Yrityksen ja muun yhteisön paloturvallisuuden ja pelastustoiminnan auditointi

Transkriptio

1 Yrityksen ja muun yhteisön paloturvallisuuden ja auditointi PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Silja Symphony Kari Helislahti Ermsec Oy

2 Esityksen sisältö - Perustietoa auditoinneista - Yrityksen ja muun yhteisön paloturvallisuuden ja auditointikriteeristöhankkeen esittely

3 Auditointi on osa turvallisuusjohtamista Turvallisuusjohtamisen osa-alueita - organisointi, resurssointi - turvallisuusriskianalyysit - turvallisuustavoitteet ja -tasovaatimukset, standardit, ohjeet ja mittarit - turvallisuuslainsäädännön ja muiden normien kehittymisen seuranta - uhkien kartoitus ja analysointi (riskianalyysi) - poikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja vahinkojen raportointi, tarkastus, analysointi ja seuranta - turvallisuustilastot - turvallisuusohjeiston ja muun materiaalin kehittäminen - turvallisuustietoisuuden ylläpitäminen ja lisääminen - erityistilanne- ja kriisijohtamisvalmiuksien luominen ja ylläpitäminen - turvallisuusauditoinnit - esikuva-analyysit (benchmarking) - vakuutukset - yhteistoiminta, sidosryhmäyhteistyö

4 Auditointi (SFS-EN ISO 9000) - Järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi, jossa hankittavaa auditointinäyttöä arvioidaan objektiivisesti sen määrittämiseksi, missä määrin sovitut auditointikriteerit on täytetty Auditointen karkea jako - Sisäinen auditointi - Ulkoinen auditointi - toisen osapuolen tekemät auditoinnit - kolmannen osapuolen tekemät auditoinnit - Toisen osapuolen auditointeja suorittavat osapuolet, joiden edut liittyvät auditoitavaan organisaatioon - Kolmannen osapuolen auditointeja suorittavat ulkopuoliset riippumattomat organisaatiot

5 Auditointikriteerit - Kokoelma poliitikkoja, periaatteita, menettelyjä tai vaatimuksia - Auditointikriteerit ovat se vertailukohta, johon auditointinäyttöä verrataan Esimerkkejä kriteereistä - ISO 9001 Laatujohtaminen - ISO Toimitusketjun riskienhallinnan ja turvallisuuden arviointi - ISO Ympäristöjärjestelmät - BS 8800 Turvallisuusjohtaminen - ISO17799 Tietoturvallisuus (BS 7799) - OHSAS 18001Työterveys ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä - OHSAS Standardin soveltaminen käytäntöön - Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) - Laatupalkintokriteerit - Luokituslaitosten normit - Voimassaoleva lainsäädäntö, viranomaissäädökset - Vakuutusyhtiön vakuutusehdot ja suojeluohjeet - Riskienhallintastandardi ISO Auditoinissa voidaan käyttää useaakin kriteeristöä

6 Auditoija (ISO 9000) - Henkilö, jolla on osoitetut henkilökohtaiset ominaisuudet ja pätevyys suorittaa auditointi - Hyvä auditoija on: - todentaja - kehitysideoiden aktivoija - valmentaja, kouluttaja ja viestinviejä - parhaiden käytäntöjen levittäjä - kuuntelija ja ymmärtäjä Auditointiryhmä - Yksi tai useampi auditoija, joka suorittaa auditoinnin ja jota avustavat tarvittaessa tekniset asiantuntijat - Yksi auditointiryhmän auditoijista nimetään pääauditoijaksi

7 Auditoijan pätevyysvaatimukset Kuka päättää? Halutaanko auktorisointijärjestelmä? Kuka auktorisoi? Koulutus - peruskoulutus - turvallisuusalan koulutusta - pelastusalan koulutus - auditointikoulutus (kriteeristöosaaminen, auditointiperusteiden osaaminen sekä auditointiprosessi- ja projektiosaaminen) Työkokemus - turvallisuusalan työkokemus - pelastusalan työkokemus - auditointikokemus (esim. aluksi pääarvioijan oppipoikana ) - turvallisuuskulttuurin elementtien osaaminen/ymmärrys Muut vaatimukset - ihmissuhdetaidot, vuorovaikutustaidot - luotettavuus, taustatarkistukset - riippumattomuus, puolueettomuus - kyky havainnoida, arvioida ja tukea kulttuurin kehittämistä

8 Potentiaalisia auditointikoulutustahoja - SPPL - SPEK - PEO - Laurea - Amiedu - AEL - Dipoli - Laatukeskus - Inspecta - DNV - FINAS - Muu, esim. turvallisuusalan koulutusorganisaatio tai yritys

9 Milloin auditointi? Toiminnan, palveluiden tai tuotteiden oleellisten muutosten yhteydessä Yritysostotilanteessa (ostettavan kohteen auditointi) Organisaation merkittävässä muutostilanteessa, esimerkiksi turvallisuusjohtajan vaihtuessa Yhtiömuodon muutostilanteessa Haettaessa sertifikaatti Myynnin tukemiseksi asiakkaan luottamuksen vahvistamiseksi Organisaation turvallisuuden tason arvioimiseksi ja kehittämiseksi pyrittäessä hyvään turvallisuustasoon ja kulttuuriin (auditointi on osa turvallisuusjohtamista) Johdon motivoimiseksi Kriittisen palvelun- tai materiaalintoimittajan turvallisuustason ja toiminnan jatkuvuuden arvioimiseksi

10 Auditointiprojektin sisältö Johdon sitouttaminen (työn tilaaja esim. toimitusjohtaja) Ohjausryhmän perustaminen Projektiorganisaatio perustaminen Auditoinikohteen määrittely Tavoitteiden määrittely Laajuuden ja rajausten määrittely Sidosryhmien määrittely Työmääräarvio ja kustannusarvio Tarjouspyynnöt Tarjousten käsittely ja auditoijan valinta Toimeksiantosopimus Auditoinnin vaiheiden ja aikataulun määrittely Auditointimenetelmän ja kriteerien määrittely Haastattelut Tarkastukset Tietoturvallisuus- ja muut turvallisuusvaatimukset (vaitiolositoumus, luotettavuusarviointi,lupamenettelyt, video- ja valokuvaus, jne ) Auditoijien perehdytys organisaation toimintaan Raportointi, loppuraportti Korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen Tarkistusauditointin suunnittelu

11 Kokemuksia ja näkemyksiä - Case: Suomen Posti Oy (Itella) - Case: Finnair Oyj - Erilaiset näkemykset siitä, mitä auditointi tarkoittaa - Tarkastus on eri asia kuin auditointi! - Miten asiakas, yritysjohto ymmärtää auditoinnin - Jos auditointi tehdään laadukkaasti, vie se runsaasti aikaa - Yrityksen ulkopuolisen ammattilaisen suorittama kunnon auditointi ei ole halpa - Auditointi on huomioitava toimintasuunnitelmassa ja budjetissa - Johdon sitouttaminen projektiin on erittäin tärkeää (Toimitusjohtaja voi esimerkiksi toimia auditoinnin tilaajana) - Auditoinnin yhteydessä kannattaa tehdä koko ylimmän johdon sekä turvallisuuden kannalta keskeisimpien avainhenkilöiden haastattelut - Kolme tuntia >< kaksi kuukautta - Kuka on pätevä auditoimaan? - Päteviä, koko yritysturvallisuuskentän hallitsevia, auditoijia on vaikea löytää - Turvallisuusauditointikoulutusta tarvitaan - Kokemuksia Katakrin mukaisesta pilottiauditoinnista - Meillä on paljon opittavaa laatu-, työturvallisuus- ja ympäristöturvallisuuspuolen auditoinneista

12 Yrityksen ja muun yhteisön paloturvallisuuden ja auditointikriteeristöhanke

13 Yrityksen ja muun yhteisön paloturvallisuuden ja auditointikriteeristöhanke Tausta hankkeelle ja aiemmin tehdyt toimenpiteet - Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) valmistui Kriteeristö ei sisällä vaatimuksia organisaation paloturvallisuuden ja osalta, vaikka ne ovat oleellinen ja kiinteä osa organisaatioiden kokonaisturvallisuutta - Kriteeristön tarvearviointi; keskustelu eri tahojen kanssa(1-5/2010) - Hankkeen käynnistämispäätös EK:n yritysturvallisuuden neuvottelupäivillä 5/ Hankkeen suunnittelu (6/2010) - Asian käsittely sisäisen turvallisuuden sihteeristössä (6/2010) - Hankkeen jatkosuunnittelu, taustamateriaalin kokoaminen ja siihen perehtyminen, haastateltavien henkilöiden listaus ja tarkennettu aikataulu (6-10/2010) - Hankkeen virallinen käynnistyminen (johtoryhmän kokous )

14 Kriteeristön rakenne Jokaiselle osiolle on rakennettu kolmiportainen vaatimusluokittelu: - perustaso - korotettu taso - korkea taso Kriteeristö sisältää erilliset viranomaisvaatimusten ulkopuoliset lähtötason suositukset, joista voidaan poimia käyttökelpoisia turvallisuuskäytänteitä ja edetä sitä kautta tarvittaessa viranomaisvaatimusten tasolle

15 Kriteeristö jakautuu neljään pääosioon - Hallinnollinen turvallisuus (johtaminen) - Henkilöstöturvallisuus, - Fyysinen turvallisuus ja - Tietoturvallisuus Auditointitapahtumassa tulee huomioida näiden kakkien neljän osion vaatimukset, eli niitä ei ole rakennettu itsenäisiksi kokonaisuuksikseen. Yritysturvallisuuden neuvottelukunnan suosituksen mukaisesti turvallisuusjohtamisen keinoin ohjataan yritysturvallisuuden osa-alueita, joita ovat: - kiinteistö ja toimitilaturvallisuus - tietoturvallisuus - rikosturvallisuus - tuotannon ja toiminnan turvallisuus - henkilöstöturvallisuus - pelastustoiminta - työturvallisuus - valmiussuunnittelu - ympäristöturvallisuus - ulkomaantoiminnan turvallisuus

16 Kriteeristön tarkoitus - tarkoituksena on toimia viranomaisten ja yritysten yhteisenä turvallisuuskriteeristönä yhteisöturvallisuusmenettelyn yhtenäistämiseksi ja omavalvonnan sekä auditoinnin parantamiseksi Päätavoitteet - yhtenäistää viranomaistoimintoja silloin, kun viranomainen toteuttaa yrityksessä tai muussa yhteisössä kohteen turvallisuustason todentavan tarkastuksen, auditoinnin - auttaa yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä myös viranomaisia sidosryhmineen omassa sisäisessä turvallisuustyössään

17 Vaatimusluokittelu Jokaiselle osiolle on rakennettu kolmiportainen vaatimusluokittelu: - perustaso (IV) - korotettu taso (III) - korkea taso (II) Kriteeristö sisältää erilliset viranomaisvaatimusten ulkopuoliset lähtötason suositukset, joista voidaan poimia käyttökelpoisia turvallisuuskäytänteitä ja edetä sitä kautta tarvittaessa viranomaisvaatimusten tasolle.

18 Kriteeristön sisältö Hallinnollinen turvallisuus ja turvallisuusjohtaminen Turvallisuuspolitiikka, turvallisuustoimintaa ohjaavat periaatteet ja määrittelyt Turvallisuuden vuotuinen toimintaohjelma Turvallisuustyön tavoitteiden määrittely Riskien tunnistus, arviointi ja kontrollit Turvallisuusorganisaatio ja vastuut Onnettomuudet, vaaratilanteet, turvallisuuspoikkeamat ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet Turvallisuusdokumentaatio ja sen hallinta Turvallisuuskoulutus, tietoisuuden lisääminen ja osaaminen Raportointi ja johdon katselmukset Henkilöstöturvallisuus Tekninen kriteeristö Riittävän osaamisen varmistaminen Henkilön soveltuvuus tehtävään Rekrytointipäätöksen jälkeiset toimet Toimenpiteet työsuhteen solmimisen yhteydessä Toimenpiteet työsuhteen aikana

19 Kriteeristön sisältö Fyysinen turvallisuus Alueen turvallisuus Rakenteellinen turvallisuus Turvallisuustekniset järjestelmät Tietoturvallisuus Hallinnollinen tietoturvallisuus Henkilöstöturvallisuus osana tietoturvallisuutta Fyysinen turvallisuus osana tietoturvallisuutta Tietoliikenneturvallisuus Tietojärjestelmäturvallisuus Tietoaineistoturvallisuus Käyttöturvallisuus LIITE 1: Suojattavien kohteiden tunnistaminen - todennuslomake esimerkki LIITE 2: Määritelmiä

20 Esimerkki

21 Hankkeen johtoryhmä ja projektiryhmä Johtoryhmän tehtävät: Hankkeen johtoryhmä - Kohvakka Kimmo (pj) SPEK - Helislahti Kari (siht) Ermsec Oy - Keijonen Ari SPPL - Koskenranta Harri Laurea - Laukkala Heljo Metso Oyj - Peltonen Veikko SM - Vänskä Pekka KUP Projektiryhmä - Ikonen Raimo PE - Leppioja Tommi SPEK/KUP - Orrainen Matti (pj) SPEK - Peltonen Karim SPEK - Helislahti Kari (siht) Ermsec Oy Hankkeen ohjaus ja valvonta, kriteeristön yhteensovittaminen aiemmin laaditun kriteeristön kanssa; lainmukaisuuden, selkeyden, tiiviyden varmistaminen; riittävän laajan sitoutumisen ja sitouttamisen varmistamien Projektiryhmän tehtävät: Laadukkaan kriteeristön laatiminen annetun aikataulun ja ohjeistuksen puitteissa

22 Haastateltavat/ kommentoivat avainhenkilöt Viranomainen - Rahikainen Jussi KUP - Rajaniemi Kirsi SM - Saari Elviira Hgin pel.laitos Asiantuntijat - Jaatinen Petri SPEK - Keijonen Ari SPPL - Koskela Kari SPEK - Koivukoski Janne SM - Nikula Alpo SM - Orrainen Matti SPEK - Salopuro Risto Ilmavoimat Yritykset - Jyrki Holmén EK - Dahlqvist Raine Tapiola - Jyri Leppäkoski TVO - Reini Teuvo Metso Oyj - Aromaa Olli Elisa Oyj Vakuutusala - Pekurinen Seppo FK - Forssen Jukka IF - Laakkonen Eino Tapiola - Martiskainen Sampo Tapiola - Marko Savikko Zurich - Pohjola Panu AON Sisällön ideointiryhmä (Laaditaan Laurea AMK:n auditointien johtaminen kurssin yhteydessä) - Pipatti Päivi Deloitte - Rekunen Timo LUP - Rinne Heikki Kesko Oyj - Saari Elviira He.pel.lait. - Helislahti Kari Ermsec Oy

23 Organisaation paloturvallisuus ja pelastustoiminta -kriteeristöhankkeen vaiheet 1-4/2010 Hankeen tarvearviointi ja sidosryhmien sitouttaminen 5/2010 Kriteeristön tarvearviointi ja käynnistämispäätös EK:n yritysturvallisuuden neuvottelupäivillä 6/2010 Hankkeen suunnittelu (alustava hankesuunnitelma) 6/2010 Asian käsittely sisäisen turvallisuuden sihteeristössä 6/2010 Erityisavustushakemus Palosuojelurahastolle 6-8/2010 Hankkeen jatkosuunnittelu: taustamateriaalin kokoaminen ja siihen perehtyminen 9/2010 Hankkeen jatkosuunnittelu: mm. haastateltavien henkilöiden listaus ja tarkennettu aikataulu 11/2010 Alustavan sisällysluettelon laatiminen Laureassa auditointien johtaminen kurssilla 11/2010 Johtoryhmän toiminnan käynnistäminen (18.11.) 11/2010 Projektiryhmän toiminnan suunnittelu (24.11.) 11/2011 Kriteeristön valmistelussa Tukeva hankkeen tulosten huomiointi Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta-hankkeen päätösseminaari /2010 Projektiryhmän toiminnan käynnistäminen (2.12.) 11-12/10 Kriteeristön kirjoittaminen 10-12/10 Avainhenkilöiden haastattelut 12/2010 Johtoryhmän seurantakokous (7.12.) 12/2010 Kriteeristöluonnoksen esittely ja kommenttien kerääminen pelastusalan neuvottelupäivillä (EK ja SPEK) 12/2010 Projektiryhmän työkokous (20.12.) Kriteeristön jatkokirjoittaminen 01/2011 Projektiryhmän työkokous ( ) 12/2010 Johtoryhmän seurantakokous 12/2010 Kriteeristön esittely sidosryhmille ja lähettäminen lausuntokierrokselle 01/2011 Johtoryhmän ja projektiryhmän työseminaari ( ) 01/2011 Kriteeristöluonnoksen hyväksyminen hankkeen johtoryhmässä ja luonnoksen toimittaminen sisäisen turvallisuuden ohjelman sihteeristölle 01/2011 Hankkeen päättäminen 04/2011 Kriteeristön sisällyttäminen osaksi kansallista turvallisuusauditointikriteeristöä

24 Hankkeen laajuus ja rajaukset - Rakenteellinen ja teknillinen paloturvallisuus ja pelastustoiminta - Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä erityistilanne- ja kriisijohtaminen lähinnä onnettomuus- ja vaaratilanteiden johtamisen osalta ja siltä osin kuin kuuluu piiriin - Varautuminen ja valmiussuunnittelu siltä osin kuin sivuaa pelastustoimintaa - Väestönsuojelu mukaan - Pelastustoiminnan johtaminen siltä osin kuin ei sisälly hallinnolliseen turvallisuuteen ja tarvittaessa katakrin hallinnollisen turvallisuusosa-alueen täydentäminen

25 Kriteeristön pääotsikot/ sisältö 1. Organisaation pelastustoimen johtaminen 2. Pelastustoimeen liittyvät riskikartoitukset ja analyysit 3. Organisaation pelastustoimen organisointi sekä vastuut ja tehtävät 4. Paloturvallisuuden ja kehittäminen ja suunnittelu 5. Organisaation pelastustoimeen liittyvä dokumentaatio sekä sen hallinta 6. Viestintä ja koulutus 7. Rakenteellinen paloturvallisuus ja tekniset turvallisuusjärjestelmät 8. Vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteisiin varautuminen ja toiminta niiden aikana 9. Raportointi, auditoinnit, valvonta ja johdon katselmukset 10. Erityiskysymykset

26 Tasot/ Tasovaatimukset Lähtötason suositukset (= keskinkertainen suorittaja ) - toiminta ja kaikki toimitilat täyttävät velvoittavat viranomaissäädökset sekä lupien mukaiset vaatimukset - kriittiset liiketoiminnot ja toimitilat on tunnistettu ja niiden suojaamiseksi on toteutettu viranomaissäädökset ylittäviä toimenpiteitä - organisaation eri tasoilla osataan toimia paloturvallisuuden ja toimintaohjeiden mukaisesti Perustason vaatimukset (IV) (= minimitason täyttäjä ) - toiminta ja toimitilat täyttävät velvoittavien viranomaissäädösten sekä lupien mukaiset vaatimukset - organisaation eri tasoilla tunnetaan paloturvallisuuden ja perusteet ja toimintaohjeet Korotetun tason vaatimukset (III) (= aktiivinen toimija ) - kriittiset liiketoiminnot ja toimitilat on tunnistettu - kriittiset toimitilat on suojattu tehokkaasti rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin - organisaatiossa ylläpidetään ja kehitetään säännöllisesti paloturvallisuuden ja osaamista Korkean tason vaatimukset (II) (= esimerkillinen edelläkävijä paloturvallisuus- ja pelastusasioissa) - liiketoiminnot ja toimitilat on suojattu monipuolisesti ja tehokkaasti rakenteellisin ja teknisin turvallisuusratkaisuin - organisaatiossa kehitetään ja ylläpidetään jatkuvasti monipuolista paloturvallisuusosaamista ja ylläpidetään hyvää pelastustoimintavalmiutta

27 Arvioitava osa-alue Lähtötaso Perustaso Korotettu taso Korkea taso 1. Pelastustoiminnan johtaminen Onko organisaation johto määrittänyt ja hyväksynyt linjaukset (politiikan) tai onko pelastustoiminta sisällytetty organisaation turvallisuuspolitiikkaan? Onko organisaatiolla johtamisjärjestelmä tai sisältyykö johtaminen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmään? Raportoiko turvallisuudesta vastaava henkilö suoraan organisaation ylimmälle johdolle turvallisuuteen liittyvissä asioissa? Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu.. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatio johto on asettanut pelastustoiminnalle velvoittavien säädösten vaatimustason ylittävät tasotavoitteet (omaehtoiset tavoitteet) Organisaatiolla on johtamisjärjestelmä tai johtaminen on osa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatio johto on asettanut pelastustoiminnalle velvoittavien säädösten vaatimustason ylittävät tasotavoitteet (omaehtoiset tavoitteet) Organisaatiolla on johtamisjärjestelmä tai johtaminen on osa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Pelastustoiminnasta vastaava johtaja/päällikkö raportoi suoraan organisaation ylimmälle johdolle. Muut organisaatiot käyttävät organisaatiota esikuvanaan

28 Arvioitava osa-alue Lähtötaso Perustaso Korotettu taso Korkea taso 1. Pelastustoiminnan johtaminen Onko organisaation johto määrittänyt ja hyväksynyt linjaukset (politiikan) tai onko pelastustoiminta sisällytetty organisaation turvallisuuspolitiikkaan? Onko organisaatiolla johtamisjärjestelmä tai sisältyykö johtaminen organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmään? Raportoiko turvallisuudesta vastaava henkilö suoraan organisaation ylimmälle johdolle turvallisuuteen liittyvissä asioissa? Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu.. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatio johto on asettanut pelastustoiminnalle velvoittavien säädösten vaatimustason ylittävät tasotavoitteet (omaehtoiset tavoitteet) Organisaatiolla on johtamisjärjestelmä tai johtaminen on osa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Organisaatiolla on ylimmän johdon hyväksymä pelastustoimintapolitiikka tai pelastustoiminta on huomioitu organisaation turvallisuuspolitiikassa. Politiikka päivitetään säännöllisesti. Pelastussuunnitelma on laadittu, turvallisuus on organisoitu ja suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Muut lakisääteiset suunnitelmat on laadittu ja suunnitelmien mukaiset toimenpiteet on toteutettu. Organisaatio johto on asettanut pelastustoiminnalle velvoittavien säädösten vaatimustason ylittävät tasotavoitteet (omaehtoiset tavoitteet) Organisaatiolla on johtamisjärjestelmä tai johtaminen on osa organisaation turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Pelastustoiminnasta vastaava johtaja/päällikkö raportoi suoraan organisaation ylimmälle johdolle. Muut organisaatiot käyttävät organisaatiota esikuvanaan

29 Arvioitava osa-alue Lähtötaso Perustaso Korotettu taso Korkea taso 2. Riskianlyysit - Onko organisaatiolla menetelmät tunnistaa ja arvioida turvallisuusriskit? - Kattavatko nämä menetelmät normaalin toiminnan, erityistilanteet, onnettomuudet ja hätätapaukset? - Onko organisaation paloriskit kartoitettu ja analysoitu? - Dokumentoidaanko riskienarviointien tulokset ja päivitetäänkö ne säännöllisesti? - Otetaanko riskienarviointien havainnot huomioon turvallisuustoiminnan tavoitteita asetettaessa? - Antavatko riskienarvioinnit perusteet turvallisuuskoulutuksen vaatimuksille? - Onko organisaatiolla menetelmät valvoa turvallisuuden riskienarviointien perusteella tehtyjen toimenpiteiden toteuttamista ja tehokkuutta? - Onko organisaatiolla menetelmät arvioida riskit, joita suunnitellut korjaavat toimenpiteet aiheuttavat? Organisaatiolla on menetelmä tunnistaa ja arvioida paloriskit, hätätapaukset ja onnettomuudet? Riskit on kartoitettu ja analysoitu. Riskit huomioidaan suunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteitä on suoritettu. Organisaatiolla on menetelmä tunnistaa ja arvioida paloriskit, hätätapaukset ja onnettomuudet? Riskit on kartoitettu ja analysoitu. Riskit huomioidaan suunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteitä on suoritettu. Organisaatiolla on menetelmä tunnistaa ja arvioida paloriskit, hätätapaukset ja onnettomuudet? Riskit on perusteellisesti ja säännöllisesti kartoitettu ja analysoitu. Riskit huomioidaan suunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteitä on toteutettu suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Tunnistetut riskit on huomioitu turvallisuustavoitteiden asettamisessa. Organisaatiolla on menetelmä tunnistaa ja arvioida paloriskit, hätätapaukset ja onnettomuudet? Riskit on perusteellisesti ja säännöllisesti kartoitettu ja analysoitu. Riskit huomioidaan suunnittelussa. Riskienhallintatoimenpiteet on toteutettu suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Tunnistetut riskit on huomioitu turvallisuustavoitteiden asettamisessa. Riskienhallintatoimenpiteiden toteutumista, vaikuttavuutta ja tehokkuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti.

30 Arvioitava osa-alue Lähtötaso Perustaso Korotettu taso Korkea taso 3. Organisointi, vastuut ja -tehtävät - Onko pelastustoimintatyön vastuut määritetty? - Kattavatko määrittelyt organisaation eri tasot? - Onko roolit, vastuut ja toimeenpanovalta tiedotettu organisaatiossa ja niille ulkopuolisille tahoille, joiden on tunnettava pelastusorganisaation rakenne? - Onko organisaation ylin johto määrittänyt henkilön, joka on vastuussa turvallisuustoiminnan kehittämisestä ja johtamisesta sekä siitä, että turvallisuustyö kattaa kaikkien organisaation tasojen tarpeet? - Onko nimetyllä turvallisuustyöstä vastaavalla henkilöllä vastuu ja valtuus sen varmistamiseksi, että turvallisuuden?? - Onko turvallisuustyölle suunnattu riittävästi resursseja työn toteuttamiseksi, kontrolloimiseksi sekä parantamiseksi? Pelastustoimintaan liittyvät vastuuhenkilöt on nimetty. Heidän vastuut ja tehtävät on määritelty ja julkaistu kirjallisesti. Vastuut ja tehtävät on tarpeen mukaan määritelty seuraavien toimien osalta: - organisaation johto - pelastustoiminnasta vastuullinen johtaja - pelastushenkilöstö - ensiapuhenkilöstö - työturvallisuusorganisaatio - rakenteellisesta ja teknisestä paloturvallisuudesta vastuulliset henkilöt - paloilmoitinjärjestelmän hoitaja - sammutuslaitteiston hoitaja - kunnossapitohenkilöstö -väestönsuojien hoitajat Avainhenkilöiden sijaisuusjärjestelyt on suunniteltu. Pelastustoimintaan liittyvät vastuuhenkilöt on nimetty. Heidän vastuut ja tehtävät on määritelty ja julkaistu kirjallisesti. Vastuut ja tehtävät on tarpeen mukaan määritelty seuraavien toimien osalta: - organisaation johto - pelastustoiminnasta vastuullinen johtaja - pelastushenkilöstö - ensiapuhenkilöstö - työturvallisuusorganisaatio - rakenteellisesta ja teknisestä paloturvallisuudesta vastuulliset henkilöt - paloilmoitinjärjestelmän hoitaja - sammutuslaitteiston hoitaja - kunnossapitohenkilöstö - väestönsuojien hoitajat Avainhenkilöiden sijaisuusjärjestelyt on suunniteltu. Pelastustoimintaan liittyvät vastuuhenkilöt on nimetty. Heidän vastuut ja tehtävät on määritelty ja julkaistu kirjallisesti. Vastuut ja tehtävät on tarpeen mukaan määritelty seuraavien toimien osalta: - organisaation johto - pelastustoiminnasta vastuullinen johtaja - pelastushenkilöstö - ensiapuhenkilöstö - työturvallisuusorganisaatio - rakenteellisesta ja teknisestä paloturvallisuudesta vastuulliset henkilöt - paloilmoitinjärjestelmän hoitaja - sammutuslaitteiston hoitaja - kunnossapitohenkilöstö - väestönsuojien hoitajat - pelastuspäällikkö - pelastus-, ensiapu- ja sammutusryhmä tai - laitos- tai teollisuuspalokunta Avainhenkilöille on nimetty koulutetut varahenkilöt ja sijaisuusjärjestelyt on suunniteltu ja vap-varaukset toteutettu. Pelastustoimintaan liittyvät vastuuhenkilöt on nimetty. Heidän vastuut ja tehtävät on määritelty ja julkaistu kirjallisesti. Vastuut ja tehtävät on tarpeen mukaan määritelty seuraavien toimien osalta: - organisaation johto - pelastustoiminnasta vastuullinen johtaja - pelastushenkilöstö - ensiapuhenkilöstö - työturvallisuusorganisaatio - rakenteellisesta ja teknisestä paloturvallisuudesta vastuulliset henkilöt - paloilmoitinjärjestelmän hoitaja - sammutuslaitteiston hoitaja - kunnossapitohenkilöstö - väestönsuojien hoitajat - pelastuspäällikkö - pelastus-, ensiapu- ja sammutusryhmä tai - laitos- tai teollisuuspalokunta Avainhenkilöille on nimetty koulutetut varahenkilöt ja sijaisuusjärjestelyt on suunniteltu ja vap-varaukset toteutettu. Koko henkilöstön turvallisuusvastuut ja tehtävät on julkaistu turvallisuusohjeistuksessa. Koko henkilöstön turvallisuusvastuut ja tehtävät on julkaistu turvallisuusohjeistuksessa. Koko henkilöstön turvallisuusvastuut ja tehtävät on julkaistu turvallisuusohjeistuksessa. Koko henkilöstön turvallisuusvastuut ja tehtävät on julkaistu turvallisuusohjeistuksessa

31 Arvioitava osa-alue Lähtötaso Perustaso Korotettu taso Korkea taso 4. Paloturvallisuuden ja kehittäminen ja suunnittelu Onko organisaatiolla kirjoitettu ja dokumentoitu toimintaohjelma johtamiseksi ja työn tavoitteiden saavuttamiseksi? Organisaatiolla on kirjallinen, esimerkiksi kolmen vuoden mittainen, kehittämisohjelma tai toimintaohjelma. Ohjelma tarkistetaan vuosittain. Ei vaatimuksia Organisaatiolla on kirjallinen, esimerkiksi kolmen vuoden mittainen, kehittämisohjelma tai toimintaohjelma. Ohjelma tarkistetaan vuosittain. Ohjelmassa on eritelty vastuuhenkilöiden lisäksi menetelmät, vastuut ja aikataulut tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatiolla on kirjallinen, esimerkiksi kolmen vuoden mittainen, kehittämisohjelma tai toimintaohjelma. Ohjelma tarkistetaan vuosittain. Ohjelmassa on eritelty vastuuhenkilöiden lisäksi menetelmät, vastuut ja aikataulut tavoitteiden saavuttamiseksi. Onko viranomaissäädöksiin perustuvat suunnitelmat laadittu? Organisaatiolla on vuositoimintasuunnitelma ja budjetti. Ei vaatimuksia. Organisaatiolla on vuositoimintasuunnitelma ja budjetti. Organisaatiolla on vuositoimintasuunnitelma ja budjetti. Onko laadittu säädöstason lisäksi muita suunnitelmia? Onko toimintaohjelmassa eritelty menetelmät, vastuut ja aikataulut tavoitteiden saavuttamiseksi? Tarkistetaanko toimintaohjelma säännöllisesti? Viranomaissäädösten mukaiset suunnitelmat on laadittu. Esimerkiksi: - sisäinen pelastussuunnitelma - Tulitöidenvalvontasuunnitelma (Tulitöiden paloturvallisuus (SFS 5900) sekä katto- ja vedeneritystöiden tulityöt) - rakennus- ja korjaustöiden turvallisuussuunnitelma sekä toimialan luonteesta johtuvat erityissuunnitelmat. Viranomaissäädöstenmukaiset suunnitelmat on laadittu. Esimerkiksi: - sisäinen pelastussuunnitelma - tulitöiden valvontasuunnitelma (Tulitöiden paloturvallisuus (SFS 5900) sekä katto- ja vedeneritystöiden tulityöt) - rakennus- ja korjaustöiden turvallisuussuunnitelma sekä toimialan luonteesta johtuvat erityissuunnitelmat. Viranomaissäädösten mukaiset suunnitelmat on laadittu. Esimerkiksi: - sisäinen pelastussuunnitelma - tulitöiden valvontasuunnitelma (Tulitöiden paloturvallisuus (SFS 5900) sekä katto- ja vedeneritystöiden tulityöt) - rakennus- ja korjaustöiden turvallisuussuunnitelma sekä toimialan luonteesta johtuvat erityissuunnitelmat. Organisaatiolla on tuhopolttojen torjuntasuunnitelma ja organisaatio on osallistunut yhdessä viranomaisen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelman laatimiseen (mikäli kohteelta sitä edellytetään) Viranomaissäädösten mukaiset suunnitelmat on laadittu. Esimerkiksi: - sisäinen pelastussuunnitelma - tulitöiden valvontasuunnitelma (Tulitöiden paloturvallisuus (SFS 5900) sekä katto- ja vedeneritystöiden tulityöt) - rakennus- ja korjaustöiden turvallisuussuunnitelma sekä toimialan luonteesta johtuvat erityissuunnitelmat. Organisaatiolla on tuhopolttojen torjuntasuunnitelma ja organisaatio on osallistunut yhdessä viranomaisen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelman laatimiseen (mikäli kohteelta sitä edellytetään) Organisaatiolla on järjestelmä ja mittarit kehittämistavoitteiden toteutumisen todentamiseksi.

32 TURVALLISUUSKULTTUURI - Miten määritellään turvallisuuskulttuuri? - Mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota turvallisuuskulttuurin tasoa arvioitaessa?

33 Kriteeristön tarkoitus - organisaation toiminnan lainmukaisuuden sekä turvallisuuskulttuurin kypsyyden arviointi paloturvallisuuden ja osalta Turvallisuuskulttuuri - turvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaation tapaa hahmottaa turvallisuus ja toimia turvallisuusasioissa - turvallisuuskulttuuri rakentuu turvallisuutta koskevista asenteista ja uskomuksista (arvot), turvallisuusosaamisesta (tiedot ja taidot) sekä turvallisuustoiminnasta (käytännön teot) - se on osa organisaation muuta toimintakulttuuria Turvallisuuskulttuuria arvioitaessa keskeistä on huomioida: - johdon sitoutuminen turvallisuuteen ja esimerkillisyys (organisaation turvallisuusjohtaminen) - järjestelmällinen menettely tunnistaa ja arvioida uhat sekä hallita riskit (riskienhallinta) - riittävät henkilöresurssit sekä selkeät vastuut ja tehtävät (organisointi) - turvallisuuden jatkuva parantaminen (kehittäminen, suunnittelu) - pelastustoimintaan liittyvä dokumentaatio sekä sen hallinta (dokumenttien laatiminen ja hallinta sekä tietoturvallisuus) - henkilöstön osaamisen varmistaminen (viestintä, perehdytys, koulutus, harjoitukset) - säädösten mukainen rakenteellinen paloturvallisuus ja tekniset turvallisuusjärjestelmät - vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteisiin varautuminen ja toiminta niiden aikana (onnettomuuksiin varautuminen ja tilannejohtaminen) - raportointi, auditoinnit, valvonta ja johdon katselmukset sekä pelastusalan kehityksen seuranta (seuranta ja valvonta) - ihmisten toiminta käytännössä

34 Auditointimenettely Auditoinnin käynnistys Materiaalin läpikäynti Auditointiin valmistautuminen Auditoinnin toteutus Raportin laatiminen, hyväksyminen ja jakelu Auditoinnin päättäminen