Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA:"

Transkriptio

1 Teksti: WILLIAM L. HASKELL, RIIKKA PELLINEN Käännös: RIIKKA PELLINEN Pohjoismaiset liikuntatutkijat tekevät edelleen laadukasta ja innovatiivista tutkimusta ja julkaisevat korkeatasoisissa kansain välisissä julkaisuissa. Ruotsi ja Tanska ovat erityisen vahvoja perus- ja soveltavissa biologisissa tieteissä. Suomi ja Norja taas ovat menestyneet lääke- ja terveystieteellisessä liikuntatutkimuksessa. Yhteistyötä eri tutkimusalojen välillä on kuitenkin tarpeen edistää, jotta innovatiivisuutta voidaan lisätä. Kansallisia ja pohjoismaisia rahoitusjärjestelmiä tulisikin kehittää yhteistyötä tukeviksi. Myös nuorten tutkijoiden rekrytointiin ja koulutukseen on syytä kiinnittää huomiota. Urheilu- ja liikuntalääketieteen tutkijat Pohjoismaissa ovat saavuttaneet 1900-luvulla erinomaisen maineen innovatiivisen perus- ja soveltavan tutkimuksensa ansiosta. Rikas historia on luonut hedelmällisen, joskin haastavan ympäristön nykyiselle tiedeyhteisölle, jonka pyrkimyksenä on levittää osaamistaan läpi koko liikunta- ja urheilututkimuksen kentän. Tämän tieteenala-arvioinnin päätavoite oli tunnistaa urheilu- ja liikuntatutkimuksen haasteet, tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen vahvuudet ja heikkoudet, tulevaisuuden mahdollisuudet ja keinot niiden saavuttamiseen, sekä pitkäaikaisen menestyksen saavuttamisen suurimmat esteet tai uhkat. Tarkoituksena ei ollut arvioida yksittäisten tutkijoiden tai tutkimusyksiköiden asemaa ja saavutuksia, vaan saada kokonaiskuva liikuntatieteellisestä POHJOISMAINEN LIIKUNTATUTKIMUS KANSAINVÄLISESSÄ ARVIOINNISSA: 4 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

2 Kuva: ANTERO AALTONEN Korkeatasoista ja laajaa yhteistyö tarpeen innovatiivisuuden edistämiseksi Liikunta & tiede 49 1 /

3 KUVIO 1. Arvioinnin kuvaus tutkimuksesta kussakin Pohjoismaassa, sekä alueella yleensä. Arvioinnin kohteena oli vuosina tehty tutkimus. Arviointimenetelmät Arviointi oli yhteistyöprojekti, jossa kansainvälisen arviointipaneelin tukena oli useita tutkijoita ja virkamiehiä/hallintohenkilöitä kaikista Pohjoismaista. Paneelin pääasialliset tietolähteet olivat laaja taustatietoraportti, joka oli kerätty yhteensä 97 arvioitavasta yksiköstä ja ryhmähaastattelut, joihin osallistui edustava joukko (yhteensä 107 henkilöä) liikuntaja urheilutieteiden tutkijoita kaikkialta Pohjoismaista. Arvioinnin helpottamiseksi ohjausryhmä jakoi osallistuvat yksiköt kolmeen pääryhmään: perus- ja sovel tavat biologiset tieteet, lääke- ja terveystieteet ja sosiaali- ja käyttäytymistieteet. Arvioitavia yksiköitä pyydettiin arvioimaan nykyistä asemaansa ja tulevaisuuden suunnitelmiaan nykyisten vahvuuksiensa ja heikkouksiensa valossa, sekä suurimpia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Arvioinnin tasoja oli kolme: pääryhmä, maa ja Pohjoismaat (kuvio 1). Päätulokset Yksiköt ja henkilöstö. Arviointiin osallistuneista 97 yksiköstä 16 on Norjassa, 22 Suomessa, 41 Ruotsissa, 15 Tanskassa ja kolme Islannissa. Yksiköt jakautuivat kolmeen pääryhmään niin, että 27 kuului perusja soveltaviin tieteisiin, 32 lääke- ja terveystieteisiin ja 26 sosiaali- ja käyttäytymistieteisiin. 12 yksik köä luokiteltiin yhdistettyihin pääryhmiin, koska niiden tutkimusalojen katsottiin kuuluvaan kahteen tai useampaan pääryhmään. Yksiköiden raporttien perusteella Tanskassa oli eniten professoreita (93 henkilötyövuotta, htv). Toisena oli Norja (73 htv) ja muut järjestyksessä Ruotsi (67), Suomi (42) ja Islanti (15). Ruotsissa ilmoitettiin olevan eniten (99) vanhempia tutkijoita ( other senior researchers ). Muissa maissa luvut olivat; Suomi (60), Tanska (51), Norja (16) ja Islanti (15). Professorien lisäksi Tanskassa raportoitiin olevan eniten jatko-opiskelijoita (132). Vastaavat luvut muissa maissa olivat; Suomessa (121), Ruotsissa (115), Norjassa (72) ja Islannissa (2). Kaikki ilmoitetut henkilöstömäärät ovat vuodelta Henkilömäärät näissä ryhmissä vaihtelivat huomattavasti eri maiden välillä kun niitä tarkasteltiin tieteenalakohtaisesti pääryhmittäin. Tieteelliset julkaisut. Eräs yleisesti hyväksytty tapa tarkastella tutkimusyksikön menestystä on sen korkeatasoisissa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa julkaisemien käsikirjoitusten lukumäärä. Taustamateriaalia varten yksiköitä pyydettiin ilmoittamaan vuosina julkaisemiensa eri tyyppisten käsikirjoitusten (alkuperäisartikkeli, katsausartikkeli, monografia tai kirja) lukumäärä kunakin vuonna. Pohjoismaiden tasolla julkaisuja oli ilmestynyt yhteensä kappaletta vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa. Keskiarvo oli 80 julkaisua kuukaudessa. Eniten kansainvälisiä vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuja olivat tuottaneet suomalaiset (1 593). Tanskassa määrä oli 1 396, Norjassa 917, Ruotsissa 877 ja Islannissa 46. Eniten julkaisuja (2 041) oli lääke- ja terveystieteissä, toiseksi eniten (1 232) yhdistetyissä pääryhmissä, perus- ja soveltavissa biologisissa tieteissä julkaisuja oli ja sosiaali- ja käyttäytymistieteissä 470. Puolueettoman kuvan saamiseksi pohjoismaisten tutkijoiden tuottavuudesta vuosina , tehtiin Web of Science -analyysi, jolla määritettiin pohjoismaalaisten tutkijoiden julkaisemat tieteelliset artikkelit johtavissa (impact factorin perusteella) vertaisarvioiduissa urheilu- ja liikuntatieteellisissä julkaisusarjoissa. Pohjoismaalaiset tutkijat olivat hyvin tuotteliaita. Huolimatta siitä, että Pohjoismaitten yhteenlaskettu asukasluku on vain noin 26 miljoonaa, ne julkaisivat biologisissa tieteissä ja lääketieteissä noin 9,3 prosenttia kaikista maailman kuudessa parhaassa alan julkaisusarjassa julkaistuista artikkeleista. (Tässä ei huomioitu Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sport -lehteä, jossa pohjoismaalaiset julkaisivat 54 prosenttia kaikista artikkeleista). Koska sosiaali- ja käyttäytymistieteissä merkittäviä julkaisutyyppejä on enemmän (esimerkiksi monografiat, raportit, kappaleet ja kirjat), ei näistä aloista pystytty tekemään kattavaa Web of Science -analyysiä. Näyttää kuitenkin siltä, että pohjoismaisten tutkijoiden julkaisuaktiivisuus kahdeksassa erittäin arvostetussa sosiaali- ja käyttäytymistieteellisessä julkaisusarjassa on hyvä, muttei erinomainen. Esimerkiksi väkiluvultaan samaa luokkaa olevassa Australiassa tehtyä tutkimusta julkaistiin johtavissa sosiaali- ja käyttäytymistieteellisissä julkaisusarjoissa noin 3,4 kertaa useammin (199/59 julkaisua) kuin pohjoismaista tutkimusta vuosina Liikunta & tiede 49 1 / 2012

4 Tämä johtunee osin kielirajoituksista, mutta jättää myös parantamisen varaa pohjoismaisille tutkijoille. Tutkijakoulutus ja urakehitys. Paneelin mielestä liikunta- ja urheilutieteen tutkijoiden koulutuksen taso on Pohjoismaissa yleisesti ottaen erittäin hyvä tai erinomainen. Tulevaisuutta silmällä pitäen paneeli kuitenkin havaitsi myös joitakin vakavia puutteita. Tohtorikoulutuksen laatu vaihtelee merkittävästi sekä tutkimusyksiköiden välillä Pohjoismaissa, että eri pääryhmien välillä. Tutkijakoulutuksen vahvuuksia ovat tieteellisen kirjoittamisen prosessi ja mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kongresseihin. Haastattelujen perusteella syntyi kuva, että monilla ohjaajilla on kädet täynnä erilaisia velvollisuuksia, mikä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan ohjata jatko-opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. Paneeli päätteli, että jos tutkimusyksiköissä olisi enemmän täysipäiväisesti tutkimustyötä tekevää nuorempaa tutkijakuntaa, voitaisiin ohjausta erityisesti tutkimusmenetelmien oppimisen kannalta merkittävästi tehostaa. Haastatteluissa tutkijat kaikissa Pohjoismaissa ja pääryhmissä korostivat, että tohtorikoulutuksen jälkeisestä post doc -kaudesta on tullut välttämätön akateemisen tutkijanuran kannalta. Ainoana poikkeuk sena nähtiin lääketieteellisen koulutuksen saaneet tutkijat. Rekrytoinnissa etusijalla ovat ne tutkijat, jotka ovat työskennelleet tohtoritutkijoina korkeatasoisissa akateemisissa tutkimuslaitoksissa Pohjoismaiden ulkopuolella, erityisesti Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Tohtoritutkijakausi Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa nähtiin myös hyödyllisempänä, kuin vastaava tutkimuskausi kotimaassa. Myös poikkeavia kantoja esitettiin, erityisesti Tanskassa. Mahdollinen tohtoreiden liikakoulutus olemassa oleviin tohtoritutkijapaikkoihin nähden katsottiin paneelissa erityisen huolen aiheeksi. Osa haastatelluista vanhemmista tutkijoista kertoi hyvien tutkijakoulutettavien määrän olevan laskussa, minkä perusteella koulutusmääriä saattaisi olla mahdollista myös jonkin verran laskea. Vaikka tohtorintutkinnon suorittamiseen käytettävän ajan kerrottiin olevan kaikissa Pohjoismaissa laskussa (tavoitteena on neljän vuoden koulutusaika), suuri osa nykyisistä ja juuri valmistuneista tohtoriopiskelijoista on käyttänyt tutkinnon suorittamiseen 6 8 vuotta. Pitkät valmistumisajat johtunevat osin taloudellisista syistä tai perhesyistä. Tutkijaliikkuvuus. Paneeli katsoo, että liikuntatutkijoiden vähäinen kansainvälisen ja kansallinen liikkuvuus rajoittaa uusien ideoiden kehittymistä sekä vähentää innovaatioiden ja yhteistyöhankkeiden syntymistä. Pohjoismaisella tasolla lähes 75 prosentissa yksiköistä ei ollut joko lainkaan tutkijavierailuja muihin tutkimuslaitoksiin tai vähintään kolmen kuukauden mittaisia vierailuja oli alle yksi vuodessa. Lisäksi, Tanskaa lukuun ottamatta, vain puolessa yksiköistä oli ollut vierailevia tutkijoita vuosina Tutkimusrahoitus. 90 osallistunutta tutkimusyksikköä, jotka ilmoittivat taustatietokyselyssä rahoitustietoja, raportoivat saaneensa yhteensä yli 47 miljoonaa euroa tutkimukseen tai tutkijakoulutukseen vuosina (seitsemän yksikköä ei ilmoittanut rahoitustietoja). Noin 47 prosenttia tästä rahoituksesta oli perusrahoitusta (tutkimuslaitoksen omaa rahoitusta) ja 57 prosenttia tuli ulkopuolisista rahoituslähteistä. Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin kansallisista ministeriöistä. Suomessa 82 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin ministeriöiltä, kun Tanskassa vastaava osuus oli 45 prosenttia (Ruotsi 77%, Norja 73% ja Islanti 62%). Tanskassa 30 prosenttia ulkopuolisesta rahoituksesta oli peräisin yksityisiltä säätiöiltä, mikä on enemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Tämän lisäksi Tanskassa noin kymmenen prosenttia kaikesta ulkopuolisesta rahoituksesta tuli kansainvälisistä rahoituslähteistä. Ministeriöiden rahoittajaorganisaatioiden tutkimussuunnitelmien arviointiprosessit ovat kussakin maassa hyvin järjestettyjä ja korkealuokkaisia. Pohjoismaissa ei ollut merkkejä liikuntatieteellisen tutkimuksen rahoituksen vähenemisestä vuosina Tällä ajanjaksolla ja ehkä jo ennen sitä yleinen painotus näyttää siirtyneen huippu-urheilun ja suorituskyvyn tutkimuksesta vähäisen liikunnan terveysriskien ja koko elämän mittaisen aktiivisen liikunnan hyötyjen tutkimukseen.tämä muutos lienee ainakin osittain seurausta poliittisista tavoitteista ja kansanterveydellisistä ohjelmista, jotka tähtäävät kroonisten sairauksien vähentämiseen ja estämiseen. Paneeli oli yksimielinen siitä, että kansainvälisen, erityisesti eurooppalaisten lähteiden, rahoituksen lisäämiseen tulisi keskittyä. Maidenvälinen, monitieteellisen tutkimusyhteistyö nähtiin välttämättömänä tämän tavoitteen saavuttamiselle. Lisäksi keskusteltiin erityyppisten rahoitusmallien eduista ja haitoista: rahoittaako mieluummin pieniä yksiköitä, joissa työskennellään itsenäisesti suhteellisen pienien, mutta tarkasti rajattujen tutkimusongelmien parissa vai suuria monitieteellisiä yksiköitä (mahdolliset huippuyksiköt), joiden tavoitteena on helpottaa yhteistyötä ja jotka pyrkivät ratkaisemaan suuria monimutkaisia ongelmakokonaisuuksia. Lopullista ratkaisua ei saavutettu, mutta molemmilla suuntauksilla oli kannatusta: pienet yksiköt ovat historiallisesti olleet hyvin tuottavia ja innovatiivisia ja niitä tulisi tukea, kuten myös suuria tehokkaasti johdettuja monitieteellisiä yksiköitä (joko fyysisiä tai virtuaalisia tutkimuskeskuksia). Tutkimusinfrastruktuuri. Taustatietojen kyselylomakkeessa ei kartoitettu olemassa olevaa infrastruktuuria, eikä tulevaisuuden tarpeita. Haastatteluissa ei käynyt ilmi, että infrastruktuurin puutteet olisivat uhkana tuottavuudelle tai innovatiivisuudelle tulevaisuudessa. Kuitenkin nähtiin, että hyvin suunniteltu ja riittävästi rahoitettu infrastruktuuri saattaisi lisätä ja tehostaa yhteistyötä. Kaikissa Pohjoismaissa pidettiin kansallisia lääketieteellisiä näytekokoelmia ja kuolemansyyrekistereitä ja niiden helppoa saatavuutta arvokkaana osana tutkimusinfrastruktuuria. Paneelin mielestä liikuntatieteen tutkijat ovat kuitenkin käyttäneet kyseisiä rekistereitä huomattavan vähän. Haastattelujen aikana tuli vain harvakseltaan ilmi hankkeita, joissa rekisterien tarjoamia tietoja oli tarkoitus käyttää. Tutkijat kertoivat, että biopankkien materiaalit (esimerkiksi verinäytteet, lihaskoepa- Liikunta & tiede 49 1 /

5 lat ja DNA-näytteet) ovat usein käytettävissä vain tutkimusorganisaation omille tutkijoille johtuen omistajuuskysymyksistä, mikä myös omalta osaltaan rajoittaa tutkimusyhteistyötä. Lähitulevaisuudessa olisikin syytä suunnitella, miten mahdollisuuksia jakaa näytteitä ja edistää yhteis työtä voitaisiin parantaa. Johtopäätökset Vastauksena arvioinnin johtoryhmän asettamiin kysy myksiin paneeli on päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin. 1. Mikä on pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen taso ja tila kansainvälisesti arvioiden? Liikuntatieteellinen tutkimus on Pohjoismaissa vuosina määrällisesti erinomaisella tasolla, joskin määrät vaihtelevat merkittävästi yksiköiden, pääryhmien ja maiden välillä. Osallistuvien yksiköiden julkaisutahti kansainvälisissä vertaisarvioiduissa julkaisusarjoissa oli keskimäärin 80 artikkelia kuukaudessa viisivuotisen arviointijakson aikana. Pohjoismaiset liikuntatieteen tutkijat sijoittuvat hyvin kun heidän julkaisuaktiviteettiaan tieteenalan keskeisimmissä julkaisusarjoissa verrataan muiden maiden vastaavaan aktiivisuuteen. Lisäksi jotkut pohjoismaiset tutkijat ovat onnistuneet julkaisemaan tutkimuksiaan korkean impaktin julkaisuissa, jotka eivät ole liikuntatutkimukseen keskittyneitä. Näitä ovat muiden muassa The Lancet, BMJ, The Journal of the American Medical Association, Circulation, European Heart Journal ja Diabetes. 2. Onko liikuntatieteellinen tutkimus luovaa, inno vatiivista ja uusia ajattelumalleja kehittävää? Historiallisesti pohjoismainen liikunta- ja urheilututkimus on ollut uraauurtavaa ja erittäin innovatiivista kahdella alueella: liikunnan vaikutuksessa fyysiseen suoritukseen ja fyysisen aktiivisuuden merkityksessä kansanterveyteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi Pohjoismaissa lääkäreiden ja liikuntafysiologien yhteistyö on mahdollistanut innovatiivisen uusien mittausmenetelmien kehittämisen tai muiden alojen menetelmien soveltamisen niin, että liikunnan vaikutuksia voidaan mitata niin huippuurheilijoissa, suuressa yleisössä, kuin potilaissakin. Lisäksi ymmärryksemme vähäisen liikunnan haittavaikutuksista ja fyysisen aktiivisuuden terveysvaikutuksista on merkittävästi lisääntynyt kaikissa Pohjoismaissa kaikilla tutkimusaloilla tehdyn tutkimuksen ansiosta. Paneeli katsoo, että tutkimuksen innovatiivisuus on Pohjoismaissa nykyään osin kadonnut. Innovatiivista huippu-urheilututkimusta esiteltiin paneelille vain vähän, lukuun ottamatta urheiluvammojen estä miseen ja hoitoon liittyvää tutkimusta. Näyttää siltä, että huippu-urheilututkimuksen resurssit on pääosin kohdistettu urheilijoiden testaamiseen. Hyviä esimerkkejä urheiluvammojen estoon ja hoitoon liittyvästä tutkimuksesta löytyy Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta. Suomessa ja Islannissa tällä alalla ei ole yhtä selkeää toimintaa. 3. Mitkä tutkimusalat ovat vahvoja tai heikkoja kussakin maassa? Mitattuna julkaisumäärillä korkean impaktin julkaisusarjoissa, vuosina Pohjoismaissa tuottavin tutkimusala oli lääke- ja terveystieteellinen tutkimus (sisältää traumatologian), perus- ja soveltavien biologisten tutkimusalojen ollessa toisena ja sosiaali- ja käyttäytymistieteiden kolmantena. Sijoitukset kuvastavat osin myös kullakin alalla työskentelevien tutkijoiden lukumäärää. Yksikään pääryhmistä ei menestynyt heikosti, mutta kunkin pääryhmän sisällä oli aloja, jotka menestyivät merkittävästi paremmin kuin toiset. Soveltava biologia, urheilulääketiede (erityisesti traumatologia) ja sosiaalitieteet ovat vahvoja Norjassa, perusbiologian ja käyttäytymistieteiden ollessa vähemmän menestyneitä. Tutkimusyksiköiden määrän ja julkaistujen artikkeleiden lukumäärän perusteella Suomessa vahvimmaksi alaksi nousee lääke- ja terveystieteellinen tutkimus, erityisesti kroonisten tautien ehkäisy. Ruotsissa historiallisesti vahvat perus- ja soveltavat biologiset tieteet ja sosiaali- ja käyttäytymistieteet jatkavat menestystään. Ruotsissa lääke- ja terveystieteellinen tutkimus keskittyy traumatologiaan. Tanskassa liikuntatieteellistä tutkimusta tehdään aktiivisesti kaikilla kolmella pääalueella, mutta se on edelleen erityisen vahva perus- ja soveltavissa liikuntatieteissä. Islannissa liikuntatieteellinen tutkimus on viimeaikoina keskittynyt kansanterveyteen (erityisesti liikalihavuuteen liittyvät krooniset sairaudet), traumatologiaan ja sosiaalitieteisiin. 4. Mitä eroja on menestyneiden ja ei-menestyneiden alueiden välillä? Riittävä ja hyvin kohdistettu pitkän aikavälin rahoitus on eräs keskeinen tekijä tutkimusyksikön menestymiselle. Paneelille kerrottiin, että viimeisten vuosikymmenien aikana Pohjoismaissa on tapahtunut muutos, jossa ministeriöt ovat siirtäneet huippu-urheilun tutkimuksesta varoja lääke- ja terveystieteisiin (sisältäen terveyteen liittyvät muutokset käyttäytymisessä). Huippu-urheilun tutkimuksen merkitystä suurelle yleisölle on ollut vaikeaa, ellei mahdotonta, perustella, mikä on osaltaan vaikuttanut sen vähenemiseen. Millä tavalla tämä tutkimus vaikuttaa suuren yleisön eri osien terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun? Haastattelujen aikana ei syntynyt yhteisymmärrystä liikuntatieteen tutkimuslaitosten keskittämisen tai alueellistamisen suhteen. Keskittäminen helpottaa yhteistyötä ja kalliiden tilojen ja laitteiden hankintaa, mutta alueellistaminen tuo itsenäisyyttä, joka edistää innovaatioiden syntymistä. 5. Mitkä tutkimusyksiköt/ryhmät ovat menestyneimpiä kussakin maassa ja miksi? Kaikissa Pohjoismaissa on menestyneitä tutkimusryhmiä, joiden koko, rakenne ja sijainti vaihtelevat. On joitain suuria keskittymiä, kuten Institute of Sports Science and Clinical Biomechanics (ISSCB) Etelä-Tanskan yliopistossa (University of Southern Den- 8 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

6 Kuva: LAHDEN KAUPUNGINMUSEON KUVA-ARKISTO/ERKKI HALME mark), Norwegian School of Sport Sciences (NSSS), the Norwegian University of Science and Technology (NTNU), sekä Jyväskylän ylipiston laitokset, jotka ovat tehneet vuosien ajan merkittävää tutkimusta ja jatkavat sitä edelleen. Näillä organisaatioilla on myös merkittävä tutkijakoulutusrooli. Eri puolilla Norjaa, Suomea, Ruotsia ja Tanskaa on kuitenkin myös pieniä yksiköitä, joissa tehdään merkittävää ja innovatiivista tutkimusta. Monet tekijät, kuten lahjakas johtaja, alueellinen, kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö (erityisesti tieteenalojen välillä) ja paikallinen rahoitus, joka perustuu yksikön paikalliselle yhteisölle todistettavasti tuottamasta hyödystä, näyttävät vaikuttavan näiden yksiköiden menestykseen. 6. Millainen yhteiskunnallinen vaikuttavuus liikuntatieteillä on ollut Pohjoismaissa? Yleinen käsitys oli, että liikuntatutkijoiden tuottamaa tietoa on sovellettu laajalti luotaessa huippu-urheilun tukijärjestelmiä ja harjoituspaikkoja. Näyttää kuitenkin siltä, ettei ole järjestelmällisesti kartoitettu sitä, millainen vaikutus näillä tuloksilla on ollut suorituskykyyn. Tämä saattaa heijastua sekä rahoitukseen, että tutkijoiden ja valmentajien välisen yhteistyön rajoittuneisuuteen. Lihaksiston ja luuston terveyden tutkimuksella on ollut merkittävä vaikutus kansainvälisesti sekä tutkimuksessa, että hoitoalalla. Alan nopeasta kehityksestä johtuen vaikuttavuutta kliinisessä työssä on vielä vaikea arvioida, paitsi vammojen torjunnassa ja hoidossa jalkapallossa ja hiihdossa, missä tuloksia on jo sovellettu kansainvälisestikin. Tutkimus liikunnan vaikutuksesta luuston terveyteen, erityisesti osteoporoosin välttämiseksi, on vaikuttanut kansanterveydelliseen ja lääketieteelliseen ohjeistukseen koko maailmassa. Pohjoismaisten tutkijoiden mielestä lääketieteen ammattilaiset eivät täysin näe liikuntatieteellisen yhteisön tarjoaman tietämyksen mahdollisuuksia kroonisten sairauksien torjunnassa ja kuntoutuksessa. Tämä on ilmeistä sekä terveyden edistämiseen tähtäävien ohjelmien toteutuksesta vastaavien henkilöiden, että itse tutkimusta näillä aloilla tekevien henkilöiden keskuudessa. Useissa fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävissä kampanjoissa ja kroonisten tautien estämiseen ja terveeseen vanhenemisen liittyvissä ohjelmissa on kuitenkin käytetty ja jatketaan edelleen pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen tulosten hyväksikäyttämistä. Suositukset Ohjausryhmä toivoi paneelilta suosituksia a) liikuntatieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi tulevaisuudessa erityisesti pohjoismaisen yhteistyön näkökulmasta ja b) liikuntatieteellistä tutkimusta rahoittaville organisaatioille. Seuraavassa suositukset lyhyesti: Liikunta & tiede 49 1 /

7 1. Pohjoismaat jatkavat menestyksekästä lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta sekä kansallista että Pohjoismaitten välistä yhteistyötä edistäen. 2. Koska liikunta on tutkimusaiheena monitahoinen, olisi syytä luoda kannustimia monitieteellisten tutkimusryhmien toiminnan edistämiseen. Tällaisen läheisen, systeemibiologisia menetelmiä hyödyntävän yhteistyön avulla voitaisiin selvittää liikuntaan ja fyysiseen aktiivisuuteen sopeutumisen taustalla olevia tekijöitä. 3. Harkitaan pohjoismaisten ohjelmien perustamista selvittämään, mitkä perinnölliset tekijät vaikuttavat suorituskykyyn ja terveyteen fyysisen aktiivisuuden ja harjoittelun seurauksena. 4. Priorisoidaan tieteidenvälisiä hankkeita, joissa on mukana ainakin liikunta-asiantuntijoita, käyttäytymistieteilijöitä, rakennetun ympäristön tutkijoita, sosiaalitieteilijöitä ja kaupunkisuunnittelijoita, ja joissa tutkitaan ja suunnitellaan ohjelmia, joilla tunnistetaan tehokkaita menetelmiä fyysisen aktiivisuuden jokapäiväiseksi edistämiseksi eritysryhmissä. 5. Tutkijoiden tulee pyrkiä lähettämään käsikirjoituksiaan korkeatasoisiin julkaisusarjoihin sekä liikuntatieteissä, että sen ulkopuolella kansainvälisen maineen saavuttamiseksi, edistääkseen kansainvälistä yhteistyötä ja uusien kansainvälisten yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. 6. Pohjoismaiden tulee jatkaa merkittävää kansainvälistä tutkimustyötään huippu-urheilututkimuksessa mukaan lukien vammojen estämiseen ja hoitoon liittyvä tutkimus. 7. Kussakin maassa on syytä luoda järjestelmällinen suunnitelma tietokantojen ja näytekokoelmien saamiseksi tehokkaampaan käyttöön ennestään ratkaisemattomien liikunnan terveydellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi. Liikuntatieteen tutkijoiden tulisi myös aktiivisesti kehittää uusia tietokantoja ja näytekokoelmia, jotta kaikki fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät tulisivat katettua. 8. Vuosittaisten Pohjoismaisten jatko-opiskelijatapaamisten ja kurssien elvyttämistä on syytä harkita. Mukana voisivat mahdollisesti olla myös tohtoritutkijat. Näin voitaisiin edistää laitosten ja jatko-opiskelijoiden välistä yhteistyötä Pohjoismaiden tasolla. 9. Kaikissa Pohjoismaissa on syytä harkita vakavasti fysioterapeuttien jatkokoulutuksen ja tutkijatohtoripaikkojen lisäämistä sekä vanhempien tutkijoiden vakanssien luomista fysioterapian alalle. 10. Islantilaisten sosiaali- ja käyttäytymistieteiden tutkijoiden tulisi harkita mahdollisuuksia kohdistaa tutkimusta vapaa-ajan, liikunnan ja turismin tutkimukseen, sekä etsiä kaupallisia tukijoita, joilla on yhteisiä intressejä näillä alueilla. 11. Yhteistyön lisäämiseksi on syytä perustaa erityisiä rahoitusohjelmia, joilla tuetaan uusia yhteistyöavauksia joko tutkimuslaitosten tai eri alojen tutkijoiden välillä. Yhteispohjoismaisia rahoi tusmenetelmiä tulisi harkita pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseksi. 12. Jatkokoulutusta rahoittavien ja sitä tarjoavien organisaatioiden tulisi käynnistää kattava liikuntatieteellisen jatkokoulutuksen arviointi. 13. Pohjoismaisten liikuntatieteen tutkimuksen johtajien tulisi harkita yhteistyötä pohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen huippuyksikön perustamiseksi jollakin liikuntatieteen osa-alueella. Mahdollisuudet siihen, että NordForsk rahoittaisi suunnittelua ja toimintaa tulisi selvittää. Professori WILLIAM HASKELL Arviointipaneelin puheenjohtaja Stanfordin yliopisto RIIKKA PELLINEN Ulkopuolinen koordinaattori Suomen Akatemia Arviointiraportti on pdf-muodossa Suomen Akatemian verkkosivulla Ensimmäinen kansainvälinen Idea yhteispohjoismaisesta liikuntatieteen tieteenala-arvioinnista syntyi Suomen akatemiassa vuonna Suomen Akatemia oli aiemmin yhdessä Ruotsin Tiedeneuvoston, Vetenskapsrådetin, kanssa toteuttanut yhteisen kliinisen lääketieteen tieteenala-arvioinnin Ruotsissa ja Suomessa. Pohjoismaissa näytti olevan yhteinen kiinnostus liikuntatieteellisen tutkimuksen tieteenala-arviointiin. Tieteenala nähtiin tärkeänä, mutta riittävän pienenä, jotta yhteinen arviointi olisi mahdollista toteuttaa. Lisäksi liikuntatieteillä on tärkeä yhteiskunnallinen asema Pohjoismaissa, minkä katsottiin tuovan lisäarvoa arvioinnin suorittamiselle. Arvioinnin rahoitti NordForsk ja toiminta organisoitiin projektiryhmän, jonka puheenjohtajana toimi Mikael Fogelholm Suomen akatemiasta, ja ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi professori Michael Kjær Kööpenhaminan yliopistosta, johdolla. Suomen Akatemia koordinoi arviointiprosessia ja oli myös vastuussa projektin taloushallinnosta. Arvioinnin suoritti kansainvälinen arviointipaneeli, jolla oli käytössään mittava taustamateriaaliaineisto, joka oli kerätty kussakin maassa toimivista tutkimusyksiköistä. Lisäksi paneelilla oli mahdollisuus haastatella edustavaa otosta pohjoismaisia liikuntatieteen eri osa-alueiden ja eri tutkijanuran vaiheissa olevia tutkijoita. 10 Liikunta & tiede 49 1 / 2012

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos alustavia tuloksia Tutkijatapaaminen 4.12.2008 Opetusministeriö TaSTI:n RAKE-ryhmä:

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa.

Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Etene tutkijana Luo kiehtova tutkijanura tieteen parissa. Suomen Akatemia edistää tutkijanuraa sen kaikissa eri vaiheissa. Akatemia tukee erityisesti nuorten tutkijoiden itsenäistymistä, kannustaa tutkijoiden

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset

Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Tieteen tila 2014 Havainnot ja suositukset Heikki Mannila 24.10.2014 1 Sisältö Tavoitteet Aineistot ja huomautuksia niihin Havaintoja Suositukset 2 Tavoitteet Materiaalia, joka tukee yliopistojen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia

Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia Miksi tutkimusaineistoja halutaan avattavan? Jyrki Hakapää, Suomen Akatemia 1 SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia & aineistonhallinnan historia Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston

Lisätiedot

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio

CASR tänään ja 5 vuoden päästä. Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 1 CASR tänään ja 5 vuoden päästä Prof. Jouko Härkki & Dos. Timo Fabritius Terästutkimuskeskus Prosessimetallurgian laboratorio 2 Sisältö Terästutkimuskeskuksen lyhyt historia Terästutkimuskeskus tänään

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa Maija Miettinen, Suomen Akatemia 1.4.2010 Bibliometriikan ja julkaisuanalyysien hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Missä käytetään Kansainväliset arvioitsijat/panelistit

Lisätiedot

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi

Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi Julkaisufoorumin tausta, tavoitteet ja päivitysarviointi Kansleri Ilkka Niiniluoto Julkaisufoorumi-seminaari Helsinki 2.2.2015 TAVOITTEET Julkaisufoorumi on tiedeyhteisön toteuttama tieteellisen julkaisutoiminnan

Lisätiedot

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto

Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia. Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloitumisstrategia Ilkka Niemelä Vararehtori, Aalto-yliopisto 2.10.2013 Tutkimusinfrastruktuurit ja yliopistojen profiloituminen Tutkimus- ja opetusinfrastruurit

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus

Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Kilpailutus ja yliopistojen tutkimusyksiköiden iden tehokkuus Ahti Salo, Antti Silvast, Matti Ollila Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) sekä Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

Lisätiedot

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta

Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Ajankohtaista TSV:n vertaisarviointitunnuksesta Anna-Sofia Ruth ja Janne Pölönen Julkaisufoorumi Ajankohtaista julkaisemisessa 13.5.2016 Tieteiden talo Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille TSV:n

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli

Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Strategia 2020 Yhteistyöllä huipulle 2 Yhteistyöllä huipulle Arvomme EETTISYYS SUVAITSEVAISUUS Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta tekee edustamillaan

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen

Suomen tieteen tila ja taso Finlandia-talo Paavo Löppönen 1 10.11.2009 Suomen tieteen tila ja taso 2009 Finlandia-talo 10.11.2009 Paavo Löppönen 2 10.11.2009 Tavoitteet Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA

TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA TOHTORIOPISKELU VAIHDOSSA/ULKOMAILLA Laura Lalu (laura.lalu@uta.fi) Kansainvälisten asioiden koordinaattori Tampereen yliopisto/päätalo A120 27.1.2016 ULKOMAILLA OPISKELUN HYÖDYT Henkilökohtainen akateeminen

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi

Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi Metodologinen asiantuntijuus ja ohjausprosessi dos. Pirjo Nikander Ihmistieteiden metodikeskus IHME Kolme tulokulmaa aiheeseen: 1. Näköalapaikka IHMEen menetelmäkursseilla 2. Oma kokemus ohjaajana 3. Osallistuminen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Tieteen tila hankkeen valmistelu

Tieteen tila hankkeen valmistelu Tieteen tila 2014 -hankkeen valmistelu KOTA-päivät 20.8.2013 Anu Nuutinen Johtava tiedeasiantuntija 1 www.aka.fi/tieteentila2012 Tieteenaloittainen materiaali sisältää myös tilastoaineistoa sekä bibliometrisiä

Lisätiedot

LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA

LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 1 LÄÄKETIETEEN TUTKIJALINJAN OPETUSSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2013-2014 Sisältää Lääketieteen tutkijalinjan järjestämät opintojaksot. Näiden lisäksi suositellaan mm. seuraavia kursseja/opintojaksoja: - Tutkimuksen

Lisätiedot

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana

Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Julkaisufoorumi tutkimustoiminnan laadun kannustajana Rehtori Matti Manninen Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 Tausta Julkaisut

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos

Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen, akateemiset yhteisöt ja muutos (RAKE) Tutkimusyhteisöjen ja akateemisen työn muutos, Liisa Marttila, Oili-Helena Ylijoki ja Erkki Kaukonen Tieteen-, teknologian-

Lisätiedot

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa

Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Liikkuvuusjaksot yliopiston ulkopuolella osana tohtorikoulutuksen opetussuunnitelmaa Elise Pinta, tutkijakoulukoordinaattori, Turun yliopiston tutkijakoulu Anne Tuittu, tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelija,

Lisätiedot

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI

EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta. Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI EU:n rahoitusohjelmat prioriteettikoordinaattorin näkökulmasta Leena Anttila, maa- ja metsätalousministeriö Itämeristrategian prioriteettialue AGRI Itämeristrategian prioriteettialue AGRI kestävä maatalous,

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Tiivistelmä: Valtion osoittama terveyden tutkimuksen rahoitus on vuosina 2011-2016 leikattu kolmanteen osaan (37%; TEM). Rahoitusleikkaukset ovat johtaneet lääketieteellisen

Lisätiedot

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin

Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Julkaisut ja tutkimuksen arviointi - katsaus OKM:n vireillä oleviin hankkeisiin Tutkijat, kirjastot ja tutkimuksen arviointi -seminaari 9.11.2011, Helsinki Opetusneuvos Olli Poropudas Tiedepolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi

Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet Marja-Liisa Niemi Sosiaalihuollon tiedontuotannon tarpeet ja mahdollisuudet 12.3.2013 Marja-Liisa Niemi Tiedontuotanto Ilmiöiden ymmärtämiseksi, osaamisen ja toiminta- /työtyöprosessien kehittämiseksi, kehityskulkujen suuntaamiseksi

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources

Biopankkitoiminnan merkitys kulma. BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Biopankkitoiminnan merkitys -Kansainvälinen näkökulman kulma BBMRI the European Research Infrastructure for Biobanking and Biological Resources Kansleri Eero Vuorio Turun yliopisto Moderni lääl ääketieteellinen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö

Tohtoriopintojen rahoitus. Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtoriopintojen rahoitus Väitöskirjatutkijoiden orientaatiopäivä 27.1.2016 Markku Ihonen Tutkimuksen kehittämispäällikkö Tohtorikoulutuskyselyn 2015 kertomaa 57 % vastanneista keskustelee tutkimusrahoitusmahdollisuuksista

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Farmasian laitoksen laatukäsikirja pvm: hyväksynyt:seppo Lapinjoki

Farmasian laitoksen laatukäsikirja pvm: hyväksynyt:seppo Lapinjoki Farmasian laitoksen vuosittaisen toiminnan arvioinnin formaatti ja mittarit Muutosaikana käytetään farmaseuttisen tiedekunnan toiminnan arviointi formaattia ja sen käyttämiä indikaattoreita soveltaen.

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta

Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Kuinka tutkimus voisi paremmin tukea sote-palvelujen uudistumista tiedon hyödyntäjän näkökulmasta Tutkimus sote-palvelujen uudistamisen tukena -seminaari 27.3.2015 Rauno Ihalainen sairaanhoitopiirin johtaja

Lisätiedot

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma

Avoin julkaiseminen // Tiedekulma Avoin julkaiseminen 25.10.2016 // Tiedekulma Mikael Laakso Tutkijatohtori, Tietojärjestelmätieteet mikael.laakso@hanken.fi @mikaellaakso Tiedelehdet ja tilauspohjainen malli» Useammilla tieteenaloilla

Lisätiedot

Julkaisufoorumi -hanke. Pirjo Markkola / HELA

Julkaisufoorumi -hanke. Pirjo Markkola / HELA Julkaisufoorumi -hanke Pirjo Markkola / HELA 8.12.2010 Julkaisufoorumi-hanke Tavoite: - laatuluokitus kaikkien tieteenalojen ulkomaisille ja kotimaisille julkaisukanaville (tieteelliset lehdet ja kustantamot)

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus

Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Valiokunnan toimialueen tutkimuksen rahoitus Heikki Mannila 4.10.2016 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2017 +10 Muut ministeriöt miljoonia euroja 268 + 55 + 30 (nuoret)? 835-33 Suomen Akatemia

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus

Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Tiedeyhteisön toteuttama julkaisufoorumien tasoluokitus Puheenjohtaja Ilkka Niiniluoto, TSV Yliopistojen rahoitusmalli uudistuu oletteko valmiit? OKM:n, TSV:n ja UNIFI:n seminaari Helsinki 17.2.2014 TSV

Lisätiedot

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti

Tutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede PROFESSORILUENTO Professori Seppo Mattila Tähtitiede Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 28.9.2016 Professori Seppo Mattila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 28. syyskuuta

Lisätiedot

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology

DSII. Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations. Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII Teollisuuden tohtorikoulu Doctoral School of Industry Innovations Seppo Tikkanen Tampere University of Technology DSII on TTY:n tohtorikoulu joka yhdistää teollisuuden tarpeet ja akateemisen tutkimuksen

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot