KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA
|
|
- Ari-Pekka Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lahden tiedepäivät 2013 KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä ( ) Kati Honkanen Suunnittelija/tutkija, HTL HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p Helsingin yliopisto Jaana Poikolainen Yliopistotutkija, KT HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p kati.honkanen@helsinki.fijaana Poikolainenjaana.poikolainen@helsinki.fi Yliopistotutkija, KT p p p Lahden tiedepäivä
2 DISPOSITIO 1. Hankkeen yleiset tavoitteet 2. Tutkimuskonteksti 3. Teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia 4. Metodologiset kysymykset 5. Lasten subjektiivinen hyvinvointi Liipola & keskusta 6. Tiedon tuottamisen politiikat Lähteet
3 1. HANKKEEN YLEISET TAVOITTEET Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasaarvoistamispyrkimyksiä. (Ahola ym.; Kauppinen 2009; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.)
4 2. TUTKIMUSKONTEKSTI: KAKSI ASUINALUETTA 1. Liipola, joka on useiden indikaattoreiden valossa nuorille haasteellinen kasvuympäristö Asuinalueen väestön koulutustaso on selvästi kaupungin keskitasoa matalampi, ja tämä suuntaus on tällä vuosituhannella kasvanut (Seppänen ym. 2012) Työttömiä vuonna 2010: 31.5 % (koko maan keskiarvo 10,4 %) ( Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: 46,3 % (koko maan keskiarvo 15,4 %) (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) 2. Keskustan alue Työttömiä vuonna 2010: ydinkeskusta 15,4 %, Itäinen keskusta 14,3 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: ydinkeskusta 31,1 %, Itäinen keskusta 34,1 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda)
5 Liipola & keskusta
6 3. TEOREETTISIA JA KÄSITTEELLISIÄ NÄKÖKULMIA Dynaaminen ekologinen malli Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Kokemusasiantuntijuus
7 Dynaaminen ekologinen malli (Peirson et al. 2011; Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000) Yhteiskunnallisten muutosten myötä kasvatuskulttuurit, vanhemmuus ja ammattikasvattajuus muuttuvat; mihin perustaa omat ajattelu- ja toimintamallit? Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan monissa eri tiloissa ja kasvuympäristöissä A I K A MAKROTASO Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kansainväliset resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOTASO Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. moniammatillinen yhteistyö, sosiaalipolitiikka) MESOTASO Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, koulu, kerho, päiväkoti, perhepäivähoitopaikka) MIKROTASO Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa (esim. perheenjäsenet) Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
8 Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa (Rimpelä 2013). Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia formaaleissa (esim. päiväkoti, koulu) ja informaaleissa (kotona, pihalla, kadulla ja harrastuksissa) ympäristöissä. (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen, painossa) PERHE Biologinen/ sosiaalinen/ psyykkinen perhe Sijaisperhe Hyvinvoinnin opettamisen olisi hyvä olla tietoista, myös lasta voidaan opettaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan jo varhaislapsuuden aikana. Ravinto, uni, tunnetilat jne. VAPAA-AIKA Asuinalue; pihaalue, katu, tavaratalo, nuorisotilat Kaverit Harrastusyhteisö t INSTITUUTIO Päiväkoti Koulu Perhekoti Koulukoti HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
9 Lasten/nuorten hyvinvoinnin tarkastelukulmia NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsinäkökulmainen ote, lapset tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin tai monimenetelmällisesti Molemmilla tavoilla tuotettua tietoa tarvitaan, jotta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lasten hyvinvoinnista HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
10 Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila, joka määritellään subjektilähtöisesti eli tässä lapsen näkökulmasta eikä ns. ulkoapäin (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen tulossa,). Ei kuitenkaan suljeta silmiä (!), vaan riskitekijät tunnustetaan ja pyritään tunnistamaan, mutta ei lähdetä niistä lähtökohtaisesti liikkeelle. Esim. yksinhuoltajuus ei automaattisesti indikoi ongelmia lasten hyvinvoinnin turvaamisessa kasvattajien tehtävä on kannatella lasta. HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
11 Kokemusasiantuntijuus Hankkeessa kokemusasiantuntijuus nähdään laajasti Kartoitetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden vanhempien subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista ja asuinalueesta (kokemustieto) Hyödynnetään asiakkaiden asiantuntijuutta palveluiden ja asuinalueiden kehittämisessä (kokemusasiantuntijuus) Esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen vaikuttavat monet tekijät, joista vain ns. asiakkailla on tietoa. Syrjäytymistä koskevassa tutkimuksessa painopiste on siirtymässä kohti positiivisen hyvinvoinnin käsitettä, jossa korostuvat osallisuus ja toimijuus. Kuntalaisten tuen tarpeiden tulisi määrittää palveluita ja asiakkaiden tuottama kokemuksellinen tieto on tärkeää, jotta palvelut ja tarpeet kohtaisivat paremmin. (Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)
12 4. METODOLOGISET KYSYMYKSET Millaisilla keinoilla ja missä kokemusasiantuntijatietoa tuotetaan? Millaisia ovat tiedon tuottamisen politiikat: miten ja kuka esimerkiksi (syrjäytymisen) hyvinvoinnin käsitteen määrittelee mitä ja millaisia seurauksia näillä määritelmillä on mitä asioita määritellään tiedoksi ja mitä tietoa jätetään katveeseen?
13 Tutkimusvälineitä Monimenetelmällinen kehittämisorientoitunut käytäntötutkimus (ks. Swift & Hwang 2013): Kartoitetaan subjektiivisia kokemuksia; kokemusasiantuntijuus tiedonmuodostukseen otetaan mukaan monipuolisesti toimijoita aineistoa hankitaan haastatellen vanhempia, nuoria ja lapsia (+ valokuvaus, kirjoitetut kertomukset, kävelyhaastattelut, teemahaastattelut, kyselyt jne.) haastatellen asiantuntijoilta esim. neuvoloista, kouluista, nuorisotoimesta aineistoja analysoidaan käyttäen eri menetelmiä: sisällönanalysi, teemoittelu, diskursiivinen analyysi jne
14 5. LASTEN SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI LIIPOLA & KESKUSTA Tausta-aineistoa hankkeelle: Lasten Ikihyvä -kysely vuonna 2011, 2-6 lk, N=385 (kolmen koulun oppilaita kahdelta asuinalueelta) LI-kysely laadittu lasten käsitysten ja määrittelyjen pohjalta (työpajatyöskentely kolmessa koulussa) Liipola-Kaikuharju: oppilaat pääasiassa omalta oppilasalueelta Harju: ks. ed. Tiirismaa: oppilaita myös muualta kuin omalta oppilasalueelta (painotettua opetusta) HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
15 Vanhempien ero ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö lapsi ajattelisi perheeseen kuuluvan molemmat vanhemmat Perheen rakenne 2 =40.44, df=2, p=0.000) ei Yhteensä n % n % n % Koulu Harju Tiiris maa Yht ,6 54,8 90,4 69, ,4 45,2 9,6 30, Perheen vanhemmat 2=15,327, df=2, p=0.000) Liipola- Kaikuharju Perheeseeni kuuluu vanhemmista vain äiti Yhteensä ei kyllä Liipola- Kaikuharju Vanhemmat eronneet kyllä Harju Koulu Tiiris maa Yht. n % 77,5 77,1 93,9 82,2 n % 22,5 22,9 6,1 17,8 n % HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
16 Kasvatustyyleissä voidaan nähdä alueellisia eroja 2 =18.84, df=2, p=0.000) Koulu Yht. Vanhempani ovat minua ymmärtäviä ei kyllä n % n % Liipola- Kaikuharju Harju Tiirismaa ,9 39,8 27,0 40,% ,1 60,2 73,0 59,8 Yhteensä n % ,0 100,0 100,0 100,0 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
17 Hyvän elämän määrittelyissä voidaan nähdä alueellisia eroja (Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä?) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vanhemmat / perhe Ystävät / kaverit Koti Ruoka HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
18 Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä? Lasten ajatuksia vanhemmuudesta Vanhempien/perheen maininnat: 59 % Tiirismaa, 63 % Harju ja 48 % Liipola-Kaikuharju Vanhempien olemassa olo riittää lapsen hyvään elämään, vastauksissa ei ole tällöin määritelty millaisia vanhempienperheen tulisi olla (12 % Tiirismaa, 18 % Harju, 12 % Liipola-Kaikuharju). äiti ja isä ovat tärkeitä elämässä, ilman niitä ei voisi elää. tyttö, 6 lk, Harju Osassa vastauksista puhutaan hyvästä vanhemmuudesta (27 % Tiirismaa, 14 % Harju, 16 % Liipola-Kaikuharju). Lasten määrittelyjen mukaan hyvään vanhemmuuteen kuuluu mm. lapsen hyvä kohtelu, elättäminen, tukeminen, huolehtiminen, rakastaminen ja ymmärtäminen. Lisäksi hyvä vanhempi on auttavainen, huumorintajuinen, raitis ja ei käytä väkivaltaa. ystävälliset, luotettavat ja lohduttava, huolehtivaiset vanhemmat, poika, 5 lk, Tiirismaa HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
19 Vanhempien haastattelut (ASLAKO) Kokemus omasta ja perheen sosioekonomisesta asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa: koulutus, ammatti ja tulot. Mille askelmalle sijoitat itsesi (ja perheen) suhteessa muihin suomalaisiin? Esimerkki: - AMK - kotiäiti - tulot n. 700 /kk
