KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA"

Transkriptio

1 Lahden tiedepäivät 2013 KOKEMUSASIANTUNTIJAT MONINAISEN HYVINVOINTITIEDON TUOTTAJINA Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä ( ) Kati Honkanen Suunnittelija/tutkija, HTL HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p Helsingin yliopisto Jaana Poikolainen Yliopistotutkija, KT HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p Yliopistotutkija, KT p p p Lahden tiedepäivä

2 DISPOSITIO 1. Hankkeen yleiset tavoitteet 2. Tutkimuskonteksti 3. Teoreettisia ja käsitteellisiä näkökulmia 4. Metodologiset kysymykset 5. Lasten subjektiivinen hyvinvointi Liipola & keskusta 6. Tiedon tuottamisen politiikat Lähteet

3 1. HANKKEEN YLEISET TAVOITTEET Selvitetään miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin ja miten esim. sosioekonomisilla mittareilla tarkasteltuna haasteellisina näyttäytyviä elinympäristöjä voidaan kehittää positiivista hyvinvointia tukeviksi pyritään saamaan kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kieli- ja kulttuuriryhmien ääni. Hanke tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä hankitun tiedon pohjalta työstetään syrjäytymisen ehkäisyyn soveltuva toimintamalli, jota voidaan käyttää poikkihallinnollisesti Lahden alueella tuloksia voidaan hyödyntää sekä paikallisessa että valtakunnallisessa syrjäytymisen ehkäisyn kehittämistoiminnassa: osa myös koulutuksellisia tasaarvoistamispyrkimyksiä. (Ahola ym.; Kauppinen 2009; Kilpi-Jakonen 2012; Poikolainen 2012; Ruohola 2012.)

4 2. TUTKIMUSKONTEKSTI: KAKSI ASUINALUETTA 1. Liipola, joka on useiden indikaattoreiden valossa nuorille haasteellinen kasvuympäristö Asuinalueen väestön koulutustaso on selvästi kaupungin keskitasoa matalampi, ja tämä suuntaus on tällä vuosituhannella kasvanut (Seppänen ym. 2012) Työttömiä vuonna 2010: 31.5 % (koko maan keskiarvo 10,4 %) (http://www4.lahti.fi/verkkotilastointi/dialog/saveshow.asp) Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: 46,3 % (koko maan keskiarvo 15,4 %) (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) 2. Keskustan alue Työttömiä vuonna 2010: ydinkeskusta 15,4 %, Itäinen keskusta 14,3 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda) Vain perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus ikäluokasta 2010: ydinkeskusta 31,1 %, Itäinen keskusta 34,1 %, Pohjoinen keskusta 14,8 % (Lahden kaupungin sähköinen tilastotietokanta Tilda)

5 Liipola & keskusta

6 3. TEOREETTISIA JA KÄSITTEELLISIÄ NÄKÖKULMIA Dynaaminen ekologinen malli Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Kokemusasiantuntijuus

7 Dynaaminen ekologinen malli (Peirson et al. 2011; Bronfenbrenner 1995; Bronfenbrenner & Evans 2000) Yhteiskunnallisten muutosten myötä kasvatuskulttuurit, vanhemmuus ja ammattikasvattajuus muuttuvat; mihin perustaa omat ajattelu- ja toimintamallit? Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan monissa eri tiloissa ja kasvuympäristöissä A I K A MAKROTASO Yhteiskunnan rakenne Kansalliset ja kansainväliset resurssit Kulttuurien ja alakulttuurien arvot & normit EKSOTASO Systeemit ja tekijät, jotka vaikuttavat epäsuorasti lasten, nuorten ja aikuisten toimintaan meso- ja mikrosysteemin kautta (esim. moniammatillinen yhteistyö, sosiaalipolitiikka) MESOTASO Yhteydet yhden tai useamman mikrosysteemin välillä (esim. koti, koulu, kerho, päiväkoti, perhepäivähoitopaikka) MIKROTASO Toiminta, roolit ja suhteet toimittaessa muiden yksilöiden kanssa (esim. perheenjäsenet) Lapset, nuoret, vanhemmat: hyvinvointi HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

8 Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa (Rimpelä 2013). Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia formaaleissa (esim. päiväkoti, koulu) ja informaaleissa (kotona, pihalla, kadulla ja harrastuksissa) ympäristöissä. (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen, painossa) PERHE Biologinen/ sosiaalinen/ psyykkinen perhe Sijaisperhe Hyvinvoinnin opettamisen olisi hyvä olla tietoista, myös lasta voidaan opettaa arvioimaan omaa hyvinvointiaan jo varhaislapsuuden aikana. Ravinto, uni, tunnetilat jne. VAPAA-AIKA Asuinalue; pihaalue, katu, tavaratalo, nuorisotilat Kaverit Harrastusyhteisö t INSTITUUTIO Päiväkoti Koulu Perhekoti Koulukoti HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

9 Lasten/nuorten hyvinvoinnin tarkastelukulmia NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsinäkökulmainen ote, lapset tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin tai monimenetelmällisesti Molemmilla tavoilla tuotettua tietoa tarvitaan, jotta saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva lasten hyvinvoinnista HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

10 Positiivinen subjektiivinen hyvinvointi Psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen tasapainotila, joka määritellään subjektilähtöisesti eli tässä lapsen näkökulmasta eikä ns. ulkoapäin (Bradshaw, Geung, Rees & Hardugan 2011; Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen tulossa,). Ei kuitenkaan suljeta silmiä (!), vaan riskitekijät tunnustetaan ja pyritään tunnistamaan, mutta ei lähdetä niistä lähtökohtaisesti liikkeelle. Esim. yksinhuoltajuus ei automaattisesti indikoi ongelmia lasten hyvinvoinnin turvaamisessa kasvattajien tehtävä on kannatella lasta. HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

11 Kokemusasiantuntijuus Hankkeessa kokemusasiantuntijuus nähdään laajasti Kartoitetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden vanhempien subjektiivisia kokemuksia hyvinvoinnista ja asuinalueesta (kokemustieto) Hyödynnetään asiakkaiden asiantuntijuutta palveluiden ja asuinalueiden kehittämisessä (kokemusasiantuntijuus) Esimerkiksi nuorten syrjäytymiseen ja syrjäyttämiseen vaikuttavat monet tekijät, joista vain ns. asiakkailla on tietoa. Syrjäytymistä koskevassa tutkimuksessa painopiste on siirtymässä kohti positiivisen hyvinvoinnin käsitettä, jossa korostuvat osallisuus ja toimijuus. Kuntalaisten tuen tarpeiden tulisi määrittää palveluita ja asiakkaiden tuottama kokemuksellinen tieto on tärkeää, jotta palvelut ja tarpeet kohtaisivat paremmin. (Palola, Hannikainen-Ingman & Karjalainen 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012)

12 4. METODOLOGISET KYSYMYKSET Millaisilla keinoilla ja missä kokemusasiantuntijatietoa tuotetaan? Millaisia ovat tiedon tuottamisen politiikat: miten ja kuka esimerkiksi (syrjäytymisen) hyvinvoinnin käsitteen määrittelee mitä ja millaisia seurauksia näillä määritelmillä on mitä asioita määritellään tiedoksi ja mitä tietoa jätetään katveeseen?

13 Tutkimusvälineitä Monimenetelmällinen kehittämisorientoitunut käytäntötutkimus (ks. Swift & Hwang 2013): Kartoitetaan subjektiivisia kokemuksia; kokemusasiantuntijuus tiedonmuodostukseen otetaan mukaan monipuolisesti toimijoita aineistoa hankitaan haastatellen vanhempia, nuoria ja lapsia (+ valokuvaus, kirjoitetut kertomukset, kävelyhaastattelut, teemahaastattelut, kyselyt jne.) haastatellen asiantuntijoilta esim. neuvoloista, kouluista, nuorisotoimesta aineistoja analysoidaan käyttäen eri menetelmiä: sisällönanalysi, teemoittelu, diskursiivinen analyysi jne

14 5. LASTEN SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI LIIPOLA & KESKUSTA Tausta-aineistoa hankkeelle: Lasten Ikihyvä -kysely vuonna 2011, 2-6 lk, N=385 (kolmen koulun oppilaita kahdelta asuinalueelta) LI-kysely laadittu lasten käsitysten ja määrittelyjen pohjalta (työpajatyöskentely kolmessa koulussa) Liipola-Kaikuharju: oppilaat pääasiassa omalta oppilasalueelta Harju: ks. ed. Tiirismaa: oppilaita myös muualta kuin omalta oppilasalueelta (painotettua opetusta) HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

15 Vanhempien ero ei välttämättä tarkoita sitä, etteikö lapsi ajattelisi perheeseen kuuluvan molemmat vanhemmat Perheen rakenne 2 =40.44, df=2, p=0.000) ei Yhteensä n % n % n % Koulu Harju Tiiris maa Yht ,6 54,8 90,4 69, ,4 45,2 9,6 30, Perheen vanhemmat 2=15,327, df=2, p=0.000) Liipola- Kaikuharju Perheeseeni kuuluu vanhemmista vain äiti Yhteensä ei kyllä Liipola- Kaikuharju Vanhemmat eronneet kyllä Harju Koulu Tiiris maa Yht. n % 77,5 77,1 93,9 82,2 n % 22,5 22,9 6,1 17,8 n % HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

16 Kasvatustyyleissä voidaan nähdä alueellisia eroja 2 =18.84, df=2, p=0.000) Koulu Yht. Vanhempani ovat minua ymmärtäviä ei kyllä n % n % Liipola- Kaikuharju Harju Tiirismaa ,9 39,8 27,0 40,% ,1 60,2 73,0 59,8 Yhteensä n % ,0 100,0 100,0 100,0 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

17 Hyvän elämän määrittelyissä voidaan nähdä alueellisia eroja (Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä?) 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Vanhemmat / perhe Ystävät / kaverit Koti Ruoka HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

18 Avoin kysymys: Mitä tarvitaan siihen, että lapsella on hyvä elämä? Lasten ajatuksia vanhemmuudesta Vanhempien/perheen maininnat: 59 % Tiirismaa, 63 % Harju ja 48 % Liipola-Kaikuharju Vanhempien olemassa olo riittää lapsen hyvään elämään, vastauksissa ei ole tällöin määritelty millaisia vanhempienperheen tulisi olla (12 % Tiirismaa, 18 % Harju, 12 % Liipola-Kaikuharju). äiti ja isä ovat tärkeitä elämässä, ilman niitä ei voisi elää. tyttö, 6 lk, Harju Osassa vastauksista puhutaan hyvästä vanhemmuudesta (27 % Tiirismaa, 14 % Harju, 16 % Liipola-Kaikuharju). Lasten määrittelyjen mukaan hyvään vanhemmuuteen kuuluu mm. lapsen hyvä kohtelu, elättäminen, tukeminen, huolehtiminen, rakastaminen ja ymmärtäminen. Lisäksi hyvä vanhempi on auttavainen, huumorintajuinen, raitis ja ei käytä väkivaltaa. ystävälliset, luotettavat ja lohduttava, huolehtivaiset vanhemmat, poika, 5 lk, Tiirismaa HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

19 Vanhempien haastattelut (ASLAKO) Kokemus omasta ja perheen sosioekonomisesta asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa: koulutus, ammatti ja tulot. Mille askelmalle sijoitat itsesi (ja perheen) suhteessa muihin suomalaisiin? Esimerkki: - AMK - kotiäiti - tulot n. 700 /kk

20 6. TIEDON TUOTTAMISEN POLITIIKAT Subjektiivinen hyvinvointi; tutkittava subjektina Objektiivinen hyvinvointi; tutkittava objektina

21 Kiitos! Kuva otettu Lahden Liipolassa elokuussa 2013 HY, Palmenia, Lahti / Kati Honkanen & Jaana Poikolainen

22 LÄHTEITÄ Bronfenbrenner, Urie (1995). Developmental ecology through space and time: A future perspective. Washington: American Psychological Association. Bronfenbrenner, Urie & Evans, Gary W. (2000). Developmental Science in the 21 st Century: Emerging Questions, Theoretical Models, Research Designs and Empirical Findings. Social Development 9(1), Kauppinen Timo (2004). Asuinalueen ja perhetaustan vaikutukset helsinkiläisnuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen. Helsinki: Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus 6. Kilpi-Jakonen Elina (2012). Does Finnish Educational Equality Extend to Children of Immigrants? Examining national origin, gender and the relative importance of parental resources. Nordic Journal of Migration Research 2(2), Palola, Elina, Hannikainen-Ingman, Katri & Karjalainen, Vappu (2012). Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin. Yhteiskuntapolitiikka 77(3), Marjanen, Kaarina & Poikolainen, Jaana (2012). Lasten Ikihyvä Hyvinvoiva lapsi kuntapalveluissa. Loppuraportti, Tekes. Saatavana: Raportti_2012.pdf Peirson, Leslea J., Boydell, Katherine M., Ferguson, H. Bruce & Ferris, Lorraine E. (2011). An Ecological Process Model of Systems Change. American Journal of Community Psychology 47: Poikolainen, Jaana (2012). A Case Study of Parents School Choice Strategies in a Finnish Urban Context. European Educational Research Journal 11(1), Poikolainen, Jaana (submitted). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia havaintoja. Nuorisotutkimus. Poikolainen, Jaana (in print). Promoting children`s positive well-being at school and home. Methodological considerations. BARN. Pyhältö, Kirsi, Soini, Tiina & Pietarinen, Janne (2010). Pupils pedagogical well-being in comprehensive school significant positive and negative school experiences of Finnish ninth graders. European Journal of Psychology of Education 25(2), Rimpelä, Matti (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, Ruohola, Sirpa (2012). Äidiltä tyttärelle. Koulutuskulttuurisia siirtymiä neljässä sukupolvessa. Turun yliopiston julkaisuja C 342. Seppänen, Marjaana, Haapola Ilkka, Puolakka Kalle & Tiilikainen Elisa (2012). Takaisin Liipolaan. Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012. Sosiaali- ja terveysministeriö (2012). Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Saatavilla Swift, Peter E. & Hwang, Alvin (2013). The impact of affective and cognitive trust on knowledge sharing and organizational learning. The Learning Organization 20(1), Toiviainen, Hanna, Kerosuo Hannele, Syrjälä Tuula (2009). Development Radar : the co-configuration of a tool in a network. Journal of Workplace Learning 21(7),

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla

Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla Lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia tutkimassa erilaisilla asuinalueilla Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija kati.honkanen@helsinki.fi

Lisätiedot

Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina

Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä (2013-2015) Jaana Poikolainen Yliopistotutkija,

Lisätiedot

LIIPOLA, ONNI 18.1.2016 ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA

LIIPOLA, ONNI 18.1.2016 ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA LIIPOLA, ONNI 18.1.2016 ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA Jaana Poikolainen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut jaana.poikolainen@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto 18.1.2016 Aiheet

Lisätiedot

Koko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015

Koko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015 Koko Liipola oppimisympäristönä Asuinalueiden ja koulutuksellisen tasa-arvon kehittämishankkeet yhtenä kokonaisuutena Lahdessa 2013-2015 Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpiteet hanke 2013-2014 Suunnittelukokous

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina

Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina Lahden tiedepäivä Lasten positiivinen hyvinvointi lapset tiedon tuottajina Jaana Poikolainen & Kaarina Marjanen Kehittämis- ja tutkimushanke Lasten Ikihyvä (2010-2012) HY, Palmenia, Lahti Monitieteinen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ

ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI HAASTEELLISESSA YMPÄRISTÖSSÄ Kati Honkanen, HTL, suunnittelija & tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Jaana Poikolainen, KT, yliopistotutkija (virkavapaalla 8.9.-14.12.2014)

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

ASUMISEN ARVOSTUKSET

ASUMISEN ARVOSTUKSET LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 10.11.2015 ASUMISEN ARVOSTUKSET AIKUISTEN ASUINALUEKOKEMUKSIA ESPOOSTA JA LAHDESTA KATRI KOISTINEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS LIISA PEURA-KAPANEN / KULUTTAJATUTKIMUSKESKUS KATI HONKANEN

Lisätiedot

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen Lea Pulkkinen TUKEVA 2 Oulun seudun osahankkeen loppuseminaari 20.9.2012 Myrskylä, P. Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012

Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 Kirsi Pyhältö, Dos. Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 5.10.2012 www.helsinki.fi/yliopisto 1 Hyvinvointi vaikuttaa siihen mitä opitaan Pahoinvointi lisää syrjäytymisen riskiä Nuorten

Lisätiedot

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki

Katjamaria Halme & Reeli Karimäki Katjamaria Halme & Reeli Karimäki LEIKITÄÄN YHDESSÄ Puutarha-, ja kasvienhoito, luontoliikunta varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun tukena Siimapuiston päiväkoti LUONNON JA TERVEYDEN VÄLINEN RIIPPUVUUSSUHDE

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä Faris Alsuhail (@AlsuhailFaris) Helsingin kaupunki Tietokeskus faris.alsuhail@hel.fi 050

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013

Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Susanna Helavirta, YTT, Lehtori, Kemi-Tornion amk susanna.helavirta@tokem.fi Pohjois-Suomen lastensuojelupäivät 6.2.2013 Vuonna 2011 tarkastettuun yhteiskuntatieteiden väitöstutkimukseen Lapset hyvinvointitiedon

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1 Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kirjasto oppimisympäristönä

Kirjasto oppimisympäristönä Kirjasto oppimisympäristönä Kirjastopedagogiikan seminaari 28.10.15 I Asiakas elinikäisenä oppijana II Opettamisesta ohjaukseen pedagogiikan rooli ja muodot III Kirjastot oppimisen tiloina Anu Haapala

Lisätiedot

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9. Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Sisältö Paikannus: Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS

NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Itämeri -seminaari 3.12.2008

Itämeri -seminaari 3.12.2008 Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa

Lisätiedot

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa

Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Ryhmäkerta 4, kommunikointi haastavien perheiden kanssa Vielä maahanmuuttajataustaisista perheistä: OPETUSMINISTERIÖN POLITIIKKA-ANALYYSEJÄ 2009:3 Maahanmuuttajaväestön asema opetusministeriön tehtäväalueilla

Lisätiedot

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012

IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä

Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Yhteistyössä yritys ja koulu: Etäopetuksen kehittämishanke Rovaniemellä Marja-Riitta Kotilainen, projektitutkija, Mediakasvatuksen tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto kieltenopettaja, Saaren koulu, Rovaniemi

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Lapsen Vasun arviointi

Lapsen Vasun arviointi Lapsen Vasun arviointi Pohjois-Karjala Varhaiskasvattaja 2015 Carelia-sali La 21.3. klo 10.30-11.30 http:/// Orientation project - ECEC research & development project 23.3.2015 1 Lapsen vasun hyvät puolet:

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Koulumarkkinat ja segregaation hallinta

Koulumarkkinat ja segregaation hallinta Koulumarkkinat ja segregaation hallinta Janne Varjo & Mira Kalalahti janne.varjo@helsinki.fi mira.kalalahti@helsinki.fi Koulutuksen uusi politiikka, hallinta ja vuorovaikutus -tutkimusryhmä (KUPOLI) Travelling

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta

Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Hyvinvointia vuorovaikutuksesta - näkökulmia positiivisesta psykologiasta Markus Talvio FT, LO, tutkija, työnohjaaja Helsingin yliopisto www.markustalvio.com Hyvinvointiin vaikuttavat Deci, E. L. & Ryan,

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI

SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot