Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä Koulutus- ja kehittämispalvelut / Kati Honkanen, Jaana Poikolainen

2 Esityksen sisältö 1. Asuinalue lapsiperheiden kokemana -tutkimus- ja kehittämishankkeen yleiset tavoitteet 2. Tutkimuskysymykset 3. Tutkimuskonteksti: erilaiset asuinalueet 4. Teoreettisia näkökulmia ja keskeisiä käsitteitä 5. Tutkimusaineisto ja analyysi 6. Tulokset: A) Visuaaliset menetelmät lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin sekä asuinaluekokemusten tutkimisessa B) Lasten ja nuorten hyvinvointi erilaisilla asuinalueilla Lähteet

3 Asuinalue lapsiperheiden kokemana -tutkimus- ja kehittämishankkeen yleiset tavoitteet Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuvaa toimintamallia, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella

4 2. Tutkimuskysymykset Millaista tietoa tuotetaan tutkittaessa lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia ja asuinaluekokemuksia visuaalisilla menetelmillä? Mitkä tekijät ovat merkityksellisiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille?

5 3. Tutkimuskonteksti: erilaiset asuinalueet Kolme erilaista asuinaluetta Lahden kaupungissa: Liipolan lähiö, kaupungin keskusta sekä kehysalueita Keskusta Kehysalue Lähiö

6 4. Teoreettisia näkökulmia LAPSET JA NUORET TUTKIMUKSEN SUBJEKTINA / OBJEKTINA (Bradshaw ym. 2011; Fern & Kristinsdottir 2011; Pyyry 2013) NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote: aikuiset tiedon määrittelijöinä & tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsi-/nuorisonäkökulmainen ote: lapset / nuoret tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin ja/tai monimenetelmällisesti Perinteisten valta-asetelmien purkua, lapset ja nuoret kanssatutkijoina. Tunnistetaan ja huomioidaan epätasa-arvoinen asetelma: tutkijat - tutkittavat

7 Dynaaminen ekologinen malli (Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000; Peirson et al. 2011; ) Yhteiskunnallisten muutosten myötä myös lapsuus muuttuu Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan monissa eri tiloissa ja kasvuympäristöissä (Rimpelä 2013, Poikolainen 2013; 2014) A I K A MAKROTASO Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kv-resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOTASO Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. sosiaali-, koulutus- ja asuntopolitiikka) MESOTASO Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, kerho, päiväkoti, perhepäivähoitopaikka) MIKROTASO Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa (esim. perheen jäsenet) Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi

8 5. Tutkimusaineisto ja analyysi Valokuvahaastattelut (N=16) Tutkimukseen osallistuneita vuotiaita lapsia ja nuoria pyydettiin kuvaamaan paikkoja, missä he viettävät aikaansa ja joissa heidän on hyvä olla. Lapsi/nuori kertoi valokuvahaastattelussa valokuvien taustalla olevista merkityksistä. Piirustukset ja ryhmäkeskustelut (N=49) Liipolan alakoululaiset piirsivät kivoista paikoista Liipolassa sekä iloiseksi tekevistä asioista. Piirustuksista keskusteltiin lopuksi yhdessä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla hyödyntäen rakennetulkintaa (compositional interpretation) Rose Aineistosta nousi kolme keskeistä kategoriaa: lapsen ja nuoren hyvinvointia tukeva lähiympäristö, sosiaaliset suhteet ja toiminta

9 6A. Tulokset: Visuaaliset menetelmät lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvoinnin sekä asuinaluekokemusten tutkimisessa Valokuvaaminen ja piirtäminen ovat innostavia menetelmiä, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten subjektiivisen hyvinvointitiedon ja asuinaluekokemusten tutkimisen. Lapsista ja nuorista tulee valokuvaamisen ja piirtämisen kautta aktiivisia tutkijoita: lapset ja nuoret pääsevät kertomaan omasta elämästään omista näkökulmistaan. Valokuvat ja piirustukset helpottavat tutkijan ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja antavat virikkeitä keskusteluun. Sosiaaliset koodit ja normit voivat vaikuttaa siihen, mitä on luvallista kuvata. Perheenjäsenet ovat saattaneet ohjata kuvien ottamista. Vanhemmat toimivat portinvartijoina myös myöntäessään tutkimusluvan. Lasten tiedontuottamisen paikat ja lasten väliset suhteet vaikuttavat siihen mitä asioita tutkijoille halutaan kuvata ja kertoa, esim. koulukonteksti vaikuttaa siihen mitä asioita lapset esittävät piirustuksissa ja miten asioista keskustellaan. Lasten ryhmässä piirtämissä tuotoksissa on havaittavissa joidenkin osalta myös vertaisvaikutuksia. (Honkanen & Poikolainen & Karlsson, submitted)

10 Vertaisvaikutuksia (Punch 2002) Kahden ekaluokkalaisen pojan piirustukset Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

11 Lähes puolet lapsista piirsivät koulun kivana paikkana Liipolassa - aineiston tuottaminen tapahtui koulussa Tyttö, 2-luokka Tyttö, 1-luokka

12 6B. Tulokset: Lasten ja nuorten hyvinvointi erilaisilla asuinalueilla Lapset ja nuoret kokevat asuinalueensa (lähiön, keskustan ja kehysalueen) mukavana paikkana asua ja elää

13 Lapsille ja nuorille hyvät suhteet vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin ja muihin sukulaisiin ovat tärkeitä. Perhe ja koti Iloiseksi tekevät asiat -piirustuksia Poika (7-vuotta, keskusta) on kuvannut kodin. Poika (8- vuotta, lähiö), Kivat paikat Liipolassa - piirustus

14 Sisarukset (tyttö 7- ja poika 5-vuotta, lähiö): Kotipiha Lempipaikka = kotipiha Pelottava paikka = ostarin seutu, jossa melkein aina oudosti käyttäytyviä ihmisiä Poika (9-vuotta, lähiö): Laitan vettä ämpäriin, siitä tulee luonnon-juomaa [Äidin mukaan sadeaikoina lapsen lempipaikka on kerrostalon syöksytorvien juurella]

15 Rakennetut leikkipaikat

16 Koulun piha Kivat paikat Liipolassa, tyttö (8-vuotta, lähiö) Tyttö (14-vuotta, keskusta) on kuvannut kaverit koulun pihalla

17 Luonto 4- ja 6-vuotiaiden sisarusten (lähiö) lemipaikka: mörkökivi Mä viihdyn tuol Joutjärven rannalla. Ja sitte me oltiin soutelemassa (ystävän kanssa). Tyttö (13-vuotta, keskusta)

18 Ystävät ja kaverit Me ollaan aina joskus siinä mun kavereitten kanssa juttelemassa. Tyttö (14-vuotta, keskusta) [Oleskelu-paikkoja ulkona on vähän]. Tyttö (16-vuotta, kehysalue) ystävät Triossa.

19 Toimintamahdollisuudet Iloiset asia elämässä Poika (9-vuotta, lähiö) No täällä voi pyöräillä, pelata sählyy ja sit voi mennä uimaan tonne jonnekin kaupunkiin tai tonne jonnekki Mytyyn tai maauimalaan. Ja sitte ku ainaki yhel kaveril, joka asuu Launeel, ni sil on tramppa, ni siäl voi hyppiä sillai. // Ja sit käydää Ala-Liipolan kentäl pelaa jalkkista ja sit pelaa footbackii ja olla kirkkistä ja keinistä ja vaikka mitä kaikkee, mitä vaan keksii.. Poika (9-vuotta, lähiö)

20 Itsenäisen liikkumisen mahdollisuudet Kivat paikat Liipolassa -piirustuksia Lapset ja nuoret pitävät tärkeinä itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia. Oma asuinalue ei välttämättä rajaudu sille alueelle, jolla itse asuu. Alueen rajoja tärkeämpää lapselle on se, missä hän saa ja voi itsenäisesti liikkua.

21 Itsenäisen liikkumisen mahdollisuudet Tos on sit meiän bussipysäkki, ja mä otin siitä siks kuvan, että siitä pääsee bussiin ja sillä pääsee pois kotoa. Tyttö (16-vuotta, kehysalue)

22 Itsenäinen liikkuminen (Mahdollisuudet kulkea omaehtoisesti alueella) Toimintamahdollisuudet (Mahdollisuudet leikkiä, harrastaa, tavata ystäviä, oleilla) Lasten ja nuorten hyvinvointitekijät Sosiaalinen verkosto (Koti, koulu, päiväkoti, harrastukset, perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit) Luontoympäristö (Mahdollisuus leikkiä ja oleilla luonnossa)

23 Kiitos!

24 LÄHTEITÄ Bradshaw, J., Geung A., Rees, G. & Goswami, H. (2011). Childrens` subjective well-being: international comparative perspectives. Children and youth services review 33(4), Bronfenbrenner, U. (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, U. & Evans, G.W. (2000). Developmental Science in the 21st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9 (1): Fern, E., and & G. Kristinsdóttir (2011). Young People Act as Consultants in Child-Directed Research: An Action Research Study in Iceland. Child & Family Social Work 16 (3): Honkanen, K. & Poikolainen, J. & Karlsson, L. (submitted). Children and Youth as Co-Researchers - Geography of Subjective Well-Being. Peirson, L.J., Boydell, K.M., Ferguson, H. B. & Ferris, L.E. (2011). An Ecological Process Model of Systems Change. American Journal of Community Psychology 47: Poikolainen, J. (2013). Promoting children`s positive well-being at school and at home. Methodological considerations. Barn 4 (31): Poikolainen, J. (2014). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia huomioita. Nuorisotutkimus 32 (2): Punch, S. (2002). Research with Children: The Same or Different from Research with Adults? Childhood 9 (3): Pyyry, N. (2013). Sensing with photography and thinking with photographs in research into teenage girls' hanging out, Children's Geographies. Children s Geographies 23 (13): Rimpelä, M. (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, Rose, G. (2012). Visual Methodologies. An Introduction to Researching with Visual Materials. Los Angeles: Sage