LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007"

Transkriptio

1 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE

2 JOHDANTO... 3 ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ STRATEGIATYÖ PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN PAJOJEN VAIKUTTAVUUS ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA YHTEISTYÖSOPIMUKSET SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN VERKOTTUMINEN LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA JULKAISUTOIMINTA TUTKIMUS VIESTINTÄ OSAAMISEN VARMISTAMINEN YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KESKUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET JA ARVIO

3 JOHDANTO on Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon neljäs kokonainen toimintavuosi. Koulutusja kehittämistoiminta on laajentunut kattamaan yli puolet väestöstä. Julkaisu- ja tutkimustoiminta on löytänyt uusia toimintamuotoja. Vuoden 2007 aikana toteutetaan alkuvaiheen toiminnan arviointi. Rohdon toiminta- ja taloussuunnitelmassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen 2007 tavoitteet ovat pohjana tarkemmalle toiminta- ja taloussuunnitelmalle ja mitattaville tai muuten seurattaville tuotostavoitteille. Toimintasuunnitelman laatimiseen on osallistunut koko henkilöstö yhteisessä toimintasuunnitelmapäivässä ja sitä on käsitelty neuvottelukunnan työjaoksessa, jonka jälkeen johtoryhmä on muokannut toiminta- ja taloussuunnitelman valmiiksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksytty Helsingissä Taina Mäntyranta, johtaja ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ Rohto-vastaava Aluevastaava PAR LAR K&K NAK ARVI YLVA/YLE yksikkö ERVA Jory Vastaa pajatoiminnasta pääsääntöisesti omassa toimipaikassaan ja on suorittanut hyväksyttävästi ROHTO-keskuksen valmennussarjan Vastaa Rohto-toiminnan koordinoinnista tietyllä alueella, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä, sisältää aluevastaavat Lääkehoidon asiantuntijaryhmä Koulutus- ja kehittämistoiminta Näytönastekatsaus Lääkäreiden ammatillisen kehityksen arviointineuvosto Yleislääketieteen yksikkö sairaanhoitopiirissä Erityisvastuualue Johtoryhmä 3

4 1 STRATEGIATYÖ Rohdon toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Muutokset terveyskeskuksissa ja muualla terveydenhuollossa sekä lääkesektorilla heijastuvat Rohdon toimintaan. Markkinoille tulee uusia lääkkeitä ja lääkekäytännöt muuttuvat. Rohto on valinnut toiminnalleen vuosiksi painopistealueet, jotka ovat koordinoimaton monilääkitys ja valtimotautien riskit. Jotta Rohto voi jatkossakin kohdentaa toimintansa oikein on lääkekäytäntöjä ja toimintaympäristön muutoksia tarpeen seurata systemaattisesti ja ennakoida tulevaa. Rohdon vuosien strategian valmistelu on alkanut vuonna Vuoden 2007 aikana systematisoidaan lääkekäytäntöjen ja toimintaympäristön muutosten seuranta ja ennakointi. Tähän sisältyy nykyisten ja potentiaalisten tulevaisuuden asiakkaiden sekä heidän tarpeidensa kartoittaminen. Kevään aikana viimeistellään Rohdon strategia ja se käsitellään neuvottelukunnassa toukokuussa. Rohdon yleisstrategiaa täydennetään keskeisille toimintalohkoille laadituilla strategioilla (henkilöstöstrategia, tutkimusstrategia, viestintästrategia ja koulutus- ja kehittämistoiminnan strategia). Ne laaditaan yleisstrategian kanssa yhtenevää aikataulua käyttäen. Kevään aikana päätetään mahdollisesta uusien painopistealueiden valinnasta. Jos Rohto päätyy ottamaan uuden tai uusia painopistealueita, niille laaditaan projektisuunnitelma, ja aineisto valmistellaan syksyn aikana. Rohdon strategian viimeistely TM 0,5 Toimintalohkokohtaisten strategioiden kirjoittaminen tai TV, RM, 1 päivitys: henkilöstö-, viestintä-, tutkimus-, K&K TV Signaalien seuraus: ammattilehdet ja verkostot TV 2 Projektisuunnitelma; uudet painopistealueet 1 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN Pajoja järjestävien Rohto-vastaavien verkosto on rakennettu, heidät on valmennettu tehtäväänsä ja pajatoiminta on käynnistynyt Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta- Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Rohto-vastaavat on rekrytoitu syksyllä 2006 ja he ovat valmennuksessa. Vuoden 2006 lopussa toimintaa oli 102 perusterveydenhuollon yksikössä. 4

5 Rohto-verkoston järjestämän rationaalista lääkehoitoa edistävän koulutus- ja kehittämistoiminnan kattavuus ja vaikuttavuus lisääntyy siten, että koulutus ja kehittämistoiminta suunnataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Seurantaindikaattorit: - Toiminnassa mukana olevien yksiköiden (terveyskeskus, -asema, erikoissairaanhoidon yksikkö) määrä ja aktiviteetti Mittaaminen: - Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä ja kattavuus - Lääkäriosallistumisten määrä - Sairaanhoidon ja apteekkien ammattilaisten osallistuminen määrä Vuoden 2007 keskeinen haaste on turvata pajatoiminnan jatkuminen ja sen vakiinnuttaminen osaksi toimipaikan pysyvää koulutus- ja kehittämistoimintaa. Vuoden 2007 aikana pajatoiminta jatkuu yllä mainituissa sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pajatoiminta käynnistyy kevään 2007 aikana. Vuosina noin puolet kaikista Rohto-pajojen osallistumiskerroista on ollut lääkäriosallistumisia. Vähitellen lääkärikunnalle suunnatut taitotietopajat lisäävät lääkäriosallistumisten osuutta, mutta vuonna 2007 edetään edellisten vuosien mukaisesti. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu Toimintayksiköiden määrä 120 RM 3000 lääkäriosallistumista RM 3000 muun henkilökunnan osallistumista RM 3 PAJOJEN VAIKUTTAVUUS Pajojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Rohto-vastaavia ohjataan tavoitehakuiseen toimintaan. Rohto ja aluevastaavat antavat konsultaatiotukea Rohto-vastaaville pajojen suunnittelussa. Rohto-vastaavia ohjataan vaativan aiheen pilkkomiseen pajasarjoiksi ja kannustetaan valitsemaan paja-aiheita Rohdon toiminnan painopistealueilta. Aluevastaavien ja Rohto-vastaavien yhteydenpidon ideaalirakenne (työnimellä pajatuki) mallinnettiin laaja-alaisen tiimin toimesta vuonna Pajatuki tiivistää Rohto-vastaavien tukea ja ohjausta, ja mahdollistaa reaaliaikaisemman tiedonkeruun pajoista. Pajatuella Rohto korostaa pajojen tavoitteen kirkastamista, yhteisiin lääke- ja hoitokäytäntöihin tähtäämistä ja pajojen vaikuttavuuden arvioinnin aloittamista. 5

6 Yksittäiset toimijat ja organisaatiot arvioivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Erityisesti huomioidaan koordinoimaton monilääkitys ja muu vanhusten lääkehoito. Seurantaindikaattorit: - Rohto-pajojen järjestäminen - Yhteisten linjausten syntyminen Mittaaminen: - Rohto-pajojen lukumäärä ja sisältö - Talon tapa - sopimusten lukumäärä ja sisältö Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa pyrkimyksenä on neljä Rohto-pajaa kussakin yksikössä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja yksittäisten uusien yksiköiden osalta pyritään kahden pajan järjestämiseen vuoden 2007 aikana. Koko maata kattava tavoite on 300 pajaa. Terveyskeskuksien tilanne vaihtelee ja useassa on huomattavakin lääkärivaje tai on useita samanaikaisia kehittämishankkeita. Yllämainitut määrälliset tavoitteet ovat tätä taustaa vasten vaativia. Pajatuen käyttöönottoon panostetaan alkuvuonna Vuoden 2007 aikana seurataan pajojen aihevalintoja, työtapoja sekä pajoissa syntyvien talontapojen ja niiden toimeenpanon aktiivisuutta. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu 4 Rohto-pajaa/yksikkö (2 Rohto-pajaa aloittavissa) RM 300 Rohto-pajaa, erityisesti painopistealueista RM 100 Talon tapaa RM 4 ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI Rohto-verkosto (Rohdon omat asiantuntijat, aluevastaavat ja Rohto-vastaavat) ovat rationaalisen lääkehoidon edistämisen avaintoimijoita. He toimivat paikallisina mielipide- ja asiantuntijavaikuttajina, oman toimipaikkansa johdon tukena sekä koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijoina. Keskuksen tuki Rohto-verkostolle vastaa toiminnan tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Keskuksen materiaali- ja muun tuen koetaan vastaavan tarpeita Mittaaminen: - Asiakastyytyväisyyskysely 6

7 Vuonna 2007 verkostoa tuetaan seuraavin tavoin alue- ja paikallisvastaaville suunnattu konsultaatiotuki Aineistopakettien laatiminen Alueellisen Kela-vertailutiedon tuottaminen Palaute lääkemääräämiskäytännöistä Rohdon indikaattoreita käyttäen Vuonna 2007 Rohto-verkoston toiminnan kehittämiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet ja varataan alla mainitut resurssit: uusien Rohto-vastavien rekrytointiin ja valmennukseen 6 x 2 pv o EPSHP:n valmennuksen osat II-IV, Helsinki IV, ja syksyllä aloitettava vaihtuvuutta paikkaava Eteläisen Suomen I-II. alueellisiin konkarivalmennuksiin jo valmennuksen suorittaneille 6 x 1 pv o Espoo, Helsinki, Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi, PSHP+KHSHP, PPSHP erityisvastuualueineen puolivaltakunnallisiin konkarivalmennuksiin 2 x 2 pv o eteläinen Suomi ja PPSHP erityisvastuualueineen Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän toimintan 5 x 1 pv o pajatoiminnan operatiivinen linjaus ja taktiikka Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän ja Rohdon tiimin kehittymisseminaari 1 x 3 pv o aluevastaavien osaamisen kehittäminen Rohdon K&K-palaverit 26 x 1 pv o koulutus- ja kehittämistoiminnan operatiivinen toteutus ja johto erilliset tarjoutuvat koulutusmahdollisuudet o hoitoketjuseminaari, NAK-pajat, Kriittisen arvioinnin kurssit, it-kurssit 7