20 6. TIEDON TUOTTAMISEN POLITIIKAT Subjektiivinen hyvinvointi; tutkittava subjektina Objektiivinen hyvinvointi; tutkittava objektina
21 Kiitos! Kuva otettu Lahden Liipolassa elokuussa 2013 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen
22 LÄHTEITÄ Bronfenbrenner, Urie (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, Urie & Evans, Gary W. (2000). Developmental Science in the 21 st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9(1), Kauppinen Timo (2004). Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen. Helsinki: Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus 6. Kilpi-Jakonen Elina (2012). Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants? Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources. Nordic Journal of Migration Research 2(2), Palola, Elina, Hannikainen-Ingman, Katri & Karjalainen, Vappu (2012). Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin. Yhteiskuntapolitiikka 77(3), Marjanen, Kaarina & Poikolainen, Jaana (2012). Lasten Ikihyvä Hyvinvoiva lapsi kuntapalveluissa. Loppuraportti, Tekes. Saatavana: Raportti_2012.pdf Peirson, Leslea J., Boydell, Katherine M., Ferguson, H. Bruce & Ferris, Lorraine E. (2011). An Ecological Process Model of Systems Change. American Journal of Community Psychology 47: Poikolainen, Jaana (2012). A Case Study of Parents School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11(1), Poikolainen, Jaana (submitted). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia havaintoja. Nuorisotutkimus. Poikolainen, Jaana (in print). Promoting children`s positive well-being at school and home. Methodological considerations. BARN. Pyhältö, Kirsi, Soini, Tiina & Pietarinen, Janne (2010). Pupils pedagogical well-being in comprehensive school significant positive and negative school experiences of Finnish ninth graders. European Journal of Psychology of Education 25(2), Rimpelä, Matti (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, Ruohola, Sirpa (2012). Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa. Turun yliopiston julkaisuja C 342. Seppänen, Marjaana, Haapola Ilkka, Puolakka Kalle & Tiilikainen Elisa (2012). Takaisin Liipolaan. Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Saatavilla Swift, Peter E. & Hwang, Alvin (2013). The impact of affective and cognitive trust on knowledge sharing and organizational learning. The Learning Organization 20(1), Toiviainen, Hanna, Kerosuo Hannele, Syrjälä Tuula (2009). Development Radar : the co-configuration of a tool in a network. Journal of Workplace Learning 21(7),
LASTEN HYVINVOINTIOPPIMISEN YMPÄRISTÖT
LASTEN HYVINVOINTIOPPIMISEN YMPÄRISTÖT Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija jaana.poikolainen@helsinki.fi p. 050 311 2526 24.9.2013 Alkoholi, perhe- ja parisuhdeväkivalta päivähoito tunnistamisen ja
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotLasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla
Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija kati.honkanen@helsinki.fi
LisätiedotLapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina
Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (2013-2015) Jaana Poikolainen Yliopistotutkija,
LisätiedotLIIPOLA, ONNI 18.1.2016 ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA
LIIPOLA, ONNI 18.1.2016 ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut jaana.poikolainen@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 18.1.2016 Aiheet
LisätiedotKoko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015
Koko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Suunnittelukokous
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotI Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17
Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotLasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina
Lahden tiedepäivä Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina Jaana Poikolainen & Kaarina Marjanen Kehittämis- ja tutkimushanke Lasten Ikihyvä (2010-2012) HY, Palmenia, Lahti Monitieteinen
LisätiedotIkääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina
Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti
LisätiedotNUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI
NUORTEN AIKUISTEN TALOUDELLINEN KYVYKKYYS TALOUS TUULIAJOLLA? -SEMINAARI METTE RANTA, TUTKIJATOHTORI, FT KASVATUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA, HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOLOGIAN LAITOS, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO TÄSSÄ
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS
LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI
LisätiedotLapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen
Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotEdistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen
LisätiedotASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ
ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Kati Honkanen, HTL, suunnittelija & tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija (virkavapaalla 8.9.-14.12.2014)
LisätiedotFinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena
FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö
LisätiedotTurvallisuus osana hyvinvointia
Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =
LisätiedotKaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto
Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotASUMISEN ARVOSTUKSET
LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 10.11.2015 ASUMISEN ARVOSTUKSET AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA KATRI KOISTINEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS LIISA PEURA-KAPANEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS KATI HONKANEN
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus
Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,
LisätiedotPitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ
KOULU TURVAPAIKKANA? oppilaan psyykkistä hyvinvointia edistämässä Jyväskylä 5.11.2015 Pitäisi olla semmosta lämpöö VÄLITTÄVÄN OPETTAJAN 10 TEESIÄ Tanja Äärelä KT, yliopistonlehtori, Lapin yliopisto erityisluokanopettaja,
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotPienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön
Pienten lasten hyvinvointikokemus katsauksia meneillään olevaan mittariston kehittämistyöhön Päivi Marjanen ja Annika Kultavirta Jonna Takala & Vesa Setälä Suvi Poutiainen & Hanna-Kaisa Salminen Hannele
LisätiedotProjektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen
LisätiedotLotta Uusitalo-Malmivaara , Dosenttiopetusnäyte
Onnellisuus laskee yläkoulussa Happiness: desirable, positive inner state of mind (Lu & Gilmour 2004) Onnellisuus = Subjektiivinen hyvinvointi (SWB) (Diener, 1984, 1994) Myönteiset tuntemukset Kielteiset
LisätiedotKirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012
Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 www.helsinki.fi/yliopisto 1 Hyvinvointi vaikuttaa siihen mitä opitaan Pahoinvointi lisää syrjäytymisen riskiä Nuorten
LisätiedotKoulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa
Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotLapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena PKS LAPE-hanke Yhteisöllisen opiskeluhuollon kehittäminen KT, opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen
LisätiedotVerkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska
Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä
LisätiedotVASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä
VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi
LisätiedotPaikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä
Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050
LisätiedotIsovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa
Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen
LisätiedotUsko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotSuomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset
Suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tulevaisuusodotukset Kasvatustieteen päivät Liila Holmberg Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Liila Holmberg 7.. Tutkimushanke ja aineisto
LisätiedotVanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013
Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
Lisätiedotpäätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä
LisätiedotPOIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016
POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotPEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ
PEDAGOGINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Janne Pietarinen Itä-Suomen yliopisto OPPI-tutkimusryhmä Copyright OPPI-tutkimusryhmä Neljä teesiä 1. Opettaja kuormittuu työnsä eri ulottuvuuksissa laadullisesti
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotOsallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa
Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa Jan Huopainen Katriina Kunttu Marjo Romakkaniemi 19.1.2017 OSALLISUUDEN VARMISTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Kokemuksellinen hyvinvointitieto Suunnittelija Susanna Hellsten Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut Mitä kaikki lapset tarvitsevat
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)
LisätiedotYksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä
Yksinäisyys ja elämänkulku Laadullinen seurantatutkimus ikääntyvien yksinäisyydestä Elisa Tiilikainen Tutkimuskohteena yksinäisyys 2 Subjektiivinen kokemus Perinteisesti määritelty yksilön subjektiiviseksi
LisätiedotLuonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke
Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotVaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS. Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto
Vaativa erityinen tuki ja sen kehittämistarpeet - TUTKIMUS Elina Kontu Dosentti Helsingin yliopisto 2012-2015 KARTOITUS 2017 KEHITTÄMISEHDOTUKSET VETURI OKM/ Kehittämisryhmä VIP 2012-15 2016-17 2018-2018-
LisätiedotVälähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)
(4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta
LisätiedotHaastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä
TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli 16.11.201 TYÖPAJOJEN TEEMAT 1) Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka 2) Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille 3) Kuka muu muka? Minusta
LisätiedotMissä kuljet, lapsi ja nuori ja kenen kanssa? Nuorisotyötä kaduilla, kauppakeskuksissa ja palveluiden rajapinnoilla. Simo Kivari Etsivä nuorisotyö
Missä kuljet, lapsi ja nuori ja kenen kanssa? Nuorisotyötä kaduilla, kauppakeskuksissa ja palveluiden rajapinnoilla. Simo Kivari Etsivä nuorisotyö Simo Kivari Yhteisöpedagogi Vapaa-ajan ohjaaja Uimaopettaja
LisätiedotNuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan Ohjaamoja on kaikkiaan noin 40 ja niissä työskentelee vähintään yhtenä päivänä viikossa yli 400 eri alojen ammattilaista. Vuonna 2016 Ohjaamot ovat tarjonneet yksilöohjausta
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotVarhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana
Varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutokset vanhempien arvioimana 27.9.2017 I Anna-Maija Puroila, Susanna Kinnunen Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari Tutkimuksen taustaa Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö
LisätiedotPALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
PALETTI Töistä päiväkodin kautta kotiin: tutkimus pikkulapsiperheiden arjesta 1 Millaisesta tutkimuksesta on kysymys? Suomen Akatemian rahoittama tutkimus Toteutuspaikkana Perhetutkimuskeskus yhteistyössä
LisätiedotSUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN
SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotPerheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia
Perheet eriarvoistuvat ja koulu lohkoutuu miten tukea lasten ja nuorten hyvinvointia Lasten hyvinvointi Suomessa 29.3.2017 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PISA-tulokset kertovat:
LisätiedotTT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.
Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotTunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa
Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?
LisätiedotLiite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin
Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotMITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?
MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa
LisätiedotMeillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?
Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön
LisätiedotVaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena
Vaikuta ja vaikutu - digikansalainen tänään ja huomenna seminaari Yritys opiskelun tukena Pertti Parpala Ritaharjun monitoimitalo, Oulu HANKESUUNNITELMASSA Eri käyttäjätahojen toiminnassa ja tilojen käytössä
LisätiedotKehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut
Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Kehittämispäivä 20.8.2014 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten
LisätiedotKatjamaria Halme & Reeli Karimäki
Katjamaria Halme & Reeli Karimäki LEIKITÄÄN YHDESSÄ Puutarha-, ja kasvienhoito, luontoliikunta varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun tukena Siimapuiston päiväkoti LUONNON JA TERVEYDEN VÄLINEN RIIPPUVUUSSUHDE
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotIntegroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?
Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.
LisätiedotOsallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?
Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja
Lisätiedot