Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina

Transkriptio

1 Lapset ja nuoret hyvinvointitiedon tuottajina Kehittämis- ja tutkimushanke: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä ( ) Jaana Poikolainen Yliopistotutkija, KT HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti p jaana.poikolainen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Kati Honkanen Suunnittelija/tutkija, HTL HY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Jaana Poikolainen Yliopistotutkija, KT Palmenia, Lahti p p p p kati.honkanen@helsinki.fi

2 DISPOSITIO 1. Hankkeen ja esityksen tavoitteita 2. Tutkimuskontekstina asuinalueet 3. Lapset ja nuoret tutkimuksen subjektina / objektina 4. Tutkimusvälineitä Lähteet

3 1. HANKKEEN JA ESITYKSEN TAVOITTEITA TAVOITTEENA selvittää miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinympäristöt vaikuttavat syrjäytymisen / positiivisen hyvinvoinnin kokemuksiin Miten hankkia tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja asuinaluekokemuksista? saada kuuluville eri sukupuolten ja kantasuomalaisten lisäksi erilaisten kielija kulttuuriryhmien ääni tuottaa toimijalähtöistä tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä tekijöistä.

4 2. TUTKIMUSKONTEKSTINA ASUINALUEET Liipola (tilastoalue 611) & Keski-Lahti (til. alueet ) Lahden keskustan osalta lopullinen aluerajaus tehdään tutkimukseen osallistuneiden asuinpaikan mukaan

5 Lahtelainen lähiö Liipola & keskusta

6 Hyvinvointioppiminen eri konteksteissa Lapsi oppii hyvinvointia ja pahoinvointia kehitysyhteisöissään ja niiden kasvatuskumppanuudessa (Rimpelä 2013). PERHE Biologinen/ sosiaalinen/ psyykkinen perhe Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia formaaleissa (esim. päiväkoti, koulu) ja informaaleissa (kotona, pihalla, kadulla ja harrastuksissa) ympäristöissä. (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen 2013; painossa) VAPAA-AIKA Asuinalue; pihaalue, katu, tavaratalo, nuorisotilat Kaverit Harrastusyhteisöt Sijaisperhe INSTITUUTIO Päiväkoti Koulu Perhekoti Koulukoti HY, Palmenia, Lahti / Jaana Poikolainen & Kati Honkanen

7 3. LAPSET JA NUORET TUTKIMUKSEN SUBJEKTINA / OBJEKTINA (Bradshaw ym. 2011; Pyyry 2013) NEGATIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa aikuislähtöisesti määriteltyjen negatiivisten indikaattoreiden ja tulosten kuvaukseen (terveysongelmia, kouluvaikeuksia jne.) Aikuisnäkökulmainen ote, aikuiset tiedon tuottajina Tilastollista tutkimusta POSITIIVINEN PERSPEKTIIVI Hyvinvoinnin tarkastelu nojaa tekijöihin, jotka tuottavat lapsille/nuorille kokemuksen positiivisesta hyvinvoinnista. Lapsinäkökulmainen ote, lapset / nuoret tiedon tuottajina Vastauksia haetaan pääasiassa laadullisin menetelmin ja/tai monimenetelmällisesti Perinteisten valta-asetelmien purkua, lapset ja nuoret kanssatutkijoina. HY, Palmenia, Lahti / Jaana Poikolainen & Kati Honkanen

8 Toimijuus & osallisuus TOIMIJUUS (AGENCY) - toiminta ja henkilökohtainen valmius siihen [passiivinen -- aktiivinen] 1. Henkilökohtainen toimijuus 2. Läheisen toimijuus (esim. vanhempi tukee) 3. Jaettu toimijuus (esim. yhteistyö eri toimijoiden välillä; tukityöllistäminen) 4. Yhteisöllinen toimijuus (esim. vertaistuki; tavoitteeseen pyrkiminen yhdessä). OSALLISUUS (INVOLVEMENT) - näkemys vaikuttamismahdollisuuksista; mahdollisuus mielipiteiden ilmaisuun ja pyrkimys tarvittaessa muutoksiin [avoimuus, rajoitteet, esteet] tunne/kokemus osallisuudesta rakentaa toimijuutta. Toimija-asema (subject position)

9 4. TUTKIMUSVÄLINEITÄ (esimerkkejä) VALOKUVA- HAASTATTELU (Croghan ym. 2008; Pyyry 2013.) Hyvinvointi lapsen / nuoren silmin - Lapsi / nuori valokuvaa kertakäyttökameroilla (kännykkäkameralla) hyvinvointia tuottavia paikkoja ja asioita sisällä ja ulkona - Valokuvien perusteella keskustellaan (stimulated recall) Toimii hyvin lasten ja nuorten kanssa. TEEMAHAASTATTELU (Helavirta 2011; Hirsjärvi & Hurme 2011) mm. hyvinvointi & asuinalue - Perinteinen teemahaastattelurunko Toimii parhaiten yhdistettynä valokuvahaastatteluun ja täysi-ikäisten nuorten kanssa Lapsinäkökulmainen KYSELY (Casas ym. 2013; Poikolainen 2013, 2014; Raynolds- Keefer & Johnson 2011) - Lapsinäkökulmaisesti rakennettu hyvinvointikysely (7-12v.) Toimii kun muuttujat ja kyselyn laajuus on suunniteltu lapsinäkökulmaisesti

10 LIIPOLA, VALOKUVAHAASTATTELU Lapset 2, 4, 6 ja 9v. & äiti Aihe: hyvinvointia tuottavat paikat ja tilanteet 4-v. tytön lempipaikka asuinalueen perhekerho; kotileikkiä kaverin kanssa. - Valokuvat on ottanut lasten äiti: lapset osoittivat kuitenkin kuvien ottamispaikat ja kohteet, tämä myös tuli selkeästi esille valokuvahaastattelun yhteydessä

11 4- ja 6-vuotiaiden tyttöjen lempipaikka: mörkökivi. Useiden kuvien perusteella hyvinvointia tuottavia paikkoja: Luonnonmukaiset paikat kotipihalla ja lähiympärist össä. Jos tulkintoja tehtäisiin vain kuvien perusteella jäisi tärkeää informaatiota tavoittamatta: - sellaisia paikkoja on kuvattu, joissa vietetään runsaasti aikaa - tässä kuvauspaikka on lasten kotipihalla. Tutkija: Siis Viivin ja Pilvin lempikuva on mörkökivi. No kerrotteks te ekana vaikka tästä mörkökivestä? Viivi: Se on meidän takapihalla. Me yleensä leikitään Viivin kans mörkökiven tykönä

12 2-v. tytön lempipaikka: rappuset (sijaitsee kodin läheisyydessä) Tuulia: Lempipaikka missä isä odottaa. [rappusten alapuolella]

13 9-v. pojan lempipaikka (kotipihalla) Pekka: Laitan vettä ämpäriin, siitä tulee luonnonjuomaa [Äidin mukaan sadeaikoina lapsen lempipaikka on sadevesiputki en syöksytorvien juurella]

14 KESKUSTA: VALOKUVAHAASTATTELU TYTÖT 12 JA 14v. Tytöt ovat kuvanneet itselleen tärkeitä asioita ja paikkoja. Kuvassa 12-v. tytön lempipaikka, joka sijaitsee kodin läheisyydessä. Taustalla näkyy aiempi kotipaikka

15 14-v. tytön lempipaikka (Sijaitsee kodin läheisyydessä) Me ollaan aina joskus siinä mun kavereitten kanssa juttelemassa. Nuorille ulkona sijaitsevia katettuja oleskelupaikkoja Lahden keskustan alueella on vähän. Vapaa-aikaa vietetään usein ostoskeskuksessa kavereiden kanssa

16 TEEMAHAASTATTELU Aiempaan tutkimukseen perehtyneisyys on edellytys sille, että haastattelija hallitsee tutkittavan aiheen ja pystyy kuljettamaan teemahaastattelua eteenpäin. Vastaajat käyttävät omaa käsitteistöään ja voivat tuoda omista lähtökohdistaan keskusteluun ne asiat, jotka heistä tuntuvat merkityksellisiltä. (Hirsjärvi & Hurme 2011.) Haastattelutilanteen intersubjektiivisuus: haastattelija on aktiivinen kuuntelija, joka tekee seuraavat kysymyksensä lähinnä haastateltavan vastausten perusteella (Honkanen & Poikolainen tulossa; Roulston 2010; 2011). Haastattelut tehdään tutkimukseen osallistuneille parhaiten sopivissa tiloissa (esim. haastateltavan koti tai työpaikka (vanhemmat), tutkijan työhuone, kahvilat ja asukastila Toimela Liipolassa). Litteroidut haastattelut kestoltaan keskimäärin noin tunnin mittaisia

17 Teemahaastattelu: kokemuksia nuorten haastatteluista Hyvää Saadaan nuoren oma ääni kuuluviin heitä koskettavistaan asioista, esim. käsityksiä syrjäytymisestä. Nuorelle kokemus, että hänen mielipiteensä ja näkökulmansa on tärkeä! Nuorella mahdollisuus tuoda omia tärkeäksi kokemiaan teemoja esiin. Haasteita Haastattelija nuorelle ennestään tuntematon: luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin luominen Aina vastaukset eivät ole sisällöllisesti kovinkaan rikkaita ( joo ) Toisinaan nuoret vastaavat vain siihen kysymykseen, mitä kysytään, jolloin haastattelija joutuu tarkentamaan uudelleen ja näin myös ohjaamaan haastattelun etenemistä. Paikoin haastattelu saattaa jopa näyttäytyä kuulusteluna. Joidenkin nuorten voi olla hankala reflektoida joitakin tutkimuksen sisältöjä, esim. pedagogista hyvinvointia (millainen käsitys itsestä oppijana, millainen käsitys omasta oppimisesta: ei juuri käsitystä tai sitä on vaikea hahmottaa) Vaikuttaako vastaamiseen tietoisuus, että oma vanhempi on ollut myös haastateltavana?

18 Teemahaastattelu: esimerkki 13-v. tytön haastattelusta H: Minkälainen sun mielestä olisi syrjäytynyt nuori? V: No, sillai, että sitä ei niin kun oteta mukaan ja se vähän niin kun hakeutuukin yksin, kun se aattelee, että kukaan ei haluais sitä mukaan, tai sillai. H: Minkähän takia jostakin sit tulee sellanen, mitä sä ajattelet? V: No, jos se niin kun vähän itekin hakeutuu erilleen muista, eikä tuu sillee mukaan. Niin sit se vähän niin kun jää syrjään. H: Mitä sä ajattelet, että onko sillä merkitystä, minkälaisesta perheestä on? V: No, on silläkin ja jos ei mee kotona hyvin, niin ei sit välttii mee muutenkaan hyvin

19 Teemahaastattelu: esimerkki 13-v. tytön haastattelusta H: Sitten miten muuten tuolla koulussa, oletko ollut esimerkiksi koulukuraattorin kanssa tekemisissä? V: No, kerran, kun oli joku kaverijuttu, joku selvittely tai jotain. Mut en mä siihen sillee liittynyt. H: Oliko teitä isompi porukka siinä? V: Oli, siinä oli monta. H: Joo, ja joku halusi, että te olitte kaikki siellä, tai? V: Joo. H: Selvisikö sitten se asia, että mikä...? V: No, kyl se mun mielestä. H: Minkä tyyppinen asia se oli? V: Se oli niin kun, että se, kuka halusi, että se selvitetään, niin tunsi itsensä niin kun ulkopuoliseksi ja sillee. H: Joo, ja se sit koulukuraattorin johdolla se...? V: Joo, ja siinä oli myös terveydenhoitaja mukana. H: Kun säkin olit mukana siellä, niin koitko sä, että säkin sait sanoa, tai sanoitko sä siellä jotenkin sun oman mielipiteen siitä asiasta? V: En mä sanonut siellä mitään. H: Eli sä olit siellä vaan? V: Niin. H: Kysyikö kukaan sulta mitään siellä? V: Ei. Tai ne kysy niin kun yleisesti, että onko jotain sanottavaa. Tai niin kun omaa kantaa ja ne muut sit puhu

20 LAPSINÄKÖKULMAINEN KYSELY Kyselyn laadinnassa hyödynnetty mm. aiempia kokemuksia - Lasten Ikihyvä -hanke (Marjanen & Poikolainen 2012; Poikolainen 2013; 2014) - Ikihyvä -hanke (Puhakka, Poikolainen & Karisto, submitted; Seppänen ym. 2012) - Väittämien laadinnassa huomioitu lasten tapa käsitteellistää asioita Hymiöt helpottamassa vastaamista Lomake on sopivan pitkä Eri kieliversioita: (suomi, englanti, venäjä, arabia)

21

22

23 Tausta-aineistona ASLAKO -hankkeelle: Lasten Ikihyvä -hyvinvointikysely (2011), luokka-asteet 2-6, N=385 Kysely laadittiin lasten käsitysten ja määrittelyjen pohjalta Liipola-Kaikuharjun koulu: oppilaat pääasiassa omalta oppilasalueelta (Lähiö Liipola) Harjun koulu: ks. ed. (Keskusta) Tiirismaan koulu: oppilaita myös muualta kuin omalta oppilasalueelta (painotettua opetusta) (Keskusta) HY, Palmenia, Lahti / Jaana Poikolainen & Kati Honkanen

24 Alueellisia eroja (N=385) Vanhempani ovat minua ymmärtäviä (χ2 =18.84, df=2, p=0.000) Yhteensä ei kyllä Koulu, Liipolan lähiö LIIPOLA- KAIKU- HARJU HARJU Koulut, keskusta TIIRISMAA Yht. n % 55,9 39,8 27,0 40,0 n % 44,1 60,2 73,0 59,8 n %

25 Kysymisen tapa vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan (LI-kysely,N=3731) Mistä saat elämässäsi lohtua? Kyselyn avoin kysymys Mainintoja (f=1828) Kyselyn väittämä, johon voi halutessaan ottaa kantaa: ei / kyllä (yht. 664 lasta vastasi kyllä) Vanhemmilta 512 Äidiltä 440 Perheeltä 273 Eläimiltä: lemmikki, kissa, koira, hevoset 215 Kavereilta 364 En mistään 24 HY, Palmenia, Lahti / Jaana Poikolainen & Kati Honkanen

26 KIITOS!

27 LÄHTEITÄ Bradshaw, J., Geung A., Rees, G. & Goswami, H. (2011). Childrens` subjective well-being: international comparative perspectives. Children and youth services review 33(4), Casas, F., González, M., Navarro, D. & Aligué, M. (2013). Children as Advisers of Their Researchers: Assuming a Different Status for Children. Child Indicators Research 6(2), Croghan, R. Griffin, C. Hunter, J. & Phonix, A. (2008). Young People`s Construction of Self: Notes on the Use and Analysis of the Photo- Elicitation Methods. Social Research Methodology 11(4), Helavirta, Susanna (2011): Lapset hyvinvointitiedon tuottajina. Tampere: Tampere University Press. Hirsjärvi, S. & Hurme, H Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus. Honkanen, K. & Poikolainen, J. Lapsiperheiden vanhempien subjektiivinen hyvinvointi ja asuinaluekokemukset. (käsikirjoitus). Palola, E., Hannikainen-Ingman, K. & Karjalainen, V. (2012). Nuorten syrjäytymistä on tutkittava pintaa syvemmin. Yhteiskuntapolitiikka 77(3), Marjanen, K. & Poikolainen, J. toim. (2012): Lasten Ikihyvä. Hyvinvoiva lapsi kuntapalveluissa. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti. Loppuraportti, TEKES. Saatavilla URL: Poikolainen, J. (2013). Promoting children`s positive well-being at school and home. Methodological considerations. BARN 31(4), Poikolainen, J. (painossa). Lasten positiivisen hyvinvoinnin tutkimus metodologisia havaintoja. Nuorisotutkimus. Puhakka, R., Poikolainen, J. & Karisto, A. (submitted). Spatial practices and preferences of aged and young people. Journal of Social Work Practice, a Special Edition on Age Friendly Environments. Pyyry, N. (2013). Sensing with photography and thinking with photographs in research into teenage girls' hanging out. Children's Geographies, DOI: / Raynolds-Keefer, L. & Johnson, R. (2011). Is a picture worth a thousand words? Creating effective questionnaires with pictures. Practical Assessment, Research & Evaluation 16(8),1 7. Rimpelä, M. (2013). Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Teoksessa Lämsä Anna-Liisa (toim.) Verkosto vahvaksi. Toimiva vuorovaikutus perheiden kanssa. Jyväskylä: PS-kustannus, Roulston, K. (2010). Considering quality in qualitative interviewing. Qualitative Research 10(2), Roulston, K. (2011). Working through Challenges in Doing Interview Research. International Journal of Qualitative Research 10(4), Seppänen, M., Haapola, I., Puolakka, K. & Tiilikainen, E. (2012). Takaisin Liipolaan. Lähiö fyysisenä ja sosiaalisena asuinympäristönä. Ympäristöministeriön raportteja 14/2012.