LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO. Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma"

Transkriptio

1 LAUKAAN KUNTA, PÄIVÄHOITO Kriisisuunnitelma Laukaan päivähoidon kriisisuunnitelma päivähoidon kriisityöryhmä 2014

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ Kriisityöryhmän tehtävät TIETOA KRIISEISTÄ Mikä on kriisi? Traumatisoivia tilanteita Traumaattisen kriisin vaiheet TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus päivähoitoyksikössä Lapsen kuolema Työyhteisön jäsenen kuolema Lapsen lähiomaisen kuolema Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus Onnettomuus tai sen uhka hoitopaikan lähiympäristössä TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Kuolemasta kertominen lapselle/lapsille Surevan lapsen kohtaaminen Lasten ja vanhempien käyttäytyminen TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 8

3 1. JOHDANTO 1 Kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman: Kädessäsi on Laukaan kunnan päivähoidon kriisisuunnitelma. Suunnitelman painopistealueina ovat kriisien ennaltaehkäisy ja erilaiset toimintamallit mahdollisissa kriisitilanteissa. Suunnitelmasta saa myös apua vaikeiden tilanteiden ratkaisemiseen. Kriisisuunnitelma täydentää päivähoidon turvallisuussuunnitelmaa ja ne ovat yhdessä olennainen osa päivähoidon ennaltaehkäisevää turvallisuustyötä. Suunnitelma päivitetään vuosittain yhdessä turvallisuussuunnitelman kanssa Kriisisuunnitelmaa tarvitaan, kun jotain tapahtuu, on liian myöhäistä suunnitella mitään. päivähoito voi olla antamassa lapsille ja aikuisille mallia siitä, miten toimia ja selviytyä vaikeissakin tilanteissa. päivähoito on avainasemassa auttamassa lapsia kohtaamaan kriisiä, käsittelemään sitä ja selviytymään siitä. kriisitilanteet eivät hoidu itsestään käsittelemättömät kriisit jäävät elämään pinnan alle. auttaa toimimaan äärimmäisen vaikeissa tilanteissa. lieventää kriisin haittavaikutuksia. tukee sekä lasten että aikuisten toipumista. Kriisisuunnitelmatyöryhmä on tehnyt määrätietoista ja järjestelmällistä kriisitoiminnan suunnittelua ja näin luoneet pohjaa mahdollisien kriisitilanteiden hyvään hallintaan. Kriisisuunnitelma antaa selkeitä ja yksiselitteisiä toimintaohjeita. Vaikka kaikkia tilanteita ei pystytä ennakoimaan, tehtyjä toimintamalleja voi soveltaa muihinkin tilanteisiin. Kiitän kaikkia kriisisuunnitelman laadintaan osallistujia vastuullisesta ja ennakoivasta pohdiskelusta kriisivalmiuden kehittämiseksi. Työryhmä kiittää asiantuntijoita mm. kriisikouluttaja Timo Vuojusta, psykologia ja sosiaalityöntekijöitä, sekä kaikkia niitä henkilöitä, jotka yksittäisissä kysymyksissä ovat auttaneet työn valmistumisessa. Kriisisuunnitelman työstämiseen ovat osallistuneet päivähoitaja Anu Hänninen, päivähoidon ohjaaja Eija Jormakka, päivähoidon ohjaaja Marja-Leena Savola, lastentarhanopettaja Maarit Kovanen, vastaava ohjaaja Mika Hokkanen, päiväkodin johtaja Maarit Jokela, lastentarhanopettaja Teresa Mikkola, erityispäivähoidon ohjaaja Johanna Viitanen ja kasvatustoiminnan johtaja Kaarina Westman. 2. PÄIVÄHOIDON KRIISITYÖRYHMÄ Koko päivähoidon kriisityöryhmään kuuluvat Kaarina Westman, Johanna Viitanen, Maarit Jokela ja Eija Jormakka. Päiväkodin johtaja / sijaisjohtaja ottaa yhteyttä kriisityöryhmään. 2.1 Kriisityöryhmän tehtävät kokoontuu kriisitilanteissa mahdollisimman nopeasti miettii jatkotoimenpiteitä yhdessä asiaa koskettavien henkilöiden kanssa harkitsee asiantuntija avun tarvetta ylläpitää kouluttautumista kriisityöhön tekee yhteistyötä kunnan oman kriisiryhmän kanssa

4 3. TIETOA KRIISEISTÄ Mikä on kriisi? Kriisit voidaan jakaa kehitys- ja traumaattisiin kriiseihin. Normaaleja kehitykseen ja kasvuun kuuluvia kriisejä ovat esimerkiksi uhma- ja murrosikä, kotoa pois muuttaminen, naimisiinmeno ja ensimmäisen lapsen saaminen. Traumaattinen kriisi jakaa elämän kahtia - on elämää ennen sitä ja elämää sen jälkeen. Traumaattiset kriisit aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaa huomattavaa kärsimystä. Tilanteessa henkilö kokee pelkoa, kauhua ja inhoa sekä avuttomuuden tunnetta. Aiemmat kokemukset ja keinot eivät riitä uuden tilanteen ymmärtämiseen ja hallitsemiseen. Henkilö voi olla tilanteessa osallisena, silminnäkijänä tai kuulijana. Traumalla tarkoitetaan traumaattista tapahtumaa, mutta myös tapahtuman vammauttavaa vaikutusta ihmisen psyykkeeseen. 3.2 Traumatisoivia tilanteita onnettomuus, liikenneonnettomuus, tulipalo, väkivaltatilanne vakava sairaus perheväkivalta läheisen äkillinen kuolema henkeä uhkaava tilanne seksuaalinen hyväksikäyttö avo- tai avioero odottamattomat tapahtumat ja menetykset 3.3 Traumaattisen kriisin vaiheet On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. 1. Shokkivaihe "Ei voi olla totta!" 2. Reaktiovaihe "Mitä tapahtui?" 3. Käsittelyvaihe "Miten tästä selviää?" 4. Uudelleen suuntautumisen vaihe "Elämä voittaa!" 1. Shokkivaihe saattaa kestää muutamista hetkistä muutamaan vuorokauteen. Henkilö ei kykene käsittämään tapahtunutta tai hän voi jopa kieltää sen. Hän voi myös käyttäytyä poikkeavasti tai tilanteeseen sopimattomalla tavalla eikä välttämättä muista tapahtumia. 2. Reaktiovaihe voi kestää muutaman viikon tai muutaman kuukauden. Reaktiovaiheessa henkilö yrittää saada käsitystä tapahtuneesta: miksi ja miten kaikki tapahtui. Henkiset puolustuskeinot alkavat toimia paremmin ja tapahtuman kieltäminen vähenee. Henkilö voi olla ahdistunut, masentunut, itkuinen, ruokahaluton tai kärsiä univaikeuksista. Vihamielisyys, toisten syyllistäminen ja syyllisyydentunne, tunteiden peittäminen ja näennäinen tilanteiden hallinta ovat myös mahdollisia reaktiovaiheessa. 3. Käsittelyvaihe voi kestää muutamista kuukausista vuoteen. Tällöin tapahtumat hyväksytään. Menneeseen elämäntilanteeseen keskittyminen vähenee ja oireet sekä tuntemukset vähenevät. Toipumisen edetessä psyykkiset ja fyysiset oireet poistuvat ja mieliala korjaantuu. Kriisireaktio voi kuitenkin tässä vaiheessa myös lukkiintua ja muuttua psyykkiseksi häiriöksi (posttraumaattinen stressihäiriö). Tällöin tarvitaan ammattiauttajan apua. 4. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa tapahtuu lopullinen toipuminen. Henkilö on kyennyt käsittelemään tapahtuneen siten, että se ei enää rajoita elämää. Elämänilo palaa hiljalleen ja tapahtumasta tulee osa omaa elämäntarinaa, mutta se ei enää täysin hallitse tunne- ja ajatusmaailmaa.

5 4. TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus päivähoitoyksikössä aloita ensiapu soita 112! pyydä apua vie lapset pois onnettomuuspaikalta ja järjestä tarvittava hoito lapsille ilmoita vanhemmille, esimiehelle ja kasvatustoiminnan johtajalle esimies ottaa tarvittaessa yhteyttä Mobileen ja muihin auttaviin tahoihin käsittele asia lasten ja vanhempien kanssa jatka asian jälkipuintia esimiehen ja tarvittaessa muiden työntekijöiden kanssa kuuntele lasten ajatuksia tapahtuneesta 4.2 Lapsen kuolema lapsen kuolemasta ilmoittaa perheelle poliisi; mahdollisuuksien mukaan joku henkilökunnasta mukana esimies tiedottaa kasvatustoiminnan johtajaa kasvatustoiminnan johtaja kutsuu kriisiryhmän koolle esimies tiedottaa henkilökuntaa järjestetään tarvittaessa kriisiapua perheen toivomuksia tiedottamisesta kunnioitetaan kuolemasta keskustellaan omaisia muistetaan lasten hyvinvointia seurataan henkilökunnalle järjestetään mahdollisuus jälkipuintiin 4.3 Työyhteisön jäsenen kuolema esimies tiedottaa henkilökuntaa kasvatustoiminnan johtajaa informoidaan perheen toivomuksia tiedottamisesta kunnioitetaan henkilökunnalle järjestetään tarvittaessa kriisiapua työntekijät keskustelevat tapahtuneesta lapsiryhmänsä kanssa vainajaa kunnioitetaan järjestämällä hiljainen hetki esimies järjestää omaisten muistamisen omaisten toivoessa osallistutaan hautajaisiin lasten hyvinvointia seurataan 4.4 Lapsen lähiomaisen kuolema työntekijä tiedottaa tapahtuneesta esimiehelle esimies tiedottaa henkilökuntaa perheen toivomuksia kunnioitetaan kyseisen lapsen hyvinvointia seurataan esimies järjestää omaisten muistamisen

6 4.5 Kriisejä työntekijän perhe-elämässä Kriisi voi olla äkillinen tai voi kehittyä pitkän ajan kuluessa. Se voi vaikuttaa työntekijän työkykyyn ja sitoa henkisiä voimavaroja sekä vaatii usein myös erityistoimenpiteitä. Lähipiirin ja työyhteisön tuen lisäksi työntekijä saattaa tarvita työpaikalla mahdollisuutta keskustella tilanteestaan oman esimiehensä kanssa. Keskusteluapua saa myös työterveyshoitajalta, - lääkäriltä tai psykologilta. lapsen, puolison tai muun lähiomaisen sairastuminen tai kuolema lapsettomuus avo- tai avioero yksinhuoltajuus Työntekijän perhe-elämässä tapahtuviin kriiseihin voidaan vaikuttaa erilaisin työjärjestelyin sijaisjärjestelyin työjärjestelyin (työaika ja työtehtävät) 4.6 Vakava sairaus, vamma tai poikkeavuus Vanhempien kanssa sovitaan, mitä kerrotaan muille lapsille, henkilökunnalle ja vanhemmille. Vanhempien mielipidettä kunnioitetaan. Lapsen kysymyksiin vastataan huomioiden lapsen ikätaso. 4.7 Onnettomuus tai sen uhka hoitopaikan lähiympäristössä työntekijä informoi esimiestä esimies ottaa selville tosiasiat ja tarvittaessa hälyttää apua esimies informoi henkilökuntaa ja huolehtii toimenpiteistä ja työnjaosta tapahtuneesta ja mahdollisista toimenpiteistä tiedotetaan vanhemmille esimies huolehtii asian jälkipuinnista ja mahdollisesta kriisiavusta 4 5. TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA Kaikki tiedottaminen ulkopuolelle tapahtuu kasvatustoiminnan johtajan kautta. Muut työntekijät eivät anna tietoja tapahtuneesta. Kasvatustoiminnan johtajan tehtävät: kutsuu koolle päivähoidon kriisiryhmän, joka harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta sijaisena päivähoidon ohjaaja Eija Jormakka informoi tapahtuneesta asianosaisille on aktiivisesti mukana tukemassa työyhteisöä Kriisitilanteessa henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä kasvatustoiminnan johtajaa. 6. ARVIOINTI KRIISITILANTEEN JÄLKEEN henkilökunta arvioi kriisiryhmän kanssa, miten tilanne hoidettiin henkilökunta käy avointa keskustelua tapahtuneesta tehdään tarvittavat muutokset kriisisuunnitelmaan

7 7. TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Kuolemasta kertominen lapselle/lapsille kerro muille lapsille kuolemasta vanhempien kanssa sovitulla tavalla varmista, että tieto on oikea tuttu ja turvallinen henkilö kertoo asiasta lapselle valmistaudu asian kertomiseen avoimesti ja lapsen ymmärryksen mukaisesti älä siirrä asian kertomista varaa aikaa lapsen kanssa olemiseen lapsen tai hoitajan kuolema huomioidaan tilanteeseen sopivalla muistohetkellä. 7.2 Surevan lapsen kohtaaminen jos lapsi on käsittänyt tai ymmärtänyt asioita väärin, oikaise ne älä kuvaa kuolemaa sanoilla: matka, uni tai nukkui pois. Lapsi voi odottaa kuolleen palaavan, heräävän tai hän voi pelätä nukahtaa. varaa aikaa asian käsittelyyn suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt hyväksy lasten leikit näytä omat tunteesi rohkaise tunteiden käsittelyä 7.3 Lasten ja vanhempien käyttäytyminen Lapset usein tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti varttuvat liian nopeasti, ts. ottavat vanhemman roolin tai huolehtivat nuoremmista sisaruksista arvailevat, mitä tapahtui Vanhemmat usein aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston laiminlyövät tosiasioiden kertomisen ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän herkkyytensä lasten tarpeille on vähentynyt tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä 8. TIETOA ONGELMIEN TUNNISTAMISEKSI Reaktiot vaihtelevat suuresti lapsen iästä, persoonallisuudesta, elinympäristöstä, aikaisemmista kokemuksista ja saadusta avusta riippuen. Kielteisen tai traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi ei välttämättä reagoi ollenkaan tai hän voi reagoida suurin tunteenpurkauksin. Aikuisen velvollisuus on vastaanottaa lapsen moninaiset reaktiot. Lapsen tulee tuntea olonsa turvalliseksi.

8 Tavallisimpia reaktioita ahdistuneisuus ja pelko suru ja ikävöinti ahdistavat mielikuvat tai ajatukset tapahtumasta univaikeudet ja painajaiset huonotuulisuus, ärsyyntyvyys, viha, huomiota tavoitteleva käyttäytyminen ja muut käyttäytymisen muutokset syyllisyys ja itsesyytökset vetäytyminen ja eristäytyminen keskittymisvaikeudet yhdistettynä yliaktiivisuuteen tai toimettomuuteen taantuminen kehityksen aikaisempaan vaiheeseen traumaattinen leikki ja koetun toisto, leikki muuttuu erilaiseksi psykosomaattiset vaivat (vatsakipu, päänsärky, kastelu, pahoinvointi ) voimattomuus syömisvaikeudet; ei syö tarpeeksi tai syö suruunsa Tavallisia reaktioita traumaattisen tapahtuman jälkeen ensimmäisten viikkojen ja kuukausien aikana Psykologi Soili Poijula Ahdistuneisuus ja pelko Traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi voi osoittaa pelkoa ja haluaa olla vanhempiensa lähellä. Eroahdistus tekee vanhemmasta erossa olon vaikeaksi. Lapsella on myös tavallista suurempi läheisyyden tarve. Lapsi voi pelätä, että jotakin uutta kauheaa voi tapahtua. Turvallisuuden tunne on järkkynyt ja lapsi ymmärtää, että hänelle tai läheisille voi tapahtua mitä vaan. Lapsi tarvitsee tietoa, tukea, ymmärrystä ja turvallisuuden tunnetta elämän jatkuvuudesta. Menetys, surullisuus ja ikävöinti Lapsen surullisuuden kesto kerrallaan on lyhyempi kuin aikuisen, eikä lapsi tavallisesti ole surullinen yhtäjaksoisesti pitkiä ajanjaksoja. Lapsi etsii apua menetyksen tunteeseen hakeutumalla paikkoihin tai tilanteisiin, joissa he olivat yhdessä vainajan kanssa tai he etsivät asioita/esineitä, jotka liittyvät vainajaan. Lapsi voi myös suojella itseään kieltämällä tapahtuneen mielikuvituksessaan, ajatuksissaan tai teoissaan. Lasten suru kestää yleensä pitempään kuin mitä aikuiset luulevat. Tapahtumaa koskevat ahdistavat tunkeutuvat mielikuvat tai ajatukset Jos lapsi on nähnyt traumaattisen tapahtuman, hän kärsii kokemukseen liittyen voimakkaista aistimuistoista. Jos lapsi ei ole läsnä tilanteessa, hän voi kuvitella mitä tapahtui ja nämä kuvitelmat tunkeutuvat mieleen toistuvasti; ikään kuin lapsi näkisi valokuvia tai elokuvan tapahtumasta tai tunkeutuvia kuulomuistikuvia. Valitettavasti lapsi ei spontaanisti kerro aikuisille, että hänellä on näitä tunkeutuvia mielikuvia. Aikuisten on kysyttävä auttaakseen ongelman lievittämisessä. Tapahtuman jälkeen erilaiset ärsykkeet voivat laukaista mielikuvia tapahtuneesta, esim. savun haju tulipalossa olleella. Univaikeudet ja painajaisunet Tunkeutuvien ajatusten ja kuvien vuoksi lapsen voi olla vaikea nukahtaa tai hän voi herätä painajaisiin. On normaalia ja lapsen ahdistusta vähentävää, että hän haluaa pitää valot palamassa ja huoneen oven auki. 6

9 Viha ja huomiota vaativa käyttäytyminen Traumaattisen tapahtuman jälkeen lapsi voi tuntea voimakasta vihaa tapahtunutta ja kokemaansa epäoikeudenmukaisuutta kohtaan. Viha kohdistuu tavallisesti lähellä oleviin ja joskus vihaa käytetään aikuisten huomion saamiseen. Lapsi hakee lohdutusta ja haluaa pitää aikuisten ajatukset muualla kuin tapahtuneessa. Vetäytyminen ja eristäytyminen Lapsi voi vetäytyä toisten seurasta traumaattisen tapahtuman jälkeen ja viettää aikaa yksinään tavallista enemmän. Hän ei koe samaa mielihyvää sosiaalisessa toiminnassa kuin aikaisemmin. Vetäytyvyys voi olla avun tarpeen merkki. Syyllisyys ja itsesyytökset Lapsi ajattelee herkästi, että omat ajatukset tai teot aiheuttivat tapahtuneen (maaginen ajattelu). Pitkän aikavälin reaktiot Esimerkiksi kuoleman jälkeen menetyksen tunne, ikävöinti ja surullisuus voi jatkua pidempään kuin viikkoja tai kuukausia. Jos tapahtuma tai kuolema on äkillinen, se voi muuttaa lapsen luonnetta ja muovata hänen persoonallisuuttaan. Se vaikuttaa myös valmiuteen kohdata tulevaisuus, kykyyn säädellä voimakkaita tunteita, ammatinvalintaan sekä ihmissuhteisiin. Lapsen kehittymisen riskitekijöitä lapsi todistaa tapahtuneen vanhemmille kehittyy tai heillä on jo vakavia ongelmia lapsi koki olleensa suuressa vaarassa lapsi näki vanhempiensa voimakkaat reaktiot ilman, että hänelle selitettiin niitä lapsen kotiolosuhteet ovat erittäin kielteisiä kotona kielletään voimakkaasti tapahtunut ja avoin ja suora puhuminen tapahtuneesta puuttuu täysin Miten lasta voi auttaa? luo lapselle turvallisuuden tunne varmista fyysinen läheisyys, jos lapsi sen sallii oikaise väärinkäsitykset ja huolehdi, että lapsi saa oikean tiedon tapahtuneesta rohkaise lasta ilmaisemaan ajatuksiaan ja kysymyksiään; hyväksy myös reaktion puuttuminen anna lapselle mahdollisuus ilmaista eri keinoin mitä tapahtui; puhumalla, piirtämällä, leikkimällä, kirjoittamalla jne. korosta avoimuutta ja rehellisyyttä palauta nopeasti normaalirutiinit auta lasta tunnistamaan reaktioitaan ja ymmärtämään, mitä on tapahtunut. Vaikeneminen ei auta unohtamaan. sano ääneen, että olet lähellä tulevaisuudessakin ja, että lapsi voi myöhemmin puhua tapahtumasta lapsen on uudelleenmuovattava käsityksensä maailmasta, toisista ihmisistä ja itsestä ja hänellä voi olla hyvin syvällisiä ajatuksia olemassaolosta voimakkaat ja uudet koetut reaktiot voivat pelottaa lasta, koska ei ole aikaisempaa kokemusta mihin verrata ja mikä auttaisi ymmärtämään omia tunteita ja ajatuksia. Aikuinen voi auttaa lasta sanoittamaan tapahtunutta, jotta hän voi paremmin ymmärtää tunteitaan ja ajatuksiaan. 7

10 9. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 8 Yleinen hätänumero 112 Kasvatustoiminnan johtaja Mobile Terveyskeskus ma-to klo 8-16, pe klo Terveyskeskus päivystys ma-to klo 16-22, pe klo Psykologi (Seija Aspholm) Laukaan seurakunta (vaihde) Kirkkoherra (Timo Vuojus) Diakoniatyöntekijä (Arto Muurikainen) Diakoniatyöntekijä (Leena Lehto) Kasvatussihteeri (Anne-Maria Trygg-Jouttijärvi) Numerotiedustelu 118 Luettelo kirjallisuudesta: Ayalon, Ofra. Selviydyn! Ayalon, Ofra. Ketjureaktio. Lapset ja avioero Poijula, Soili. Lapsi ja kriisi Selviytymisen tukeminen Poijula, Soili. Lapsen surutyö -vihko

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3

1. Tavoite 2. 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 LAITILAN KOULUJEN KRIISITOIMINTAMALLI 1. Tavoite 2 2. Kriisi ja sen vaiheet 3 2.1. Shokki 2.2. Reaktio 2.3. Käsittely 2.4. Uudelleenasennoitumisvaihe 3. Toimintaohjeet kriisitilanteissa 3.1. Loukkaantuminen/onnettomuus

Lisätiedot

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma

Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma Kauhajoen Koulukeskuksen kriisisuunnitelma 1 KAUHAJOEN KOULUKESKUKSEN KRIISISUUNNITELMA 1. JOHDANTO Ihmisen elämässä on väistämättä erilaisia kriisejä. Osa kriiseistä on kasvuun ja kehitykseen liittyviä,

Lisätiedot

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki

Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Senjasen koulun kriisisuunnitelma Kokemäen kaupunki Koulun oppilaat ja henkilökuntaan kuuluvat aikuiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen joko koulussa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain.

KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI. Päivitetään lukuvuosittain. KIRKONKYLÄN KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Päivitetään lukuvuosittain. 0 Tärkeitä puhelinnumeroita: Yleinen hätänumero 112 Poliisi 10022 Myrkytyskeskus 09-471 977 (vara 09-4711) Kokkolanseudun terveyskeskuksen

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten.

Koulullamme on kriisisuunnitelma, joka sisältää erilaisia toimintamalleja kriisitilanteita varten. KRIISISUUNNITELMA Koulumme kriisivalmius Koulumme oppilaat, henkilökuntaan kuuluvat aikuiset, oppilaiden perheenjäsenet tai muut heille läheiset ihmiset voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

Toimintamalli kriisitilanteissa

Toimintamalli kriisitilanteissa TUUSULAN KUNTA Rusutjärven koulu Toimintamalli kriisitilanteissa 2005-2006 SISÄLTÖ KRIISIN MÄÄRITTELY... 3 KRIISIRYHMÄN JÄSENET... 3 TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA... 3 OPPILAAN KUOLEMA... 4 ITSEMURHA... 6

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura Kriisi Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-22-1 Paino: Grano 2015

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma

Hirvelän koulu. Kriisisuunnitelma Hirvelän koulu Kriisisuunnitelma KRIISI Henkilöt, jotka ovat joutuneet traumaattisiin tapahtumiin (onnettomuus, sairaus, väkivallanteko, kuolema avioero tms.) tai sellaisen uhkaan läpikäyvät kriisin. Koulu

Lisätiedot

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010

Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen. Turussa 20.11.2010 Työkaluja elämän kriiseistä selviämiseen Turussa 20.11.2010 ja miten ansainneesi edes luulet sen, että aina saat suotuisat tuulet? Mitä tarkoittaa kriisi Kriisillä tarkoitetaan äkillistä muutosta ihmisen

Lisätiedot

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin

Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Lapin yliopiston toimintaohjeet kriisitilanteisiin Nämä ohjeet koskevat tilanteita, jolloin tietoon tulee henkilökuntaa, opiskelijoita tai työ-/opiskeluyhteisöä koskeva traumaattinen tapahtuma kuten yliopiston

Lisätiedot

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA

HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA HARTOLAN YHTENÄISKOULUN KRIISISUUNNITELMA TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT: YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 SAIRAANKULJETUS PALOHÄLYTYS POLIISI TAKSI 03-7161 201 TERVEYSKESKUS 03-8194 302 TERVEYDENHOITAJA 044-7432 407 PSYKOLOGI

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala

LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa. Piia Latvala LIITE 2: Traumaattisessa kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen ensihoidossa Piia Latvala Traumaattinen kriisi äkillinen, yllätyksellinen, epätavallisen voimakas tapahtuma, joka tuottaisi huomattavaa kärsimystä

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren erokriisi

Lapsen ja nuoren erokriisi VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Lapsen ja nuoren erokriisi VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Miten teemaa voi käsitellä

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

LAPSEN EROKRIISI (1/2) LAPSEN EROKRIISI (1/2) Tässä diasarjassa käydään lyhyesti läpi lapsen huostaanoton tai sijoituksen jälkeistä aikaa lapsen eroa vanhemmastaan ja siitä seuraavan kriisin näkökulmasta. Lähde: Virpi Kujala,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11

Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Sisällys Alkusanat toiseen suomenkieliseen laitokseen 11 Johdanto 15 1. Kriisi luonnollinen osa elämää 19 Lähimmäisen kohtaaminen 21 Mitä tarkoittaa terve ja sairas? 25 Uutta tietoa vaiko vanhaa? 28 Vankkaa

Lisätiedot

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin Rudolf Steiner -koulu Kriisivalmiussuunnitelma 23.10.2015 1 Sisällysluettelo 1. Tärkeitä yhteystietoja... 3 2. Helsingin Rudolf Steiner koulun kriisiryhmä... 3 3. Yksityiskoulujen kriisityön

Lisätiedot

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä

Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Lapsen huostaanotto vanhemman kriisinä VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemman kriisin

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma

Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Helsingin normaalilyseo Kriisivalmiussuunnitelma Päivitetty tammikuu 2008 Tämä suunnitelma on nähtävillä turvallisuussuunnitelman mukana kansiossa opettajainhuoneessa ja esitellään kerran vuodessa opettajainkokouksessa.

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA

SISÄLLYS. Kriisien ennaltaehkäisy...8 1. YLEISTÄ KRIISISUUNNITELMASTA 1 SISÄLLYS Yleistä kriisisuunnitelmasta 1 1.1 Toimintaohjeen tarkoitus 1.2 Kriisin määrittely 1.3 Kriisiryhmä ja sen tehtävä Tommolan koulussa 1.4 Ohjeen päivitys Toimintaohjeet kriisitilanteessa..2 2.1

Lisätiedot

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016

Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Miten kriisityön menetelmät ovat kehittyneet? Mitä se on nyt? Salli Saari Dosentti, psykologi Kriisityön päivät 2016 Uudenlaisen kriisityön alkuvaihe Ajoittuu 1980-luvun lopulle ja 1990-luvun alkupuolelle

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Kriisit ja niiden kohtaaminen

Kriisit ja niiden kohtaaminen Kriisit ja niiden kohtaaminen Maahanmuuttaja kriisiasiakkaana 19.3.2014 Arja Riipinen Mikä kriisi on? Psyykkisessä kriisitilanteessa on kyse siitä, että ihminen (perhe/yhteisö/ryhmä) on joutunut elämäntilanteeseen,

Lisätiedot

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008

1. Kriisiryhmä KRIISITOIMINTAOHJE. Tekniikan yksikkö Opiskelijahuoltotyöryhmä viimeisin päivitys 18.3.2008 Tämä Oamk/ Tekniikan yksikön kriisitoimintaohje päivitetään vuosittain syyslukukauden alkupuolella. Päivityksestä ja toiminnassa mukana olevan henkilöstön koulutuksesta ja ohjeistuksesta vastaa opiskeluhuoltotyöryhmä.

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat

Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Miten toimia kriisissä? Johtajapäivät 19.3.2016 Riihimäki Henri Backman Kriisityön asiantuntija Piirin kriisiryhmä Tampereen Kotkat Piirin kriisiohjeistus Hämeen partiopiirin hallitus hyväksynyt 15.12.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Surukonferenssi 29.- 30.3. 2012

Surukonferenssi 29.- 30.3. 2012 Surukonferenssi 29.- 30.3. 2012 Käytännön menetelmiä surevan lapsen ja nuoren tukemiseen Susanna Uittomäki Sirpa Mynttinen Lapsen suru Reaktiot menetykseen monimuotoisia Lapset reagoivat läheisen kuolemaan

Lisätiedot

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA

EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 LIITE 7 EURAN LUKION ONGELMA-, ONNETTOMUUS- JA KRIISISUUNNITELMA 1 EURAN LUKION KRIISIVALMIUS Euran lukion opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan

Lisätiedot

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä

Kriisin paikka. Ammatillisesti kriisiytyneellä paha olo työssä Kriisin paikka Työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Merja Hutri on väitellyt ammatillisesta kriisiytymisestä syksyllä 2001. Tässä artikkelissa hän tarkastelee ilmiötä ja erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lisätiedot

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Naisten päihdetyön päivä 13.3.2014, Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA -verkostohanke VOIKUKKIA 2012 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti

Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Nuorisotyön valmiusverkosto & Nuorisotyön kriisivalmiuden kehittämisprojekti Markus Söderlund Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Kanneljärven opisto 29.4.2014 Mikä on kriisi? Määritelmiä ja ominaisuuksia:

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE

Lisätiedot

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012

SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 TURVALLISUUSSUUNNITELMA 12.8.2012 1(8) SM 14/15 Yleisurheilu Kaarlenkenttä, Vaasa, 17.-19.8.2012 1. TAPAHTUMAN ja toiminnan kuvaus... 2 2. Toiminnan turvallisuudesta vastuulliset... 2 3. Suorituspaikat

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry. 1 Mitä turvallisuus on lapsen mielestä? Turvallisuus on sitä, että ei

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Syntymäaika: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET TAIDOT 1. Kuvaile millainen lapsi

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille

3. Toimintamalleja opiskeluympäristössä tapahtuville kriisitilanteille 1. Tärkeät puhelinnumerot Yleinen hätänumero 112 Poliisi 112 Myrkytyskeskus (09) 471 977 tai (09) 4711 Taksi 10041 tai matkapuhelimesta 0100 0041 Terveyskeskus (02) 269 2211 Kaupunginsairaala (02) 269

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Trappan-modellen Portaat-malli

Trappan-modellen Portaat-malli Trappan-modellen Portaat-malli Kuopio 17.8.2012 Åsa Carlsson & Janiina Mieronkoski Miten Portaat-malli syntyi? Barn som vittne till våld (suom. Lapsi väkivallan todistajana)- projekti 1990-luvulla Tavoitteena

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset:

Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013. Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta. Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Heli Heinjoki Kriisityön kehittämispäällikkö Tukinainen ry Vammaisjärjestöjen naisverkosto 10 vuotta 17.10.2013 Teema : Vammaisiin naisiin kohdistuva väkivalta Kommentti opaskirjasta: Kiitokset: Hyvät

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen

Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Psyykkiset kriisit ja kriiseistä selviäminen Kriisit Jokainen meistä voi joutua kriisiin Kriisi on yksilön psyykkinen tilanne sellaisessa ulkoisessa tapahtumassa, joka on omiaan uhkaamaan yksilön fyysistä

Lisätiedot

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA... 2 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA... 4 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA... 5 3.1 Onnettomuus koulussa...

Lisätiedot