LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma"

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ Kriisityöryhmän tehtävät TIETOA KRIISEISTÄ Mikä on kriisi? Traumatisoivia tilanteita Traumaattisen kriisin vaiheet TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus päivähoitoyksikössä Lapsen kuolema Työyhteisön jäsenen kuolema Lapsen lähiomaisen kuolema Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus Onnettomuus tai sen uhka hoitopaikan lähiympäristössä TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Kuolemasta kertominen lapselle/lapsille Surevan lapsen kohtaaminen Lasten ja vanhempien käyttäytyminen TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 8

3 1. JOHDANTO 1 Kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman: Kädessäsi on Laukaan kunnan päivähoidon kriisisuunnitelma. Suunnitelman painopistealueina ovat kriisien ennaltaehkäisy ja erilaiset toimintamallit mahdollisissa kriisitilanteissa. Suunnitelmasta saa myös apua vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen. Kriisisuunnitelma täydentää päivähoidon turvallisuussuunnitelmaa ja ne ovat yhdessä olennainen osa päivähoidon ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä turvallisuussuunnitelman kanssa Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, kun jotain tapahtuu, on liian myöhäistä suunnitella mitään. päivähoito voi olla antamassa lapsille ja aikuisille mallia siitä, miten toimia ja selviytyä vaikeissakin tilanteissa. päivähoito on avainasemassa auttamassa lapsia kohtaamaan kriisiä, käsittelemään sitä ja selviytymään siitä. kriisitilanteet eivät hoidu itsestään käsittelemättömät kriisit jäävät elämään pinnan alle. auttaa toimimaan äärimmäisen vaikeissa tilanteissa. lieventää kriisin haittavaikutuksia. tukee sekä lasten että aikuisten toipumista. Kriisisuunnitelmatyöryhmä on tehnyt määrätietoista ja järjestelmällistä kriisitoiminnan suunnittelua ja näin luoneet pohjaa mahdollisien kriisitilanteiden hyvään hallintaan. Kriisisuunnitelma antaa selkeitä ja yksiselitteisiä toimintaohjeita. Vaikka kaikkia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, tehtyjä toimintamalleja voi soveltaa muihinkin tilanteisiin. Kiitän kaikkia kriisisuunnitelman laadintaan osallistujia vastuullisesta ja ennakoivasta pohdiskelusta kriisivalmiuden kehittämiseksi. Työryhmä kiittää asiantuntijoita mm. kriisikouluttaja Timo Vuojusta, psykologia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä kaikkia niitä henkilöitä, jotka yksittäisissä kysymyksissä ovat auttaneet työn valmistumisessa. Kriisisuunnitelman työstämiseen ovat osallistuneet päivähoitaja Anu Hänninen, päivähoidon ohjaaja Eija Jormakka, päivähoidon ohjaaja Marja-Leena Savola, lastentarhanopettaja Maarit Kovanen, vastaava ohjaaja Mika Hokkanen, päiväkodin johtaja Maarit Jokela, lastentarhanopettaja Teresa Mikkola, erityispäivähoidon ohjaaja Johanna Viitanen ja kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman. 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ Koko päivähoidon kriisityöryhmään kuuluvat Kaarina Westman, Johanna Viitanen, Maarit Jokela ja Eija Jormakka. Päiväkodin johtaja / sijaisjohtaja ottaa yhteyttä kriisityöryhmään. 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät kokoontuu kriisitilanteissa mahdollisimman nopeasti miettii jatkotoimenpiteitä yhdessä asiaa koskettavien henkilöiden kanssa harkitsee asiantuntija avun tarvetta ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön tekee yhteistyötä kunnan oman kriisiryhmän kanssa

4 3. TIETOA KRIISEISTÄ Mikä on kriisi? Kriisit voidaan jakaa kehitys- ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä ovat esimerkiksi uhma- ja murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiinmeno ja ensimmäisen lapsen saaminen. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia - on elämää ennen sitä ja elämää sen jälkeen. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaa huomattavaa kärsimystä. Tilanteessa henkilö kokee pelkoa, kauhua ja inhoa sekä avuttomuuden tunnetta. Aiemmat kokemukset ja keinot eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Henkilö voi olla tilanteessa osallisena, silminnäkijänä tai kuulijana. Traumalla tarkoitetaan traumaattista tapahtumaa, mutta myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykkeeseen. 3.2 Traumatisoivia tilanteita onnettomuus, liikenneonnettomuus, tulipalo, väkivaltatilanne vakava sairaus perheväkivalta läheisen äkillinen kuolema henkeä uhkaava tilanne seksuaalinen hyväksikäyttö avo- tai avioero odottamattomat tapahtumat ja menetykset 3.3 Traumaattisen kriisin vaiheet On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. 1. Shokkivaihe "Ei voi olla totta!" 2. Reaktiovaihe "Mitä tapahtui?" 3. Käsittelyvaihe "Miten tästä selviää?" 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe "Elämä voittaa!" 1. Shokkivaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Henkilö ei kykene käsittämään tapahtunutta tai hän voi jopa kieltää sen. Hän voi myös käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomalla tavalla eikä välttämättä muista tapahtumia. 2. Reaktiovaihe voi kestää muutaman viikon tai muutaman kuukauden. Reaktiovaiheessa henkilö yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Henkilö voi olla ahdistunut, masentunut, itkuinen, ruokahaluton tai kärsiä univaikeuksista. Vihamielisyys, toisten syyllistäminen ja syyllisyydentunne, tunteiden peittäminen ja näennäinen tilanteiden hallinta ovat myös mahdollisia reaktiovaiheessa. 3. Käsittelyvaihe voi kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtumat hyväksytään. Menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet sekä tuntemukset vähenevät. Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressihäiriö). Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Henkilö on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Elämänilo palaa hiljalleen ja tapahtumasta tulee osa omaa elämäntarinaa, mutta se ei enää täysin hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa.

5 4. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus päivähoitoyksikössä aloita ensiapu soita 112! pyydä apua vie lapset pois onnettomuuspaikalta ja järjestä tarvittava hoito lapsille ilmoita vanhemmille, esimiehelle ja kasvatustoiminnan johtajalle esimies ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen ja muihin auttaviin tahoihin käsittele asia lasten ja vanhempien kanssa jatka asian jälkipuintia esimiehen ja tarvittaessa muiden työntekijöiden kanssa kuuntele lasten ajatuksia tapahtuneesta 4.2 Lapsen kuolema lapsen kuolemasta ilmoittaa perheelle poliisi; mahdollisuuksien mukaan joku henkilökunnasta mukana esimies tiedottaa kasvatustoiminnan johtajaa kasvatustoiminnan johtaja kutsuu kriisiryhmän koolle esimies tiedottaa henkilökuntaa järjestetään tarvittaessa kriisiapua perheen toivomuksia tiedottamisesta kunnioitetaan kuolemasta keskustellaan omaisia muistetaan lasten hyvinvointia seurataan henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus jälkipuintiin 4.3 Työyhteisön jäsenen kuolema esimies tiedottaa henkilökuntaa kasvatustoiminnan johtajaa informoidaan perheen toivomuksia tiedottamisesta kunnioitetaan henkilökunnalle järjestetään tarvittaessa kriisiapua työntekijät keskustelevat tapahtuneesta lapsiryhmänsä kanssa vainajaa kunnioitetaan järjestämällä hiljainen hetki esimies järjestää omaisten muistamisen omaisten toivoessa osallistutaan hautajaisiin lasten hyvinvointia seurataan 4.4 Lapsen lähiomaisen kuolema työntekijä tiedottaa tapahtuneesta esimiehelle esimies tiedottaa henkilökuntaa perheen toivomuksia kunnioitetaan kyseisen lapsen hyvinvointia seurataan esimies järjestää omaisten muistamisen

6 4.5 Kriisejä työntekijän perhe-elämässä Kriisi voi olla äkillinen tai voi kehittyä pitkän ajan kuluessa. Se voi vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja sitoa henkisiä voimavaroja sekä vaatii usein myös erityistoimenpiteitä. Lähipiirin ja työyhteisön tuen lisäksi työntekijä saattaa tarvita työpaikalla mahdollisuutta keskustella tilanteestaan oman esimiehensä kanssa. Keskusteluapua saa myös työterveyshoitajalta, - lääkäriltä tai psykologilta. lapsen, puolison tai muun lähiomaisen sairastuminen tai kuolema lapsettomuus avo- tai avioero yksinhuoltajuus Työntekijän perhe-elämässä tapahtuviin kriiseihin voidaan vaikuttaa erilaisin työjärjestelyin sijaisjärjestelyin työjärjestelyin (työaika ja työtehtävät) 4.6 Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus Vanhempien kanssa sovitaan, mitä kerrotaan muille lapsille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Vanhempien mielipidettä kunnioitetaan. Lapsen kysymyksiin vastataan huomioiden lapsen ikätaso. 4.7 Onnettomuus tai sen uhka hoitopaikan lähiympäristössä työntekijä informoi esimiestä esimies ottaa selville tosiasiat ja tarvittaessa hälyttää apua esimies informoi henkilökuntaa ja huolehtii toimenpiteistä ja työnjaosta tapahtuneesta ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan vanhemmille esimies huolehtii asian jälkipuinnista ja mahdollisesta kriisiavusta 4 5. TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA Kaikki tiedottaminen ulkopuolelle tapahtuu kasvatustoiminnan johtajan kautta. Muut työntekijät eivät anna tietoja tapahtuneesta. Kasvatustoiminnan johtajan tehtävät: kutsuu koolle päivähoidon kriisiryhmän, joka harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta sijaisena päivähoidon ohjaaja Eija Jormakka informoi tapahtuneesta asianosaisille on aktiivisesti mukana tukemassa työyhteisöä Kriisitilanteessa henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä kasvatustoiminnan johtajaa. 6. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin henkilökunta käy avointa keskustelua tapahtuneesta tehdään tarvittavat muutokset kriisisuunnitelmaan

7 7. TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Kuolemasta kertominen lapselle/lapsille kerro muille lapsille kuolemasta vanhempien kanssa sovitulla tavalla varmista, että tieto on oikea tuttu ja turvallinen henkilö kertoo asiasta lapselle valmistaudu asian kertomiseen avoimesti ja lapsen ymmärryksen mukaisesti älä siirrä asian kertomista varaa aikaa lapsen kanssa olemiseen lapsen tai hoitajan kuolema huomioidaan tilanteeseen sopivalla muistohetkellä. 7.2 Surevan lapsen kohtaaminen jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asioita väärin, oikaise ne älä kuvaa kuolemaa sanoilla: matka, uni tai nukkui pois. Lapsi voi odottaa kuolleen palaavan, heräävän tai hän voi pelätä nukahtaa. varaa aikaa asian käsittelyyn suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt hyväksy lasten leikit näytä omat tunteesi rohkaise tunteiden käsittelyä 7.3 Lasten ja vanhempien käyttäytyminen Lapset usein tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti varttuvat liian nopeasti, ts. ottavat vanhemman roolin tai huolehtivat nuoremmista sisaruksista arvailevat, mitä tapahtui Vanhemmat usein aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston laiminlyövät tosiasioiden kertomisen ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän herkkyytensä lasten tarpeille on vähentynyt tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä 8. TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI Reaktiot vaihtelevat suuresti lapsen iästä, persoonallisuudesta, elinympäristöstä, aikaisemmista kokemuksista ja saadusta avusta riippuen. Kielteisen tai traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi ei välttämättä reagoi ollenkaan tai hän voi reagoida suurin tunteenpurkauksin. Aikuisen velvollisuus on vastaanottaa lapsen moninaiset reaktiot. Lapsen tulee tuntea olonsa turvalliseksi.

8 Tavallisimpia reaktioita ahdistuneisuus ja pelko suru ja ikävöinti ahdistavat mielikuvat tai ajatukset tapahtumasta univaikeudet ja painajaiset huonotuulisuus, ärsyyntyvyys, viha, huomiota tavoitteleva käyttäytyminen ja muut käyttäytymisen muutokset syyllisyys ja itsesyytökset vetäytyminen ja eristäytyminen keskittymisvaikeudet yhdistettynä yliaktiivisuuteen tai toimettomuuteen taantuminen kehityksen aikaisempaan vaiheeseen traumaattinen leikki ja koetun toisto, leikki muuttuu erilaiseksi psykosomaattiset vaivat (vatsakipu, päänsärky, kastelu, pahoinvointi ) voimattomuus syömisvaikeudet; ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa Tavallisia reaktioita traumaattisen tapahtuman jälkeen ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana Psykologi Soili Poijula Ahdistuneisuus ja pelko Traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi voi osoittaa pelkoa ja haluaa olla vanhempiensa lähellä. Eroahdistus tekee vanhemmasta erossa olon vaikeaksi. Lapsella on myös tavallista suurempi läheisyyden tarve. Lapsi voi pelätä, että jotakin uutta kauheaa voi tapahtua. Turvallisuuden tunne on järkkynyt ja lapsi ymmärtää, että hänelle tai läheisille voi tapahtua mitä vaan. Lapsi tarvitsee tietoa, tukea, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta elämän jatkuvuudesta. Menetys, surullisuus ja ikävöinti Lapsen surullisuuden kesto kerrallaan on lyhyempi kuin aikuisen, eikä lapsi tavallisesti ole surullinen yhtäjaksoisesti pitkiä ajanjaksoja. Lapsi etsii apua menetyksen tunteeseen hakeutumalla paikkoihin tai tilanteisiin, joissa he olivat yhdessä vainajan kanssa tai he etsivät asioita/esineitä, jotka liittyvät vainajaan. Lapsi voi myös suojella itseään kieltämällä tapahtuneen mielikuvituksessaan, ajatuksissaan tai teoissaan. Lasten suru kestää yleensä pitempään kuin mitä aikuiset luulevat. Tapahtumaa koskevat ahdistavat tunkeutuvat mielikuvat tai ajatukset Jos lapsi on nähnyt traumaattisen tapahtuman, hän kärsii kokemukseen liittyen voimakkaista aistimuistoista. Jos lapsi ei ole läsnä tilanteessa, hän voi kuvitella mitä tapahtui ja nämä kuvitelmat tunkeutuvat mieleen toistuvasti; ikään kuin lapsi näkisi valokuvia tai elokuvan tapahtumasta tai tunkeutuvia kuulomuistikuvia. Valitettavasti lapsi ei spontaanisti kerro aikuisille, että hänellä on näitä tunkeutuvia mielikuvia. Aikuisten on kysyttävä auttaakseen ongelman lievittämisessä. Tapahtuman jälkeen erilaiset ärsykkeet voivat laukaista mielikuvia tapahtuneesta, esim. savun haju tulipalossa olleella. Univaikeudet ja painajaisunet Tunkeutuvien ajatusten ja kuvien vuoksi lapsen voi olla vaikea nukahtaa tai hän voi herätä painajaisiin. On normaalia ja lapsen ahdistusta vähentävää, että hän haluaa pitää valot palamassa ja huoneen oven auki. 6

9 Viha ja huomiota vaativa käyttäytyminen Traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi voi tuntea voimakasta vihaa tapahtunutta ja kokemaansa epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Viha kohdistuu tavallisesti lähellä oleviin ja joskus vihaa käytetään aikuisten huomion saamiseen. Lapsi hakee lohdutusta ja haluaa pitää aikuisten ajatukset muualla kuin tapahtuneessa. Vetäytyminen ja eristäytyminen Lapsi voi vetäytyä toisten seurasta traumaattisen tapahtuman jälkeen ja viettää aikaa yksinään tavallista enemmän. Hän ei koe samaa mielihyvää sosiaalisessa toiminnassa kuin aikaisemmin. Vetäytyvyys voi olla avun tarpeen merkki. Syyllisyys ja itsesyytökset Lapsi ajattelee herkästi, että omat ajatukset tai teot aiheuttivat tapahtuneen (maaginen ajattelu). Pitkän aikavälin reaktiot Esimerkiksi kuoleman jälkeen menetyksen tunne, ikävöinti ja surullisuus voi jatkua pidempään kuin viikkoja tai kuukausia. Jos tapahtuma tai kuolema on äkillinen, se voi muuttaa lapsen luonnetta ja muovata hänen persoonallisuuttaan. Se vaikuttaa myös valmiuteen kohdata tulevaisuus, kykyyn säädellä voimakkaita tunteita, ammatinvalintaan sekä ihmissuhteisiin. Lapsen kehittymisen riskitekijöitä lapsi todistaa tapahtuneen vanhemmille kehittyy tai heillä on jo vakavia ongelmia lapsi koki olleensa suuressa vaarassa lapsi näki vanhempiensa voimakkaat reaktiot ilman, että hänelle selitettiin niitä lapsen kotiolosuhteet ovat erittäin kielteisiä kotona kielletään voimakkaasti tapahtunut ja avoin ja suora puhuminen tapahtuneesta puuttuu täysin Miten lasta voi auttaa? luo lapselle turvallisuuden tunne varmista fyysinen läheisyys, jos lapsi sen sallii oikaise väärinkäsitykset ja huolehdi, että lapsi saa oikean tiedon tapahtuneesta rohkaise lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja kysymyksiään; hyväksy myös reaktion puuttuminen anna lapselle mahdollisuus ilmaista eri keinoin mitä tapahtui; puhumalla, piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla jne. korosta avoimuutta ja rehellisyyttä palauta nopeasti normaalirutiinit auta lasta tunnistamaan reaktioitaan ja ymmärtämään, mitä on tapahtunut. Vaikeneminen ei auta unohtamaan. sano ääneen, että olet lähellä tulevaisuudessakin ja, että lapsi voi myöhemmin puhua tapahtumasta lapsen on uudelleenmuovattava käsityksensä maailmasta, toisista ihmisistä ja itsestä ja hänellä voi olla hyvin syvällisiä ajatuksia olemassaolosta voimakkaat ja uudet koetut reaktiot voivat pelottaa lasta, koska ei ole aikaisempaa kokemusta mihin verrata ja mikä auttaisi ymmärtämään omia tunteita ja ajatuksia. Aikuinen voi auttaa lasta sanoittamaan tapahtunutta, jotta hän voi paremmin ymmärtää tunteitaan ja ajatuksiaan. 7

10 9. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 8 Yleinen hätänumero 112 Kasvatustoiminnan johtaja Mobile Terveyskeskus ma-to klo 8-16, pe klo Terveyskeskus päivystys ma-to klo 16-22, pe klo Psykologi (Seija Aspholm) Laukaan seurakunta (vaihde) Kirkkoherra (Timo Vuojus) Diakoniatyöntekijä (Arto Muurikainen) Diakoniatyöntekijä (Leena Lehto) Kasvatussihteeri (Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi) Numerotiedustelu 118 Luettelo kirjallisuudesta: Ayalon, Ofra. Selviydyn! Ayalon, Ofra. Ketjureaktio. Lapset ja avioero Poijula, Soili. Lapsi ja kriisi Selviytymisen tukeminen Poijula, Soili. Lapsen surutyö -vihko

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON

VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 6.10.2014 1 Sisällys KRIISISUUNNITELMA... 4 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 4 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA... 4 3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ...

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Sopeutuminen muutoksiin

Sopeutuminen muutoksiin Kun perheeseen syntyy vammainen lapsi Sopeutumisen vaiheet ja kuinka tukea lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia KSSHP/ Lastenneurologian yksikkö Psykologi Anne Hytönen Sopeutuminen muutoksiin Ihmisten

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Piirin kriisiohjeistus Hämeen partiopiirin hallitus hyväksynyt 15.12.2015

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA

Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA Salli Saari Dosentti, kriisipsykologi OODI-KAHVILA TAPIOLA 16.4.2016 Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976 40 kuoli Ei varsinaisesti mitään järjestettyä kriisiapua Lastenlinnan ryhmä Soili Kajasteen johdolla

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä kriisisuunnitelmasta... 3 2. Vastuullisuus kriisitilanteessa... 3 3. Kriisitilanteet ja toiminta niiden aikana...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:044 528 0276 AMMATILLINEN VALTA LUOTTAMUKSEN RIKKOMINEN: kerrotaan asioita asiakkaan tietämättä. NORMALISOINTI: ei uskota asiakasta, hyväksytään

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn

ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO FinnSec-messut Helsinki 18.11.2015 ONKO MEILLÄ KRIISINSIETOKYKYÄ? - psykologinen näkökulma kriisinsietokykyyn Eija Palosaari Kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija

Lisätiedot

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen

Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Hilppa Kajaste 1 Työyhteisökonfliktin tasot ja niiden korjaaminen Mitä eri vaiheissa voisi tehdä? Työyhteisön hyvä tilanne Välittämisen kulttuurin ylläpitäminen Varhaista puuttumista kaivataan Työyhteisön

Lisätiedot

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida

Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Työpaikkakiusaaminen keinot ehkäistä ja ohjeet reagoida Tarkastaja Sari Roivainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Siltasaarenkatu 12 A, 00530 Helsinki Puh: 020 636 1040 (keskus)

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Ajanhallinta ja itsensä johtaminen Tavoitteena on antaa pastoreille työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla he voivat arvioida ja kehittää omaa ajanhallintaansa ja itsensä johtamista. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella)

6.8.2013 (Päivitetään koko ajan palautteiden, kehittämisideoiden ja vinkkien perusteella) VALMISTAUTUMINEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄN ENNEN KRIISINHALLINTATEHTÄVÄÄ Kriisinhallintatehtävään lähdöstä kannattaa keskustella oman lähiverkoston kanssa. Pohdi millaisia asioita käyt läpi puolison, kumppanin,

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: PKSSK:n Aikuispsykiatrian tehostettu avohoito koordinoi

Lisätiedot