Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina

Transkriptio

1 Lahden tiedepäivä Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina Jaana Poikolainen & Kaarina Marjanen Kehittämis- ja tutkimushanke Lasten Ikihyvä ( ) HY, Palmenia, Lahti

2 Monitieteinen tutkimus: musiikkikasvatus, yhteiskuntatieteet, kasvatustieteet

3 Hankkeen alussa (Hurtig & Marjanen2010) vallitseva tapa katsoa hyvinvointia Elämänilo Turva Oikeudet Osallisuus Resurssit Hyvinvointi Keho, mieli, elämäntilanne, suhteet, mahdollisuudet Arjen rytmi toiminnan ja levon Vapauden ja vastuun vaihtelut Media ja verkko Vuorovaikutus Riskit ja hyödyt Tärkeät ihmiset Ravinto ja liikunta Taideelämykset, luovuus, estetiikka Negatiivinen vs. positiivinen hyvinvointi Pulma: nähdään se, mitä on valmistauduttu katsomaan, ohitetaan se, mitä ei osata kysyä Ratkaisu: lähtökohdaksi em. teemojen sijaan asioita kokeva ja käsittelevä lapsi

4 Hyvinvoinnin tuottamisen konteksteja

5 Research aims: well-being at 8-12 years, clarification through The contentual aims: How do children describe their wellbeing being constructed? The methodological aims: How to reach a child s experience? The methodological and contentual aims: How would the e- questionnaire serve the set coals Child well-being expressed by children Children s conceptions of their well-being Developing new models for producing child-centered knowledge Developing systematic, childcentered follow-up models to gain knowledge about child well-being Are the answers gained to construct a figure of well-being in the district defined for the research? How to further develop the questionnaire

6 Esityksessä tarkastellaan 1. Mitkä asiat ja teemat tuottavat lapsille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista? 2. Millainen on tutkimukseen osallistuneiden lasten hyvinvoinnin tila? (Vanhempien kasvatustyylit ja lasten kaverisuhteet)

7 Creating data via a process with children (81 children as participants) (Laakso & Marjanen 2011) Observatio ns at the elementar y school (Data: Fieldnotes) Data creation with children (1) Music workshops in groups with children (arts integration) (Data: Videodata and other data produced by children) Data creation with children (2) Discussion workshops in groups with children (talk integration) (Data: Videodata and other data produced by children) Data creation with children (3) Children s research groups (Videodata and other data produced by children; research questions for survey) E- questionnaire The whole age group of 8-12 years in Lahti and the surrounding municipalities area

8 Miksi monimenetelmällinen lähestymistapa? Kvalitatiivinen tutkimus kertoo ilmiöiden erityisyydestä Monimenetelmällinen tutkimus kertoo ilmiöiden erityisyydestä ja yleisyydestä Kvantitatiivinen tutkimus kertoo ilmiöiden yleisyydestä ja erityisyydestä, jos käytetään avoimia kysymyksiä Monimenetelmällisyys tässä tutkimuksessa: erilaisia aineistoja aineistoriangulaatio erilaisia analyysivälineitä analyysitriangulaatio erilaisia teorioita teoriatriangulaatio useita tutkijoita tutkijatriangulaatio (ks. esim. Small 2011; Lopez-Fernandez & Molina-Azorin)

9 Aineiston hankintaa työpajoissa musiikki-, keskustelu- ja tutkijatyöpajat (alla 10-v. tytön piirustus)

10 Globaalit kysymykset & luonnon hyvinvointi, KOKONAISVALTAINEN KOKEMUS HYVINVOINNISTA saasteet, aikuisten toiminta & vastuu tulevaisuudesta koulun ilmapiiri, tavat ja toimintakulttuuri henkilöstön asenteet ymmärtäväisyys, reiluus kaverisuhteet oppiminen läksyt, niiden merkitys ja määrä vs. vapaa-aika verkostot, muoti, ryhmän paine, sosiaaliset ilmiöt yksinäisyys vs. kokemus hyväksytyksi tulemisesta kiusaaminen luottamus, ymmärrys KOULU YSTÄVÄT OPPIMIS- YSTÄVÄLLISYYS LOHTUELEMENTIT MIELIKUVITUS LUOVUUS KOKEMUKSET KOTI JA PERHE VAPAA- AIKA TURVALLISUUS LAPSEN ELÄMÄSSÄ JA ELINYMPÄRISTÖSSÄ vanhempien tapa toimia, asenteet ymmärtäväisyys, reiluus tavat tukea ja kuulla lasta sisarukset, isovanhemmat oppiminen, tuki koulunkäyntiä koskien ruokailu ja nukkuminen ihmissuhdeverkostot ilmapiiri, asenteet oppiminen ystävät media, musiikki, liikunta, luova ilmaisu, tanssi, kirjoittaminen, lukeminen, näytteleminen jne. eläimet, luonto, pehmolelut

11 Moniaistinen verkkolomake: musiikkia, liikkuvaa kuvaa, värejä

12 Lapsen positiivinen hyvinvointi: verkkolomake Kodin ilmapiiri: positiivinen (α=.69) negatiivinen (α=.63) Kasvatustyyli: ohjaava (α=.75) autoritaarinen (α=.53) Vanhempien ystävällisyys Sääntöjen ja kurinpidon oikeudenmukaisuus Perheen rakenne, jäsenet Perheen koostumuksessa tapahtuneet muutokset Huolenpito Kodin ilmapiiri Sosiaaliset suhteet Koulun ilmapiiri ja oppiminen Koulun aikuisten ystävällinen suhtautuminen lapsiin Ei koulukiusaamista Positiivinen suhtautuminen oppimiseen Positiivinen hyvinvointi Kaverit Vapaa-aika Positiiviset kaverisuhteet (α=.63) Kavereiden ystävällisyys Kavereiden positiivinen vaikutus ajatteluun ja käyttäytymiseen (esim. harrastukset) Kuvio xx. Lasten positiivinen hyvinvointi Kokemukset Sopivasti mieluisia harrastuksia (liikunta, musiikki, kuvataiteet, lukeminen jne.) Harrastustoiminnan ohjaajien ystävällinen suhtautuminen lapsiin Toimiva mediasuhde (α=0.79) Resurssit: emotionaalinen, sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen, psyykkinen & fyysinen

13 Tutkimukseen osallistuneet kunnat (9/12) ja vastaukset yhteensä (1.+2. kysely, N=3731) Kunta % Asikkala 1,6 Hartola 2,3 Heinola 12, Hämeenkoski 1,4 Kärkölä 2,4 0 Lahti 56, Nastola 2,5 Orimattila 15,0 Joku muu (Hollola) 4, Yhteensä 99,6 Puuttuu 0,4 Yhteensä

14 Tutkimukseen osallistuneiden ikä ja sukupuoli Osallistujat sukupuolen ja luokka-asteen mukaan Luokka-aste tyttö % tyttö n poika % poika n yht. % N 2.luokka 13, , , luokka 18, , , luokka 23, , , luokka 23, , , luokka 21, , ,5 763 Puuttuu 16 Yhteensä

15 Avoin kysymys: mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä? (6835 mainintaa)

16 Kodin ilmapiiri - vanhempien kasvatustyylien yhteys taustamuuttujiin: koulu ja luokka-aste Koulu korkean SESsin alueella no 17 no 24 Ohjaava kasvatus korreloi (r=0.071**) koulun kanssa: tiettyjen Lahden koulujen (asuinalueiden) oppilaiden vanhemmat kasvattavat lapsiaan eri tavoin. (Yksisuuntainen ANOVA: F(12, 2082)= 2.792, p=0.00) no 16 Koulu matalan / korkean SESsin alueella: erot koulujen no 16 ja 24 välillä 16 (p=0.01) sekä no 16 ja 17 välillä (p=0.00) - Luokka-aste: 2.-luokkalaisista 3.9 % ilmaisi - vanhempiensa olevan välinpitämätön (χ2= 9.79, df=4, p=0.05) % lapsista (N=1516): vanhemmat ovat erittäin tai melko ystävällisiä (asteikolla 1-5, ka=4.60, s=0.75). (N=1516

17 Kokemukset ruumiillisesta kurituksesta (N=2440): en koskaan 60.1 %, 2 krt elämän aikana 22.8 % (yht %) LUOKKA- ASTE EN KOSKAAN OLEN KOKENUT VANHEMPIENI TAHOLTA RUUMIILLISTA KURITUSTA ENINTÄÄN 2 KRT ELÄMÄN AIKANA VUOSITTAIN 1-2 KRT VUODESSA KUUKAUSITTAIN VIIKOITTAIN PÄIVITTÄIN YHTEENSÄ 2. n % 57 17,5 10,6 3,0 6,1 5, n % 60,3 19,3 11,0 5,2 2, n % 62,3 20,8 9,2 3,5 2,8 1, n % 57,4 25,5 10,9 3,2 1,7 1, n % 62,4 27,5 6,7 1,6 0,4 1,4 100 Yhteensä n Tytöt ovat kokeneet vähemmän fyysistä kurittamista kuin pojat (χ2=42.67, df=5, p= 0.00). % 60,1 22,8 9,6 3,3 2,3 1,9 100

18 Kaverisuhteet, kavereiden määrä ja luottamus kavereihin 40,0 35,0 30,0 25,0 4-6 kaveria 27 % 10 tai enemmän 35 % Kaverisuhteet (N=2656) asteikolla 1-5 eri mieltä samaa mieltä, keskiarvo oli Tyytyväisyys kavereiden määrään (N=2782): ka=4.48, s=0.94) Kavereiden ystävällisyys: 68.4 % (N=3352) ilmoitti kavereiden olevan heille ystävällisiä (ka=3.72, s=1.42.) 20,0 15,0 1-3 kaveria 17 % 7-9 kaveria 20 % Noin 70 % vastanneista arvioi yksinäisyyden kokemustaan harvinaiseksi (ei koskaan, harvoin) ja 6 % yleiseksi (melko usein, usein). 10,0 5,0 0,0 ei ole hyviä kavereita 1 % Luottamus kavereihin vaihtelee hieman kouluittain (yksisuuntainen ANOVA: F(13, 2670)=1.967, p=0.02.): koulu Lahden ulkopuolella (ka=4.36, s=0.89) vs. eräs koulu Lahdessa (ka=4.06, s=1.02). 18

19 Hyvään elämään tarvitaan hyviä ihmisiä ympärille, jotka tukevat sinua vaikeissa hetkissä. Mukavat ja ymmärtävät vanhemmat, jotka kunnioittavat valintojasi mitä elämän varrella tapahtuu. Koti ja lämpöä, että saat kaiken tarvitsemasi kotiisi, jonkun joka rakastaa. Ei ihminen jaksa yksin, joten tulet varmaankin tarvitsemaan kumppanin, jonka kanssa voit jakaa maailman. Saatan kuulostaa jonkun äidiltä, mutta asia on totta eikä sitä voi muuttaa. Asiat eivät ole aikuisena mikään naurun paikka, mutta ei sitä kuitenkaan nyt kannata murehtia, sinulla on vielä monta vuotta aikaa kasvaa. Muista jos olo ei tunnu turvalliselta sinun on mietittävä miksi, koska se on iso asia. Valintoja voi aina muuttaa. ELÄMÄ ODOTTAA!!!!! (tyttö no 996, )

20 Lähteitä Bradshaw, J., Geung A., Rees, G. & Goswami, H. (2011). Childrens` subjective well-being: international comparative perspectives. Children and youth services review 33(4), Bradshaw, J., Hoelscher, P. & Richardson, D. (2007). An Index of Child Well-Being in the European Union. Social Indicators Research 80, Bradshaw, J. & Richardson, D. (2009). An Index of Child Well-Being in Europe. Social Indicators Research 2, Bronfenbrenner, U. (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, U. & Evans G. W. (2000). Developmental Science in the 21 st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9(1), Clark V.L. P., Huddleston-Casas C.A., Churchill S.L., Green D. & O'Neil Garrett A.L. (2008). Mixed Methods Approaches in Family Science Research. Journal of Family Issues 29(11), Hannaford, C. (2004). Viisaat liikkeet aivojumpalla apua oppimiseen. Helsinki: Kehitysvammaliitto. Helavirta, S. (2011). Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampere University Press. Hinde, R.A Etologinen teoria ja suhdeteoria. (The ethological theory and the relationships approaches.) In Ross Vasta (ed.) Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä. (Six theories of a child s development.) Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus, Karlsson, L. (2010). Lapsinäkökulmainen tutkimus ja aineiston tuottaminen. Teoksessa K. P. Kallio, A. Ritala-Koskinen & N. Rutanen (toim.) Missä lapsuutta tehdään? Helsinki: Nuorisotutkimusseura, Lippman, L. H., Moore, K. A. & McIntosh, H. (2011). Positive Indicators of Child Well-Being: A Conceptual Framework, Measures, and Methodological Issues. Applied Research in Quality of Life 6(4), Malloch & C. Trevarthen (eds.) Communicative musicality. Oxford: Oxford Univ. Press; p Marjanen, K The Belly-Button Chord. Connections of pre- and postnatal music education with early mother-child interaction. University of Jyväskylä, Finland. Jyväskylä Studies in Humanities No 130, Dissertation. Available online at Small M. L. (2011). How to Cunduct a Mixed Medhods Study: Recent Trends in a Rapidly Growing Literature. Annual Review of Sociology 37,