LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2007"

Transkriptio

1 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUKSEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE

2 JOHDANTO... 3 ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ STRATEGIATYÖ PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN PAJOJEN VAIKUTTAVUUS ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA YHTEISTYÖSOPIMUKSET SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN VERKOTTUMINEN LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA JULKAISUTOIMINTA TUTKIMUS VIESTINTÄ OSAAMISEN VARMISTAMINEN YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI KESKUKSEN TOIMINNAN KUSTANNUKSET JA ARVIO

3 JOHDANTO on Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohdon neljäs kokonainen toimintavuosi. Koulutusja kehittämistoiminta on laajentunut kattamaan yli puolet väestöstä. Julkaisu- ja tutkimustoiminta on löytänyt uusia toimintamuotoja. Vuoden 2007 aikana toteutetaan alkuvaiheen toiminnan arviointi. Rohdon toiminta- ja taloussuunnitelmassa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa solmitun tulossopimuksen 2007 tavoitteet ovat pohjana tarkemmalle toiminta- ja taloussuunnitelmalle ja mitattaville tai muuten seurattaville tuotostavoitteille. Toimintasuunnitelman laatimiseen on osallistunut koko henkilöstö yhteisessä toimintasuunnitelmapäivässä ja sitä on käsitelty neuvottelukunnan työjaoksessa, jonka jälkeen johtoryhmä on muokannut toiminta- ja taloussuunnitelman valmiiksi. Toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksytty Helsingissä Taina Mäntyranta, johtaja ROHTOKÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ JA LYHENTEITÄ Rohto-vastaava Aluevastaava PAR LAR K&K NAK ARVI YLVA/YLE yksikkö ERVA Jory Vastaa pajatoiminnasta pääsääntöisesti omassa toimipaikassaan ja on suorittanut hyväksyttävästi ROHTO-keskuksen valmennussarjan Vastaa Rohto-toiminnan koordinoinnista tietyllä alueella, esimerkiksi sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmä, sisältää aluevastaavat Lääkehoidon asiantuntijaryhmä Koulutus- ja kehittämistoiminta Näytönastekatsaus Lääkäreiden ammatillisen kehityksen arviointineuvosto Yleislääketieteen yksikkö sairaanhoitopiirissä Erityisvastuualue Johtoryhmä 3

4 1 STRATEGIATYÖ Rohdon toimintaympäristössä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Muutokset terveyskeskuksissa ja muualla terveydenhuollossa sekä lääkesektorilla heijastuvat Rohdon toimintaan. Markkinoille tulee uusia lääkkeitä ja lääkekäytännöt muuttuvat. Rohto on valinnut toiminnalleen vuosiksi painopistealueet, jotka ovat koordinoimaton monilääkitys ja valtimotautien riskit. Jotta Rohto voi jatkossakin kohdentaa toimintansa oikein on lääkekäytäntöjä ja toimintaympäristön muutoksia tarpeen seurata systemaattisesti ja ennakoida tulevaa. Rohdon vuosien strategian valmistelu on alkanut vuonna Vuoden 2007 aikana systematisoidaan lääkekäytäntöjen ja toimintaympäristön muutosten seuranta ja ennakointi. Tähän sisältyy nykyisten ja potentiaalisten tulevaisuuden asiakkaiden sekä heidän tarpeidensa kartoittaminen. Kevään aikana viimeistellään Rohdon strategia ja se käsitellään neuvottelukunnassa toukokuussa. Rohdon yleisstrategiaa täydennetään keskeisille toimintalohkoille laadituilla strategioilla (henkilöstöstrategia, tutkimusstrategia, viestintästrategia ja koulutus- ja kehittämistoiminnan strategia). Ne laaditaan yleisstrategian kanssa yhtenevää aikataulua käyttäen. Kevään aikana päätetään mahdollisesta uusien painopistealueiden valinnasta. Jos Rohto päätyy ottamaan uuden tai uusia painopistealueita, niille laaditaan projektisuunnitelma, ja aineisto valmistellaan syksyn aikana. Rohdon strategian viimeistely TM 0,5 Toimintalohkokohtaisten strategioiden kirjoittaminen tai TV, RM, 1 päivitys: henkilöstö-, viestintä-, tutkimus-, K&K TV Signaalien seuraus: ammattilehdet ja verkostot TV 2 Projektisuunnitelma; uudet painopistealueet 1 2 PAJATOIMINNAN KATTAVUUS JA VAKIINNUTTAMINEN Pajoja järjestävien Rohto-vastaavien verkosto on rakennettu, heidät on valmennettu tehtäväänsä ja pajatoiminta on käynnistynyt Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta- Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Rohto-vastaavat on rekrytoitu syksyllä 2006 ja he ovat valmennuksessa. Vuoden 2006 lopussa toimintaa oli 102 perusterveydenhuollon yksikössä. 4

5 Rohto-verkoston järjestämän rationaalista lääkehoitoa edistävän koulutus- ja kehittämistoiminnan kattavuus ja vaikuttavuus lisääntyy siten, että koulutus ja kehittämistoiminta suunnataan tarkoituksenmukaisella tavalla. Seurantaindikaattorit: - Toiminnassa mukana olevien yksiköiden (terveyskeskus, -asema, erikoissairaanhoidon yksikkö) määrä ja aktiviteetti Mittaaminen: - Toiminnassa mukana olevien toimintayksiköiden määrä ja kattavuus - Lääkäriosallistumisten määrä - Sairaanhoidon ja apteekkien ammattilaisten osallistuminen määrä Vuoden 2007 keskeinen haaste on turvata pajatoiminnan jatkuminen ja sen vakiinnuttaminen osaksi toimipaikan pysyvää koulutus- ja kehittämistoimintaa. Vuoden 2007 aikana pajatoiminta jatkuu yllä mainituissa sairaanhoitopiireissä ja terveyskeskuksissa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pajatoiminta käynnistyy kevään 2007 aikana. Vuosina noin puolet kaikista Rohto-pajojen osallistumiskerroista on ollut lääkäriosallistumisia. Vähitellen lääkärikunnalle suunnatut taitotietopajat lisäävät lääkäriosallistumisten osuutta, mutta vuonna 2007 edetään edellisten vuosien mukaisesti. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu Toimintayksiköiden määrä 120 RM 3000 lääkäriosallistumista RM 3000 muun henkilökunnan osallistumista RM 3 PAJOJEN VAIKUTTAVUUS Pajojen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi Rohto-vastaavia ohjataan tavoitehakuiseen toimintaan. Rohto ja aluevastaavat antavat konsultaatiotukea Rohto-vastaaville pajojen suunnittelussa. Rohto-vastaavia ohjataan vaativan aiheen pilkkomiseen pajasarjoiksi ja kannustetaan valitsemaan paja-aiheita Rohdon toiminnan painopistealueilta. Aluevastaavien ja Rohto-vastaavien yhteydenpidon ideaalirakenne (työnimellä pajatuki) mallinnettiin laaja-alaisen tiimin toimesta vuonna Pajatuki tiivistää Rohto-vastaavien tukea ja ohjausta, ja mahdollistaa reaaliaikaisemman tiedonkeruun pajoista. Pajatuella Rohto korostaa pajojen tavoitteen kirkastamista, yhteisiin lääke- ja hoitokäytäntöihin tähtäämistä ja pajojen vaikuttavuuden arvioinnin aloittamista. 5

6 Yksittäiset toimijat ja organisaatiot arvioivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Erityisesti huomioidaan koordinoimaton monilääkitys ja muu vanhusten lääkehoito. Seurantaindikaattorit: - Rohto-pajojen järjestäminen - Yhteisten linjausten syntyminen Mittaaminen: - Rohto-pajojen lukumäärä ja sisältö - Talon tapa - sopimusten lukumäärä ja sisältö Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueella, sekä Espoon, Helsingin, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan terveyskeskuksissa pyrkimyksenä on neljä Rohto-pajaa kussakin yksikössä. Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja yksittäisten uusien yksiköiden osalta pyritään kahden pajan järjestämiseen vuoden 2007 aikana. Koko maata kattava tavoite on 300 pajaa. Terveyskeskuksien tilanne vaihtelee ja useassa on huomattavakin lääkärivaje tai on useita samanaikaisia kehittämishankkeita. Yllämainitut määrälliset tavoitteet ovat tätä taustaa vasten vaativia. Pajatuen käyttöönottoon panostetaan alkuvuonna Vuoden 2007 aikana seurataan pajojen aihevalintoja, työtapoja sekä pajoissa syntyvien talontapojen ja niiden toimeenpanon aktiivisuutta. Mitattava/seurattava tuotos Vastuu 4 Rohto-pajaa/yksikkö (2 Rohto-pajaa aloittavissa) RM 300 Rohto-pajaa, erityisesti painopistealueista RM 100 Talon tapaa RM 4 ROHTO-VERKOSTO JA SEN TUKI Rohto-verkosto (Rohdon omat asiantuntijat, aluevastaavat ja Rohto-vastaavat) ovat rationaalisen lääkehoidon edistämisen avaintoimijoita. He toimivat paikallisina mielipide- ja asiantuntijavaikuttajina, oman toimipaikkansa johdon tukena sekä koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijoina. Keskuksen tuki Rohto-verkostolle vastaa toiminnan tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Keskuksen materiaali- ja muun tuen koetaan vastaavan tarpeita Mittaaminen: - Asiakastyytyväisyyskysely 6

7 Vuonna 2007 verkostoa tuetaan seuraavin tavoin alue- ja paikallisvastaaville suunnattu konsultaatiotuki Aineistopakettien laatiminen Alueellisen Kela-vertailutiedon tuottaminen Palaute lääkemääräämiskäytännöistä Rohdon indikaattoreita käyttäen Vuonna 2007 Rohto-verkoston toiminnan kehittämiseksi toteutetaan seuraavat toimenpiteet ja varataan alla mainitut resurssit: uusien Rohto-vastavien rekrytointiin ja valmennukseen 6 x 2 pv o EPSHP:n valmennuksen osat II-IV, Helsinki IV, ja syksyllä aloitettava vaihtuvuutta paikkaava Eteläisen Suomen I-II. alueellisiin konkarivalmennuksiin jo valmennuksen suorittaneille 6 x 1 pv o Espoo, Helsinki, Kaakkois-Suomi, Varsinais-Suomi, PSHP+KHSHP, PPSHP erityisvastuualueineen puolivaltakunnallisiin konkarivalmennuksiin 2 x 2 pv o eteläinen Suomi ja PPSHP erityisvastuualueineen Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän toimintan 5 x 1 pv o pajatoiminnan operatiivinen linjaus ja taktiikka Perusterveydenhuollon asiantuntijaryhmän ja Rohdon tiimin kehittymisseminaari 1 x 3 pv o aluevastaavien osaamisen kehittäminen Rohdon K&K-palaverit 26 x 1 pv o koulutus- ja kehittämistoiminnan operatiivinen toteutus ja johto erilliset tarjoutuvat koulutusmahdollisuudet o hoitoketjuseminaari, NAK-pajat, Kriittisen arvioinnin kurssit, it-kurssit 7

8 Pajatuki: pajojen laatu, RM 8 sitoutuminen, verkottuminen, suunnitelmallisuus, koordinointi Aluevastaavan työkalupakki = 1 pajatuen käytännön sovellus Tietokannan rakenteen muutokset HK 9 Tiedon raportointi ja analysointi Aluevastaavilta tulevan tiedon siirto tietokantaan teknisen toteutuksen kehitys ja käyttöönotto Pajojen asiantuntijatuki 1 Pajat-sähköpostineuvonta 1 Uusien pajakonseptien kehittely 1 (avaimet käteen ) 6 valmennusta = 11 valmennuspäivää RM, SN 7,5 6 paikallista konkaritapaamista RM, SN 1 2 puolivaltakunnallista RM, SN 0,5 konkaritapaamista suunnittelukokoukset: 25 kpl RM 2 Uudet aineistopaketit LL 1 Päivitettävät aineistopaketit LL 1 Vertailutieto (2 htkk eri taulukossa) MLL - 5 YHTEISTYÖ ERIKOISSAIRAANHOIDON KANSSA Rohdon kohderyhmänä ovat erityisesti perusterveydenhuollon lääkärit, joiden kliinisiin käytäntöihin erikoissairaanhoidon antama ohjaus ja toimintatavat vaikuttavat. Rohdon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa erikoissairaanhoidon kautta perusterveydenhuollon lääkehoitopäätöksiin. Keinot ovat tähän mennessä perustuneet yhteistyössä rakennettuun paikallisvastaavien verkostoon, sen toiminnan ohjaamiseen sairaanhoitopiirien toiveet ja tarpeet huomioiden, kliinisten asiantuntijoiden käyttöön pajoissa sekä hoitoketjutyöhön. Aluevastaavista osalla on työtehtävänään hoitoketjutyön kehittäminen ja koordinointi sairaanhoitopiirissä. Hoitoketjut muokkaavat alueellisia hoitokäytäntöjä ja työnjakoa, joilla voidaan vaikuttaa lääkehoitopäätöksiin. Tällä on voimakas synergia rationaalisen lääkehoidon edistämisen kanssa, koska aluevastaavat turvaavat lääkehoidon keskeisten seikkojen huomioinnin hoitoketjuissa. Rohto tukee jatkossakin aluevastaavia, jotta hoitoketjuyhteistyölle löytyisi toimivia malleja yhteistyösairaanhoitopiireissä, ja jotta rationaalisen lääkehoidon näkökulma huomioitaisiin ja siihen panostettaisiin hoitoketjuissa. Katso myös kohta 11 Verkottuminen. 8

9 Erikoissairaanhoidon sisäisten rationaalista lääkehoitoa edistävien mallien osalta Rohto jatkaa kartoitus- ja selvitystyötä. Läpimurtotyöskentely on kansainvälisesti leviämässä oleva työmalli, joka yhdistää tiimin kehittämisen, pienryhmässä oppimisen, laatutyökalujen käytön ja vaikuttavuuden arvioinnin. Rohto perehtyy v 2007 mallin käytännön sovelluksiin. Lisäksi Rohto osallistuu asiantuntija- ja resurssipanoksella III valtakunnallisen hoitoketjuseminaarin järjestämiseen. Läpimurto-menetelmään perehtyminen RM, TM 0,5 Hoitoketjutyö JM 0,5 6 YHTEISTYÖSOPIMUKSET Pajatoimintaverkoston rakennus- ja käynnistysvaiheessa Rohto on ollut sopimussuhteessa sairaanhoitopiirien kanssa ja vastannut pajatoiminnan kustannuksista toimintayksiköissä. Rohtotoiminnan laajetessa on tarkoituksenmukaista pyrkiä vapauttamaan osa tähän työhön vakiintuneilla toiminta-alueilla nyt sidotuista resursseista käytettäväksi alueilla joissa verkoston rakentaminen on alkuvaiheessaan. Katso myös kohta 11 Verkottuminen Rohto-verkoston toiminta on vakiintunut toiminnan piirissä olevissa terveyskeskuksissa. Seurantaindikaattorit: - Toiminnan ylläpitovastuuta siirtynyt terveyskeskuksille Mittaaminen: - Sopimusten määrä ja sisältö Vuoden 2007 aikana käynnistetään toimintayksikkökohtaiset neuvottelut, joissa yksiköiden johdon kanssa kartoitetaan pajatoiminnan tavoitteet, toteutus ja vastuut. Tavoitteena on lunastaa pajatoiminnalle valtuutus ja saada toimintayksiköiden johto sitoutumaan toimintaan. Osatavoitteena on sopia kustannusvastuun jakamisesta toimintayksikön tasolla. Sovitut asiat kirjataan tapauskohtaisesti muistioon tai sopimukseksi, joka on tarkoitus päivittää vuosittain. -toimintayksikön kanssa sovittu yhteistyömalli (n) -kustannuksiin sitoutuvien toimintayksiköiden määrä (n) ja osuus (%) RM RM 1 9

10 7 SÄHKÖISTEN APUVÄLINEIDEN KEHITTÄMIEN Päätöksentukisovellus on järjestelmä, joka lukee ja poimii potilaskertomuksen ydintietoja ja luo näiden perusteella tarvittavia potilastietojärjestelmän kautta toimivia muistutteita, varotteita, ehdotteita ja avusteita. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistänyt v hankkeen (EBMeds), jossa luodaan päätöksentukisovellus kliinisen päätöksenteon tueksi. Rohto on mukana erityisesti päätöstukijärjestelmän edellyttämien lääkehoidon aputietokantojen kehittämisessä. Vuoden 2006 aikana indikaatio- ja kontraindikaatiotietokanta on saatu valmiiksi pilotointia varten. Rohdon tavoitteena on tukea rationaalista lääkehoitoa edistävän päätöksentukijärjestelmän luomista. Osallistutaan rationaalista lääkehoitoa edistävän sähköisen päätöstukijärjestelmän (EBMeDS) kehittämiseen. Seurantaindikaattorit: - Sähköisen päätöksentuen, erityisesti lääkehoidon aputietokantojen kehittämiseen osallistuminen Mittaaminen: - Aputietokantojen toimivuus Vuoden 2007 aikana aloitetaan iäkkäiden lääketietokannan laatiminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja asiantuntijoiden kanssa. Sähköisen päätöksentuen pilotointi alkaa syksyllä Rohto osallistuu koko hankkeen suunnitteluun sen neuvottelukunnan kautta sekä hankkeen tutkimusosaan. Sähköisen päätöksentuen lääketietokantojen toimivuus TM 0,5 10

11 8 LÄÄKEHOIDON TALOUDELLISUUS OSANA RATIONAALISTA LÄÄKEHOITOA Tärkeä osa lääkehoidon rationaalisuutta on sen taloudellisuus. Lääkehoitoon sijoitetulla rahalla on saatava mahdollisimman suuri terveyshyöty. Erityisesti Rohto-pajatoiminnassa ja sen tueksi tuotetussa materiaalissa sekä julkaisutoiminnassa kustannusnäkökulma tulee esille kuten myös Rohdon yleisessä viestinnässä. Toiminnan tavoitteena on lisätä lääkäreiden kustannustietoisuutta. Rohto toimii aktiivisesti lääkekustannusten kasvun hillitsemiseksi. Seurantaindikaattorit: - Keskus seuraa ja arvioi lääkekäytäntöjä ja -kustannuksia säännöllisesti ja suuntaa toimintaansa havaittujen ongelmakohtien mukaan Mittaaminen - Painopistealueiden valinta - Lääkearvioiden aihevalinta Seurantaindikaattori: - Keskus tuottaa ROHTO-pajoihin koulutusaineistoa, joihin sisällytetään systemaattisesti lääkkeiden käyttökustannusten vertailuja Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - Havaituista ongelma-alueista tuotetaan ammattilehtiin kriittisiä artikkeleita Mittaaminen - Lukumäärä Seurantaindikaattori: - ROHTO-pajojen aihevalintaa ohjataan painopistealueille ja muille havaituille lääkehoidon ongelma-alueille painottaen samalla pajojen toteutuksessa taloudellisia lääkepäätöksiä tukevia ratkaisuja Mittaaminen: - Lukumäärä Vuoden 2007 aikana seurataan lääkekäytäntöjä kustannusnäkökulma huomioiden ja ennakoidaan tulevaa. Tämän perustella tuotetaan kustannustietoisuutta lisäävää koulutus- ja julkaisumateriaalia erityisesti Rohto-pajojen käyttöön. Katso kohta 13 julkaisut Kustannustietoisuutta lisäävät julkaisut, lkm TV 1 Kustannustietoisuutta lisäävän koulutusmateriaalin TM 1 tuottaminen 11

12 9 LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Potilasturvallisuus on sekä kansallisesti että kansainvälisesti nostettu esille viime vuosina. Rohto edistää erityisesti lääkitysturvallisuutta eli lääkkeiden turvallista määräämistä ja käyttöä. Rohto on mukana kansallisen potilasturvallisuusverkoston toiminnassa. Myös STM.n asettaman ikääntyneiden lääkehoito-ryhmän toiminta tukee sekä potilasturvallisuutta että Rohdon omaa painopistettä: koordinoimatonta monilääkitystä. Rohto osallistuu hankkeen toteuttamiseen (katso kohta 7). Rohto toimii aktiivisesti lääkitysturvallisuuden edistämisessä (Potilasturvallisuus) Useat muissa tulostavoitteissa esitetyt toimet tukevat parempaa lääkitysturvallisuutta. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen sosiaali- ja terveysministeriön linjaamiin kehittämishankkeisiin muun muassa ikääntyneiden lääkehoidon arvioinnin sekä hoidon poikkeama- ja haittaraportointijärjestelmien kehittämisessä Vuoden 2007 aikana valmistuu ensimmäinen suomalainen oppikirja lääkitysturvallisuudesta. Rohdon työntekijät ja asiantuntijat osallistuvat kirjan kirjoittamiseen. Myös Rohto-pajoissa käsitellään useita lääkitysturvallisuutta edistäviä asioita, esim. antikoagulantti- ja reseptinuusintapajoissa käsitellyillä teemoilla on suoraan lääkitysturvallisuutta parantavia ulottuvuuksia. STM:n Potilasturvallisuusverkosto- ja ohjausryhmä, TM 1 valmistelutyö Ikääntyneiden lääkitys -työryhmä, valmistelutyö TM 0,5 10 PERUSTERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMINEN Rohto osallistuu ministeriön linjausten mukaisesti perusterveydenhuollon kehittämistyöhön. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Osallistuminen kehittämistyöhön Perusterveydenhuollon kehittämiseksi on käynnissä Kansallisen terveyshankkeen seurauksena valtakunnallisia ja muita hankkeita, joista lääkehoitoon keskeisesti vaikuttaviin Rohto osallistuu. Tavoitteena on saada synergiaa muista koulutus- ja kehittämishankkeista ja turvata rationaalisen lääkehoidon komponentin esillä pysyminen eri hankkeissa. Yksi esimerkki yhteistyöhankkeista on Terveyskeskus 2015 kehityshanke (STM) 12

13 -hankkeet, joihin on osallistuttu RM 1 -osallistumiskerrat RM -hankkeiden tuotokset RM 11 VERKOTTUMINEN Rohdon toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa perustuu keskuksen arvoihin. Rohto on aktiivinen verkottuja, joka luo ja ylläpitää toimivia suhteita muihin keskeisiin toimijoihin ja osallistuu erilaisten työryhmien toimintaan rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi. Muita rationaalista lääkehoitoa edistäviä merkittäviä toimijoita, joihin Rohdolla on toimivat yhteydet, ovat mm. EBM- ja koulutusorganisaatiot, kuten Käypä hoito, Duodecim, ja YLVAyksiköt. Kehitetään keskuksen yhteistyötä ja työnjakoa muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Seurantaindikaattorit: - Yhteistyö FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa - Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - Yhteistyö sairaanhoitopiirien kanssa erityisesti peruslääkevalikoimista Mittaaminen: - FinOHTAn ja Käypä hoito-organisaation kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muiden toimijoiden (ammatilliset järjestöt, sairaanhoitopiirit) kanssa järjestettyjen tilaisuuksien määrä ja osallistuminen niihin - Muu yhteistyö: määrä Vuoden 2007 aikana keskus kehittää yhteistyötä muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa. Tavoitteena on selvittää yhteistyön eri muotoja ja lisätä yhteisymmärrystä siitä, mitkä ovat tämänhetkiset lääkitys/lääketiedon tarpeet ja miten ne tyydytetään siten, että hyödynnetään eri organisaatioiden osaamista, vältetään päällekkäistä työtä ja varmistetaan, että rationaalisesta lääkehoidosta välittyvä sanoma olisi samansuuntaista. Yhteistyötä lääkäreiden perus- ja jatkokoulutusta antavien yliopistojen, ja niiden kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen opetusta antavien yksiköiden kanssa ylläpidetään ja kehitetään. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyömahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä sekä löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja niin alueelliseen koulutus ja kehittämistoimintaan kuin julkaisutoimintaankin. Samalla tutustutaan mahdollisuuksien mukaan yksiköiden tutkimushankkeisiin. 13

14 Vuoden 2007 aikana keskus järjestää lääkeneuvottelukuntien tapaamisen. Yhteistyö sairaanhoitopiirien ja erikoissairaanhoidon kanssa, katso kohdat 5 Erikoissairaanhoitoyhteistyö ja 6 Yhteistyösopimukset Vuonna 2007 alueellisen koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi keskus pyrkii tarjoamaan pääosin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa koulutusta ja seminaareja myös laajemmalle asiantuntijayleisölle. Koulutuksen ja seminaarien tavoitteena on näyttöön perustuvan ja rationaalisen lääkehoidon edistäminen. Keskuksesta tehdään mahdollisuuksien mukaan perehtymiskäyntejä muihin rationaalista lääkehoitoa edistäviin keskuksiin ja yksiköihin. Keskuksen toimintaa tehdään tunnetuksi ulkomailla, luodaan perustaa pidempiaikaiselle yhteistyölle ja vastavuoroisille opintokäynneille Rohto-keskukseen. Tavoitteena on oppia muiden toiminnasta ja hyödyntää sitä soveltuvin osin keskuksen toiminnassa. Keskuksesta osallistutaan soveltuviin ulkomaisiin konferensseihin. Verkottuminen: lääketieto- ja julkaisutoiminnan osaajat/organisaatiot FinOHTA, Duodecim, Käypä hoito -organisaatio, kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen -yksiköt, Kela TV Verkottuminen: tutkimusryhmät Verkottuminen: koulutus- ja kehittämistyön osaajat / organisaatiot, ARVI ym. 2 x Näytönastekatsauspajaa, muuta? TV RM 1-2 ulkomaista vierailua Rohtoon TM Opintokäynnit ulkomaille TM yht LÄÄKEKÄYTÄNTÖJEN SEURANTA Rohto on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa Kelan reseptirekisterin aineistoista näyttöön perustuvia laatuindikaattoreita lääkemääräyskäytäntöjen jatkuvaan seurantaan. Laatuindikaattoreiden avulla seurataan sairaanhoitopiirien lääkemääräyskäytäntöjä ja niiden muutoksia. Palautemateriaalin tiedot tuotetaan neljännesvuosittain. Palautemateriaalin tavoitteena on ohjata Rohto-verkoston työtä rationaalisen lääkehoidon kannalta kriittisiin alueisiin ja sitä käytetään hyväksi myös strategisessa keskuksen päämääriä ja tavoitteita tukevassa suunnittelussa. Katso myös kohdat 1 ja 18. Lääkemääräyskäytäntöjen seuranta ja palautteen anto alue- ja paikallistasolle on vakiintunut ja vastaa tarpeita. Seurantaindikaattorit: - Palautemateriaalin tuottaminen Rohto-verkoston tueksi - Lääkehoidon laatuindikaattoreiden käyttö Mittaaminen: - Tuotetun lääkepalautteen määrä ja laatu - Käytössä olevien laatuindikaattoreiden määrä 14

15 Saatavilla on 11 laatuindikaattoria ja niiden käytettävyyttä ja laatua kehitetään vuoden 2007 aikana yhteistyössä muiden alalla asiantuntijoiden kanssa (mm. Kela, yliopistot). Lisäksi Rohtopajatoimintaan tuotetaan alueellista ja paikallista lääkepalautetta hyödyntäen Kelan reseptirekisteriä sekä mahdollisuuksien mukaan muita lääkekäyttöä kuvaavia tiedostoja. Lääkehoidon laatuindikaattorien ohella lääkekäytäntöjen seurannassa kiinnitetään huomiota muihin epärationaalista lääkekäyttöä indikoiviin signaaleihin. Laatuindikaattorien sekä muiden lääkehoitoa kuvaavien signaalien avulla suunnataan Rohdon toimintaa niin että käytettävissä olevat voimavarat voidaan suunnata mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lääkepalautteen määrä ja laatu MLL 1 Indikaattorien määrä 11 MLL 1 13 JULKAISUTOIMINTA Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Rohto tuottaa ja välittää punnittua ja kriittistä tietoa lääkkeiden käytöstä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Yksittäisten lääkkeiden ja lääkeryhmien ohella Rohto julkaisee muita rationaaliseen lääkehoitoon liittyviä julkaisuja keskuksen selvitystoiminnassa esille nousseista tai muuten ajankohtaisista asioista, kuten lääkekäytön, -kulutuksen ja kustannusten suuntauksista. Rohto osallistuu voimavarojen ja asiantuntemuksensa puitteissa keskuksen toimintaan liittyvien kirjojen tai niiden lukujen kirjoittamiseen. Yksittäisiä lääkkeitä tai lääkeryhmiä koskevia kannanottoja tuotetaan erityisesti uusista, laajoja potilasryhmiä koskettavista lääkkeistä. Keskuksen kannanotoissa erityishuomio kiinnitetään lääkkeiden hoidolliseen lisäarvoon verrattuna vertailuvalmisteisiin, kustannustietoisuuden lisäämiseen sekä lääkehoidon käytäntöjen kehittämiseen. Keskuksen painopistealueet suuntaavat julkaisujen aiheiden valintaa. Rohdon pajatoiminnan arvioinnista tuotetaan arviointiraportteja, jotka kootaan ja julkaistaan. Niitä pyritään muokkaamaan myös kokousesityksiksi ja julkaisuiksi tieteellisiin ja ammatillisiin lehtiin (ks kohta 20). Keskus tukee myös henkilökuntansa tutkimustoimintaa ja siihen liittyvää julkaisutoimintaa. Julkaisutoiminnan tueksi on Rohto kutsunut koolle vuoden 2006 alussa ryhmän asiantuntijoita. Tämän Lääkehoidon asiantuntijaryhmän (LAR) tehtävänä on avustaa keskusta sen tehtävässä arvioida, tiivistää ja välittää kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa. Käypä hoito suositukset sisältävät myös lääkkeitä koskevia hoitosuosituksia. Keskus toimii Käypä hoito suositusten lausunnonantajana ja keskuksen asiantuntijat voivat osallistua asiantuntemuksensa ja voimavarojensa puitteissa Käypä hoito työryhmiin. Keskuksen laatimat kannanotot ja näytönastekatsaukset ovat käytettävissä suositusten laatimisessa ja päivityksessä. 15

16 Keskus tuottaa kriittisiä, kustannustietoisuutta lisääviä julkaisuja. Seurantaindikaattorit: - Kriittisten raporttien tuottaminen erityisesti painopistealueiden lääkkeistä - Kustannustietoisuutta lisäävien osuuksien kehittäminen osaksi lääkearvioita - Osallistuminen Käypä hoito-suositusten tuottamiseen rationaalisen lääkehoidon osalta Mittaaminen: - Tuotettujen raporttien määrä ja laatu Vuonna 2007 Rohto julkaisee 4 kriittistä kannanottoa erityisesti painopistealueiden lääkehoidosta. julkaisee 2 muuta rationaalista lääkehoitoa edistäviä artikkelia esim. huomioita lääkkeiden käytön/kulutuksen/määräämisen/kustannusten trendeistä alkuperäistutkimuksia ja katsauksia sekä kokousabstrakteja voimavarojensa puitteissa osallistuu lausunnonantajana KH-suosituksiin Vuoden 2007 aikana kartoitetaan lääkkeiden arvioinnin tarvetta ja volyymia sekä keskuksen roolia ja kiinteämmän yhteistyön tarvetta. Vuonna 2007 kehitetään Lääkehoidon asiantuntijaryhmän sekä Rohto-verkoston roolia julkaisujen aihealueiden valinnassa sekä niiden tuottamisessa. Vuoden 2007 aikana vieraillaan kliinisen farmakologian ja yleislääketieteen yksiköissä tavoitteena selvittää yhteistyön eri mahdollisuuksia, kartoittaa näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä, löytää ja edistää yhteisiä näkemyksiä ja toimintamuotoja sekä Rohdon julkaisu ja tutkimustoimintaan. Katso myös kohta 13 Verkottuminen. Yhteiset linjat ja koordinointi TV 2 Sisäinen koordinointi Kannanotot lääkkeistä ja lääkehoidosta TV 4 keväällä 2 ja syksyllä 2 Muut artikkelit ammattilaisille lääkekulutuksesta ja TV 1 kustannuksista 2 Lääkitysturvallisuus-kirja TM 1 Lausunnot KH-suosituksista 9 TV 1,0 Muut julkaisut TV 2,5 14 TUTKIMUS Rohto-keskus tukee tutkimus- ja kehitystyötä rationaalisen lääkekäytäntöjen edistämiseksi. Painopisteet ovat lääke-epidemiologisessa sekä työ- ja toimintakäytäntöjen muutokseen tähtäävässä tutkimustoiminnassa. Keskuksessa tehdään myös sen tavoitteita ja päämääriä tukevaa selvitystyötä. 16

17 Havainnot julkaistaan sopivilla foorumeilla: tieteelliset raportit tieteellisissä sarjoissa ja muut raportit kotimaisissa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilasten julkaisuissa. Rohdon tutkimustoiminnan tavoitteena on sen päätehtävän, rationaalisen lääkekäytön, tukeminen. Luonteeltaan tämä tutkimus on soveltavaa. Tavoitteena on saada suoraan Rohdon toimintaa hyödyttävää tutkimustietoa ja lisätä Rohdon henkilökunnan tietotaitoa sekä vahvistaa yhteistyösuhteita. Tutkimustyössä Rohto pyrkii aktiiviseen yhteistyöhön mm. yliopistojen, valtion sektoritutkimuslaitosten sekä Kelan kanssa. Mahdollisuuksien mukaan solmitaan kontakteja myös ulkomaisiin toimijoihin. Vuonna 2007 käynnissä ovat seuraavat tutkimus- ja selvityshankkeet: Tulehduskipulääkkeet: määrääminen ja käyttöön liittyviä riskejä Valtakunnallinen Astma-ohjelma ja astman Käypä hoito suositus: niiden implementaatio ja implementaation vaikutus Vuoden 2007 aikana keskuksen tutkimusstrategia päivitetään. Keskus järjestää lääkeepidemiologian tutkijatapaamisen. Vuoden 2007 aikana pyritään lisäämään Rohdon toimintaan liittyvää tutkimusta ja tuottamaan myös Rohdon arvioinnista tieteellisiä julkaisuja. (ainakin abstrakateja tänä vuonna). Vuoden 2007 aikana keskus tukee henkilöstönsä keskuksen painopistealueisiin liittyviä tutkimushankkeita ja avustaa tutkimussuunnitelmien laatimisessa. Keskus järjestää Rohtotutkijoiden tutkijatapaamisia. Lääke-epidemiologian tutkijatapaaminen TV 2 artikkelia lääke-epidemiologiasta TV Rohto-tutkimus: tutkimussuunnitelmien laatiminen RM Rohto-tutkimuksen tutkijatapaamiset RM yht VIESTINTÄ Viestintä on laadukkaan toiminnan olennainen osa ja onnistuakseen sitä on kehitettävä suunnitelmallisesti. Avoin ja toimiva sisäinen vuorovaikutus luo pohjan viestinnälle. Maine ja yhteisökuva pohjautuvat keskuksen luotettavaan ja asiantuntevaan toimintaan sekä johtamiskulttuuriin ja henkilöstöpolitiikkaan. Visuaalinen yhdenmukaisuus tukee viestin perille menoa ja selkeä vastuiden jako tehostaa tiedotustoiminnan käytännön toteutusta. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa pohjautuu keskuksen arvoihin ja jokainen keskuksen työntekijä on vastuussa siitä, millaisen viestin ja yhteisökuvan keskuksesta antaa. Tiedottamisen keinot valitaan tilanteen ja tarpeen mukaan. Keskus välittää tietoa säännöllisesti erilaisten julkaisukanavien, terveydenhuoltoalan ammattilehtien sekä oman verkkosivun kautta. Viestintästrategia määrittelee keskuksen tavoitekuvan eli profiilin, joka toteutuu tekoina, viesteinä ja ilmeenä. 17

18 Julkaisutoiminnan työnjaon selkeyttäminen siten, että ROHTO julkaisee sen toimialaan kuuluvat käytännönläheiset oppaat ja esitteet (kirjoitustyö ja painatus). Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Toteutumisen seuranta Vuonna 2007 julkaistaan vuoden 2006 toimintakertomus. Lisäksi päivitetään keskuksen viestintästrategia ja suunnitelma sekä keskuksen kotisivut. Vuoden aikana julkaistaan kaksi uutiskirjettä. Tuetaan aluevastaavia alueellisen mediayhteistyön koordinoinnissa. Keskuksen rationaalista lääkehoitoa koskevista kannanotoista ja julkaisuista välitetään tarvittaessa tietoa myös julkiselle sanalle. Aluevastaaville ja keskuksen henkilökunnalle järjestetään viestintävalmennusta. Resurssien puitteissa järjestetään koulutusta lääketieteen toimittajille syksyllä 2007 ja suunnitellaan kevään 2008 toimittajakoulutusta. Päivitetään viestintäsuunnitelma TV yht. 0,5 Tuetaan aluevastaavia koordinoimaan paikallista mediayhteistyötä (sis. koulutukset) Kotisivujen päivitys (suomi/ruotsi/englanti) RM, TV, 0,5 TM Tuotetaan 2 uutiskirjettä TM 0,5 16 OSAAMISEN VARMISTAMINEN Rohto on asiantuntijaorganisaatio, jossa jokaisen työntekijän osaamista on tarpeen kehittää. Tavoitteena on rekrytointien onnistuminen, henkilöstön sitoutuminen sekä kunkin työntekijän osaamisen kehittyminen. Henkilöstön osaamista ja työkykyä kehitetään. Toteutetaan työilmapiirikartoitus. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen: - Henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien käyttöönotto - Koulutusrekisterin käyttöönotto Vuoden 2007 aikana otetaan käyttöön kaikilla työntekijöillä koulutus/osaamiskartoitus ja systemaattinen koulutussuunnitelma sekä koulutusrekisteri. TYKY-toiminta ei voi olla muusta toiminnasta irrallista, yksittäistä toimintaa. Etätyön entistä selkeämpi ohjeistaminen ja tuki, kokouskäytäntöjen kehittäminen, toimenkuvien kirkastaminen ja myös työajan seuranta ovat jaksamista tukevia toimia. Uusi perehdytysopas otetaan käyttöön. Taukojumppaa varten hankitaan 18

19 välineitä. Nuori organisaatio tarvitsee omia perinteitä. Strategia- ja kehittämispäivät, pikkujoulut, yhteiset liikunta- ja kulttuuritapahtumat luovat yhteistä henkeä. Tiimityön kehittäminen (sisältää tiimityön, kokoushygienian, henkilöstöstrategian, TYKY-toiminnan ja etätyön) Tiimityön kehittämistyöryhmä Rekrytointien onnistuminen Henkilöstön sitoutuminen Kouluttautumispäiviä 12-14/htv, joissa vähintään yksi KVkoulutus Koulutuskartoituksen ja koulutussuunnitelmien käyttöönotto TM Koulutusrekisterin käyttöönotto koko henkilöstöllä TM - 2 TYKY-päivää + muita virkitystilaisuuksia MLL RR Tiimityön kehittämistyöryhmä 1 TM TM TM 6 0,5 0,5 17 YLEIS-, HENKILÖSTÖ- JA TALOUSHALLINTO Lääkehoidon kehittämiskeskus osallistuu tuottavuusohjelman toteuttamiseen myöhemmin erikseen sovittavalla tavalla Budjettirahoitus vastaa tehtäviä Seurantaindikaattorit - Toteutumista seurataan talousarvion toteutumalaskelmilla. Kustannuslaskentaa kehitetään yhdessä Lääkelaitoksen kanssa Seurantaindikaattorit - Kustannuslaskenta otetaan käyttöön 19

20 Sisäisen valvonnan kehittämisen toimenpiteet yhteistyössä Lääkelaitoksen kanssa. Seurantaindikaattorit ja mittaaminen - Sisäisen valvonnan kehittäminen Muutto uusiin tiloihin tapahtuu touko-kesäkuussa. Sitä ennen on suunniteltava ja hankittava tarvittava kalustus, laitteet ja muut hankinnat sekä laadittava tarvittavat sopimukset (vuokra, puhelin, sähkö, siivous, kiinteistönhuolto ym.). Muutto on jo toinen lyhyen ajan sisällä. Ulkopuolista apua hankitaan tavaroiden pakkaamiseen, siirtämiseen ja purkamiseen. Vuoden 2007 aikana tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään kaikki pysyväisohjeet ja määräykset ja jatketaan prosessikuvausten laatimista ja nämä kaikki kootaan keskuksen laatukäsikirjaan. Arkistonmuodostussuunnitelma valmistuu. Uusi palkkausjärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstöhallinto (palkat, palkkiot, asiantuntijapalveluiden ostosopimukset, työsuhdeasioiden neuvonta) jatkuu entiseen tapaan. Vuoden 2007 alussa siirrytään uuteen matkahallintaohjelmaan. Kustannuslaskentaa kehitetään tiliviraston tasolla. Hankintatoimessa liitytään Hanselin puitesopimuksiin ja ohjeistetaan henkilöstöä niistä.. Myös sisäisen valvonnan kehittämisessä tehdään tiliviraston sisällä yhteisyötä Lääkelaitoksen kanssa. Johtoryhmä, 25 kokousta TM 1,5 2 neuvottelukunnan, 8 työjaoksen kokousta TM K&K prosessikuvaukset SN J&T prosessikuvausten päivitys TV Tukitoimintojen prosessikuvaukset TM Muutto TM 2,5 Taloushallinto TM 4 Henkilöstöhallinto TM 4 Muu yleishallinto TM 5 yht TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Vuoden 2007 aikana toteutetaan ensimmäisen tulossopimuskauden arviointi. Sitä varten todennäköisesti asetetaan ulkopuolinen arviointiryhmä, jonka työtä avustetaan. Tulossopimuksen budjettivuotta koskevien tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan vuotta 2007 koskevassa tilinpäätöksessä ja siihen kuuluvassa toimintakertomuksessa. Vuoden 2007 tulossopimuksen toteutumista arvioidaan ministeriön antamassa toimintakertomuskannanotossa vuonna ROHTO-toiminnan arviointia toteutetaan viidellä tasolla (ROHTO/ aluetaso/ toimintayksikkö/ paja/ lääke- ja hoitokäytännöt). Rohto-pajat pyrkivät parantamaan lääkekäytäntöjä. Käytännöt voivat liittyä lääkkeen valintaan tai lääkehoidon järjestämiseen. Lääkehoitoa ei ole mahdollista irrottaa muusta potilaiden hoidosta. Osa 20

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön ja Lääkehoidon kehittämiskeskuksen tulossopimus kaudelle 2004-2007; tarkistusvuosi 2007 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2006 1 Sisällysluettelo 1 MINISTERIÖN YLEISLINJAUKSET

Lisätiedot

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle.

1. Johdon katsaus. tukea asiantuntijaryhmä. Tämän verkoston innostus, kriittisyys ja tahto lupaavat hyvää rationaalisen lääkehoidon edistymiselle. 1. Johdon katsaus Vuonna 2006 Lääkehoidon kehittämiskeskus ROHTO laajensi toimintaansa määrällisesti, maantieteellisesti ja sisällöllisesti. Keskuksen vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet saavutettiin

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO. Toimintakertomus vuodelta 2008

LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO. Toimintakertomus vuodelta 2008 LÄÄKEHOIDON KEHITTÄMISKESKUS ROHTO Toimintakertomus vuodelta 2008 Sisällysluettelo sivu Johdon katsaus 1 1. Vaikuttavuus 2 1.1. Toiminnan vaikuttavuus 2 1.2. Siirtomenojen vaikuttavuus 5 2. Toiminnallinen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1

Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit Motiva 1 Green Deal sopimuksen toimintamalli ja roolit 7.9.2018 Motiva 1 Toimintamalli 1. ryhmien kokoaminen ja sitouttaminen 8. Viestintä ja vertaistuki 2. Green Deal sopimuksen solmiminen 7. Sopimuskauden aikainen

Lisätiedot

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä

Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Työpaja: Lapsiperheiden palvelujen uudistus kuka on keskiössä Marja-Liisa Partanen ylijohtaja, Valvira Hyte-päivät 4.-5.10.2012 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulu HYTE 4.10.2012 Oulu 1 Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus 27.5.2019 Sari Vuorinen Projektipäällikkö Valmiusseminaari 23.5.2019 Hankkeen esittely Uudet julkaisut Jatkoaskeleet Valmius- ja jatkuvuudenhallinta

Lisätiedot

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry

MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MIKSI VALTAKUNNALLISIA TOIMINTAOHJELMIA/SUOSITUKSIA TARVITAAN?

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025

Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla

Lisätiedot

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö

Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö Finohta Asiakkuus ja vaikuttavuus yksikkö 24.9.2015 Niina Kovanen Esityksen nimi / tekijä 1 Finohtan perustehtävät tuottaa ja välittää menetelmien arviointitietoa päätöksenteon tueksi edistää näyttöön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto vaikuttavaa yhteistyötä PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen toiminta perustuu 16.8.2011

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen

Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluista pontta onnettomuuksien ehkäisyn kehittämiseen PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA Sai alkunsa 2008 Nykyinen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?

Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän

Lisätiedot

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle

Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle Liite 1. Lääkeinformaatioverkoston lääkeinformaatiota ammattilaisille työryhmän toimintasuunnitelma kaudelle Tehtävät: - Lääkeinformaatiotoiminnan ja moniammatillisen yhteistyön sekä lääkeinformaation

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta

Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita

Lisätiedot

LapponiaSeitti - esittely

LapponiaSeitti - esittely LapponiaSeitti - esittely Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Tiina Rajala, TTL, aluejohtaja Oulu Monenmoista pitäisi hallita ja monta asiaa vaikuttaa Totuus

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat

Yhteistyösopimuksen laadinta. Itä- ja Keski-Suomen maakunnat Yhteistyösopimuksen laadinta Itä- ja Keski-Suomen maakunnat 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalue Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri

Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus Johanna Tulonen Tapio, Eksote Rationaalisen lääkehoidon tutkimusseminaari 21.8.2018 Tausta ja sidonnaisuudet Terveydenhuollon sekä yleislääketieteen

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI

Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI 25.4.2019 Farmaseuttinen johtaja, FaT Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto TURVALLISEN LÄÄKEHOIDON TUKI MISTÄ PALVELUSSA ON KYSE? - Palvelu tarjoaa hoitoyksikölle järjestelmällisen toimintatavan

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO TOIMINTASUUNNNITELMA AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO 25.4.2018 TOIMINTASUUNNNITELMA 2018 2019 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Toiminnan tavoitteet ja teemat 4. Kehittämisverkoston

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet

Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Sairaaloiden lääkehuollon haasteet Lääkepolitiikka 2020 asiakirjan valossa Neuvotteleva virkamies STM Lääkepolitiikka 2020 julkaistiin helmikuussa 2011 mukana työssä viranomaisia sekä ammattijärjestöjen,

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila

Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja. Juho Jussila Itä-Suomen yleisten kirjastojen laatukäsikirja Juho Jussila 19.9.2017 Sisällys Laatukäsikirja-hankkeen taustaa Yleistä laadunarvioinnista Laatukäsikirjan toimintaperiaate Laatukäsikirjan sisältö Yhteenveto

Lisätiedot

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari

Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena -seminaari Valtiontalouden tarkastusvirasto 3.6.2010 Harri Martikainen, sisäasiainministeriö 4.6.2010 Tutkimus ja arviointi päätöksenteon tukena - seminaari -

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitos edistää väestön terveyttä ja turvallisuutta valvomalla lääkkeitä, terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita sekä verivalmisteita.

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY Suomen Potilasturvallisuusyhdistys on vuonna 2010 perustettu potilaiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden yhteinen foorumi Yhdistyksen päämäärä on omalla toiminnallaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Oulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö

Oulu Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö Oulu 21.11.2018 Juha Kahila, AUNE Verkostokehittäjät, Y-Säätiö 1 VERKOSTOKEHITTÄJÄT PAAVO Verkostokehittäjät käynnistyi 2012, jatkuu AUNE Verkostokehittäjinä (2016 2019), STEA-avustus Y-Säätiö koordinoi

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena KS Järjestöareena 15.9.17 Anne Astikainen & Anu Hätinen Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt Tavoitteena järjestöjen roolin, aseman ja osallisuuden vahvistaminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot