Opiskelijan parempaa terveyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijan parempaa terveyttä"

Transkriptio

1 Opiskelijan parempaa terveyttä Vuosikatsaus 2011

2 Kansikuva on Oulun Amazing-tapahtumasta eli opiskelijoille järjestetystä päihteettömästä kaupunkisuunnistuksesta Aukeaman kuvat: Juha Lampinen, Terttu Vanonen ja Marja-Leena Solaranta-Vähä. Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Tekstit: Kristiina Kokko, Jukka Männistö, Markku Kanerva, Hanna Kari, Anne Komulainen, Päivi Pynnönen, Kimmo Kääriä, Kristina Kunttu, Leena Vapaavuori, Olli-Pekka Luukko ja Sari Krappe Vuosikatsauksen kuvat: Anna Hämäläinen, Juha Lampinen, Sari Krappe, Vili Riiheläinen, Hannele Salminen, Marja-Leena Solaranta-Vähä ja Terttu Vanonen Taitto: Grapica, Pia Kauppinen Paino: Multiprint Oy Etukannen kuva: Marja-Leena Solaranta-Vähä 2

3 Sisällys YTHS:N TOIMIPISTEET s. 4 OPISKELUTERVEYDEN EDISTÄJÄ s. 5 AMMATTIKORKEAKOULUKOKEILU YTHS:N KEHITTYMISEN MAHDOLLISUUS s. 6 TOIMINNAN TEHOSTUMISEN JA LAAJENTUMISEN VUOSI s. 7 YTHS SIIRTYI JATKUVAAN ASIAKASPALAUTEJÄRJESTELMÄÄN s. 8 MUUTOKSIA YHTEYDENOTTOPROSESSIIN TAVOITTEENA TYYTYVÄINEN ASIAKAS s. 9 YTHS:SSÄ PUUTUTAAN TERVEYSONGELMIIN VARHAIN s. 10 SÄHKÖINEN HOIDONTARPEEN ARVIOINTI MADALSI YHTEYDENOTTOKYNNYSTÄ s. 11 YTHS:N TERVEYDEN EDISTÄMISEN KIVIJALKA ON MONIPUOLINEN YHTEISTYÖ s. 12 KULTTUURIAPPRO TAMPEREELLA s. 13 YHDESSÄ LIIKKEELLE TURUSSA s. 13 LAATUTYÖ NÄKYY PALVELUISSA s. 14 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA TYÖAJANHALLINTAJÄRJESTELMÄ UUDISTUIVAT s. 15 OPISKELUTERVEYS - TUTKIMUSTA JA TIEDONVÄLITYSTÄ s. 16 AMMATTIKORKEAKOULUPILOTTI YTHS:N MAHDOLLISUUS JA HAASTE s. 17 YTHS tekee ainutlaatuista yhteisöterveystyötä s. 18 TUTKIMUSHANKKEET JA -YHTEISTYÖ s. 18 Terveyden edistämistyötä FACEBOOKISSA s. 19 TULOSLASKELMA s. 20 TASE s. 21 VAKAAN TALOUDEN TOIMINTAVUOSI s. 22 YTHS:N HALLINTORAKENNE 2012 s. 23 3

4 Rovaniemi Virpi Hyvönen henk. 15 / opisk Yliopistonkatu 8 A 3, Rovaniemi Oulu-Kajaani Riitta Mäkelä henk. 53 / opisk Yliopistokatu 1 A, Oulu Vaasa Pirjo Koskinen henk. 19 /opisk Hovioikeudenpuistikko 15 C, Vaasa Seinäjoki Aira Virtala henk. 5 / opisk Frami 1 C 1. krs., Kampusranta 9 C, Seinäjoki Kuopio Ulla Ågren henk. 21 / opisk Niiralankatu 23, Kuopio Turku-Rauma Riitta Ollitervo-Peltonen henk. 88 / opisk Kirkkotie 13, Turku Rauma: Satamakatu 5, Rauma Joensuu-Savonlinna Eija Vänskä henk. 25 / opisk Yliopistokatu 2, Joensuu Savonlinna: Kuninkaankartanonkatu 7, Savonlinna Tampere-Hämeenlinna Aira Virtala henk. 85 / opisk Kalevantie 3 A, Tampereen yliopisto Hervanta:TTY Sähkötalo, Korkeakoulunkatu 3, Tampere Hlinna: Erottajakatu 12, Hämeenlinna Helsinki-Espoo Mikko Murtonen henk. 229 / opisk Töölönkatu 37 A, Helsinki Otaniemi: Otakaari 12, Espoo Jyväskylä Pirjo Paajanen henk. 47 / opisk Puistokatu 4, Jyväskylä Lappeenranta Sami Raasakka henk. 25 / opisk Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Skinnarilankatu, Lappeenranta 4

5 Y opiskeluterveyden edistäjä lioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Toimintavuonna käynnistyneen ammattikorkeakoulupilotoinnin myötä YTHS-palveluihin ovat olleet oikeutettuja myös Seinäjoen ja Lappeenrannan ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS on valtakunnallinen ja sen toimipisteet sijaitsevat eri yliopisto- ja korkeakoulukaupungeissa. Paikkakunnilla, joilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on sivutoimipisteet, opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tuotetaan ostopalveluina. Säätiön palveluja käyttää yhteensä noin opiskelijaa. YTHS toimii erityisen aktiivisesti opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi tuottamalla ja levittämällä terveystietoa. Terveyden edistämistyön tavoitteena on auttaa opiskelijoita itse pitämään huolta omasta terveydestään, koska nuorena opitut hyvät terveystottumukset kantavat monesti koko loppuelämän ajan. Yksittäisen opiskelijan lisäksi säätiön terveyden edistämistyö kohdistuu myös ryhmiin, opiskeluyhteisöihin ja -ympäristöön. Tätä toimintaa kutsutaan yhteisöterveystyöksi. YTHS toimii myös asiantuntijana ja yhteistyökumppanina monissa muissakin opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimintavuonna säätiön työntekijät olivat mukana noin sadassa valtakunnallisessa tai paikallisessa yhteistyöverkostossa ja yhteistyökumppaneita oli noin 240. Me YTHS:ssä uskomme terveyden edistämiseen, yhteisöterveystyöhön, yhteistyöhön, tutkimuspohjaiseen asiantuntemukseen ja ennaltaehkäisyyn. Nämä asiat viitoittivat toimintaamme läpi koko vuoden YTHS:N TERVEYDEN EDISTÄMISMALLI Opiskelijajärjestöt Kansalaisjärjestöt Korkeakoulujen hyvinvointityöryhmät Opinto- ja asumistukipalvelut Media Luennot Sidosryhmätoiminta Terveystarkastukset Rokotustoiminta STM, OKM, TTL, THL, Kela Opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtivat tahot yksilölllinen toiminta yksilölllinen ja yhteisöllinen toiminta yhteisöllinen toiminta Psyykkistä hyvinvointia tukeva keskustelu opiskelija Ryhmätoiminta Terveysaineistot Terveysviestintä Suunterveyden ehkäisevät toimenpiteet Näyttelyt Terveysohjaus Terveysneuvonta Ryhmätoiminta Opistelijatapahtumat Asiantuntijatoiminta Perhesuunnittelu Terveystiedon tuottaminen Liikuntapalvelut Opiskelijaravintolat Työelämäpalvelut 5

6 Ammattikorkeakoulukokeilu YTHS:n kehittymisen mahdollisuus V uosi 2011 oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja koko opiskeluterveydenhuollolle voimakasta kehittymisen aikaa. Katseet suunnattiin tulevaisuuteen kaikilla toiminnan osa-alueilla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon parantaminen ja järjestäminen on ollut esillä vuosia eri tahojen keskusteluissa. On selvää, ettei tilanne ole tasa-arvoinen. Yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin on vuosikymmenten saatossa hioutunut YTHS-malli, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavat ovat erittäin hajanaisia, ja palveluiden tarjoaminen on kunta- ja korkeakoulukohtaista. YTHS:n toimintatapa on perinpohjaisesti monenlaisissa toimintaympäristöissä koeteltu opiskeluterveydenhuollon malli. Siinä palvelut on räätälöity opiskelijoille ennaltaehkäisevä työ ja yhteisöterveys vahvasti huomioiden. Selvitysten mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeet terveydenhuollon palveluille ovat melko samankaltaisia, vaikka ominaispiirteitäkin toki löytyy. YTHS:n vahvuutena ovat opiskeluterveydenhuoltoon vahvasti sitoutuneet ja erikoistuneet ammattilaiset kaikissa Suomen toimipisteissä. Korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset tukevat kokonaisvaltaista tarkastelua opiskeluterveydenhuollon osalta. Yliopisto-opiskelijoiden määrä vähenee, ja ammattikorkeakouluissa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jonka seurauksena yksiköitä ja aloituspaikkamääriä vähennetään. Korkeakouluverkko keskittyy, ja yhteistyö esimerkiksi tukipalvelujen osalta tiivistynee entisestään lähivuosina paikkakuntien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. YTHS:n hallitus on ollut erittäin iloinen mahdollisuudesta testata YTHS mallin sopivuutta ammattikorkeakouluopiskelijoille. Koko YTHS on lähtenyt ammattikorkeakoulukokeiluun vahvasti sitoutuneena sekä ennakkoluulottomasti ja uusia ratkaisumalleja etsien. Erityiskiitokset Seinäjoelle, Lappeenrantaan, säätiön hallintoon sekä muille asianosaisille kokeilun eteen tekemästänne työstä. Se on arvokas työ koko opiskeluterveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Haluan kiittää opiskelijoita, koko henkilökuntaa sekä rahoittajien ja sidosryhmien edustajia kuluneesta vuodesta. Vuonna 2011 etenkin hoitotakuu toi organisaatiolle mukanaan kokonaan uuden toimintafilosofian mahdollisuuksineen ja haasteineen. Olette osoittaneet uudessa tilanteessa kärsivällisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä, lämmin kiitos siitä. Kristiina Kokko YTHS:n hallituksen puheenjohtaja 6

7 Toiminnan tehostumisen ja laajentumisen vuosi YTHS:n toimintavuosi 2011 oli haasteellinen, mutta samalla mielenkiintoinen ja innostava. Toimintaympäristön muutos vaati myös organisaation toimintatapojen muuttamista. Henkilöstöltämme vaadittiinkin kiireisen hoitotyön ohessa ennennäkemättömästi joustavuutta, yhteistyökykyä ja uskoa uusiin mahdollisuuksiin. Muutokset toiminnoissamme näkyivät jonkin verran myös asiakaspalautteissa. Uusitun jatkuvan asiakaspalautteen kautta saimme yhteensä 567 palautetta, joista runsas puolet oli kriittisiä, neljäsosa positiivisia ja noin viidesosa kehitysehdotuksia. Kriittistä palautetta saimme lähinnä ajanvarauksesta, hoidontarpeen arvioinnista, kohtelusta sekä palvelujen saatavuudesta. Positiivinen palaute koski myös kohtelua, mutta lisäksi henkilöstön ammattitaitoa ja palvelujen saatavuutta. Niin sanottuun hoitotakuulainsäädäntöön liittyvät tarkennukset erityisesti välittömän yhteydensaannin toteutumisen varmistamisessa ovat asettaneet YTHS:n toiminnalle uusia reunaehtoja. Ne ovat edellyttäneet myös tarkennuksia resurssien kohdentamiseen. Hoitoketjujen toimivuuden parantamista yhteistyötä ja prosesseja kehittämällä on jatkettu. Alueellista yhteistyötä on tehostettu yhteisen ajanvarauksen ja neuvontapalveluiden osalta. Välittömän yhteydensaannin toteuttaminen on lisännyt erityisesti terveydenhoitajien puhelimessa tehtävää työskentelyä. Säätiön sääntöjä ja johtamisjärjestelmää uudistettiin jo syksyllä Uudistuksen toimeenpanoa jatkettiin valmistelemalla toimikaudelle valittavat toimielimet uusien sääntöjen mukaisina. Erityisesti tämä näkyi uuden valtuuskunnan kokoonpanossa. YTHS:n terveydenhuoltolain 17 :n 1 momentin mukaiset kuntasopimukset uusittiin kaikkien yliopistojen oppilaitospaikkakuntien kanssa (21 kpl). Sopimukset ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymät. Säätiö- ja terveyspalveluyksikkökohtaiset tuloskorttitavoitteet otettiin uudistettuna käyttöön, mutta niitä koskevien tietojen keräämisessä ja raportoinnissa olevat puutteet on tarkoitus korjata vuoden 2012 aikana. Laajalle johtoryhmälle (johtoryhmä, sen asiantuntijat ja terveyspalveluyksiköiden johtajat) toteutettiin kolmivaiheinen johtamiskoulutus. Sen yhteydessä tehtiin johtamiskäyttäytymistä kuvaava kartoitus sekä johtamistaitojen yksilöllinen kehittämissuunnitelma. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeva kolmivuotinen kokeilu aloitettiin syyslukukauden 2011 alusta Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seinäjoella opiskeleville opiskelijoille. Nopealla aikataululla valmisteltu kokeilu käynnistyi pitkälti suunnitelmien mukaisena - erityisesti Lappeenrannassa siellä jo olevan toimipisteen toiminnan hallitulla laajentamisella. Seinäjoelle perustetun uuden yksikön osalta toiminta käynnistyi suunnitellusti, joskin toimintakulut erityisesti suunterveyden palveluissa ylittivät arvioidun. YTHS:n vuotuisten kustannusten nousu, 2,4 prosenttia, oli yleistä kustannustason nousua hitaampi. Kulujen lisäys johtui lähes kokonaan ammattikorkeakoulukokeiluun liittyvästä toiminnan laajentumisesta, kun yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltotoiminnan kustannuslisäys oli vain puoli prosenttia. Säätiölle valmistui syksyllä 2011 uusi ympäristöstrategia. YTHS allekirjoitti Green Office (GO) -sopimuksen joulukuussa Kiitoksia henkilöstölle, päättäjille, erityisesti YTHS:n vuoden 2011 hallitukselle, toiminnan rahoittajille yhteistyökumppaneille ja johdolle toimintavuodesta Jukka Männistö Toimitusjohtaja 7

8 YTHS siirtyi jatkuvaan asiakaspalautejärjestelmään Y THS siirtyi keräämään toimintavuonna opiskelijoilta asiakaspalautetta verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Opiskelija täyttää YTHS:n kotisivuilla lomakkeen, jossa valitaan valikon mukainen aihealue, josta palautetta halutaan antaa. Palaute voi olla kriittistä, positiivista tai se voi olla kehitysehdotus. Palautetta voi antaa nimettömästi tai opiskelija voi halutessaan jättää sähköpostiosoitteen, jolloin hänelle vastataan. Myös työntekijän on mahdollista antaa opiskelijan puolesta verkkopalaute omalla nimellään esimerkiksi vastaanoton yhteydessä. Säätiön työntekijöitä on ohjeistettukin kysymään, haluaako asiakas työntekijän kirjaavan mahdollisen suullisesti saamansa palautteen opiskelijan puolesta verkkosivuille. Kaikki asiakaspalautteet käydään säännöllisesti läpi terveyspalveluyksiköiden johtoryhmissä, ja ne huomioidaan myös säätiön toimintaprosessien kehittämistyössä. Toimintavuonna verkkosivujen kautta tuli säätiötasolla yhteensä 567 palautetta, joista 57 % oli kriittisiä, 25 % positiivisia ja 18 % kehitysehdotuksia. Kaikista palautteista noin kolmasosa koski yleisterveyttä ja kolmasosa suunterveyttä, kun mielenterveyttä koskevia palautteita annettiin ainoastaan viisi prosenttia. Yleisen tason palautteita oli 27 %, joista vajaat puolet olivat kriittisiä ja toinen puoli vastaavasti positiivisia tai kehitysehdotuksia. Yleisistä palautteista noin puolet koski maksuasioita tai ajanvarausta / hoidontarpeen arviointia. Asiakastyytyväisyyttä kysytään myös palveluja käyttämättömiltä Myös asiakastyytyväisyyskysely koki uudistuksen. Asiakastyytyväisyyskysely täydentää verkossa opiskelijoiden antamaa jatkuvaa palautetta, jota seurataan ja tilastoidaan sekä terveyspalveluyksiköissä että säätiötasolla. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein, ja se lähetetään kaikille terveydenhoitomaksun maksaneille opiskelijoille riippumatta siitä ovatko he käyttäneet palveluita. YTHS:n palveluja käyttämättömiltä kysytään, käyttääkö hän muita terveydenhuoltopalveluita ja tuntuuko siltä, ettei YTHS:n palveluvalikoima vastaa hänen tarpeitaan. Kysely lähetetään opiskelijoille sähköpostitse lukukauden aikana, ja ensimmäiset tulokset kootaan syksyllä Kuva 1 Kuva 2 Asiakaspalauteraportti Kriittiset palautteet Asiakaspalauteraportti Positiiviset palautteet Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee 0 Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee Kuva 3 Asiakaspalauteraportti Kehitysehdotukset Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee 8

9 Muutoksia yhteydenottoprosessiin tavoitteena tyytyväinen asiakas Hoitotakuun tarkentuminen tehosti Yleisterveyden palveluprosesseja ja paransi merkittävästi yhteydensaantia. Hoitotakuun velvoitteen pohjalta Yleisterveydessä etsittiin uusia ratkaisuja asiakkaiden yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Hoitotakuu velvoittaa asiakkaan saamaan välittömästi yhteyttä terveydenhuollon palvelun tuottajaan, ja hoidontarpeen arviointi on tehtävä asiakkaalle viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Velvoitteista suoriutuminen edellytti, että eri yksiköiden ajanvarauksen aukioloaikaa yhtenäistettiin ja pidennettiin. Terveydenhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat terveydenhuollon tai nimikesuojattuina ammattihenkilöinä vastaavat ajanvarauspuhelimessa ilmoitettuina aukioloaikoina. He tekevät hoidontarpeen arviointia jo ensimmäisen yhteydenoton aikana. Työn luonteen muuttuminen onkin vaikuttanut siten, että entistä enemmän ja laaja-alaisemmin työaikaa käytetään puhelinpalveluun, koska hoito-ohjeita ja neuvontaa annetaan asiakkaalle puhelimessa. Puhelinpalvelun ruuhkaa helpotettiin alueellisella yhteistyöllä, jolloin iltapäivisin puheluihin voidaan ajoittain vastata myös toiselta paikkakunnalta. Yhteydensaannin parantamiseksi kokeiltiin myös niin kutsuttua takaisinsoittopalvelua hyvin tuloksin pääkaupunkiseudulla. Palvelu vakiinnutettiin koko säätiön toiminnaksi alkuvuodesta Asiakkaan yhteydensaannin osalta toimintakäytäntöä muutettiin myös siten, että Yleisterveyden ja Mielenterveyden asiakkaiden yhteydensaantia ja hoitoon pääsyä arvioitiin yhtenä kokonaisuutena. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusitut sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet kiireettömään hoitoon pääsystä, jossa hoito osittain porrastetaan myös ikäryhmittäin. Mielenterveysasioissa akuuttia, kiireellistä (1-7vrk) tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat sekä kiireetöntä hoitoa vaativat 23-vuotiaat ohjattiin ensikontaktiin Yleisterveyden ajanvarauksen hoidontarpeen arvioon. Kiireetöntä hoitoa vaativat alle 23-vuotiaat ohjattiin ensikontaktiin Mielenterveyden erityispalvelujen neuvontaan ja hoidontarpeen arvioon. Mielenterveyden yhteydensaantia turvattiin sektoriyhteistyöllä Valvontaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltiin Mielenterveyden sektorin palvelut opiskeluterveydenhuollon erityispalveluiksi. Tästä johtui, että määräaika hoidontarpeen arvioinnin toteuttamisen osalta nopeutui kolmeen vuorokauteen, ja hoitoon pääsy kolmeen kuukauteen. Nämä päätöslinjaukset aiheuttivat huomattavia toimintatapojen muutostarpeita mielenterveysongelmista kärsivien opiskelijoiden hoidontarpeen arviointi- ja hoitoprosesseihin. Tähän haasteeseen haettiin ratkaisuja Yleisterveyden ja Mielenterveyden sektoreiden työnjakoa ja yhteistyökäytäntöjä selkiyttämällä. Jotta kokonaisuus olisi toimiva, on ensivaiheen hoidontarpeen arvioinnin toteuduttava riittävän yhdenmukaisesti ja ammattitaitoisesti riippumatta siitä, mitä kautta opiskelija tulee palvelujen piiriin. Tämä vaatii erityisesti Yleisterveyden Lääkärit 1. Hengitystieoireet 2. Tuki- ja liikuntaelimistön oireet 3. Iho-oireet 4. Mielenterveyden ongelmat 5. Naisten sukupuolitaudit 6. Raskaus / perhesuunnittelu 7. Ruuansulatusoireet 8. Yleiset terveysongelmat 9. Silmäoireet 10. Hermoston oireet 9 Yleisterveyden sektorin kymmenen yleisintä käyntisyytä 2011 Terveyden- ja sairaanhoitajat 1. Yleiset terveysongelmat 2. Hengitystieoireet 3. Iho-oireet 4. Tuki- ja liikuntaelimistön oireet 5. Raskaus / perhesuunnittelu 6. Korvan oireet 7. Naisten sukupuolitaudit 8. Mielenterveyden ongelmat 9. Ruuansulatusoireet 10. Virtsaelinten oireet hoidontarpeen arviointiprosessista vastaavien terveydenhoitajien lisäkoulutusta, jota suunniteltiin toteutettavaksi osin vuonna Myös sektoreiden välisten konsultaatiokäytäntöjen ja potilasohjauksen kehittäminen on ollut keskeistä, koska osa hoitojaksoista on tarpeellista toteuttaa sektoreiden välisenä yhteistyönä. YTHS:n ammattitaitoisen henkilöstön kovalla työllä on mahdollistunut se, että hoitotakuun määräaikoja on kyetty noudattamaan kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Hoitoon pääsyn parantuminen näkyy myös mm. Mielenterveyden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksissa, ja asiakastyytyväisyys on edelleen pääosin erittäin hyvällä tasolla. Työnjakoon liittyvät muutokset eivät ole vähentäneet Ensi kertaa Mielenterveyssektorin palveluihin hakeutuvien opiskelijoiden määrä onkin kasvanut lähes kaikissa terveyspalveluyksiköissä (ka 6,9 %). Mielenterveyssektorin palveluihin hakeutuvien opiskelijoiden määrä onkin kasvanut lähes kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Tutkimusten mukaan mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista ja nuorista aikuisista vain noin joka kolmas (20 40 %) on hoidon piirissä. Heistä vain osa saa asianmukaista, ikäryhmän erityispiirteet huomioivaa psykoterapiaosaamista edellyttävää hoitoa ja kuntoutusta.

10 YTHS:ssä puututaan terveysongelmiin varhain Sosiaaliset tilanteet ja seksuaaliterveys mietityttivät opiskelijoita Tutkimus Jo vuodesta 2009 YTHS on kutsunut ensimmäisen lukuvuoden aikana kaikki uudet opiskelijat terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta (lyhennettynä Sätky). Terveyskyselyssä kartoitetaan terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Suun perustutkimus (hammaslääkäri) vuoden tutkimus (hammaslääkäri) Suuhygienistin terveystarkastus (seulontatutkimus) Yhteensä Taulukko 1. Suun perustutkimukset ja 1. vuoden tutkimukset suorittajittain. Lukuvuonna lähetettiin kyselyä opiskelijoille, joista runsaat puolet vastasi. Heistä Kaikki kunnossa -vastauksen sai opiskelijaa, ja terveystapaamiseen kutsuttiin melkein täsmälleen sama määrä eli opiskelijaa. Heistä vajaa puolet oli käynyt terveystapaamisessa lukuvuoden loppuun mennessä. Terveystapaamiseen kutsutuilla oli eniten hälytysmerkintöjä oireissa, sosiaalisissa tilanteissa, pitkäaikaissairauksissa, yksinäisyydessä sekä alkoholinkäytössä. Vastaajista kahdeksan kymmenestä kertoi käyttävänsä alkoholia, ja joka kymmenes halusi keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Hammashoitopelkoisetkin kutsuttiin tarkastukseen YTHS kutsui joka kolmannen Sätkyyn vastanneen opiskelijan myös suunterveyden tutkimukseen. Heistä kaksi prosenttia kutsuttiin tutkimukseen tai hoitoon välittömästi, ja noin kolmannes kutsutuista hakeutui tutkimukseen lukuvuoden aikana. Tärkeimmät syyt suunterveyden henkilökohtaiseen kutsuun olivat 1) aikaisemmat kokemukset hammastarkastuksessa usein löytyvästä paikkaustarpeesta (naisilla ja miehillä), 2) hammashoitopelko (naisilla) sekä 3) edellisestä hammastarkastuksesta kulunut aika (miehillä). Hammaslääkärit tekivät noin määräaikaistutkimusta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden maksuttomia tutkimuksia niistä oli lähes 8 300, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Muiden hammaslääkä- rin tekemien määräaikaistutkimusten määrä väheni lähes 3 000:lla, mutta suuhygienistien tekemiä seulontatutkimuksia tehtiin puolestaan edellisvuotta enemmän. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta normittaa tekemään vähintään yhden laajemman suun terveystarkastuksen opiskeluaikana. YTHS:n Suunterveyden käytäntöjä onkin muutettu siten, että ensimmäinen hammaslääkärin tutkimus vastaa tätä normia. Myöhemmät suun tutkimukset tekee mahdollisuuksien mukaan suuhygienisti. Verkkoterapiasta apua ahdistuneisuushäiriöihin Säätiötasoisesti merkittävin varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyvä kehittämishanke on ollut Tampereella toteutettu Päihde ja mieli -hanke, jonka tavoitteena oli löytää nykyistä toimivampia malleja sekä päihdeongelmien toteamiseen että hoitoon yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. YTHS:n terveyspalveluyksiköissä on vireillä myös useita muita pienimuotoisempia yhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena on opiskelijan mielenterveyden ja opiskelukyvyn tukeminen yhteisöterveyden keinoin. Ongelmien vaikeutumisen ennaltaehkäisyyn liittyy olennaisesti myös kriisityö, johon erityisesti panostettiin toimintavuonna mm. koulutuksen avulla. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti ryhmätoimintaan ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. YTHS osallistui HUS psykiatrian toteuttamaan sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän ahdistuneisuushäiriön verkkoterapiapilottiin, jonka tulokset julkaistaan kesällä 2012.YTHS on myös mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa CENT-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää keskushermoston uusiutumiskykyä hyödyntävää tietokoneavusteista hoito-ohjelmaa ADHD:stä kärsiville henkilöille. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen nuorten aikuisten toimintakyvyn suurin uhka, ja asianmukaista hoitoa saa yhä edelleen vain pieni osa heistä. Hoitotakuun tultua voimaan on yhä useampi mielenterveysongelmista kärsivä opiskelija hakeutunut hoidon piiriin. Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä olivat edelleen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. 10

11 Sähköinen hoidontarpeen arviointi madalsi asiakkaiden yhteydenottokynnystä Sähköisen asioinnin kehitystyötä ohjasi vahvasti säätiön strateginen painopiste. Sen osina olivat varhainen puuttuminen, hoitotakuulainsäädäntö, opiskelijoiden omaehtoisen terveydenedistämisen lisääminen sekä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen. T oimintavuonna toteutettiin sähköisen hoidontarpeen arviointiin tarkoitettu palvelu (ehta). Sen avulla opiskelijaa autetaan hahmottamaan oireensa ja tilanteensa vuorovaikutteisella kyselyllä, jonka jälkeen opiskelija voi vastauksista riippuen varata hoitoajan verkossa. Palvelu lanseerattiin syyskuun alussa Töölön toimipisteessä ja hoitopolkuja oli kolme: 1) ehkäisypotilas, 2) syömishäiriöpotilas ja 3) potilas, jolla on lohjennut hammas. Palvelu otettiin hyvin vastaan. Sitä käytettiin erittäin aktiivisesti ja opiskelijat olivat siihen tyytyväisiä. ehta-palvelu on myös osoittautunut hyväksi välineeksi varhaiseen puuttumiseen; etenkin moni syömishäiriöpotilaista on todennut, ettei olisi hakeutunut hoitoon perinteisten kanavien kautta. Tämä Sitran rahoittama kokeilu jatkuu kesään 2012, jolloin se arvioidaan. Samalla päätetään palvelun mahdollisesta jatkamisesta ja kehittämisestä. Tammikuussa 2010 aloitettiin projekti myös ensimmäisen ajanvarauksen hallintapalvelun toteuttamiseksi. Siinä opiskelijalla on mahdollisuus tarkistaa, siirtää tai perua suunterveyden aikoja puhelimitse puheentunnistusjärjestelmän kautta. Palvelun suunnittelua jatkettiin edelleen vuonna 2011, mutta se jäi lopulta teknisistä syistä toteuttamatta. Vuonna 2012 yritetään löytää uusia tapoja ratkaista asia esimerkiksi siten, että palvelu voitaisiin toteuttaa opiskelijalle sopivalla verkkopohjaisella järjestelmällä. Terveyden edistämistä mobiililla Vuoden 2010 lopun keskustelujen pohjalta alettiin toimintavuonna valmistella ns. Mobiiliterveysvalmennus-hanketta. Tämän yhteistyössä Sitran kanssa toteutettavan palvelun avulla opiskelijaa ohjataan parempiin terveystottumuksiin mobiilisovelluksen ja puhelinvalmennuksen avulla. Kokeilun tavoitteena on arvioida opiskelijoiden kiinnostusta etävalmennuspalveluihin. Kokeilu alkaa keväällä Vuoden 2011 lopulla käynnistettiin myös toinen etäohjauskokeilu mobiilisovelluksen avulla, jossa opiskelijat käyttävät kännykkäkameran kuviin perustuvaa ruokapäiväkirjaa. Projektissa mukana olevat YTHS:n terveydenhoitajat voivat ohjata opiskelijaa joko etäyhteydessä tai vastaanotoilla. Tämä kokeilu jatkuu keväälle 2012, ja sen tavoitteena on arvioida terveydenhoitajien suhtautumista uudenlaisiin sähköisen asioinnin ja etäohjauksen palveluihin. Terveystaltion uudet mahdollisuudet Vuonna 2010 Sitra käynnisti hankkeen kansallisen terveystaltioalustan luomiseksi. Ajatuksena on, että terveystaltion avulla kansalaiset voivat itse hallita, hyödyntää sekä tuottaa omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevaa tietoa verkon ja mobiilitekniikan avulla. YTHS on seurannut hankkeen edistymistä aktiivisesti. Terveystaltiolla voidaan varsin laajalti tukea opiskelijoiden edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta ja edistää itse omaa terveyttään. Lisäksi terveystaltio luo uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön sekä terveyden edistämisessä että sairauden hoidossa. On arvioitu, että terveystaltion alustaa ja siihen liittyviä palveluita ryhdyttäisiin luomaan vuoden 2012 aikana. 11

12 YTHS:n terveyden edistämisen kivijalka on monipuolinen yhteistyö Yhteisöllinen terveyden edistämistyö hyödyttää kaikkia opiskelijoita - niitäkin, jotka eivät vastaanottopalvelujamme tarvitse. YTHS osallistuu opiskeluterveyden asiantuntijana moniin valtakunnallisiin ja paikallisiin verkostoihin, jotka voivat vaikuttaa opiskelijan terveyteen ja opiskelukykyyn. Kun keskustellaan opetuksesta, opiskelun tukemisesta, yhteisöllisyydestä tai opiskelijoiden omien yhteisöjen toiminnasta, voimme nostaa esiin terveys- ja hyvinvointinäkökulmia ja siten vaikuttaa opiskelun laatutekijöihin. Asiantuntijuus välittyy myös aktiivisen terveystiedon tuottamisen ja viestinnän kautta sekä opiskelijoille että päättäjille. Terveysviestintä ja sidosryhmätoiminta tavoittavat paljon opiskelijoita Esittelytilaisuuksia uusille opiskelijoille tai ryhmien tutustumiskäyntejä terveydenhoitoasemille järjestettiin kaikissa toimipisteissä, ja niihin osallistui yhteensä opiskelijaa. Säätiöläiset osallistuivat asiantuntijoina 121 opiskelijatapahtumaan tai sidosryhmäkoulutukseen, ja osallistujia tapahtumissa oli yhteensä noin YTHS:n Facebook-sivujen rooli nopeana tiedonvälityskanavana ja vuorovaikutteisena terveyden edistäjänä vahvistui. Vuoden aikana aktiivista yhteistyötä terveyden edistämiseksi on tehty liikuntateemaamme liittyen erityisesti OKM:n ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa. Toiminnan tuloksena julkistettiin Kaikkiaan YTHS:n työntekijät ovat mukana noin sadassa valtakunnallisessa tai paikallisessa yhteistyöverkostossa ja yhteistyökumppaneita on noin 240. Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset. Myös Kelan Korkeakouluruokailun suositusten päivityksessä hyödynnettiin YTHS:n asiantuntemusta. Opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä on jatkettu yhteistyötä valtakunnallisesti Campus Conexus -hankkeen ja sen yhteydessä jatkavan SYL:n Kykyprojektin sekä ammattikorkeakoulujen CDS-hankkeen kanssa. Näissä tuetaan laaja-alaisesti opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä. A-klinikan ja Nyyti ry:n kanssa on toimittu Päihde ja mieli -teeman eteenpäin viemiseksi. Paikallisesti yhteistyö yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa on avainasemassa. Yhteydet esimerkiksi yliopistojen hyvinvointiryhmiin, opiskelupalveluihin, opintopsykologeihin, yliopistoliikuntaan, kansainvälisiin yksiköihin sekä ylioppilaskuntien korkeakoulu- ja sosiaalipoliittisiin toimijoihin ovat vaikuttamisen väyliä. Terveystietoa kaikille opiskelijoille Terveysviestinnässä on äärimmäisen tärkeää, että viestin sisältö ja esitystapa on kohderyhmälle juuri sopiva. Tämä ei ole aina helppoa. YTHS on jo vuosia panostanut opiskelijaikäiselle nuorelle aikuiselle suunnatun sähköisen ja painetun aineiston tuottamiseen. Nämä hyödyttävät laajasti muitakin kuin säätiön piirissä olevia opiskelijoita. Säätiön opassarjaan valmistui suunterveyden, fysioterapian ja mielenterveyden yhteistyönä Nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi. Aiemmin tuotettuja oppaita käännettiin ruotsiksi, joten saatavilla on nyt myös Att spänna sig är en del av livet ja Snusets hälsorisker. Opiskeluterveyttä liikunnalla Liikuntateemassa tärkeänä tavoitteena oli kehittää yhteistyötä YTHS:n ja yliopistojen liikuntapalvelujen kesken jäsentämällä eri toimijoiden rooleja ja pohtimalla ohjauskäytäntöjä. Erityisesti huomioitiin vähän liikkuvien tarpeita. Fysioterapian ryhmätoiminta kohdentui selkeästi tuki- ja liikuntaongelmista kärsiviin, ja siihen osallistui opiskelijaa. Liikuntaan liittyviä paikallishankkeita toteutettiin kuudella paikkakunnalla. Liikuntatuutoroinnin ideaa vietiin eteenpäin. Liikunnan voi myös yhdistää kulttuuriin tai yksinäisyyden ehkäisemiseen. Suunterveydessä putsattiin pusuja Uusimpien tutkimusten mukaan jo nuorilla aikuisilla esiintyy vakavaa kiinnityskudossairautta, parodontiittia, joka tuhoaa hampaiden kiinnitystä. Tärkeä yksittäinen riskitekijä parodontiitin synnylle on riittämätön puhdistus. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 ja Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) mukaan hampaiden harjaussuositukset eivät toteudu opiskelijaväestössä. Suun terveydenedistämisen Putsaa pususi -hanke käynnistettiin syyslukukauden 2011 alussa, koska sillä haluttiin kiinnittää huomiota opiskelijoiden 12

13 suunterveyden suureen epäkohtaan hampaiden liian vähäiseen ja laadultaan riittämättömään puhdistukseen sekä muistuttaa puhtaan suun merkityksestä miellyttävälle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Putsaa pususi -teema otettiin esille eri yliopistojen hyvinvointitapahtumissa ja YTHS:n vastaanotoilla. Niiden lisäksi säätiön verkkosivuille tehtiin oma Pesu-sivusto, jonne koottiin suun ja hampaiden puhdistusvideot sekä muuta aiheeseen liittyvää itsehoitoa tukevaa materiaalia. Syyslukukauden aikana Pesu-sivustolla vieraili noin opiskelijaa. Marraskuussa kaikille suunterveyden palveluja käyttäneille lähetettiin Webropol -kysely Putsaa pususi hankkeesta ja Pesu-sivustosta. Vastauksia saatiin kaikista yksiköistä ja niitä oli yhteensä 792 (29,7 %). Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia, lähes puolet vuotiaita, ja lähes kaikki olivat yliopisto-opiskelijoita. Teema oli tuttu viidennekselle vastaajista. Suurin osa (87,3 %) heistä oli tutustunut siihen vastaanottojen yhteydessä säätiön toimipisteissä, YTHS:n nettisivuilla (17 %), tapahtumissa (4,1 %) ja muualla (1,4 %). Vastaajat toivoivat, että jatkossa hampaiden puhdistusasiat otettaisiin esille henkilökohtaisesti vastaanotoilla (87,1 %), YTHS:n nettisivuilla (69,4 %) sekä tapahtumissa (19,4 %). Hankkeen jälkeen hyödynnämme edelleen olemassa olevaa materiaalia. Otamme suun puhdistuksen esille opiskelijoiden hoitokäynneillä, sekä ohjaamme heitä tutustumaan Pesusivustoomme ja muuhun nettisivujemme itsehoitomateriaaliin kyselyn mukaan opiskelijamme jopa toivovat sitä! Kulttuuriappro Tampereella Kulttuuriappro on YTHS:n, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan sekä kaupungissa toimivien kulttuurituottajien yhteistyöhanke. Tavoitteena on tarjota päihteetön ja yhteisöllisyyttä edistävä vaihtoehto opiskelijoiden vapaa-ajan vietolle sekä paikallisten kulttuuripalvelujen käytön edistäminen ja palveluihin tutustuttaminen. Kulttuuriapprossa on kuukausittain tapahtuma, johon mennään yhdessä. Tapahtumien jälkeen pyritään vaihtamaan kokemuksia juuri koetusta ja samalla tutustumaan muihin osallistujiin. Ohjelmassa oli esim. teatteri-ilta, teatteri- ja tanssityöpaja, käsityöilta, klassisen musiikin joulukonsertti, tähtitorniretki, elokuvailta ja museokäynti. Tapahtumista voi kerätä leimoja Kulttuuriappro-passiin, jolla voi osallistua keväällä 2012 elokuvalippujen arvontaan. Palautteessa opiskelijat ovat kertoneet tutustuneensa hankkeessa kulttuurimahdollisuuksiin, joihin he eivät olisi omatoimisesti hakeutuneet. Kansainväliset opiskelijat ovat kiittäneet mahdollisuutta osallistua. (Lyhennetty hankeraportista, jonka on kirjoittanut Marjo Kokko, psykologi, Tampereen Kalevantien terveystyöryhmän puheenjohtaja) Yhdessä liikkeelle Turussa Ideana oli tarjota yksinäisille opiskelijoille mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan siten, että samalla syntyy kontakteja toisiin opiskelijoihin. Päätavoitteena oli mukava yhdessäolo ja yhteisöllisyyden tunteen luominen. Liikunnan lisäksi ryhmässä painotettiin ryhmäytymistä, toisiin opiskelijoihin tutustumista sekä eri lajeihin ja kaupunkiin tutustumista. Hankkeessa olivat mukana YTHS:n psykologi, Turun yliopiston opintopsykologi ja yliopistoliikunnan suunnittelija. Hankkeessa valittiin hakumenettelyllä liikuntatuutoreita, joille tarjottiin koulutusta ja tukea ryhmän ohjaamisessa. Liikuntatuutorit olivat innostuneita ja sitoutuneita tehtäväänsä. He näkivät paljon vaivaa järjestääkseen monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa opiskelijoille. Ryhmien toiminta kesti 10 viikkoa ja tapaamisia oli yleensä kerran viikossa. Ajatus siitä, että opiskelijat itse aktivoidaan tukemaan toisten opiskelijoiden yhdessä liikkumista, osoittautui toimivaksi ja edelleen kehittämisen arvoiseksi. Tavoitteena on, että toiminta vakiinnutetaan osaksi normaalia korkeakoulujen liikuntatoimintaa. (Lyhennetty hankeraportista, jonka on kirjoittanut Minna Martin, psykologi, Turun terveystyöryhmän puheenjohtaja) 13

14 LAATUTYÖ NÄKYY PALVELUISSA Kun opiskelija käyttää YTHS:n palveluja, hän odottaa saavansa asiantuntijan neuvoja ja terveysongelmansa ratkaistua. Yhä useammin hän odottaa myös palvelun olevan aina tasalaatuista paikkakunnasta ja sitä tarjoavasta henkilöstä riippumatta. Keskustelu Palveluvalikon yhtenäistäminen ja tasalaatuisten palveluiden aikaansaaminen vaatii monimuotoista yhteistyötä, lukuisia keskusteluja ja henkilöstön sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. YTHS:n laatutyön kivijalka laatuverkosto koostuu kaikkien yksiköiden edustajista, esimiehistä ja muusta johdosta. Se kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan YTHS:n toimintatavoista ja -kulttuurista sekä arvioimaan keskeisiä prosesseja. Toimintavuonna käsittelyssä olivat YTHS:n arvot ja kriittiset menestystekijät. Arvioinnin kohteena olivat välittömän yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn prosessit. Laatuverkosto on tärkeä myös siksi, että sitä kautta tieto kulkee kaksisuuntaisesti omasta yksiköstä sekä muihin yksiköihin että hallintoon. Tasalaatuisuus LAATUVERKOSTO Yhtenäistäminen Sitoutuminen Itsearviointi on laadukkaan toiminnan perusta Yhtenäisistä käytännöistä sopiminen ei välttämättä riitä takaamaan toiminnan yhtenäisyyttä ja palveluiden tasaista laatua, vaan käytäntöjä on jatkuvasti myös arvioitava. YTHS:ssä tärkeäksi laatutyön toimintatavaksi on muodostunut itsearviointien tekeminen eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön (EFQM) pohjalta. Jokainen työntekijä voi osallistua itsearviointeihin työpaikkakokouksissa. Yksiköiden itsearviointien tuloksia käsitellään säätiön laajassa johtoryhmässä, ja ne ovat osa yksiköiden tulos- ja tavoitesopimusprosessia. Säätiötasoiset kehittämiskohteet saadaan tätä kautta ratkaistavaksi ja eteenpäin vietäväksi. Toimintavuonna itsearviointikohteita olivat muutostarpeiden tunnistaminen ja muutosten aikaansaaminen johtamisessa sekä YTHS:n sisäisen suorituskyvyn (henkilöstön osaamisen, työssä jaksamisen, motivaation ja osallistumisen) arvioiminen. Näkymättömänkin pitää olla laadukasta Toiminnan arvioinnin kohteeksi voidaan joskus valita myös yksittäinen palvelujen kannalta tärkeä ja keskeinen toiminto. Suunterveydessä arvioitavaksi valittiin välinehuolto. Se on palveluja käyttäville lähes näkymätön, mutta palvelujen kokonaislaadun kannalta merkittävä tukitoiminto. Arviointi käynnistettiin vuoden 2010 puolella hoitohenkilöstön välinehuoltokoulutuksella ja yksiköiden hygieniasuunnitelmien päivittämisellä. Välinehuoltoa arvioitiin siten, että siitä tehtiin tarkka prosessikuvaus tavoitteineen ja laatuindikaattoreineen. Sen jälkeen jokainen välinehuoltotoimintaan osallistunut suunterveyden ammattilainen osallistui itsearviointiin, jossa hän arvioi omaa toimintaansa suhteessa yhteisesti sovittuihin käytäntöihin ja hygieniasuunnitelman noudattamiseen. Anonyymisti toteutettujen itsearviointien pohjalta koottiin oman yksikön vahvuudet ja kehittämiskohteet yhteen, minkä jälkeen niitä käsiteltiin työpaikkakokouksissa. Kaikkien yksiköiden välinehuolloissa tehtiin sisäinen auditointi, jossa käytiin läpi koneet ja laitteet sekä henkilöstön mitoitus ja työskentely. Lisäksi laadittiin yksikkökohtainen toiminnan parantamissuunnitelma. Järjestelmällisen arvioinnin seurauksena suunterveyden välinehuoltotoiminnan käytännöt yhtenäistyivät, ja välinehuollolle saatiin yhtenäiset prosessin onnistumista kuvaavat mittarit. Henkilöstö koki arvioinnin tärkeäksi ja osallistui siihen kiitettävästi. Opiskelijan kannalta välinehuoltotoiminnan järjestelmällinen arviointi tarkoittaa sitä, että suunterveyden välinehuolto on laadukasta kaikissa YTHS:n toimipisteissä ympäri Suomea. 14

15 Palkkausjärjestelmä ja työajanhallintajärjestelmä uudistuivat H oito- ja toimistohenkilöstön uuden palkkausjärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuoden alussa. Sen kehittämistä tehdään vaiheittain kolmen vuoden aikana. Palkkausjärjestelmän perustana on arviointi, jossa arvioidaan työntekijän ammattitaitoa, työsuoritusta ja työtehtävän vaativuutta. Alkuvuodesta näille henkilöstöryhmille laadittiin omat arviointilomakkeet yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, ja ensimmäiset arvioinnit tehtiin heti kevättalvella. Uuden palkkausjärjestelmän avulla palkkoihin saadaan rakenne, joka mahdollistaa henkilökohtaisen peruspalkan maksamisen työntekijän Keskimäärin yhtä avointa tehtävää kohden oli seitsemän työnhakijaa. osaamisen ja työtehtävien vaativuuden mukaisesti. Hoitohenkilöstölle otettiin käyttöön uusi työajanhallintajärjestelmä, joka vastaa niihin tarpeisiin, joita syntyi vuosityöajan käyttöönoton myötä. Vuodenvaihteessa henkilöstön kanssa käytiin yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2012 talousarvion tasapainottamiseksi. Kansaneläkelaitoksen uuden päätöksen myötä rahoitusvaje ja tarve lomautuksiin tai muihin taloutta tasapainottaviin ratkaisuihin kuitenkin poistui. Henkilöstömäärä laski edelleen hieman. Eläköityminen jatkui eikä kaikkien eläköityneiden tilalle palkattu uutta työntekijää. Säätiön palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 640 (647) henkilöä. Heistä noin 90 % oli vakituisessa työsuhteessa, mistä määrästä noin 45 % työskenteli osa-aikaisena. Henkilöstön saatavuus vaihtelee Nähtävissä oli hienoinen rekrytoinnin vaikeutuminen, vaikka pääsääntöisesti rekrytoinnit sujuivat hyvin. Henkilöstön saatavuus vaihteli eri henkilöstöryhmien ja paikkakuntien välillä. Viiteen tehtävään ei ollut yhtään työnhakijaa. Ammattikorkeakoulukokeilua varten saatiin henkilöstö rekrytoitua hyvin sekä Lappeenrannassa että Seinäjoella. Työkyvyn hallinnan toimintamalli otettiin käyttöön Keväällä suoritetusta työhyvinvointikyselystä ilmeni, että työhyvinvoinnin tila oli melko hyvä, vaikkakin sopeuttamisvuosiin kuuluvien kahden vuoden aikana tapahtunut kehitys oli suunnaltaan lievästi laskeva. Työ säätiössä koettiin mielekkäänä, työympäristö toimivana ja työn sekä vapaa-ajan tasapainoa pidettiin hyvänä. Kehittämiskohteiksi nähtiin erityisesti muutoksen hallinta, kommunikaatio ja viestintä ja johtaminen ja esimiestyö. Näihin kehittämiskohteisiin on yksiköissä reagoitu mm. lisäämällä henkilöstökokouksia ja miettimällä niiden sisältöä entistä tarkemmin. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Erityisesti pyritään puuttumaan toistuviin lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin ja selvittämään niiden syyt. Pitkältä sairaslomalta palaavien työhönpaluuta pyritään helpottamaan. Näitä tilanteita varten uusittiin loppuvuodesta työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on opastaa esimiehiä näissä tilanteissa, ja toisaalta kertoa koko henkilöstölle poissaoloihin liittyvistä toimintatavoista. Uusi säätiötason työterveyshuollon sopimus ja valtakunnallisesti koordinoitu työterveyshuollon toiminta on vuoden aikana osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sopimus on mahdollistanut yhdenmukaisen työterveyshuollon tarjonnan koko henkilöstölle. Lisäksi kustannusseuranta on ollut entistä tarkempaa. Uuden sopimuskumppanin kanssa suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisia työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyviä toimenpiteitä. Säätiö on ollut savuton työyhteisö vuoden alusta lukien, ja työnantaja on tarjonnut tukea henkilöstön tupakoinnin lopettamiseen. Ammattiryhmä Henkilöstö ammattiryhmittäin Vakituinen Määräaikaiset ja palkkiotoimiset Yhteensä Lääkärit Terveyden- ja sairaanhoitajat Psykologit Hammaslääkärit Hammashoitajat ja suuhygienistit Muu hoito- ja avustava henkilöstö Hallinto Yhteensä Turun toimipisteen henkilöstö viettämässä työhyvinvointipäivää. 15

16 Opiskeluterveys - tutkimusta ja tiedonvälitystä Y THS:n kehittämistoiminnan taustalla on paljon monipuolista tutkimusta. Säätiön oma tutkimustoiminta hyödyttää perustehtäväämme kohdistuessaan suoraan opiskelijoihin tai toimintaamme. Tällaisia ovat esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten tai Sähköisen terveyskyselyn aineistoa hyödyntävät tutkimushankkeet, joita tekevät sekä säätiön oma henkilökunta että ulkopuoliset tutkijat. Lisäksi YTHS:n henkilökunta tekee aktiivisesti omaehtoista tutkimusta, jonka tuottamaa tietoa voidaan usein hyödyntää myös opiskelijoiden parissa. Kuluneena vuonna julkaistiin ensimmäinen suomalainen opiskeluterveyden oppi- ja käsikirja, Opiskeluterveys (Duodecim, 2011). YTHS:n työntekijät osallistuivat aktiivisesti kirjan tekemiseen toimittajina ja kirjoittajina. Näin opiskeluterveyden asiantuntemustamme voitiin jakaa tehokkaasti muidenkin käyttöön. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla joukolla EUSUHMkongressiin Moskovassa Säätiöläiset pitivät siellä useita esityksiä. YTHS on European Union of School and University Health and Medicine -järjestön jäsen ja edustettuna sen hallinnossa. Tämänkin jälkeen kongressitoiminta jatkui aktiivisena, sillä toimintavuoden aikana käynnistettiin vuonna 2012 Helsingissä pidettävän Pohjoismaisen opiskeluterveyden kongressin valmistelut. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen lähtölaukaus Toimintavuoden aikana valmisteltiin valtakunnallista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2012, johon saatiin rahoitusta sekä STM:ltä että OKM:ltä. Tutkimuksen aineistoa hyödyntää säätiön piirissä toimiva Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus-tutkijaryhmä, johon kuuluu kolmisenkymmentä tutkijaa eri organisaatioista. YTHS:n oman henkilökunnan lisäksi tutkijoita on Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, THL:lta, A-klinikkasäätiöstä, HYKSistä ja Otus rs:stä. Lisätietoa YTHS:n tutkimuksista ja julkaisuista löytyy kovisivuiltamme Opiskeluterveys Toim. Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Katri Makkonen, Päivi Pynnönen (Duodecim 2011). Opiskeluterveys on ensimmäinen kattava opiskeluterveyden oppi- ja käsikirja Suomessa. Siinä kuvataan opiskeluterveyden edistämiseksi tarvittavaa työtä maamme opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä, ohjeistuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Opiskeluterveyttä ei tuoteta ainoastaan terveysasemien hoitohuoneissa, vaan monipuolisessa yhteistyössä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Kirjassa painotetaan terveyden edistämisen, varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen näkökulmaa. Kirjoittajakunta koostuu laajasta asiantuntijajoukosta, joka edustaa paitsi terveydenhuoltoa myös oppilaitoksia, opiskelijajärjestöjä ja muita opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä organisaatioita. Kirja on myös tarkoitettu näiden toimijoiden käyttöön sekä tietysti myös päättäjille. Opiskelija internetissä kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. Katja Björklund, Maria Heiskanen, Marjo Kokko (THL:n raportti 16/2011). Opiskelijat käyttävät internettiä päivittäin opinnoissaan, asioiden hoidossa, sosiaalisena mediana tai muuhun, kuten pelaamiseen. Osa opiskelijoista voi uppoutua internetiin muuta elämää haittaavasti. Raportissa tarkastellaan opiskelijoiden rahapelaamista sekä netin käyttöä laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Siinä analysoidaan korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tuloksia, ja jäsennetään laadullisin tutkimusmenetelmin opiskelijoiden pelaamista ja netin käyttöä. Katsaus antaa myös yleiskuvan haitallisen rahapelaamisen ja internetin liikakäytön arviointi- ja hoitomuodoista sosiaali- ja terveydenhuollossa. 16

17 Ammattikorkeakoulupilotti YTHS:n mahdollisuus ja haaste Sosiaali- ja terveysministeriö päätti syksyllä 2010 käynnistää kolmevuotisen kokeilun ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi YTHS:n toteuttamana. K okeilu päätettiin toteuttaa kahdella paikkakunnalla. Toisella paikkakunnalla tuli YTHS:llä jo valmiiksi olla hyvin toimiva terveyspalveluyksikkö, ja toisella YTHS:llä ei tullut olla kokeilupaikkakuntaa valittaessa vielä mitään toimintaa. Kokeiluammattikorkeakouluiksi valittiin Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viimeiset kokeilun mahdollistavat lainsäädännön muutokset eduskunta käsitteli vasta kesäkuun 2011 kolmannella viikolla, joten aloitusaikataulu oli haasteellinen. Kokeilu käynnistyi Lappeenrannassa syyslukukauden alusta 2011, ja sen mahdollista laajentamista Imatralla olevien oppilaitosten opiskelijoihin pohditaan parhaillaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta tehtiin sopimukset, joiden mukaan Ilmajoella, Kauhajoella, Ähtärissä ja Kurikassa olevien oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää 2012 alusta halutessaan YTHS:n palveluja. Osa näiden oppilaitosten opiskelijoista asuu Seinäjoella. Kokeilussa opiskelijoiden maksaman terveydenhoitomaksun vapaaehtoisuus oli toimintavuonna erityisen pohdinnan alla, koska kaikki perustutkintoa opiskelevat yliopisto-opiskelijat maksavat sen osana ylioppilaskuntien jäsenmaksua. Tämä järjestelmä ei ollut mahdollinen ammattikorkeakouluopiskelijoille, joten kokeilupaikkakunnilla terveydenhoitomaksun maksaminen on heille vapaaehtoista. Pilotin valmistelu ja käynnistyminen tapahtui hienossa yhteistyön hengessä. Kaupunkien, ammattikorkeakou- lujen ja niiden johdon, kuten myös sosiaali- ja terveysministeriön, sekä erityisesti opiskelijoiden panos oli toimintavuonna ilahduttavaa. Ilman tätä yhdessä tekemisen asennetta kokeilu ei olisi ollut mahdollista aloittaa suunnitelulla aikataululla. Pilotin valmistelu ja käynnistyminen tapahtui hienossa yhteistyön hengessä. Kokeilun mahdollinen laajentuminen valtakunnalliseksi on YTHS:lle suuri mahdollisuus, mutta samalla myös haaste. Jo sen käynnistyminen YTHS-mallin pohjalta oli säätiölle merkittävä luottamuksen osoitus. Se tarkoittaa luottamusta sille työlle, jota YTHS ja sen asiantuntijat ovat tehneet korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen liittyvässä työssä ja tutkimuksessa. Lappeenranta Lappeenrannassa oli ennestään toimiva YTHS:n toimipiste, jonka piirissä on n yliopisto-opiskelijaa. Heille tarjotaan kattavat yleisterveyden, suunterveyden sekä mielenterveyden palvelut omana toimintana. Ostopalveluna toteutuu fysioterapian, ihotautilääkärin ja gynekologin palvelut. Palvelut toimivat sujuvasti ja asiakastyytyväisyys on korkea. Lappeenrannassa Saimaan AMK- opiskelijoiden terveyspalvelut tuotti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. AMK- opiskelijoita on n Lähikuntien ammattikorkeakouluja on Imatralla, n. 500 opiskelijaa. Vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksoi toimintavuoden loppuun mennessä opiskelijaa. Toiminta käynnistyi Rekrytoinnit onnistuivat hyvin. Seinäjoki Seinäjoella ei ennestään YTHS-toimipistettä. AMK-opiskelijoita n (SeAMK). Lähikuntien ammattikorkeakouluja on Ähtärissä, Kurikassa, Kauhajoella ja Ilmajoella, n opiskelijaa. Seinäjoella oli ammattikorkeakouluopiskelijoille kehitetty kuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä jonkin verran opiskeluterveydenhuollon lisäpalveluja. Opiskelijoille oli nimetty terveydenhoitaja ja psykologi, ja opiskeluterveydenhuollosta vastaavan lääkärin vastaanotto Kampusalueella alkoi vuonna Opiskelijapastori on toiminut vuodesta 2006 alkaen. SeAMK:ssa toimii moniammatillinen hyvinvointityöryhmä, käytössä on kriisitoimintamalli sekä toimintaohje päihdetapauksissa. Rekrytoinnit onnistuivat hyvin. Toiminta käynnistyi Opiskelijoille järjestetään kattavat yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palvelut. Vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksoi toimintavuoden loppuun mennessä opiskelijaa. 17

18 YTHS TEKEE AINUTLAATUISTA YHTEISÖTERVEYSTYÖTÄ Y hteisöterveystyötä ohjaavan Terveyden edistämisen periaatteet ja toimintatavat -ohjeen päivitys valmistui ja se hyväksyttiin osana säätiön laatukäsikirjaa. Sidosryhmäyhteistyötä tekeville, erityisesti uusille terveystyöryhmän jäsenille ja tiedekuntayhdyshenkilöille, laadittiin perehdytyspaketti. Yhteisöterveystyöhön käytettiin 1,4 % (1,9 %) kliinistä työtä tekevien kokonaistyöajasta. Ryhmätoiminnan Ryhmiin vahvistamista jatkettiin ryhmänoh- osallistui jaajien koulutuksella, johon osallistui myös opiskelijaa. opintopsykologeja. Samalla selvitettiin henkilökunnan kiinnostusta ryhmien ohjaamiseen. Käsikirjoitus moniammatillisen ryhmätoiminnan ohjaajan oppaaseen valmistui. Kaikkiaan erilaisia ryhmiä toteutettiin 185 (168) kpl ja niihin osallistui (4 017) opiskelijaa. Yhteisöterveyden hankerahaa myönnettiin 16 hankkeelle, joiden aiheina olivat liikunta, yhteisöllisyys, jännittäminen, arjen hallinta ja suun terveys. Vuoden 2011 erityisteemana oli liikunta. Asiantuntijamme ovat kysyttyjä Opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä jatkettiin yhteistyötä valtakunnallisesti Campus Conexus -hankkeen ja sen yhteydessä jatkavan SYL:n Kyky-projektin sekä ammattikorkeakoulujen CDS-hankkeen kanssa. Näissä tuetaan laaja-alaisesti opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä. YTHS osallistui valmistuneen Hyvä korkeakoululiikunta -suositusten laatimiseen, jota toteutettiin Opiskelijoiden Liikuntaliiton johdolla ja OKM:n tuella. Uudistettavasta Kelan korkeakouluruokailun periaatteita koskevasta suosituksesta annettiin lausunto. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seurannan suunnittelu käynnistettiin yhteydenotoilla Suomen yliopistokiinteistöjen tilapalveluihin ja Unifiin. Säätiöläiset osallistuivat asiantuntijoina aktiivisesti 121 opiskelijatapahtumaan tai sidosryhmäkoulutukseen ja pitivät niissä 53 (85) esitystä liittyen opiskelijoiden hyvinvointiin. Osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä noin Valtakunnallisten tilaisuuksien puheenvuoroja esitettiin mm. Opiskeluterveys-kirjan ja Kelan Korkeakouluruokailun periaatteet -suosituksen julkistamistilaisuuksissa sekä valtakunnallisilla Opiskeluterveyspäivillä. Esittelytilaisuuksia uusille opiskelijoille tai ryhmien tutustumiskäyntejä terveydenhoitoasemille järjestettiin kaikissa toimipisteissä, ja niihin osallistui yhteensä (14 404) opiskelijaa. Ulkomaalaisille opiskelijoille oli omia infotilaisuuksia. Vuoden alussa julkaistuilla verkkosivuilla yhteisöterveys on laajasti esiteltynä Terveystieto ja tutkimus -kokonaisuudessa. Terveystietopankin artikkelien määrä säilyi ennallaan. Terveystietopankissa oli sivun katseluja kpl ja yksilöityjä tarkasteluja Suosituimmat sivut siellä olivat silmätulehdus, ehkäisypillerit, virtsatieinfektiot ja suuseksi ja sukupuolitaudit. Verkkoneuvonnan kävijämäärät olivat sivun katseluja ja yksilöityjä tarkasteluja. Verkkoneuvonnan uusien kysymysten määrä oli 821 (992). Verkkosivujen lisäksi YTHS:n Facebook-sivujen rooli nopeana tiedonvälityskanavana ja vuorovaikutteisena terveyden edistäjänä vahvistui. TUTKIMUSHANKKEET JA -YHTEISTYÖ Tutkimushankkeet Vuoden aikana valmisteltiin vuoden 2012 alussa käynnistyvää valtakunnallista korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta, johon saatiin rahoitusta sekä STM:ltä että OKM:ltä. Tutkimusaineistosta tehtävien jatkohankkeiden valmistelemiseksi on tehty runsaasti yhteistyötä eri organisaatioiden tutkijoiden kanssa monipuolisten tutkimusten aikaansaamiseksi. Säätiön työntekijät ja ulkopuoliset tutkijat jatkoivat lukuisia opiskelija-aineistoihin kohdistuvia tai hoitokäytäntöihin liittyviä tutkimushankkeita ja mukana oli myös väitöskirjatason tutkimuksia. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten aineistoista jatkettiin tutkimuksia liittyen mm. peliriippuvuuteen ja netin käyttöön, atopiaan, astmaan, liikuntaan, suun terveyteen, seksuaaliterveyteen, kiusaamiseen ja jännittämiseen. Teemoista kirjoitettiin artikkeleita myös Opiskeluterveys-kirjaan. Tutkimusta sähköisen terveyskyselyn toimivuudesta ja tunnistuskyvystä suun terveydenhuollon kysymysten osalta jatkettiin, samoin hampaiston oikomis- ja leikkaushoidon vaikuttavuustutkimusta. Uusina projekteina käynnistyivät säätiössä Helsingin yliopiston tutkimus- ja kehityshanke tietokoneavusteisesta neuroplastisuushoidosta erilaisten kognitiivisten häiriöiden hoidossa sekä HUS:n verkkoterapiatutkimus sosiaalisten tilanteiden pelosta. Suunterveyden sektorilla aloitettiin tutkimus sovelletun rentoutumismenetelmän vaikuttavuudesta purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa. YTHS:n työntekijät olivat kirjoittajina 4 kirjassa, 50 artikkelissa ja 12 esitelmä- tai posteriabstraktissa. 18

19 Terveyden edistämistyötä Facebookissa Jonna ja Eija kertovat Tämä oli jo toinen vuosi, kun teimme terveyden edistämistyötä myös Facebookissa, ja työskentely tässä sosiaalisen median kanavassa tuntui edellistä vuotta helpommalta ja luontevammalta. Itsekritiikki omia päivityksiä kohtaan ei ollut enää niin jyrkkää, koska sosiaalinen media ja siellä seikkailu oli muutenkin tullut meille aiempaa tutummaksi. Toisaalta päivitysprosessi oli melkein itsestään hioutunut, kun terveyden edistämistyötä ja päivittämistä helpottamaan oli muodostunut eräänlainen vuosikello. Olimme nostaneet sivustolla esille ajankohtaisia terveyden edistämiseen liittyviä teemoja (vaikkapa muistutukset allergiareseptien uusimisesta), hyvinvointiin (esim. tupakoinnin lopettamiseen kannustus) ja opiskelukykyyn liittyviä juttuja (säätiön fysioterapiaryhmät, alkoholinkäyttö jne.) sekä valtakunnallisia terveysteemoja. Olemme pyrkineet päivittämään YTHS:n Facebook-sivuja yhdestä kahteen kertaa viikossa erilaisilla terveyden edistämisteemoilla. Enemmänkin olemme toki tietoa jakaneet, jos ajankohtaista, hyvää materiaalia on silmiimme osunut. Lisäksi viestintäyksikkö on nostanut sivuille paljon myös YTHS:n valtakunnallisia tiedotteita ja ajankohtaisasioita linkkeineen. Haasteena Facebookissa on ollut sopivien, kiinnostusta herättävien päivitysten ja linkkien työstäminen. Välillä on tuntunut, että perustyön lomasta ei tahdo löytyä riittävästi aikaa etsiä netin suuresta tietomäärästä sopivaa aineistoa omilla Facebook-sivuilla jaettavaksi. Tällä hetkellä Facebook-työhön käytetty työaika vaihtelee 15 minuutista yhteen tuntiin viikossa. Toinen haaste on ollut tehdä sivustosta mahdollisimman mielenkiintoinen opiskelijoillemme. Tavoitteena olisi saada moni innostumaan tästä YTHS-kanavasta ja antamaan meille palautetta tai keskustelemaan kanssamme, jotta voisimme kehittää yhä paremmin toimintaamme. Olisikin kiva saada asiakkailta ja kaikilta YTHS:n ystäviltä tähän asiaan vinkkejä vaikka suoraan Facebook-seinällemme. Tutkimusyhteistyö YTHS:n tutkimustoiminnan koordinaattorina työskenteli yhteisöterveyden ylilääkäri, joka toimi myös Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus -tutkijaryhmän johtajana. Tutkimusryhmään kuuluu kolmisenkymmentä tutkijaa eri organisaatioista. YTHS:n lisäksi tutkijoita on Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, THL:lta, A-klinikkasäätiöstä, HYKSistä ja Otus rs:stä. Positiivisena asiana esille on noussut opiskelijoiden myönteisyys ja tyytyväisyys sivustoa kohtaan. Alkuun esille nousseet pelot siitä, että sivustolla jouduttaisiin käymään hankalia keskusteluja YTHS:n toiminnasta tai palvelujen saatavuudesta ovat osoittautuneet turhiksi. Päinvastoin, positiivista palautetta on sivuston kautta saatu ja onpa Facebook-sivujamme kehuttu ihan sanomalehdessäkin. Terveisin Eija ja Jonna, YTHS:n Facebook-terkkarit 19

20 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Hoitomaksutuotot , ,16 Muut palvelutuotot , , , ,78 Kulut Henkilöstökulut , ,99 Poistot , ,86 Vuokrat , ,00 OPM:n avustus tilakustannuksiin , , , ,62 Muut kulut , ,11 Katettu avustuksilla , , , ,82 Kulujäämä , ,51 Kelan korvaus toimintaan , ,00 Kulujäämä , ,51 Varainhankinta Tuotot Terveydenhoitomaksut , ,00 Kulujäämä , ,51 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , ,77 Kulut -325, ,89-262, ,72 Kulujäämä , ,79 Yleisavustukset Kaupunkien avustukset , ,11 Tilikauden tulos , ,32 Rahastojen kulut , ,89 Katettu rahastoista 5 865,05 0, ,89 0,00 Tilikauden (-) ali-/(+) ylijäämä , ,32 20

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM 23.11.2011 Opiskeluterveydenhuolto painopisteenä hallitusohjelma: kehittämiskohteena edellisen ja tämän hallituksen aikana

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk

Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu. Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Liikuntatuutorointi vinkkejä järjestäjälle ja case Oulu Ismo Miettinen liikuntasuunnittelija ismo.miettinen@oamk.fi Oulun korkekoululiikunta / Oamk Seinäjoki 20.4.2012 Liikuntatuutorointi (synty) www.opiskelijaliikunta.fi

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhoito

Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhoito Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa, jota toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri.

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio

Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta. Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Selvitys digitaalisten terveyspalveluiden kustannusvaikuttavuudesta Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5.2015 Eero Raunio Tavoitteet Johdon sitoutuminen Osaaminen Resurssit Kustannukset Tuote Toimittaja

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Miksi meillä on YTHS?

Miksi meillä on YTHS? Tilannekatsaus AYY:n edustajiston jäsenille YTHS:n rahoituksen tilanteesta Miksi meillä on YTHS? Opiskelijaterveydenhuoltoon erikoistuminen Terveydenedistämistyö (yhteisöterveys) Ennaltaehkäisevää Tutkimukset

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Sosiaali- ja terveyslautakunta 108 16.03.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto/ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 222/61/616/2011 STLTK 108 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö on pyytä nyt Sosiaali-

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Neuvoa-antava (palveluketju)

Neuvoa-antava (palveluketju) TAUSTAA Mallia yksityispuolelta Alusta lähtien yhteistyö eri toimijoiden kesken Suurin haaste asiakkaiden löytäminen Palvelu suunnattu erityisesti vähän liikkuville Yksilö- ja ryhmäohjausta saatavana Pyritään

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa

Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Sähköiset viestintäratkaisut hyötykäytössä terveydenhuollossa Juha-Pekka Kettunen, Myyntijohtaja Yritysasiakkaat, Elisa Oyj 1 Lahti 19.-20.5.2008 Terveydenhuollon ATK-päivät Sisältö Kanssakäymistä tehostavat

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA

SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Kehittäjän kokemukset

Kehittäjän kokemukset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Kehittäjän kokemukset Hankkeen

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi

Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Taltioni kansallinen ehealth palvelujen ekosysteemi Yksilön terveyden selittäjät McGinnis et al., Health Affairs 21(2), 2002 Sairaudenhoidosta terveydenedistämiseen Painopiste Taltioni Potilastiedot Taltioni

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot