LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO. Toimintakertomus vuodelta 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO. Toimintakertomus vuodelta 2008"

Transkriptio

1 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO Toimintakertomus vuodelta 2008

2 Sisällysluettelo sivu Johdon katsaus 1 1. Vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuus Siirtomenojen vaikuttavuus 5 2. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus 6 3. Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Allekirjoitus 19

3 Johdon katsaus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdolla on kaksi lainmukaista tehtävää. Keskuksen tehtävänä on koota ja arvioida kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa sekä koulutuksen ja tiedonvälityksen avulla kehittää lääkehoitokäytäntöjä. Tulossopimuksen toiminnan keskeisin kohderyhmä olivat lääkärit, erityisesti perusterveydenhuollossa. Lääkehoitokäytäntöjen kehittämistä varten Rohto on luonut yhteistyössä terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirien kanssa Rohto-verkoston. Terveyskeskusten Rohto-pajatoiminta kattaa maantieteellisesti ja väestöllisesti yli puolet Suomea. Jatkossa suurena haasteena on hyvin käynnistyneen pajatoiminnan ylläpito. Pajatoiminta on laajentunut työterveyshuoltoon ja yksityiseen terveydenhuoltoon (ulkoistettu terveyskeskustoiminta). Keskuksen toinen perustehtävä on kliinistä lääkehoitoa koskevan tiedon kokoaminen ja arvioiminen. Yksittäisiä lääkkeitä koskevien artikkeleiden rinnalle Rohto on tuottanut laajemmin keskeisiin kliinisen lääkehoidon ongelmiin kantaa ottavia artikkeleita. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnin suunnittelu on aloitettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keskus on mukana muussa rationaalista lääkehoitoa edistävässä kehittämistyössä. Sähköinen, automaattinen päätöksentuki vahvistaa jatkossa lääkitysturvallisuutta. Rohto vastaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vanhusten lääketietokannan rakentamisesta. Keskuksen toimintaympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksi, vuoden 2008 aikana. Rohtopajatoiminnan kannalta perusterveydenhuollon ulkoistaminen, voimistuva yksityinen terveydenhoito, terveyskeskusten lääkärivaje ja vaikea ylilääkäripula ovat merkittäviä haasteita. Parashankkeen valmistelu ja toimeenpano aiheuttavat voimakkaita muutosilmiöitä ja kehittämisresurssien sitoutumista. Nämä tekijät heikentävät vakavasti pajatoiminnan edellytyksiä, vaikka sinänsä ovat vahvoina perusteina hoitokäytäntöjen kehittämiselle. Kehittämistyön laajentuminen kasvavalle avoimelle sektorille on onnistunut. Rohto-vastaavat toimivat ulkoistetuilla terveysasemilla tai yksityisillä palveltuottajilla samoin periaattein kuin julkisen terveydenhuollon yksiköissä. Rohdon ja yksityisen yhtiön välillä ei ole taloudellisia sitoumuksia eikä rahaliikennettä. Rohto-vastaavien liikkuvuus on ollut merkittävää. Lyhyellä tähtäimellä se on haitta pajatoiminnan volyymille, mutta pitkällä tähtäimellä se on etu. Vuoden 2008 aikana yli 10 % valmennetuista Rohto-vastaavista on siirtynyt perusterveydenhuollon johtaviin tehtäviin, mikä vähentää pajojen määrää, mutta vahvistaa Rohtoverkoston asemaa mielipide- ja johtamisvaikuttajana. Alkusyksystä julkistettiin lääkehuollon hallinnon uudelleenorganisoinnin linjaukset. Valmistelutyö alkoi loppuvuona. Epävarmuus tulevaisuudesta väistämättä heijastui koko keskuksen toimintaan, henkilöstöön ja verkostoon. Huolimatta raskaasta loppuvuodesta ja tulevaisuutensa epävarmuudesta keskus on onnistunut saavuttamaan ja osin ylittämänkin tulossa. Tästä voin vain kiittää Rohdon henkilöstöä, verkostoa ja yhteistyökumppaneita. Taina Mäntyranta johtaja 1

4 1. Vaikuttavuus 1.1 Toiminnan vaikuttavuus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon tehtävänä on edistää rationaalista lääkehoitoa. Rohto-vastaavien verkosto (Taulukko1) on keskuksen tärkein voimavara. Sitä tukee ja koordinoi kymmenen sairaanhoitopiirien, kahden suuren kaupungin ja kahden yksityisen palvelutuottajan palveluksessa yleensä yhteistyöylilääkärinä toimivaa aluevastaavaa. Kokonaisuutta koordinoi Rohdossa seitsemän henkilötyövuoden resurssi. Maantieteellisesti ja väestöllisesti toiminta kattaa yli puolet Suomesta Taulukko 1. Rohto-verkoston rakenne henkilöden ja organisaatioden tasoina lukumäärinä ja toimintojen suhteina Rohto-verkoston rakenne Henkilöt Suhde, tehtävä Organisaatio Rohto-vastaavat Lääkäreitä 200 Hoitajia 50 Aluevastaavat Lääkäreitä 10 Hoitajatyöpareja 2 Rohdon henkilöstö Edistää oman toimipaikan rationaalista (lääke)hoitoa pajoilla Tukee alueellista kehittämistyötä ja osaamista, koordinoi sisältöä ja tavoitteita alueellisesti ja valtakunnallisesti Tukee Aluevastaavia, Rohtovastaavia ja heidän organisaatioitaan vahvistamalla kehittämisen osaamista, kohdentamalla toimintaa painopisteisiin, verkottamalla toimijoita, tuottamalla aineistoa ja arviointmalleja, välittämällä tietoa, levittämällä hyviä käytäntöjä Terveyskeskus, työterveyshuollon yksikkö Sairaanhoitopiiri (n=10) Suuri kaupunki (n=2) Yksityinen palvelutuottaja (n=2) Rohto-keskus Verkosto järjestää Rohto-pajoja. Rohto-paja on moniammatillinen, interaktiivinen kehittämistilaisuus, joita on järjestetty vuosina yli 900 kappaletta. Niissä on ollut lähes osallistumiskertaa, joista yli 6700 lääkäriosallistumisia. Pajan järjestää koulutuksen ja kehittämisen taitoihin valmentamamme Rohtovastaava omassa toimipaikassaan. Toiminnassa on mukana 149 perusterveydenhuollon toimipaikkaa. Liäsksi toimintaa on ollut 8 yksityisessä terveydenhuollon yksikssä sekä kahdessa sairaalassa eli yhteensä 159 toimipaikassa. Näissä on toiminut yhteensä on, joissa on 250 Rohtovastaavaa, joista 200 on lääkäreitä ja 50 heidän hoitajatyöparejaan. Pajat perustuvat paikallisesti todettuihin lääkekäytäntöjen ongelmiin. Keskus myötävaikuttaa aihevalintoihin valituilla painopistealueilla (koordinoimaton monilääkitys, valtimotautien riskin kokonaishoito, matalaenergisten murtumien ehkäisy) nostamalla esiin kansallisesti merkittäviä haasteita rationaalisen lääkehoidon käytännöissä. Pajojen perustana ovat näyttöön perustuva lääketiede (Rohdon lääkekannanotot, Käypä hoito - suositukset, Lääkärin käsikirja), alueelliset hoitoketjut, palaute omasta toiminnasta ja Rohdon tuottama vertailutieto lääkehoitokäytännöistä. 2

5 Vuoden aikana on pidetty kaikkiaan 273 Rohto-pajaa. Taulukko 2. Rohto-pajat vuosina Rohto-pajojen lukumäärä 2006 Rohto-pajojen lukumäärä 2007 Yhteensä Rohto-pajojen lukumäärä alkuvuosi 2008 MITTARI: Mukana olevien toimintayksiköiden määrä TAVOITE: LÄHDE: Pajatietokanta Keskuksen arvio 5 MITTARI: Rohto-pajojen lukumäärä TAVOITE: LÄHDE: Pajatietokanta Keskuksen arvio 3 Rohto-pajatoimintaan osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 3974 kertaa (taulukko 3). Yleensä pajoihin osallistuvat kaikki tai lähes kaikki talon työvuorossa olevat lääkärit. Taulukko 3. Osanottajien lukumäärä ammattialoittain Rohto-pajoissa Rohto-pajoja (suluissa määrät niistä pajoista, joista tiedetään osallistujamäärät) Osallistumi skertoja yhteensä Lääkäriosallistumis kertoja Muun henkilökunnan osallistumis kertoja Apteekkien henkilöstön osallistumis kertoja (209) (278) (262) Muita 3

6 Taulukko 4. Rohto-pajojen aiheita Aihe Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Valtimotautien riskitekijät Diabetes Kohonnut verenpaine Statiinihoito 1 Verenohennushoito Muut aiheeseen liittyvät Ongelmallinen monilääkitys Koordinoimaton monilääkitys Reseptin uusiminen Uni- ja rauhoittavat lääkkeet Lääkeinteraktiot Muut aiheeseen liittyvät 6 1 Infektiot Virtsatieinfektio Muut infektiot 3 6 Muita aiheita Astma Lääkemarkkinoinnin sudenkuoppia Matalaenergisten murtumien 26 ehkäisy/osteoporoosiläälitys Muita aiheita yht Pajat keskittyvät hyvin tärkeisiin rationaalisen lääkehoidon, lääkitysturvallisuuden ja kansanterveyden aihepiireihin (taulukko 4). Valtakunnallinen ja sairaanhoitopiirien koordinaatio näkyy suurena painopistealueiden pajamääränä, joita on n. 60 % kaikista järjestetyistä pajoista. Matalaenergisten murtumien pajojen määrä on nousussa, mutta teema on hoitoprosessien ja hahmottamisen kannalta ammattilaisille hyvin haastava. Se pureutuu monilääkityksen ja rauhoittavien lääkkeiden syy-yhteyteen kaatumiseen, ja pyrkii siirtämään painopistettä sattumanvaraisen osteoporoosin lääkehoidon käytännöstä systemaattiseen ja kattavaan murtumien sekundaaripreventioon, jossa nykyisillä hoidon rajallisilla reusrsseilla saadaan ratkaisevasti suurempi vaikuttavuus. Pajoissa pyritään sopimukseen uudesta tai tarkistetusta toimintakäytännöstä ( talon tapa ) sekä toiminnan muutokseen ja sen seurantaan. Kaikissa pajoissa ei ole perusteltua pyrkiä yhteiseen sopimukseen. Talon tapa syntyi noin neljäsosassa kaikista pajoista. Vuonna 2008 on valmistunut Rohto-vastaavien pitämistä pajoista viisi arviointiraporttia, jotka vuosina pidettyjä yksittäisiä pajoja tai pajasarjoa. Nämä arvioinnit on räätälöity yksilöllisesti kunkin pajan vaikutusten arviointia varten. Arviointimenetelmät vaativat kehittämistä ja varsinkin sitä, että arviointi suunnitellaan jo pajaa suunniteltaessa. Vuonna 2008 tehdyt Rohto-pajojen arvioinnit osoittavat, että Rohto-pajojen avulla on mahdollista muuttaa käytäntöjä sekä yksittäisissä toimipaikoissa että yhteisesti suurissa yksiköissä. Pajoilla kyetään edistämään rationaalista lääkehoitoa sekä kehittämään potilaiden hoitoa. MITTARI: Arviointiraportit TAVOITE: 6 0-0, Keskuksen arvio toteutumisesta: 4 4

7 Vuonna 2008 aikana aloitettiin vakioitujen arviointimallien kehittäminen, minkä tarkoituksena on tehostaa arviointia. Vakioidut arviointikäytännöt myös ohjaavat pajojen toteutuksia, koska niiden käytön edellytyksenä on arvioitavien pajojen tavoitteiden ja toteutusten riittävä yhdenmukaisuus. Vakiodut arviointimallit on koordinoimattoman monilääkityksen pajasarjan arviointiin sekä matalaenergisten murtumien ehkäisyn arviointiin. Molemissa on alkanut arviointipilotti, joka ensimainitussa jatkuu vuoden 2009 aikana. Arviointimallien kehittämisessä on tehty hyvää yhteistyötä terveyskeskusten kanssa, joskin hyvin suurena haasteena on lääkemääräyskäytäntöjen seuraaminen potilastietojärjestelmiä hyödyntäen. MITTARI: Standardoidut arviointikäytännöt TAVOITE: Kahden standardoidun arviointikäytännön kehittäminen Keskuksen arvio toteutumisesta Siirtomenonojen vaikuttavuus Keskuksen toimintamenomäärärahaa saa käyttää keskuksen hyväksymien, sen ulkopuolella toteutettavien koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Tällaisia ovat sairaanhoitopiireille ja suurille kunnille sopimusten perustella maksetut menot, joilla on rahoitettu toiminnan koordinointia ja tukea kullakin sopimusalueella. Siirtomenot ovat mahdollistaneet rationaalista lääkehoitoa edistävän verkoston syntymisen sairaanhoitopiireihin. Siirtomenot turvaavat paikallisen Rohtopajatoiminnan käynnistymisen ja vakiintumisen, jota on kuvattu edellisessä kohdassa. Kunkin sairaanhoitopiirin, erityisvastuualueen tai suuren kunnan toimintaa koordinoi sen palkkaama aluevastaava. He ovat kokeneita erikoislääkäreitä, ja usealla heistä on lisäksi pedagogista kokemusta. Aluevastaava - Vastaa toiminnan koordinoinnista sekä alueellisen verkoston luomisesta ja ylläpidosta sopimusalueella - Seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä alueella ja välittää tästä tietoa terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin johdolle ja Rohtovastaaville. - Vastaa Rohto-vastaavien rekrytoinnista ja osallistuu heidän valmentamiseensa - Osallistuu Rohto-pajojen suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin - Vastaa aiheeseen liittyvästä tiedotuksesta alueella ammattilaisille ja väestölle Käytännössä aluevastaava nivoo yhteen Rohdon toimintaa sairaanhoitopiirissä tapahtuvan muun koulutus- ja kehittämistoiminnan kanssa. Aluevastaavia oli kaikkiaan yhdeksän Oman toimen ohessa toimivat terveyskeskusten paikallisvastaavat (Rohto-vastaavat) ovat myös kokeneita terveyskeskuslääkäreitä. Rohtovastaavaksi koulutettuja lääkäreitä oli vuoden lopussa yli 200. Joillekin alueille on lisäksi valmennettu hoitajia (yhteensä yli 50) toimimaan työparina Rohto-vastaavan kanssa. Toiminnan laajentuessa on tarpeen jakaa kustannusvastuuta sairaanhoitopiirien ja myös terveyskeskusten kanssa. Tavoitteena on asteittain siirtää kustannusvastuu toiminnan alueellisesta koordinaatiosta sairaanhoitopiireille tai suurille kaupungeille sekä osittainen kustannusvastuu pajatoiminnasta terveyskeskuksille. Vuonna 2008 ensimmäiset yhteistyöalueet ottivat kokonaan vastuun toiminnan alueellisesta koordinoinnista. Pajatoiminnan kustannuksia siirretään toimipaikkojen kannettavaksi toiminnan vakiintumisen ja edellytysten myötä. Pajakustannuksista merkittävimmät ovat Rohtovastaavalääkärin pajapalkkio ja osallistujien kahvitarjoilut. 5

8 Monet toimipaikat ovat jo ottaneet tarjoilusta syntyvät kulut kantaakseen ja eräät osallistuvat pajapalkkioiden maksamiseen.. Pajapalkkioita Rohto aikoo tukea jatkossakin varmistaakseen vaikutuksensa paja-aiheisiin ja toiminnan sopivaan ohjaamiseen. 2. Toiminnallinen tehokkuus 2.1 Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Varsinaisia tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteita ei ole asetettu. Taulukossa 5 on esitetty keskuksen toiminnan kustannukset Taulukko 5. Keskuksen toiminnan kustannukset Kustannukset Toteutuma 2006 tilinpäätöksestä 1000 Toteuma 2007 tilinpäätöksestä 1000 Aineet, tarvikkeet, tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut (ml matkakulut) Poistot Korot 0,9 1 2 Siirtotalouden kulut Yhteensä Henkilötyövuodet 7,4 8,5 8,7 Toteuma Merkittävin muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli siirtotalouden kulujen pieneneminen yhteistyössä pisimpään mukana olleiden sairaanhoitopiirien ja suurten kaupunkinen ottaessa alueellisen koordinaation vastuun itselleen. Suuntaus jatkuu vuonna Muut kulut (mukaan lukien matkakulut) nousivat muun muassa verkoston laajenemisen vuoksi. Henkilöstömenoihin vaikutti henkilöstörakenteen muutos sekä yhden viran muutaman kuukauden täyttämättä oleminen. Keskus on kehittänyt sisäistä valvontaa yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa. Vuoden 2008 aikana on päivitetty toimintaohjeita ja koottu prosessikuvauksia.. Keskeisimpien ydin- ja tukiprosessien kuvaus sisältää kunkin kuvauksen prosessin tuotoksista, prosessista ja siihen liittyvistä riskeistä. Lääkelaitos on kehittänyt sisäisen valvonnan tilan arvioinnissa käytettävää viitekehikkolomaketta paremmin toimintaa vastaavaksi ja lomakkeeseen on lisätty riskien tunnistamista koskeva osio. Lomake on käytössä koko tilivirastossa. Yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa on laadittu tarkennettu, ydin- ja tukiprosessien tuotoksiin perustuva tilikartta, joka on otettu ostolaskujen tiliöinnissä käyttöön vuoden 2008 alusta. Koska päätökset Rohdon asemasta alkuvuonna 2008 viipyivät, ei ole ollut perusteltua liittyä Lääkelaitoksen työaikaseurannan järjestelmään. 6

9 MITTARI: Kustannustietoisuuden lisääminen TAVOITE: Toiminnan kustannukset ovat suhteessa suoritetuotantoon Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Kustannuslaskennan kehittäminen TAVOITE: Rohto kehittää kustannuslaskentaa yhdessä Lääkelaitoksen kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Tuottavuusmittareiden määrittely ja käyttö TAVOITE: Tuottavuusmittareiden laadinta hallinnonalan yhteisessä projektissa Tilastokeskuksen kanssa Keskuksen arvio: ei ole aktualisoitunut vuoden aikana TAVOITE: Tuottavuusmittarin/ -mittareiden lähtötaso määritelty ja tavoitteet asetettu vuoden 2009 Keskuksen arvio; ei ole aktualisoitunut vuoden aikana 7

10 MITTARIRYHMÄ: Tuottavuusseuranta MITTARI: Hankintatoimen tehokas toiminta TAVOITE: Hankintasääntö päivitetty yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa 2007 Keskuksen arvio toteutumisesta 4 MITTARI: Sisäisen valvonnan kehittäminen TAVOITE: Rohto kehittää sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 4 3. Tuotokset ja laadunhallinta 3.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Rohdon tuki pajatoiminnalle Rohto-keskus järjestää Rohto-vastaaville yhteensä kahdeksan päivän perusvalmennuksen, joka toteutetaan 10 kuukauden aikana neljänä kahden päivän jaksona. Valmennuksen a on, että sen suoritettuaan Rohto-vastaava kykenee toimimaan rationaalisen lääkehoidon edistäjänä omalla toimipaikallaan. Sisällöt rakentuvat rationaalisesta lääkehoidosta, Rohto-vastaavan identiteetistä, pajaosaamisesta, toiminnan muutoksen edistämisestä sekä arvioinnista sekä muutoksen arvioinnista. Turun yliopisto on hyväksynyt Rohtovalmennuksen eräiden erikoislääkäritutkintojen teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Vuoden 2007 puolella alkanut valmennussarja päättyi ja siitä valmistui 18 uutta Rohto-vastaavaa. Rohto-vastaavien perusvalmennuskertoja järjestettiin neljä kertaa, yhteensä kahdeksan valmennuspäivää. Perusvalmennuksen jälkeen Rohto tukee taitojen kehittymistä järjestämällä keväisin alueellisen ja syksyisin valtakunnallisen konkarivalmennuksen. Niissä tähdätään rationaalisen lääkehoidon, pajaosaamisen, muutoksen johtamisen ja arvioinnin taitojen syventämiseen. Keskus tuottaa aineistopaketteja pajojen tueksi. Ne perustuvat kansallisiin Käypä hoito suosituksiin, mikäli aiheesta on olemassa suositus. Keskus analysoi ja välittää Kansaneläkelaitoksen reseptirekisterin ja erityiskorvattavien lääkkeiden rekisterin sekä Lääkelaitoksen lääkemyyntirekisterin tietoja. Rohto on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa 8

11 laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreilla seurataan alueellisia lääkehoitokäytäntöjä ja tiedot jaetaan aluevastaaville säännöllisesti. Vertailemalla eri sairaanhoitopiirejä ja paikkakuntia toisiinsa yritetään löytää oman alueen tärkeimpiä lääkehoidon rationaalistamisen kehittämiskohteita. Laatuindikaattoreiden toimivuutta seurataan ja kehitetään tarvittaessa edelleen. Vakiomuotoisia laatuindikaattoreita tuotettiin kahdesti vuodessa ja niitä käsiteltiin aluevastaavien kanssa perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän tapaamisissa. Vakioindikaattoreita tuotettiin vanhusten monilääkityksestä sekä statiinien, astmalääkkeiden, verenpainelääkkeiden, depressiolääkkeiden ja antibioottien käytöstä. Rohto-pajoihin keskus välittää Kelasta saatua vertailutietoa paikallis- tai aluevastaavan pyynnöstä. Pajoissa tietoa pyritään käyttämään keskustelun katalysaattorina ja ajattelun herättäjänä. Toimitettavasta vertailutiedosta on aluevastaaville jaettu lista, jossa aihealueen ja toimitettavan tietosisällön lisäksi on kerrottuna lääkehoidon rationaalistamisen kannalta esiin nostettava oleellinen ydinviesti. Ydinviesti ja kuvien tulkintaohjeet toimitetaan aina pajan pitäjälle kuvien mukana. Vuonna 2008 avattiin Rohtovastaaville ja henkilöstölle tarkoitettu Extranet-sivusto. Siltä löytyvät keskeiset dokumentit ja lomakkeet sekä keskuksen laatimat aineistopaketit ja muuta materiaalia Muu koulutustoiminta Alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus tarjoaa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Muun koulutuksen järjestämisessä on pyritty yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Yhteistyötä on rakennettu muiden näyttöön perustuvan lääketieteen (EBM) asiantuntijatahojen ja muiden alan toimijoiden kanssa. Rohdon asiantuntemus lääkäreiden koulutus- ja kehittämistoiminnassa on syventynyt ja pantu merkille laajemminkin. Rohdon asiantuntijaapua toivotaan erilaisten tilaisuuksin suunnittelussa ja toteutuksessa. Esimerkiksi Duodecimin opetuksen XVII kehittämispäivillä Rohdon ja sen verkoston väkeä oli vetäjinä useassa työpajassa. Tämänlaatuinen yhteistyö lisää Rohdon tunnettuutta. Keskuksen toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Erityisen tärkeä on yhteistyö lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa. Yhteistyökumppaneina täydennyskoulutusyhteistyössä ovat mm. ammatilliset ja tieteelliset järjestöt sekä osin myös yliopistot Tietotekniikka Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee potilaskertomuksen ydintietoja, poimii niistä tarvittavat tiedot sekä luo näiden perusteella erilaisia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Keskus on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Vuonna 2007 on Rohdossa aloitettu vanhusten lääketietokannan suunnittelu ja toteutus yhteisyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Vanhusten lääketietokannan a on tukea eri terveydenhuollon toimijoita vanhusten lääkehoitoa koskevissa kliinisissä päätöksissä ja ohjata vanhusten lääkehoitoa tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Alkuvaiheessa sitä käytetään itsenäisenä tietokantana mutta jatkossa osana sähköistä päätöksentukea. Vanhusten lääketietokantahankkeessa on vuoden 2008 aikana: - Koottu taustamateriaali - Rohto on asettanut asiantuntiryhmän, johon kuuluu vanhusten lääkehoidon ja kliinisen farmakologian asiantuntijoita. Asiantuntijaryhmä on sopinut kriteereistä, joiden perusteella valitaan tietokantaan tulevat lääkkeet sekä linjannut tietokannan tietosisällön. - Tietokannan tietosisältö on valmistunut. Sen tarkistaminen jatkuu alkuvuonna 2009 Indikaatio- ja kontraindikaatiotietokannat valmistuivat vuonna 2007 yhteistyössä Kustannus Oy Duodecim ja muiden toimijoiden. Kontraindikaatiotietokanta on liitetty osaksi Terveysportin lääketietokantaa ja indikaatiotietokanta osaksi kansainvälistä tautiluokitusta. Näiden testikäyttö on alkanut yhdessä sairaanhoitopiirissä tammikuussa MITTARI: Sähköisen päätöstukijärjestelmän kehittäminen

12 TAVOITE: Vanhusten lääketietokanta valmistuu Keskuksen arvio toteutumisesta: 4 Informaatioteknologian hyödyntäminen MITTARI: Hallinnonalan IT-toiminnan organisoiminen TAVOITE: Otetaan huomioon IT-palvelujen järjestämisselvityksestä aiheutuvat toimenpiteet Keskuksen arvio: Ei ole aktualisoitunut vuoden aikana Muu kehittämistoiminta Lääkemarkkinoinnin ja erityisesti lääke-esittelyjen laatu on rationaalisen lääkehoidon edistämisen kannalta tärkeää. Lääkelaitos on yhteistyössä Rohdon kanssa tehnyt alkuvuonna 2008 tulossopimuksensa selvityksen lääkeesittelyjen laatukriteerien toteutumisesta. Tiedonkeruu suunniteltiin yhteistyössä ja siihen osallistuneet 20 lääkäriä Rohto rekrytoi Rohtoverkostosta. Aineiston keruu tehtiin loppukeväästä 2008, Lääkelaitos analysoi aineiston ja se julkaistiin. Keskus on toiminut erittäin aktiivisesti kansallisessa potilasturvallisuusverkostossa, jossa on muun muassa pohdittu potilasturvallisuuskulttuurin muuttamista, kansallisia raportointijärjestelmiä sekä koulutusta ja potilasturvallisuutta edistäviä työkaluja. Keskus on toiminut aktiivisesti sosiaali- ja terveysministeriön Ikääntyneiden turvallinen lääkehoitoasiantuntijaryhmässä. Kansalaisten omahoidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Sitoutuminen sekä lääkkeettömään hoitoon että lääkehoitoon on tärkeää myös rationaalisen lääkehoidon näkökulmasta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on tukea kansalaisten omahoitoa ja tätä osaamista on tarpeen kehittää. Rohto on ollut merkittävällä panostuksella mukana kansallisen Omahoitohankkeen suunnittelussa. Hankkeen a on muun muassa tuottaa koulutusmateriaalia terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen omahoidon tukemiseksi Julkaisu- ja tutkimustoiminta Lääkkeiden arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti vuonna 2006 keskustelun lääkehoitojen ja lääkevalmisteiden arvioinnin kehittämisestä osana laajempaa lääkepolitiikan strategiatyötä. Rohdon asetukseen perustuvaan tehtävää arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa, erityisesti sen kehittämistä ja laajentamista, on hidastanut kansallisten ja alueellisten toimijoiden selkiytymätön rooli lääkkeiden arvioinnissa ja alan tiedotuksessa. Vuonna 2007 Rohto sai sosiaali- ja terveysministeriöltä toimeksiannon laatia muistio järjestelmälliseksi lääkearviointien järjestämiseksi Suomessa. Muistio lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista (jatkossa LääkeHTA) luovutettiin ministeriölle syksyllä 2007 (STM Selvityksiä 2007:68). 10

13 Vuonna 2008 tehtiin taustatöitä ja tutustuttiin kansainvälisiin malleihin järjestää LääkeHTAarvioiden järjestelmällinen tuotanto: tarkoituksena oli etsiä muista maista parhaat Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmään soveltuvat mallit, niiden osat ja toimintatavat. Suunnittelu järjestelmällisten lääkearvioiden järjestämiseksi Suomessa aloitettiin ja sen ensivaiheissa laadittiin karkea hahmotelma LääkeHTA-prosessista. Todettiin, että kyseessä on määritellyille asiakkaille laadittava lisäarvoa tuottava prosessin, jossa on karkeasti neljä vaihetta: arviointiaiheen valinta, rajaaminen, varsinainen arviointi sekä kannanotto (ja mahdolliset suositukset). Viidenneksi vaiheeksi tunnistettiin aiheen kannanottoihin perustuvat jatkotoimet kuten toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Suunnittelutyön rinnalla aloitettiin LääkeHTAarvioita taustoittavien artikkelien sarja, jota julkaistaan Suomen Lääkärilehdessä. Sarjan ensimmäisissä vuonna 2008 julkaistuissa artikkeleissa perehdyttiin Suomessa vuosina markkinoille tulleisiin uusiin lääkkeisiin, mikä tukee pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaa. Uuteen tietoon perustuvien havaintojen mukaan markkinoilla olevien lääkkeiden määrä on kasvanut tasaisesti, joka viides uusista lääkkeistä on (kiinteiden) annossuhteiden yhdistelmävalmisteista sekä se, että uudet lääkkeet muodostivat yli puolet vuoden 2007 tukkumyynnin arvosta. Jatkossa taustoittavissa artikkeleissa on tarkoitus edetä menetelmiin, erityisesti lääketaloudellisen arvioinnin menetelmiin. Rohdolle annettua LääkeHTAtehtävää edistettiin asiantuntijatahojen kanssa käydyissä yhteistyöneuvotteluissa vuonna Lisäarvoprosessin yleisiä seikkoja käsitektiin keskusteluissa yhdessä Käypä hoito hankkeen, Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston sekä Stakes/Finohtan ja sen HALO-hankkeiden edustajien kanssa. Ryhmän neuvottelut keskittyivät prosessin ulkoisiin asioihin ja mainittujen toimijoiden prosessille mahdollisesti hyödyllisiin tietoihin ja tietokantoihin (syötteet). MITTARI: Lääkearviointitoiminnan ja niiden tuotannon vakiinnuttaminen TAVOITE: Rohto suunnitellut arviointien tekotapaa yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Kelan kanssa Keskuksen arvio toteutumisesta 5 MITTARI: Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvioinnin resursointi TAVOITE: Käynnistetty neuvottelut Stakesin, FinOHTan ja Lääkelaitoksen kanssa resurssien vahvistamisesta Keskuksen arvio: ei ole aktualisoitunut vuoden aikana 11

14 MITTARI: Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon kannanottojen lukumäärä TAVOITE: Keskuksen arvio toteutumisesta 4 Rohdossa aloitettiin osana LääkeHTA-arvioita kaksi pilottiahanketta vuonna Pääosa molempien pilottien työstä tehtiin vuonna 2008, mutta julkaisu tapahtuu vuonna vuonna Ensimmäisessä pilotissa Triptaanit (selektiiviset 5HT1-reseptoriagonistit) työikäisten aikuisten (18 64 vuotiaat) äkillisen migreenikohtauksen hoidossa pyrittiin hahmottelemaan tarkasti rajatun reseptilääkeaiheen työstämisen yhteydessä LääkeHTA-arvioiden laajempaan prosessiin liittyviä seikkoja. Triptaanit-hankkeen perusteella saatiin tarkennettua mm. kotimaisten lääkkeisiin liittyvät keskeiset tietokannat ja väestötutkimukset, joista voisi olla jatkossa hyötyä. Saadun kokemuksen mukaan moduuleihin perustuvaa arviointiprojektia (ja raportointia) on järkevää kehittää edelleen eri toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lääketaloudellinen arviointi tehtiin yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa, kliinisfarmakologisia piirteitä selvitettiin Turun yliopistossa, lääke-epidemiologisia seikkoja Kansaneläkelaitoksen tutkimusosaston, haittavaikutuksia Lääkelaitoksen lääketurvaosaston sekä kliinistä hoitokäytäntöä Käypä hoito hankkeen kanssa. Toinen pilotti liittyy sosiaali- ja terveysministeriön pyytämään Selvitys tupakasta vieroituksen organisoinnista ja käytännöistä, jota koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pilotissa Lääketaloudellinen selvitys lääkkeistä tupakoinnin lopettamisessa laadittiin yksinkertainen malli perusterveydenhuollon yleislääkärin käyttöön soveltuvien tupakoinnin lopettamiseen tai tupakasta vieroitukseen tarkoitettujen lääkkeiden vaikuttavuutta ja kustannuksia 6 12 kuukauden kuluttua lopettamisesta motivoituneilla työikäisillä aikuisilla (18 64 vuotiaat) Suomessa ensimmäisellä vieroituskerralla. 12

15 Muu julkaisutoiminta Jatkossa tarvitaan yksittäisten lääkkeiden arviointien rinnalle muuntyyppisiä julkaisuja. Rohto on tuottanut: - Suomenkielisiä kannanottoja lääkehoitoon ja sen toteutukseen - Rationaalista lääkehoitoa koskevia tai tukevia suomenkielisiä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia (mm. lääkkeiden märäämisen suuntauksia, Rohto-työn vaikuttavuus) - Kansainvälisellä foorumilla julkaistavia alkuperäistutkimuksia lääkehoidon rationaalisuudesta ja sen saavuttamiseen tarvittavista menettelytavoista - Kongressijulkaisuja Vuoden aikana on julkaistu 12 keskuksen henkilöstön tai Rohto-vastaavien kirjoittamaa artikkelia koti- ja ulkomaisissa tieteellisissä ja ammatillisissa lehdissä tai kirjoissa sekä 16 painetuissa kokous- tai kongressijulkaisuissa (taulukko 4). Suomen Lääkärilehdessä on julkaistu muun muassa - Katsaus luunmurtuman riskistä ja ehkäisystä - Verenpainelääkkeiden määräämisestä - Hoitomallista pitkäaikaissairauksien hoidossa MITTARI: Muiden julkaisujen lukumäärä TAVOITE: 4 0- tai yli Keskuksen arvio toteutumisesta 5 Tutkimustoiminta Rohdolla on merkittävä rooli kansallisena rationaalisen lääkehoidon ja sitä edistävien kliinisten käytäntöjen kehittämisen asiantuntijana, vaikka se ei olekaan varsinainen tutkimuslaitos. Tutkimus on myös mainittu Rohtoa koskevassa laissa yhtenä tehtävänä. Muutoksen aikaansaaminen lääkehoitokäytännöissä edellyttää ongelmien tunnistamista ja vaikuttavien menetelmien soveltamista muutosten aikaansaamiseksi. Rohdossa tehtävän tutkimuksen tulee tukea keskuksen toimintaa sekä sen yleisiä tavoitteita ja siksi tutkimusalueiden valinnassa painotetaan tulosten mahdollista sovellettavuutta. Keskuksessa tehtävä tutkimus tukee myös keskuksen asiantuntijaroolia. Tutkimustulokset raportoidaan ensisijaisesti vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisusarjoissa. Rohto on aktiivisesti pyrkinyt verkottumaan kotimaisten tutkijoiden kanssa. Tutkimukset lääkkeiden vaikuttavuudesta ja rationaalisten lääkekäytäntöjen indikaattorien kehittäminen ovat keskuksen päätöksenteon välttämättömiä apuneuvoja. Toinen keskuksen tutkimusalue on kliinisten käytäntöjen kehittämiseen ja erityisesti tieteelliseen näyttöön perustuvan lääkehoidon edistämiseen liittyvä tutkimus. Jatkossa tutkimusta suunnataan myös Rohdon ja erityisesti sen pajatoiminnan vaikuttavuuden selvittämiseen. Esimerkkejä tutkimuksista, joihin keskuksen henkilöstö on osallistunut vuonna 2008: - Fasilitointi toimintakäytäntöjen muuttamisessa - Kahden hoitosuosituksen (kohonnut verenpaine ja elvytys) toimeenpano terveyskeskuksissa - Sähköisen päätöksentuen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 13

16 3.2 Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö Keskuksella on ollut edustus tai sen asiantuntijat ovat toimineet seuraavissa kansallisissa työryhmissä tai vastaavissa: Lääkärien ammatillisen kehittämisen arviointineuvoston asettaman Lääkärien täydennyskoulutusneuvottelukunta Kansallisen potilasturvallisuusverkoston ohjausryhmä Ikääntyneiden lääkehoito-ryhmä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koordinoiman Päätöksentukihankkeen neuvottelukunta. Suomen Lääkärilehden Lääkeinfo-palstan toimituskunta. Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan lääkejaosto. Keskuksella on ollut edustus tai sen asiantuntijat ovat toimineet seuraavissa kansainvälisissä työryhmissä tai vastaavissa: - Euroopan Unionin Komission Working Group on Relative Effectiveness - Pohjoismaisen ministerineuvoston perustama potilasturvallisuusryhmä 3.3 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Rohto kerää ja analysoi toiminnan ja tuotosten laatua koskevaa materiaalia sekä rutiininomaisesti että erillisinä selvityksinä. Vuonna 2008 on toteutettu kaksi erillisselvitystä: asiakaskysely Rohto-verkostolle sekä Rohto-pajakierros. Rutiininomaisina seurantoina jatkuivat Rohtopajojen osallistujapalautteiden sekä Rohtovalmennusten osallistujapalautteiden kerääminen ja analysointi. Keskuksen asiakkaita ovat erityisesti Rohtovastaavat ja Rohto-pajoihin osallistuvat lääkärit. Keväällä toteutettiin sähköinen asiakaskysely kaikille Rohto-vastaaville (taulukko 5). Kyselyn a oli kartoittaa Rohto-vastaavien tyytyväisyyttä ja Rohdon palveluiden kehittämistarpeita. Kysely lähetettiin 201 verkoston jäsenelle, jotka ovat toimineet tai edelleen toimivat Rohto-vastaavan tehtävissä.. Kyselyyn vastasi 128, joista 93 oli lääkäreitä ja 35 hoitajia. Vastausprosentti nousi kohtuulliseksi (64 %). Kyselyn tulokset antavat Rohdolle aihetta pohtia Rohto-vastaaville tarjotun tuen muotoja ja toteutusta. Useita tulosten suuntaisia kehittämistoimia on jo aloitettu Taulukko 6. Rohdon antamasta tuesta saatu hyöty kouluarvosanalla (keskiarvo) Kouluarvosana 4-10 N Keskiarvo Perusvalmennus 91 8,7 Konkarivalmennus 92 8,3 Aineistopaketit 101 8,5 Vertailutiedot 69 8,2 SLL:ssä julkaistut artikkelit Rohto-työn kannalta SLL:ssä julkaistut artikkelit potilastyön kannalta Rohdon antama arviointituki 104 7, ,3 42 8,5 14

17 Vuonna 2007 käynnistettiin pajakierros osana pajatuen, pajatoiminnan ja valmennusten kehittämistä. Pajakierroksen a oli kartoittaa, millaisia pajoja Rohto-vastaavat pitävät ja missä asioissa Rohto voi kehittää Rohtovalmennuksia ja pajatukea. Pajakierros toteutettiin lokakuun 2007 ja toukokuun 2008 välisenä aikana. Pajakierrokseen valittiin Rohto-vastaavat, jotka olivat koulutukseltaan lääkäreitä ja olleet toiminnassa mukana vähintään vuoden, pitäneet vähintään neljä pajaa ja toimivat edelleen aktiivisesti. Heistä valittiin satunnaisotoksella 16 Rohto-vastaavaa, joiden paja auditoitiin. Kahdeksalla oli työparinaan hoitaja, joka toimi lääkärin kanssa toimipaikan Rohto-vastaavana. Heti pajan jälkeen tehtiin haastattelu, jossa käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta ja 1-4 viikkoa pajan jälkeen pidettiin pajan ja sen seurausten palautekeskustelu puhelimitse. Kyselyn ja pajakierroksen tulokset on koottu raportiksi (www.rohto.fi) ja sen perusteella on käynnistetty useita kehittämistoimenpiteitä. Vuosina Rohto on rakentanut tietokannan, johon syötetään perustiedot jokaisesta pidetystä Rohto-pajasta sekä pajojen osallistujapalautteet vuodesta 2005 lähtien. Vuonna järjestetyissä Rohto-pajoissa osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä pajoihin. Pajojen osallistujien antama palaute ei ole merkittävästi muuttunut vuosien aikana, mikä kertoo pajojen tasalaatuisuudesta. Aihe oli kiinnostava 100 Jatkotoimenpiteistä sovittiin yhdessä Tilaisuudelle määriteltiin tavoitteet 40 Tilaisuus oli työni kannalta hyödyllinen 20 0 Käsittelytavan sopivuus aiheeseen Kuuntelimme toisiamme Ajankäytön tehokkuus Kuva 1. Osallistujapalautteiden yhteenveto vuosien Rohto-pajoista. Lähde: Rohdon tietokanta Kuva 1 kertoo luokkien 4 ja 5 (samaa mieltä) yhteenlaskettujen vastausten osuuden kaikista ko. kysymyksen vastauksista. Käänteiset kysymykset on huomioitu kääntämällä tulokset vastaamaan muiden kysymysten luokitusta. Vuonna 2007 palautteet saatiin 179 pajasta ja alkuvuonna pajasta. Kaikkiaan tyytyväisyys Rohto-pajoihin on säilynyt samalla tasolla, tyytyväisyys käsittelytapaan on hieman kasvanut, mikä kertonee Rohto-vastaavien osaamisen ja monipuolisuuden lisääntymisestä. Vuosina Rohto-vastaaville järjestetystä perusvalmennuksista on pyydetty kirjallinen osallistujapalaute pääosin avoimilla kysymyksillä, joilla on kartoitettu Rohto-vastaavien mielipiteitä ja kokemuksia valmennusjaksosta ja koko valmennussarjasta. Osallistujat ovat olleet erittäin tyytyväisiä valmennuksiin ja käsitystä tukee myös hyvin alhainen keskeyttämisprosentti. Konkarivalmennuksiin osallistuneilta on kerätty palautetta muokatulla lomakkeella, jota Rohtovastaavat käyttivät osallistujien arvioiden keräämiseen Rohto-pajoista. Valmennusten osallistujapalautteita on systemaattisesti hyödynnetty koulutustoiminnan kehittämisessä ja muutostarpeisiin on pystytty reagoimaan nopeasti. 15

18 MITTARI: Rohto-verkoston ja muiden sidosryhmien tarpeisiin vastaaminen TAVOITE: Sidosryhmäkysely Rohto-vastaaville. Toimenpiteet, joihin kysely antaa aihetta, toteutettu Keskuksen arvio toteutumisesta 5 4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuonna 2008 koko keskuksen virkapohja oli käytössä. Osa-aikaisten osuus jatkui entisellään, mutta keskuksen toiminnan vakiinnuttua oli keväällä mahdollista täyttää kaksi määräaikaisena aiemmin hoidettua virkaa. Keskuksen yhdeksästä virasta pystyvästi on täytetty kahdeksan. Keskuksen toiminnan kannalta on olennaista saada asiantuntija-apua yliopistoista ja muista organisaatioista pitkäaikaisilla tai lyhyillä, tehtäväkohtaisilla sopimuksilla. Keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan tukena on toiminut Lääkehoidon asiantuntijaryhmä (LAR). Asiantuntijaryhmä on osallistunut keskuksen julkaisutoiminnan suunnitteluun. LAR:iin kuuluvat asiantuntijat ovat myös osallistuneet lääkehoitoa koskevien artikkelien kirjoittamiseen. Lääkehoidon asiantuntijaryhmään on kutsuttu kokeneita ja Tarkistuslistan kohta tunnustettuja asiantuntijoita keskuksen lääkeinformaatiotoiminnan painopistealueilta. Asiantuntijaryhmän koostumus muuttuu painopistealueiden mukaan. Keskuksen koulutus- ja kehittämistoiminnan tukena on toiminut Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä (PAR). Ryhmän tehtävänä on tuoda Rohto-keskuksen toiminnan ja päätösten tueksi laaja-alainen perusterveydenhuollon kokemuksensa ja asiantuntemuksensa. Tässä tehtävässä ryhmä muun muassa antaa asiantuntija-arvioita valittaessa koulutus- ja kehittämistoiminnan toimintalinjauksia, painopistealueita, aihevalintoja ja voimavarojen suuntaamista. Ryhmän muodostavat Rohdon aluevastaavat. Valtionhallinnon yhteisen tarkistuslistasta keskus on toteuttanut vuonna 2008 seuraavia kehittämistoimenpiteitä henkilöstön hankinnassa ja kohdentamisessa, osaamisen kehittämisessä ja johtamisessa sekä esimiestyössä Kehittämistoimenpide Työhön perehdyttäminen ja lähtöhaastattelut hoidetaan ja hyödynnetään järjestelmällisesti. Osaamistietoja hyödynnetään sekä organisaation että yksilön kehittämisessä. Työtyytyväisyyttä ja henkilöstön työhyvinvointia seurataan säännöllisesti, minkä pohjalta käynnistetään kehittämistoimenpiteitä. Kaikki henkilöt tietävät tehtävänsä ja henkilökohtaiset sa. Systemaattinen perehdytys ja lähtöhaastattelut Henkilöstön osaamitietoja käyyetään henkilökohtasessa ja koko orf ganisaatiota koskevassa koulutussuunnittelussa Työilmapiirikartoitukset aloitettu Prosessikuvaukset ja tarkennettut toimenkuvat 16

19 4.1 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Koulutus painottuu ammatillisen osaamisen vahvistamiseen rationaalisen lääkehoidon edistämisessä sekä tukipalveluihin liittyvään koulutukseen. Koulutuspäiviä oli 17/htv. Lisäksi henkilöstlle tarjottiin toimipaikkakoulutusta. Keskuksen henkilöstölle ja aluevastaaville järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Keskeisiä alueita, joissa tarvitaan osaamisen vahvistamista on lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi sekä johtaminen. Lääkkeiden arvioinnin osaamista on lähdetty vahvistamaan sekä kriittisen arvioinnin kurssilla että terveystaloustieteellisellä koulutuksella. Myös johtamiskoulutusta on vahvistettu. Vuonna 2007 osaamisen varmentamista ja koulutussuunnittelua varten kehitettiin kehittymiskansio (portfolio), jota käytettään henkilöstön ja aluevastaavien kehittymisen tukena. Useimmilla henkilöstöön kuuluvilla ja aluevastaavilla lääkäreillä oli kiinnostusta hankkia lääkärikouluttajan erityispätevyys. Tähän tarjottiin tukea. Työterveyshuollon kulut: 6223,35 eli 715 eur/htv. MITTARI: Koulutusvuorokausien määrä/htv TAVOITE: Keskuksen arvio toteutumisesta 5 MITTARI: Osaamista vahvistaminen KOODI: ROHTO_0191 TAVOITE: Vahvistetaan osaamista lääkkeiden arvioinnista Keskuksen arvio toteutumisesta 5 Yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toteutettiin työhyvinvointikartoitus. Kyselyyn vastasi 12 henkilöä (palkatun henkilöstön lisäksi sopimussuhteessa olevia). Työhyvinvointikartoituksella selvitettiin myös käsityksiä esimiesstoiminnasta sekä muutamaa viikkoa aiemmin julkistetuista linjauksista Lääkealan keskuksen perustamisesta. Työhyvinvointikartoituksen perusteella keskuksen vahvuuksia verrattuna saman kyselyn viitearvoihin ovat:. - mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin ja työmäärään sekä taukoihin - onsituminen ongelmien ratkaisussa - esimiestyö - kannustavuus - tiedonkulku Eniten kehitettävää verrattna saman kyselyn viitearvoihin löytyi: - selkeiden tavoitteiden määrittäminen työntekijän työlle - ajoittaiset ristiriidat työyhteisössä (pääosin jo ohi kyselyä tehtessä) 17

20 Esimiestyö MITTARI: Esimiestyön kehittäminen TAVOITE: Toteutetaan selvitys esimiestoiminnasta, tehostetaan esimieskoulutusta Keskuksen arvio 4 Työhyvinvointi MITTARI: Työhyvinvointi TAVOITE: Toteutetaan selvitys työhyvinvoinnista Keskuksen arvio 4 5 Tilinpäätösanalyysi Lääkehoidon kehittämiskeskus on osa Lääkelaitoksen tilivirastoa. Tilinpäätösanalyysit talousarvion toteutumisesta, tuotto- ja kululaskelmasta ja taseesta on esitetty tiliviraston tilinpäätöslaskelmien yhteydessä. Keskukselle myönnettiin talousarviossa euroa ja neljännessä lisätalousarviossa euroa, yhteensä Käytössä oli myös vuodelta 2007 siirrettyä määrärahaa ,22 euroa, mikä nyt vuonna 2008 käytettiin loppuun. Vuoden 2008 määrärahasta siirrettiin ,11 euroa käytettäväksi vuonna Taulukko 7. Ote tiliviraston (Lääkelaitoksen) talousarvion toteutumalaskelmasta Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v.) Talousarvio 2008 (TA +LTA) Talousarvion 2008 määrärahojen Tilinpäätös 2008 käyttö siirto , , ,89 18

21 6 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Sisäisellä valvonnalla ja siihen liittyvällä riskienhallinnalla tarkoitetaan niitä johdon toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään todennäköisyyttä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Sillä pyritään sekä estämään tavoitteiden kannalta haitallisia tilanteita ja tapahtumia että vähentämään näiden tapahtumien vaikutusta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arvioinnissa on käytetty ns. COSO-ERM mallista sosiaali- ja terveysministeriössä muokattua arviointikehikkoa. Sen avulla johtoryhmä on arvioinut , täyttääkö keskuksen sisäinen valvonta ja siihen kuuluva riskienhallinta sille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet ja todennut, että sisäinen valvontaympäristö, tavoitteiden asettaminen, toiminnan suunnittelu ja seuranta täyttävät suurimmaksi osaksi ne vaatimukset, joita hyvä sisäinen valvonta näiden osalta edellyttää. Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa olen huomannut seuraavat kehittämistarpeet, joiden vuoksi ryhdytään toimenpiteisiin: - Toiminnan ja talouden seuranta- ja ohjausjärjestelmää kehitetään edelleen - Vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien ja työkalujen kehittäminen edelleen 7 Arviointien tulokset Vuonna 2008 toteutettiin Rohdon kolmella eri menetelmällä selvitys Rohto-vastaavien näkemyksistä Rohtotoiminnasta ja saamastaan tuesta (kysely, fokusryhmähaastattelut, Rohto-pajojen auditoinnit) eri menetelmin toteutetun selvityksen tuloksia. Näillä toisiaan täydentävillä tutkimuksilla haluttiin selvittää muun muassa Rohtovastaavien näkemyksiä Rohto-toiminnasta, sen edellytyksistä ja toteutumisesta ja tälle työlle saamastaan tuesta. Tuloksia on esitelty kohdassa Allekirjoitus Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon toimintakertomus 2008 on käsitelty keskuksen johtoryhmässä Hyväksytty Helsingissä Taina Mäntyranta johtaja 19

22 Liite 1. Koontitaulukko keskeisistä suureista Vaikuttavuus 2006 toteuma 2007 toteuma 2008 arvio tuso Toimijat kehittävät lääkekäytäntöjään - Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä, kpl - Järjestettyjen tilaisuuksien määrä, kpl Osallistumiskertojen määrä, kpl Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuuden ja tuottavuuden sijaissuureet: 2006 toteuma, ja htv:t 2007 toteuma ja htv:t 2008 arvio tuso Kustannukset Htv:t 7,4 8,5 11 8,7 Lääkkeiden arvon arviointikäytäntö muuttuu, 2008 on suunnitteluvuosi Tuotokset ja laadunhallinta Asiakasryhmän (Rohto-verkosto) tyytyväisyys organisaation palvelukykyyn, asteikko 1-5 Rohto-pajojen osallitujapalaute: tilaisuus hyödyllinen, asteikko 1-5, top box (kahden ylimmän luokan osuus) 88% korjattu 2008 toteuma 2008 toteuma suunnittelu edennut tulossopimuksen kouluarvosana 8,3 85% korjattu 90% 87,6 % Lääkekannanottojen laatu asteikolla suunnittelu käynnissä Viestintä Asiakkaiden mielipide organisaatiosta ei kysytty henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstörakenne sukupuolittain eriteltynä - henkilöstön lkm - henkilötyövuodet /ei sukupuolierittelyä) - henkilöstön keski-ikä - vakinaiset, lukumäärä - määräaikaiset, lukumäärä - kokoaikaiset, lukumäärä - osa-aikaiset, lukumäärä 2006 toteuma 10 7, toteuma 13 8,5 42, Osaamisen varmentaminen - koulutusvuorokaudet/htv Työhyvinvointi (mahdollisuuksien mukaan sukupuolierittelyt) - työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä - sairauspoissaolot, pv / htv Naisten osuus laitoksen johtotehtävissä (ylin johto ja ns. keskijohto), % toteuma 11 8,7 41, ,5 5 6,3 66% 66% 33-66% 33-66% Hallinnonalan tuottavuusohjelma - eläkkeelle jääneiden lukumäärä uusien virkojen (tai vastaavien työsuhteiden) lukumäärä

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle.

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle. 1. Johdon katsaus Vuonna 2006 Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO laajensi toimintaansa määrällisesti, maantieteellisesti ja sisällöllisesti. Keskuksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet saavutettiin

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007 1 JOHDANTO... 3 ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ... 3 1 STRATEGIATYÖ... 4 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN...

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 1 Sisällysluettelo 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY

Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT. Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Terveyttä mobiilisti -seminaari 8.12.2011 VTT Ville Salaspuro ville.salaspuro@mediconsult.fi Mediconsult OY Medinet mahdollistaa sähköisen hoidon ammattilaisen ja potilaan välillä. Medinet toimii myös

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan valossa Neuvotteleva virkamies STM Lääkepolitiikka 2020 julkaistiin helmikuussa 2011 mukana työssä viranomaisia sekä ammattijärjestöjen,

Lisätiedot

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät

LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA. Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät LOPPUPUHEENVUORO NEUVOLATYÖN VAIKUTTAVUUDESTA Marjaana Pelkonen, ylitarkastaja, STM Valtakunnalliset neuvolapäivät 11.5.2007 SISÄLTÖ 1 Johdanto 2 Mitä neuvolatyön vaikuttavuudella tarkoitetaan? 3 Miten

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea

Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista. Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea Fimean suositus lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnista Hannes Enlund Tutkimuspäällikkö Fimea hannes.enlund@fimea.fi Kysymyksiä joihin etsitään vastauksia? Onko uusi lääke A tehokkaampi

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014 hallintoylihoitaja Merja Miettinen KUJOn seminaari 13-14.2.2014 Hallituksen seminaari 27.-28.2.2014 2013 Tuottavuusohjelma jatkuu 2014-2016 Vähennetään

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto

Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto 16.5.2017 Henkilöstöjohtaja Leena Kaunisto Suunnitelmasta tiedottaminen Suunnitelman toteuttaminen edellyttää sekä johdon että henkilöstön sitoutumista tasaarvo- ja yhdenvertaisuus-työhön. Työyksiköitä

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen

Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi. Pertti Happonen Fimea ja Moniammatillinen verkosto ikäihmisten lääkkeiden käytön järkeistämiseksi Pertti Happonen valvoo ja kehittää lääkealaa väestön terveydeksi Organisaatio 31.8.2012 Ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Strateginen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot