ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 ISTUKAN JA SIKIÖKALVOJEN KEHITTYMINEN 1. OTSIKKOSIVU 2. LUENNON SISÄLTÖ 3. KUVA implantaatiosta ja trofoblasteista tarttumassa kohdun limakalvolle. Zona pellucida on hajonnut. Kuva on SEM-kuva. 4. Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi ja ne ovat peräisin kompaktion jälkeen syntyneistä ulkosoluista. Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi. Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin. 5. Synsytium koostuu synsytiotrofoblastien muodostamasta massasta, jossa solujen väliset kalvot häviävät ja muodostuu yhtenäinen monitumainen rakenne. Synsytiotrofblastit eivät jakaudu, vaan massa kasvaa, kun jakautuvat sytotrofoblastit muuttuvat synsytiotrofblasteiksi. 6. Kohdun seinämän rakenne muuttuu, kun ensimmäiset trofoblastin solut tarttuvat kiinni endometriumiin ja synsytiotrofoblastien muodostuminen alkaa. Tätä kutsutaan desiduaaliseksi reaktioksi (decidua = katokalvo l. raskauden aikainen kohdun limakalvo). Limakalvo muuttuu löyhemmäksi ja turpoaa, sinne kertyy sokereita ja rasvahappoja, reaktio leviää vähitellen koko endometriumiin. Progesteroni ylläpitää raskauden aikaista kohdun limakalvoa.. 7. KUVA IHMISEN ALKIOSTA kun kaksikerroksinen alkiolevy on muodostunut. Luennon kuluessa alkion erilaistumiseen viitataan vain pintapuolisesti, luonnon pääasiallinen sisältö on istukkarakenteiden ja sikiökalvojen muodostumisessa. 8. Kuvien avulla käydään läpi sikiökalvojen ja istukan varhaiset kehitysvaiheet. Ensimmäisessä kuvassa alkio on implantoitunut, toisessa vaiheessa on muodostunut primaarinen ruskuaispussi ja suonikalvon muodostuminen alkaa, kolmannessa vaiheessa varhainen ruskuaispussi on surkastunut ja muodostunut sekundaarinen ruskuaispussi, neljännessä vaiheessa alkion gastrulaatiossa on muodostunut verisuonistoa ja veren soluja muodostava solukko ja suonikalvo, ja sikiökantaan muodostuu uusia suonia. Sikiökannasta muodostuu napanuora. Istukan sekundaarivillukset ovat muodostuneet ja uteroplasentaalinen eli äidin ja alkion välinen verenkierto alkaa Sikiökalvojen ja istukan varhaiskehitys. Alkio on kaksilevyinen ja spiblastista irtautuu amnioblasteja, jotka muodostavat vesikalvon pintasolukon. Hypoblastista puolestaa vaeltaa soluja blasoseeleontelon sisäpintaan ja muodostuu primaarinen ruskuaispussi. Hypoblastisolukon muodostamaa ruskuaispussin sisäpintaa kutsutaan myös Heuserin kalvoksi. Synsytium laajenee Synsytium verhoaa verisaarekkeita eli trofoblastin lakuunooita. Ruskuaispussi kasvaa, kun ruskuaispussin seinämään vaeltaa edelleen soluja hypoblastista. Sytotrofoblastien 1

2 alkionpuoleiseen väliin muodostuu ekstraembryonaalinen mesodermi ( joka jakautuu somato- ja splanknopleurinen mesodermi). Näiden välinen tila muodostaa löyhän, ontelomaisen rakenteen eli korionontelon. Somatopleurisen mesodermin arvellaan olevan peräisin sytotrofoblasteista, splankopleurisen mesodermin solut lienevät peräisin hypoblastisolukosta ruskuaispussin pinnalta. Tätä ekstraembryonaalisen mesodermin rakennetta ei pidä sekoittaa alkion tuottamaan mesodermiin, josta muodostuvat varhaiset verisuonet Primaarinen ruskuaispussi surkastuu ja syntyy sekundaarinen ruskuaispussi. Primaariset villukset muodostuvat istukkaan. Amnionontelo laajenee. Korionontelo laajenee, ekstraembryonaalinen mesodermi muodostaa korion- l. istukkalevyn ja sikiökannan (connecting stalk), josta muodostuu myöhemmin napanuoran rakenteita (Whartonin hyytelö). Primaarinen ruskuaispussi on surkastunut ja muodostanut eksokeloomisen kystan Alkion gastrulaatio käynnistyy. Ensimmäiset tertiäärivillukset muodostuvat istukkaan, kun alkion lateraalisen mesodermin verisaarekkeet alkavat muodostamaan verisuonia korionlevyyn ja sikiökantaan. Korionontelo laaja, amnionontelo kasvaa. 13. AMNION ERILAISTUMINEN: Histologinen kuva vesikalvosta, jossa on vain yksi solukerros. 14. AMNION: Epiblastisolukosta irtaantuvat amnioblastit. Soluilla samoja piirteitä kuin alkion kantasoluilla, ne ovat monikykyisiä. Verhoavat onteloa, johon myöhemmin muodostuu lapsivettä (sikiön virtsaa). Laajenee ja verhoaa lopulta koko kehittyvän sikiön ja napanuoran. Laajeneva amnionontelo työntää laajentuneen korionontelon tieltään. Korion eli suonikalvo jää vesikalvon ulkopinnalle. 15. AMNION TEHTÄVÄT: Mekaaninen suoja. Sikiölle tasainen kasvuympäristö ja lämpötila. Kasvutekijöiden eritys. Kantasolujen lähde. 16. LAPSIVESIPUNKTIO: Lapsivedestä voidaan eristää sikiöstä peräisin olevia soluja, joista voidaan tehdä erilaisia analyyseja: kromosomisto, yksittäisten geenien alleelit, lapsiveden biokemiallinen koostumus jne. Lapsivesipunktioon liittyy pieni riski amnion repeämiseen ja raskauden keskeytymiseen, mutta haitat ovat huomattavan paljon pienemmät kuin lapsivesitutkimuksista saatava hyöty. 17. AMNIONJÄNNESEKVENSSI: Vesikalvon soluista voi kasvaa amniononteloon rihmamaisia rakenteita, jänteitä. Kuvassa on jänteiden aiheuttama epämuodostuma. esim. raajaamputaatio (kuvassa). Koska sikiön rakenteet ovat hyvin pitkälle kehityksen aikana pääasiassa pehmytkudosta, melkein mikä tahansa ruumiin osa voi katketa amnionjänteiden leikkaamina. 18. RUSKUAISPUSSI: Kuvassa on histologinen värjäys ruskuaispussin seinämästä. Ruskuaispussi muodostuu hypoblastista vaeltavista primitiivisen endodermin soluista, jotka verhoavat blastoseeleontelon sisäpinnan (primaarinen ruskuaispussi, seinämä muodostaa Heuserin kalvon). Sekundaarinen ruskuaispussi muodostuu ennen gastrulaatiota, primaarinen ruskuaispussi surkastuu ja muodostaa eksokeloomisen kystan. 2

3 19. Ruskuaispussi voidaan todeta ultraäänitutkimuksella jo ennen alkiota n. 5. viikolla. Tätä voidaan käyttää esim. varmistamaan, että alkio kehittyy kohdussa eikä kohdun ulkopuolella (esim. kohdun ulkoista raskautta epäiltäessä). Ruskuaispussi urkastuu ja häviää 10. raskausviikosta alkaen. Ruskuaispussi on ruskuaisnesteen täyttämä, mahdollisesti myös ihmisellä varhaisessa vaiheessa ravinteiden lähde. Sekundaarista ruskuaispussia ympäröivät vitelliinilaskimot, joiden kautta ravinteet siirtyvät alkioon. 20. Primordiaaliset sukusolut ja gastrulaation jälkeen alkiossa muodostuneen lateraalisen mesodermin solut vaeltavat ruskuaispussin seinämään. Mesodermin solut muodostavat verisaarekkeet ja ensimmäiset verisuonirakenteet sekä veren kantasolut. KUVASSA oikealla poistogeeninen (-/-) hiiri, jolta verisaarekkeet puuttuvat, suonikalvoon ei ole muodostunut verisuonia. Letaali anomalia. 21. MECKELIN DIVERTIKKELI: Ruskuaispussista jää jäljelle tiehyt (vitelliinitiehyt). Häviää sikiökehityksen aikana, joskus jäljelle jää sykkyräsuoleen (ileum) kiinnittynyt umpipussi ns. Meckelin divertikkeli, joka kuitenkin voidaan poistaa kirurgisesti. 22. Kuvassa teratooma, jossa on ruskuaispussia muistuttavaa rakennetta. 23. ALLANTOIS: Rakkokalvo l. allantois on viimeisenä syntyvä sikiökalvo. 24. Muodostuu gastrulaation jälkeen ruskuaispussin ja takasuolen endodermaalisista soluista (ihmisellä). Anamniooteilla ja pussieläimillä toimii typen poistossa. Nisäkkäillä muodostaa yhdessä ekstraembryonaalisen mesodermin kanssa napanuoran esivaiheen (sikiökanta ja allantois). Myöhemmin rakkokalvon rakenteita nähdään myös istukan villuksissa. 25. AVOIN URAKUS: Sikiön kloaakin (viemärisuoli) ja rakkokalvon väliin jää yhdystie, urakus (dustus allantoicus), joka on peräisin rakkokalvosta. Sulkeutuu ja häviää sikiökehityksen aikana, mutta joskus jää jäljelle ns. avoin urakus (virtsarakko-napafisteli; harvinainen 1-2.5: vastasyntyneestä). Kuvassa napanuoran Whartonin hyytelö on täyttynyt sikiön virtsalla. Voidaan hoitaa kirurgisesti poistamalla fisteli. 26. NAPANUORA: Koostuu kahdesta napavaltimosta ja yhdestä napalaskimosta, näitä ympäröi löyhä ekstraembryonaalisesta mesodermista (korionlevystä) peräisin oleva ns. Whartonin hyytelö. Napalaskimo vie hapekasta verta ja ravinteita istukasta sikiöön, napavaltimot tuovat hapetonta verta, typpeä ja kuona-aineita sikiöstä istukkaan. 27. ISTUKKA 3

4 28. ISTUKAN MUODOSTUMINEN: Kaksi osaa: pars fetalis (sikiönpuoleiset rakenteet) ja pars uterina (äidinpuoleiset rakenteet). Pars fetalis rakentuu sytotrofoblastien ja synsytotrofoblastien muodostamista nukkalisäkkeistä, joista syntyy villuspuusto. Pars uterina äidin verisuonista ja verisaarekkeista, jotka huuhtovat nukkalisäkkeitä 29. Täysin kehittyneen istukan rakenne (kuva Larsen s Human embryoology, s Primaari, sekundaari ja tertiäärivillusten muodostuminen, vaalean vihreät solut ovat sytotrofoblasteja, tumman vihreät synsytiumia. Tertiäärivilluksessa on näkyvissä sikiön kapillaareja. 31. Kuvassa on histologinen värjäys istukasta. 32. Synsytium ja sikiön kapillaari istukassa 33. Poikkileikkaus istukan nukkalisäkkeistä ja villuksista. Äidin verenkierron ja sikiön kapillaarien välissä on aina nukkalisäkkeiden sytotrofoblastien ja synsytotrofoblastien kerros. 34. ISTUKAN TOIMINTA: sikiön ja äidin verenkierrot eivät ole yhteydessä toisiinsa. Äidin verenkierrosta peräisin oleva veri täyttää trofoblastisolukon ja villusten väliin jäävät lakuunat. Äidin veri huuhtoo nukkalisäkkeitä, joiden trofoblastisolukon muodostamien kerrosten läpi ravinteet siirtyvät sikiön napanuoran kapillaareihin, jotka jäävät villusten sisään. 35. Verenkierto istukassa. Napanuorassa on kolme suonta, yksi laskimo ja kaksi valtimoa. Valtimot tuovat kuona-aineita istukkaan, laskimo vie ravinteikasta verta sikiöön. 36. YHTEENVETO ISTUKAN TEHTÄVISTÄ JA TOIMINNASTA: KUVA ALKIOSTA: Suurin osa kehittyneestä istukasta peräisin sikiön trofoblastisoluista Torfoblastit tuottavat koriongonadotropiinia, joka pitää yllä keltarauhasta (progesteroni tuotanto jatkuu). Istukka aktivoi poikasikiöillä testosteronin tuotantoa Erittää korionmammotropiinia, muistuttaa kasvuhormonia ja prolaktiinia anabolinen vaikutus, jolloin proteiineja, kalsiumia, kaliumia yms. kertyy elimistöön Erittää steroidihormoneja, estrogeenituotanto noin 300 x verrattuna kuukautiskierron keskivaiheen eritykseen, kasvattaa kohtua, maitorauhasia, löyhentää ulkosynnyttimiä ja lantion lihaksistoa Istukan tuottama progesteroni : Vähentää kohdun lihassupistelua. Lisää kohdun ja munanjohtimen limakalvon eritystä. Vaikuttaa maitorauhasiin. Syventää hengitystä keuhkojen jäännöstilavuus pienenee 37. Istukan kehitykseen liittyvät häiriöt. Istukan irtoaminen tapahtuu normaalisi pian synnytyksen jälkeen eikä aiheuta suurta verenvuotoa tai kudosvauriota istukan seinämässä. Jossain tapauksissa istukan kohdun seinämä puoleista pintaa verhoava kotyledoni (kuva 4

5 Larsen s. 174) eli istukkaliuska ei kehity kunnolla ja nukkalisäkkeitä muodostetaan syvälle kohdun seinämään. Tämä saattaa haitata, joskus jopa estää kokonaan istukan normaalin irtoamisen synnytyksen jälkeen. 38. Lähelle kohdun kaulaa kehittynyt istukka altistaa istukan ennenaikaiselle irtoamiselle ja lisää keskenmenon vaaraa aivan oleellisesti. 39. KAKSOSET: A) poika-tyttö kaksoset yleisimpiä, 40 % kaikista kaksosraskauksista B) tyttökaksosia seuraavaksi eniten kaikista kaksoisraskauksista; C) poikakaksoset D) tyttö identtiset kaksoset E) harvinaisimpia ovat identtiset kaksoset, jotka ovat poikia, yleisempää vanhemmilla äideillä. Yleisyys kaksosraskauksissa noin 1:80 raskautta. Erimunaiset eli ditsygoottiset kaksoset: Yleensä erimunaisilla kaksosilla omat sikiökalvot ja istukka. Joskus istukat fuusioituvat ja saattaa esiintyä erilaisia istukkaverenkierron häiriöitä 40. SAMANMUNAISET KAKSOSET: Samanmunaiset eli identtiset kaksoset Varhaisvaiheessa joko munasolun jakautuminen erillisiksi alkioiksi ennen 8-soluvaihetta tai sisäsolumassa jakautuu blastokystavaiheessa. Jos samanmunaiset eli monotsygoottiset kaksoset muodostuvat 2-soluvaiheessa, voi alkioilla olla erilliset istukat ja korion. Sisäsolumassan jakautuminen kahdeksi varhaisvaiheessa: tällöin alkioilla on yhteinen istukka, erilliset vesikalvot. Sisäsolumassan jakautuminen kahdeksi myöhäisessä vaiheessa: yhteinen istukka, yhteinen vesikalvo 41. SIAMILAISET KAKSOSET ELI DIPLOPAGUS Mitä myöhäisempään kehitysvaiheeseen jakautuminen jää, sen suurempi todennäköisyys on diplopaguksen eli siamilaisten kaksosten syntymiselle. Yhteisten elinten määrä ja kiinnikasvamisen paikka määräytyy sattumanvaraisesti. 42. Chang ja Eng Bunker ( ) olivat siamilaiset kaksoset, (kotimaa Siam, nyk. Thaimaa) joiden mukaan diplopaguslapsia alettiin nimittää Heitä yhdisti rintalastan kärjen kohdalta rustoinen kudosmuodostuma Veljekset esiintyivät mm. P.T. Barnumin sirkuksessa USA:ssa, Changilla oli 10 lasta, Engilla 12. Suomessa syntyy siamilaisia kaksosia keskimäärin yksi tai kaksi vuosikymmenessä. Erottamisleikkauksia on 25 viime vuoden aikana tehty puolenkymmentä. 5

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy

Ihmisen kaksikerroksinen alkiolevy Trofoblastien muodostamaa kerrosta kutsutaan myös trofektodermiksi Trofoblastit erilaistuvat sytotrofoblasteiksi ja synsytiotrofoblasteiksi Synsytiotrofoblastit muodostavat synsytiumin Synsytium koostuu

Lisätiedot

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään

Yksilönkehitys. Hedelmöityksestä syntymään Yksilönkehitys Hedelmöityksestä syntymään Tunnin sisältö Yksilönkehityksen vaiheet: hedelmöitys, solunjakautuminen, alkiovaihe, sikiövaihe Yksilönkehityksen säätely Sikiön ravinnonsaanti Monisikiöraskaus

Lisätiedot

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa)

KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) Kirsi Sainio, Hannu Sariola Kuvat (osaksi) Mikko Jalanko Moniste helpottaa Solusta yksilöksi jakson opiskelua. Monisteessa

Lisätiedot

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l.

3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset. kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. 3. Endodermi ja sen johdannaiset A. Kidussuoli (branchium) ja sen johdannaiset kidussuoli = sydämen etupuolelle jäävä osa archenteronia l. alkusuolta kidussuoli kiduskaaret (pharyngeal archs = branchial

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon

Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Ihmisalkion varhaiskehitys I: Sukusoluista implantaatioon Kirsi Sainio Perimä ja kehitys 2017-2018 } Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. -2. } Sariola ym. Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, kappaleet

Lisätiedot

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio.

Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Biokemiaja kehitysbiologia Biolääketieteenlaitos. Kirsi Sainio. Kirsi Sainio. Larsen s Human Embryology, kappaleet 1. ja 2. Lisälukemisto: Kehitysbiologian opetusmoniste (DiKK) Scott Gilbert: Developmental Biology J. Slack: Essential Developmental Biology H. Sariola ym.: Solusta

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä?

Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Voidaanko ennenaikaisuutta ehkäistä? Ryhmä F: Kokkonen T, Luukkonen J, Mikkonen H, Mäentausta M, Mäkelä M, Nauha M, Niinimäki P, Peltokangas T, Poteri H. Määritelmiä WHO:n mukaan yli kolme viikkoa ennen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens

Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens Solun perusrakenne I Ihminen Homo sapiens LISÄÄNTYMINEN JA YKSILÖNKEHITYS (kpl 2-3) TYTÖSTÄ NAISEKSI - POJASTA MIEHEKSI sukupuoli (xx/xy) määräytyy hedelmöityksessä sukupuolirauhaset - kehittyvät 6 vko:lla

Lisätiedot

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

Napa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napa- ja niveltulehdukset ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napanuora ja napa Napanuora kulkee lehmän istukasta (oikeastaan kymmenistä pikkuistukoista ) sikiökalvoja myöten kulkeviin

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO

NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO NAUDAN NORMAALI SYNNYTYS JA SYNNYTYSAVUN ANTO TAVALLISIMMAT SYNNYTYKSEN JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT Naudan istukka Plasenta cotyledonaria, kohtukäpyset 70-120 kpl Epteloochoriaalinen, endometrium ja chorion

Lisätiedot

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito:

Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot: Raskaudenaikainen seuranta ja hoito: SPR-VERIPALVELU 140416 Ansa Aitokallio-Tallberg, erikoislääkäri HYKS Naistenklinikka YHTEISTYÖ: NEUVOLA-VERIPALVELU- ERIKOISSAIRAANHOITO

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS

Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset. Ka) Tihtonen, LT TAYS Kohtuval)moembolisaa)on myöhäisvaikutukset Ka) Tihtonen, LT TAYS embolisaa)oita PPH:n hoidossa 1979 alkaen Brown et al. 1979 pitkäaikaistutkimuksia julkaistu 2000- luvulta alkaen tutkimuskohor)t 1995-2006

Lisätiedot

Luku 20. Biotekniikka

Luku 20. Biotekniikka 1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT

LUOKKAKOKOUS SYNTYMÄPÄIVÄT Hyvä alku Kun olet raskaana, vanhat tapasi eivät yhtäkkiä olekaan itsestään selviä. Tämä vihkonen kertoo, miksi raskauden aikana on hyvä välttää alkoholia. Valinta on sinun mutta se ei vaikuta ainoastaan

Lisätiedot

Seulontavaihtoehdot ja riskit

Seulontavaihtoehdot ja riskit Seulontavaihtoehdot ja riskit Hannele Laivuori HUSLAB Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyslääketiede Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Hannele Laivuori ja

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus

NIPT. Non-invasiivinen prenataalitutkimus NIPT Non-invasiivinen prenataalitutkimus Non-invasiivinen prenataalitutkimus, NIPT B -NIPT-D ATK 8598 Non-invasiivinen prenataalitutkimus B -NIPTlaa ATK 8599 Non-invasiivinen prenataalitutkimus, laaja

Lisätiedot

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä

Intra-abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, Päivi Vuolo-Merilä Intra-abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 22.9.2005 Päivi Vuolo-Merilä LK, s. 1967 11/1993: dg: cysta dermoidea ov l sin (halk 10 cm) tmp: s-o-ectomia via l-scopiam 6/2000: G0 dg: endometriosis

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012

Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa. Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 Akuutti kohtutorsio loppuraskaudessa Ayl, vye Kirsi Kuismanen Tays Nasy GKS 27.9.2012 2 potilastapausta 2 -76 Reuma, Prednisolon 8/07 säännöllinen synnytys H42+2 22.3.2009 herää klo 7.45 kovaan alavatsakipuun,

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE

Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Raskaus & päihteet OPAS PÄIHDEPERHEILLE Haluamme auttaa Sinua löytämään oikean avun itsellesi sekä tulevalle lapsellesi Tästä oppaasta saat: tietoa päihteiden vaikutuksesta sikiöön vaihtoehtoja mistä saada

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN

SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET

VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi

Sikiön kehityshäiriöiden. Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Sikiön kehityshäiriöiden seulonta Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Raskauksien seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Äidit voivat osallistua vapaaehtoiseen sikiön

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE

HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE HELSINGIN YLIOPISTON KANSANTERVEYSTIETEEN LAITOS NUORTEN KAKSOSTEN TERVEYSTUTKIMUS PERHELOMAKE Tässä lomakkeessa kysytään kaksosten syntymään, lapsuudenajan kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvistä

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003

Kohtukirurgia ja synnytys. Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Kohtukirurgia ja synnytys Jukka Uotila TAYS naistenklinikka 26.9.2003 Arpi kohdussa Istukan muodostuminen? verenkierto istukan toiminnanvajaus placenta accreta Kohdun repeämän riski? raskauden seuranta,

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä

I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään. II Sikiötutkimusnäytteet. III Neuvonta. IV Eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä I Milloin ja miten tutkimuksia tehdään Sikiödiagnostiikkaa II Sikiötutkimusnäytteet Dos. Hannele Laivuori Biomedicum 21.8.2012 III Neuvonta Lääketieteellinen genetiikka L3, syksy 2012 IV Eettisiä ja sosiaalisia

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Varmennettu poikiminen osa 4.

Varmennettu poikiminen osa 4. Varmennettu poikiminen osa 4. Kaksoset, kolmoset: ruuhka Kaksosia syntyy muutama prosentti synnytyksistä. Kolmosia alle promille. Otetaan ulos, kuka helpommin tulee. Toista työnnetään samalla pois tieltä.

Lisätiedot

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT

THERMABLATE HOITOKÄYTÄNTÖ POTILAAN VALINTAKRITEERIT POTILAAN VALINTAKRITEERIT KÄYTTÖAIHEET Thermablate EAS -järjestelmä on lämpöpallohoitoon, eli termoablaatioon käytettävä laite, jolla suoritetaan kohdun limakalvon ablaatio naisille, jotka kärsivät hyvänlaatuisista

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Mikä syntymässä on niin ihmeellistä?

Mikä syntymässä on niin ihmeellistä? Kari Raivio KATSAUS Mikä syntymässä on niin ihmeellistä? K uluvan syksyn aikana maapallon väkiluku saavutti uuden virstanpylvään seitsemän miljardia. Lapsia syntyy edelleen runsaasti ja eniten maissa,

Lisätiedot

Kun syli jää vajaaksi äitien kokemuksia kohtukuolemasta monikkoraskaudessa

Kun syli jää vajaaksi äitien kokemuksia kohtukuolemasta monikkoraskaudessa Kun syli jää vajaaksi äitien kokemuksia kohtukuolemasta monikkoraskaudessa Salmi, Sofia 2017 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Kun syli jää vajaaksi äitien kokemuksia kohtukuolemasta monikkoraskaudessa

Lisätiedot

TAMMAN ISTUKAN KEHITTYMINEN JA TOIMINTA SEKÄ ISTUKAN INFEKTIOT KIRJALLISUUSKATSAUS

TAMMAN ISTUKAN KEHITTYMINEN JA TOIMINTA SEKÄ ISTUKAN INFEKTIOT KIRJALLISUUSKATSAUS TAMMAN ISTUKAN KEHITTYMINEN JA TOIMINTA SEKÄ ISTUKAN INFEKTIOT KIRJALLISUUSKATSAUS Petra Huhti Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Kotieläinten lisääntymistiede Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen

Lisätiedot

Opas sydänsairasta lasta odottavalle

Opas sydänsairasta lasta odottavalle Opas sydänsairasta lasta odottavalle 2 Sisältö Sisällysluettelo 2 Johdanto 3 Sikiön sydän 4 Sikiön verenkierto 5 Synnynnäiset sydänviat 6 Sikiön rytmihäiriöt 6 Sikiön sydämen vajaatoiminta 7 Raskauden

Lisätiedot

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH

MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH MONIKKOPERHEVALMENNUS MULTIPLE BIRTHS COACHING MONISIKIÖINEN RASKAUS JA SYNNYTYS MULTIFETAL PREGNANCY AND CHILDBIRTH Hyvä alku monikkovanhemmuuteen A good start in parenting multiples Monisikiöinen raskaus

Lisätiedot

Lapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Lapsivesitutkimus. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Lapsivesitutkimus Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy s and St Thomas Hospital, London, United Kingdom; the Royal College of Obstetricians

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

Telenkefalon Dienkefalon Mesenkefalon Metenkefalon Myelenkefalon. Varhaisen dienkefalonin erilaistuminen - talamus ja hypotalamus: FGF8/OTX2/SHH

Telenkefalon Dienkefalon Mesenkefalon Metenkefalon Myelenkefalon. Varhaisen dienkefalonin erilaistuminen - talamus ja hypotalamus: FGF8/OTX2/SHH Kirsi Sainio 2013 1.hypothalamus 2. käpyrauhanen 3.aivolisäke 4. kilpirauhanen (lisäkilpirauhaset) 5. kateenkorva 6. lisämunuaiset 7. munuaiset 8. haima 9. pohjukaissuoli 10. sukurauhaset 11. istukka Peräisin

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.

Lisätiedot

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE

MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE MATKALLA UUTEEN ELÄMÄÄN OPAS OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ÄITIYSNEUVOLAN ASIAKKAILLE Opas on tarkoitettu äitiysneuvolan asiakkaille, raskaana oleville naisille sekä heidän puolisoilleen. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Ihmisen elämänkaari. Syntymä Ihmisen elämänkaari Jokainen meistä on saanut alkunsa, kun miehen siittiö on hedelmöittänyt naisen munasolun. Siitä on saanut alkunsa uusi elämä, uusi elämän tarina. Vaikka jokaisella on oma tarinansa,

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

Kätilön käsissä. Napanuoran katkaisukäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa

Kätilön käsissä. Napanuoran katkaisukäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa Kätilön käsissä Napanuoran katkaisukäytännöt Suomen synnytyssairaaloissa Taru Kytökangas Katariina Lampimäki Opinnäytetyö Syyskuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Ruoansulatus ja suolisto

Ruoansulatus ja suolisto Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo

Lisätiedot

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana

RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana RhD-negatiivisten äitien suojaus raskauden aikana Valtakunnalliset Neuvolapäivät 9.10.2013 Susanna Sainio SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Raskausimmunisaation syntymekanismi fetomaternaalivuoto FMH: 1. trim.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Sikiöseulonnan jatkotutkimukset Tämä esite on tarkoitettu perheille, joissa raskausajan seulontojen perusteella epäillään sikiön poikkeavuutta. Kaikkiin jatkotutkimuksiin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnan jatkotutkimukset

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016

LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt

Lisätiedot

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy

LUKUNÄYTE. Viisas Elämä Oy Vuokko Hurme ja Sanna Pelliccioni k ä s i k i r j a S u o m e n t i e t o k i r j a i l i j a t r y j a Gr a f i a o v a t t u k e n e e t t ä m ä n k i r j a n t e k e m i s t ä TITTELITIEDOT t i e t

Lisätiedot

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Aktiivinen foolihappo sinulle, joka

Aktiivinen foolihappo sinulle, joka Ravintolisäkapseli, joka sisältää aktiivista foolihappoa Aktiivinen foolihappo sinulle, joka olet raskaana tai suunnittelet raskautta Ravinnontarve kasvaa ennen raskautta ja sen aikana Odottavan äidin

Lisätiedot

Ongelmatamman tiineyttäminen

Ongelmatamman tiineyttäminen Ongelmatamman tiineyttäminen Tiina Reilas Tampere 10.3.2015 1 Ongelmatamman tiineyttäminen Hyvä lihavuuskunto Ei kilpailuteta Huolellinen kiimakontrolli Aloitetaan viimeistään vapun jälkeen Keinosiemennys

Lisätiedot

Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen

Istukan osittainen tai täydellinen irtoaminen Tapausselostus Istukan toistuva ennenaikainen irtoaminen Minna Tikkanen ja Mika Nuutila Istukan ennenaikainen irtoaminen on obstetrinen hätätilanne, jonka syy jää usein epäselväksi. Vaikka istukan irtoaminen

Lisätiedot

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä.

Lukijalle. HUS:in Naistenklinikan ja Hiv-säätiön yhteistyönä. HIV ja raskaus Lukijalle Esite on suunnattu hiv-positiivisille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta suunniteltaessa

Lisätiedot

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE

SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE 1 (6) SIKIÖN KROMOSOMIPOIKKEAVUUKSIEN JA VAIKEIDEN RAKENNE-POIKKEAVUUK- SIEN SEULONTA TURUSSA TIETOA VANHEMMILLE Kaikki raskausajan seulontatutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tulevana äitinä sinulla on mahdollisuus

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot