Näkemyksestä menestystä

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Puutuote Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Puutuoteteollisuus Toimialaraportti Pasi Loukasmäki 3/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2013 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Pasi Loukasmäki Toimialapäällikkö Kainuun ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Puutuoteteollisuus Tiivistelmä Puutuote- ja sahatavarateollisuus on merkittävä toimiala Suomessa. Puu- ja sahatuotteiden jalostus mahdollistaa koko metsätalousketjun olemassa olon Suomessa. Sahatavaran valmistukseen tarvittavan tukin hankinta edustaa metsätalouden tulosta n % osuutta, joten ilman sitä ei olisi toimintaedellytyksiä metsätaloudellakaan. Yleinen taloustilanne on kääntynyt lievän positiivisen vireen jälkeen hyvin epävarmaksi puutuotealallakin. Alan kannattavuus on heikolla tasolla ja investointeihin ei ole panostettu viime vuosina merkittävästi. Viennissä sahatavaran osuus on erittäin merkittävä ja jalostettujen puutuotteiden vienti on vähäistä. Sahatavaran vienti on kasvanut ja oli vuonna 2013 n. 1,5 mrd. euroa ja tämä edusti 63 % osuutta koko puutavaratuotteiden viennistä. Puutuote- ja sahatavarateollisuus tulee olemaan jatkossakin merkittävä toimija Suomelle. Suomessa puuta riittää ja metsät kasvavat enemmän kuin niiden tämänhetkinen käyttö on. Puun myönteiset ominaisuudet hiiltä sitovana raaka-aineena antavat puutuotteiden kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Panostukset biotalouteen tukevat tätä kehitystä. Puu tulee olemaan yksi merkittävin materiaali biotalousstrategian toteuttamisen kannalta, ja se on myös mahdollistaja biotalousstrategian toteuttamiseen. Uusien tuotteiden kehittäminen on avainroolissa puutuotealan kehittymiselle. Tämän pitäisi olla mahdollista, koska voi olettaa, että puutuotteilla tullaan korvaamaan jatkossa enemmän fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Puuteollisuus tarvitsee ikääntyvän ja eläköityvän henkilöstön tilalle tulevaisuudessa paljon uusia työntekijöitä ja yrittäjiä. Lisäksi toimialan voimakas kehitys luo uusia erikoisosaamista vaativia työtehtäviä. Kuitenkin koulutuspaikkoja on katoamassa kaikilta asteilta. Alan toimijoiden tulisikin käynnistää pikaisesti toimenpiteitä alan koulutustilanteen korjaamiseksi. Puumateriaalille on löydettävissä uusia kannattavia käyttösovelluksia ja kysyntää markkinoilla. Uudet puupohjaiset tuotteet ja niiden tuotantoprosessit edellyttävät uuden teknologian kehittämistä. Lisäksi ne edellyttävät nykyistä laajempaa toimialojen ja teknologian alojen ylittämistä raaka-aineiden kierrossa sekä tuotantoprosessien ja tuotteiden kehittämisessä. Näiden toimien edistämiseen tarvitaan laajaa ja ennakkoluulotonta kehitystyötä ja yhteistyötä. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Pasi Loukasmäki, s-posti pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, puh Asiasanat puutuoteteollisuus, puutuotteiden valmistus, huonekalujen valmistus, puutalot, rakennuspuusepäntuotteet, biotalous ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 41 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2013 Författare Pasi Loukasmäki Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Kajanaland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Trävaruindustrin Referat Trä- och sågvaruindustrin är en betydande bransch i Finland. Förädlingen av träprodukter och sågvaror möjliggör hela skogsindustrikedjans existens i Finland. Anskaffningen av timmer som behövs för tillverkning av sågade trävaror utgör ca %:s andel av skogsindustrins inkomster, så utan detta skulle inte heller skogsindustrin har verksamhetsförutsättningar. Det allmänna ekonomiska läget har efter en liten positiv anda åter blivit mycket osäkert även inom trävarubranschen. Lönsamheten i branschen är svag och det har inte i någon större grad satsats på investeringar under de senaste åren. I exporten är de sågade trävarornas andel mycket betydande, medan exporten av förädlade träprodukter är liten. Exporten av sågvaror har ökat och uppgick år 2013 till ca 1,5 miljarder euro. Detta utgjorde 63 %:s andel av hela exporten av trävaruprodukter. Trä- och sågvaruindustrin kommer även i fortsättningen att vara en betydande aktör för Finland. I Finland finns det gott om trä och skogarna växer mer än vad de används för närvarande. Träets positiva egenskaper som en kolbindande råvara ger nya möjligheter när det gäller att utveckla träprodukter. Satsningarna på bioekonomi stöder denna utveckling. Trä kommer att vara ett av de viktigaste materialen med tanke på genomförandet av den bioekonomiska strategin, och är också en möjliggörare i genomförandet av strategin. Utvecklingen av nya produkter har en nyckelroll i utvecklingen av trävarubranschen. Detta bör vara möjligt, eftersom det kan antas att träprodukter i fortsättningen allt mer kommer att ersätta produkter tillverkade av fossila råvaror. Träindustrin kommer i framtiden att behöva många nya arbetstagare och företagare i stället för åldrande personal och dem som pensionerar sig. Dessutom skapar den kraftiga utvecklingen i branschen nya arbetsuppgifter som kräver specialkompetens. Ändå håller utbildningsplatser på att försvinna på alla nivåer. Aktörerna i branschen bör snabbt inleda åtgärder för att rätta till utbildningsläget i branschen. För trämaterial kan det hittas nya lönsamma applikationer och efterfrågan på marknaden. Nya träbaserade produkter och därmed sammanhängande produktionsprocesser förutsätter utveckling av ny teknik. Dessutom förutsätter de mer omfattande överskridande av branscher och teknologiska områden när det gäller kretsloppet av råvaror samt utvecklingen av produktionsprocesser och produkter. Det behövs omfattande och fördomsfritt utvecklingsarbete och samarbete i främjandet av dessa åtgärder. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avd. för kunskapshantering/ Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Pasi Loukasmäki, e-post pasi.loukasmaki@ely-keskus.fi, tfn Nyckelord trävaruindustrin, tillverkning av träprodukter, tillverkning av möbler, trähus, byggnadssnickerier, bioekonomi ISSN Webbpublikation Sidoantal 41 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Webbpublikation Pris - Förläggare

5 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Puutuoteteollisuuden toimialaraportissa käsitellään alan ajankohtaisia asioita, rakennetta, markkinoita, talousasioita, kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yritysten, rahoittajien sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Puutuotealan voimakas riippuvuus rakentamisesta on näkynyt alan viimeaikaisessa kehityksessä. Rakentamisen määrän vähentyminen Euroopassa ja erityisesti kotimaassa on pienentänyt alan yritysten liikevaihtoa, henkilöstöä, kannattavuutta, toimipaikkoja ja yritysten määrää. Sahatavaran vienti on ollut kasvussa ja korvannut hiipuvaa kotimarkkinaa. Sahatavaran tuotanto ja vienti on kansantaloudelle merkittävää ja se pitää yllä myös metsätaloutta. Jalostetuimissa tuoteryhmissä vienti on vähäistä ja riippuvuus kotimaan markkinasta on rasitteena. Uusia avauksia vientiin odotetaan mm. liimatuista insinööripuutuotteista ja biotaloudesta. Puutuotteet ovat biotalouden merkittävin raaka-aine. Biotalous avaa toimialalle uusia kasvun näkymiä. Puu hiiltä sitovana materiaalina voi korvata uusia fossiilisesta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita ja tällä sektorilla mahdollisuudet ovat suuret. Alan toimijoiden tulisikin panostaa tuotekehitykseen ja tämän mahdollisuuden hyödyntämiseen täysimittaisesti. Haluan esittää suuret kiitokset kaikille niille henkilöille, yrityksille ja yhteistyökumppaneille, jotka ovat auttaneet tämän raportin luomisessa. Toivon, että raportti kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan sekä palvelee alasta kiinnostuneita. Kajaanissa Pasi Loukasmäki Puutuotealan toimialapäällikkö 4 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

6 Sisältö Saatteeksi... 4 Osa 1. Katsaus toimialaan Toimialan määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleiset muutosvoimat Toimialan rakenne Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla Toimialan suurimmat yritykset Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Viennin ja tuonnin merkitys toimialalla Asiakkuudet toimialalla Alan yritysten taloudellinen tilanne Kannattavuus ja omavaraisuus Investoinnit ja tuotekehitys Toimialan investoinnit Osa 2. Toimialan asema ja merkitys tulevaisuudessa Osa 3. Yhteenveto Liitteet 1-5 Suurimmat yritykset TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Osa 1. Katsaus toimialaan 1.1 Toimialan määrittely Tässä toimialaraportissa puutuoteteollisuutta on kuvattu niin, että lähdetiedoissa ja taulukoissa on tietoja useammasta puutuotealan toimialasta. Ero aikaisempiin raportteihin on merkittävä, koska aikaisemmin raportti keskittyi yhteen toimialaan syvällisemmin. Tässä raportissa käsitellään seuraavia Tilastokeskuksen TOL toimialaluokituksen mukaisia luokkia: TOL 161 puun sahaus, höyläys ja kyllästys, TOL 1621 vaneriviilun ja puupaneelien valmistus, TOL 1622 asennettavien parkettilevyjen valmistus, TOL puutalojen valmistus, TOL muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus, TOL 1624 puupakkausten valmistus ja muiden puutuotteiden valmistus TOL Nämä yhdessä muodostavat toimialaluokituksen TOL 16 sahatavaran ja puutuotteiden valmistus. Lisäksi raportissa käsitellään huonekalujen valmistusta TOL 31, joka jakaantuu seuraaviin alatoimialaluokkiin: TOL 3101 konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus, TOL 3102 keittiökalusteiden valmistus, TOL 3103 patjojen valmistus ja TOL 3104 muiden huonekalujen valmistus. Tekstissä on kommentoitu pääasiassa niitä toimialoja, joihin kohdistuu rahoitustoimenpiteitä Ely-keskuksen rahoitustuotteiden kautta. Näitä ovat mm. puun sahaus, höyläys ja kyllästys, Puutalot ja muut rakennuspuusepäntuotteet sekä huonekalut. Näistä toimialoista esitetty kuvissa ja taulukoissa tietoja jotka perustuvat pääasiassa toimialapäälliköiden käytössä olevaan toimiala online järjestelmään, tilastokeskuksen, tullin, Pk-yritysbarometri, syksy 2014 tietoihin. 1.2 Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Puutuoteala on voimakkaasti sidoksissa rakentamiseen. Sahatavaran kulutuksesta noin 80 % käytetään rakentamiseen, osa suoraan ja suuri osa erilaisina rakentamisen tuotteina, komponentteina ja jalosteina. Rakennuspuusepäntuotteista yli 70 % menee asuntorakentamiseen, joten asuntojen rakentaminen on puutuotteiden menekissä ratkaisevassa roolissa. Raaka-aineen hankinnassa kytkentä on metsätalouteen ja sivutuotteiden osalta mm. energiateollisuuteen. Huonekalujen valmistuksella on suurin kytkentä asiakkaaseensa huonekalukauppaan. Toinen luonnollinen kytkentä tulee raaka-aineostoista. Suomessa merkittävä osa huonekalujen valmistuksen kytkennöistä liittyy nykyisin erilaisiin maahantuojiin, koska muun muassa heloja, tekstiilejä ja alan koneita ei juurikaan valmisteta Suomessa. Ala on myös liittymässä osaksi sisustus- ja asumisklusteria. 1.3.Toimialan yleiset muutosvoimat Toimiala liittyy merkittävästi biotalouteen. Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

8 pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous ei ole uusi toimiala, vaan se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen voidaan perustellusti kutsua talouden kehityksen uudeksi aalloksi. Puu on Suomen merkittävin uusiutuva luonnonvara, jota jalostetaan teollisessa mittakaavassa. Biotaloudessa puun ja kuidun hyödyt uusiutuvana ja kierrätettävänä materiaalina pääsevät esiin. Biotalouden uusia tuotteita syntyy bioenergia- ja biokemikaalisektoreille yhdistämällä puuta ja kuitua muihin materiaaleihin uuden teknologian avulla. Lyhyellä aikavälillä biotalous näkyy parhaiten puutuoteteollisuuden sivutuotteiden paremmalla hyödyntämisellä ja pidemmällä aikavälillä koko klusterin kehittymisellä. Kun alan kehitykseen saadaan mukaan uutta teknologiaa (ICT, Nano) ja uusia sovelluskohteita, syntyy Suomeen kokonaan uusi biotalouden liiketoiminta, jonka mukana myös perinteinen puutuoteteollisuus tulee uudistumaan ja saamaan uusia tuotteita ja markkinoita. Puutuoteteollisuuden kehittäminen sopii hyvin Suomen biotalousstrategiaan ja Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiilisyyden tavoitteisiin. Ohjelmakaudella EAKR-rahoituksesta 25 prosenttia kohdistuu vähähiilisyyteen. Puu hiiltä sitovana materiaalina on käytännössä aina tukemassa vähähiilisyyden tavoitetta niin lopputuotteissa kuin sivutuotteiden hyödyntämisessäkin. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

9 2 Toimialan rakenne Taulukossa 1 on kuvattu sahatavaran ja puutuotteiden- ja huonekalujen valmistuksen sekä näiden alatoimialaluokkien yrityksien, toimipaikkojen, henkilöstön ja liikevaihdon määrää vuonna Taulukossa on myös koko teollisuuden vastaavat määrät, jolloin on mahdollista arvioida kunkin toimialan merkitystä koko teollisuudessa Suomessa. Liikevaihdolla mitattuna sahatavaran ja puutuotteiden valmistus on 4,2 % koko teollisuuden liikevaihdosta ja henkilöstön osalta 6,4 % koko teollisuudesta. Huonekalujen valmistuksessa vastaavat luvut ovat liikevaihdosta 0,9 % ja henkilöstöstä 2,3 %. Taulukko 1. Toimiala TOL Yritykset Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (Milj ) Teollisuus yhteensä Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus Keittiökalusteiden valmistus Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Kuvissa 1 2 on kuvattu aikasarjana yritysten, liikevaihdon, henkilöstön ja toimipaikkojen määrä indeksinä vuosilta Vuosi 2007 on indeksissä 100. Vuosi 2007 on ollut kaikilla mittareilla mitattuna toimialalla ennätysvuosi, joten siihen verrattuna kaikki käyrät ovat laskevia. Liikevaihdon indeksin käyrä on kääntynyt ylöspäin, mutta ei ole vielä lähelläkään ennätysvuotta TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

10 Kuva 1. Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä Kuva 2. Huonekalujen valmistus Yritysten määrä Toimipaikkojen määrä Henkilöstön määrä Liikevaihdon määrä Taulukoissa 2 5 on kuvattu henkilöstön määrä, liikevaihdon muutos euroina sekä yritysten ja toimipaikkojen määrä. Taulukoista näkee vuosittaisen muutoksen ja prosentuaalisen muutoksen vuodesta 2007 vuoteen Henkilöstön määrän muutos on ollut erityisen suuri parkettilevyjen, vaneriiviilun sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistuksessa. Liikevaihdon lasku on ollut merkittävää näiden toimialojen lisäksi myös puutalojen val- 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

11 mistuksessa. Vähiten henkilöstöä ja liikevaihtoa on menettänyt keittökalusteiden valmistus. Yritysten ja toimipaikkojen määrä on laskenut eniten puupakkausten ja muiden puutuotteiden valmistuksessa sekä konttori- ja myymäläkalusteiden valmistuksessa. Ainut toimiala, jossa yritysten ja toimipaikkojen määrä on kasvanut, on aloista pienin eli patjojen valmistus. Taulukko 2. Henkilöstön määrä. Henkilöstö Muutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ,1 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,3 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus ,6 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus ,6 % Puutalojen valmistus ,3 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,8 % Puupakkausten valmistus ,8 % Muiden puutuotteiden valmistus ,0 % Huonekalujen valmistus ,3 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus ,9 % Keittiökalusteiden valmistus ,7 % Patjojen valmistus ,4 % Muiden huonekalujen valmistus ,8 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 3. Liikevaihto euroina. Liikevaihdon määrä (Milj. ) Muutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 7 024, , , , , ,9-23,8 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 3 550, , , , , ,5-23,9 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1 022,9 921,5 575,8 613,3 655,3 650,7-36,4 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus 124,0 103,5 58,9 64,0 76,1 79,6-35,8 % Puutalojen valmistus 927,4 862,0 616,7 722,8 721,2 664,1-28,4 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 1 130, ,5 848,0 969, , ,7-11,3 % Puupakkausten valmistus 204,3 202,0 152,3 164,4 187,0 176,1-13,8 % Muiden puutuotteiden valmistus 65,2 58,9 61,9 64,3 67,0 75,1 15,2 % Huonekalujen valmistus 1 382, , , , , ,2-16,2 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 420,8 446,1 312,4 310,4 332,4 326,6-22,4 % Keittiökalusteiden valmistus 432,0 419,2 346,2 374,6 414,8 422,4-2,2 % Patjojen valmistus 51,2 52,5 46,3 52,5 56,8 60,4 17,9 % Muiden huonekalujen valmistus 478,1 498,1 355,3 341,7 366,1 348,9-27,0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

12 Taulukko 4. Yritysten määrä. Yritykset Muutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ,3 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,4 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus ,1 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus ,0 % Puutalojen valmistus ,8 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,9 % Puupakkausten valmistus ,1 % Muiden puutuotteiden valmistus ,1 % Huonekalujen valmistus ,9 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus ,9 % Keittiökalusteiden valmistus ,2 % Patjojen valmistus ,2 % Muiden huonekalujen valmistus ,9 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Tauluko 5. Toimipaikkojen määrä. Toimipaikat Muutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ,0 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,9 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus ,2 % Asennettavien parkettilevyjen valmistus ,0 % Puutalojen valmistus ,0 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,3 % Puupakkausten valmistus ,3 % Muiden puutuotteiden valmistus ,5 % Huonekalujen valmistus ,5 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus ,2 % Keittiökalusteiden valmistus ,6 % Patjojen valmistus ,7 % Muiden huonekalujen valmistus ,3 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot Jalostusarvolla mitataan yrityksen tuotteille ja palveluille tuottamaa arvonlisäystä. Jalostusarvo/henkilö on yleisesti käytetty henkilötyön tehokkuuden mittari, joka kuvaa tuotetun lisäarvon määrää yhtä työntekijää kohden. Jalostusarvo/henkilö (1000 ) vuonna 2012 oli koko teollisuudessa n euroa, puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä (TOL 161) n ja huonekalujen valmistuksessa (TOL 131) n euroa. Vertailujen teossa on kuitenkin huomattava, että yrityksen työpanoksesta osa voidaan ostaa ul- 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

13 koisena palveluna, jolloin todellinen kokonaistyöpanos ei näy yrityksen henkilöstökuluissa. Kuvassa 3 on kuvattu indeksinä jalostusarvo/henkilö indeksin muutosta vuodesta 2007 (100) vuoteen Tällä ajanjaksolla huonekalujen valmistus on pystynyt parantamaan jalostusarvoaan enemmän kuin muu teollisuus, mutta sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa on jääty muusta teollisuudesta. Koko teollisuuden jalostusarvon indeksi on myös laskenut merkittävästi vuoden 2007 tasosta. Kuva 3. Jalostusarvo/Henkilö, indeksi Teollisuus Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Kuvissa 4 5 on kuvattu henkilöstön ja yrittäjien ikärakennetta huonekaluteollisuudessa (TOL 31) ja saha- ja puutavaran valmistuksessa (TOL 16). Molemmilla toimialoilla työllisten keski-ikä on muuta teollisuutta korkeampi. Yrittäjien osalta tämä on korostunut, koska yrittäjien ikärakenne on selvästi vanhempaa kuin muilla toimialoilla. Puutuotealoilla eläköityvien yrittäjien suhteellinen osuus on muuta teollisuutta suurempi, ja tämä aiheuttaa ongelmia yrityksien sukupolvenvaihdoksiin, koska jatkajien löytyminen on vaikeaa. Asia vaatiikin erikoishuomiointia toimialojen sisällä tehtävässä kehitystyössä. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

14 Kuva 4. Ikärakenne sahatavara- ja puutuotteiden valmistuksessa. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, saha- ja puutavaran valmistus Yrittäjät, saha- ja puutavaran valmistus 0 % Kuva 5. Ikärakenne huonekaluteollisuudessa. 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Kaikki työlliset Yrittäjät pl. maatal.yrittäjät Työlliset, huonekalujen valmistus Yrittäjät, huonekalujen valmistus 0 % Vuoden 2014 ammattibarometrikyselyn mukaan saha- ja puutavaratyöntekijöistä ja huonekalupuusepistä on joko ylitarjontaa tai kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, kuten kuvista 6 ja 7 selviää. Ammattibarometrin mukaan toimialalla ei ole vaikeuksia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa. Kun yrityksiltä kuitenkin on kysytty merkittävintä kehittämisen estävää resurssitekijää, nousee suurimmaksi esteeksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Puutuotealoilla ja huonekalujen valmistuksessakin on siis merkittävä kohtaanto-ongelma. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

15 Kuva 6. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Ammattibarometri Lokakuu/2014 Puu- ja sahatavaran prosessityöntekijät Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita Kuva 7. Arvio työmarkkinatilanteesta seuraavan puolen vuoden aikana Ammattibarometri Lokakuu/2014 Huonekalupuusepät ym. Paljon pulaa hakijoista Paljon pulaa hakijoista Pulaa hakijoista Tasapaino Liikaa hakijoita Paljon liikaa hakijoita TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

16 2.1. Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla Toimialan yritysten määrä on viime vuosina laskenut. Toimialalla lopettaneiden yritysten määrä ylittää aloittaneiden määrän joka vuosi tarkastelujaksolla Nettomuutos oli vuonna 2013 sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa -67 yritystä, ja huonekalujen valmistuksessa -31 yritystä. Eniten yritysten määrä on vähentynyt puun sahauksessa, höyläyksessä ja kyllästyksessä sekä muiden huonekalujen valmistuksessa, joista jälkimmäinen pitää sisällään suurimpana ryhmänä kodin huonekalujen valmistuksen. Taulukossa 6 näkyy aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä alatoimialoittain vuosilta Kuvassa 8 on esitetty lopettaneet ja aloittaneet yritykset vuosilta Terveellä toimialalla pitäisi syntyä uusia yrityksiä n. 10 % vuosittain. Huonekalu- ja puutuotealalla tätä ei ole tapahtunut pitkään aikaan. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

17 Taulukko 6. Aloittaneet yritykset Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus Keittiökalusteiden valmistus Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Lopettaneet Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus yritykset Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus Keittiökalusteiden valmistus Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Nettomuutos Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus Asennettavien parkettilevyjen valmistus Puutalojen valmistus Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Puupakkausten valmistus Muiden puutuotteiden valmistus Huonekalujen valmistus Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus Keittiökalusteiden valmistus Patjojen valmistus Muiden huonekalujen valmistus Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

18 Kuva % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Aloittaneet, kaikki toimialat Lopettaneet, kaikki toimialat Aloittaneet, sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Aloittaneet, huonekalujen valmistus Lopettaneet, sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Lopettaneet, huonekalujen valmistus 2.2. Toimialan suurimmat yritykset Raportin liitteenä olevissa taulukoissa (Liitteet 1 5) toimialojen suurimmat yritykset ovat liikevaihdon mukaan lajiteltuina. Tiedot ovat Asiakastieto Oy:n rekisteristä. Joidenkin yritysten kohdalla toiminta sisältää myös muidenkin tuotteiden valmistusta kuin ko. toimialaluokkaan kuuluvien. TOL-luokka on se toimialaluokka, jonka yritys on ilmoittanut omaksi luokakseen. Listan ulkopuolella voi olla yrityksiä, jotka ovat ilmoittaneet omaksi toimialaluokakseen jonkun muun toimialan, ja siksi ne eivät näy tässä listauksessa. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Koskisen Oy, (toimialaluokka on TOL 16211, vanerin ja vaneriviilun valmistus) ja Kastelli-talot Oy. Koskisen Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 188 milj. euroa ja henkilöstöä oli 757 henkilöä. Koskisen Oy kuuluu Koskitukki-konserniin, jonka liikevaihto oli 220 milj. euroa ja henkilöstö 922 henkilöä. Kastelli-Talot Oy:n liikevaihto vuonna 2013 oli 83 milj. euroa ja henkilöstö 108 henkilöä. Kastelli kuuluu Harjavalta-konserniin, jonka liikevaihto on 207 milj. euroa ja henkilöstö 922 henkilöä. Huonekalualan suurin yritys on konttorikalusteita valmistava Martela lähes 89 miljoonan euron liikevaihdolla. Eniten työntekijöitä on listassa toisena olevalla keittiökalustevalmistaja Novartilla, 428 henkilöä. Kodinhuonekalujen valmistajista suurin on Isku Teollisuus Oy. Sahaus, höyläys ja kyllästys -toimialan suurimmat ovat Stora Enso Wood Products Oy ja Vapo Timber Oy. Toimialan suurista konserneista puuttuu UPM:n tiedot, heillä ala kuulunee johonkin muuhun toimialaluokkaan. Yksityisistä sahoista suurin on Pölkky Oy n. 153 miljoonan euron liikevaihdolla, mutta todellisuudessa suurempi on Keitele, joka on listauksessa jakaantunut kahteen yritykseen, Keitele Timber Oy ja Keitele Engineered Wood Oy. Muiden rakennuspuusepän tuotteiden suurin toimija on Skaala Ikkunat ja Ovet Oy 66 milj. euron liikevaihdolla. Puutalojen valmistajista suurin on hirsitalovalmistaja Kontiotuote 57 milj. euron liikevaihdolla. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

19 3. Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1. Markkinoiden kokonaiskuva Sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen (TOL 16) bruttoarvo oli vuonna 2013 Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan n. 5,6 mrd. euroa. Suurin alatoimiala on puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Huonekalujen valmistuksen bruttoarvo n. 1,1 mrd. euroa, ja suurin alatoimiala on keittiökalusteiden valmistus. Tänä syksynä ei Tilastokeskuksen ennakkotiedoista saanut tuoteryhmäkohtaisia tietoja, joten bruttoarvot ovat vuoden 2012 tietoja. Taulukko 7. Toimiala TOL Tuotannon bruttoarvo 2012 (Milj. ) Tuotannon jalostusarvo 2012 (Milj. ) Bruttoarvon muutos, % Jalostusarvon muutos. % Teollisuus ,7 % -11,3 % Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus ,5 % -10,7 % Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,4 % -28,7 % Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus ,1 % 25,9 % Puutalojen valmistus ,4 % -18,1 % Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,9 % 0,2 % Puupakkausten valmistus ,1 % 10,3 % Muiden puutuotteiden valmistus ,7 % 33,3 % 1629 Huonekalujen valmistus ,2 % 1,3 % Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus ,0 % -5,2 % Keittiökalusteiden valmistus ,5 % 11,3 % Muiden huonekalujen valmistus ,3 % -2,1 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilastot Kun tarkastellaan bruttoarvoa, tuontia ja vientiä, voidaan määritellä kotimaahan jäävä tarjonta taulukoiden 8 ja 9 mukaisesti. Viennin osuus on saha- ja puutavaratuotteissa selvästi korkeampi kuin tuonnin. Viennistä suurin osa on sahatavaraa. Jalostetuimmissa tuotteissa viennin määrä on selvästi alhaisempi. Selkeitä vientituotteita ovat mm. hirsitalot ja ovet. Huonekaluissa tuonnin määrä on koko ajan kasvanut ja tuonti on selkeästi vientiä suurempaa. Tuonti on lähes viisinkertainen vientiin verrattuna. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

20 Taulukko 8. Saha- ja puutavaratuotteet TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan Muutos % -10 % -6 % -10 % -7 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA Taulukko 9. Huonekalut TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää + Tuonti Tarjonta kotimaahan Muutos % -55 % -14 % -3 % -11 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA Viennin ja tuonnin merkitys toimialalla Puutuotealan merkittävin vientituote on jo pitkään ollut sahatavara. Sahatavaran kysyntä vaihtelee globaalisti paljon, ja useat kansainväliset toimijat vaikuttavat markkinoiden kokonaiskuvaan. Merkittäviä vientikohteita ovat mm. Pohjois-Afrikka ja Japani. Aasiassa, erityisesti Kiinassa on potentiaalia suuremmaksi markkina-alueeksi suomalaisillekin sahatavaran tuottajille. Sahatavaran markkinatilanne voi muuttua nopeasti mm. valuuttakurssivaihteluiden johdosta. Sahatavaran vientiä voidaan kasvattaa edelleen, sillä Suomesta löytyy sekä riittävästi raaka-ainetta että myös kapasiteettia sahaamiseen. On arvioitu, että sahatavaran tuotantoa voitaisiin kasvattaa suhteellisen helposti 2-3 miljoonaa kuutiometriä, mikäli tämä vain saadaan myytyä kansainvälisille markkinoille. Sahatavaran vientiä on useissa puheissa vähätelty. On keskusteltu siitä, että pitäisi viedä jalostetumpia tuotteita. Jalostetumpien tuotteiden vientiä ei ole kuitenkaan saatu merkittäväksi, ja usein onkin käynyt niin, että jalosteet ovat jääneet kilpailemaan kotimaahan 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

21 keskenään. Liimattujen insinööripuutuotteiden osalta on kuitenkin saavutettu merkittäviä vientituloksiakin, ja oletuksena on, että potentiaalia insinööripuutuotteiden viennin kasvattamiseen on olemassa. Liimattujen tuotteiden päämarkkina on Japani. Japanin oma tuotanto ei useinkaan ole kilpailukykyistä ja oma jalostus Japanissa haluttaisiin usein korvata. Liimapuutuotteiden vientiä tukisi myös se, että jalostetummissa tuotteissa säästetään logistiikassa sahatavaraan verrattuna, tilavuus on pienempi eikä kuljeteta niin paljon puun sisältämää vettä kohdemaahan. Myös jalostuksessa syntyvä sivutuote (puru) voidaan hyödyntää kotimaassa. Vaikka samat hyödyt ovat olemassa muidenkin jalostettujen tuotteiden osalta, jostain syystä niiden viennissä ei ole tapahtunut merkittäviä onnistumisia. Sahatavaran vienti on kansantaloudelle merkittävä asia. Se ylläpitää kotimaista metsätaloutta ja koko ketjun tuomaa merkittävää kotimaisen työn osuutta. Sahatavaran viennin vähättely on siis hyvin lyhytnäköistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jalostetumpien tuotteiden kehittäminen ja niiden vientipotentiaalin etsiminen pitäisi lopettaa vaan tuotteita pitäisi kehittää yhdessä ja hakea uusia avauksia ja kehittämiskohteita. Esimerkiksi sahatavaran myyntiä voisi suunata enemmän suoraan loppukäyttäjille maahantuojien sijaan. Suorien kontaktien kautta voisi löytää myös jalostettujen tuotteiden markkinoita, jolloin jalostusarvoa Suomessa voidaan jonkin veran kasvattaa. Puurakentamisen kehittymisen on uskottu tuovan myös uusia jalostetumpia vientituotteita puutuoteteollisuudelle. Puusta rakennetut komponentit on keveytensä ansiosta mahdollista saada vientituotteiksi. Pientaloja on jo pitkään rakennettu puusta, mutta niistä ei ole kuitenkaan tullut merkittäviä vientituotteita muiden kuin hirsitalojen osalta. Puurakentaminen on tulossa Suomessa vaihtoehdoksi myös suurimittakaavaisessa rakentamisessa. Tämän kehitystyön osana pitäisi myös selvittää puurakentamisen viennin mahdollisuuksia. Komponenttien toimituksissa asiakkaan pitäisi olla ulkomainen rakentaja, jonka alihankkijana toimitaan. Tämän toteutuminen voi kuitenkin käytännössä olla vaikeaa. Puutuoteteollisuuden tulisikin tehdä yhteistyötä rakentajien ja muiden toimijoiden kanssa niin, että vientiin pystyttäisiin toteuttamaan kokonaisia rakennusprojekteja. Rakennuspuusepäntuotteissa merkittäviä vientituotteita ovat mm. ovet ja hirsitalot. Ikkunoissa ja muissa puutaloissa kuin hirsitalot vienti on vähäistä. Kotimaiselle ikkunalle ei ole merkittäviä vientimarkkinoita, mutta tuotesopeutuksella, erikoistumisella ja kohdemaan kysyntään sopivilla tuotteilla on mahdollista löytää myös ikkunoille vientimarkkinoita. Samat asiat pätevät myös muille rakennuspuusepäntuotteille. Huonekalujen valmistus jatkaa edelleen hyvin riippuvaista suhdettaan kotimaan markkinoihin. Huonekalujen vienti on romahtanut ja tuonti kasvaa. Uusia kansainvälisiä avauksia ei juuri ole eikä niitä ole suunnitteillakaan. Alan yritykset eivät hae aktiivisesti vientimarkkinoita muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kotimarkkinoilla toimiva huonekalukauppa hankkii myytävät tuotteet globaalisti ja tuontituotteiden osuus jatkaa kasvuaan. Huonekalujen valmistajat taistelevat kannattavuuskriisissä, ja vientiin tarvittavaan tuotekehitykseen ei ole resursseja. Muutamat kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset kehittyvät, joten huonekalujen vienti on kyllä mahdollista, jos osaaminen, jakelutie, tahtotila ja yrityksen resurssit ovat kunnossa. Vientiä voisi kehittää design-tuotteiden suuntaan. Puutuotealan vienti lepää pääasiassa sahatavaran viennin varassa. Jalostetuissa tuotteissa viennin osuus on pieni. Tämä on johtanut siihen, että alan toimijat ovat jääneet kil- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

22 pailemaan kotimaahan kasvavan tuonnin kanssa, joten kansainvälinen kilpailu kohdataan myös kotimarkkinoilla. Puu- ja huonekalualan yritysten omistajien ikärakenne vaikeuttanee myös vientitoiminnan käynnistämistä. (Kts. kuvat 4 ja 5). Vientitoiminta on pitkäjänteistä toimintaa, ja jos yrityksellä ei ole jatkajaa tiedossa, on vientitoimintaa vaikeaa käynnistää. Usein myös yrityksen omistajilla on osaamis- ja resurssivajeita taidoissa, joita vientitoiminnassa tarvittaisiin. Kuvassa 9 on kuvattu viennin ja tuonnin kehitystä v Huonekalualan vienti on laskenut yli 50 % vuoden 2008 tasosta, ja tuonti on lähes viisinkertainen vientiin nähden. Sahatavaran vienti on korjaantunut jo lamaa edeltäneelle tasolle, mutta tuonti on selkeästi vähäisempää. Rakennuspuusepäntuotteissakin vienti on tuontia suurempaa, mutta taso on alhainen. Kaaviosta näkee myös yleisen taloudellisen tilanteen vaikutuksen sahatavaran vientiin. Kuva 9. Vienti. Milj Vienti, puutavara, sahattu ja höylätty Tuonti, huonekalut Tuonti, puutavara, sahattu ja höylätty Vienti, muut rakennuspuusepäntuotteet Vienti, huonekalut Tuonti, muut rakennuspuusepäntuotteet Kuvissa on kuvattu eri puu- ja huonekalutuotteiden osuutta viennissä vuosina Sahatavaran viennin osuus on kasvanut merkittävästi ja jalostetumpien tuotteiden vienti puolestaan vähentynyt. Huonekaluissa kodin huonekalujen viennin osuus on myös pienentynyt. Toimisto- ja keittiökalustetuotteiden vienti on vähäistä. Keittiökalusteiden vienti on marginaalista, vaikka ala on ollut kotimaassa hyvin kannattavaa, joten voisi ajatella, että kilpailukykyä olisi myös viennissä. Keittiökalusteiden valmistuksessakin ollaan kansainvälisessä kilpailussa kotimaassa, mutta ei viennissä. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

23 Kuva 10. Puutavaratuotteiden viennin osuus v % % 15 % Puutavara, sahattu ja höylätty Vaneriviilu ja puupaneelit 29 % 52 % Asennettavat parkettilattiat Muut rakennuspuusepäntuotteet Puupakkaukset Kuva 11. Puutavaratuotteiden viennin osuus v % % 12 % Puutavara, sahattu ja höylätty 22 % 63 % Vaneriviilu ja puupaneelit Asennettavat parkettilattiat Muut rakennuspuusepäntuotteet Puupakkaukset TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

24 Kuva 12. Huonekalutuotteiden viennin osuus v % Istuimet ja niiden osat; huonekalujen osat Toimisto- ja myymäläkalusteet Keittiökalusteet 56 % Patjat 8 % Muut huonekalut 1 % 1 % Kuva 13. Huonekalutuotteiden viennin osuus v % 49 % Istuimet ja niiden osat; huonekalujen osat Toimisto- ja myymäläkalusteet Keittiökalusteet Patjat Muut huonekalut 1 % 2 % 8 % 3.3. Asiakkuudet toimialalla Kuvissa 14 ja 15 on kuvattu panos-tuotos-kuviolla huonekalujen valmistuksessa pk- yritysten ja Puutalot ja rakennuspuusepäntuotteissa alle 10 henkilön yritysten raha- ja hyödykevirtoja. Hyödykevirrat olisivat varmasti erilaiset, jos mukana olisivat suuremmatkin yritykset. Pienemmillä yrityksillä korostuu myynti suoraan loppukäyttäjille, joita taas suuremmilla yrityksillä ei olisi juuri lainkaan. Erityisesti tämä korostuu huonekalujen valmistuksessa. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

25 Pienemmät yritykset ja esimerkiksi pienet keittiökalusteiden valmistajat myyvät usein tuotteet suoraan loppukäyttäjille, kun taas suuremmat yritykset esimerkiksi kotihuonekaluissa myyvät ketjuille ja vähittäiskauppiaille lähes kaiken. Kuvista selviää myös se, kuinka raakaaineriippuvaisia toimialat ovat. Aineisiin ja tarvikkeisiin menee noin puolet panoskäytöstä. Kuva 14. RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Huonekalujen valmistus TOL: 31 PANOSKÄYTTÖ, Pk -yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 46 % 38 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 6% 16 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 28 % 3 % Huonekalujen valmistus 13 % 8 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 17 % 17 % 8 % Julkinen sektori Muut Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 Kuva 15. RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Puutalojen ja muiden rakennuspuusepäntuotteiden valmistus TOL: 16231, PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 47 % 51 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 6 % 0 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 28 % 4% Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 6% 18 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 16 % 0 % Julkinen sektori 25 % Muut Lähde: Tilastokeskus/tilinpäätöstilastot, 2013 (ennakko) Lähde: PK yritysbarometri, syksy 2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

26 4. Alan yritysten taloudellinen tilanne 4.1. Kannattavuus ja omavaraisuus Puutuotealan kannattavuutta ja omavaraisuutta on esitelty taulukoissa Samoissa taulukoissa on vertailun vuoksi tunnusluvut koko teollisuudesta yhteensä. Vuosi 2013 on taulukoissa Tilastokeskuksen ennakkotieto. Tarkasteluissa on käytetty keskiarvolukuja. Kun verrataan sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen ja huonekalujen valmistuksen tunnuslukuja koko teollisuuden tunnuslukuihin, huomataan, että puutuotteissa ja huonekalujen valmistuksessa myyntikate on koko teollisuutta korkeammalla tasolla. Näin on erityisesti huonekalujen valmistuksessa. Kun taas verrataan käyttökatetta, on tilanne aivan päinvastainen. Puutuotteissa ja huonekalujen valmistuksessa käyttökate on koko teollisuuden käyttökatetta alhaisemmalla tasolla. Kokonaisuudessaan voisi siis sanoa, että puutuotealat ja erityisesti huonekalujen valmistus häviävät selkeästi muulle teollisuudelle myyntikatteen jälkeisessä kannattavuudessa. Myynti- ja käyttökatteen suuri ero johtuu kuitenkin isolta osalta myyntikatteen laskemisen kaavasta, mikä on syytä huomioida. Perinteisesti valmistavassa teollisuudessa käytettyä myyntikatteen kaavaa (liikevaihto muuttuvat kulut) ei enää Tilastokeskuksen tiedoista saa, joten tässä on käytetty tukku- ja vähittäiskaupassa yleisesti käytettyä myyntikatteen kaavaa liikevaihto ostot tilikauden aikana +/- varaston muutos. Tunnusluvut ovat lisäksi hyvin toimialakohtaisia ja käyttökatteen muodostumiseen vaikuttaa toimialan kulurakenne. Esimerkiksi sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa (TOL 16) ulkopuoliset palvelut ovat selkeästi suuremmat kuin teollisuudessa (TOL C) yhteensä, mikä vaikuttaa siihen, että sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksen käyttökate jää koko teollisuutta matalammaksi. Eri toimialojen kulurakenteita vertailemalla on mahdollista havaita, mistä kulueristä toimialakohtaiset erot käyttökatteessa syntyvät. Kulurakennetta on avattu tarkemmin taulukossa 15. Eri toimialojen vertailu ei muutenkaan ole yksiselitteistä, koska aloilla on erilaisia toimintatapoja, eri määrä ulkopuolisia palveluita, eri määrä raaka-aineita tuotteissa sekä erilaisia hyödykkeiden poistovaatimuksia ja pääomien rahoituskuluja. Alan yritysten ja toimijoiden kannattaisi kuitenkin selvittää, voisiko muusta teollisuudesta oppia jotakin. On hieman yllättävää, että puutuotealalla ja huonekalujen valmistuksessa käytetään enemmän rahaa ulkopuolisiin palveluihin kuin muussa teollisuudessa. Voisi luulla että esim. alihankinnan osuus muussa teollisuudessa on pidemmällä kuin puutuote- tai huonekalualalla. Sahatavaran valmistuksessa ulkopuolisten palveluiden osuutta selittänee eniten puutavaran hankinta, joka on pääosin ulkoistettu. Yleisesti ottaen toimialojen kannattavuus on heikolla tasolla. Käyttökate on 3 4 % tasolla, mikä on muuta teollisuutta 1 3 % heikompaa. Tilikauden tulos ja kokonaispääoman tuotto on joillakin alatoimialoilla negatiivinen. Omavaraisuusaste on sahatavaran ja puutuotteiden valmistuksessa noussut muuta teollisuutta korkeammalle, mutta huonekalujen valmistuksessa omavaraisuus on laskenut muuta teollisuutta alhaisemmalle tasolle. Yksit- 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

27 täisissä alatoimialoissa parhaaseen tulokseen on yltänyt keittiökalusteiden valmistus, puupakkausten valmistus ja muu rakennuspuusepän tuotteiden valmistus. Heikointa tulosta puolestaan on tehnyt muiden huonekalujen valmistus ja puutalojen valmistus. Taulukko 10. Myyntikate- % (keskiarvo). Myyntikate on laskettu tukku- ja vähittäiskaupassa yleisesti käytetyn tunnusluvun kaavalla, eli liikevaihto ostot tilikauden aikana +/- varaston muutos, koska Tilastokeskuksen tiedoista ei saa aikaisemmin valmistavassa tuotannossa olevaa kaavaa liikevaihto muuttuvat kulut E Teollisuus yhteensä 41,4 40,9 42,4 41,3 40,0 38,6 38,1 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 40,9 40,0 42,2 42,1 41,5 42,5 42,6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 36,2 34,1 36,8 38,1 36,3 38,0 39,3 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 45,1 41,6 37,9 38,8 42,2 42,4 38,2 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 43,0 38,5 50,4 32,1 26,7 40,9 34,1 Puutalojen valmistus 45,7 48,5 51,1 47,5 50,5 49,8 50,6 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 50,3 52,8 53,3 52,9 52,6 53,7 53,2 Puupakkausten valmistus 43,2 45,7 51,3 50,2 50,3 50,6 45,7 Muiden puutuotteiden valmistus 61,1 60,1 60,2 58,4 57,8 59,3 58,9 Huonekalujen valmistus 52,9 53,8 55,4 55,8 54,5 55,2 56,0 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 54,4 56,1 57,3 56,3 55,2 54,3 54,3 Keittiökalusteiden valmistus 54,8 55,7 54,8 55,8 56,7 56,9 57,3 Patjojen valmistus 44,9 47,5 47,7 46,0 46,8 46,1 45,4 Muiden huonekalujen valmistus 50,4 50,5 55,2 56,4 52,1 56,5 57,4 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 11. Käyttökate- % (keskiarvo) E Teollisuus yhteensä 11,0 8,5 4,8 7,7 6,2 4,4 5,3 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 9,1 2,5-0,7 4,0 3,1 2,8 3,9 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 9,9 0,1 0,5 6,0 2,6 2,7 4,0 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 9,1 3,9-6,5 1,4 0,1 1,7 4,1 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 5,5-0,6-7,0-9,1-2,4 0,3-11,4 Puutalojen valmistus 6,9 6,3 4,2 3,3 3,0 1,1 1,4 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 7,9 6,1 4,1 6,5 6,2 4,9 5,8 Puupakkausten valmistus 11,4 11,4 9,4 7,7 7,4 6,7 5,1 Muiden puutuotteiden valmistus 5,7 3,1 1,1 2,7 4,2 2,9 4,7 Huonekalujen valmistus 8,1 8,3 4,3 4,8 4,8 4,5 3,2 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 9,3 11,6 6,1 5,3 5,9 3,7 2,2 Keittiökalusteiden valmistus 7,8 7,2 4,8 6,2 7,1 6,2 4,2 Patjojen valmistus 10,8 10,1 9,6 1,7 2,1 4,5 5,5 Muiden huonekalujen valmistus 6,9 6,3 1,8 3,3 1,7 3,3 2,7 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

28 Taulukko 12. Tilikauden tulos- % (keskiarvo) E Teollisuus yhteensä 9,4 3,7 0,9 4,8 5,6 2,5 2,0 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 4,0-4,8-1,5 1,8 1,4 1,4 1,3 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 4,9-8,0-7,8 1,9 3,0 1,6 2,5 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 1,5 0,3 6,3 2,9-1,8 1,9-0,2 Asennettavien parkettilevyjen valmistus -1,1-5,2-12,1-12,9-2,4-0,8-26,8 Puutalojen valmistus 3,7 1,1-3,0-0,4-4,2 0,2-0,8 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 3,5-4,2-3,7 1,7 1,1 1,1 0,7 Puupakkausten valmistus 6,8 5,4 2,9 2,2 2,9 2,1 1,0 Muiden puutuotteiden valmistus 7,5 5,9 4,8 5,0 5,6 5,5 5,7 Huonekalujen valmistus 4,9 4,6 0,7 3,1 2,0 1,6 1,1 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 6,2 5,6 2,2 1,5 2,7 0,9-0,2 Keittiökalusteiden valmistus 5,3 4,0 1,7 3,0 4,8 4,4 3,7 Patjojen valmistus 3,5 1,7 1,4 4,1-0,1 0,8 1,7 Muiden huonekalujen valmistus 3,2 4,5-1,6 4,3-1,4-1,0-1,0 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot Taulukko 13. Kokonaispääoman tuotto- % (keskiarvo) E Teollisuus yhteensä 10,7 5,7 2,0 4,9 4,8 3,0 5,6 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 8,5-2,1-0,9 1,7 1,4-0,1 3,0 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 8,1-3,8-3,2 4,2 1,8 0,2 4,2 Vaneriviilun ja puupaneelien valmistus 12,8 0,3 0,9-0,3-5,5-3,2-0,3 Asennettavien parkettilevyjen valmistus 0,2-3,5-4,6-5,9-1,7-0,8-17,6 Puutalojen valmistus 9,6 7,2-0,5 1,2 0,8-4,9-1,7 Muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus 7,4-3,0-3,1 4,3 4,8 2,0 4,4 Puupakkausten valmistus 16,7 14,0 7,6 6,3 6,6 5,0 2,0 Muiden puutuotteiden valmistus 2,6-1,7-1,9-1,0 1,3-1,3 1,6 Huonekalujen valmistus 10,4 7,3 1,6 3,6 3,9 3,5 2,0 Konttori- ja myymäläkalusteiden valmistus 10,6 12,5 5,4 4,0 5,6 2,4 0,2 Keittiökalusteiden valmistus 14,2 10,2 3,9 7,8 9,5 7,9 4,8 Patjojen valmistus 26,9 20,6 19,1 2,1 3,1 5,7 8,2 Muiden huonekalujen valmistus 6,6 4,0-3,2 1,0-0,6 0,4 0,3 Toimiala Online/ Tilastokeskus, Tilinpäätöstilastot 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU