Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Erno Tornikoski Kalle Korhonen Eila Okkonen Tanja-Maria Rantakangas Jaakko Tarkkanen Karl Holm Johanna Mattila Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 1:2011

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2011

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan toisen laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Ensimmäisinä arvioitujen korkeakoulujen kohdalla auditoinnin kuuden vuoden voimassaolojakso on kulumassa loppuun. Vuoden 2010 lopulla Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi siksi auditointien toisen kierroksen menetelmän. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Saimaan ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä 7 1 Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet 10 2 Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne 14 3 Saimaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi 15 4 Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus- ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnan ohjaukseen Korkeakouluhenkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus 59

6 5 Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta 66 Liitteet 1: Auditointivierailun ohjelma 67 2: Auditoinnissa käytettävät kriteerit 68

7 7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Kauppatieteiden tohtori Erno T. Tornikoski toimii dekaanina ranskalaisessa Saint-Etienne kauppakorkeakoulussa. Vastuualueinaan hänellä on professorikunnan johtaminen sekä opetusmenetelmien ja tutkimuksen kehittäminen. Aikaisemmin hän on toiminut professorina EMLYON kauppakorkeakoulussa ja yrittäjyyden yliopettajana Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Aikaisemmin Tornikoski on toiminut auditointiryhmän jäsenenä Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnissa sekä osallistunut kroatialaisen Entrepreneurship Business College Vern Master-tason ohjelmien suunnitelmien ulkoiseen arviointiin. Parhaillaan hän on valmistelemassa eurooppalaisen EPAS-akkreditoinnin hakemista Saint-Etienne kauppakorkeakoulun Master-koulutusohjelmalle ja osallistunut tähän liittyvään EFMD:n koulutukseen. Tutkimuksen osalta Tornikoskella on lukuisia julkaisuja arvostetuissa kansainvälisissä tieteellisissä journaleissa. Hän tutkimuskiinnostuksensa liittyvät yrittäjyyteen, yrittäjyysaikomusten kehittymiseen, yrityksen perustamis prosessiin sekä kasvaviin nuoriin yrityksiin. Hän on koordinoinut mm. Finpinyrittäjyysverkoston alaisuudessa tutkimusryhmää, joka on kehittämässä mittaria ja mittausmenetelmää yrittäjyyden edistämistoimien vaikuttavuuden selvittämiseksi korkeakouluopiskelijoiden parissa. Kauppatieteiden tohtorin tutkintonsa Tornikoski on suorittanut samanaikaisesti sekä Vaasan yliopistosta että ranskalaisesta ESSEC Business Schoolista. Parhaillaan hän on valmistelemassa ranskalaista HDR-habilitaatiota (Habilitation à Diriger des Recherches). Jäsenet Dosentti, filosofian tohtori Kalle Korhonen työskentelee klassillisen filologian yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston Maailman kulttuurien laitoksella. Hän on suorittanut yliopistopedagogisia opintoja ja on kreikan kielen ja kirjallisuuden sekä latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden oppiainevastaava. Hän on myös toiminut tutkimus- ja opetustehtävissä Suomen Roomaninstituutissa sekä instituuttia ylläpitävän säätiön asiamiehenä. Lisäksi Korhonen on toiminut Helsingin yliopiston hallintovirastossa avoimen tieteellisen julkaisemisen (open access) asiantuntijatehtävissä.

8 8 Filosofian tohtori Eila Okkonen työskentelee Suomen Mielenterveysseuran Koulutuskeskuksen johtajana. Hän toimii Yrittäjien hyvinvointikilta -hankkeen johtaja. Samalla Okkonen on myös tieteellis-ammatillisen Perheterapialehden vastaava päätoimittaja. Hän on Suomen Mielenterveysseuran johtoryhmän jäsen ja toimii lisäksi seuran liittovaltuustossa ja liittohallituksessa, mielenterveysakatemiassa ja mielenterveyspoliittisessa neuvottelukunnassa. Okkonen on aikaisemmin toiminut ylemmän amk-tutkintoon liittyvän valtakunnallisen seurantatutkimusohjelman projektipäällikkönä. Tiedonkeruu, tietojen analysointi ja raportointi jatkuvat edelleen. Valtakunnallisen AMKjatkotutkintokokeilun (YAMK) projektipäällikön tehtäviin kuuluivat kokeilun koordinointi, seuranta ja raportointi ja lain voimaantulonjälkeiset tehtävät. Okkonen on toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa yliopettajana, jolloin tehtäviin kuuluivat mm. työelämäyhteistyön kehittäminen, perustutkinnon opetussuunnitelmatyö ja opettaminen, erikoistumisopintojen opetussuunnitelma- ja strategiatyö sekä opettaminen ja ammattikorkeakoulun jatkotutkintohakemuksen valmistelu ja opetussuunnitelmatyö. Aikaisempaan terveydenhuollon lehtorin tehtäviin kuuluivat hankeyhteistyö työelämän kanssa sekä hoitotyönkoulutus. Opiskelija Tanja-Maria Rantakangas opiskelee Bachelor of Business Administration tutkintoa ja kemiantekniikan insinööritutkintoa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa. Opintojensa ohella Rantakangas on työskennellyt toimistotyöntekijänä, projektityöntekijänä, tuntiopettajana sekä prosessihenkilönä ja tehtaan assistenttina teollisuudessa. Opintojensa lomassa Rantakangas on toiminut lukuisissa sekä korkeakoulunsa että opiskelijakuntansa luottamustoimissa (mm. ammattikorkeakoulun hallitusten jäsenyys ja opis kelijakunnan hallituksen ja edustajiston puheenjohtajuus). SAMOK ry:ssä Rantakangas on toiminut organisaation kehittämistyöryhmän jäsenenä. Tällä hetkellä hän työskentelee Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan pääsihteerinä. Kauppatieteiden maisteri Jaakko Tarkkanen on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulun aluerehtorina ja nykyisin vararehtorina. Arviointikokemusta hänellä on Laurean puitteissa osallistumisesta kuuteen koulutuksen laatuyksikköarviointiin tai aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointiin. Näissä hän on toiminut arvioinnin valmisteluryhmän jäsenenä. Sidosryhmäedustajana hän on osallistunut Teknillisen korkeakoulun TKK:n laadunvarmistuksen uusinta-arviointiin ja TKK Dipolin kansainväliseen arviointiin. Kansainvälistä arviointikokemusta hänellä on myös Laureassa luodun pedagogisen innovaation, Learning by Developing -toimintamallin kansainvälisestä arvioinnista ja sen seuranta-arvioinnista. Muuta arviointikokemusta hänellä

9 9 on arvioijana kansallisen osaamiskeskusryhmän puitteissa toteutetuista osaamiskeskusesitysten arvioinneista. Tarkkasen erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat korkeakoulutuksen uudistaminen, opetuksen ja tutkimuksen integraatio sekä korkeakoulujen kolmas tehtävä. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa korkeakoulun visiopohjaisesta johtamisesta ja strategisesta ketteryydestä. Sihteerit Pääsuunnittelija Karl Holm, Korkeakoulujen arviointineuvosto Erikoissuunnittelija Johanna Mattila, Korkeakoulujen arviointineuvosto

10 10 1 Johdanto 1.1 Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. 1.2 Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

11 11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 12 2 Auditointiprosessi 2.1 Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Saimaan ammattikorkeakoulun välinen auditointisopimus allekirjoitettiin Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto sekä auditointikustannusten jakautuminen. Lisäksi sovittiin korkeakoulun sitoutumisesta uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. 2.2 Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan auditointiaineiston koottavaksi siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Saimaan ammattikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Organisaation kuvaus sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrä Laadunvarmistusjärjestelmän lyhyt kuvaus Toimintakäsikirja Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnan ohjausjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä. Perusaineistoa täydentämään oli lisäksi sisällytetty yhteensä 73 laadunvarmistuksen toimivuuteen liittyvää näytettä ja näyttöä. Näytteet ja näytöt oli aineistossa jaoteltu seitsemän auditointikriteerin mukaan.

13 13 Saimaan ammattikorkeakoulun aineisto toimitettiin poikkeuksellisesti suoraan korkeakoulusta auditointiryhmän jäsenille sopimuksessa sovittuna päivämääränä Auditointiryhmällä oli lisäksi pääsy koko prosessin ajan korkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali laajasti täydensi kirjallista materiaalia. 2.3 Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Erno Tornikoski ja Korkeakoulujen arviointineuvoston pääsuunnittelija Karl Holm vierailivat Saimaan ammattikorkeakoulussa järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa. Aiheet tilaisuudessa painottuivat auditoinnin tavoitteisiin, kohteisiin ja kriteereihin sekä muihin auditointiin liittyviin käytännön kysymyksiin. Tornikosken ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron rehtori Anneli Pirttilä, yliopettaja Heikki Sintonen ja opiskelijakunnan pääsihteeri Susanna Kauppinen. Auditointivierailu toteutettiin Saimaan ammattikorkeakoulussa Auditointivierailun keskeisenä tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella muodostunutta kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Auditointiryhmä haastatteli tavoitteisiin liittyen ensimmäisenä vierailupäivänä korkeakoulun johtoa, päälliköitä, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena päivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään ja vieraili ryhmän etukäteen valitsemissa yksiköissä, joita olivat sosiaali- ja terveysalan, tekniikan alan, kuvataiteen sekä matkailu- ja ravitsemisalan opettajat ja opiskelijat. Lisäksi haastateltiin tukitoimintojen, kuten mediaja oppimiskeskuksen, IT-keskuksen, Luotsi-toiminnan sekä aikuiskoulutus- ja palvelutoiminnan edustajia. Kolmantena vierailupäivänä tutustuttiin projektihallinnoinnin näkökulmasta yhteen kulttuurialan projektiin ja Yrityshautomo-projektiin. Nämä ns. jokerikohteet ilmoitettiin korkeakoululle ensimmäisen vierailupäivän jälkeen. Lisäksi haastateltiin Venäjä-osaamisklusterin henkilöstöä ennen toista johdon edustajien haastattelua ja arviointiryhmän lyhyttä palautetta.

14 Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmän raportti on laadittu auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta. Ryhmä on tuottanut raportin yhdessä niin, että kaikkien jäsenten erityisasiantuntemusta on hyödynnetty auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija on vastannut raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä tekstin yhtenäisestä rakenteesta. Korkeakoululla on ollut mahdollisuus tarkistaa raporttiteksti asiatietojen osalta ennen julkaisemista.

15 15 3 Saimaan ammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusprosessi Saimaan ammattikorkeakoulun muodostaa viisi koulutusalaa. Näistä on muodostettu kolme tulosyksikköä eli toimialaa. Tästä vuorostaan muodostuu linjaorganisaatio, jonka puitteissa toimialat tuottavat oman alansa tutkintoja, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja näiden kautta aluevaikuttavuutta. Edellisen lisäksi on kolme muuta tulosyksikköä: kielikeskus, aikuiskoulutus ja palvelutoiminta sekä rehtorin toimisto, jotka toimivat matriisimaisessa rakenteessa kolmen toimialan rinnalla. Saimaan ammattikorkeakoulu muodostaa kokonaisuudessaan lähes 3300 henkilön yhteisön, josta opiskelijoita yhteensä on vajaa 3000 ja henkilö kuntaa noin 300. Korkeakoulun keskeisenä tavoitteena on laadunvarmistusjärjestelmän avulla todentaa strategiassa määritellyt tavoitteet. Korkeakoulun mukaan oleellista on myös löytää toimenpiteitä ja menettelyjä parempien tulosten saavuttamiseksi. Laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulussa kattaa sekä laadun hallinnan että laadun kehittämisen. Laadunvarmistusjärjestelmällä tässä yhteydessä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu laadunvarmistuksen organisaatiosta, vastuunjaosta, menettelytavoista, prosesseista sekä resursseista, joiden avulla ylläpidetään ja kehitetään koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän perustana käytetään Demingin jatkuvan kehittämisen mallia (Plan Do Check Act). Järjestelmässä on välineitä johtamiseen ohjaten samalla toimintojen kehittämistä kokonaisvaltaisesti. Korkeakoulu korostaa, että palautetietojen systemaattisella keruulla ja analysoinnilla on keskeinen tehtävä laadunvarmistuksessa ja strategisessa toiminnanohjauksessa. Keskeisimmät palautejärjestelmät koostuvat opintojaksopalautteesta, valtakunnallisesta OPALA-palautteesta sekä opiskelijoiden ja toimeksiantajien opinnäytetyöpalautteista. Saimaan ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa on kuvattu eri kuvioin korkeakoulun organisaatiomalli, laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus sekä laadunvarmistusjärjestelmän sisältö ja keskeiset dokumentit. Edelleen toimintakäsikirjasta löytyvät laadunvarmistusjärjestelmän jatkuvan kehittämisen mallin keskeiset menetelmät sekä välineet ja laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria.

16 16 Oy hallitus Korkeakouluhallitus ORGANISAATIO Rehtori toimitusjohtaja Anneli Pirttilä Talous- ja hallintopalvelut Mika Sipi Kiinteistötoimi Suunnittelu- ja kehityspalvelut Terttu Kauranen Liiketoiminta ja kultuuri Merja Heino Sosiaali- ja terveysala Päivi Vehmasvaara Tekniikka Markku Pentikäinen Aikuiskoulutus ja palvelutoiminta Kristiina Lehtola Liiketalous Hoitotyö Ensihoito Kone- ja tuotantotekniikka Mechanical Engineering Kielikeskus Ritva Kosonen Tukipalvelut International Business Hotelli- ja ravintola-ala, Hotel, Restaurant and Tourism Management Fysioterapia Toimintaterapia Sosiaaliala Prosessitekniikka Chemical Engineering Rakennustekniikka Opintotoimisto IT-palvelut Kuvataide TKI-toiminta Tietotekniikka Kirjasto Media- ja oppimiskeskus TKI-toiminta TKI-toiminta Kansainvälinen toimisto Venäjä-palvelut Johtaminen ja yrittäjyys Terveys- ja hyvinvointipalvelut ja palveluprosessit Käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen Venäjä-kumppanuus Koulutusta, TKI-toimintaa, aluevaikuttavuutta Kuvio 1. Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaiskuvaus Oy hallitus Amk hallitus Tulosyksiköiden johtajat, esimiehet, henkilöstö STRATEGIAT TOIMINTA- SUUNNITELMA TOTEUTUS - Koulutus - Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta TULOKSET Amk jory & esimiehet ANALYSOINTI JA RAPORTOINTI Koko henkilöstö PARANTAMINEN Kehitystoimenpiteet - strategioihin - toimintasuunnitelmiin - prosesseihin SEURANTA Palaute, tulos- ja vertailutietojen keruu Tietojärjestelmät dokumentaation, tiedon keruun ja tiedotttamisen tukena mm. intranet, opiskelijahallinnon järjestelmä, asianhallintajärjestelmä Kuvio 2. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus

17 17 Laadunvarmistus Saimaan ammattikorkeakoulussa Strategiataso Arvot Strategia Henkilöstöstrategia Suunnitelmataso Toimintasuunnitelma Henkilöstösuunnitelma Talousarvio Tavoite- ja tulossopimukset Prosessitaso Toimintakäsikirja Prosessikuvaukset Organisaatio Koulutuksen prosessit TKI-toiminnan prosessit Tukitoimintojen prosessit Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Arviointi-, palaute- ja seurantajärjestelmät Sisäinen ohjetaso Hallintosääntö Toimintasääntö ja vaalisääntö Taloussääntö Tutkintosääntö Yhtiöjärjestys Toimintaohjeet Delegointipäätökset Pöytäkirjat ja muistiot Ulkoinen ohjetaso Lait ja asetukset Toimilupa OKM tavoitesopimus EKKY konserniohje OKM ohjeistus Alueelliset strategiat Kuvio 3. Saimaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän sisältö ja keskeiset dokumentit Saimaan ammattikorkeakoulun strategisessa toiminnanohjauksessa strategiat ja toimintasuunnitelmat tavoitteineen jalkautetaan toimialoille ja tulosyksiköihin laatimalla kunkin yksikön kanssa vuosittaiset tavoite- ja tulossopimukset. Yksiköissä sopimus viedään korkeakoulun työntekijöiden käytännön tasolle. Määrällisten ja laadullisten tavoitteiden toteutumista seurataan strategisilla mittareilla ja niiden toteutumisella ennen muuta QPR-järjestelmässä. Keskeisistä palautejärjestelmistä kerättävää tietoa käytetään lisäksi varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Strategian ja toimintasuunnitelman toimeenpano ja tavoitteiden saavuttaminen on korkeakoulun rehtorin ja tulosyksiköiden johtajien vastuulla.

18 18 Saimaan ammattikorkeakoulun strategia & henkilöstöstrategia Saimaan ammattikorkeakoulun vuosittain päivitettävä toimintasuunnitelma & henkilöstösuunnitelma - Koulutus - TKI - KV - Klusterit - Henkilöstö - Viestintä (ei julkinen) Arviointi ja kehittäminen Tulosyksiköiden tavoite- ja tulossopimukset Klusterien tavoite- ja tulossopimukset Kehityskeskustelut TOIMINTA TOIMINTA TOIMINTA Toiminnan tulokset Kuvio 4. Suunnittelun ja strategisen toiminnanohjauksen kokonaiskuvaus

19 19 4 Auditointitulokset 4.1 Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti ja se on avoimesti henkilökunnan saatavilla. Toimijoiden vastuut on määritelty ja dokumentoitu konkreettisesti ja selkeästi auditointiaineistossa, mutta niitä ei ole sisäistetty käytännön toiminnan tasolla. Laadunvarmistus kytkeytyy oleellisesti strategisiin tavoitteisiin, mutta laadunvarmistus- ja jatkuvan kehittämistyön dokumentaatiota voisi lisätä. Laatutyöhön liittyvän muun aineiston suuri määrä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista.. Korkeakoulun laadunvarmistus järjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on Saimaan ammattikorkeakoulussa alkavassa vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteet, toiminnot ja päätoimijat Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus tavoitteineen, toimintoineen ja päätoimijoineen on kuvattu kattavasti ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa, intranetissä ja sen strategiseen ohjaukseen sisältyvällä laadunvarmistussivustolla, jossa se on avoimesti henkilökunnan saatavilla. Keskeinen Saimaan ammattikorkeakoulun sähköinen laadunvarmistuksen dokumentaatio löytyy intranetista. Laadunvarmistus sisältyy intranetissa strategisen ohjauksen pääluvun alle. Se kattaa koko laadunvarmistuksen kentän toimintokohtaisesta laadunvarmistuksesta ulkoisiin arviointeihin, vuosikelloihin ja laatudokumentteihin asti. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden jäsennys on ymmärrettävä ja sen tavoitteet, toiminnot ja päätoimijat on dokumentoitu ja esitetty sel keästi. Toisaalta auditointiryhmän mielestä laatupyramidi on käytännön kannalta katsoen varsin laaja ja vaikeasti hahmotettavissa, mikä tuli esille haastatteluissa. Varsinainen laatutyö on esitetty toimintakäsikirjassa.

20 20 Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Auditointiryhmä piti aineiston määrää suurena. Erilaisia toimintokohtaisia koko ammattikorkeakoulun kattavia kehittämis- ja toimintosuunnitelmia ja muita dokumentteja, joissa määritellään korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita sekä vastuita on hyvin paljon. Näiden keskinäinen suhde jäi auditointiryhmälle kuitenkin osittain avoimeksi. Erilaisen aineiston suuri määrä vaikeutti lisäksi kokonaisuuden hahmottamista. Auditointiryhmä piti ongelmallisena, että osa sähköisistä välineistä ei auennut auditointiryhmälle auditointiprosessin aikana ja erityisesti tämä koski QPRpohjaista laadunvarmistuksen osiota. Alakohtaisesta kehittämisestä ja parantamisesta löytyi näyttöjä, mutta auditointiryhmä jäi kuitenkin odottamaan syvällisempää, konkreettisempaa ja dokumentoitua näyttöä jatkuvasta arvioinnista, kehittämisestä ja parantamisesta. Yksikkökohtainen laatutyö oli toinen alue, josta audintointiryhmä jäi odottamaan näyttöjä. Saimaan ammattikorkeakoulun laatutyötä on ansiokkaasti jäsennetty alakohtaisen ja toimintokohtaisen orientaation viitekehyksessä, mutta käytännön näyttöä mitä todella tapahtuu toiminnan tasolla olisi voinut olla enemmän. Auditointiryhmä kiinnitti erityistä huomiota siihen, että kulttuurialan opiskelijapalautteet kirjautuvat intranetiin ensimmäisen auditointipäivän aamuna. Kolmanneksi auditointiryhmä kiinnitti huomiota siihen, että intranetin englanninkielisillä sivuilla ei ollut juurikaan materiaalia, vaikka kansainvälisyys on vahvasti esillä ammattikorkeakoulun strategiassa ja englanninkielistä materiaalia hyödynnetään ja tuotetaan muuten ansiokkaasti. Neljänneksi auditointiryhmä kiinnitti huomiota tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä aluekehitystyön dokumentaatioon. Päättyneiden TKIprojektien määrä oli haastattelujen mukaan korkea, mutta dokumentoitujen projektien määrä oli alhainen. Auditointihaastattelujen perusteella myös Saimaan ammattikorkeakoulun projektikäsikirja tuntui jäävän vieraaksi henkilöstölle. Aluekehitystyön ja sen suuntaamisen osalta nousi haastatteluissa esille neuvottelukuntatyön suuri merkitys. Tämän työn dokumentaatio ei kuitenkaan ollut helposti löydettävissä. Haastatteluissa nousi esiin, että opiskelijoiden mahdollisuuksissa päästä osalliseksi myös laatutyön kirjalliseen dokumentaatioon on parantamisen varaa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan laatutyö perustuu Saimaan ammattikorkeakoulussa suuressa määrin henkilökohtaisiin suhteisiin ja läheisyysperiaatteeseen, ja laatutyöhön liittyvän aineiston dokumentaatiota tulee kehittää edelleen.

21 21 Kehittämiskohteena auditointiryhmä esittää Saimaan ammattikorkeakoulun tiiviin ja yksinkertaisen erillisen laatukäsikirjan luomista, jotta arjen laatutyö ja jatkuvan parantamisen merkitys selkiytyisivät. Tällä tavoin myös varsinainen laatutyö korostuisi ja syntyisi selvä suhde laatutyön ja erilaisten hallinnollisten ohjeiden välille. Toinen kehittämiskohde koskee Saimaan ammattikorkeakoulun laatusivustojen luomista yksikkökohtaisine laatusivustoineen. Niillä voitaisiin konkretisoida huomattavasti ammattikorkeakoulun arjessa tapahtuvaa jatkuvaa parantamista ja laatutyötä sekä näin osoittaa laatutyön merkitys. Kolmantena kehittämiskohteeksi auditointiryhmä ehdottaa opiskelijan laatukäsikirjan laatimista. Näin sillä voitaisiin sitouttaa opiskelijoita paremmin kotikorkeakoulunsa laatutyöhön. Yhteenveto Saimaan ammattikorkeakoulussa on pitkä laatutyön perinne ja laatutyön uudistamiseen uudessa osakeyhtiömuotoisessa ylläpitomuodossa on tartuttu rivakasti. Tässä yhteydessä sähköisiä järjestelmiä on kehitetty ansiokkaasti ja nopeasti. Laatutyön tavoitteet, toiminnot, toimijat ja niiden vastuut on auditointiaineistossa määritelty selkeästi, mutta haastattelut puolestaan nostivat esiin epäselvyyksiä vastuunjaossa käytännön laatutyössä. Käytännön laatutyössä korostuu erityisesti henkilökohtaisten suhteiden ja läheisyyden merkitys. Laatutyön dokumentaatio aluekehitystehtävän ja tutkimus- ja kehitystehtävän sekä kansainvälisten toimintojen osalta on vielä niukkaa ja ohutta. Arjen tasolla, yksikkötasolla tapahtuvasta jatkuvasta parantamisesta voisi olla enemmän dokumentaatiota. Vahvimmin on dokumentoitu ammattikorkeakoulun tehtävistä opetustoiminnan tehtävä. Opiskelijoiden mahdollisuudet päästä käsiksi laatutyön dokumentaatioon vaativat kehittämistä. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittelyä ja dokumentaatiota tulee parantaa erityisesti kulttuurialan koulutuksen osalta.

22 Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Saimaan ammattikorkeakoulun tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmä kattaa lähes kaikki koulutusalat. Laadunvarmistusjärjestelmän kautta kerättyä tietoa käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä, vaikka systemaattisuudessa onkin eroja koulutusohjelmien välillä. Eri sidosryhmät on hyvin nivottu opetuksen kehittämiseen.toisaalta järjestelmän dokumentaatio on jossakin määrin hajallaan.tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksesta vastaa ammattikorkeakoulun johtoryhmä ja sitä koordinoi kehitysjohtaja, joka vastaa myös laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä. Laatupäällikön tehtävä on vastata laadunvarmistusjärjestelmän käytänteiden ja dokumentoinnin yhtenäistämisestä ja toimintakäsikirjan ja järjestelmän ylläpidosta. Koulutuksen kehittämistarpeita organisaatiotasolla käsittelee ensimmäisen vararehtorin johtama koulutuspäällikköjen ryhmä. Koulutustoiminta jakautuu kolmeen tulosyksikköön, sosiaali- ja terveysalaan, tekniikkaan sekä liiketoimintaan ja kulttuuriin, joita johtavat toimialajohtajat. Lisäksi aikuiskoulutus ja palvelutoiminta on organisoitu omaan tulosyksikköönsä, joka toimii yhteistyössä koulutusalojen kanssa. Sitä johtaa aikuiskoulutusjohtaja. Kielten opetus on keskitetty korkeakoulun yhteiseen kielikeskukseen, jolla on oma johtaja. Hänen tehtäviinsä kuuluu vastata kielten opetuksen laadusta sekä henkilöstön kielitaidon kehittämisestä. Tulosyksikkötasolla laadunvarmistuksesta vastaavat toimialajohtajat ja koulutusohjelmatasolla koulutuspäälliköt, jotka toimivat opettajien esimiehinä. Kullakin toimialalla on oma johtoryhmä. Siitä, että koulutus vastaa työelämän tarpeita, huolehtivat pääasiallisesti neuvottelukunnat; yhteistyö näyttää haastattelujen perusteella toimivan useimmissa koulutusohjelmissa. Haastatteluissa kävi myös ilmi, että korkeakoulussa pyritään aktiivisesti kehittämään työelämäyhteyksiä muillakin tavoilla kuin neuvottelukuntajärjestelmän avulla. Tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeiset prosessit on esitelty toimintakäsikirjassa. Ne ovat opetussuunnitelmatyön prosessi, opiskelijarekrytointi, opintojakson toteutus, harjoittelu, opinnäytetyö, opiskelijan ohjaus ja tutorointi sekä kansainvälinen vaihto. Prosessikuvaukset ovat intranetin QPRtoiminnanohjausjärjestelmässä ja ne ovat korkealaatuisia. Harjoittelu- ja opinnäytetyöprosessit on eritelty alaprosesseiksi. Koulutuksen laadunvarmistuksen

23 toinen keskeinen dokumentti on intranetissä saatavilla oleva Koulutuksen käsikirja. Toimintakäsikirjassa on selkeästi esitetty opiskelijoilta, henkilöstöltä ja sidosryhmiltä saatavan palautteen muodot, kattavuus, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Tieto palautteen perusteella tehtävistä kehittämistoimista tuntuu kulkevan myös opiskelijoille. Tämä näkyi, kun auditointihaastatteluissa haastateltavia pyydettiin laatimaan visuaalinen esitys siitä, miten palautteen käsittely toimii. Haastattelujen perusteella opintojaksopalautteiden käytännöissä on koulutusohjelmakohtaisia eroja. Osittain erot perustuvat alakohtaisiin hyviin käytänteisiin, kuten kuvataiteessa käytössä olevat kurssi- ja lopputöiden kritiikit, joiden dokumentointi on haasteellista. Opintojaksopalautteen muoto on muilla toimialoilla yhdenmukainen. Siinä kysytään opiskelijan käsityksiä opetusmetodeista, materiaaleista, opettajan ammattitaidosta ja omasta oppimisesta. Palautteen vastausprosentin kasvattamiseen on kiinnitetty huomiota, ja luvut on myös saatu nousemaan. Jotkut opettajat ovat oma-aloitteisesti kokeilleet myös kurssipalautteen keräämistä kurssin puolivälissä, mikä sekin on nostanut vastausaktiivisuutta. Haastatteluissa opintojaksopalautelomaketta myös kritisoitiin siitä, että se ei välttämättä anna opettajalle uutta tietoa. Palautteen käsittelyn tavat ovat jokseenkin kaikilla koulutusaloilla samanlaisia. Käsiteltyään kurssipalautteen opettajat siirtävät yhteenvedon tuloksista intranettiin, minkä jälkeen palautteita käsitellään opettajien kehityskeskusteluissa, opetuksen kehittämispäivillä ja opetussuunnitelmatyössä. Jokainen opettaja näkee intranetissä omat palautteensa, ja sekä koulutuspäälliköt että toimialajohtajat näkevät yksikköjensä palautteet. Myös opiskelijoiden ryhmänvanhimmille ja tutoropettajille antama suullinen palaute käsitellään vuotuisilla kehittämispäivillä ja opetussuunnitelmatyössä. Palautteen palautteen käytännöt eivät ole kaikilla aloilla samanlaisia. Joillakin toimialoilla on käytäntö, että edellisellä kerralla annettu palaute käsitellään, kun kurssi seuraavan kerran pidetään. Käytäntö ei ole yhtenäinen koko korkeakoulussa osin siksi, että sitä ei ole koettu tarpeelliseksi kaikkialla. Opiskelijapalautteen keräämiseen on myös muita tapoja sähköisen opintojaksopalautejärjestelmän lisäksi. Jokaisessa opetusryhmässä pienimpiä ryhmiä lukuun ottamatta on ryhmänvanhin, jonka kautta opiskelijat myös voivat antaa palautetta. Haastatteluissa korostettiin lisäksi opettajan oman herkkyyden merkitystä opetusryhmänsä tunnelman havainnoinnissa. Opettajatutorin toiminnasta opiskelija voi antaa palautetta vuosittain (joillakin toimialoilla kaksi kertaa vuodessa) käytävässä kehityskeskustelussa, tai koulutuspäällikölle. Haastatellut opiskelijaedustajat kokivat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat hyvät, ja että toimintaa on myös kehitetty heidän palautteensa ansiosta. 23

24 24 Palautejärjestelmän dokumentaation ongelmana on se, että aineisto on hajautettu eri järjestelmiin. Osa siitä on intranetissa, osa asiainhallintajärjestelmä Dynastyssä ja osa työryhmien verkkolevyillä. Esimerkiksi opiskelijan on siten vaikea seurata, onko hänen antamansa palaute johtanut toimenpiteisiin. Aineiston hajanainen saatavuus voi vaikeuttaa myös palautteen käyttöä johtamisen työkaluna. Yhteistyö opiskelijakunnan kanssa tutkintokoulutuksen laadunvarmistusjärjestelmässä tuntuu toimivan hyvin. Opiskelijakunta valitsee myös vuosittain vuoden opettajan ja käyttää siten hyödykseen palautejärjestelmän tuottamaa tietoa. Lisäksi opiskelijakunnan edustaja on mukana korkeakoulun laaturyhmässä. Koulutusohjelman suunnitteluprosessissa yhteys sidosryhmiin on kiinteä keskeisimmillä toimialoilla. Koulutustarvetta ennakoidaan alueellisten selvitysten sekä työpaikkakäyntien avulla, ja neuvottelukunnat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön jokseenkin kattavasti. Työelämässä tehtävät harjoittelujaksot ja opinnäytteiden ohjaajat yrityksissä antavat palautetta opetussuunnitelmien toimivuudesta. Saimaan ammattikorkeakoulu on noussut Suomen ammattikorkeakoulujen joukossa tärkeään asemaan yhteistyön toteuttamisessa Venäjän suuntaan. Se mainitsee erityisvahvuudekseen Venäjän liiketoimintaan, yhteiskuntaan, kieleen ja kulttuuriin liittyvän osaamisen. Kansainvälisiä opiskelijoita on suhteellisen paljon, ja heidän mahdollisuutensa opetuksen kehittämiseen vaikuttivat haastattelujen perusteella hyviltä. Kurssipalautetta sekä palautetta tukipalveluista kerätään luonnollisesti myös englanniksi, ja näytteitä tästä oli auditointiaineistossa mukana. Heikkoutena voidaan pitää sitä SWOT-analyysissäkin mainittua piirrettä, että laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio on lähes kokonaan suomeksi. Kansainvälisten opiskelijoiden on siten vaikea tietää, onko heidän palautteensa johtanut toimenpiteisiin. Korkeakoulun johtamisessa on opetuksen kehittämisen osalta hyvällä tavalla noudatettu sitä periaatetta, että uusien opetuksellisten innovaatioiden annetaan kehittyä koulutusohjelmatasolla. Esimerkkinä tästä ovat osuuskuntamuotoiset koulutusohjelmat joillakin toimialoilla. Tärkeimpänä esimerkkinä laadunvarmistusjärjestelmän positiivisesta vaikutuksesta johtamiseen ja sen kautta koulutustoimintaan mainittiin keskeyttämisasteen paraneminen. Keväällä 2010 aloitettu sisäisten auditointien käytäntö on myös koettu hyödylliseksi elementiksi koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisen kannalta.

25 25 Yhteenveto Ammattikorkeakoulussa käytössä olevat koulutuksen laadunvarmistuksen menettelyt kattavat hyvin tutkintotavoitteisen koulutuksen. Haastatteluissa saatiin näyttöjä siitä, kuinka laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on vaikuttanut opetuksen kehittämiseen ja koulutustoiminnan laadun paranemiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä mahdollistaa myös uusien opetuksellisten innovaatioiden kehittämisen. Kurssipalautteen muodot ja käsittelytavat ovat jokseenkin yhdenmukaiset lähes kaikilla aloilla, ja vastuutahot on määritelty toimintakäsikirjassa, mutta käytännöt koskien palautteesta saatavaa palautetta vaihtelevat. Opintojaksopalautteen ohella opiskelijat voivat antaa palautetta koulutuksesta ryhmänvanhimpien ja opettajatutorien välityksellä. Laadunvarmistusjärjestelmän olennainen osa ovat neuvottelukunnat, jotka huolehtivat koulutuksen soveltuvuudesta työelämään. Niillä on myös aktiivinen rooli opetussuunnitelmien suunnitteluprosessissa. Myös yhteistyö opiskelijakunnan kanssa tutkintokoulutuksen laadunvarmistuksessa tuntuu toimivan hyvin. Palautejärjestelmän dokumentaation ongelmana on aineiston sijainti hajallaan eri järjestelmissä, mikä voi olla haitallista tutkintokoulutuksen johtamisen kannalta. Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa opetuksen kehittämiseen näyttävät suhteellisen hyviltä, vaikka heidän mahdollisuutensa tutustua laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatioon voivat olla huonot, kun dokumentaatio on kokonaan suomeksi Tutkimus- ja kehitystyö Saimaan ammattikorkeakoulun tutkimus-, ja kehitystyön laadunvarmistus kattaa suurimman osan toiminnasta. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa, joka käsitellään sekä ammattikorkeakoulussa että asiakkaiden kanssa, mutta tietoa ei vielä pystytä kattavasti hyödyntämään toiminnan vaikuttavuuden ja sisällöllisen arvioinnin kehittämisessä. Riittämättömän laadun tunnistaminen ei siten ole vielä toteutunut kattavasti, vaikka TKI-toiminnalle on toimintasuunnitelmassa määritelty selkeät mittarit. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon saatavuudessa TKI-toiminnan osalta on parantamisen varaa. Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on alkavassa vaiheessa.

26 26 Saimaan ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa koskevat strategiset päätökset tekee ammattikorkeakoulun hallitus. TKI-toiminnan tavoitteet yleisellä tasolla on määritelty Saimaan ammattikorkeakoulun toimintakäsikirjassa. Korkeakoulun strategiassa, joka on viimeksi laadittu vuosiksi , on mainittu konkreettisempia tavoitteita ja erityisiä kehittämiskohteita. Strategian konkreettista toimeenpanoa ohjaa intranetissä saatavilla oleva korkeakoulun toimintasuunnitelman TKI-osuus. Korkeakoulun tutkimusmenot ovat muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna vähäiset, ja suuri osa hankkeista liittyy korkeakoulun oman opetuksen kehittämiseen. Korkeakoulun TKI-toiminnan laadunvarmistus noudattaa toimintakäsikirjassa mainittuja yleisiä periaatteita. TKI-toiminnan kehittämisestä korkeakoulussa vastaa kehitysjohtaja, ja projektitoimintaa koordinoi tutkimusasiamies. Korkeakoulun tasolla TKI-toiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista vastaa ns. TIKI-ryhmä yhteistyössä toimialojen kanssa. TIKI-ryhmän rooli ei kuitenkaan näytä vielä vakiintuneen, ja sen tehtävistä vallitsee erilaisia käsityksiä. TKI-toiminnassa käytetään periaatteessa kaikissa tulosyksiköissä samanlaista vastuunjakoa ja menettelytapoja. Toimialatasolla TKI-toiminnan laadusta vastaavat toimialajohtajat, klustereissa niitä johtavat tutkimuspäälliköt. Henkilöstön roolit TKI-toiminnassa on määritelty toimintakäsikirjassa. Haastatteluissa kävi ilmi, että TKI-toiminnan menettelytavat ja projektinhallinta eivät kuitenkaan vielä ole kaikilla toimialoilla yhtä laajasti tunnettuja, eikä projektinhallinnan työkaluja ole käytössä. Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysissä TKI-toiminnan laadunhallinta mainitaan yhtenä heikkoutena. Haastatteluissa täsmennettiin, että tämä johtuu hankkeiden erilaisuudesta. Toistaiseksi ei ole nähty, miten kaikkia hankkeita voisi hallinnoida yhdellä järjestelmällä. Lisäksi palautteen keruuta sidosryhmiltä ei ole vielä alettu toteuttaa kattavasti, vaikka yhteistyöyritysten tyytyväisyys toisaalta tunnistetaan keskeiseksi hyvän laadun kriteeriksi. Haastatteluissa ilmeni, että ainakin asenteet TKI-toiminnan laadunvarmistusjärjestelmän parantamiseksi ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Haastatteluissa saatiin esimerkkejä siitä, miten TKI-hankkeiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan projektikohtaisissa loppuarvioinneissa. Projektin loppuarviointiin sisältyy erillinen arviointilomake. Projektin loppuarviointia käsitellään johtotasolla, mutta arviointilomake on aina projektin vetäjien ja osallistujien täyttämiä. Vaikka itsearviointi on olennainen osa minkä tahansa toiminnan kehittämistä, tulisi TKI-projektien arviointiin sisällyttää myös riippumattomien tahojen suorittamat arvioinnit, kuten esimerkiksi TIKI-ryhmä. Korkeakoulun toimintasuunnitelman TKI-toimintaa käsittelevä osa sisältää selkeät toiminnan seurantamittarit. Mittaristo muodostuu sekä opetus- ja

27 kulttuuriministeriön kanssa puitesopimuksissa sovituista että korkeakoulun omista mittareista. Mittareita ovat TKI-hankkeissa suoritetut opintopisteet, TKI-toiminnan volyymi euroina ja henkilötyövuosina, monialaisten klusterihankkeiden osuus TKI-toiminnasta, julkaisujen määrä, osuuskuntayrittäjyystoiminnassa olevien opiskelijoiden määrä, yrittäjiksi ryhtyvien määrä, kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta, maksullisen palvelutoiminnan osuus koko rahoituksesta sekä hankkeiden loppupalaute, joka kerätään yhteistyökumppaneilta. Korkeakoulussa voimistuva monialaisten klusterien painottaminen näkyy myös TKI-toiminnan mittareissa. Klustereita ovat johtaminen ja yrittäjyys, käyttäjälähtöiset teknologiat ja niiden kaupallistaminen, terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä palveluprosessit sekä Venäjä-kumppanuus. Toimintasuunnitelman tavoitteena on, että näiden alojen osuus TKI-toiminnan kokonaisvolyymistä olisi 70 % vuonna Klusterit on muodostettu rakenneuudistuksessa vasta keväällä 2010, mistä johtuen niiden TKI-toiminnan volyymille ei ole vielä asetettu kvantitatiivisia tavoitteita. Klustereista erityisen kiinnostava on muita monialaisempi Venäjä-kumppanuus-klusteri, sillä se nähdään erityisesti Saimaan ammattikorkeakoulun painopistealueena. Klusteriin liittyy tukipalveluyksikkö Venäjä-palvelut, jonka tarkoitus on edistää Venäjään liittyvää toimintaa kaikissa koulutusohjelmissa sekä TKI-toiminnassa. Klusterin laadunvarmistus noudattaa korkeakoulun yleisiä periaatteita ja siitä vastaa Venäjä-palvelujen kehittämispäällikkö. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että klusterin laadunvarmistusjärjestelmä on selkeämpi koulutukseen liittyviltä osiltaan. TKI-toiminnan osalta laadunvarmistusjärjestelmän luominen on vasta alkuvaiheessa. Mitä tulee tukipalveluihin, Venäjäpalvelujen organisoimat liikkuvuuden prosessit noudattavat kansainvälisen toimiston prosesseja. Pelkästään Venäjä-palveluille tyypillisiä prosesseja ei ole mukana QPR-prosessipankissa. Laadunvarmistuksen työkaluna TKI-toiminnassa on vuonna 2010 päivitetty projektitoiminnan ohje, joka oli mukana auditointiaineistossa. TKI-toiminnan käsikirja on tekeillä. Auditointiaineistossa oli mukana TKI-prosessin yleisluontoinen prosessikuvaus, joka on ainoa TKI-toiminnan prosessikuvaus korkeakoulun QPR-prosessipankissa. Tarkempien prosessikuvausten laatimisesta olisi luultavasti hyötyä projektien laadunhallinnassa. Auditointiaineisto oli TKI-toiminnan osalta niukka. Siihen kuului korkeakoulutason dokumenttien lisäksi hankkeen päättöarviointiraportti sekä yritysyhteistyökumppaneilta saatu palaute yhden hankkeen osalta, sekä projektiehdotuslomake. Yrityksiltä saadun palautteen merkitystä lisäksi korostettiin haastatteluissa. Projektitoiminnan ohjeen mukaan hankkeiden loppuraportit on tallennettava Dynasty-asianhallintajärjestelmään. Loppuraportteihin sisältyvät loppu 27

28 28 arvioinnit, joista toimintakäsikirja mainitsee, että ne tallennetaan intranettiin. Vaikka päättyneitä hankkeita on projektitietokannassa nimetty runsaat sata, intranetissä on vain neljän päättyneen hankkeen loppuarvioinnin muistiot. Intranetissä ei ole muutakaan dokumentaatiota hankkeiden toiminnasta, ilmeisesti siksi, koska TKI-toimintaan liittyvien pöytäkirjojen tallennuspaikaksi on Toimintakäsikirjassa määritelty Dynasty-järjestelmä. Haastatteluissa kävi ilmi, että dokumenttien löytäminen tästä järjestelmästä on koettu hankalaksi; samanlaista palautetta on saatu tukipalvelujen palautekyselyssä. TKI-toiminnan dokumentaation parempi saatavuus intranetissä voisi helpottaa tämän toiminta-alueen laadunvarmistuksen kytkemistä johtamiseen ja TKI-toiminnan suuntaamiseen. Yhteenveto TKI-toiminnan laadun mittarit on selkeästi määritelty toimintasuunnitelmassa. TKI-toiminnan laadunvarmistuksessa noudatetaan periaatteessa samanlaisia käytäntöjä koko korkeakoulussa, mutta toiminnan menettelytavat eivät ole vielä kattavasti tiedossa kaikilla aloilla. Toimintaa ohjaavan TIKI-ryhmän rooli ei ole vielä vakiintunut. Korkeakoulun TKI-toiminnassa tärkeä rooli on monialaisilla klustereilla, joiden laadunvarmistusjärjestelmä on selkeämpi koulutuksen kuin TKItoiminnan osalta. TKI-toiminnan laadunvarmistuksen työkaluna on yleisluontoinen projektitoiminnan ohje; prosessikuvausten laatiminen on vielä kesken. TKI-projekteja ja niiden tuottamia tuloksia on alettu arvioida systemaattisemmin. Arviointeja TKI-projekteista tulisi kerätä myös ulkopuolisilta tahoilta, ei ainoastaan hankkeisiin osallistuneilta. Hankkeista syntynyt dokumentaatio on toistaiseksi vaikeasti saatavissa, eikä loppuraportteja juuri ole tallennettu intranetiin, vaikka näin pitäisi toimintakäsikirjan mukaan olla. Tämä voi vaikeuttaa TKI-toiminnan johtamista ja suuntaamista.

29 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö Saimaan ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistustoiminnot kattavat monia toimintoja. Ammattikorkeakoulu on tunnistanut tärkeimmät ulkoiset sidosryhmänsä ja määritellyt prosessit, joiden kautta aluekehitystyö toteutuu. Palautetietoa kerätään neuvottelukuntien ja sidosryhmäkyselyjen avulla, mutta sitä saadaan myös muiden kyselyjen kautta. Suuri osa tiedosta hyödynnetään ammattikorkeakoulun laadunhallinnassa ja kehittämisessä. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistyö on kehittyvässä vaiheessa. Visiona vuoteen 2015 on, että Saimaan ammattikorkeakoulu on yhteiskunnallisessa palvelutehtävässään arvostettu ja tunnettu toimija Kaakkois-Suomessa ja Luoteis-Venäjällä tapahtuneessa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimialarakenteen muutoksessa. Korkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä perustehtäviensä kautta. Yhteiskuntavastuun tavoitteet on määritelty taloudellisten, ympäristövastuun ja sosiaalisten tavoitteiden avulla selkeästi. Sosiaalisten tavoitteiden yhteydessä on kuvattu aluekehitystyön tavoitteet, joissa korostetaan alueen työelämän kehittämistä ja yhteistyön edistämistä, koulutuksen ja osaavan työvoiman tuottamista. Sosiaalisten tavoitteiden yhteydessä on kuvattu myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteita, joissa on nostettu esille sidosryhmien tarpeiden ja odotusten analysointi ja niihin vastaaminen sekä viestintä. Yhteiskuntavastuun ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen johtaminen, roolit ja tehtävät on kuvattu selkeästi. Saimaan ammattikorkeakoulu pyrkii tukemaan vaikutusalueensa työelämän kehittymistä, mikä edellyttää tiivistä verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun arvot vastuullisuus, avoimuus, kehittävä kumppanuus, ammattitaitoisuus sekä työn ilo ja yhteisöllisyys ohjaavat sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä. Sisäiset sidosryhmät ovat omistajat, henkilöstö ja opiskelijat. Tärkeimmät ulkoiset sidosryhmät koostuvat maakunnan yksityisten ja julkisten alojen työnantajista ja niiden järjestöistä, yrityskehityksestä vastaavista väittäjäorganisaatioista sekä elinkeinoelämän aluehallintoviranomaisista ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen viranomaisista, muista korkeakouluista sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneista opiskelijoista. Ammattikorkeakoulu on solminut strategisia yhteistyösopimuksia, joilla se pyrkii vahvistamaan osaamista riittävän suuriksi ja kilpailukykyisiksi kokonaisuuksiksi, jotta se on uskottava toimija korkeakoulujen joukossa. Ammattikorkeakoulun keskeisin kumppani on Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Yhteistyön kehittämiseksi perustettiin molempia korkeakouluja koskevien