusvuonna toteutettiin viisi peruskorjaustoimeksiantoa koskenutta urakkakilpailua. Urakkakilpailua kohden saatiin keskimäärin 4,8 tarjousta. Tarjoushalukkuus nousi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten tarjouksia saatiin laajuudeltaan Myytävä omistusasuntotuotanto rahoitetaan 60 prosenttisesti asuntojen ostajien maksamilla kauppahinnoilla ja loput 40 prosenttia yhtiölainoilla. Omistusasuntojen yhtiölainojen laina-aika on 25 vuotta, joista kolme ensimmäistä vuotta ovat lyhennysvapaita. Asuntotuotantotoimisto kilpailuttaa kaikkien rakennutta Uudistuotanto Peruskorjaus Kokonaistuottavuus pienimän kohteen urakkakilpailussa. Pelkästään tarjoustilaston perusteella ei voida päätellä tarjoushalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä. Urakkamuotona käytettiin kokonaisurakkaa. miensa hankkeiden rahoituksen: vuokra-, asumisoikeus- ja peruskorjauskohteiden korkotukilainat sekä myytävän omistusasuntotuotannon yhtiölainat. Vuoden 2012 aikana kilpailutettiin

18 Rakentamisen kustannukset Rakentamisen yleinen kehitys Suomessa Vuonna 2012 talonrakentamisen volyymi kääntyi Suomessa laskuun parin nousujohteisen vuoden jälkeen. Uudisrakentamisen osuus supistui, mutta korjausrakentaminen jatkoi vakaata vaikkakin hidasta kasvuaan. Pääkaupunkiseudulla rakentaminen väheni kuitenkin muuta maata vähemmän. Alhainen korkotaso suosi edelleen asuntorakentamista ja muuttoliike piti yllä etenkin kohtuuhintaisten vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää. Valtion tukema asuntotuotanto väheni, koska rakennuttajien kiinnostus normaalien vuokra-asuntojen rakentamiseen oli laimeaa. Vielä alkuvuodesta 2012 asuntojen rakennushankkeita aloitettiin pääkaupunkiseudulla samanaikaisesti suuri määrä eikä tarjoushinnoissa vielä silloin tapahtunut merkittävää käännettä alaspäin. Asuntokauppakin sujui alkuvuonna melko vilkkaasti, mutta tilanne heikkeni selvästi kesän aikana, jolloin Suomen katsottiin ajautuneen taantumaan. Talouskehityksen heikkeneminen, työttömyyden lisääntyminen, luottovakuuksien kiristyminen ja korkomarginaalien nosto loivat kesän jälkeen epävarmuutta asuntokauppaan ja asuntojen myyntiajat pitenivät. Rakennusliikkeet lykkäsivät syksyllä aloitettaviksi suunniteltuja asuntohankkeitaan, ja samalla halukkuus osallistua urakkakilpailuihin lisääntyi. Urakkatarjoushintojen nousu taittui, kun kilpailu urakoista lisääntyi. Korjausrakentamisen urakkakilpailuissa suhdanteiden muutokset eivät näy yhtä voimakkaasti. Korjausrakentamista pitää yllä rakennuskannan kasvu, sen vanheneminen ja teknisen laadun päivittäminen nykytasolle. Myös energiatehokkuuden parantaminen on noussut tärkeäksi korjauskriteeriksi. Tilastokeskuksen ylläpitämä rakennuskustannusten panos- Urakat 83,5 % Lämpökuvaus ja tiiveysmittaus Urakkatarjouksia edellisvuosia enemmän Vuonna 2012 asuntotuotantotoimiston uudisrakentamisen ohjelmassa oli yksi neuvottelu-urakka ja 13 urakkakilpailua kaikki kokonaisurakoita. Kaksi urakkakilpailua käsitti samassa korttelissa sijaitsevaa hanketta, joten kaikkiaan tarjoukset saatiin 16 hankkeen urakoista. Tarjoushalukkuus nousi edellisvuosista ja tarjouksia saatiin keskimäärin 3,1 kpl/kilpailu, kun kahtena edellisenä vuonna oli saatu 1,8 ja 1,6 kpl/kilpailu. Neljän urakkakilpailun voitaneen sanoa epäonnistuneen tarjousten vähäisyyden tai liian korkean tarjoushinnan vuoksi. Kolmeen saatiin vain yksi tarjous ja hankkeiden tarjoushinnat ylittivät arviot reilusti. Näistä Siltamäen palvelutalon uudisrakennus on pienehkö erityisasumisen hanke. Kahden muun kilpailun kolme hanketta sijaitsevat Jätkäsaaressa, missä logistiset olosuhteet ovat erittäin vaikeat, perustusolosuhteet ovat huonot ja asemakaavavaatimukset ovat johtaneet tavanomaista haasteellisempiin suunnittelu- ja toteuttamisratkaisuihin. Urakoitsijat antavat tarjouksen mieluimmin tuotantoteknisesti helposti toteutettavien hankkeiden urakoista. Yleensä kilpailun kiristyessä tarjousten hintahajonta kasvaa, mitä asuntotuotantotoimiston järjestämissä urakkakilpailuissa ei juurikaan havaittu. Tarjoushajonta eli halvimman ja toiseksi halvimman urakkatarjouksen ero oli keskimäärin 2,5 prosenttia, mitä voitaneen pitää normaalina. Peruskorjaushankkeiden urakkakilpailuja oli vuoden aikana vain viisi kappaletta. Näissä saatiin keskimäärin 4,8 rakennusurakan tarjousta/kilpailu, mikä on vuoden 2011 tasolla. Tarjoushinnat alittivat arviot keskimäärin 3,7 prosenttia. Uudishankkeiden kustannusten nousu taittui 0,1 % 3,2 % Suunnittelu Rahoituskulut 1,3 % Rakennuttamiskulut Autokatokset 5,1 % 4,6 % Maapohjakustannukset 1,1 % Kunnallistekniset liittymismaksut 1,0 % Asuntotuotantotoimiston vuoden 2012 normaaliin asuntotuotantoon luettavien vuokra- ja asumisoikeushankkeiden (10 kpl) keskimääräiset kustannukset olivat seuraavat: - urakat /asm² (2.931 /asm²) - rakennuskustannukset /asm² (3.221 /asm²) - hankinta-arvo /asm² (3.537 /asm²) Rakennuskustannukset nousivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta, kun ne vuonna 2011 olivat nousseet 15 prosenttia ja vuonna 2010 peräti 20,7 prosenttia. Keskimääräinen hankinta-arvo nousi vain noin 1,0 prosenttia. Käynnistyneet hankkeet ja rakennuskustannukset Rakennuskustannuksiin sisältyvät urakkakustannukset, suunnittelukustannukset sekä rakennuttajan kulut ja rahoituskulut. Hankinta-arvo on hankkeen kokonaishinta ja siihen sisältyy rakennuskustannusten lisäksi tonttikustannukset, kunnallistekniset liittymismaksut sekä mahdollisesti laitospysäköinnin kustannukset tai aluepysäköinnin liittymismaksut ja muut mahdolliset alueelliset liittymismaksut, kuten jätteiden imuputkijärjestelmän liittymismaksu. Kahtena edellisenä vuonna kustannusten voimakas nousu vaikeutti hankkeiden käynnistämistä. Vuonna 2012 yhtä kilpailutettua asumisoikeushanketta lukuun ottamatta kaikki normaalit asuntohankkeet saatiin käynnistettyä. Joidenkin vapaarahoitteisten hankkeiden suunnitteluratkaisuille etsittiin kuitenkin hintoja mittaava rakennuskustannusindeksi oli vuoden 2012 Epävarmat talousnäkymät lisäsivät tarjoushalukkuutta ja kilpailua, mikä vaikutti rakennuskustannusten nousun taittumiseen joulukuussa 1,8 prosenttia edellisvuoden joulukuun tasoa korkeammalla. Rapal Oy:n ylläpitämän asuinrakennusten tarjoushin- Kesän aikana tapahtunutta suhdanteiden heikkenemistä kuvaa 2300 taindeksin mukaan urakkahinnat olivat joulukuussa puolestaan sekin, että keväällä kilpailutetuissa uudishankkeissa urakkatarjoukset ylittivät rakennusosapohjaiset urakka-arviot keskimäärin Vuokra- ja asumisoikeushankkeiden 1,6 prosenttia edellisvuotta alhaisemmat. kustannuskehitys 4,3 prosenttia ja syksyllä enää 0,5 prosenttia. 12 kk:n liukuvat keskiarvot v I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 33 Asuntoja kpl Asuntoja kpl Rakennuskustannukset e/htm2 V rakennuskustannukset indeksiin sidottuna urakat edullisempia vaihtoehtoja ennen hinnan hyväksymistä. Edellisen vuoden keskimääräisten kustannusten voimakasta nousua selittää suhdannetilanteen lisäksi se, että silloin urakkakilpailussa oli neljä vuokra- tai asumisoikeushanketta tuotantokustannuksiltaan kalliissa Jätkäsaaressa. Vuonna 2012 asuntotuotantotoimiston tuotanto-ohjelmassa ei ollut yhtään ara-hanketta uusilla ranta-alueilla ja vain kolmessa käynnistyneessä hankkeessa kymmenestä oli maanalainen pysäköinti. Peruskorjaushankkeiden kustannuskehitys Vuoden aikana käynnistyneiden viiden peruskorjaushankkeen keskimääräiset kustannukset olivat /htm² (vuonna /htm²) ja korjausaste oli keskimäärin 45,1 prosenttia. Keskimääräiset kustannukset nousivat melko korkeiksi, koska kaikkiin korjaushankkeisiin sisältyi sekä rakennuksen sisäpuolisia että ulkopuolisia uusimis- ja kunnostustöitä. Normaalista käytöstä ja ikääntymisestä aiheutuvien toimenpiteiden kustannusten osuus oli 76,2 prosenttia eli /asm² ja laatutason parantamisesta aiheutuvien kustannusten osuus 23,8 prosenttia eli 391 /asm². Laatutason parantamisesta aiheutuvia kustannuksia muodostui mm. koneellisen lämmön talteenotolla varustetun tulopoistoilmanvaihtojärjestelmän rakentamisesta. Laatutason nostamisen yhteydessä parannetaan myös rakennusten energiatehokkuutta vaipan lisäeristämisellä, U-arvoltaan tiiviimmillä ikkunoilla ja ovilla, lämmön talteenotolla, termostaattiventtiileillä, vettä säästävillä vesikalusteilla, vesimittareilla sekä lämmön ja ilmanvaihdon säädöillä. Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kustannukset olivat keskimäärin 137 /asm² eli 8,3 prosenttia hankkeiden korjauskustannuksista % I/03 I/04 I/05 I/06 I/07 I/08 I/09 I/10 I/11 I/12 hankinta-arvot rakennuskustannukset Urakkatarjousten suhde RO-arvioihin 12 kk liukuva keskiarvo

19 Tonttitilanne Tavoitteet ja tuotanto-ohjelmat Tuotanto-ohjelma Tonttivarannon tilanne vuonna 2012 Vuoden 2012 lopussa asuntotuotantotoimikunnalla oli varattuja tontteja yhteensä noin 3900 asunnon rakentamista varten tantoon soveltuvista tonteista. Asuntotuotantotoimistolle on varattu tontteja vuosittain keskimäärin 913 asunnon tuotantoa varten. Tämä vastaa ainoastaan 61 prosenttia asun Aravuokra Välimalli asumisoikeus ja hitas-omistus vuosien tuotantoon. Merkittävä osa asuntotuotantotoimiston tonttivarannosta ei ole rakentamiskelpoisia seuraavan totuotantotoimistolle AM-ohjelmassa asetetusta 1500 asunnon tuotantotavoitteesta. 800 Sääntelemätön omistus kahden vuoden aikana, kunnallistekniikan keskeneräisyyden, esirakentamisen tarpeen, kaavoituksen keskeneräisyyden tai kaavavalitusten vuoksi. Tonttien rakentaminen on ohjelmoitu rakentamiskelpoisuuden mukaan vuosille AM-ohjelman mukainen toimintatavoite on 1500 asuntoa vuodessa, josta puolet, eli 750 asuntoa tulisi toteuttaa valtion Asuntotuotannon määrä seuraa tontinluovutuksen trendiä parin kolmen vuoden viiveellä riippuen siitä, miten rakentamiskelpoisia saadut tontit varausvaiheessa ovat. Uudet tontinvaraukset Kaupunginhallitus varasi asuntotuotantotoimistolle Tavoite tukemana asuntotuotantona, 600 asuntoa välimuodon tuotantona ja 150 sääntelemättömänä asuntotuotantona. Vuonna 2012 asuntotuotantotoimistolla varattiin tontteja 1340 asunnon tuotantoa varten. Merkittävä määrä, noin 65 % tonteista varattiin kumppanuuskaavoitukseen tai vastaavaan tontteja lisää yhteensä noin 1850 asunnon rakentamista varten eli noin k-m². Uudet tontit sijoittuvat Länsisataman Jätkäsaaren ja Atlantinkaaren itäosan, Kaarelan Luutnantinpolun ja Kuninkaantammen, Myllypuron puukaupunkikylän, Mellunkylän Mustapuronpuiston sekä Laajasalon Gunillankallion ja Graafissa on esitetty asuntotuotantotoimikunnalle asetetut tuotannon määrälliset tavoitteet sekä vuosittaiset toteutumat hallintamuodoittain. Vuosien 2013 ja 2014 määrät kuvastavat vuosille ohjelmoitua tuotantoa. menettelyyn. Jos huomioitiin myös tontit, joissa oli meneillään kaavavalitus, niin varauksessa kaavoitukseltaan keskeneräisten Haakoninlahden alueille. Uusien tonttivarausten jälkeen toimistolla on tontteja noin Tontinvarausten hallintamuotojakauma tonttien osuus oli 74 prosenttia asunnon rakentamista varten vuosille Tonttiva- Asuntotuotantotoimiston tontinvarauksista noin 40 prosenttia Vuoden 2012 lopulla kaikki 2012 varatut rakentamiskelpoiset ranto vastaa laskennallisesti noin 3,5 vuoden tuotantotavoitetta. on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa varten. Suhteellisen tontit olivat käynnissä, joko suunnitteluvaiheessa tai urakkakilpai- On kuitenkin syytä huomata, ettei suurta osaa tonteista saada osuuden tulisi kuitenkin olla 50 prosenttia, joten toimistolle tulisi lun valmisteluvaiheessa. Kumppanuuskaavoituksen tavoitteena rakentamiskelpoisiksi seuraavan kahden vuoden kuluessa, ja va- suunnata tontinvarauksia erityisesti valtion tukemaan vuokra- on varmistaa tonttien toteutuskelpoisuus parhaillaan tehdään rauksia joudutaan jatkamaan. Vuonna 2013 varattujen tonttien asuntotuotantoon. töitä yli hallintokuntarajojen, jotta niin tapahtuu. Kumppa- asunnoista 32,5:lla prosenttia sijaitsee kumppanuuskaavoitusalu- Kaupunginhallituksen AM-ohjelman täytäntöönpanopäätök- nuuskaavoituskohteissa kuitenkin tontinvarauksen tekemisen ja eella Jätkäsaaressa Atlantinkaaren alueella ( k-m²). Näiden sen mukaisesti asuntotuotantotoimisto ja tonttiosasto selvittävät rakentamisen aloittamisen välillä kuluva aika venyy tavanomaista tonttien arvioidaan olevan rakentamiskelpoisia vasta vuosina alkuvuoden 2013 aikana yhteistyössä talous- ja suunnittelukes- pidemmäksi Koko tuotannon tonttivarannosta vain kuksen kanssa mahdollisuudet tarkistaa joidenkin jo olemassa Vuonna 2012 tehtiin käynnistyspäätös 779 asunnon raken- 58:lla prosentilla on lainvoimainen asemakaava. Mainitut seikat olevien varausten rahoitus- ja hallintamuodon muuttamista tamisesta. AM-ohjelman mukaisesta tavoitteesta jäi kuitenkin vaikeuttavat lähivuosien tuotantotavoitteiden saavuttamista. valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. puuttumaan 48 prosenttia. Suurin vajaus oli vuokra-asuntotuo- Vuokra-asuntotuotannon käynnistämisessä on tonttipulan lisäksi haasteena ARA:n hyväksymä kustannustaso, joka Helsingissä on vaikea saavuttaa. Jatkossa asemakaavoituksessa ja tonttien varauksia valmisteltaessa tulee huolehtia siitä, että valtion tukemalle asuntotuotannolle luodaan riittävät edellytykset. kuva: Hannu Koivisto Asuntotuotantoketjulla varmistetaan tuotannon käynnistämisedellytykset Kaupunginhallituksen lokakuussa 2012 tekemän AM-ohjelman täytäntöönpanoa koskevan päätöksen mukaan kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen tulee huolehtia kaupungin oman asuntotuotannon toteuttamisedellytyksistä. Tavoitteet edellyttävät kaikilta osapuolilta yli hallintokuntarajojen aktiivista asennetta ja yhteistyötä kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellyttämien tonttien saatavuuden, soveltuvuuden ja toteutuskelpoisuuden varmistamiseksi. Tärkeää on myös varmistaa yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa rakentamiskelpoisuuden valmistuminen suunnitellulla tavalla

20 Tilastoja 2012 KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asuntoja Valtion tukemat vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muut vuokra-asunnot 23 Hitas-omistusasunnot Sääntelemättömät omistusasunnot Yhteensä MA-ohjelman TAVOITE VALMISTUNUT TUOTANTO, asuntoja Valtion tukemat vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Muut vuokra-asunnot 23 Hitas-omistusasunnot Sääntelemättömät omistusasunnot Yhteensä KÄYNNISTYNYT TUOTANTO, asm² Valtion tukemat vuokra-asunnot 23708, , , , ,0 Asumisoikeusasunnot 2555, , , , ,5 Muut vuokra-asunnot Hitas-omistusasunnot 3156, , , , ,5 Sääntelemättömät omistusasunnot 1856,0 3404,5 Muuta tilaa (hum² ) 300,0 1350,5 604,0 217,0 3418,0 Yhteensä , , , , ,5 HUONEISTOJEN KESKIPINTA-ALAT, asm² valmistumisvuoden mukaan Valtion tukemat vuokra-asunnot 60,5 64,0 74,0 74,3 72,4 65,2 Asumisoikeusasunnot 68,9 60,6 77,8 78,4 89,0 78,8 Hitas-omistusasunnot 87,3 90,7 80,4 80,2 80,4 90,1 Sääntelemättömät omistusasunnot 94,5 77,0 47,4 87,3 Yhteensä 69,4 68,9 75,9 76,1 72,3 80,3 36