8 Pajatuki: pajojen laatu, RM 8 sitoutuminen, verkottuminen, suunnitelmallisuus, koordinointi Aluevastaavan työkalupakki = 1 pajatuen käytännön sovellus Tietokannan rakenteen muutokset HK 9 Tiedon raportointi ja analysointi Aluevastaavilta tulevan tiedon siirto tietokantaan teknisen toteutuksen kehitys ja käyttöönotto Pajojen asiantuntijatuki 1 Pajat-sähköpostineuvonta 1 Uusien pajakonseptien kehittely 1 (avaimet käteen ) 6 valmennusta = 11 valmennuspäivää RM, SN 7,5 6 paikallista konkaritapaamista RM, SN 1 2 puolivaltakunnallista RM, SN 0,5 konkaritapaamista suunnittelukokoukset: 25 kpl RM 2 Uudet aineistopaketit LL 1 Päivitettävät aineistopaketit LL 1 Vertailutieto (2 htkk eri taulukossa) MLL - 5 YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA Rohdon kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit, joiden kliinisiin käytäntöihin erikoissairaanhoidon antama ohjaus ja toimintatavat vaikuttavat. Rohdon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa erikoissairaanhoidon kautta perusterveydenhuollon lääkehoitopäätöksiin. Keinot ovat tähän mennessä perustuneet yhteistyössä rakennettuun paikallisvastaavien verkostoon, sen toiminnan ohjaamiseen sairaanhoitopiirien toiveet ja tarpeet huomioiden, kliinisten asiantuntijoiden käyttöön pajoissa sekä hoitoketjutyöhön. Aluevastaavista osalla on työtehtävänään hoitoketjutyön kehittäminen ja koordinointi sairaanhoitopiirissä. Hoitoketjut muokkaavat alueellisia hoitokäytäntöjä ja työnjakoa, joilla voidaan vaikuttaa lääkehoitopäätöksiin. Tällä on voimakas synergia rationaalisen lääkehoidon edistämisen kanssa, koska aluevastaavat turvaavat lääkehoidon keskeisten seikkojen huomioinnin hoitoketjuissa. Rohto tukee jatkossakin aluevastaavia, jotta hoitoketjuyhteistyölle löytyisi toimivia malleja yhteistyösairaanhoitopiireissä, ja jotta rationaalisen lääkehoidon näkökulma huomioitaisiin ja siihen panostettaisiin hoitoketjuissa. Katso myös kohta 11 Verkottuminen. 8

9 Erikoissairaanhoidon sisäisten rationaalista lääkehoitoa edistävien mallien osalta Rohto jatkaa kartoitus- ja selvitystyötä. Läpimurtotyöskentely on kansainvälisesti leviämässä oleva työmalli, joka yhdistää tiimin kehittämisen, pienryhmässä oppimisen, laatutyökalujen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin. Rohto perehtyy v 2007 mallin käytännön sovelluksiin. Lisäksi Rohto osallistuu asiantuntija- ja resurssipanoksella III valtakunnallisen hoitoketjuseminaarin järjestämiseen. Läpimurto-menetelmään perehtyminen RM, TM 0,5 Hoitoketjutyö JM 0,5 6 YHTEISTYÖSOPIMUKSET Pajatoimintaverkoston rakennus- ja käynnistysvaiheessa Rohto on ollut sopimussuhteessa sairaanhoitopiirien kanssa ja vastannut pajatoiminnan kustannuksista toimintayksiköissä. Rohtotoiminnan laajetessa on tarkoituksenmukaista pyrkiä vapauttamaan osa tähän työhön vakiintuneilla toiminta-alueilla nyt sidotuista resursseista käytettäväksi alueilla joissa verkoston rakentaminen on alkuvaiheessaan. Katso myös kohta 11 Verkottuminen Rohto-verkoston toiminta on vakiintunut toiminnan piirissä olevissa terveyskeskuksissa. Seurantaindikaattorit: - Toiminnan ylläpitovastuuta siirtynyt terveyskeskuksille Mittaaminen: - Sopimusten määrä ja sisältö Vuoden 2007 aikana käynnistetään toimintayksikkökohtaiset neuvottelut, joissa yksiköiden johdon kanssa kartoitetaan pajatoiminnan tavoitteet, toteutus ja vastuut. Tavoitteena on lunastaa pajatoiminnalle valtuutus ja saada toimintayksiköiden johto sitoutumaan toimintaan. Osatavoitteena on sopia kustannusvastuun jakamisesta toimintayksikön tasolla. Sovitut asiat kirjataan tapauskohtaisesti muistioon tai sopimukseksi, joka on tarkoitus päivittää vuosittain. -toimintayksikön kanssa sovittu yhteistyömalli (n) -kustannuksiin sitoutuvien toimintayksiköiden määrä (n) ja osuus (%) RM RM 1 9

10 7 SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee ja poimii potilaskertomuksen ydintietoja ja luo näiden perusteella tarvittavia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt v hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Rohto on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Vuoden 2006 aikana indikaatio- ja kontraindikaatiotietokanta on saatu valmiiksi pilotointia varten. Rohdon tavoitteena on tukea rationaalista lääkehoitoa edistävän päätöksentukijärjestelmän luomista. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen. Seurantaindikaattorit: - Sähköisen päätöksentuen, erityisesti lääkehoidon aputietokantojen kehittämiseen osallistuminen Mittaaminen: - Aputietokantojen toimivuus Vuoden 2007 aikana aloitetaan iäkkäiden lääketietokannan laatiminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja asiantuntijoiden kanssa. Sähköisen päätöksentuen pilotointi alkaa syksyllä Rohto osallistuu koko hankkeen suunnitteluun sen neuvottelukunnan kautta sekä hankkeen tutkimusosaan. Sähköisen päätöksentuen lääketietokantojen toimivuus TM 0,5 10

11 8 LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA Tärkeä osa lääkehoidon rationaalisuutta on sen taloudellisuus. Lääkehoitoon sijoitetulla rahalla on saatava mahdollisimman suuri terveyshyöty. Erityisesti Rohto-pajatoiminnassa ja sen tueksi tuotetussa materiaalissa sekä julkaisutoiminnassa kustannusnäkökulma tulee esille kuten myös Rohdon yleisessä viestinnässä. Toiminnan tavoitteena on lisätä lääkäreiden kustannustietoisuutta. Rohto toimii aktiivisesti lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. Seurantaindikaattorit: - Keskus seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä ja -kustannuksia säännöllisesti ja suuntaa toimintaansa havaittujen ongelmakohtien mukaan Mittaaminen - Painopistealueiden valinta - Lääkearvioiden aihevalinta Seurantaindikaattori: - Keskus tuottaa ROHTO-pajoihin koulutusaineistoa, joihin sisällytetään systemaattisesti lääkkeiden käyttökustannusten vertailuja Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - Havaituista ongelma-alueista tuotetaan ammattilehtiin kriittisiä artikkeleita Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - ROHTO-pajojen aihevalintaa ohjataan painopistealueille ja muille havaituille lääkehoidon ongelma-alueille painottaen samalla pajojen toteutuksessa taloudellisia lääkepäätöksiä tukevia ratkaisuja Mittaaminen: - Lukumäärä Vuoden 2007 aikana seurataan lääkekäytäntöjä kustannusnäkökulma huomioiden ja ennakoidaan tulevaa. Tämän perustella tuotetaan kustannustietoisuutta lisäävää koulutus- ja julkaisumateriaalia erityisesti Rohto-pajojen käyttöön. Katso kohta 13 julkaisut Kustannustietoisuutta lisäävät julkaisut, lkm TV 1 Kustannustietoisuutta lisäävän koulutusmateriaalin TM 1 tuottaminen 11

12 9 LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Potilasturvallisuus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti nostettu esille viime vuosina. Rohto edistää erityisesti lääkitysturvallisuutta eli lääkkeiden turvallista määräämistä ja käyttöä. Rohto on mukana kansallisen potilasturvallisuusverkoston toiminnassa. Myös STM.n asettaman ikääntyneiden lääkehoito-ryhmän toiminta tukee sekä potilasturvallisuutta että Rohdon omaa painopistettä: koordinoimatonta monilääkitystä. Rohto osallistuu hankkeen toteuttamiseen (katso kohta 7). Rohto toimii aktiivisesti lääkitysturvallisuuden edistämisessä (Potilasturvallisuus) Useat muissa tulostavoitteissa esitetyt toimet tukevat parempaa lääkitysturvallisuutta. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen sosiaali- ja terveysministeriön linjaamiin kehittämishankkeisiin muun muassa ikääntyneiden lääkehoidon arvioinnin sekä hoidon poikkeama- ja haittaraportointijärjestelmien kehittämisessä Vuoden 2007 aikana valmistuu ensimmäinen suomalainen oppikirja lääkitysturvallisuudesta. Rohdon työntekijät ja asiantuntijat osallistuvat kirjan kirjoittamiseen. Myös Rohto-pajoissa käsitellään useita lääkitysturvallisuutta edistäviä asioita, esim. antikoagulantti- ja reseptinuusintapajoissa käsitellyillä teemoilla on suoraan lääkitysturvallisuutta parantavia ulottuvuuksia. STM:n Potilasturvallisuusverkosto- ja ohjausryhmä, TM 1 valmistelutyö Ikääntyneiden lääkitys -työryhmä, valmistelutyö TM 0,5 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Rohto osallistuu ministeriön linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon kehittämistyöhön. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen kehittämistyöhön Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on käynnissä Kansallisen terveyshankkeen seurauksena valtakunnallisia ja muita hankkeita, joista lääkehoitoon keskeisesti vaikuttaviin Rohto osallistuu. Tavoitteena on saada synergiaa muista koulutus- ja kehittämishankkeista ja turvata rationaalisen lääkehoidon komponentin esillä pysyminen eri hankkeissa. Yksi esimerkki yhteistyöhankkeista on Terveyskeskus 2015 kehityshanke (STM) 12

13 -hankkeet, joihin on osallistuttu RM 1 -osallistumiskerrat RM -hankkeiden tuotokset RM 11 VERKOTTUMINEN Rohdon toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa perustuu keskuksen arvoihin. Rohto on aktiivinen verkottuja, joka luo ja ylläpitää toimivia suhteita muihin keskeisiin toimijoihin ja osallistuu erilaisten työryhmien toimintaan rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Muita rationaalista lääkehoitoa edistäviä merkittäviä toimijoita, joihin Rohdolla on toimivat yhteydet, ovat mm. EBM- ja koulutusorganisaatiot, kuten Käypä hoito, Duodecim, ja YLVAyksiköt. Kehitetään keskuksen yhteistyötä ja työnjakoa muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Seurantaindikaattorit: - Yhteistyö FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa - Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - Yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa erityisesti peruslääkevalikoimista Mittaaminen: - FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muiden toimijoiden (ammatilliset järjestöt, sairaanhoitopiirit) kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muu yhteistyö: määrä Vuoden 2007 aikana keskus kehittää yhteistyötä muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää yhteistyön eri muotoja ja lisätä yhteisymmärrystä siitä, mitkä ovat tämänhetkiset lääkitys/lääketiedon tarpeet ja miten ne tyydytetään siten, että hyödynnetään eri organisaatioiden osaamista, vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, että rationaalisesta lääkehoidosta välittyvä sanoma olisi samansuuntaista. Yhteistyötä lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyömahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä sekä löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja niin alueelliseen koulutus ja kehittämistoimintaan kuin julkaisutoimintaankin. Samalla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden tutkimushankkeisiin. 13

14 Vuoden 2007 aikana keskus järjestää lääkeneuvottelukuntien tapaamisen. Yhteistyö sairaanhoitopiirien ja erikoissairaanhoidon kanssa, katso kohdat 5 Erikoissairaanhoitoyhteistyö ja 6 Yhteistyösopimukset Vuonna 2007 alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus pyrkii tarjoamaan pääosin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Koulutuksen ja seminaarien tavoitteena on näyttöön perustuvan ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Keskuksesta tehdään mahdollisuuksien mukaan perehtymiskäyntejä muihin rationaalista lääkehoitoa edistäviin keskuksiin ja yksiköihin. Keskuksen toimintaa tehdään tunnetuksi ulkomailla, luodaan perustaa pidempiaikaiselle yhteistyölle ja vastavuoroisille opintokäynneille Rohto-keskukseen. Tavoitteena on oppia muiden toiminnasta ja hyödyntää sitä soveltuvin osin keskuksen toiminnassa. Keskuksesta osallistutaan soveltuviin ulkomaisiin konferensseihin. Verkottuminen: lääketieto- ja julkaisutoiminnan osaajat/organisaatiot FinOHTA, Duodecim, Käypä hoito -organisaatio, kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen -yksiköt, Kela TV Verkottuminen: tutkimusryhmät Verkottuminen: koulutus- ja kehittämistyön osaajat / organisaatiot, ARVI ym. 2 x Näytönastekatsauspajaa, muuta? TV RM 1-2 ulkomaista vierailua Rohtoon TM Opintokäynnit ulkomaille TM yht LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA Rohto on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa Kelan reseptirekisterin aineistoista näyttöön perustuvia laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreiden avulla seurataan sairaanhoitopiirien lääkemääräyskäytäntöjä ja niiden muutoksia. Palautemateriaalin tiedot tuotetaan neljännesvuosittain. Palautemateriaalin tavoitteena on ohjata Rohto-verkoston työtä rationaalisen lääkehoidon kannalta kriittisiin alueisiin ja sitä käytetään hyväksi myös strategisessa keskuksen päämääriä ja tavoitteita tukevassa suunnittelussa. Katso myös kohdat 1 ja 18. Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta ja palautteen anto alue- ja paikallistasolle on vakiintunut ja vastaa tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Palautemateriaalin tuottaminen Rohto-verkoston tueksi - Lääkehoidon laatuindikaattoreiden käyttö Mittaaminen: - Tuotetun lääkepalautteen määrä ja laatu - Käytössä olevien laatuindikaattoreiden määrä 14

15 Saatavilla on 11 laatuindikaattoria ja niiden käytettävyyttä ja laatua kehitetään vuoden 2007 aikana yhteistyössä muiden alalla asiantuntijoiden kanssa (mm. Kela, yliopistot). Lisäksi Rohtopajatoimintaan tuotetaan alueellista ja paikallista lääkepalautetta hyödyntäen Kelan reseptirekisteriä sekä mahdollisuuksien mukaan muita lääkekäyttöä kuvaavia tiedostoja. Lääkehoidon laatuindikaattorien ohella lääkekäytäntöjen seurannassa kiinnitetään huomiota muihin epärationaalista lääkekäyttöä indikoiviin signaaleihin. Laatuindikaattorien sekä muiden lääkehoitoa kuvaavien signaalien avulla suunnataan Rohdon toimintaa niin että käytettävissä olevat voimavarat voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lääkepalautteen määrä ja laatu MLL 1 Indikaattorien määrä 11 MLL 1 13 JULKAISUTOIMINTA Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Rohto tuottaa ja välittää punnittua ja kriittistä tietoa lääkkeiden käytöstä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Yksittäisten lääkkeiden ja lääkeryhmien ohella Rohto julkaisee muita rationaaliseen lääkehoitoon liittyviä julkaisuja keskuksen selvitystoiminnassa esille nousseista tai muuten ajankohtaisista asioista, kuten lääkekäytön, -kulutuksen ja kustannusten suuntauksista. Rohto osallistuu voimavarojen ja asiantuntemuksensa puitteissa keskuksen toimintaan liittyvien kirjojen tai niiden lukujen kirjoittamiseen. Yksittäisiä lääkkeitä tai lääkeryhmiä koskevia kannanottoja tuotetaan erityisesti uusista, laajoja potilasryhmiä koskettavista lääkkeistä. Keskuksen kannanotoissa erityishuomio kiinnitetään lääkkeiden hoidolliseen lisäarvoon verrattuna vertailuvalmisteisiin, kustannustietoisuuden lisäämiseen sekä lääkehoidon käytäntöjen kehittämiseen. Keskuksen painopistealueet suuntaavat julkaisujen aiheiden valintaa. Rohdon pajatoiminnan arvioinnista tuotetaan arviointiraportteja, jotka kootaan ja julkaistaan. Niitä pyritään muokkaamaan myös kokousesityksiksi ja julkaisuiksi tieteellisiin ja ammatillisiin lehtiin (ks kohta 20). Keskus tukee myös henkilökuntansa tutkimustoimintaa ja siihen liittyvää julkaisutoimintaa. Julkaisutoiminnan tueksi on Rohto kutsunut koolle vuoden 2006 alussa ryhmän asiantuntijoita. Tämän Lääkehoidon asiantuntijaryhmän (LAR) tehtävänä on avustaa keskusta sen tehtävässä arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa. Käypä hoito suositukset sisältävät myös lääkkeitä koskevia hoitosuosituksia. Keskus toimii Käypä hoito suositusten lausunnonantajana ja keskuksen asiantuntijat voivat osallistua asiantuntemuksensa ja voimavarojensa puitteissa Käypä hoito työryhmiin. Keskuksen laatimat kannanotot ja näytönastekatsaukset ovat käytettävissä suositusten laatimisessa ja päivityksessä. 15

16 Keskus tuottaa kriittisiä, kustannustietoisuutta lisääviä julkaisuja. Seurantaindikaattorit: - Kriittisten raporttien tuottaminen erityisesti painopistealueiden lääkkeistä - Kustannustietoisuutta lisäävien osuuksien kehittäminen osaksi lääkearvioita - Osallistuminen Käypä hoito-suositusten tuottamiseen rationaalisen lääkehoidon osalta Mittaaminen: - Tuotettujen raporttien määrä ja laatu Vuonna 2007 Rohto julkaisee 4 kriittistä kannanottoa erityisesti painopistealueiden lääkehoidosta. julkaisee 2 muuta rationaalista lääkehoitoa edistäviä artikkelia esim. huomioita lääkkeiden käytön/kulutuksen/määräämisen/kustannusten trendeistä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia sekä kokousabstrakteja voimavarojensa puitteissa osallistuu lausunnonantajana KH-suosituksiin Vuoden 2007 aikana kartoitetaan lääkkeiden arvioinnin tarvetta ja volyymia sekä keskuksen roolia ja kiinteämmän yhteistyön tarvetta. Vuonna 2007 kehitetään Lääkehoidon asiantuntijaryhmän sekä Rohto-verkoston roolia julkaisujen aihealueiden valinnassa sekä niiden tuottamisessa. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyön eri mahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä, löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja sekä Rohdon julkaisu ja tutkimustoimintaan. Katso myös kohta 13 Verkottuminen. Yhteiset linjat ja koordinointi TV 2 Sisäinen koordinointi Kannanotot lääkkeistä ja lääkehoidosta TV 4 keväällä 2 ja syksyllä 2 Muut artikkelit ammattilaisille lääkekulutuksesta ja TV 1 kustannuksista 2 Lääkitysturvallisuus-kirja TM 1 Lausunnot KH-suosituksista 9 TV 1,0 Muut julkaisut TV 2,5 14 TUTKIMUS Rohto-keskus tukee tutkimus- ja kehitystyötä rationaalisen lääkekäytäntöjen edistämiseksi. Painopisteet ovat lääke-epidemiologisessa sekä työ- ja toimintakäytäntöjen muutokseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Keskuksessa tehdään myös sen tavoitteita ja päämääriä tukevaa selvitystyötä. 16

17 Havainnot julkaistaan sopivilla foorumeilla: tieteelliset raportit tieteellisissä sarjoissa ja muut raportit kotimaisissa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilasten julkaisuissa. Rohdon tutkimustoiminnan tavoitteena on sen päätehtävän, rationaalisen lääkekäytön, tukeminen. Luonteeltaan tämä tutkimus on soveltavaa. Tavoitteena on saada suoraan Rohdon toimintaa hyödyttävää tutkimustietoa ja lisätä Rohdon henkilökunnan tietotaitoa sekä vahvistaa yhteistyösuhteita. Tutkimustyössä Rohto pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön mm. yliopistojen, valtion sektoritutkimuslaitosten sekä Kelan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan solmitaan kontakteja myös ulkomaisiin toimijoihin. Vuonna 2007 käynnissä ovat seuraavat tutkimus- ja selvityshankkeet: Tulehduskipulääkkeet: määrääminen ja käyttöön liittyviä riskejä Valtakunnallinen Astma-ohjelma ja astman Käypä hoito suositus: niiden implementaatio ja implementaation vaikutus Vuoden 2007 aikana keskuksen tutkimusstrategia päivitetään. Keskus järjestää lääkeepidemiologian tutkijatapaamisen. Vuoden 2007 aikana pyritään lisäämään Rohdon toimintaan liittyvää tutkimusta ja tuottamaan myös Rohdon arvioinnista tieteellisiä julkaisuja. (ainakin abstrakateja tänä vuonna). Vuoden 2007 aikana keskus tukee henkilöstönsä keskuksen painopistealueisiin liittyviä tutkimushankkeita ja avustaa tutkimussuunnitelmien laatimisessa. Keskus järjestää Rohtotutkijoiden tutkijatapaamisia. Lääke-epidemiologian tutkijatapaaminen TV 2 artikkelia lääke-epidemiologiasta TV Rohto-tutkimus: tutkimussuunnitelmien laatiminen RM Rohto-tutkimuksen tutkijatapaamiset RM yht VIESTINTÄ Viestintä on laadukkaan toiminnan olennainen osa ja onnistuakseen sitä on kehitettävä suunnitelmallisesti. Avoin ja toimiva sisäinen vuorovaikutus luo pohjan viestinnälle. Maine ja yhteisökuva pohjautuvat keskuksen luotettavaan ja asiantuntevaan toimintaan sekä johtamiskulttuuriin ja henkilöstöpolitiikkaan. Visuaalinen yhdenmukaisuus tukee viestin perille menoa ja selkeä vastuiden jako tehostaa tiedotustoiminnan käytännön toteutusta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa pohjautuu keskuksen arvoihin ja jokainen keskuksen työntekijä on vastuussa siitä, millaisen viestin ja yhteisökuvan keskuksesta antaa. Tiedottamisen keinot valitaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Keskus välittää tietoa säännöllisesti erilaisten julkaisukanavien, terveydenhuoltoalan ammattilehtien sekä oman verkkosivun kautta. Viestintästrategia määrittelee keskuksen tavoitekuvan eli profiilin, joka toteutuu tekoina, viesteinä ja ilmeenä. 17

18 Julkaisutoiminnan työnjaon selkeyttäminen siten, että ROHTO julkaisee sen toimialaan kuuluvat käytännönläheiset oppaat ja esitteet (kirjoitustyö ja painatus). Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Toteutumisen seuranta Vuonna 2007 julkaistaan vuoden 2006 toimintakertomus. Lisäksi päivitetään keskuksen viestintästrategia ja suunnitelma sekä keskuksen kotisivut. Vuoden aikana julkaistaan kaksi uutiskirjettä. Tuetaan aluevastaavia alueellisen mediayhteistyön koordinoinnissa. Keskuksen rationaalista lääkehoitoa koskevista kannanotoista ja julkaisuista välitetään tarvittaessa tietoa myös julkiselle sanalle. Aluevastaaville ja keskuksen henkilökunnalle järjestetään viestintävalmennusta. Resurssien puitteissa järjestetään koulutusta lääketieteen toimittajille syksyllä 2007 ja suunnitellaan kevään 2008 toimittajakoulutusta. Päivitetään viestintäsuunnitelma TV yht. 0,5 Tuetaan aluevastaavia koordinoimaan paikallista mediayhteistyötä (sis. koulutukset) Kotisivujen päivitys (suomi/ruotsi/englanti) RM, TV, 0,5 TM Tuotetaan 2 uutiskirjettä TM 0,5 16 OSAAMISEN VARMISTAMINEN Rohto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen työntekijän osaamista on tarpeen kehittää. Tavoitteena on rekrytointien onnistuminen, henkilöstön sitoutuminen sekä kunkin työntekijän osaamisen kehittyminen. Henkilöstön osaamista ja työkykyä kehitetään. Toteutetaan työilmapiirikartoitus. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien käyttöönotto - Koulutusrekisterin käyttöönotto Vuoden 2007 aikana otetaan käyttöön kaikilla työntekijöillä koulutus/osaamiskartoitus ja systemaattinen koulutussuunnitelma sekä koulutusrekisteri. TYKY-toiminta ei voi olla muusta toiminnasta irrallista, yksittäistä toimintaa. Etätyön entistä selkeämpi ohjeistaminen ja tuki, kokouskäytäntöjen kehittäminen, toimenkuvien kirkastaminen ja myös työajan seuranta ovat jaksamista tukevia toimia. Uusi perehdytysopas otetaan käyttöön. Taukojumppaa varten hankitaan 18

19 välineitä. Nuori organisaatio tarvitsee omia perinteitä. Strategia- ja kehittämispäivät, pikkujoulut, yhteiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat luovat yhteistä henkeä. Tiimityön kehittäminen (sisältää tiimityön, kokoushygienian, henkilöstöstrategian, TYKY-toiminnan ja etätyön) Tiimityön kehittämistyöryhmä Rekrytointien onnistuminen Henkilöstön sitoutuminen Kouluttautumispäiviä 12-14/htv, joissa vähintään yksi KVkoulutus Koulutuskartoituksen ja koulutussuunnitelmien käyttöönotto TM Koulutusrekisterin käyttöönotto koko henkilöstöllä TM - 2 TYKY-päivää + muita virkitystilaisuuksia MLL RR Tiimityön kehittämistyöryhmä 1 TM TM TM 6 0,5 0,5 17 YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Lääkehoidon kehittämiskeskus osallistuu tuottavuusohjelman toteuttamiseen myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla Budjettirahoitus vastaa tehtäviä Seurantaindikaattorit - Toteutumista seurataan talousarvion toteutumalaskelmilla. Kustannuslaskentaa kehitetään yhdessä Lääkelaitoksen kanssa Seurantaindikaattorit - Kustannuslaskenta otetaan käyttöön 19

20 Sisäisen valvonnan kehittämisen toimenpiteet yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Sisäisen valvonnan kehittäminen Muutto uusiin tiloihin tapahtuu touko-kesäkuussa. Sitä ennen on suunniteltava ja hankittava tarvittava kalustus, laitteet ja muut hankinnat sekä laadittava tarvittavat sopimukset (vuokra, puhelin, sähkö, siivous, kiinteistönhuolto ym.). Muutto on jo toinen lyhyen ajan sisällä. Ulkopuolista apua hankitaan tavaroiden pakkaamiseen, siirtämiseen ja purkamiseen. Vuoden 2007 aikana tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään kaikki pysyväisohjeet ja määräykset ja jatketaan prosessikuvausten laatimista ja nämä kaikki kootaan keskuksen laatukäsikirjaan. Arkistonmuodostussuunnitelma valmistuu. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstöhallinto (palkat, palkkiot, asiantuntijapalveluiden ostosopimukset, työsuhdeasioiden neuvonta) jatkuu entiseen tapaan. Vuoden 2007 alussa siirrytään uuteen matkahallintaohjelmaan. Kustannuslaskentaa kehitetään tiliviraston tasolla. Hankintatoimessa liitytään Hanselin puitesopimuksiin ja ohjeistetaan henkilöstöä niistä.. Myös sisäisen valvonnan kehittämisessä tehdään tiliviraston sisällä yhteisyötä Lääkelaitoksen kanssa. Johtoryhmä, 25 kokousta TM 1,5 2 neuvottelukunnan, 8 työjaoksen kokousta TM K&K prosessikuvaukset SN J&T prosessikuvausten päivitys TV Tukitoimintojen prosessikuvaukset TM Muutto TM 2,5 Taloushallinto TM 4 Henkilöstöhallinto TM 4 Muu yleishallinto TM 5 yht TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuoden 2007 aikana toteutetaan ensimmäisen tulossopimuskauden arviointi. Sitä varten todennäköisesti asetetaan ulkopuolinen arviointiryhmä, jonka työtä avustetaan. Tulossopimuksen budjettivuotta koskevien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuotta 2007 koskevassa tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Vuoden 2007 tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa toimintakertomuskannanotossa vuonna ROHTO-toiminnan arviointia toteutetaan viidellä tasolla (ROHTO/ aluetaso/ toimintayksikkö/ paja/ lääke- ja hoitokäytännöt). Rohto-pajat pyrkivät parantamaan lääkekäytäntöjä. Käytännöt voivat liittyä lääkkeen valintaan tai lääkehoidon järjestämiseen. Lääkehoitoa ei ole mahdollista irrottaa muusta potilaiden hoidosta. Osa 20

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014

PATINEN Kärkihanke Viestintä: Viestintäsuunnitelma 2014 PATINEN Kärkihanke Viestintä: 2014 Viestinnällä pyritään lisäämään paikkatiedon merkityksen ja hyödyntämisen mahdollisuuksien tiedostamista laajasti tietoyhteiskunnassa. Aiemmin kansallista paikkatietoinfrastruktuuria

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hakulanseeraustilaisuus 24.4.2015 Helsinki Sisältö Koordinaatiohankkeiden hakuprosessin

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille:

Kaupunginhallitus vahvistaa seuraavan suunnitelman ja aikataulun sosiaalitoimessa toteutettaville toimenpiteille: Kaupunginhallitus 88 25.04.2016 Sosiaalitoimessa toteutettavat toimenpiteet 2819/01.00.00.01/2016 Kaupunginhallitus 25.04.2016 88 Valmistelija Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 Esittelijä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitos edistää väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä verivalmisteita.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo

Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena. Jarmo Salo Tuorein tieto ja ohjeistus työn tukena Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) 12.11.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä käytettävien menetelmien ja käytäntöjen on perustuttava parhaaseen mahdolliseen näyttöön 13.11.2013

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti

VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti VAKAVA Valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen tukiprojekti Karri Vainio, erityisasiantuntija, Kuntaliitto JUHTA 11.6.2014 sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnalliset tarpeet

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS Johanna Tulonen-Tapio Kehittämispäällikkö THL Tarve Potilaiden lääkitystieto ja kokonaislääkitys eivät ole kattavasti ja luotettavasti kirjattuna sairauskertomuksissa

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019

8.2.2012. Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen - sähköposti niina.patrikainen@kpedu.fi - puhelin 044 725 0019 Toimintasuunnitelma 1 (8) LAMPPU-hankkeen partnerin tarkennettu toimintasuunnitelmat Yhteistyökumppanin tiedot Koulutuksen järjestäjä: Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö - nimi Niina Patrikainen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Verkottumistapaaminen, Helsinki Sonja Heikkinen Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä Lohjelman verkostoituminen Hankekortti Lohjelman ohjausryhmä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot