Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Transkriptio

1 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009

2 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu Avo-ojat ha (27 %) Ojittamatta ha (14 %)

3 AVO-OJAT OJAT Sarkaojat, ojasyvyys n. 80 cm Avo-ojien ojien kuivatussyvyys on salaojitusta pienempi Limingassa 80-luvulla avo- ojista 10x pienempi hapan kuormitus kuin salaojista METSÄOJITUS ei niin kuormittavaa (Avo-)ojien kuivatusvaikutus ei yhtä syvä kuin yleensä maatalousmaalla Metsämaita ei alavimmilla paikoilla

4 Pellon viemäröinti : Maanpinnan alle noin cm syvyyteen laitetaan reiälliset putket, jotka kuljettavat vettä pois peltoalueelta Peltopinta-alan kasvu, maan rakenne jne. Salaojitus Kuivatussyvyys kesällä jopa useita metrejä Putkien huoltoon kuuluu mm. niiden huuhtelu

5 SALAOJITUS SULFAATTIMAA-ALUEILLA ALUEILLA Yleensä salaojitus vähentv hentää ympärist ristökuormitusta (mm. ravinteet) avo- ojitukseen verrattuna, mutta sulfaattimailla se lisää happamuus- ja metallikuormitusta Salaojiin sääs äätömahdollisuus

6 SÄÄTÖSALAOJITUS Salaojakaivoon on lisätty pato Pellon pohjaveden pinnankorkeutta voidaan säätää halutulle tasolle, esim. 70 cm Tasoittava /hidastava vaikutus happaman kuormituksen etenemiseen vesistöihin

7 SÄÄTÖSALAOJITUS Säätösalaojituksen on arvioitu soveltuvan noin ha:n peltoalalle Suomessa Säätösalaojitus käytössä nykyisin noin peltohehtaarilla Eniten Pohjanmaalla Tasainen maasto Peltomaiden hyvä vedenläpäisevyys

8 Säätökastelu Säätösalaojaverkostoon lisätään kuivana aikana vettä vesistöistä Pyritään pitämään pohjaveden pinta halutussa korkeudessa kasvien vedensaannin turvaamiseksi Sulfidikerros mahdollista pitää veden alla koko kesän ajan säätökaivo

9 Kuivatusvesien kierrätys Salaojakaivoon kertyvä pellon kuivatusvesi pumpataan pellon yläosaan kasteluvedeksi Suljettu systeemi

10 Sulfaattimailla tavoitteena on pitää pohjaveden pinta sulfidikerroksen yläpuolella Ojitusmenetelmä Avo-oja Salaoja Säätösalaoja Säätökastelu Kastelu + kuivatusvesien kierrätys Kuivatussyvyys, esim cm cm cm cm cm Ympäristövaik. Sulfaattimaalla

11 Siikajoki 1. Kastelu + kuivatusvesien kierrätys Vertailualueiden pinta-alat Noin 2 ha = 6 ha 3. Normaali salaojitus Alueiden välillä 10 metrin ojittamaton alue 2. Säätösalaojitus Ojavälit: kastelu 8m, muut 12 m

12 Normaali salaoja-alue alue valmistumassa Ojittamaton vyöhyke ennen kastelualuetta

13 Imuojan ja kokoojaojan liitos n. 1,2 m Vanha tiiliputki-ojitus Pohjalla sulfaattikerros

14 Tarkastuskaivon pohja 1,3 m

15 Säätökastelu ja kuivatusveden kierrättäminen

16 RS1 3. Allas + jakokaivo 4. Pumppu jokivarressa 1. Säätökaivo (kastelu) 2. Pumppauskaivo (kastelu) Laskuaukko joelle Niskakaivo

17 Dia 16 RS1 Raija Suomela;

18 Kastelualueen säätökaivo Kastelualueen pumppauskaivo Laskuaukkokaivo Säätöojituksen säätökaivo

19 Kaivanto 30 m 3

20 Kaivannon pohja syvyys 1,6 m

21 Kaivannon pohja Sulfidi Sulfaatti Ruoste

22 Putki jakokaivoon

23 Ylivuotoputki piiriojaan Vesiputki pumppauskaivosta (Kuivatusveden kierrättäminen) Vesiputki jokivarresta

24 Niskakaivo piiriojia varten, laskuaukkoputkeen liitos

25 Niskakaivon teko, laskuaukkoputki

26

27 Kalkkia olisi voitu lisätä reilusti niskakaivon ympärille

28 Vesinäytteet syksyltä 2009

29 3 5 kastelu Siikajoki 1 6 Normaali salaojitus 4 2 Säätöojitus Näyte 1 = kastelu Näyte 2 = säätöojitus Näyte 3 = norm. salaojitus Näyte 4 = laskuaukko Näyte 5 = kaivanto (Näyte 6 = tarkastuskaivo)

30 Veden laatutietoja loka-marraskuu Salaojakaivot Sulfaattipitoisuus mg/l ph ph ph Kastelu (säätökaivo) ,2 3,48 3,82 Säätökaivo ,0 3,58 3,80 Normaali salaojakaivo ,7 3,76 3,84 Laskuaukko (jokivarsi) ,0 3,15 3,69 Kaivanto (Jäässä) (Jäässä) (Jäässä) 3,72 Taustalla kuiva kesä, kunnon syyssateet vasta marraskuun loppupuolella

31 Lyhyt yhteenveto Kirjallisuuden perusteella Säätöojituksella hapanta kuormitusta voidaan tasoittaa ja lieventää Säätökastelulla ja kuivatusvesien kierrättämisellä kuormitusta voi todennäköisesti ehkäistä tehokkaasti Menetelmät melko kalliita, lisäävät työtä Kuinka kannattavia tuottajanäkökulmasta Menetelmien soveltumisesta happamuusongelman hallintaan ei vielä kattavaa tietoa

32 Lyhyt yhteenveto Varsinaisia tuloksia kokeesta vasta parin vuoden kuluttua Salaojitustyön jälkeen pellon kuivatuksen tasaantuminen Kuinka kauan hapanta kuormitusta tulee ojituksen jälkeen Virtaaman mittaaminen Jne. Muiden vastaavien kokeiden tulosten kerääminen Kalkin käyttö ojitusvaiheessa? Tukimenetelmien kehittäminen jos säätömenetelmien halutaan yleistyvän Ruoan- ja rehuntuotanto turvattava, ympäristö huomioiden