Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA:"

Transkriptio

1 Teksti: WILLIAM L. HASKELL, RIIKKA PELLINEN Käännös: RIIKKA PELLINEN Pohjoismaiset liikuntatutkijat tekevät edelleen laadukasta ja innovatiivista tutkimusta ja julkaisevat korkeatasoisissa kansain välisissä julkaisuissa. Ruotsi ja Tanska ovat erityisen vahvoja perus- ja soveltavissa biologisissa tieteissä. Suomi ja Norja taas ovat menestyneet lääke- ja terveystieteellisessä liikuntatutkimuksessa. Yhteistyötä eri tutkimusalojen välillä on kuitenkin tarpeen edistää, jotta innovatiivisuutta voidaan lisätä. Kansallisia ja pohjoismaisia rahoitusjärjestelmiä tulisikin kehittää yhteistyötä tukeviksi. Myös nuorten tutkijoiden rekrytointiin ja koulutukseen on syytä kiinnittää huomiota. Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat Pohjoismaissa ovat saavuttaneet 1900-luvulla erinomaisen maineen innovatiivisen perus- ja soveltavan tutkimuksensa ansiosta. Rikas historia on luonut hedelmällisen, joskin haastavan ympäristön nykyiselle tiedeyhteisölle, jonka pyrkimyksenä on levittää osaamistaan läpi koko liikunta- ja urheilututkimuksen kentän. Tämän tieteenala-arvioinnin päätavoite oli tunnistaa urheilu- ja liikuntatutkimuksen haasteet, tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet, tulevaisuuden mahdollisuudet ja keinot niiden saavuttamiseen, sekä pitkäaikaisen menestyksen saavuttamisen suurimmat esteet tai uhkat. Tarkoituksena ei ollut arvioida yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusyksiköiden asemaa ja saavutuksia, vaan saada kokonaiskuva liikuntatieteellisestä POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA: 4 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

2 Kuva: ANTERO AALTONEN Korkeatasoista ja laajaa yhteistyö tarpeen innovatiivisuuden edistämiseksi Liikunta & tiede 49 1 /

3 KUVIO 1. Arvioinnin kuvaus tutkimuksesta kussakin Pohjoismaassa, sekä alueella yleensä. Arvioinnin kohteena oli vuosina tehty tutkimus. Arviointimenetelmät Arviointi oli yhteistyöprojekti, jossa kansainvälisen arviointipaneelin tukena oli useita tutkijoita ja virkamiehiä/hallintohenkilöitä kaikista Pohjoismaista. Paneelin pääasialliset tietolähteet olivat laaja taustatietoraportti, joka oli kerätty yhteensä 97 arvioitavasta yksiköstä ja ryhmähaastattelut, joihin osallistui edustava joukko (yhteensä 107 henkilöä) liikuntaja urheilutieteiden tutkijoita kaikkialta Pohjoismaista. Arvioinnin helpottamiseksi ohjausryhmä jakoi osallistuvat yksiköt kolmeen pääryhmään: perus- ja sovel tavat biologiset tieteet, lääke- ja terveystieteet ja sosiaali- ja käyttäytymistieteet. Arvioitavia yksiköitä pyydettiin arvioimaan nykyistä asemaansa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan nykyisten vahvuuksiensa ja heikkouksiensa valossa, sekä suurimpia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Arvioinnin tasoja oli kolme: pääryhmä, maa ja Pohjoismaat (kuvio 1). Päätulokset Yksiköt ja henkilöstö. Arviointiin osallistuneista 97 yksiköstä 16 on Norjassa, 22 Suomessa, 41 Ruotsissa, 15 Tanskassa ja kolme Islannissa. Yksiköt jakautuivat kolmeen pääryhmään niin, että 27 kuului perusja soveltaviin tieteisiin, 32 lääke- ja terveystieteisiin ja 26 sosiaali- ja käyttäytymistieteisiin. 12 yksik köä luokiteltiin yhdistettyihin pääryhmiin, koska niiden tutkimusalojen katsottiin kuuluvaan kahteen tai useampaan pääryhmään. Yksiköiden raporttien perusteella Tanskassa oli eniten professoreita (93 henkilötyövuotta, htv). Toisena oli Norja (73 htv) ja muut järjestyksessä Ruotsi (67), Suomi (42) ja Islanti (15). Ruotsissa ilmoitettiin olevan eniten (99) vanhempia tutkijoita ( other senior researchers ). Muissa maissa luvut olivat; Suomi (60), Tanska (51), Norja (16) ja Islanti (15). Professorien lisäksi Tanskassa raportoitiin olevan eniten jatko-opiskelijoita (132). Vastaavat luvut muissa maissa olivat; Suomessa (121), Ruotsissa (115), Norjassa (72) ja Islannissa (2). Kaikki ilmoitetut henkilöstömäärät ovat vuodelta Henkilömäärät näissä ryhmissä vaihtelivat huomattavasti eri maiden välillä kun niitä tarkasteltiin tieteenalakohtaisesti pääryhmittäin. Tieteelliset julkaisut. Eräs yleisesti hyväksytty tapa tarkastella tutkimusyksikön menestystä on sen korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaisemien käsikirjoitusten lukumäärä. Taustamateriaalia varten yksiköitä pyydettiin ilmoittamaan vuosina julkaisemiensa eri tyyppisten käsikirjoitusten (alkuperäisartikkeli, katsausartikkeli, monografia tai kirja) lukumäärä kunakin vuonna. Pohjoismaiden tasolla julkaisuja oli ilmestynyt yhteensä kappaletta vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Keskiarvo oli 80 julkaisua kuukaudessa. Eniten kansainvälisiä vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuja olivat tuottaneet suomalaiset (1 593). Tanskassa määrä oli 1 396, Norjassa 917, Ruotsissa 877 ja Islannissa 46. Eniten julkaisuja (2 041) oli lääke- ja terveystieteissä, toiseksi eniten (1 232) yhdistetyissä pääryhmissä, perus- ja soveltavissa biologisissa tieteissä julkaisuja oli ja sosiaali- ja käyttäytymistieteissä 470. Puolueettoman kuvan saamiseksi pohjoismaisten tutkijoiden tuottavuudesta vuosina , tehtiin Web of Science -analyysi, jolla määritettiin pohjoismaalaisten tutkijoiden julkaisemat tieteelliset artikkelit johtavissa (impact factorin perusteella) vertaisarvioiduissa urheilu- ja liikuntatieteellisissä julkaisusarjoissa. Pohjoismaalaiset tutkijat olivat hyvin tuotteliaita. Huolimatta siitä, että Pohjoismaitten yhteenlaskettu asukasluku on vain noin 26 miljoonaa, ne julkaisivat biologisissa tieteissä ja lääketieteissä noin 9,3 prosenttia kaikista maailman kuudessa parhaassa alan julkaisusarjassa julkaistuista artikkeleista. (Tässä ei huomioitu Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sport -lehteä, jossa pohjoismaalaiset julkaisivat 54 prosenttia kaikista artikkeleista). Koska sosiaali- ja käyttäytymistieteissä merkittäviä julkaisutyyppejä on enemmän (esimerkiksi monografiat, raportit, kappaleet ja kirjat), ei näistä aloista pystytty tekemään kattavaa Web of Science -analyysiä. Näyttää kuitenkin siltä, että pohjoismaisten tutkijoiden julkaisuaktiivisuus kahdeksassa erittäin arvostetussa sosiaali- ja käyttäytymistieteellisessä julkaisusarjassa on hyvä, muttei erinomainen. Esimerkiksi väkiluvultaan samaa luokkaa olevassa Australiassa tehtyä tutkimusta julkaistiin johtavissa sosiaali- ja käyttäytymistieteellisissä julkaisusarjoissa noin 3,4 kertaa useammin (199/59 julkaisua) kuin pohjoismaista tutkimusta vuosina Liikunta & tiede 49 1 / 2012

4 Tämä johtunee osin kielirajoituksista, mutta jättää myös parantamisen varaa pohjoismaisille tutkijoille. Tutkijakoulutus ja urakehitys. Paneelin mielestä liikunta- ja urheilutieteen tutkijoiden koulutuksen taso on Pohjoismaissa yleisesti ottaen erittäin hyvä tai erinomainen. Tulevaisuutta silmällä pitäen paneeli kuitenkin havaitsi myös joitakin vakavia puutteita. Tohtorikoulutuksen laatu vaihtelee merkittävästi sekä tutkimusyksiköiden välillä Pohjoismaissa, että eri pääryhmien välillä. Tutkijakoulutuksen vahvuuksia ovat tieteellisen kirjoittamisen prosessi ja mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kongresseihin. Haastattelujen perusteella syntyi kuva, että monilla ohjaajilla on kädet täynnä erilaisia velvollisuuksia, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan ohjata jatko-opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. Paneeli päätteli, että jos tutkimusyksiköissä olisi enemmän täysipäiväisesti tutkimustyötä tekevää nuorempaa tutkijakuntaa, voitaisiin ohjausta erityisesti tutkimusmenetelmien oppimisen kannalta merkittävästi tehostaa. Haastatteluissa tutkijat kaikissa Pohjoismaissa ja pääryhmissä korostivat, että tohtorikoulutuksen jälkeisestä post doc -kaudesta on tullut välttämätön akateemisen tutkijanuran kannalta. Ainoana poikkeuk sena nähtiin lääketieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat. Rekrytoinnissa etusijalla ovat ne tutkijat, jotka ovat työskennelleet tohtoritutkijoina korkeatasoisissa akateemisissa tutkimuslaitoksissa Pohjoismaiden ulkopuolella, erityisesti Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tohtoritutkijakausi Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa nähtiin myös hyödyllisempänä, kuin vastaava tutkimuskausi kotimaassa. Myös poikkeavia kantoja esitettiin, erityisesti Tanskassa. Mahdollinen tohtoreiden liikakoulutus olemassa oleviin tohtoritutkijapaikkoihin nähden katsottiin paneelissa erityisen huolen aiheeksi. Osa haastatelluista vanhemmista tutkijoista kertoi hyvien tutkijakoulutettavien määrän olevan laskussa, minkä perusteella koulutusmääriä saattaisi olla mahdollista myös jonkin verran laskea. Vaikka tohtorintutkinnon suorittamiseen käytettävän ajan kerrottiin olevan kaikissa Pohjoismaissa laskussa (tavoitteena on neljän vuoden koulutusaika), suuri osa nykyisistä ja juuri valmistuneista tohtoriopiskelijoista on käyttänyt tutkinnon suorittamiseen 6 8 vuotta. Pitkät valmistumisajat johtunevat osin taloudellisista syistä tai perhesyistä. Tutkijaliikkuvuus. Paneeli katsoo, että liikuntatutkijoiden vähäinen kansainvälisen ja kansallinen liikkuvuus rajoittaa uusien ideoiden kehittymistä sekä vähentää innovaatioiden ja yhteistyöhankkeiden syntymistä. Pohjoismaisella tasolla lähes 75 prosentissa yksiköistä ei ollut joko lainkaan tutkijavierailuja muihin tutkimuslaitoksiin tai vähintään kolmen kuukauden mittaisia vierailuja oli alle yksi vuodessa. Lisäksi, Tanskaa lukuun ottamatta, vain puolessa yksiköistä oli ollut vierailevia tutkijoita vuosina Tutkimusrahoitus. 90 osallistunutta tutkimusyksikköä, jotka ilmoittivat taustatietokyselyssä rahoitustietoja, raportoivat saaneensa yhteensä yli 47 miljoonaa euroa tutkimukseen tai tutkijakoulutukseen vuosina (seitsemän yksikköä ei ilmoittanut rahoitustietoja). Noin 47 prosenttia tästä rahoituksesta oli perusrahoitusta (tutkimuslaitoksen omaa rahoitusta) ja 57 prosenttia tuli ulkopuolisista rahoituslähteistä. Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin kansallisista ministeriöistä. Suomessa 82 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin ministeriöiltä, kun Tanskassa vastaava osuus oli 45 prosenttia (Ruotsi 77%, Norja 73% ja Islanti 62%). Tanskassa 30 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin yksityisiltä säätiöiltä, mikä on enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Tämän lisäksi Tanskassa noin kymmenen prosenttia kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta tuli kansainvälisistä rahoituslähteistä. Ministeriöiden rahoittajaorganisaatioiden tutkimussuunnitelmien arviointiprosessit ovat kussakin maassa hyvin järjestettyjä ja korkealuokkaisia. Pohjoismaissa ei ollut merkkejä liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksen vähenemisestä vuosina Tällä ajanjaksolla ja ehkä jo ennen sitä yleinen painotus näyttää siirtyneen huippu-urheilun ja suorituskyvyn tutkimuksesta vähäisen liikunnan terveysriskien ja koko elämän mittaisen aktiivisen liikunnan hyötyjen tutkimukseen.tämä muutos lienee ainakin osittain seurausta poliittisista tavoitteista ja kansanterveydellisistä ohjelmista, jotka tähtäävät kroonisten sairauksien vähentämiseen ja estämiseen. Paneeli oli yksimielinen siitä, että kansainvälisen, erityisesti eurooppalaisten lähteiden, rahoituksen lisäämiseen tulisi keskittyä. Maidenvälinen, monitieteellisen tutkimusyhteistyö nähtiin välttämättömänä tämän tavoitteen saavuttamiselle. Lisäksi keskusteltiin erityyppisten rahoitusmallien eduista ja haitoista: rahoittaako mieluummin pieniä yksiköitä, joissa työskennellään itsenäisesti suhteellisen pienien, mutta tarkasti rajattujen tutkimusongelmien parissa vai suuria monitieteellisiä yksiköitä (mahdolliset huippuyksiköt), joiden tavoitteena on helpottaa yhteistyötä ja jotka pyrkivät ratkaisemaan suuria monimutkaisia ongelmakokonaisuuksia. Lopullista ratkaisua ei saavutettu, mutta molemmilla suuntauksilla oli kannatusta: pienet yksiköt ovat historiallisesti olleet hyvin tuottavia ja innovatiivisia ja niitä tulisi tukea, kuten myös suuria tehokkaasti johdettuja monitieteellisiä yksiköitä (joko fyysisiä tai virtuaalisia tutkimuskeskuksia). Tutkimusinfrastruktuuri. Taustatietojen kyselylomakkeessa ei kartoitettu olemassa olevaa infrastruktuuria, eikä tulevaisuuden tarpeita. Haastatteluissa ei käynyt ilmi, että infrastruktuurin puutteet olisivat uhkana tuottavuudelle tai innovatiivisuudelle tulevaisuudessa. Kuitenkin nähtiin, että hyvin suunniteltu ja riittävästi rahoitettu infrastruktuuri saattaisi lisätä ja tehostaa yhteistyötä. Kaikissa Pohjoismaissa pidettiin kansallisia lääketieteellisiä näytekokoelmia ja kuolemansyyrekistereitä ja niiden helppoa saatavuutta arvokkaana osana tutkimusinfrastruktuuria. Paneelin mielestä liikuntatieteen tutkijat ovat kuitenkin käyttäneet kyseisiä rekistereitä huomattavan vähän. Haastattelujen aikana tuli vain harvakseltaan ilmi hankkeita, joissa rekisterien tarjoamia tietoja oli tarkoitus käyttää. Tutkijat kertoivat, että biopankkien materiaalit (esimerkiksi verinäytteet, lihaskoepa- Liikunta & tiede 49 1 /

5 lat ja DNA-näytteet) ovat usein käytettävissä vain tutkimusorganisaation omille tutkijoille johtuen omistajuuskysymyksistä, mikä myös omalta osaltaan rajoittaa tutkimusyhteistyötä. Lähitulevaisuudessa olisikin syytä suunnitella, miten mahdollisuuksia jakaa näytteitä ja edistää yhteis työtä voitaisiin parantaa. Johtopäätökset Vastauksena arvioinnin johtoryhmän asettamiin kysy myksiin paneeli on päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin. 1. Mikä on pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen taso ja tila kansainvälisesti arvioiden? Liikuntatieteellinen tutkimus on Pohjoismaissa vuosina määrällisesti erinomaisella tasolla, joskin määrät vaihtelevat merkittävästi yksiköiden, pääryhmien ja maiden välillä. Osallistuvien yksiköiden julkaisutahti kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa oli keskimäärin 80 artikkelia kuukaudessa viisivuotisen arviointijakson aikana. Pohjoismaiset liikuntatieteen tutkijat sijoittuvat hyvin kun heidän julkaisuaktiviteettiaan tieteenalan keskeisimmissä julkaisusarjoissa verrataan muiden maiden vastaavaan aktiivisuuteen. Lisäksi jotkut pohjoismaiset tutkijat ovat onnistuneet julkaisemaan tutkimuksiaan korkean impaktin julkaisuissa, jotka eivät ole liikuntatutkimukseen keskittyneitä. Näitä ovat muiden muassa The Lancet, BMJ, The Journal of the American Medical Association, Circulation, European Heart Journal ja Diabetes. 2. Onko liikuntatieteellinen tutkimus luovaa, inno vatiivista ja uusia ajattelumalleja kehittävää? Historiallisesti pohjoismainen liikunta- ja urheilututkimus on ollut uraauurtavaa ja erittäin innovatiivista kahdella alueella: liikunnan vaikutuksessa fyysiseen suoritukseen ja fyysisen aktiivisuuden merkityksessä kansanterveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi Pohjoismaissa lääkäreiden ja liikuntafysiologien yhteistyö on mahdollistanut innovatiivisen uusien mittausmenetelmien kehittämisen tai muiden alojen menetelmien soveltamisen niin, että liikunnan vaikutuksia voidaan mitata niin huippuurheilijoissa, suuressa yleisössä, kuin potilaissakin. Lisäksi ymmärryksemme vähäisen liikunnan haittavaikutuksista ja fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista on merkittävästi lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa kaikilla tutkimusaloilla tehdyn tutkimuksen ansiosta. Paneeli katsoo, että tutkimuksen innovatiivisuus on Pohjoismaissa nykyään osin kadonnut. Innovatiivista huippu-urheilututkimusta esiteltiin paneelille vain vähän, lukuun ottamatta urheiluvammojen estä miseen ja hoitoon liittyvää tutkimusta. Näyttää siltä, että huippu-urheilututkimuksen resurssit on pääosin kohdistettu urheilijoiden testaamiseen. Hyviä esimerkkejä urheiluvammojen estoon ja hoitoon liittyvästä tutkimuksesta löytyy Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Suomessa ja Islannissa tällä alalla ei ole yhtä selkeää toimintaa. 3. Mitkä tutkimusalat ovat vahvoja tai heikkoja kussakin maassa? Mitattuna julkaisumäärillä korkean impaktin julkaisusarjoissa, vuosina Pohjoismaissa tuottavin tutkimusala oli lääke- ja terveystieteellinen tutkimus (sisältää traumatologian), perus- ja soveltavien biologisten tutkimusalojen ollessa toisena ja sosiaali- ja käyttäytymistieteiden kolmantena. Sijoitukset kuvastavat osin myös kullakin alalla työskentelevien tutkijoiden lukumäärää. Yksikään pääryhmistä ei menestynyt heikosti, mutta kunkin pääryhmän sisällä oli aloja, jotka menestyivät merkittävästi paremmin kuin toiset. Soveltava biologia, urheilulääketiede (erityisesti traumatologia) ja sosiaalitieteet ovat vahvoja Norjassa, perusbiologian ja käyttäytymistieteiden ollessa vähemmän menestyneitä. Tutkimusyksiköiden määrän ja julkaistujen artikkeleiden lukumäärän perusteella Suomessa vahvimmaksi alaksi nousee lääke- ja terveystieteellinen tutkimus, erityisesti kroonisten tautien ehkäisy. Ruotsissa historiallisesti vahvat perus- ja soveltavat biologiset tieteet ja sosiaali- ja käyttäytymistieteet jatkavat menestystään. Ruotsissa lääke- ja terveystieteellinen tutkimus keskittyy traumatologiaan. Tanskassa liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään aktiivisesti kaikilla kolmella pääalueella, mutta se on edelleen erityisen vahva perus- ja soveltavissa liikuntatieteissä. Islannissa liikuntatieteellinen tutkimus on viimeaikoina keskittynyt kansanterveyteen (erityisesti liikalihavuuteen liittyvät krooniset sairaudet), traumatologiaan ja sosiaalitieteisiin. 4. Mitä eroja on menestyneiden ja ei-menestyneiden alueiden välillä? Riittävä ja hyvin kohdistettu pitkän aikavälin rahoitus on eräs keskeinen tekijä tutkimusyksikön menestymiselle. Paneelille kerrottiin, että viimeisten vuosikymmenien aikana Pohjoismaissa on tapahtunut muutos, jossa ministeriöt ovat siirtäneet huippu-urheilun tutkimuksesta varoja lääke- ja terveystieteisiin (sisältäen terveyteen liittyvät muutokset käyttäytymisessä). Huippu-urheilun tutkimuksen merkitystä suurelle yleisölle on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta, perustella, mikä on osaltaan vaikuttanut sen vähenemiseen. Millä tavalla tämä tutkimus vaikuttaa suuren yleisön eri osien terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun? Haastattelujen aikana ei syntynyt yhteisymmärrystä liikuntatieteen tutkimuslaitosten keskittämisen tai alueellistamisen suhteen. Keskittäminen helpottaa yhteistyötä ja kalliiden tilojen ja laitteiden hankintaa, mutta alueellistaminen tuo itsenäisyyttä, joka edistää innovaatioiden syntymistä. 5. Mitkä tutkimusyksiköt/ryhmät ovat menestyneimpiä kussakin maassa ja miksi? Kaikissa Pohjoismaissa on menestyneitä tutkimusryhmiä, joiden koko, rakenne ja sijainti vaihtelevat. On joitain suuria keskittymiä, kuten Institute of Sports Science and Clinical Biomechanics (ISSCB) Etelä-Tanskan yliopistossa (University of Southern Den- 8 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

6 Kuva: LAHDEN KAUPUNGINMUSEON KUVA-ARKISTO/ERKKI HALME mark), Norwegian School of Sport Sciences (NSSS), the Norwegian University of Science and Technology (NTNU), sekä Jyväskylän ylipiston laitokset, jotka ovat tehneet vuosien ajan merkittävää tutkimusta ja jatkavat sitä edelleen. Näillä organisaatioilla on myös merkittävä tutkijakoulutusrooli. Eri puolilla Norjaa, Suomea, Ruotsia ja Tanskaa on kuitenkin myös pieniä yksiköitä, joissa tehdään merkittävää ja innovatiivista tutkimusta. Monet tekijät, kuten lahjakas johtaja, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö (erityisesti tieteenalojen välillä) ja paikallinen rahoitus, joka perustuu yksikön paikalliselle yhteisölle todistettavasti tuottamasta hyödystä, näyttävät vaikuttavan näiden yksiköiden menestykseen. 6. Millainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus liikuntatieteillä on ollut Pohjoismaissa? Yleinen käsitys oli, että liikuntatutkijoiden tuottamaa tietoa on sovellettu laajalti luotaessa huippu-urheilun tukijärjestelmiä ja harjoituspaikkoja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei ole järjestelmällisesti kartoitettu sitä, millainen vaikutus näillä tuloksilla on ollut suorituskykyyn. Tämä saattaa heijastua sekä rahoitukseen, että tutkijoiden ja valmentajien välisen yhteistyön rajoittuneisuuteen. Lihaksiston ja luuston terveyden tutkimuksella on ollut merkittävä vaikutus kansainvälisesti sekä tutkimuksessa, että hoitoalalla. Alan nopeasta kehityksestä johtuen vaikuttavuutta kliinisessä työssä on vielä vaikea arvioida, paitsi vammojen torjunnassa ja hoidossa jalkapallossa ja hiihdossa, missä tuloksia on jo sovellettu kansainvälisestikin. Tutkimus liikunnan vaikutuksesta luuston terveyteen, erityisesti osteoporoosin välttämiseksi, on vaikuttanut kansanterveydelliseen ja lääketieteelliseen ohjeistukseen koko maailmassa. Pohjoismaisten tutkijoiden mielestä lääketieteen ammattilaiset eivät täysin näe liikuntatieteellisen yhteisön tarjoaman tietämyksen mahdollisuuksia kroonisten sairauksien torjunnassa ja kuntoutuksessa. Tämä on ilmeistä sekä terveyden edistämiseen tähtäävien ohjelmien toteutuksesta vastaavien henkilöiden, että itse tutkimusta näillä aloilla tekevien henkilöiden keskuudessa. Useissa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävissä kampanjoissa ja kroonisten tautien estämiseen ja terveeseen vanhenemisen liittyvissä ohjelmissa on kuitenkin käytetty ja jatketaan edelleen pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen tulosten hyväksikäyttämistä. Suositukset Ohjausryhmä toivoi paneelilta suosituksia a) liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi tulevaisuudessa erityisesti pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta ja b) liikuntatieteellistä tutkimusta rahoittaville organisaatioille. Seuraavassa suositukset lyhyesti: Liikunta & tiede 49 1 /

7 1. Pohjoismaat jatkavat menestyksekästä lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta sekä kansallista että Pohjoismaitten välistä yhteistyötä edistäen. 2. Koska liikunta on tutkimusaiheena monitahoinen, olisi syytä luoda kannustimia monitieteellisten tutkimusryhmien toiminnan edistämiseen. Tällaisen läheisen, systeemibiologisia menetelmiä hyödyntävän yhteistyön avulla voitaisiin selvittää liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen sopeutumisen taustalla olevia tekijöitä. 3. Harkitaan pohjoismaisten ohjelmien perustamista selvittämään, mitkä perinnölliset tekijät vaikuttavat suorituskykyyn ja terveyteen fyysisen aktiivisuuden ja harjoittelun seurauksena. 4. Priorisoidaan tieteidenvälisiä hankkeita, joissa on mukana ainakin liikunta-asiantuntijoita, käyttäytymistieteilijöitä, rakennetun ympäristön tutkijoita, sosiaalitieteilijöitä ja kaupunkisuunnittelijoita, ja joissa tutkitaan ja suunnitellaan ohjelmia, joilla tunnistetaan tehokkaita menetelmiä fyysisen aktiivisuuden jokapäiväiseksi edistämiseksi eritysryhmissä. 5. Tutkijoiden tulee pyrkiä lähettämään käsikirjoituksiaan korkeatasoisiin julkaisusarjoihin sekä liikuntatieteissä, että sen ulkopuolella kansainvälisen maineen saavuttamiseksi, edistääkseen kansainvälistä yhteistyötä ja uusien kansainvälisten yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. 6. Pohjoismaiden tulee jatkaa merkittävää kansainvälistä tutkimustyötään huippu-urheilututkimuksessa mukaan lukien vammojen estämiseen ja hoitoon liittyvä tutkimus. 7. Kussakin maassa on syytä luoda järjestelmällinen suunnitelma tietokantojen ja näytekokoelmien saamiseksi tehokkaampaan käyttöön ennestään ratkaisemattomien liikunnan terveydellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi. Liikuntatieteen tutkijoiden tulisi myös aktiivisesti kehittää uusia tietokantoja ja näytekokoelmia, jotta kaikki fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät tulisivat katettua. 8. Vuosittaisten Pohjoismaisten jatko-opiskelijatapaamisten ja kurssien elvyttämistä on syytä harkita. Mukana voisivat mahdollisesti olla myös tohtoritutkijat. Näin voitaisiin edistää laitosten ja jatko-opiskelijoiden välistä yhteistyötä Pohjoismaiden tasolla. 9. Kaikissa Pohjoismaissa on syytä harkita vakavasti fysioterapeuttien jatkokoulutuksen ja tutkijatohtoripaikkojen lisäämistä sekä vanhempien tutkijoiden vakanssien luomista fysioterapian alalle. 10. Islantilaisten sosiaali- ja käyttäytymistieteiden tutkijoiden tulisi harkita mahdollisuuksia kohdistaa tutkimusta vapaa-ajan, liikunnan ja turismin tutkimukseen, sekä etsiä kaupallisia tukijoita, joilla on yhteisiä intressejä näillä alueilla. 11. Yhteistyön lisäämiseksi on syytä perustaa erityisiä rahoitusohjelmia, joilla tuetaan uusia yhteistyöavauksia joko tutkimuslaitosten tai eri alojen tutkijoiden välillä. Yhteispohjoismaisia rahoi tusmenetelmiä tulisi harkita pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseksi. 12. Jatkokoulutusta rahoittavien ja sitä tarjoavien organisaatioiden tulisi käynnistää kattava liikuntatieteellisen jatkokoulutuksen arviointi. 13. Pohjoismaisten liikuntatieteen tutkimuksen johtajien tulisi harkita yhteistyötä pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen huippuyksikön perustamiseksi jollakin liikuntatieteen osa-alueella. Mahdollisuudet siihen, että NordForsk rahoittaisi suunnittelua ja toimintaa tulisi selvittää. Professori WILLIAM HASKELL Arviointipaneelin puheenjohtaja Stanfordin yliopisto RIIKKA PELLINEN Ulkopuolinen koordinaattori Suomen Akatemia Arviointiraportti on pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivulla Ensimmäinen kansainvälinen Idea yhteispohjoismaisesta liikuntatieteen tieteenala-arvioinnista syntyi Suomen akatemiassa vuonna Suomen Akatemia oli aiemmin yhdessä Ruotsin Tiedeneuvoston, Vetenskapsrådetin, kanssa toteuttanut yhteisen kliinisen lääketieteen tieteenala-arvioinnin Ruotsissa ja Suomessa. Pohjoismaissa näytti olevan yhteinen kiinnostus liikuntatieteellisen tutkimuksen tieteenala-arviointiin. Tieteenala nähtiin tärkeänä, mutta riittävän pienenä, jotta yhteinen arviointi olisi mahdollista toteuttaa. Lisäksi liikuntatieteillä on tärkeä yhteiskunnallinen asema Pohjoismaissa, minkä katsottiin tuovan lisäarvoa arvioinnin suorittamiselle. Arvioinnin rahoitti NordForsk ja toiminta organisoitiin projektiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Mikael Fogelholm Suomen akatemiasta, ja ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi professori Michael Kjær Kööpenhaminan yliopistosta, johdolla. Suomen Akatemia koordinoi arviointiprosessia ja oli myös vastuussa projektin taloushallinnosta. Arvioinnin suoritti kansainvälinen arviointipaneeli, jolla oli käytössään mittava taustamateriaaliaineisto, joka oli kerätty kussakin maassa toimivista tutkimusyksiköistä. Lisäksi paneelilla oli mahdollisuus haastatella edustavaa otosta pohjoismaisia liikuntatieteen eri osa-alueiden ja eri tutkijanuran vaiheissa olevia tutkijoita. 10 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta

Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Julkaisufoorumi-hankkeen toteutus ja merkitys Tampereen yliopiston näkökulmasta Tutkimus, julkaiseminen ja väitöskirja Tampereen yliopistossa Tampereen yliopisto 15.5.2012 Otto Auranen tutkija, Tampereen

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti

Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän raportti 28.3.2007 Tohtoriopintojen kehittämistyöryhmän jäsenet Hannu Soini, professori (pj.) Leena Syrjälä, professori

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä

Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Julkaisufoorumi tieteellisten lehtien ja kirjakustantajien tasoluokitus tutkimuksen arviointimenetelmänä Koordinaattori Otto Auranen, TSV Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi seminaari Helsinki

Lisätiedot

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu

Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Tutkimuspolitiikan käytännöt ja välineet Viiden maan vertailu Kimmo Viljamaa, Advansis Oy Janne Lehenkari, Advansis Oy Tarmo Lemola, Advansis Oy Terhi Tuominen, Helsingin yliopisto 1 Lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa

Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Bibliometriikan hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 11.3.2013 Johdon tuki -yksikkö 1 Miksi, mihin ja miten Akatemia käyttää bibliometrisiä indikaattoreita? Akatemian

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj

Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015. Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta. Heikki Ruskoaho hallituksen pj Tutkimusta lääkepolitiikan tueksi Kuopio 10.9.2015 Yhteiskunnallinen lääketutkimus Suomen Akatemian näkökulmasta Heikki Ruskoaho hallituksen pj 1 Akatemian tehtävänä on lain mukaan edistää tieteellistä

Lisätiedot

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia

Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tieteenala- ja sitaatioindeksityöryhmien tuloksia Tutkimuksen tietohallinto tutkijan tukena -seminaari 16.3.2010, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen

KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09. Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen KILPA- JA HUIPPU-URHEILUN T&K TOIMINTA: Kartoitus vuosilta 2004-09 Maarit Haarma & Jari Lämsä & Jukka Viitasalo & Minna Paajanen LÄHTÖKOHTIA Suomessa hyvää tutkimusosaamista, myös urheilussa Kohtuullisen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila

Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia. Pääjohtaja Markku Mattila Suomen Akatemian kansainvälisen toiminnan strategia Pääjohtaja Markku Mattila 1 Hallituksen strategia-asiakirja 2007 Kansainvälistymistavoitteet: kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:

Julkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio13.9.2012 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi

Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi 1 Tiedonkeruulomakkeiden kysymykset Tieteen tila 2014, Suomen Akatemia Professorikunnan uudistuminen ja rekrytointi Lomakkeet A1 ja A2. Professorikunnan tiedot Lomakkeet A1 ja A2 koskevat ainoastaan tutkimuslaitoksia.

Lisätiedot

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi

ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi ICT-alan tutkimus ja koulutus Suomessa joitakin yleiskommentteja tilaisuuden aluksi Heikki Mannila 26.3.2014 1 OKM-ICT: Mistä on kyse ja mitä halutaan saada aikaan? ICT-alan kehityksen seuranta ja kehittämistarpeiden

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia

Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Yliopistojen profiloituminen ja Suomen Akatemia Heikki Mannila 14.1.2015 1 Tutkimuksen ja korkeakoulutuksen rahoitus Valtiollinen (ym.) rahoitus vuonna 2013, miljoonia euroja Yliopistot 1850 Yliopistot,

Lisätiedot

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj

JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ. Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj JULKAISUFOORUMI TIEDEPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Suomen tiedekustantajien liiton seminaari 22.5.2012 Ilkka Niiniluoto TSV, JuFo-ohjausryhmän pj LAATU TIETEESSÄ tiedeyhteisö: yliopistot, tutkimuslaitokset, tieteelliset

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus

Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopintojen rahoitus Tohtoriopiskelijoiden orientaatio12.9.2013 Johanna Hakala tutkimuksen kehittämispäällikkö Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Tohtoriopiskelijat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus

Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Suomalaiset lehdet ja avoimen julkaisemisen rahoitus Julkaisujen avoimuus -työryhmä, 18.9.2014 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Raportti ministeriölle Avoin saatavuus -työryhmän suositukset (marraskuu

Lisätiedot

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen

Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Mistä rahoitusta jatko-opintoihin? Jatko-opiskelijat hyvin erilaisissa tilanteissa rahoituksen suhteen Suomen Akatemian kautta jaettava tohtoriohjelmarahoitus (aiemmin tutkijakoulurahoitus) rahoitus tutkimusprojektilta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta Suomen Akatemia 24.10.2014 Tieteen tila 2014 Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta www.aka.fi/tieteentila 1 Sisällys Aineisto... 3 Miten hyvin Web of Science -pohjainen aineisto kattaa eri alojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä

Lisätiedot

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus, JY, Suomi, Ruotsi, Norja Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Tieteen avoimuus? Miten tieteen avoimuutta voi mitata? - artikkelit Open Access -lehdissä -

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla

Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikunta ja urheilulääketiede tukena Urheilijan polulla Liikuntalääketieteen päivät 10.11.2011 Leena Paavolainen, LitT Huippu urheilun muutosryhmä HUMU 0400 229 652 www.huippu urheilunmuutos.fi EXCELLENCE

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa

Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Tutkimuksen tuottavuuden kehitys Suomen yliopistoissa Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö, Helsinki Esitelmä tiedepolitiikka -työryhmässä Hankkeen tutkimusjohtaja:

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla

Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Tohtoriopiskelu vaihdossa/ulkomailla Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 22.1.2015 Ulkomailla opiskelun hyödyt Akateeminen hyöty Uusia

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Biotieteet, maantiede, ympäristötieteet sekä maatalous- ja metsätieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot:, maantiede, sekä maatalous- ja metsätieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan seuraavia aloja: biotieteet, maantiede ja, maa- ja metsätaloustieteet,

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Pohjoismaiden joulukauppa 2015

Pohjoismaiden joulukauppa 2015 Kuluttajatutkimus Pohjoismaiden joulukauppa 1 Verkkokauppa Pohjoismaissa Pohjoismaalaiset ostaneet joululahjoja verkosta jo 4,4 miljardilla Ruotsin kruunulla Pohjoismaiden joulukauppa on täydessä vauhdissa.

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Kielten tohtoriohjelma

Kielten tohtoriohjelma Kielten tohtoriohjelma 1. Taustaa Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikössä on kaksi tohtoriohjelmaa. Kielten tohtoriohjelma on kieliin ja käännöstieteeseen erikoistuville tohtoriopiskelijoille

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF)

KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) SUOMEN AKATEMIA HAKUILMOITUS 1 20.4.2012 KANSAINVÄLINEN YHTEISHANKEHAKU: NANOTIEDE SEKÄ TIETO- JA TIETOLII- KENNETEKNIIKKA (SUOMEN AKATEMIA JA NATIONAL RESEARCH FOUNDATION OF KOREA, NRF) Rahoitus Rahoituskausi

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki

Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä. Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Liikuntalääketiede suunnannäyttäjänä Liikuntalääketieteen päivät 9. 10.11.2011 Biomedicum Helsinki Keskiviikko 9.11.2011 9:30 Ilmoittautuminen ja kahvi 9:45 Tervetuloa Liikuntayksikön johtaja Harri Syväsalmi,

Lisätiedot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot

Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus. Yhteis- ja kaksoistutkinnot Rajat ylittävän korkeakoulutuksen laadunvarmistus Yhteis- ja kaksoistutkinnot Kirsi Hiltunen Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för utvärdering av högskolorna

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyö ja yhteistyön esteet Selvityksen tulokset Antti Pelkonen & Mika Nieminen VTT Sidosryhmien kuulemistilaisuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Kliiniset lääketieteet

Kliiniset lääketieteet Kliiniset lääketieteet Työryhmän osallistujat Tuula Tamminen, Tampereen yliopisto (puheenjohtaja) Mikael Knip, Helsingin yliopisto Markku Laakso, Itä-Suomen yliopisto Tapani Rönnemaa, Turun yliopisto Kaija

Lisätiedot

Kirjaston rooli tutkimuksen arvioinnissa: asiantuntijapaneeli

Kirjaston rooli tutkimuksen arvioinnissa: asiantuntijapaneeli Kirjaston rooli tutkimuksen arvioinnissa: asiantuntijapaneeli Anne Lehto moderaattori, Suomen yliopistokirjastojen neuvoston (SYN:n) bibliometriikkakoulutus, Hanken 12.3.2012 1 Yliopisto Arvioinnin nimi

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA

TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA TERVEYSTIETEIDEN LAITOS TIETOA JATKO-OPISKELUSTA Sisällys: 1. Suunnitteletko maisterintutkinnon jälkeisiä jatko-opintoja? Väitöskirjaa? 2. Alustavaa informaatiota jatko-opiskelusta perustutkintovaiheessa

Lisätiedot

Tiedonkeruun kuvaus TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS

Tiedonkeruun kuvaus TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS 10.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurien asiantuntijaryhmä ja Tieteen tila 2014 -hanke Tutkimusinfrastruktuureja selvittävä kysely 2013, OHJEET TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIEN KARTOITUS Tiedonkeruun kuvaus Tausta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI

Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista. ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistotutkimuksen rakenteista ja muutosprosesseista ETL-seminaari 12.5.2011 Miten turvataan tutkimuksen perusta? Erkki Kaukonen, TaSTI Yliopistojen ja tieteen kasvuun ja kehitykseen vaikuttaneet politiikat

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Tekniikka

Tieteen tila 2014: Tekniikka Suomen Akatemia 28.1.214 Tieteen tila 214: Tekniikka Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, rahoituksesta ja bibliometrisin menetelmin mitatusta tieteellisestä vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot