Opiskelijan parempaa terveyttä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opiskelijan parempaa terveyttä"

Transkriptio

1 Opiskelijan parempaa terveyttä Vuosikatsaus 2011

2 Kansikuva on Oulun Amazing-tapahtumasta eli opiskelijoille järjestetystä päihteettömästä kaupunkisuunnistuksesta Aukeaman kuvat: Juha Lampinen, Terttu Vanonen ja Marja-Leena Solaranta-Vähä. Mediatiedot Toimitus: YTHS Viestintä Tekstit: Kristiina Kokko, Jukka Männistö, Markku Kanerva, Hanna Kari, Anne Komulainen, Päivi Pynnönen, Kimmo Kääriä, Kristina Kunttu, Leena Vapaavuori, Olli-Pekka Luukko ja Sari Krappe Vuosikatsauksen kuvat: Anna Hämäläinen, Juha Lampinen, Sari Krappe, Vili Riiheläinen, Hannele Salminen, Marja-Leena Solaranta-Vähä ja Terttu Vanonen Taitto: Grapica, Pia Kauppinen Paino: Multiprint Oy Etukannen kuva: Marja-Leena Solaranta-Vähä 2

3 Sisällys YTHS:N TOIMIPISTEET s. 4 OPISKELUTERVEYDEN EDISTÄJÄ s. 5 AMMATTIKORKEAKOULUKOKEILU YTHS:N KEHITTYMISEN MAHDOLLISUUS s. 6 TOIMINNAN TEHOSTUMISEN JA LAAJENTUMISEN VUOSI s. 7 YTHS SIIRTYI JATKUVAAN ASIAKASPALAUTEJÄRJESTELMÄÄN s. 8 MUUTOKSIA YHTEYDENOTTOPROSESSIIN TAVOITTEENA TYYTYVÄINEN ASIAKAS s. 9 YTHS:SSÄ PUUTUTAAN TERVEYSONGELMIIN VARHAIN s. 10 SÄHKÖINEN HOIDONTARPEEN ARVIOINTI MADALSI YHTEYDENOTTOKYNNYSTÄ s. 11 YTHS:N TERVEYDEN EDISTÄMISEN KIVIJALKA ON MONIPUOLINEN YHTEISTYÖ s. 12 KULTTUURIAPPRO TAMPEREELLA s. 13 YHDESSÄ LIIKKEELLE TURUSSA s. 13 LAATUTYÖ NÄKYY PALVELUISSA s. 14 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA TYÖAJANHALLINTAJÄRJESTELMÄ UUDISTUIVAT s. 15 OPISKELUTERVEYS - TUTKIMUSTA JA TIEDONVÄLITYSTÄ s. 16 AMMATTIKORKEAKOULUPILOTTI YTHS:N MAHDOLLISUUS JA HAASTE s. 17 YTHS tekee ainutlaatuista yhteisöterveystyötä s. 18 TUTKIMUSHANKKEET JA -YHTEISTYÖ s. 18 Terveyden edistämistyötä FACEBOOKISSA s. 19 TULOSLASKELMA s. 20 TASE s. 21 VAKAAN TALOUDEN TOIMINTAVUOSI s. 22 YTHS:N HALLINTORAKENNE 2012 s. 23 3

4 Rovaniemi Virpi Hyvönen henk. 15 / opisk Yliopistonkatu 8 A 3, Rovaniemi Oulu-Kajaani Riitta Mäkelä henk. 53 / opisk Yliopistokatu 1 A, Oulu Vaasa Pirjo Koskinen henk. 19 /opisk Hovioikeudenpuistikko 15 C, Vaasa Seinäjoki Aira Virtala henk. 5 / opisk Frami 1 C 1. krs., Kampusranta 9 C, Seinäjoki Kuopio Ulla Ågren henk. 21 / opisk Niiralankatu 23, Kuopio Turku-Rauma Riitta Ollitervo-Peltonen henk. 88 / opisk Kirkkotie 13, Turku Rauma: Satamakatu 5, Rauma Joensuu-Savonlinna Eija Vänskä henk. 25 / opisk Yliopistokatu 2, Joensuu Savonlinna: Kuninkaankartanonkatu 7, Savonlinna Tampere-Hämeenlinna Aira Virtala henk. 85 / opisk Kalevantie 3 A, Tampereen yliopisto Hervanta:TTY Sähkötalo, Korkeakoulunkatu 3, Tampere Hlinna: Erottajakatu 12, Hämeenlinna Helsinki-Espoo Mikko Murtonen henk. 229 / opisk Töölönkatu 37 A, Helsinki Otaniemi: Otakaari 12, Espoo Jyväskylä Pirjo Paajanen henk. 47 / opisk Puistokatu 4, Jyväskylä Lappeenranta Sami Raasakka henk. 25 / opisk Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Skinnarilankatu, Lappeenranta 4

5 Y opiskeluterveyden edistäjä lioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluja perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Toimintavuonna käynnistyneen ammattikorkeakoulupilotoinnin myötä YTHS-palveluihin ovat olleet oikeutettuja myös Seinäjoen ja Lappeenrannan ammattikorkeakouluopiskelijat. YTHS on valtakunnallinen ja sen toimipisteet sijaitsevat eri yliopisto- ja korkeakoulukaupungeissa. Paikkakunnilla, joilla yliopistoilla ja korkeakouluilla on sivutoimipisteet, opiskelijoiden terveydenhoitopalvelut tuotetaan ostopalveluina. Säätiön palveluja käyttää yhteensä noin opiskelijaa. YTHS toimii erityisen aktiivisesti opiskelijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistämiseksi tuottamalla ja levittämällä terveystietoa. Terveyden edistämistyön tavoitteena on auttaa opiskelijoita itse pitämään huolta omasta terveydestään, koska nuorena opitut hyvät terveystottumukset kantavat monesti koko loppuelämän ajan. Yksittäisen opiskelijan lisäksi säätiön terveyden edistämistyö kohdistuu myös ryhmiin, opiskeluyhteisöihin ja -ympäristöön. Tätä toimintaa kutsutaan yhteisöterveystyöksi. YTHS toimii myös asiantuntijana ja yhteistyökumppanina monissa muissakin opiskelijoiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. Toimintavuonna säätiön työntekijät olivat mukana noin sadassa valtakunnallisessa tai paikallisessa yhteistyöverkostossa ja yhteistyökumppaneita oli noin 240. Me YTHS:ssä uskomme terveyden edistämiseen, yhteisöterveystyöhön, yhteistyöhön, tutkimuspohjaiseen asiantuntemukseen ja ennaltaehkäisyyn. Nämä asiat viitoittivat toimintaamme läpi koko vuoden YTHS:N TERVEYDEN EDISTÄMISMALLI Opiskelijajärjestöt Kansalaisjärjestöt Korkeakoulujen hyvinvointityöryhmät Opinto- ja asumistukipalvelut Media Luennot Sidosryhmätoiminta Terveystarkastukset Rokotustoiminta STM, OKM, TTL, THL, Kela Opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta huolehtivat tahot yksilölllinen toiminta yksilölllinen ja yhteisöllinen toiminta yhteisöllinen toiminta Psyykkistä hyvinvointia tukeva keskustelu opiskelija Ryhmätoiminta Terveysaineistot Terveysviestintä Suunterveyden ehkäisevät toimenpiteet Näyttelyt Terveysohjaus Terveysneuvonta Ryhmätoiminta Opistelijatapahtumat Asiantuntijatoiminta Perhesuunnittelu Terveystiedon tuottaminen Liikuntapalvelut Opiskelijaravintolat Työelämäpalvelut 5

6 Ammattikorkeakoulukokeilu YTHS:n kehittymisen mahdollisuus V uosi 2011 oli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle ja koko opiskeluterveydenhuollolle voimakasta kehittymisen aikaa. Katseet suunnattiin tulevaisuuteen kaikilla toiminnan osa-alueilla. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon parantaminen ja järjestäminen on ollut esillä vuosia eri tahojen keskusteluissa. On selvää, ettei tilanne ole tasa-arvoinen. Yliopisto-opiskelijoiden tarpeisiin on vuosikymmenten saatossa hioutunut YTHS-malli, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistavat ovat erittäin hajanaisia, ja palveluiden tarjoaminen on kunta- ja korkeakoulukohtaista. YTHS:n toimintatapa on perinpohjaisesti monenlaisissa toimintaympäristöissä koeteltu opiskeluterveydenhuollon malli. Siinä palvelut on räätälöity opiskelijoille ennaltaehkäisevä työ ja yhteisöterveys vahvasti huomioiden. Selvitysten mukaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeet terveydenhuollon palveluille ovat melko samankaltaisia, vaikka ominaispiirteitäkin toki löytyy. YTHS:n vahvuutena ovat opiskeluterveydenhuoltoon vahvasti sitoutuneet ja erikoistuneet ammattilaiset kaikissa Suomen toimipisteissä. Korkeakoulujen toimintaympäristön muutokset tukevat kokonaisvaltaista tarkastelua opiskeluterveydenhuollon osalta. Yliopisto-opiskelijoiden määrä vähenee, ja ammattikorkeakouluissa on käynnissä voimakas rakennemuutos, jonka seurauksena yksiköitä ja aloituspaikkamääriä vähennetään. Korkeakouluverkko keskittyy, ja yhteistyö esimerkiksi tukipalvelujen osalta tiivistynee entisestään lähivuosina paikkakuntien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. YTHS:n hallitus on ollut erittäin iloinen mahdollisuudesta testata YTHS mallin sopivuutta ammattikorkeakouluopiskelijoille. Koko YTHS on lähtenyt ammattikorkeakoulukokeiluun vahvasti sitoutuneena sekä ennakkoluulottomasti ja uusia ratkaisumalleja etsien. Erityiskiitokset Seinäjoelle, Lappeenrantaan, säätiön hallintoon sekä muille asianosaisille kokeilun eteen tekemästänne työstä. Se on arvokas työ koko opiskeluterveydenhuollon tulevaisuuden kannalta. Haluan kiittää opiskelijoita, koko henkilökuntaa sekä rahoittajien ja sidosryhmien edustajia kuluneesta vuodesta. Vuonna 2011 etenkin hoitotakuu toi organisaatiolle mukanaan kokonaan uuden toimintafilosofian mahdollisuuksineen ja haasteineen. Olette osoittaneet uudessa tilanteessa kärsivällisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä, lämmin kiitos siitä. Kristiina Kokko YTHS:n hallituksen puheenjohtaja 6

7 Toiminnan tehostumisen ja laajentumisen vuosi YTHS:n toimintavuosi 2011 oli haasteellinen, mutta samalla mielenkiintoinen ja innostava. Toimintaympäristön muutos vaati myös organisaation toimintatapojen muuttamista. Henkilöstöltämme vaadittiinkin kiireisen hoitotyön ohessa ennennäkemättömästi joustavuutta, yhteistyökykyä ja uskoa uusiin mahdollisuuksiin. Muutokset toiminnoissamme näkyivät jonkin verran myös asiakaspalautteissa. Uusitun jatkuvan asiakaspalautteen kautta saimme yhteensä 567 palautetta, joista runsas puolet oli kriittisiä, neljäsosa positiivisia ja noin viidesosa kehitysehdotuksia. Kriittistä palautetta saimme lähinnä ajanvarauksesta, hoidontarpeen arvioinnista, kohtelusta sekä palvelujen saatavuudesta. Positiivinen palaute koski myös kohtelua, mutta lisäksi henkilöstön ammattitaitoa ja palvelujen saatavuutta. Niin sanottuun hoitotakuulainsäädäntöön liittyvät tarkennukset erityisesti välittömän yhteydensaannin toteutumisen varmistamisessa ovat asettaneet YTHS:n toiminnalle uusia reunaehtoja. Ne ovat edellyttäneet myös tarkennuksia resurssien kohdentamiseen. Hoitoketjujen toimivuuden parantamista yhteistyötä ja prosesseja kehittämällä on jatkettu. Alueellista yhteistyötä on tehostettu yhteisen ajanvarauksen ja neuvontapalveluiden osalta. Välittömän yhteydensaannin toteuttaminen on lisännyt erityisesti terveydenhoitajien puhelimessa tehtävää työskentelyä. Säätiön sääntöjä ja johtamisjärjestelmää uudistettiin jo syksyllä Uudistuksen toimeenpanoa jatkettiin valmistelemalla toimikaudelle valittavat toimielimet uusien sääntöjen mukaisina. Erityisesti tämä näkyi uuden valtuuskunnan kokoonpanossa. YTHS:n terveydenhuoltolain 17 :n 1 momentin mukaiset kuntasopimukset uusittiin kaikkien yliopistojen oppilaitospaikkakuntien kanssa (21 kpl). Sopimukset ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) hyväksymät. Säätiö- ja terveyspalveluyksikkökohtaiset tuloskorttitavoitteet otettiin uudistettuna käyttöön, mutta niitä koskevien tietojen keräämisessä ja raportoinnissa olevat puutteet on tarkoitus korjata vuoden 2012 aikana. Laajalle johtoryhmälle (johtoryhmä, sen asiantuntijat ja terveyspalveluyksiköiden johtajat) toteutettiin kolmivaiheinen johtamiskoulutus. Sen yhteydessä tehtiin johtamiskäyttäytymistä kuvaava kartoitus sekä johtamistaitojen yksilöllinen kehittämissuunnitelma. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistä koskeva kolmivuotinen kokeilu aloitettiin syyslukukauden 2011 alusta Saimaan ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun Seinäjoella opiskeleville opiskelijoille. Nopealla aikataululla valmisteltu kokeilu käynnistyi pitkälti suunnitelmien mukaisena - erityisesti Lappeenrannassa siellä jo olevan toimipisteen toiminnan hallitulla laajentamisella. Seinäjoelle perustetun uuden yksikön osalta toiminta käynnistyi suunnitellusti, joskin toimintakulut erityisesti suunterveyden palveluissa ylittivät arvioidun. YTHS:n vuotuisten kustannusten nousu, 2,4 prosenttia, oli yleistä kustannustason nousua hitaampi. Kulujen lisäys johtui lähes kokonaan ammattikorkeakoulukokeiluun liittyvästä toiminnan laajentumisesta, kun yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltotoiminnan kustannuslisäys oli vain puoli prosenttia. Säätiölle valmistui syksyllä 2011 uusi ympäristöstrategia. YTHS allekirjoitti Green Office (GO) -sopimuksen joulukuussa Kiitoksia henkilöstölle, päättäjille, erityisesti YTHS:n vuoden 2011 hallitukselle, toiminnan rahoittajille yhteistyökumppaneille ja johdolle toimintavuodesta Jukka Männistö Toimitusjohtaja 7

8 YTHS siirtyi jatkuvaan asiakaspalautejärjestelmään Y THS siirtyi keräämään toimintavuonna opiskelijoilta asiakaspalautetta verkkosivujen palautelomakkeen kautta. Opiskelija täyttää YTHS:n kotisivuilla lomakkeen, jossa valitaan valikon mukainen aihealue, josta palautetta halutaan antaa. Palaute voi olla kriittistä, positiivista tai se voi olla kehitysehdotus. Palautetta voi antaa nimettömästi tai opiskelija voi halutessaan jättää sähköpostiosoitteen, jolloin hänelle vastataan. Myös työntekijän on mahdollista antaa opiskelijan puolesta verkkopalaute omalla nimellään esimerkiksi vastaanoton yhteydessä. Säätiön työntekijöitä on ohjeistettukin kysymään, haluaako asiakas työntekijän kirjaavan mahdollisen suullisesti saamansa palautteen opiskelijan puolesta verkkosivuille. Kaikki asiakaspalautteet käydään säännöllisesti läpi terveyspalveluyksiköiden johtoryhmissä, ja ne huomioidaan myös säätiön toimintaprosessien kehittämistyössä. Toimintavuonna verkkosivujen kautta tuli säätiötasolla yhteensä 567 palautetta, joista 57 % oli kriittisiä, 25 % positiivisia ja 18 % kehitysehdotuksia. Kaikista palautteista noin kolmasosa koski yleisterveyttä ja kolmasosa suunterveyttä, kun mielenterveyttä koskevia palautteita annettiin ainoastaan viisi prosenttia. Yleisen tason palautteita oli 27 %, joista vajaat puolet olivat kriittisiä ja toinen puoli vastaavasti positiivisia tai kehitysehdotuksia. Yleisistä palautteista noin puolet koski maksuasioita tai ajanvarausta / hoidontarpeen arviointia. Asiakastyytyväisyyttä kysytään myös palveluja käyttämättömiltä Myös asiakastyytyväisyyskysely koki uudistuksen. Asiakastyytyväisyyskysely täydentää verkossa opiskelijoiden antamaa jatkuvaa palautetta, jota seurataan ja tilastoidaan sekä terveyspalveluyksiköissä että säätiötasolla. Kysely toteutetaan kolmen vuoden välein, ja se lähetetään kaikille terveydenhoitomaksun maksaneille opiskelijoille riippumatta siitä ovatko he käyttäneet palveluita. YTHS:n palveluja käyttämättömiltä kysytään, käyttääkö hän muita terveydenhuoltopalveluita ja tuntuuko siltä, ettei YTHS:n palveluvalikoima vastaa hänen tarpeitaan. Kysely lähetetään opiskelijoille sähköpostitse lukukauden aikana, ja ensimmäiset tulokset kootaan syksyllä Kuva 1 Kuva 2 Asiakaspalauteraportti Kriittiset palautteet Asiakaspalauteraportti Positiiviset palautteet Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee 0 Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee Kuva 3 Asiakaspalauteraportti Kehitysehdotukset Kielitaito Kohtelu Palvelujen saatavuus Ajanvaraus ja hoidontarpeen arviointi Maksut ja maksujärjestelyt Ajankäyttö Aukioloajat Ammattitaito Tiedottaminen ja neuvonta Muu Tietosuoja ja salassapito Palaute koskee 8

9 Muutoksia yhteydenottoprosessiin tavoitteena tyytyväinen asiakas Hoitotakuun tarkentuminen tehosti Yleisterveyden palveluprosesseja ja paransi merkittävästi yhteydensaantia. Hoitotakuun velvoitteen pohjalta Yleisterveydessä etsittiin uusia ratkaisuja asiakkaiden yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Hoitotakuu velvoittaa asiakkaan saamaan välittömästi yhteyttä terveydenhuollon palvelun tuottajaan, ja hoidontarpeen arviointi on tehtävä asiakkaalle viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta. Velvoitteista suoriutuminen edellytti, että eri yksiköiden ajanvarauksen aukioloaikaa yhtenäistettiin ja pidennettiin. Terveydenhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat terveydenhuollon tai nimikesuojattuina ammattihenkilöinä vastaavat ajanvarauspuhelimessa ilmoitettuina aukioloaikoina. He tekevät hoidontarpeen arviointia jo ensimmäisen yhteydenoton aikana. Työn luonteen muuttuminen onkin vaikuttanut siten, että entistä enemmän ja laaja-alaisemmin työaikaa käytetään puhelinpalveluun, koska hoito-ohjeita ja neuvontaa annetaan asiakkaalle puhelimessa. Puhelinpalvelun ruuhkaa helpotettiin alueellisella yhteistyöllä, jolloin iltapäivisin puheluihin voidaan ajoittain vastata myös toiselta paikkakunnalta. Yhteydensaannin parantamiseksi kokeiltiin myös niin kutsuttua takaisinsoittopalvelua hyvin tuloksin pääkaupunkiseudulla. Palvelu vakiinnutettiin koko säätiön toiminnaksi alkuvuodesta Asiakkaan yhteydensaannin osalta toimintakäytäntöä muutettiin myös siten, että Yleisterveyden ja Mielenterveyden asiakkaiden yhteydensaantia ja hoitoon pääsyä arvioitiin yhtenä kokonaisuutena. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusitut sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet kiireettömään hoitoon pääsystä, jossa hoito osittain porrastetaan myös ikäryhmittäin. Mielenterveysasioissa akuuttia, kiireellistä (1-7vrk) tutkimusta ja hoitoa tarvitsevat sekä kiireetöntä hoitoa vaativat 23-vuotiaat ohjattiin ensikontaktiin Yleisterveyden ajanvarauksen hoidontarpeen arvioon. Kiireetöntä hoitoa vaativat alle 23-vuotiaat ohjattiin ensikontaktiin Mielenterveyden erityispalvelujen neuvontaan ja hoidontarpeen arvioon. Mielenterveyden yhteydensaantia turvattiin sektoriyhteistyöllä Valvontaviranomaisten kanssa käydyissä neuvotteluissa määriteltiin Mielenterveyden sektorin palvelut opiskeluterveydenhuollon erityispalveluiksi. Tästä johtui, että määräaika hoidontarpeen arvioinnin toteuttamisen osalta nopeutui kolmeen vuorokauteen, ja hoitoon pääsy kolmeen kuukauteen. Nämä päätöslinjaukset aiheuttivat huomattavia toimintatapojen muutostarpeita mielenterveysongelmista kärsivien opiskelijoiden hoidontarpeen arviointi- ja hoitoprosesseihin. Tähän haasteeseen haettiin ratkaisuja Yleisterveyden ja Mielenterveyden sektoreiden työnjakoa ja yhteistyökäytäntöjä selkiyttämällä. Jotta kokonaisuus olisi toimiva, on ensivaiheen hoidontarpeen arvioinnin toteuduttava riittävän yhdenmukaisesti ja ammattitaitoisesti riippumatta siitä, mitä kautta opiskelija tulee palvelujen piiriin. Tämä vaatii erityisesti Yleisterveyden Lääkärit 1. Hengitystieoireet 2. Tuki- ja liikuntaelimistön oireet 3. Iho-oireet 4. Mielenterveyden ongelmat 5. Naisten sukupuolitaudit 6. Raskaus / perhesuunnittelu 7. Ruuansulatusoireet 8. Yleiset terveysongelmat 9. Silmäoireet 10. Hermoston oireet 9 Yleisterveyden sektorin kymmenen yleisintä käyntisyytä 2011 Terveyden- ja sairaanhoitajat 1. Yleiset terveysongelmat 2. Hengitystieoireet 3. Iho-oireet 4. Tuki- ja liikuntaelimistön oireet 5. Raskaus / perhesuunnittelu 6. Korvan oireet 7. Naisten sukupuolitaudit 8. Mielenterveyden ongelmat 9. Ruuansulatusoireet 10. Virtsaelinten oireet hoidontarpeen arviointiprosessista vastaavien terveydenhoitajien lisäkoulutusta, jota suunniteltiin toteutettavaksi osin vuonna Myös sektoreiden välisten konsultaatiokäytäntöjen ja potilasohjauksen kehittäminen on ollut keskeistä, koska osa hoitojaksoista on tarpeellista toteuttaa sektoreiden välisenä yhteistyönä. YTHS:n ammattitaitoisen henkilöstön kovalla työllä on mahdollistunut se, että hoitotakuun määräaikoja on kyetty noudattamaan kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Hoitoon pääsyn parantuminen näkyy myös mm. Mielenterveyden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksissa, ja asiakastyytyväisyys on edelleen pääosin erittäin hyvällä tasolla. Työnjakoon liittyvät muutokset eivät ole vähentäneet Ensi kertaa Mielenterveyssektorin palveluihin hakeutuvien opiskelijoiden määrä onkin kasvanut lähes kaikissa terveyspalveluyksiköissä (ka 6,9 %). Mielenterveyssektorin palveluihin hakeutuvien opiskelijoiden määrä onkin kasvanut lähes kaikissa terveyspalveluyksiköissä. Tutkimusten mukaan mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista ja nuorista aikuisista vain noin joka kolmas (20 40 %) on hoidon piirissä. Heistä vain osa saa asianmukaista, ikäryhmän erityispiirteet huomioivaa psykoterapiaosaamista edellyttävää hoitoa ja kuntoutusta.

10 YTHS:ssä puututaan terveysongelmiin varhain Sosiaaliset tilanteet ja seksuaaliterveys mietityttivät opiskelijoita Tutkimus Jo vuodesta 2009 YTHS on kutsunut ensimmäisen lukuvuoden aikana kaikki uudet opiskelijat terveystarkastukseen, joka koostuu sähköisestä terveyskyselystä sekä tarvittaessa henkilökohtaisesta tapaamisesta (lyhennettynä Sätky). Terveyskyselyssä kartoitetaan terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä sekä opiskeluun ja ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Suun perustutkimus (hammaslääkäri) vuoden tutkimus (hammaslääkäri) Suuhygienistin terveystarkastus (seulontatutkimus) Yhteensä Taulukko 1. Suun perustutkimukset ja 1. vuoden tutkimukset suorittajittain. Lukuvuonna lähetettiin kyselyä opiskelijoille, joista runsaat puolet vastasi. Heistä Kaikki kunnossa -vastauksen sai opiskelijaa, ja terveystapaamiseen kutsuttiin melkein täsmälleen sama määrä eli opiskelijaa. Heistä vajaa puolet oli käynyt terveystapaamisessa lukuvuoden loppuun mennessä. Terveystapaamiseen kutsutuilla oli eniten hälytysmerkintöjä oireissa, sosiaalisissa tilanteissa, pitkäaikaissairauksissa, yksinäisyydessä sekä alkoholinkäytössä. Vastaajista kahdeksan kymmenestä kertoi käyttävänsä alkoholia, ja joka kymmenes halusi keskustella seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Hammashoitopelkoisetkin kutsuttiin tarkastukseen YTHS kutsui joka kolmannen Sätkyyn vastanneen opiskelijan myös suunterveyden tutkimukseen. Heistä kaksi prosenttia kutsuttiin tutkimukseen tai hoitoon välittömästi, ja noin kolmannes kutsutuista hakeutui tutkimukseen lukuvuoden aikana. Tärkeimmät syyt suunterveyden henkilökohtaiseen kutsuun olivat 1) aikaisemmat kokemukset hammastarkastuksessa usein löytyvästä paikkaustarpeesta (naisilla ja miehillä), 2) hammashoitopelko (naisilla) sekä 3) edellisestä hammastarkastuksesta kulunut aika (miehillä). Hammaslääkärit tekivät noin määräaikaistutkimusta. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden maksuttomia tutkimuksia niistä oli lähes 8 300, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Muiden hammaslääkä- rin tekemien määräaikaistutkimusten määrä väheni lähes 3 000:lla, mutta suuhygienistien tekemiä seulontatutkimuksia tehtiin puolestaan edellisvuotta enemmän. Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta normittaa tekemään vähintään yhden laajemman suun terveystarkastuksen opiskeluaikana. YTHS:n Suunterveyden käytäntöjä onkin muutettu siten, että ensimmäinen hammaslääkärin tutkimus vastaa tätä normia. Myöhemmät suun tutkimukset tekee mahdollisuuksien mukaan suuhygienisti. Verkkoterapiasta apua ahdistuneisuushäiriöihin Säätiötasoisesti merkittävin varhaiseen tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyvä kehittämishanke on ollut Tampereella toteutettu Päihde ja mieli -hanke, jonka tavoitteena oli löytää nykyistä toimivampia malleja sekä päihdeongelmien toteamiseen että hoitoon yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa. YTHS:n terveyspalveluyksiköissä on vireillä myös useita muita pienimuotoisempia yhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena on opiskelijan mielenterveyden ja opiskelukyvyn tukeminen yhteisöterveyden keinoin. Ongelmien vaikeutumisen ennaltaehkäisyyn liittyy olennaisesti myös kriisityö, johon erityisesti panostettiin toimintavuonna mm. koulutuksen avulla. Toimintavuonna keskityttiin erityisesti ryhmätoimintaan ja uusien hoitomuotojen kehittämiseen. YTHS osallistui HUS psykiatrian toteuttamaan sosiaalisiin tilanteisiin liittyvän ahdistuneisuushäiriön verkkoterapiapilottiin, jonka tulokset julkaistaan kesällä 2012.YTHS on myös mukana Helsingin yliopiston koordinoimassa CENT-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää keskushermoston uusiutumiskykyä hyödyntävää tietokoneavusteista hoito-ohjelmaa ADHD:stä kärsiville henkilöille. Mielenterveyden häiriöt ovat edelleen nuorten aikuisten toimintakyvyn suurin uhka, ja asianmukaista hoitoa saa yhä edelleen vain pieni osa heistä. Hoitotakuun tultua voimaan on yhä useampi mielenterveysongelmista kärsivä opiskelija hakeutunut hoidon piiriin. Tavallisimpia hoitoon hakeutumisen syitä olivat edelleen masennus, ahdistuneisuushäiriöt, persoonallisuushäiriöt sekä syömishäiriöt. 10

11 Sähköinen hoidontarpeen arviointi madalsi asiakkaiden yhteydenottokynnystä Sähköisen asioinnin kehitystyötä ohjasi vahvasti säätiön strateginen painopiste. Sen osina olivat varhainen puuttuminen, hoitotakuulainsäädäntö, opiskelijoiden omaehtoisen terveydenedistämisen lisääminen sekä ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen. T oimintavuonna toteutettiin sähköisen hoidontarpeen arviointiin tarkoitettu palvelu (ehta). Sen avulla opiskelijaa autetaan hahmottamaan oireensa ja tilanteensa vuorovaikutteisella kyselyllä, jonka jälkeen opiskelija voi vastauksista riippuen varata hoitoajan verkossa. Palvelu lanseerattiin syyskuun alussa Töölön toimipisteessä ja hoitopolkuja oli kolme: 1) ehkäisypotilas, 2) syömishäiriöpotilas ja 3) potilas, jolla on lohjennut hammas. Palvelu otettiin hyvin vastaan. Sitä käytettiin erittäin aktiivisesti ja opiskelijat olivat siihen tyytyväisiä. ehta-palvelu on myös osoittautunut hyväksi välineeksi varhaiseen puuttumiseen; etenkin moni syömishäiriöpotilaista on todennut, ettei olisi hakeutunut hoitoon perinteisten kanavien kautta. Tämä Sitran rahoittama kokeilu jatkuu kesään 2012, jolloin se arvioidaan. Samalla päätetään palvelun mahdollisesta jatkamisesta ja kehittämisestä. Tammikuussa 2010 aloitettiin projekti myös ensimmäisen ajanvarauksen hallintapalvelun toteuttamiseksi. Siinä opiskelijalla on mahdollisuus tarkistaa, siirtää tai perua suunterveyden aikoja puhelimitse puheentunnistusjärjestelmän kautta. Palvelun suunnittelua jatkettiin edelleen vuonna 2011, mutta se jäi lopulta teknisistä syistä toteuttamatta. Vuonna 2012 yritetään löytää uusia tapoja ratkaista asia esimerkiksi siten, että palvelu voitaisiin toteuttaa opiskelijalle sopivalla verkkopohjaisella järjestelmällä. Terveyden edistämistä mobiililla Vuoden 2010 lopun keskustelujen pohjalta alettiin toimintavuonna valmistella ns. Mobiiliterveysvalmennus-hanketta. Tämän yhteistyössä Sitran kanssa toteutettavan palvelun avulla opiskelijaa ohjataan parempiin terveystottumuksiin mobiilisovelluksen ja puhelinvalmennuksen avulla. Kokeilun tavoitteena on arvioida opiskelijoiden kiinnostusta etävalmennuspalveluihin. Kokeilu alkaa keväällä Vuoden 2011 lopulla käynnistettiin myös toinen etäohjauskokeilu mobiilisovelluksen avulla, jossa opiskelijat käyttävät kännykkäkameran kuviin perustuvaa ruokapäiväkirjaa. Projektissa mukana olevat YTHS:n terveydenhoitajat voivat ohjata opiskelijaa joko etäyhteydessä tai vastaanotoilla. Tämä kokeilu jatkuu keväälle 2012, ja sen tavoitteena on arvioida terveydenhoitajien suhtautumista uudenlaisiin sähköisen asioinnin ja etäohjauksen palveluihin. Terveystaltion uudet mahdollisuudet Vuonna 2010 Sitra käynnisti hankkeen kansallisen terveystaltioalustan luomiseksi. Ajatuksena on, että terveystaltion avulla kansalaiset voivat itse hallita, hyödyntää sekä tuottaa omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevaa tietoa verkon ja mobiilitekniikan avulla. YTHS on seurannut hankkeen edistymistä aktiivisesti. Terveystaltiolla voidaan varsin laajalti tukea opiskelijoiden edellytyksiä ja mahdollisuuksia ottaa enemmän vastuuta ja edistää itse omaa terveyttään. Lisäksi terveystaltio luo uudenlaisia mahdollisuuksia opiskelijan ja ammattilaisen väliseen yhteistyöhön sekä terveyden edistämisessä että sairauden hoidossa. On arvioitu, että terveystaltion alustaa ja siihen liittyviä palveluita ryhdyttäisiin luomaan vuoden 2012 aikana. 11

12 YTHS:n terveyden edistämisen kivijalka on monipuolinen yhteistyö Yhteisöllinen terveyden edistämistyö hyödyttää kaikkia opiskelijoita - niitäkin, jotka eivät vastaanottopalvelujamme tarvitse. YTHS osallistuu opiskeluterveyden asiantuntijana moniin valtakunnallisiin ja paikallisiin verkostoihin, jotka voivat vaikuttaa opiskelijan terveyteen ja opiskelukykyyn. Kun keskustellaan opetuksesta, opiskelun tukemisesta, yhteisöllisyydestä tai opiskelijoiden omien yhteisöjen toiminnasta, voimme nostaa esiin terveys- ja hyvinvointinäkökulmia ja siten vaikuttaa opiskelun laatutekijöihin. Asiantuntijuus välittyy myös aktiivisen terveystiedon tuottamisen ja viestinnän kautta sekä opiskelijoille että päättäjille. Terveysviestintä ja sidosryhmätoiminta tavoittavat paljon opiskelijoita Esittelytilaisuuksia uusille opiskelijoille tai ryhmien tutustumiskäyntejä terveydenhoitoasemille järjestettiin kaikissa toimipisteissä, ja niihin osallistui yhteensä opiskelijaa. Säätiöläiset osallistuivat asiantuntijoina 121 opiskelijatapahtumaan tai sidosryhmäkoulutukseen, ja osallistujia tapahtumissa oli yhteensä noin YTHS:n Facebook-sivujen rooli nopeana tiedonvälityskanavana ja vuorovaikutteisena terveyden edistäjänä vahvistui. Vuoden aikana aktiivista yhteistyötä terveyden edistämiseksi on tehty liikuntateemaamme liittyen erityisesti OKM:n ja Opiskelijoiden Liikuntaliiton kanssa. Toiminnan tuloksena julkistettiin Kaikkiaan YTHS:n työntekijät ovat mukana noin sadassa valtakunnallisessa tai paikallisessa yhteistyöverkostossa ja yhteistyökumppaneita on noin 240. Hyvän korkeakoululiikunnan suositukset. Myös Kelan Korkeakouluruokailun suositusten päivityksessä hyödynnettiin YTHS:n asiantuntemusta. Opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä on jatkettu yhteistyötä valtakunnallisesti Campus Conexus -hankkeen ja sen yhteydessä jatkavan SYL:n Kykyprojektin sekä ammattikorkeakoulujen CDS-hankkeen kanssa. Näissä tuetaan laaja-alaisesti opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä. A-klinikan ja Nyyti ry:n kanssa on toimittu Päihde ja mieli -teeman eteenpäin viemiseksi. Paikallisesti yhteistyö yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa on avainasemassa. Yhteydet esimerkiksi yliopistojen hyvinvointiryhmiin, opiskelupalveluihin, opintopsykologeihin, yliopistoliikuntaan, kansainvälisiin yksiköihin sekä ylioppilaskuntien korkeakoulu- ja sosiaalipoliittisiin toimijoihin ovat vaikuttamisen väyliä. Terveystietoa kaikille opiskelijoille Terveysviestinnässä on äärimmäisen tärkeää, että viestin sisältö ja esitystapa on kohderyhmälle juuri sopiva. Tämä ei ole aina helppoa. YTHS on jo vuosia panostanut opiskelijaikäiselle nuorelle aikuiselle suunnatun sähköisen ja painetun aineiston tuottamiseen. Nämä hyödyttävät laajasti muitakin kuin säätiön piirissä olevia opiskelijoita. Säätiön opassarjaan valmistui suunterveyden, fysioterapian ja mielenterveyden yhteistyönä Nakertaako narskuttelu hyvinvointiasi. Aiemmin tuotettuja oppaita käännettiin ruotsiksi, joten saatavilla on nyt myös Att spänna sig är en del av livet ja Snusets hälsorisker. Opiskeluterveyttä liikunnalla Liikuntateemassa tärkeänä tavoitteena oli kehittää yhteistyötä YTHS:n ja yliopistojen liikuntapalvelujen kesken jäsentämällä eri toimijoiden rooleja ja pohtimalla ohjauskäytäntöjä. Erityisesti huomioitiin vähän liikkuvien tarpeita. Fysioterapian ryhmätoiminta kohdentui selkeästi tuki- ja liikuntaongelmista kärsiviin, ja siihen osallistui opiskelijaa. Liikuntaan liittyviä paikallishankkeita toteutettiin kuudella paikkakunnalla. Liikuntatuutoroinnin ideaa vietiin eteenpäin. Liikunnan voi myös yhdistää kulttuuriin tai yksinäisyyden ehkäisemiseen. Suunterveydessä putsattiin pusuja Uusimpien tutkimusten mukaan jo nuorilla aikuisilla esiintyy vakavaa kiinnityskudossairautta, parodontiittia, joka tuhoaa hampaiden kiinnitystä. Tärkeä yksittäinen riskitekijä parodontiitin synnylle on riittämätön puhdistus. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen 2008 ja Sähköisen terveyskyselyn (Sätky) mukaan hampaiden harjaussuositukset eivät toteudu opiskelijaväestössä. Suun terveydenedistämisen Putsaa pususi -hanke käynnistettiin syyslukukauden 2011 alussa, koska sillä haluttiin kiinnittää huomiota opiskelijoiden 12

13 suunterveyden suureen epäkohtaan hampaiden liian vähäiseen ja laadultaan riittämättömään puhdistukseen sekä muistuttaa puhtaan suun merkityksestä miellyttävälle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Putsaa pususi -teema otettiin esille eri yliopistojen hyvinvointitapahtumissa ja YTHS:n vastaanotoilla. Niiden lisäksi säätiön verkkosivuille tehtiin oma Pesu-sivusto, jonne koottiin suun ja hampaiden puhdistusvideot sekä muuta aiheeseen liittyvää itsehoitoa tukevaa materiaalia. Syyslukukauden aikana Pesu-sivustolla vieraili noin opiskelijaa. Marraskuussa kaikille suunterveyden palveluja käyttäneille lähetettiin Webropol -kysely Putsaa pususi hankkeesta ja Pesu-sivustosta. Vastauksia saatiin kaikista yksiköistä ja niitä oli yhteensä 792 (29,7 %). Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia, lähes puolet vuotiaita, ja lähes kaikki olivat yliopisto-opiskelijoita. Teema oli tuttu viidennekselle vastaajista. Suurin osa (87,3 %) heistä oli tutustunut siihen vastaanottojen yhteydessä säätiön toimipisteissä, YTHS:n nettisivuilla (17 %), tapahtumissa (4,1 %) ja muualla (1,4 %). Vastaajat toivoivat, että jatkossa hampaiden puhdistusasiat otettaisiin esille henkilökohtaisesti vastaanotoilla (87,1 %), YTHS:n nettisivuilla (69,4 %) sekä tapahtumissa (19,4 %). Hankkeen jälkeen hyödynnämme edelleen olemassa olevaa materiaalia. Otamme suun puhdistuksen esille opiskelijoiden hoitokäynneillä, sekä ohjaamme heitä tutustumaan Pesusivustoomme ja muuhun nettisivujemme itsehoitomateriaaliin kyselyn mukaan opiskelijamme jopa toivovat sitä! Kulttuuriappro Tampereella Kulttuuriappro on YTHS:n, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan sekä kaupungissa toimivien kulttuurituottajien yhteistyöhanke. Tavoitteena on tarjota päihteetön ja yhteisöllisyyttä edistävä vaihtoehto opiskelijoiden vapaa-ajan vietolle sekä paikallisten kulttuuripalvelujen käytön edistäminen ja palveluihin tutustuttaminen. Kulttuuriapprossa on kuukausittain tapahtuma, johon mennään yhdessä. Tapahtumien jälkeen pyritään vaihtamaan kokemuksia juuri koetusta ja samalla tutustumaan muihin osallistujiin. Ohjelmassa oli esim. teatteri-ilta, teatteri- ja tanssityöpaja, käsityöilta, klassisen musiikin joulukonsertti, tähtitorniretki, elokuvailta ja museokäynti. Tapahtumista voi kerätä leimoja Kulttuuriappro-passiin, jolla voi osallistua keväällä 2012 elokuvalippujen arvontaan. Palautteessa opiskelijat ovat kertoneet tutustuneensa hankkeessa kulttuurimahdollisuuksiin, joihin he eivät olisi omatoimisesti hakeutuneet. Kansainväliset opiskelijat ovat kiittäneet mahdollisuutta osallistua. (Lyhennetty hankeraportista, jonka on kirjoittanut Marjo Kokko, psykologi, Tampereen Kalevantien terveystyöryhmän puheenjohtaja) Yhdessä liikkeelle Turussa Ideana oli tarjota yksinäisille opiskelijoille mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan siten, että samalla syntyy kontakteja toisiin opiskelijoihin. Päätavoitteena oli mukava yhdessäolo ja yhteisöllisyyden tunteen luominen. Liikunnan lisäksi ryhmässä painotettiin ryhmäytymistä, toisiin opiskelijoihin tutustumista sekä eri lajeihin ja kaupunkiin tutustumista. Hankkeessa olivat mukana YTHS:n psykologi, Turun yliopiston opintopsykologi ja yliopistoliikunnan suunnittelija. Hankkeessa valittiin hakumenettelyllä liikuntatuutoreita, joille tarjottiin koulutusta ja tukea ryhmän ohjaamisessa. Liikuntatuutorit olivat innostuneita ja sitoutuneita tehtäväänsä. He näkivät paljon vaivaa järjestääkseen monipuolista ja kiinnostavaa ohjelmaa opiskelijoille. Ryhmien toiminta kesti 10 viikkoa ja tapaamisia oli yleensä kerran viikossa. Ajatus siitä, että opiskelijat itse aktivoidaan tukemaan toisten opiskelijoiden yhdessä liikkumista, osoittautui toimivaksi ja edelleen kehittämisen arvoiseksi. Tavoitteena on, että toiminta vakiinnutetaan osaksi normaalia korkeakoulujen liikuntatoimintaa. (Lyhennetty hankeraportista, jonka on kirjoittanut Minna Martin, psykologi, Turun terveystyöryhmän puheenjohtaja) 13

14 LAATUTYÖ NÄKYY PALVELUISSA Kun opiskelija käyttää YTHS:n palveluja, hän odottaa saavansa asiantuntijan neuvoja ja terveysongelmansa ratkaistua. Yhä useammin hän odottaa myös palvelun olevan aina tasalaatuista paikkakunnasta ja sitä tarjoavasta henkilöstä riippumatta. Keskustelu Palveluvalikon yhtenäistäminen ja tasalaatuisten palveluiden aikaansaaminen vaatii monimuotoista yhteistyötä, lukuisia keskusteluja ja henkilöstön sitoutumista yhteisiin käytäntöihin. YTHS:n laatutyön kivijalka laatuverkosto koostuu kaikkien yksiköiden edustajista, esimiehistä ja muusta johdosta. Se kokoontuu kahdesti vuodessa keskustelemaan YTHS:n toimintatavoista ja -kulttuurista sekä arvioimaan keskeisiä prosesseja. Toimintavuonna käsittelyssä olivat YTHS:n arvot ja kriittiset menestystekijät. Arvioinnin kohteena olivat välittömän yhteydensaannin ja hoitoon pääsyn prosessit. Laatuverkosto on tärkeä myös siksi, että sitä kautta tieto kulkee kaksisuuntaisesti omasta yksiköstä sekä muihin yksiköihin että hallintoon. Tasalaatuisuus LAATUVERKOSTO Yhtenäistäminen Sitoutuminen Itsearviointi on laadukkaan toiminnan perusta Yhtenäisistä käytännöistä sopiminen ei välttämättä riitä takaamaan toiminnan yhtenäisyyttä ja palveluiden tasaista laatua, vaan käytäntöjä on jatkuvasti myös arvioitava. YTHS:ssä tärkeäksi laatutyön toimintatavaksi on muodostunut itsearviointien tekeminen eurooppalaisen laatupalkintokriteeristön (EFQM) pohjalta. Jokainen työntekijä voi osallistua itsearviointeihin työpaikkakokouksissa. Yksiköiden itsearviointien tuloksia käsitellään säätiön laajassa johtoryhmässä, ja ne ovat osa yksiköiden tulos- ja tavoitesopimusprosessia. Säätiötasoiset kehittämiskohteet saadaan tätä kautta ratkaistavaksi ja eteenpäin vietäväksi. Toimintavuonna itsearviointikohteita olivat muutostarpeiden tunnistaminen ja muutosten aikaansaaminen johtamisessa sekä YTHS:n sisäisen suorituskyvyn (henkilöstön osaamisen, työssä jaksamisen, motivaation ja osallistumisen) arvioiminen. Näkymättömänkin pitää olla laadukasta Toiminnan arvioinnin kohteeksi voidaan joskus valita myös yksittäinen palvelujen kannalta tärkeä ja keskeinen toiminto. Suunterveydessä arvioitavaksi valittiin välinehuolto. Se on palveluja käyttäville lähes näkymätön, mutta palvelujen kokonaislaadun kannalta merkittävä tukitoiminto. Arviointi käynnistettiin vuoden 2010 puolella hoitohenkilöstön välinehuoltokoulutuksella ja yksiköiden hygieniasuunnitelmien päivittämisellä. Välinehuoltoa arvioitiin siten, että siitä tehtiin tarkka prosessikuvaus tavoitteineen ja laatuindikaattoreineen. Sen jälkeen jokainen välinehuoltotoimintaan osallistunut suunterveyden ammattilainen osallistui itsearviointiin, jossa hän arvioi omaa toimintaansa suhteessa yhteisesti sovittuihin käytäntöihin ja hygieniasuunnitelman noudattamiseen. Anonyymisti toteutettujen itsearviointien pohjalta koottiin oman yksikön vahvuudet ja kehittämiskohteet yhteen, minkä jälkeen niitä käsiteltiin työpaikkakokouksissa. Kaikkien yksiköiden välinehuolloissa tehtiin sisäinen auditointi, jossa käytiin läpi koneet ja laitteet sekä henkilöstön mitoitus ja työskentely. Lisäksi laadittiin yksikkökohtainen toiminnan parantamissuunnitelma. Järjestelmällisen arvioinnin seurauksena suunterveyden välinehuoltotoiminnan käytännöt yhtenäistyivät, ja välinehuollolle saatiin yhtenäiset prosessin onnistumista kuvaavat mittarit. Henkilöstö koki arvioinnin tärkeäksi ja osallistui siihen kiitettävästi. Opiskelijan kannalta välinehuoltotoiminnan järjestelmällinen arviointi tarkoittaa sitä, että suunterveyden välinehuolto on laadukasta kaikissa YTHS:n toimipisteissä ympäri Suomea. 14

15 Palkkausjärjestelmä ja työajanhallintajärjestelmä uudistuivat H oito- ja toimistohenkilöstön uuden palkkausjärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuoden alussa. Sen kehittämistä tehdään vaiheittain kolmen vuoden aikana. Palkkausjärjestelmän perustana on arviointi, jossa arvioidaan työntekijän ammattitaitoa, työsuoritusta ja työtehtävän vaativuutta. Alkuvuodesta näille henkilöstöryhmille laadittiin omat arviointilomakkeet yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, ja ensimmäiset arvioinnit tehtiin heti kevättalvella. Uuden palkkausjärjestelmän avulla palkkoihin saadaan rakenne, joka mahdollistaa henkilökohtaisen peruspalkan maksamisen työntekijän Keskimäärin yhtä avointa tehtävää kohden oli seitsemän työnhakijaa. osaamisen ja työtehtävien vaativuuden mukaisesti. Hoitohenkilöstölle otettiin käyttöön uusi työajanhallintajärjestelmä, joka vastaa niihin tarpeisiin, joita syntyi vuosityöajan käyttöönoton myötä. Vuodenvaihteessa henkilöstön kanssa käytiin yhteistoimintaneuvottelut vuoden 2012 talousarvion tasapainottamiseksi. Kansaneläkelaitoksen uuden päätöksen myötä rahoitusvaje ja tarve lomautuksiin tai muihin taloutta tasapainottaviin ratkaisuihin kuitenkin poistui. Henkilöstömäärä laski edelleen hieman. Eläköityminen jatkui eikä kaikkien eläköityneiden tilalle palkattu uutta työntekijää. Säätiön palveluksessa oli toimintavuoden lopussa 640 (647) henkilöä. Heistä noin 90 % oli vakituisessa työsuhteessa, mistä määrästä noin 45 % työskenteli osa-aikaisena. Henkilöstön saatavuus vaihtelee Nähtävissä oli hienoinen rekrytoinnin vaikeutuminen, vaikka pääsääntöisesti rekrytoinnit sujuivat hyvin. Henkilöstön saatavuus vaihteli eri henkilöstöryhmien ja paikkakuntien välillä. Viiteen tehtävään ei ollut yhtään työnhakijaa. Ammattikorkeakoulukokeilua varten saatiin henkilöstö rekrytoitua hyvin sekä Lappeenrannassa että Seinäjoella. Työkyvyn hallinnan toimintamalli otettiin käyttöön Keväällä suoritetusta työhyvinvointikyselystä ilmeni, että työhyvinvoinnin tila oli melko hyvä, vaikkakin sopeuttamisvuosiin kuuluvien kahden vuoden aikana tapahtunut kehitys oli suunnaltaan lievästi laskeva. Työ säätiössä koettiin mielekkäänä, työympäristö toimivana ja työn sekä vapaa-ajan tasapainoa pidettiin hyvänä. Kehittämiskohteiksi nähtiin erityisesti muutoksen hallinta, kommunikaatio ja viestintä ja johtaminen ja esimiestyö. Näihin kehittämiskohteisiin on yksiköissä reagoitu mm. lisäämällä henkilöstökokouksia ja miettimällä niiden sisältöä entistä tarkemmin. Sairauspoissaoloihin on kiinnitetty entistä enemmän huomiota. Erityisesti pyritään puuttumaan toistuviin lyhytaikaisiin sairauspoissaoloihin ja selvittämään niiden syyt. Pitkältä sairaslomalta palaavien työhönpaluuta pyritään helpottamaan. Näitä tilanteita varten uusittiin loppuvuodesta työkyvyn hallinnan toimintamalli, jonka tarkoituksena on opastaa esimiehiä näissä tilanteissa, ja toisaalta kertoa koko henkilöstölle poissaoloihin liittyvistä toimintatavoista. Uusi säätiötason työterveyshuollon sopimus ja valtakunnallisesti koordinoitu työterveyshuollon toiminta on vuoden aikana osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Sopimus on mahdollistanut yhdenmukaisen työterveyshuollon tarjonnan koko henkilöstölle. Lisäksi kustannusseuranta on ollut entistä tarkempaa. Uuden sopimuskumppanin kanssa suunnitellaan ja toteutetaan valtakunnallisia työkyvyn hallintaan, seurantaan ja varhaiseen tukeen liittyviä toimenpiteitä. Säätiö on ollut savuton työyhteisö vuoden alusta lukien, ja työnantaja on tarjonnut tukea henkilöstön tupakoinnin lopettamiseen. Ammattiryhmä Henkilöstö ammattiryhmittäin Vakituinen Määräaikaiset ja palkkiotoimiset Yhteensä Lääkärit Terveyden- ja sairaanhoitajat Psykologit Hammaslääkärit Hammashoitajat ja suuhygienistit Muu hoito- ja avustava henkilöstö Hallinto Yhteensä Turun toimipisteen henkilöstö viettämässä työhyvinvointipäivää. 15

16 Opiskeluterveys - tutkimusta ja tiedonvälitystä Y THS:n kehittämistoiminnan taustalla on paljon monipuolista tutkimusta. Säätiön oma tutkimustoiminta hyödyttää perustehtäväämme kohdistuessaan suoraan opiskelijoihin tai toimintaamme. Tällaisia ovat esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten tai Sähköisen terveyskyselyn aineistoa hyödyntävät tutkimushankkeet, joita tekevät sekä säätiön oma henkilökunta että ulkopuoliset tutkijat. Lisäksi YTHS:n henkilökunta tekee aktiivisesti omaehtoista tutkimusta, jonka tuottamaa tietoa voidaan usein hyödyntää myös opiskelijoiden parissa. Kuluneena vuonna julkaistiin ensimmäinen suomalainen opiskeluterveyden oppi- ja käsikirja, Opiskeluterveys (Duodecim, 2011). YTHS:n työntekijät osallistuivat aktiivisesti kirjan tekemiseen toimittajina ja kirjoittajina. Näin opiskeluterveyden asiantuntemustamme voitiin jakaa tehokkaasti muidenkin käyttöön. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla joukolla EUSUHMkongressiin Moskovassa Säätiöläiset pitivät siellä useita esityksiä. YTHS on European Union of School and University Health and Medicine -järjestön jäsen ja edustettuna sen hallinnossa. Tämänkin jälkeen kongressitoiminta jatkui aktiivisena, sillä toimintavuoden aikana käynnistettiin vuonna 2012 Helsingissä pidettävän Pohjoismaisen opiskeluterveyden kongressin valmistelut. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen lähtölaukaus Toimintavuoden aikana valmisteltiin valtakunnallista Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta 2012, johon saatiin rahoitusta sekä STM:ltä että OKM:ltä. Tutkimuksen aineistoa hyödyntää säätiön piirissä toimiva Korkeakouluopiskelijoiden Terveystutkimus-tutkijaryhmä, johon kuuluu kolmisenkymmentä tutkijaa eri organisaatioista. YTHS:n oman henkilökunnan lisäksi tutkijoita on Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, THL:lta, A-klinikkasäätiöstä, HYKSistä ja Otus rs:stä. Lisätietoa YTHS:n tutkimuksista ja julkaisuista löytyy kovisivuiltamme Opiskeluterveys Toim. Kristina Kunttu, Anne Komulainen, Katri Makkonen, Päivi Pynnönen (Duodecim 2011). Opiskeluterveys on ensimmäinen kattava opiskeluterveyden oppi- ja käsikirja Suomessa. Siinä kuvataan opiskeluterveyden edistämiseksi tarvittavaa työtä maamme opiskeluterveydenhuollon järjestämisessä, ohjeistuksessa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Opiskeluterveyttä ei tuoteta ainoastaan terveysasemien hoitohuoneissa, vaan monipuolisessa yhteistyössä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Kirjassa painotetaan terveyden edistämisen, varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen näkökulmaa. Kirjoittajakunta koostuu laajasta asiantuntijajoukosta, joka edustaa paitsi terveydenhuoltoa myös oppilaitoksia, opiskelijajärjestöjä ja muita opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä organisaatioita. Kirja on myös tarkoitettu näiden toimijoiden käyttöön sekä tietysti myös päättäjille. Opiskelija internetissä kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö. Katja Björklund, Maria Heiskanen, Marjo Kokko (THL:n raportti 16/2011). Opiskelijat käyttävät internettiä päivittäin opinnoissaan, asioiden hoidossa, sosiaalisena mediana tai muuhun, kuten pelaamiseen. Osa opiskelijoista voi uppoutua internetiin muuta elämää haittaavasti. Raportissa tarkastellaan opiskelijoiden rahapelaamista sekä netin käyttöä laajan kirjallisuuskatsauksen avulla. Siinä analysoidaan korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tuloksia, ja jäsennetään laadullisin tutkimusmenetelmin opiskelijoiden pelaamista ja netin käyttöä. Katsaus antaa myös yleiskuvan haitallisen rahapelaamisen ja internetin liikakäytön arviointi- ja hoitomuodoista sosiaali- ja terveydenhuollossa. 16

17 Ammattikorkeakoulupilotti YTHS:n mahdollisuus ja haaste Sosiaali- ja terveysministeriö päätti syksyllä 2010 käynnistää kolmevuotisen kokeilun ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämiseksi YTHS:n toteuttamana. K okeilu päätettiin toteuttaa kahdella paikkakunnalla. Toisella paikkakunnalla tuli YTHS:llä jo valmiiksi olla hyvin toimiva terveyspalveluyksikkö, ja toisella YTHS:llä ei tullut olla kokeilupaikkakuntaa valittaessa vielä mitään toimintaa. Kokeiluammattikorkeakouluiksi valittiin Saimaan ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viimeiset kokeilun mahdollistavat lainsäädännön muutokset eduskunta käsitteli vasta kesäkuun 2011 kolmannella viikolla, joten aloitusaikataulu oli haasteellinen. Kokeilu käynnistyi Lappeenrannassa syyslukukauden alusta 2011, ja sen mahdollista laajentamista Imatralla olevien oppilaitosten opiskelijoihin pohditaan parhaillaan. Seinäjoen ammattikorkeakoulun osalta tehtiin sopimukset, joiden mukaan Ilmajoella, Kauhajoella, Ähtärissä ja Kurikassa olevien oppilaitosten opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää 2012 alusta halutessaan YTHS:n palveluja. Osa näiden oppilaitosten opiskelijoista asuu Seinäjoella. Kokeilussa opiskelijoiden maksaman terveydenhoitomaksun vapaaehtoisuus oli toimintavuonna erityisen pohdinnan alla, koska kaikki perustutkintoa opiskelevat yliopisto-opiskelijat maksavat sen osana ylioppilaskuntien jäsenmaksua. Tämä järjestelmä ei ollut mahdollinen ammattikorkeakouluopiskelijoille, joten kokeilupaikkakunnilla terveydenhoitomaksun maksaminen on heille vapaaehtoista. Pilotin valmistelu ja käynnistyminen tapahtui hienossa yhteistyön hengessä. Kaupunkien, ammattikorkeakou- lujen ja niiden johdon, kuten myös sosiaali- ja terveysministeriön, sekä erityisesti opiskelijoiden panos oli toimintavuonna ilahduttavaa. Ilman tätä yhdessä tekemisen asennetta kokeilu ei olisi ollut mahdollista aloittaa suunnitelulla aikataululla. Pilotin valmistelu ja käynnistyminen tapahtui hienossa yhteistyön hengessä. Kokeilun mahdollinen laajentuminen valtakunnalliseksi on YTHS:lle suuri mahdollisuus, mutta samalla myös haaste. Jo sen käynnistyminen YTHS-mallin pohjalta oli säätiölle merkittävä luottamuksen osoitus. Se tarkoittaa luottamusta sille työlle, jota YTHS ja sen asiantuntijat ovat tehneet korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen liittyvässä työssä ja tutkimuksessa. Lappeenranta Lappeenrannassa oli ennestään toimiva YTHS:n toimipiste, jonka piirissä on n yliopisto-opiskelijaa. Heille tarjotaan kattavat yleisterveyden, suunterveyden sekä mielenterveyden palvelut omana toimintana. Ostopalveluna toteutuu fysioterapian, ihotautilääkärin ja gynekologin palvelut. Palvelut toimivat sujuvasti ja asiakastyytyväisyys on korkea. Lappeenrannassa Saimaan AMK- opiskelijoiden terveyspalvelut tuotti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. AMK- opiskelijoita on n Lähikuntien ammattikorkeakouluja on Imatralla, n. 500 opiskelijaa. Vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksoi toimintavuoden loppuun mennessä opiskelijaa. Toiminta käynnistyi Rekrytoinnit onnistuivat hyvin. Seinäjoki Seinäjoella ei ennestään YTHS-toimipistettä. AMK-opiskelijoita n (SeAMK). Lähikuntien ammattikorkeakouluja on Ähtärissä, Kurikassa, Kauhajoella ja Ilmajoella, n opiskelijaa. Seinäjoella oli ammattikorkeakouluopiskelijoille kehitetty kuntien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä jonkin verran opiskeluterveydenhuollon lisäpalveluja. Opiskelijoille oli nimetty terveydenhoitaja ja psykologi, ja opiskeluterveydenhuollosta vastaavan lääkärin vastaanotto Kampusalueella alkoi vuonna Opiskelijapastori on toiminut vuodesta 2006 alkaen. SeAMK:ssa toimii moniammatillinen hyvinvointityöryhmä, käytössä on kriisitoimintamalli sekä toimintaohje päihdetapauksissa. Rekrytoinnit onnistuivat hyvin. Toiminta käynnistyi Opiskelijoille järjestetään kattavat yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palvelut. Vapaaehtoisen terveydenhoitomaksun maksoi toimintavuoden loppuun mennessä opiskelijaa. 17

18 YTHS TEKEE AINUTLAATUISTA YHTEISÖTERVEYSTYÖTÄ Y hteisöterveystyötä ohjaavan Terveyden edistämisen periaatteet ja toimintatavat -ohjeen päivitys valmistui ja se hyväksyttiin osana säätiön laatukäsikirjaa. Sidosryhmäyhteistyötä tekeville, erityisesti uusille terveystyöryhmän jäsenille ja tiedekuntayhdyshenkilöille, laadittiin perehdytyspaketti. Yhteisöterveystyöhön käytettiin 1,4 % (1,9 %) kliinistä työtä tekevien kokonaistyöajasta. Ryhmätoiminnan Ryhmiin vahvistamista jatkettiin ryhmänoh- osallistui jaajien koulutuksella, johon osallistui myös opiskelijaa. opintopsykologeja. Samalla selvitettiin henkilökunnan kiinnostusta ryhmien ohjaamiseen. Käsikirjoitus moniammatillisen ryhmätoiminnan ohjaajan oppaaseen valmistui. Kaikkiaan erilaisia ryhmiä toteutettiin 185 (168) kpl ja niihin osallistui (4 017) opiskelijaa. Yhteisöterveyden hankerahaa myönnettiin 16 hankkeelle, joiden aiheina olivat liikunta, yhteisöllisyys, jännittäminen, arjen hallinta ja suun terveys. Vuoden 2011 erityisteemana oli liikunta. Asiantuntijamme ovat kysyttyjä Opiskeluyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä jatkettiin yhteistyötä valtakunnallisesti Campus Conexus -hankkeen ja sen yhteydessä jatkavan SYL:n Kyky-projektin sekä ammattikorkeakoulujen CDS-hankkeen kanssa. Näissä tuetaan laaja-alaisesti opiskelijoiden opintoihin kiinnittymistä, yhteisöllisyyttä ja opiskelukykyä. YTHS osallistui valmistuneen Hyvä korkeakoululiikunta -suositusten laatimiseen, jota toteutettiin Opiskelijoiden Liikuntaliiton johdolla ja OKM:n tuella. Uudistettavasta Kelan korkeakouluruokailun periaatteita koskevasta suosituksesta annettiin lausunto. Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seurannan suunnittelu käynnistettiin yhteydenotoilla Suomen yliopistokiinteistöjen tilapalveluihin ja Unifiin. Säätiöläiset osallistuivat asiantuntijoina aktiivisesti 121 opiskelijatapahtumaan tai sidosryhmäkoulutukseen ja pitivät niissä 53 (85) esitystä liittyen opiskelijoiden hyvinvointiin. Osallistujia tapahtumissa on ollut yhteensä noin Valtakunnallisten tilaisuuksien puheenvuoroja esitettiin mm. Opiskeluterveys-kirjan ja Kelan Korkeakouluruokailun periaatteet -suosituksen julkistamistilaisuuksissa sekä valtakunnallisilla Opiskeluterveyspäivillä. Esittelytilaisuuksia uusille opiskelijoille tai ryhmien tutustumiskäyntejä terveydenhoitoasemille järjestettiin kaikissa toimipisteissä, ja niihin osallistui yhteensä (14 404) opiskelijaa. Ulkomaalaisille opiskelijoille oli omia infotilaisuuksia. Vuoden alussa julkaistuilla verkkosivuilla yhteisöterveys on laajasti esiteltynä Terveystieto ja tutkimus -kokonaisuudessa. Terveystietopankin artikkelien määrä säilyi ennallaan. Terveystietopankissa oli sivun katseluja kpl ja yksilöityjä tarkasteluja Suosituimmat sivut siellä olivat silmätulehdus, ehkäisypillerit, virtsatieinfektiot ja suuseksi ja sukupuolitaudit. Verkkoneuvonnan kävijämäärät olivat sivun katseluja ja yksilöityjä tarkasteluja. Verkkoneuvonnan uusien kysymysten määrä oli 821 (992). Verkkosivujen lisäksi YTHS:n Facebook-sivujen rooli nopeana tiedonvälityskanavana ja vuorovaikutteisena terveyden edistäjänä vahvistui. TUTKIMUSHANKKEET JA -YHTEISTYÖ Tutkimushankkeet Vuoden aikana valmisteltiin vuoden 2012 alussa käynnistyvää valtakunnallista korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusta, johon saatiin rahoitusta sekä STM:ltä että OKM:ltä. Tutkimusaineistosta tehtävien jatkohankkeiden valmistelemiseksi on tehty runsaasti yhteistyötä eri organisaatioiden tutkijoiden kanssa monipuolisten tutkimusten aikaansaamiseksi. Säätiön työntekijät ja ulkopuoliset tutkijat jatkoivat lukuisia opiskelija-aineistoihin kohdistuvia tai hoitokäytäntöihin liittyviä tutkimushankkeita ja mukana oli myös väitöskirjatason tutkimuksia. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimusten aineistoista jatkettiin tutkimuksia liittyen mm. peliriippuvuuteen ja netin käyttöön, atopiaan, astmaan, liikuntaan, suun terveyteen, seksuaaliterveyteen, kiusaamiseen ja jännittämiseen. Teemoista kirjoitettiin artikkeleita myös Opiskeluterveys-kirjaan. Tutkimusta sähköisen terveyskyselyn toimivuudesta ja tunnistuskyvystä suun terveydenhuollon kysymysten osalta jatkettiin, samoin hampaiston oikomis- ja leikkaushoidon vaikuttavuustutkimusta. Uusina projekteina käynnistyivät säätiössä Helsingin yliopiston tutkimus- ja kehityshanke tietokoneavusteisesta neuroplastisuushoidosta erilaisten kognitiivisten häiriöiden hoidossa sekä HUS:n verkkoterapiatutkimus sosiaalisten tilanteiden pelosta. Suunterveyden sektorilla aloitettiin tutkimus sovelletun rentoutumismenetelmän vaikuttavuudesta purentaelimistön toimintahäiriöiden hoidossa. YTHS:n työntekijät olivat kirjoittajina 4 kirjassa, 50 artikkelissa ja 12 esitelmä- tai posteriabstraktissa. 18

19 Terveyden edistämistyötä Facebookissa Jonna ja Eija kertovat Tämä oli jo toinen vuosi, kun teimme terveyden edistämistyötä myös Facebookissa, ja työskentely tässä sosiaalisen median kanavassa tuntui edellistä vuotta helpommalta ja luontevammalta. Itsekritiikki omia päivityksiä kohtaan ei ollut enää niin jyrkkää, koska sosiaalinen media ja siellä seikkailu oli muutenkin tullut meille aiempaa tutummaksi. Toisaalta päivitysprosessi oli melkein itsestään hioutunut, kun terveyden edistämistyötä ja päivittämistä helpottamaan oli muodostunut eräänlainen vuosikello. Olimme nostaneet sivustolla esille ajankohtaisia terveyden edistämiseen liittyviä teemoja (vaikkapa muistutukset allergiareseptien uusimisesta), hyvinvointiin (esim. tupakoinnin lopettamiseen kannustus) ja opiskelukykyyn liittyviä juttuja (säätiön fysioterapiaryhmät, alkoholinkäyttö jne.) sekä valtakunnallisia terveysteemoja. Olemme pyrkineet päivittämään YTHS:n Facebook-sivuja yhdestä kahteen kertaa viikossa erilaisilla terveyden edistämisteemoilla. Enemmänkin olemme toki tietoa jakaneet, jos ajankohtaista, hyvää materiaalia on silmiimme osunut. Lisäksi viestintäyksikkö on nostanut sivuille paljon myös YTHS:n valtakunnallisia tiedotteita ja ajankohtaisasioita linkkeineen. Haasteena Facebookissa on ollut sopivien, kiinnostusta herättävien päivitysten ja linkkien työstäminen. Välillä on tuntunut, että perustyön lomasta ei tahdo löytyä riittävästi aikaa etsiä netin suuresta tietomäärästä sopivaa aineistoa omilla Facebook-sivuilla jaettavaksi. Tällä hetkellä Facebook-työhön käytetty työaika vaihtelee 15 minuutista yhteen tuntiin viikossa. Toinen haaste on ollut tehdä sivustosta mahdollisimman mielenkiintoinen opiskelijoillemme. Tavoitteena olisi saada moni innostumaan tästä YTHS-kanavasta ja antamaan meille palautetta tai keskustelemaan kanssamme, jotta voisimme kehittää yhä paremmin toimintaamme. Olisikin kiva saada asiakkailta ja kaikilta YTHS:n ystäviltä tähän asiaan vinkkejä vaikka suoraan Facebook-seinällemme. Tutkimusyhteistyö YTHS:n tutkimustoiminnan koordinaattorina työskenteli yhteisöterveyden ylilääkäri, joka toimi myös Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus -tutkijaryhmän johtajana. Tutkimusryhmään kuuluu kolmisenkymmentä tutkijaa eri organisaatioista. YTHS:n lisäksi tutkijoita on Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoista, THL:lta, A-klinikkasäätiöstä, HYKSistä ja Otus rs:stä. Positiivisena asiana esille on noussut opiskelijoiden myönteisyys ja tyytyväisyys sivustoa kohtaan. Alkuun esille nousseet pelot siitä, että sivustolla jouduttaisiin käymään hankalia keskusteluja YTHS:n toiminnasta tai palvelujen saatavuudesta ovat osoittautuneet turhiksi. Päinvastoin, positiivista palautetta on sivuston kautta saatu ja onpa Facebook-sivujamme kehuttu ihan sanomalehdessäkin. Terveisin Eija ja Jonna, YTHS:n Facebook-terkkarit 19

20 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot Hoitomaksutuotot , ,16 Muut palvelutuotot , , , ,78 Kulut Henkilöstökulut , ,99 Poistot , ,86 Vuokrat , ,00 OPM:n avustus tilakustannuksiin , , , ,62 Muut kulut , ,11 Katettu avustuksilla , , , ,82 Kulujäämä , ,51 Kelan korvaus toimintaan , ,00 Kulujäämä , ,51 Varainhankinta Tuotot Terveydenhoitomaksut , ,00 Kulujäämä , ,51 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot , ,77 Kulut -325, ,89-262, ,72 Kulujäämä , ,79 Yleisavustukset Kaupunkien avustukset , ,11 Tilikauden tulos , ,32 Rahastojen kulut , ,89 Katettu rahastoista 5 865,05 0, ,89 0,00 Tilikauden (-) ali-/(+) ylijäämä , ,32 20

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS 2012 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS On valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Joensuun toimipiste, Yliopistokatu 2, Aurora B-rappu avoinna ma-to 8-15, pe 8-14 www.yths.fi/joensuu Uudelle opiskelijalle Lämpimät onnittelut opiskelupaikasta!

Lisätiedot

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon organisaatio, joka tarjoaa yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden

Lisätiedot

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Uudelle opiskelijalle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö 2016 Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija, joka tarjoaa opiskeluterveydenhuollon palveluja sekä toimii

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM 23.11.2011 Opiskeluterveydenhuolto painopisteenä hallitusohjelma: kehittämiskohteena edellisen ja tämän hallituksen aikana

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta

Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Ajankohtaista opiskeluterveydenhuollosta Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Järvenpää 28.11.2013 Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM etunimi.sukunimi(at) stm.fi 27.11.2013

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina

Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Nuoret talous- ja velkaneuvonnan asiakkaina Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Lasse Toimi, Nuorisosäätiö, Helsinki 2015 Kysely talous- ja velkaneuvonnassa työskenteleville Talous- ja

Lisätiedot

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto

Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto Oppilaitosympäristön ja -yhteisön tarkastus malli + opas Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluterveydenhuollon verkosto 28.10.2015 Toteutuneet tarkastukset toisen asteen oppilaitoksissa Milloin oppilaitoksessa

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta 7 28.01.2016 Kunnanhallitus 43 15.02.2016 Kunnan vastaus aluehallintovirastolle selvityspyyntöön ESAVI/4431/05.07.03/2015, Kirkkonummen kunnan suun terveydenhuollon kuukausikohtainen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki

Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki Tervetuloa liikuntatuutorointikoulutukseen! Helsinki 26.11.2012 OHJELMA 10:00 Tervetuloa ja esittäytymiset 10:30 Missä mennään? Liikuntatuutoroinnin tila eri paikkakunnilla asiantuntija Hanna Laakso, Opiskelijoiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki

Turvallinen ja hyvinvoiva koulu. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki Turvallinen ja hyvinvoiva koulu Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Kuntamarkkinat, Helsinki 10.9.2015 Opas oppilaitoksen tarkastuksista julkaistaan kouluterveyspäivillä 22-23.9.2015 Oppaan laatimiseen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA

Lähtenyt liikkumaan hanke ( ) TAUSTAA Lähtenyt liikkumaan hanke (2009 2011) TAUSTAA Valtioneuvoston periaatepäätös (12.6.2008) pysyviin liikunta- ja painonhallintamuutoksiin tähtäävät mallit opiskeluyhteisöissä Kansallinen liikuntaohjelma

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue

Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Jyväskylän kaupungin Ympäristöterveydenhuolto yhteistoiminta-alue Info YLIOPISTON OPISKELIJOILLE 12.4.2016 ympäristöterveystarkastaja Seija Pulkkinen 6.4.2016 Suunnitelmalliset oppilaitostarkastukset ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot