Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon

Transkriptio

1 Perhosniityistä riistaelinympäristöjen hoitoon Lammi Mikko Alhainen Projektipäällikkö Kotiseutukosteikko-Life c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 1

2 Riistaelinympäristöjen ja kalataloudelliset kunnostukset kokonaisvaltaista luonnonhoitoa Riistalinnut, taimen ja rapu keskeinen osa luonnon monimuotoisuutta kertovat elinympäristön tilasta kun ne viihtyvät maillamme niin luonto voi hyvin Peltoriistalle ja vesilinnuille mieluinen elinympäristö sopii useimmiten myös ihmissilmään maisemanhoito Oikein toteutetut vesilintuelinympäristöjen ja kalavesien hoito on vesiensuojelua pidetään lähijärvet ja -joet puhtaana Virkistyskäyttö luonnonhoidon motiivina tehdään kosteikko = saadaan hyvä mieli hoidetaan elinympäristöjä parempien riista- ja kalakantojen hyväksi Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuvat rapu ja taimen: SYKE; Kimmo Lemetti, Taikapaja 2

3 Peltoriistalle: Suojavyöhykkeitä, pientareita, luonnonhoitopeltoja ja puoliavoimia saarekkeita Vesilinnuille Kosteikkoja Luonnonmukaista peruskuivatusta Peltoriistalle ja vesilinnuille, kaloille ja ravuille Maatalousympäristön luonnonhoitoa laajassa mittakaavassa Metsästäjäin Keskusjärjestö 3

4 Piilopaikkoja ja ruokaa Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 4

5 LUONNONHOITOPELTO Riistapelto - Perhosniitty c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 5

6 Peltopyy- ja rusakkonäkökulma Näe tulematta nähdyksi c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 6

7 Kauhajoki, Kainasto Talvehtiville linnuille suojaa ja ruokaa maisematasolla Yli 200 ha luonnonhoitopeltoja Peltolinnuille monilajisia kasvustoja Keskellä viljelysaukeaa Harvat kasvustot vilja + öljykasvi Kahdessa vuodessa peltopyyn parimäärä kasvanut n. 60 % Kaikki lajit hyötyvät! c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö 7

8 Luonnonhoitopelloilta evästä Hirvieläimille, jäniksille ja metsälinnuille Viherkasvusto, kaura, siementävät kukkakasvit Sijainnissa tärkeää Tiet, asutus Erikoisviljelmät Luontaiset kulkureitit Sijoitus Reunat ja pienet kuviot c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 8

9 Reunavyöhyke Lehtipuu- ja pensasvaltainen vaihettumisvyöhyke metsän reunaan Pellot kuivuu nopeammin Maisema avartuu Riista viihtyy c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 9

10 Lajiston kannalta tärkeää Suojapaikkojen mosaiikki laajoilla peltoaukeilla Pesien säilyminen toukotöiden aikana Ladot, joutomaalaikut Talviaikainen kasvipeitteisyys suoja ja ravinto Peltojen säilyminen metsävaltaisilla alueilla Metsäalueilla pellot luovat monimuotoisuutta Talviaikainen kasvipeitteisyys ravinto c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 10

11 Luonnonhoitopellot Peltolajistolle hyödyllistä Talviaikainen kasvipeitteisyys pitkä sänki + aluskasvi = suoja + ruoka syysviljat Nurmet, Viherlannoitus Pientareiden kasvillisuus Viljelykierto c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 11

12 Viljelykierto Hyvät lohkot viljelykiertoon Talviaikainen kasvipeitteisyys Maan rakenne Säästöt ja töiden jakautuminen Esim: 1/5 syysvilja, 2/5 kevävilja, 2/5 viherlannoitus Hankalat lohkot Riistapelto Luonnonhoitonurmi Erityistukisopimukset 1. Kevätvilja + aluskasviksi viherlannoitusnurmiseos 2. Viherlannoitusnurmi 3. Viherlannoitusnurmi Syysvilja 4. Syysvilja 5. Kevätvilja c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 12

13 Kuva: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö

14 Kosteikot maatalousalueilla ELINYMPÄRISTÖ VESIENSUOJELU MAISEMA Marko Svensberg c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 14

15 Hyvä kosteikko 50 % avovettä 50 % mosaiikkimaista kasvillisuutta Mahdollisimman suuri osa alle 0,5 metrin syvyistä erityisen rehevillä kosteikkoalueilla voi olla syvempää hidastaa umpeenkasvua Riittävä avoimuus. Rantaviivan pituus tärkeä: Paljon repaleista reunaa. Loivarantaisuus (eroosio, vesipinta-alan vaihtelu, kasvillisuus) Vaihteleva syvyys ja lietekuoppa/syvänne Metsästäjäin Keskusjärjestö 15

16 Vesilintujen ravinto Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Kosteikoilla, luhdilla, tulva-alueilla Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta Mosaiikkimaisuus vesiselkärangattomille elinympäristöä ja ravintoa Aikuisille linnuille tärkeitä ravintokasveja ovat: Mm. sarat, vidat ja palpakot Kosteikkojen rannat tärkeitä suojapaikkoja peltolinnuille Metsästäjäin Keskusjärjestö

17 Kosteikon perustaminen/kunnostaminen Kosteikko voidaan perustaa patoamalla tai kaivamalla Pato varustetaan vedenpinnan säätelylaitteistolla Padotut kosteikot ovat erinomaisia vesilintujen poikueympäristöjä Luonnontilaisia uomia ei saa vaarantaa Metsästäjäin Keskusjärjestö 17

18 Loiva pohjapato mahdollistaa kalojen liikkumisen vesistössä vesilaki Tarvittaessa rakennetaan patopengertä kosteikkoalueen ympärille, jolla estetään veden nousu viljelyksille tai metsään. Metsästäjäin Keskusjärjestö 18

19 Kosteikon rakenne Pato ja laskuoja Suojavyöhyke Luonnonhoitopelto Pensaita suojaksi Tulo-oja Syvänneosa, tyhjennetään tarvittaessa Saarekkeet jakavat virtauksen tasaisesti koko kosteikkoon ja Metsästäjäin toimivat pesäpaikkoina Keskusjärjestö Kasvillisuusmosaiikki Avoimet 19 ja loivat rannat

20

21

22 Pienkohteiden kunnostaminen Savimontut kuntoon kaivamalla ja raivaamalla! Metsästäjäin Keskusjärjestö 22

23

24

25 Pienialaiset notkot ja savenottoalueet kosteikoksi patoamalla (Lumo tuki) Pienkohteiden kunnostaminen Metsästäjäin Keskusjärjestö 25

26

27

28 Kosteikko kaipaa kunnostusta Metsästäjäin Keskusjärjestö 28

29 Niitto Kohteena tiheät järvikorte, -ruoko ja - kaislakasvustot Tavoitteena kanavien ja lampareiden mutkitteleva verkosto Toteutetaan heinäelokuussa Metsästäjäin Keskusjärjestö 29

30 Kaivaminen Käytetään kohteissa missä vedenpinnan nostolla tai niitolla ei saada haluttua tulosta Kaivettu maa-aines läjitetään Ympäröiville pelloille Läjitysalueille Riistapelto Pesimäsaarekkeiksi Metsästäjäin Keskusjärjestö 30

31 Näyttää paremmalta niitto vedenpinnan nosto kaivu Metsästäjäin Keskusjärjestö 31

32 Padot c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 32

33 Vedenpinnan säätely

34 Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen Luonnonmukaisen perkauksen hyötyjä: Riistan, kalojen ja rapujen elinympäristön paraneminen Kuivatustilan ylläpito Uomien kunnossapitotarpeen väheneminen Veden laadun paraneminen Maiseman ja virkistyskäyttömahdollisuuksien monipuolistuminen Lähde: SYKE: Purojen hoito maatalousalueilla. Kuvat: Kimmo Lemetti, Taikapaja Metsästäjäin Keskusjärjestö 34

35

36

37 Mutkitteleva ja kapea alivesiuoma Luonnonmukaiseksi kunnostettu oja/puro pysyy kunnossa Lietekuoppa Rantakasvillisuus Pohjapato tai kynnys Loivat rannat Tulvatasanne Metsästäjäin Keskusjärjestö 37

38 Onnistunut luonnonhoito näkyy vahvoina riista-, kala- ja rapukantoina Metsästäjäin Keskusjärjestö 38

39 Siellä missä me viihdytään viihtyy kaikki muutkin, ja vesikin puhdistuu

40 LIFE+ Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko -Life For the Future of Wetlands Nature Metsästäjäin Keskusjärjestö 40

41 Kotiseutukosteikko -Life Kosteikkoihin hankala saada rahoitusta. Riistahallinnon Life - hankkeella rahoitetaan sellaisia edullisia mallikohteita joiden tekemiseen löytyy intoa, mutta tarjolla ei ole muuta rahoitusta Rahoitettavat esimerkkikosteikot valitaan alkuvuodesta Riistanhoitopiiriin ilmoitetut kohteet Patoamalla toteutettavat kosteikot vesilintujen poikue-elinympäristö Luonnon monimuotoisuus Hankkeella rahaa suunnitteluun ja kaivinkonetyöhön paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla! Hankkeen budjetti noin 2 milj., josta EU 50 %, MMM 17 % ja riistahallinnon omarahoitusosuus 33 % Metsästäjäin Keskusjärjestö 41

42 Odotetut tulokset Vähintään 30 kosteikkoa pinta-alaltaan yli 200 hehtaaria vesilintujen elinympäristöiksi ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Mallikohde jokaiseen maakuntaan Sidosryhmien välinen yhteistyö kosteikkoasioissa on nykyistä tiiviimpää Innostus kosteikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen on kasvanut kosteikkoja kunnostetaan ja perustetaan nykyistä enemmän Vesilintujen parimäräät ja poikastuotto ovat kasvaneet mallikosteikoilla Kosteikkojen rahoitusmahdollisuudet monipuolistuvat tulevaisuudessa, ja maanomistajan/toteuttajan näkökulmasta niihin liittyy vähemmän paperityötä

43 MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ

44 Kiitos! Kosteikkosuunnittelua Marko Muuttola Metsästäjäin Keskusjärjestö 44

45 Lisätietoja Riistakosteikko-opas Riistanhoito Riistakosteikko c/o Metsästäjäin Keskusjärjestö 45