EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA"

Transkriptio

1 EURAN KUNNAN KOULUJEN KRIISISUUNNITELMA Liite 3 SISÄLLYS 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA Onnettomuus koulussa Oppilaan kuolema Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema Oppilaan lähiomaisen kuolema Itsemurhan uhka Itsemurha Vakava sairaus Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella Oppilas tulee päihtyneenä kouluun Väkivaltatilanne koulussa Väkivaltaisen oppilaan kohtaaminen Väkivaltainen aikuinen koulussa Välittömät tukitoimet Psykologinen jälkipuinti: Purkukokous Myöhempi tuen tarve TIETOA KRIISEISTÄ Traumaattisia tilanteita Psyykkinen kriisi Lapsen ja nuoren surureaktioita Välittömät reaktiot Tavalliset surureaktiot Muita mahdollisia surureaktioita TIETOA MUUN AVUNTARPEEN TUNNISTAMISEKSI Itsemurhauhkan tunnistaminen Myötävaikuttavat, laukaisevat tekijät Masentuneen tunnistaminen Psykoottisen käyttäytymisen tunnistaminen Päihteiden väärinkäytön tunnusmerkkejä... 14

2 2 KRIISITOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTA AKUUTTITILANTEESSA 1A 1B Tärkeitä puhelinnumeroita: Tiedon välittäjän tulee ilmoittaa seuraavat asiat: Yleinen hätänumero 112 Paloilmoitus 112 Poliisi Kanslia Eura Maarit Virta Jyrki Nordberg Ritva Filppula ilmoittajan henkilöllisyys - mitä on tapahtunut - missä ja milloin - kuka on tapahtuman uhri - mikä on tilanne juuri tällä hetkellä - onko jokin muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin Sairaankuljetus Euran sairaankuljetus Terveyskeskus koululta suoraan 400 Myrkytystietokeskus tai (vaihde)

3 3 1C Toiminta kriisitilanteessa: Jos tilanne edellyttää, soita välittömästi 112. Soita toimintaa johtavalle vastuuhenkilölle. Etene alla olevaa listaa niin pitkälle, että tavoitat heistä jonkun. Nimi Puh.nro 1D Toiminta välittömässä onnettomuus- ja vaaratilanteessa: 1. Tee tilannearvio ja anna välitön ensiapu tarvittaessa - kuka hälyttää - kuka antaa apua - kuka huolehtii muista - yhteydenotto kotiin mahdollisimman pian (ensisijaisesti oma opettaja) 2. Hälytä apu välittömästi paikalle 3. Tieto rehtorille (työnjaon organisointi) 4. Kukin opettaja vastaa omasta ryhmästään 5. Käytetään lähintä poistumisreittiä, mikäli tilanne vaatii koulurakennuksesta poistumista

4 4 2 TIEDOTTAMINEN KRIISITILANTEISSA Henkilö, joka on saanut tiedon tapahtuneesta, tiedottaa siitä rehtorille. A) Rehtori selvittää ketä asia koskee mitä on tapahtunut ja missä miten kaikki tapahtui ja mitä tapahtumasta tiedetään jos rehtori ei ole paikalla toissijaisesti asian hoitaa apulaisrehtori kolmantena asiasta vastaa se luokanopettaja, jonka oppilasta asia koskee B) Rehtori kutsuu kriisiryhmän avukseen Koulussa toimii nimetty kriisiryhmä, jonka rehtori kutsuu kokoon kriisitilanteissa. Kriisiryhmä ottaa tarvittaessa yhteyttä koulun ulkopuolisiin tahoihin kuten sosiaalitoimeen tai terveydenhuoltoon tai seurakuntaan. Kriisiryhmän tehtäviä: kokoontuu mahdollisimman nopeasti, muutaman tunnin sisällä. valmius nopeaan päätöksentekoon ainakin kahden, kolmen henkilön osalta kokoaa tiedot tapahtuneesta ja arvioi välittömän toiminnan tarpeen miettii jatkotoimet yhdessä kodin kanssa harkitsee ulkopuolisen avun tarvetta henkilökunnalle ja oppilaille organisoi toimintaa kriisitilanteissa. perehdyttää uudet työyhteisön jäsenet suunnitelmaan. arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia. pitää kriisikansion ajan tasalla. Kriisiryhmään kuuluvat: rehtori p kouluterveydenhoitaja p psykologi Johanna Havia p kuraattori Miia-Marika Pisto p tarpeen mukaan seurakunnan työntekijä, poliisi ym.

5 5 C) Opettajakuntaa ja muuta koulun henkilökuntaa informoidaan tapahtuneesta. Opettajat saavat ohjeita asian käsittelystä luokissa huhujen ehkäiseminen, oikeat tiedot Kaikki tiedottaminen koulun ulkopuolelle tapahtuu ensisijaisesti rehtorin kautta. KRIISIVIESTINTÄ: A. SISÄINEN VIESTINTÄ Päävastuun sisäisestä viestinnästä kantaa rehtori. Rehtorin varahenkilönä toimii vararehtori. Nopein ja tarkoituksenmukaisin viestintätapa: - kivikoulussa kuulutus ja puhelinyhteys: soitto tai tekstiviesti - puukoulussa suusanallinen - koulurakennusten välillä puhelinyhteys: soitto tai tekstiviesti B. ULKOINEN VIESTINTÄ Jokainen viranomainen vastaa vain omaan alaansa kuuluvasta viestinnästä. Päävastuun ulkoisesta viestinnästä kantaa tulosalueen johto. Varattava päällekkäisiä kommentointeja. Viestintä medialle, viranomaisille, oppilaiden huoltajille. - huoltajia tiedotetaan reissuvihossa, tiedotteilla, puhelinyhteyksillä, kunnan kotisivuilla 3 TOIMINTAMALLEJA ERI KRIISITILANTEISSA 3.1 Onnettomuus koulussa hälytä ambulanssi / muita aikuisia avuksi aloita ensiapu tieto terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen tieto rehtorille / tieto kriisiryhmälle / tieto henkilökunnalle oppilaat pois onnettomuuspaikalta silminnäkijät erilleen, heistä pidetään erityistä huolta ilmoitus huoltajille mahdollisimman pian, mutta onnettomuuden seurauksia ei kerrota tarkemmin asian käsittely luokassa kirjallinen viesti koteihin asiasta järkyttyneimmät oppilaat kotiin vain aikuisen mukana asian jälkipuintia henkilökunnan kansaa

6 6 asian jälkipuintia luokassa (keskustelu luokassa) oppilaiden seuranta koulutapaturmasta tehdään tapaturmailmoitus vakuutusyhtiötä varten koulun rehtori tai tilanteessa mukana ollut aikuinen kirjoittaa muistion tapahtumista 3.2 Oppilaan kuolema oppilaan kuolemasta ilmoittaa perheelle pappi, poliisi tai sairaala tiedon saanut opettaja informoi rehtoria rehtori tiedottaa opettajakunnalle luokanopettaja neuvottelee kriisiryhmän kanssa kuka on perheen kontaktihenkilö perheen toivomuksia koteihin tiedottamisesta noudatetaan keskustelu luokissa oppilaiden ikätason mukaisesti (tunteiden ilmaisussa apuna esim. piirtäminen, laulaminen) muistaminen lippu hiljainen hetki (oppilaan kuva, kynttilä, mahdollisesti surumusiikkia) sovitaan perheen kanssa surunvalittelukäynnistä kotiin ja osallistumisesta hautajaisiin oppilaiden seurantaa mahdollisen ulkopuolisen avun tarpeen vuoksi henkilökunnalle mahdollisuus jälkipuintiin 3.3 Opettajan tai koulun muuhun henkilökuntaan kuuluvan kuolema rehtori informoi henkilökuntaa / luokkaa yhteisesti salissa kriisiryhmä hankkii tarvittaessa ulkopuolista apua jälkipuinti henkilökunnalle keskustelut luokissa muistaminen lippu hiljainen hetki hautajaiset oppilaiden seurantaa 3.4 Oppilaan lähiomaisen kuolema tieto rehtorille, joka tiedottaa kriisiryhmää tieto oppilasta opettaville opettajille kotoa lupa kertoa asiasta muulle luokalle

7 7 osanotto oppilaan suruun esim. kortilla, piirustuksilla opettaja valmistelee oppilaat vastaanottamaan kyseisen oppilaan tämän tullessa kouluun oppilaalle keskustelumahdollisuus oppilaan seurantaa 3.5 Itsemurhan uhka puhu oppilaan kanssa älä jätä yksin tarjoudu pohtimaan yhdessä ongelmaa, älä yritä ratkaista sitä, kuuntele, älä vähättele tai tuomitse ongelma, jonka vuoksi oppilas on valmis tekemään itsemurhan, ei voi olla hetkessä ratkaistavissa ota yhteys kotiin ja tarvittaessa ensiapuun, joka arvioi oppilaan välittömän avun tarpeen oppilashuoltoryhmä toimimaan 3.6 Itsemurha Koskettaa aina koko kouluyhteisöä. Kodin kanssa sovittava, miten toimitaan. Jälkipuinti erittäin tärkeää, koska itsemurha nostattaa esiin esim. voimakasta syyllisyyttä. tieto rehtorille, joka tiedottaa koulun henkilökuntaa ja kriisiryhmää tieto oppilaille: perheeltä lupa kertoa tosiasiat, jotta perättömät huhut estettäisiin tiedote mahdollisista reaktioista ainakin oman luokan koteihin jälkipuinti henkilökunnalle erityinen tuki ja seuranta silminnäkijöille ja lähimmille ystäville keskustelut luokissa oppilaiden seurantaa muistaminen koulussa ja luokassa 3.7 Vakava sairaus sovi huoltajan kanssa, mitä kerrotaan oppilaille oppilaan omaa mielipidettä kunnioitettava pyritään saamaan lupa kertoa luokan oppilaille ja muulle henkilökunnalle jälkipuintia sairaan, hänen ystäväpiirinsä ja luokan kanssa toimintaohjeet sairaskohtausten varalta lasten toiminnallisuuden ja myötätunnon kanavoiminen sairaan hyväksi oppilaiden seurantaa

8 8 3.8 Onnettomuus tai sen uhka koulun ulkopuolella rehtori ottaa selville tosiasiat informoi muun henkilökunnan keskustelu luokissa tietoa kotiin tapahtuneesta ja mahdollisista reaktioista 3.9 Oppilas tulee päihtyneenä kouluun otetaan yhteys huoltajaan ilmoitetaan sosiaaliviranomaisille jos oppilaan tila huono, tilataan ambulanssi jos aiheuttaa vakavia häiriöitä tai vaaratilanteita, soitetaan poliisi paikalle jälkiseuranta 3.10 Väkivaltatilanne koulussa Väkivaltaisen oppilaan kohtaaminen toimi älä käänny pois tilanteesta kehota lopettamaan väkivalta estä väkivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä pyydä terveydenhoitajaa arvioimaan vammat. Älä arkaile pyytää poliisia paikalle (puh. 112) tiedota tarvittaessa opettajalle ja rehtorille tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi- /oppilashuoltoryhmään, joka järjestää kriisiapua ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä. että he hakevat oppilaan tarvittaessa poista oppilas luokasta. Huolehdi myös valvonnasta. Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen. tarvittaessa rehtori evää oppilaalta koulunkäyntioikeuden loppupäiväksi tai pidemmäksi ajaksi tilanteessa mukana ollut aikuinen kirjoittaa muistion tapahtumista

9 Väkivaltainen aikuinen koulussa suojaa oppilaat esimerkiksi lukitsemalla ovi tai ohjaamalla heidät turvalliseen tilaan tiedota rehtoria, joka tiedottaa muita koulussa olevia yhteys poliisiin 3.11 Välittömät tukitoimet Ihmisten selviytymistä traumaattisessa tilanteessa helpottavat seuraavat seikat: rauhoittava, turvallisuutta luova ilmapiiri myötäeläminen ja huolenpito reaktioiden ymmärtäminen ja hyväksyminen uhrien kertomuksen kuunteleminen tyhjien sanojen ja lupausten välttäminen levollinen läsnäolo, se ettei jää yksin avoin ja rehellinen tieto tapahtuneesta tietojen pitäminen ajan tasalla Psykologinen jälkipuinti Psykologinen jälkipuinti järjestetään aina kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Ensimmäisen kolmen vuorokauden aikana ihminen on avoin tapahtuman käsittelylle, sen jälkeen psyykkiset puolustuskeinot voivat estää asian käsittelyä. Jälkipuinnin vetävät siihen koulutetut työntekijät. Jälkipuinnin tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä ja estää posttraumaattisen stressihäiriön syntyminen. Jälkipuinnissa annetaan tietoa tapahtumien kulusta, jottei mielikuvitus tai huhut paikkaisi aukkoja. Jälkipuinti antaa mahdollisuuden jäsentää osallistujien ajatuksia ja tunteita. Siellä annetaan tietoa mahdollisista jälkireaktioista ja avunsaantipaikoista sekä kartoitetaan avun tarvetta Purkukokous Purkukokous järjestetään traumaattisissa tilanteissa auttajina toimiville. Se tarjoaa mahdollisuuden keskustella välittömästi tapahtuneesta ja purkaa kokemuksia. Kriisiryhmä voi järjestää itselleen purkukokouksen ilman ulkopuolistakin vetäjää. Rituaaleilla on tärkeä merkitys surun käsittelyssä. Muistotilaisuus, hautajaiset, kuvat, kynttilät sekä kirjeen kirjoittaminen tai piirtäminen auttavat surun työstämistä.

10 Myöhempi tuen tarve Ihmisten myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle toipumiselle on annettava aikaa. Joillakin oppilailla tai opiskelijoilla voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin oppilashuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Erityisen traumaattisen tilanteen jälkeen lapsi tai nuori voi olla myös traumaterapian tarpeessa, jolloin hänet tulee ohjata mielenterveyspalveluihin. Myös koulun työntekijöillä voi olla myöhempää tuen tarvetta. KRIISIVALMIUDEN YLLÄPITÄMINEN TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN VUOSITTAINEN TIEDOTUS KODEILLE JA TYÖYHTEISÖLLE KRIISITOIMINTASUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 4 TIETOA KRIISEISTÄ Yllättävä, vakava kriisitilanne on sellainen, jota ihminen ei ole kokenut aikaisemmin. Hän ei tiedä, miten pitäisi suhtautua. Kokemusta seuraa epämiellyttäviä tunnetiloja, joista vapautuu vain työstämällä niitä. Useimmiten tällaiset kokemukset aiheuttavat psyykkisen trauman, joka johtaa psyykkiseen kriisiin. 4.1 Traumaattisia tilanteita Trauman voi aiheuttaa: yksittäinen tapaus onnettomuus katastrofi äkillinen kuolema väkivalta, väkivallanteko muu dramaattinen tapahtuma kasautuvat tapahtumat seksuaalinen hyväksikäyttö pahoinpitely sota sairaus avioero

11 11 kiusaaminen lapsi elää traumaattisissa oloissa kehitysvuosinaan 4.2 Psyykkinen kriisi A Shokkivaihe - syntyy välittömästi järkyttävän tilanteen jälkeen ja kestää korkeintaan viikon - henkilö kokenut jotain ennen kokematonta - hän on järkyttynyt ja psyykkiset toiminnot poikkeavat tavanomaisesta B Reaktiovaihe - kestää päivistä useisiin viikkoihin - välitön vaara on ohi - hän alkaa tajuta, mitä tapahtui ja reagoi kokemukseen - tekee kipeää C Käsittelyvaihe - saattaa kestää kuukausista vuoteen - henkilö on tottunut tilanteeseen - hän pystyy keskittymään arjen asioihin ja kiinnostumaan tulevaisuudesta D Uudelleen asennoitumisen vaihe - kestää usein koko elämän - kriisi on ohi - hän on saanut uuden kokemuksen ja ehkä uudenpohjan elämälle 4.3 Lapsen ja nuoren surureaktioita Shokkivaiheen yli päästyään ihminen alkaa tajuta, mitä on tapahtunut. Hän alkaa reagoida. On muistettava, että reaktiot ovat normaalia reagointia epänormaalissa tilanteessa.

12 Välittömät reaktiot shokki ja epäily - ei voi olla totta - kieltäminen pelko ja vastustus - kauhistuminen - voimakas protesti apatia ja lamaannus - kaikki jatkuu entisellään Tavalliset surureaktiot ahdistus voimakkaat muistot unihäiriöt masennus, kaipaus, ikävä viha ja huomiota vaativa käytös syyllisyys, itsesyytökset, häpeä kouluvaikeudet ruumiilliset oireet Muita mahdollisia surureaktioita regressiivinen käyttäytyminen muiden välttely kuvitelmat persoonallisuuden muutokset tulevaisuuspessimismi syyn ja tarkoituksen pohtiminen kehittyminen ja kypsyminen

13 13 5 TIETOA MUUN AVUNTARPEEN TUNNISTAMISEKSI 5.1 Itsemurhauhkan tunnistaminen lapsi tai nuori tekee itsemurhayrityksen tai esim. viiltelee itseään lapsi tai nuori puhuu tai uhkailee asialla lapsella tai nuorella on suunnitelma itsemurhasta, esim. antaa pois tavaroita, joista on ennen pitänyt kuolemaan liittyvät ajatukset ovat lapsen tai nuoren mielessä enimmän osan aikaa lapsi tai nuori tuntee jonkun, joka on tehnyt itsemurhan lapsi tai nuori identifioituu sellaiseen, joka on tehnyt itsemurhan (alkaa muistuttaa esim. elokuvatai rocktähteä, jolla on ollut tällainen kohtalo) väkivaltainen kuolema tai itsemurha suvussa lapsi tai nuori käyttäytyy impulsiivisesti tai väkivaltaisesti lapsi tai nuori ei näe ratkaisua ongelmiinsa, ei ota vastaan apua ylikriittisyys, täydellisyyden tavoittelu Myötävaikuttavat, laukaisevat tekijät päihteiden väärinkäyttö jokin iso menetys: kuolema, muutto, tappelu, epäonnistuminen 5.2 Masentuneen tunnistaminen Oppilaalla saattaa esiintyä mm. seuraavia oireita: univaikeudet / voimakas väsymys psykosomaattinen oireilu (esim. vatsakivut, päänsärky) ja syömishäiriöt voimattomuus olen ihan poikki, en jaksa enää apatia, vetäytyminen; harrastukset, ystävät yms. eivät enää kiinnosta vihamielisyys; voimakasta kiukuttelua, äksyilyä masentuneisuuden naamioiminen pellen rooliin keskittymisvaikeudet, ylivilkkaus itseinho olen ruma, ei minusta pidetä itkuisuus, surullisuus hallitsevaa tuomiopäivän tunteet; puhuu, ajattelee, kirjoittaa kuolemasta surullisuus ja hajamielisyys depression jatkuessa, hitaus ja reagoimattomuus toisten tunteisiin emotionaalisissa tilanteissa

14 Psykoottisen käyttäytymisen tunnistaminen Oppilaalla saattaa esiintyä mm. seuraavia oireita: vetäytyminen, pyrkimys olla yksin sekavat tai epärealistiset puheet rituaalit, pakkotoiminnat ikätasoa lapsellisempi toiminta suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa erikoinen toiminta, jota ei itse halua/osaa selittää vihjailee avuntarpeestaan ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä, esim. hoitamattomuus tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen, esim. äkilliset naurun- tai itkunpuuskat harhaluulot 5.4 Päihteiden väärinkäytön tunnusmerkkejä nuoren kaveripiiri vaihtuu nuoren rahantarve kasvaa; näpistely, ilkivalta, kauppaaminen lisääntyy koulumenestys laskee poissaolot lisääntyvät, aamu- tai maanantaipoissaoloja epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua luonteessa muutoksia esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta erilaisia fyysisiä merkkejä, riippuu käytetystä aineesta esim. laajentuneet silmäterät, verestävät silmänvalkuaiset, vapina, hikoilu, laihtuminen/lihominen, uneliaisuus, tokkuraisuus haju, tietyille aineille ominainen esim. tinneri, kannabis esineet; piippu, veitset, aineenpalaset ulkonäkö/olemus muuttuu

15 15 LIITE 1 KIRJALLISTEN VIESTIEN MALLEJA Kirjemalli menehtyneen oppilaan luokkatoverin kotiin luokka on tänään saanut surullisen tiedon, että on menehtynyt. Tämä asia koskettaa syvästi meitä kaikkia, varsinkin luokan oppilaita. Lähipäivinä käytämme paljon aikaa tapahtuneesta puhumiseen. on myös paikalla ja osallistuu muistotuokioon. Lapsille on tärkeää, että myös kotona voidaan puhua avoimesti tapahtuneesta. Annamme lisätietoja tarvittaessa. Kirjemalli kotiin hautajaisiin osallistumisesta (On tärkeää, että pappi tai opettaja kysyy omaisilta mikäli he haluavat, että oppilaan luokkatoverit osallistuvat hautajaisiin.) Koulumme oppilas haudataan päivän kuuta, klo. Olemme vainajan perheen kanssa sopineet, että luokka osallistuu hautajaisiin. Osallistuminen on vapaaehtoista. Kaikkien läsnäolo on kuitenkin toivottavaa. Osallistumisella on merkitystä surun käsittelyssä. Rehtori, luokanopettaja ja osallistuvat tilaisuuteen. Lapsille on tärkeää, että mukana on joku omainen.

16 16 LIITE 2 MITÄ TAPAHTUU HAUTAJAISISSA Siunaustilaisuus Vainajan hautaan siunaaminen voi tapahtua siunauskappelissa, kirkossa tai hautausmaalla. Siunaamiseen varataan aikaa noin tunti. Lähiomaiset ja muut hautajaisvieraat istuvat siunauskappelin tai kirkon etuosassa. Vainajan arkku on alttarin edessä. Hautaan siunaamisen toimittaa pappi kirkkokäsikirjan mukaan. Siunaustilaisuudessa lauletaan virsiä, pappi lukee Raamattua, rukouksia ja pitää puheen. Pappi toimittaa siunauksen sanomalla: Maasta sinä olet tullut. Maaksi sinun pitää jälleen tuleman. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, on sinut viimeisenä päivänä herättävä. Samalla hän laittaa kolmesti hiekkaa arkulle. Hautajaisiin tuodaan tavallisesti kukkia. Muistolauseissa jätetään jäähyväiset vainajalle. Kukkalaitteet voidaan laskea sisällä tai haudalla. Jos ne lasketaan sisällä, se voi tapahtua siunauksen jälkeen tai ennen siunausta tilaisuuden alussa. Hautaan siunaaminen päätetään virrellä tai muulla musiikilla. Arkkuhautauksessa arkkua lähdetään saattamaan haudalle loppusoiton aikana siunaavan papin ja hautausta ohjaavan suntion kulkiessa edellä. Arkun kantajina toimivat tehtävään pyydetyt sukulaiset, ystävät tai työtoverit. Arkun jälkeen lähtevät lähiomaiset ja sen jälkeen muut hautajaisvieraat kantaen kukkalaitteitaan. Hautausmaalla arkku lasketaan hautaan. Lähiomaiset voivat heittää hiekkaa tai kukkia arkun päälle. Hauta peitetään vihreällä kannella. Hautajaisvieraat laskevat kukkalaitteet hautaa peittävän kuvun päälle. Kun kukat on laitettu, hautajaisvieraat laulavat yleensä virren haudan äärellä. Seurakunnan työntekijä peittää myöhemmin haudan hiekalla ja laittaa kukkalaitteet takaisin haudalle. Tuhkahautauksessa itse tuhkaaminen tapahtuu krematoriossa muutaman päivän kuluttua hautaan siunaamisesta. Uurna lasketaan hautaan tuhkauksen jälkeen lähiomaisten läsnäollessa. Muistotilaisuus Hautauksen jälkeen kokoonnutaan yleensä muistotilaisuuteen, joka vietetään vainajan kotona tai esim. seurakunnan tiloissa. Muistotilaisuuden ohjelmassa on kahvi- tai muuta tarjoilua sekä esim. puheita, suruadressien lukemista ja musiikkia. Muistotilaisuudessa erillisellä pöydällä voi olla vainajan kuva, kukkia ja kynttilä. Muuhun kuin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan kuuluvan tai kirkkoon kuulumattoman vainajan hautajaisissa voi olla eroa edellä kerrottuun. Siunaustilaisuus ja hautajaiset ovat surujuhla. Pukeutumisessa noudatetaan hillittyä tyyliä. Asujen värinä on usein musta tai muut tummat värit, joskus yhdistettynä valkoiseen.

17 17 LIITE 3 TIETOA LAPSEN TUKEMISESTA SURUSSA Lapset ja kuolemasta kertominen sanoman pitäisi tulla luotetulta henkilöltä varmista, että tieto on oikeaa varmista sopiva, häiriötön paikka uutisen kertomiseen kerro asia avoimesti ja selvästi, mutta riittävästi henkisesti siihen valmistaen älä siirrä asian kertomista varaa aikaa lapsen tai nuoren kanssa olemiseen vältä sellaisia kliseitä kuin "kaikki tulee hyväksi" saata lapsi kotiin tai sinne, missä perhe on kerro luokan muille lapsille ja läheisille ystäville. Muistaminen koulussa Oppilaan tai opettajan kuolema huomioidaan esim. muistohetkellä, johon voi sisältyä: rehtorin muistosanat luokanvalvojan puhe sopiva runo papin puhe laulua, musiikkiesityksiä Jos kuolemasta ilmoitetaan koulutuntien aikana, oppilaat laskevat lipun puolitankoon. Muistaminen luokassa Lapset otetaan mukaan päättämään, miten muistetaan. Näin kanavoidaan lasten energia ja luovuus ilmaisemaan surua konkreettisesti. Symboliset eleet saattavat auttaa oppilasta jäsentämään ajatuksia ja tunteita. Kun hän saa muuttaa ne toiminnaksi, käsittämättömästä tulee konkreettinen.

18 18 koristellaan pulpetit piirroksilla, maalauksilla tai liinalla kynttilä ja/tai kuva, kukka tms. istutetaan puu kuolleen muistoksi valmistetaan jotain vanhemmille toimitaan liikenneturvallisuuden puolesta jne. Keskustelu luokassa Opettajan oman jälkipuinnin pitäisi olla kunnossa ennen kuin hän järjestää keskustelun luokassa. On hyvä noudattaa periaatetta, että asiantuntija auttaa opettajaa, opettaja luokkaa. Jos opettaja ei kuitenkaan pysty asiaa käsittelemään luokassa, neuvotellaan, kuka sen tekee. Keskustelun kulku: Esittely - mitä lähituntien aikana tapahtuu - miksi,.keskustellaan, koska onnettomuuden/kuoleman aiheuttamista reaktioista puhuminen on tärkeää Säännöt - ei puhuta luokan ulkopuolisille, ei juoruilla toisten puhumisia, mutta omista asioistaan saa puhua - jokainen kertoo, miten ja keneltä sai tiedon - ei muuta puhepakkoa Faktat - oppilaat kertovat, miten, keneltä ja missä saivat tietonsa - opettaja kertoo tosiasiat: tapahtumien kulku ja mahdolliset syyt - mukana voi olla asiantuntija: poliisi, paikalla ollut ensilinjalainen tai joku muu Ajatukset - Mikä tuntui pahimmalta? - Ajatteliko joku muu samoin? - Ensimmäinen ajatus? Käydään läpi ajatukset tilanteen edetessä. Reaktiot - Mitä kuulit, tunsit, haistoit? - Mitä teit? - Reagoiko joku muu samoin?

19 19 - autetaan löytämään samanlaisia tuntemuksia kuin muilla Informaatio - kerätään yhteen reaktioita - opettaja kertoo muita normaaleja reagointitapoja - opettaja antaa neuvoja (ks. 8.5) Yhteenveto ja päätös - suunnitellaan myöhempiä tapahtumia (esim. hautajaiset) Osallistuminen hautajaisiin edellyttää: - valmistelua, koska lapsen tulee tietää, mikä odottaa - aikuinen saattaja, omainen koko ajan mukana - jälkipuintiin mahdollisuus Opettaja voi neuvoa oppilasta: - puhumaan vanhempien kanssa tapahtuneesta - puhumaan ystävien kanssa - hankkimaan lisää tietoa tapahtuneesta - kirjoittamaan runoja, päiväkirjaa - kuuntelemaan musiikkia - käymään tapahtumapaikalla/haudalla - tekemään jotakin yhdessä, esim. surevan perheen hyväksi - käyttämään rituaaleja tunteiden ilmaisemiseen Lapsen ja nuoren surun kohtaaminen - Keskustele avoimesti ja kunnioittavasti - Ota huomioon keskustelukumppanin ikä! - Vältä abstrakteja selityksiä! - Pyri vähentämään väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä! - Älä kuvaa kuolemaa sanoilla "matka" tai "uni", koska lapsi silloin voi odottaa kuolleen palaavaksi tai heräävän! - Varaa aikaa ongelman käsittelyyn - Suhtaudu myönteisesti kysymyksiin ja keskusteluun! - Valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt! - Katselkaa valokuvia, albumeja ym.! - Käykää hautausmaalla! - Hyväksy lasten leikit! - Tee menetyksestä todellinen

20 20 - Näytä omat tunteesi! - Anna lasten osallistua hautajaisiin! - Vaali vainajan muistoa! - Rohkaise tunteiden käsittelyä - Huolehdi kodin ja koulun välisen yhteyden jatkumisesta! - Vältä tarpeettomia eroja! - Puhu lasten kanssa oman tai vanhempien kuoleman aiheuttamasta pelosta! - Puhu lasten kanssa heidän mahdollisista syyllisyydentunteistaan! Lasten ja vanhempien käyttäytyminen surussa Lapset usein: - tukevat ja lohduttavat vanhempia aktiivisesti - varttuvat liian nopeasti, s.o. ottavat vanhemman roolin, huolehtivat nuoremmista sisaruksista - arvailevat mitä tapahtui Vanhemmat usein: - aliarvioivat sen, mitä lapset ymmärtävät - aliarvioivat lasten reaktioiden syvyyden ja keston - laiminlyövät tosiasioiden kertomisen - ovat omien reaktioidensa vallassa, joten heidän emotionaalinen sensitiivisyytensä lasten tarpeille on vähentynyt - tulevat ylisuojeleviksi tai laiminlyövät lapsiaan - kokevat vaikeuksia sääntöjen ja kurin ylläpitämisessä - osoittavat lisääntynyttä ärtyvyyttä ja jännittyneisyyttä

21 21 LIITE 4 TOIMINTAOHJEET OPPILAIDEN KRIISITILAINTEIDEN HOITAMISEKSI Tavoite: Auttaa kouluyhteisöä toimimaan oppilaiden auttamiseksi selviytymään koko kouluyhteisöä koskettavista kriisitilanteista, estää psyykkisiä ja fyysisiä haittavaikutuksia, tukea aikuisten ja lasten toipumista. Kriisitilanteiksi voidaan lukea perheessä tapahtuvat elämänmuutokset, joita ovat esim. perheenjäsenen äkillinen, vakava sairastuminen, kuolema, väkivalta (sisäinen tai ulkoinen uhka), avioero, Kenelle kriisityö kuuluu: kriisityö kuuluu jossain määrin kaikille koulun työntekijöille kriisityö kuuluu osana OHR:n työhön Koulun kriisiryhmän jäsenet: puh. rehtori kouluterveydenhoitaja erityisopettaja luokanvalvoja koulupsykologi ja / tai koulukuraattori psykologi / perheneuvola sosiaalitoimiston edustaja lisäksi tarvittaessa poliisi ja koululääkäri Kriteeri kokoontumiselle / kriisiryhmän toimintamalli: Kun on tapahtunut mieliä järkyttänyt äkillinen onnettomuus tai onnettomuuden uhka tai kun tiedostetaan tuleva kriisi (mahdollisuuksien mukaan etukäteen) Koulun kriisiryhmä kokoontuu samana päivänä kun tieto oppilasta / oppilaita kohdanneesta kriisistä on tullut koululle. Toiminta kriisitilanteissa:

22 22 Tiedon vastaanottajan tulee selvittää ilmoittajan henkilöllisyys mitä on tapahtunut missä ja milloin kuka / ketkä ovat tapahtuman uhrit mikä on tilanne juuri nyt onko joku muu taho ryhtynyt toimenpiteisiin onko koululle jotain erityisodotuksia yhteistyön suhteen Tyypillisiä tunteita kriisitilanteissa: (sekä aikuiselle että lapselle) lamaannus, avuttomuus turvattomuus pelko tulevaisuudesta epäluottamus elämään syyllisyys epätietoisuus siitä, miten tulisi toimia Kriisiryhmän tehtävät: laatii koulun kriisitoimintamallin luo yhteydet paikallisiin yhteistyötahoihin perehdyttää koulun henkilöstö informoi oppilaat, vanhemmat ja paikalliset yhteistyötahot kriisitoimintamalleista organisoida toiminta kriisitilanteissa arvioi kriisitilanteissa toteutettuja toimia pitää kriisitoimintamalli ajan tasalla arvioi milloin tilanne vaatii ulkopuolisia auttajia ja milloin selvitään omin voimin Kriisiryhmän toiminta: I Koulun kriisiryhmä kokoontuu ensikädessä luokanopettaja, erityisopettaja, rehtori ja terveydenhoitaja tarvittaessa muut OHR-tahot mukaan yhteys kotiin (jos mahdollista), jotta voidaan selvittää muiden asianosaisten toiveet ja senhetkinen tilanne II Rehtori ja opettajakunta kokoontuu miettimään

23 23 miten kertoa asiasta oppilaille ( huhut ja spekulaatiot) miten kohdata lasten ja nuorten reaktiot miten tukea surevia oppilaita miten tukea henkilökuntaa miten kertoa asiasta vanhemmille miten kohdata tiedotusvälineet mahdolliseen muistotilaisuuteen osallistuminen onko koululla oikeudellisia vastuita tapahtuneesta III Tarvittaessa yhteys kunnan muihin ammattilaisiin, joilla on kokemusta ko. tilanteesta ja toiminnasta. Kouluviraston tuki: järjestää koulutusta kunnan koulujen ja oppilashuollon työntekijöille informoi asiasta eri kouluille kunnan oman kriisikansion laatiminen Oman paikkakunnan lasten ja nuorten tukipalvelut: Pyhäjärviseudun perheneuvola sos. työntekijä Jutta Mäntylä - Salo p. psykologi Sari Hakkarainen p. Lisää aiheesta linkistä

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa. K R I I S I S U U N N I T E L M A Koulun turvallisuussuunnitelman yksi tärkeä osio on koulun kriisisuunnitelma. Sen tavoitteena on antaa koulun henkilökunnalle selkeät toimintaohjeet koulun kriisitilanteissa.

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Herra, kenen luo me menisimme?

Herra, kenen luo me menisimme? Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. (Joh. 6:68) Olette menettänyt läheisenne. Otamme osaa suruunne. Läheisen kuolema hämmentää ja tuo myös monia käytännön kysymyksiä. Toivomme

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia. Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan toimintaopas koulujen ja oppilaitosten äkillisiin kriiseihin ja uhka- ja vaaratilanteisiin 1 1. Kriisitilanteiden ehkäisy ja niihin varautuminen Oppilaalla

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1

KRIISISUUNNITELMA. Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 KRIISISUUNNITELMA Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 1 2 (12) Sisällysluettelo 1. Turvallinen opiskeluympäristö... 3 2. Johtaminen kriisitilanteissa ja niihin varautuminen... 3 2.1. Kriisiryhmien toiminta...3

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Miten järjestän hautauksen?

Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Miten järjestän hautauksen? Kirkkoherranvirastossa sovitaan vainajan siunaamiseen ja hautaamiseen liittyvistä asioista: siunausajasta, kappelin tai kirkon varauksesta, siunauksen

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON

VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON VAKKA-SUOMEN MUSIIKKIOPISTON KRIISISUUNNITELMA Päivitetty 6.10.2014 1 Sisällys KRIISISUUNNITELMA... 4 1. KRIISIEN ENNALTAEHKÄISY... 4 2. YLEISOHJEET KRIISITILANTEESSA... 4 3. MUSIIKKIOPISTON KRIISIRYHMÄ...

Lisätiedot

Surun ensimmäiset askeleet...

Surun ensimmäiset askeleet... Surun ensimmäiset askeleet... Läheisen kuoltua tämä tapahtuma täyttää mielen ja elämän. Varsin pian on kuitenkin ryhdyttävä käytännön toimiin vainajan saattamiseksi hautaan. Aina voimat eivät tahdo riittää

Lisätiedot

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin

Jyväskylän seurakunnan. Opas hautajaisjärjestelyihin Jyväskylän seurakunnan Opas hautajaisjärjestelyihin Läheisen kuollessa T ieto läheisen kuolemasta pysäyttää. Kuolema aiheuttaa aina surua ja hämmennystä. Samalla on kuitenkin hoidettava monia käytännön

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö)

Kriisisuunnitelma. Mikkelin lukio. 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Kriisisuunnitelma Mikkelin lukio 26.3.2013 OKS 08.2.2016 (henkilöstö) Sisällysluettelo 1. Käsitteiden määrittelyä 2 2. Kriisien ennaltaehkäisy 3 3. Lasten ja nuorten välitön tukeminen traumaattisessa kriisissä

Lisätiedot

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja

HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, Lohja HAUTAUSJÄRJESTELYNI 10. TAMMIKUUTA 2017 HAUTAUSPALVELU RUUSU Laurinkatu 28, 08100 Lohja 1 HAUTAUSJÄRJESTELYNI Omaisten toimien helpottamiseksi Läheisen ihmisen kuoleman jälkeen omaisten on surustaan huolimatta

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma

Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma Opetussuunnitelman liite 3.4 (päivitetty lokakuussa 2014) Tampereen yliopiston normaalikoulun kriisisuunnitelma SISÄLTÖ Johdanto 1 Työnjako kriisitilanteiden hoitamisessa 1.1 Kriisiryhmän tehtävät 1.2

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Hautausten palvelupolku Seinäjoella

Hautausten palvelupolku Seinäjoella Hautausten palvelupolku Seinäjoella Johdanto Läheisen kuolema ja hautajaisiin liittyvät järjestelyt ovat herkkä ja vaativa tilanne niin omaisille kuin järjestelyissä mukana olevien toimijoiden työntekijöillekin.

Lisätiedot

Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisista tilanteista on kyse ja kuinka isoa joukkoa ne koskettavat.

Toimintamallit kriisitilanteissa vaihtelevat sen mukaan, minkälaisista tilanteista on kyse ja kuinka isoa joukkoa ne koskettavat. 1 Hyväksytty 2010 Päivitetty Sivistyslautakunta 21.6.2016 Kuhmoisten yhtenäiskoulu KOULUN KRIISISUUNNITELMA Kriisisuunnitelmalla tarkoitetaan varautumista koko yhteisöä tai sen jäseniä koskettaviin äkillisiin

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Missä asioidaan Hautauslupa

Missä asioidaan Hautauslupa L äheisen kuoltua Läheisen ihmisen kuolema on koskettanut Teitä. Edessänne on monia asioita, jotka on hoidettava surunkin keskellä. Olisi hyvä, jos jaksaisitte itse hoitaa kuoleman tapaukseen liittyviä

Lisätiedot

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström

Kotivara. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Kuva: Annika Mannström Kotivara Mitä kotivara on? Osa omatoimista varautumista. Osa normaalia ruokataloutta Tavoitteena hengissä pysyminen Koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja vedestä Sisältö vaihtelee ruokatottumusten

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kun kuolema koskettaa

Kun kuolema koskettaa Kun kuolema koskettaa Avuksi vainajan omaisille hautajaisvalmisteluihin Sisällysluettelo Vainajan omaisille Surun aika Vainajan säilyttäminen Kuolinsyyn tutkiminen Hautauslupa Suruliputus Sanomakellot

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille

Oppaan taustaa. Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Kv-kevätpäivät 22.5.2012 Emilia Tolvanen Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa opas korkeakouluille Oppaan taustaa Katja Kiviharju, Kriisit pöydälle -opas vuonna 2000 Tarve päivitetylle oppaalle

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa

Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa Oppilashuoltolain mukaiset oppilashuoltokäytänteet ja luokanohjaajan tehtävät Metsokankaan koulussa HYÖDYNNETTY OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJAA SEKÄ LUOKANOHJAAJAN KÄSIKIRJAA Oppilashuollon käsikirja s. 15 Huoli

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen Turvallisempi huominen 22.1.2013 Timo Leppälä ylikomisario Keski-Uudenmaan poliisilaitos Kouluun kohdistuvat uhkaukset Keski-Uudenmaan poliisilaitoksen toimintamalli Puhutaan koulu-uhkasta ei koulusurmaajista

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI

KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI KOULUN KRIISITOIMINTAMALLI Sisältöluettelo 1. Johdanto 2. Kriisiryhmä 2.1 Kriisiryhmän jäsenet 2.2 Kriisiryhmän tehtävät 3. Vakavaa onnettomuus koululla 4. Yhteydenpito tiedotusvälineisiin 5. Oppilaan

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012

KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 KIRJOLAN KOULUN KRIISISUUNNITELMA 2012 1 Sisällys 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 3 1.1 Kirjolan koulun oppilashuoltoryhmän jäsenet 1.2 Parikkalan kunnan kriisiryhmän jäsenet 1.3. Kriisien ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta

Opas hautajaisten järjestämiseen. Huittisten ev.lut.seurakunta Opas hautajaisten järjestämiseen Huittisten ev.lut.seurakunta Sivu 2 Otamme osaa suruusi Suru on voimakas tunne, joka vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Hautajaisten järjestäminen on tärkeä

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA Liite 6 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION KRIISISUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä kriisisuunnitelmasta... 3 2. Vastuullisuus kriisitilanteessa... 3 3. Kriisitilanteet ja toiminta niiden aikana...

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia Tervolan kunnan suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 11.10.2016 94 1 1. Oppilaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ

Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ Opiskeluhuoltosuunnitelman liite nro 3 SUUNNITELMA OPISKELIJAN SUOJAAMISEKSI VÄKIVALLALTA, KIUSAAMISELTA JA HÄIRINNÄLTÄ 2 (7) Sisällysluettelo 1. Mitä tarkoitetaan väkivallalla, kiusaamisella ja häirinnällä...

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Opas hautausjärjestelyihin. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta

Opas hautausjärjestelyihin. Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Opas hautausjärjestelyihin Lapuan tuomiokirkkoseurakunta Olemme apunanne surun hetkellä Otamme osaa suruunne. Toivotamme teille voimia ja Taivaallisen Isän siunausta läheisenne saattomatkalla. Tämän opaslehtisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA

Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta kiusaamiselta ja häirinnältä Ypäjän Hevosopisto Laki ammatillisesta koulutuksesta 21.8.1998/630 28 Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA 1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot