SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

Transkriptio

1 SUOMEN AKATEMIAN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

2 1. Toimintakertomus Yhteenveto Johdon katsaus Vaikuttavuus Tutkimuksen laatu vahvistuu Tutkijanura kehittyy Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen hallintovirastossa Henkilöstö Työhyvinvointi Koulutus ja kehittäminen Sairauspoissaolot Vaihtuvuus Työvoimakustannukset Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Talousarvion toteutumalaskelma Tuotto- ja kululaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset 60 LIITE Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen Akatemian välisen tulossopimuksen liite päivitettynä siten, että se sisältää toteutumatiedot vuosilta

3 Yhteenveto Suomen Akatemian vuodesta 2012 Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita sekä lähestymistapoja etsivää tutkimusta, vahvistaa tutkimusalojen laajaa osaamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Akatemialla on keskeinen, selkeä ja arvostettu rooli suomalaisen tieteellisen tutkimuksen korkean laadun ja kansainvälisen tunnettuuden edistäjänä sekä tutkimuksen yhteiskunnallisen arvostuksen vahvistajana. Akatemia teki tutkimusrahoituspäätöksiä 327 miljoonan euron arvosta (vuonna miljoonaa euroa). Hakemuksia käsiteltiin 3 724, edellisenä vuonna vastaava määrä oli Rahoitettujen hakemusten lukumäärä pysyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen vuoteen (1 374 vuonna 2011 ja vuonna 2012). Akatemiahankehakijoista 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen, haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 prosenttia (Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 ja 17). Tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa rahoituksessa oli yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien ohjelmassa. Akatemialla oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa. Akatemia teki tutkimusohjelmien Ohjelmoitavat materiaalit (OMA), Ihmisen mieli (MIELI), Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA), Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS), Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) sekä Kestävä energia (SusEn) ohjelmiin rahoituspäätöksiä yhteensä 41,3 miljoonaa euroa. Akatemia rahoitti 6,5 miljoonalla eurolla kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). Akatemian rahoittama tutkimus on monimuotoista. Akatemian tutkimusrahoitus jakautui 61 tutkimusalalle yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille. Suomalaisten tutkijoiden kansainvälisten julkaisujen lukumäärä jatkoi tasaista kasvua, ollen Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Akatemialla oli 262 akatemiatutkijan ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää ( yhteensä 303 tehtävää). Akatemiatutkijan määrärahaa hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna myönnettiin 144 uutta tutkijatohtorin rahoitusta ( yhteensä 618). Tutkijatohtorin määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011). Akatemia tuki tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjen liikkuvuussuunnitelmien toteuttamiseksi sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja. Akatemia rahoitti suomalaisia tutkijoita pitkäjänteisen tutkimusyhteistyön lisäämiseksi Suomen ja valittujen yhteistyömaiden välillä. Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin (kaksi hakua), Kiinan (kaksi hakua) ja Korean tasavallan, Unkarin sekä Yhdysvaltojen kanssa. 2

4 Akatemiatutkijoiden menestys ERC StartingGrants -rahoituksessa oli 15 prosenttia kun muiden suomalaistutkijoiden oli vain 6 prosenttia. Noin puolet ERC -rahoituksen saaneista tutkijoista on Akatemian huippuyksiköissä. Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Toimintakertomusvuonna valmistui Suomen tieteen tila 2012 arviointi. Akatemian henkilöstö oli laajasti edustettuna merkittävissä kansallisissa ja kansainvälisissä neuvottelukunnissa, komiteoissa ja työryhmissä. Akatemialla oli käynnissä 12 kansainvälisesti verkostoitunutta tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana 22 ulkomaista rahoittajaa 16 maasta. Yhdeksän kansallista rahoittajaa oli mukana rahoittamassa Akatemian tutkimusohjelmia. Rahoittajana oli myös yrityksiä. Akatemia ja Tekes tekivät yhteistyötä muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Akatemia oli vuonna 2012 aktiivisesti mukana 16 ERA-NET ja kahden INCO-NET verkoston toiminnassa. Osa ERA-NETeistä jatkoi niin sanottuina ERA-NET Plus -hankkeina, joissa Euroopan komissio toimii tutkimushankkeiden osarahoittajana. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfrican vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushankehakuun. Osallistumispäätökseen vaikutti mm. usean kotimaisen toimijan hankeyhteistyö: ulkoministeriö, Suomen Kulttuurirahasto, Tekes, TEM ja UniPid. Akatemia osallistui aktiivisesti EU:n perustussopimuksen Artikla 185 mukaiseen Itämeren alueen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) toteutukseen. Ohjelmassa erityinen painoarvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimushankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enintään 3,8 miljoonalla eurolla. Akatemia osallistui aktiivisesti Science Europe organisaation toimintaan ja Euroopan tiedesäätiön (ESF) toimintaan. Yhteistyötä tehtiin tiedepolitiikkaa, rahoittajayhteistyötä ja tutkimusrahoitusta koskevissa kysymyksissä. Akatemia järjesti SHOK- aihealueille suunnatun haun sekä järjesti vuoden 2011 SHOK-hausta rahoitusta saaneille tutkijatapaamisen. Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Akatemian toimintaa ja rahoittamaa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedottamalla, toimittajatapaamisissa, tiedeaamiaisissa, tiedotustilaisuuksissa, esittein, verkkosivuilla, sosiaalisen median kautta, verkkolehdellä, uutiskirjeillä ja yleisötapahtumissa. Kansainvälistä viestintää hoidettiin tiedottein ja uutiskirjein. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsivät muun muassa osteoporoosin uudet mittausmenetelmät, uusien muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä, ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset sekä Suomen tieteen tila. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla verkkosivustolla kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. 3

5 Lukiolaisten tiedekilpailu Viksu järjestettiin edellisvuosien tapaan tavoitteena herättää nuorten kiinnostusta tieteeseen ja tutkijanuraan. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Vuoden lopussa Akatemian hallintovirastossa työskenteli 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011). 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (esimerkiksi ERA- Netit) 1,9 henkilötyövuotta. Hallintoviraston voimavarat Hallintoviraston kokonaiskustannukset olivat 15,6 miljoonaa euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) kattoivat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. 4

6 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Tiede- ja tutkimuspolitiikassa vuotta 2012 leimasivat epävarmat taloudelliset näkymät. Julkisen tutkimusrahoituksen määrä pieneni. Suomen Akatemia teki rahoituspäätöksiä yhteensä noin 327 miljoonalla eurolla, mikä on noin 13 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Akatemian rahoitus pysynee samalla tasolla lähivuodet. Näkymä on samankaltainen muilla t&k-kentän julkisilla toimijoilla. Suomen Akatemian toiminnassa keskeinen osa on kilpaillun tutkimusrahoituksen hakemusten arviointi ja rahoituspäätösten teko. Akatemia sai yhteensä hakemusta - luku ei sisällä kaksivaiheisten hakujen aiehakemuksia - ja teki myönteistä rahoituspäätöstä. Akatemiahankehakemusten lukumäärästä laskettu myöntöprosentti oli 17 prosenttia ja akatemiatutkijahakemuksissa 15 prosenttia. Luvut kertovat tutkimusrahoituksen kysynnän ja tarjonnan välisestä selvästä epäsuhdasta, joka varsinkin akatemiahankkeiden osalta voimistuu edelleen. Erinomaisia hakemuksia ja tutkijoita on enemmän kuin rahoitusmahdollisuuksia. Tämä on epätoivottava tilanne rahoituksen hakijalle ja siitä päättävälle. Tutkimusrahoituksen jakamisessa on tärkeätä, että haettavana olevat rahoitusmuodot ovat tieteen kannalta mahdollisimman tehokkaita. Suomen Akatemian rahoitusmuodot uudistettiin viimeksi vuonna 2010, ja vuonna 2012 niihin tehtiin pieniä muutoksia. Tiede- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta on tärkeätä, että Akatemian käyttämät instrumentit sopivat hyvin yhteen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustehtävien urajärjestelmien kanssa ja että tieteen tekijöiden ja rahoittajien vuoropuhelu on riittävän aktiivista. Vuoden 2012 aikana Akatemiassa vahvistettiinkin keskustelua yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimusrahoitushakemusten laadukas arviointi on luonnollisestikin hyvin tärkeätä. Suomen Akatemiassa rahoituspäätökset perustuvat vertaisarvioinnin tuloksiin, ja yli 90 prosenttia käytetyistä asiantuntijoista on ulkomaisia. Arviointimenettelyjen kehittämistä jatketaan. Syksyllä valmistunut Tieteen tila raportti kokosi yhteen koko tiedekenttää koskevia yleisindikaattoreita sekä eri tieteenalojen tutkijoiden työpajoissa työstettyjä tieteenalakohtaisia analyyseja. Tieteenala-arviointeja valmistui kaksi: fysiikka sekä ekologia ja evoluutiobiologia. Akatemia näkee erityiseksi haasteekseen yliopistojen ja tutkimuslaitosten tukemisen niiden uusien mahdollisuuksien toteuttamisessa, esimerkiksi tutkimuksellisessa profiloitumisessa ja tutkijanurajärjestelmien kehittämisessä sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hyödyntämisessä. Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuksen kannalta erittäin keskeisiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi vuoden 2011 lopulla kansallisen tutkimusinfrastruktuuripolitiikan hallinnoinnin Suomen Akatemialle tehtäväksi. Akatemia asetti keväällä 2012 laajapohjaisen asiantuntijaryhmän, joka käynnisti tutkimusinfrastruktuurien tiekartan päivityksen. Tieteeseen kohdistuu kasvavia odotuksia. Euroopan tiedepolitiikassa nähdään ihmiskunnan suuret haasteet erityisenä perusteena lisätä tieteellistä tutkimusta. Ihmiskunnan suurten haasteiden joukosta Akatemian hallitus on nimennyt Suomen kannalta keskeisiksi pohjoisen ilmaston ja ympäristön, kestävän energian, kulttuurien 5

7 vuoropuhelun, terveen arjen kaikille, oppimisen ja osaamisen mediayhteiskunnassa sekä väestön ja yksilön ikääntymisen. Tällaisiin haasteisiin vastattaessa tieteellinen tieto ja ymmärrys ovat välttämättömiä. Heikki Mannila Pääjohtaja Akatemian johdossa tapahtuneet muutokset 2012 Professori Markku Mattilan viisivuotinen pääjohtajakausi päättyi Valtioneuvosto nimitti Suomen Akatemian pääjohtajaksi professori Heikki Mannilan. Tutkimuksesta vastaavan ylijohtajan Riitta Mustosen viisivuotiskausi päättyi (määräaikaisena ). Akatemian hallitus nimitti tutkimuksesta vastaavaksi ylijohtajaksi professori Marja Makarowin. 1.2 Vaikuttavuus Tieteellisen tutkimuksen vaikutukset ilmenevät pitkän ajan kuluessa eikä ole yksinkertaista mitata ja arvioida tieteen vaikuttavuutta. Sama koskee tieteen rahoittajien toimia. Suomen Akatemia selvittää sekä tieteen että toimintansa vaikuttavuutta ja on mukana vaikuttavuuden arviointihankkeissa sekä itse vaikuttamassa suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden valintoihin. Tieteen tila Vuoden 2012 aikana valmistui kaksi Akatemian tilaamaa kansainvälistä tieteenalaarviointia. Sekä ekologian ja evoluutiobiologian tutkimuksen että fysiikan alan tutkimuksen arvioinnit sisälsivät runsaasti johtopäätöksiä ja suosituksia, joilla on käyttöä niin Akatemiassa kuin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Toimintakertomusvuonna Akatemia sai valmiiksi Tieteen tila arvioinnin. Sen ensimmäisessä osassa tarkastellaan Suomen tutkimusjärjestelmän vaikuttavuutta. Toisessa osassa Akatemia arvioi tieteenaloittain tutkimuksen vahvuuksia ja parantamisalueita sekä esittää tieteenalakohtaisia kehittämissuosituksia. Kolmas osa sisältää temaattisen tarkastelun Suomen tieteen tilasta valituilla ihmiskunnan ja yhteiskunnan suurten haasteiden tutkimusaloilla. Arviointi esittää keskeisinä kehittämiskohteina muun muassa seuraavat: tutkijoiden ja opiskelijoiden rekrytointiin panostaminen kansainväliseen ja kansalliseen liikkuvuuteen kannustaminen perustutkimuksen aseman turvaaminen, uudet avaukset ja riskitutkimus yliopistojen rakenteellisen kehittämisen tukeminen. Tieteen tila kartoitusprosessin tärkein vaihe oli tieteenalakohtaisten työpajojen ja pienryhmien työskentely: yhteensä 13 eri alan tutkijoista koostuvaa ryhmää analysoi alansa nykytilaa ja kehittämishaasteita. Työ tuotti humanistis-yhteiskuntatieteellisten alojen osalta runsaasti uusia oivalluksia. Tieteidenvälisyys ja monitieteisyys ovat lisääntyneet; usealla alalla kansainvälistyminen on vahvistunut sekä toiminnassa että julkaisukäytännöissä. Akatemia on käynnistänyt uuden tieteen tila selvityksen valmistelun. Uusi selvitys valmistuu vuonna

8 Suomalainen ekologia ja evoluutiobiologia sai kansainvälisessä arvioinnissa erinomaisen arvosanan. Se on maailmanlaajuista tieteellistä huipputasoa. Huipulla ja sen tuntumassa olevia tutkimusryhmiä on useita. Tehty tutkimus on tieteellisesti hyvin vaikuttavaa, ja tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää ja hyödyntää paikallisessa yhdyskuntasuunnittelussa, globaalien suurten ympäristöongelmien ennaltaehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Tietämystä käytetään Suomessa muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmassa METSOssa. Korkean tieteellisen tason syntymiseen on vaikuttanut tieteenalan jatkuva suosio Suomessa opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimusryhmiin on voitu rekrytoida erittäin motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita sekä jatkoopiskelijoita. Alan korkea taso näkyy myös ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suuressa määrässä. Tutkimusala on kokonaisuudessaan menestynyt erinomaisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen saamisessa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Vuosina Suomen Akatemia teki alan rahoituspäätöksiä 53,2 miljoonalla eurolla ja toimintakertomusvuonna 16,1 miljoonalla eurolla. Suomalaiset ekologit ovat myös saaneet merkittävää ulkomaista miljoonarahoitusta, esimerkiksi ERC:stä vuosina 2009, 2011 ja Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta toteutti vuonna 2012 fysiikan tieteenala-arvioinnin tavoitteena selvittää Suomen fysiikan tutkimuksen kansainvälinen taso, sen eri osa-alueiden tasapaino sekä käytössä olevan tutkimusinfrastruktuurin taso ja mahdolliset tarpeet. Arvioinnin teki kansainvälinen arviointiryhmä keväällä ja arviointiraportti julkaistiin lokakuussa. Arviointipaneeli totesi, että fysiikan tutkimuksen taso on Suomessa varsin korkea ja tutkimuskenttä kattaa alan keskeiset kansainväliset tutkimusaiheet. Suomalaisen fysiikan tutkimuksen pitäisi kuitenkin pystyä uudistumaan ja löytämään uusia tutkimuskohteita. Kansallisella tasolla Suomen pitäisi välttää lähes samanlaisen toiminnan rakentamista ja tukemista eri yksiköissä. Arvioinnin kohteena olivat kaikki yliopistojen ja tutkimuslaitosten fysiikan laitokset sekä soveltuvin osin lähitieteiden tutkimusryhmät. Muita erityisteemoja. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä arvioi v Suomen vesitutkimuksen tason korkeaksi ja esitti 11 suositusta koskien vesitutkimuksen rahoitusta, tutkijan uraa sekä vesitutkimuksen suuntaamista. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on systemaattisesti pyrkinyt edistämään esitettyjen suositusten toteuttamista. Vuonna 2008 toimikunta esitti valmisteltavaksi tutkimusohjelmaa aiheesta Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA). Valmistelussa otettiin arvioinnin suositukset huomioon ja erityisesti painotettiin vesiä koskevan monitieteisen tutkimuksen merkitystä. Akatemian hallitus myönsi ohjelmalle 11 miljoonaa euroa vuoden 2012 myöntövaltuutta ensimmäiseen hakuun. Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valmisteli uuden temaattisen akatemiaprofessorin tehtävän, Martti Ahtisaari -akatemiaprofessuurin. Akatemian perustaman presidentti Martti Ahtisaaren nimeä kantavan akatemiaprofessuurin toimialaksi määriteltiin kansainvälinen konfliktien hallinta. Tehtävään nimetyn professorin Jan Klabbersin (Helsingin yliopisto) tavoitteena on akatemiaprofessorikautenaan antaa panoksensa globaalin hallinnan etiikan kehittämiseen. Toimikunta valmisteli myös temaattisen Velka-haun. Haku on hyvä esimerkki tutkijayhteisöltä tulleesta ajankohtaisesta ideasta, joka toteutettiin ripeällä aikataululla. Monitieteisen suunnatun haun tutkimuskohteena on 7

9 velka ja velkasuhde ja niihin liittyvien tekijöiden taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset, oikeudelliset ja sosiaaliset kytkennät. Toimikunta osallistui kansainvälisten tutkimusohjelmien suunnitteluun ja hakujen avaamiseen: humanistisen tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä edustava HERA-verkosto avasi Cultural Encounters -haun. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen edistämiseen keskittyvä Norface-verkosto avasi Welfare State Futures - tutkimusohjelman haun. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta huomioi tieteen suurhankkeet rahoituspäätöksissään. Vuonna 2012 toimikunta rahoitti suuria kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja, kuten CERN, ESA, ESO, ESRF, IODP, ICDP, ITER ja MaxLab, hyödyntäviä akatemiahankkeita 6,5 miljoonalla eurolla. Kansainvälisiin infrastruktuureihin kytkeytyneille hankkeille kanavoituu usein rahoitusta myös kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kautta, mikä lisää niiden vaikuttavuutta huomattavasti. Akatemia järjesti luonnontieteiden ja tekniikan toimikunnan aloitteesta yhteishankehaun National Research Foundation of Korean (NRF) kanssa Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisten nanotieteen sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan aloilta toukokuussa Rahoitusta myönnettiin yhteensä noin miljoona euroa neljälle kaksivuotiselle yhteishankkeelle, joista kaksi kuului nanotieteen ja kaksi tieto- ja tietoliikennetekniikan aloille. Terveyden tutkimuksen tulosten vaikutukset esimerkiksi terveyskäyttäytymiseen ovat selvästi osoitettavissa. Esimerkkinä terveyden tutkimuksen toimikunnan rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuudesta vuonna 2011 päättynyt tutkijatohtorin hanke (Simo Saarakkala, Oulun yliopisto), jonka tulosten avulla kehitettiin diagnostiikkaa, jotta nivelrikko on mahdollista todeta entistä herkemmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Terveyden tutkimuksen toimikunta myönsi yhteensä 3,5 miljoonaa euroa yhteispohjoismaiseen kliiniseen lääketieteelliseen potilastutkimukseen. Yhtenä rahoitettavista oli konsortio, jolle myönnettiin rahoitus tutkimukseen Pandemrix-rokotteen vaikutuksista narkolepsian puhkeamiseen. Hanke on yhteiskunnallisesti vaikuttava, sen tulosten avulla voidaan sekä parantaa rokotteiden turvallisuutta että selvittää narkolepsian syntymekanismeja ja siten mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittäminen. Hanke on myös erinomainen esimerkki pohjoismaisen yhteistyön konkreeteista hyödyistä Suomen ja Ruotsin potilaskortit yhdistämällä voidaan hankkia tarpeellinen potilasmäärä luotettavien tulosten saamiseksi. Indikaattorityö ym. tiedepoliittinen työskentely. Vuoden lopulla esiteltiin tutkimus- ja innovaationeuvostolle Akatemian ja Tekesin yhteistyönä toteuttama tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arviointihanke (VINDI). Hankkeen tuotoksena on myös valmistunut julkaisu Better results, more value, A framework for analysing the societal impact of research and innovation. Tekes ja Suomen Akatemia jatkavat vaikuttavuusindikaattorien kehittämistä ja siihen liittyvän osaamisen rakentamista. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra osallistuvat myös valtioneuvoston kanslian johtamaan tulevaisuusselonteon valmisteluun. SHOK-yhteistyö. Suomen Akatemia edistää tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla maamme strategisen huippuosaamisen keskittymiä. Akatemia toteutti vuoden aikana keskittymien aloille kohdistuneen erityishaun 8 miljoonalla eurolla. Teemoja oli tällä kertaa kaksi: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä Metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. SHOKilta / SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimus- 8

10 hankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5). SHOKeihin liittyvää ja niiden alojen tutkimusta tuettiin kaikilla Akatemian rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Uudet tiedepoliittiset avaukset. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin kolme kehittämissuuntaa: yhteistyön parantaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten suuntaan, tiedepoliittisen osaamisen vahvistaminen sekä tutkimusinfrastruktuurien kansallisen strategian päivitys. Suomalainen tiedejärjestelmä on kokonaisuus, ja siksi on tärkeätä, että tutkimuksen suorituspaikat (lähinnä yliopistot ja tutkimuslaitokset) ja tutkimuksen rahoittajat (ministeriöt, Akatemia ja Tekes) keskustelevat riittävästi. Toisena aloitteena on Akatemian tiedepoliittisen osaamisen parantaminen ja tämän osaamisen laajempi hyödyntäminen. Yhtenä keinona on kehittää tapoja, joilla Akatemiaan kertyvä tieto suomalaisen tutkimuksen tasosta saadaan paremmin opetus- ja kulttuuriministeriön ja tutkimuksen suorituspaikkojen käyttöön. Tulevia Tieteen tila selvityksiä ja tutkimusala-arviointeja on vuoden 2012 aikana lähdetty kehittämään tähän suuntaan. Kolmantena kehityssuuntana on tutkimusinfrastruktuurien kansallisen strategian hallinnointi, joka on vuoden 2012 aikana alkanut merkittävä tiedepoliittinen tehtävä Tutkimuksen laatu vahvistuu Tavoite 1. Suomen Akatemia edistää kansainvälisesti korkeatasoista ja eettisesti kestävää tutkimusta, tutkimuksen uusiutumista, uusia monitieteisiä ja tieteidenvälisiä tutkimusaiheita ja lähestymistapoja etsivää tutkimusta, tutkimusalojen laajan osaamispohjan vahvistamista yhteiskunnassa sekä tieteellisten läpimurtojen syntymistä. Tutkimuksen korkeatasoisuus Akatemian rahoituksessa kilpailu on kovaa. Akatemiahankehaussa 17 prosenttia sai myönteisen päätöksen; haetusta rahoituksesta voitiin myöntää 16 prosenttia. Vuonna 2011 vastaavat prosenttiosuudet olivat 19 prosenttia ja 17 prosenttia (kuvio 1). Akatemiahankehaussa ulkomaisten asiantuntijoiden osuus oli 98 % vuonna % Hakemusten määrästä Haetusta rahoituksesta Kuvio 1. Myöntöjen osuus hakemusten määrästä ja haetusta rahoituksesta akatemiahankehaussa (aik. yleisessä tutkimusmäärärahahaussa) vuosina (%) 9

11 Tutkimuksen huippuyksiköt: Suomalaisen tieteen kärjet Vuonna 2012 aloitti toimintansa viides Suomen Akatemian koordinoima huippuyksikköohjelma vuosille Siinä rahoitetaan 15 huippuyksikköä yhteensä 45 miljoonalla eurolla ensimmäisenä kolmivuotiskautena. Lisäksi Akatemia käynnisti haun kuudenteen huippuyksikköohjelmaan vuosille Hakuun saatiin 128 aiesuunnitelmaa, jotka arvioitiin kansainvälisillä asiantuntijoilla. Arviointien perusteella Akatemian hallitus päätti pyytää varsinaiset hakemukset 34:ltä aiesuunnitelman jättäneeltä huippuyksikköehdokkaalta. Hakemusten valmisteluprosessi jatkuu vuonna Käynnissä olevissa tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa oli vuonna 2012 rahoitettavina yhteensä 33 huippuyksikköä: 18 yksikköä vuosien ohjelmassa ja 15 yksikköä vuosien ohjelmassa. Huippuyksikköohjelmien rahoitukset ovat vuosien ohjelmassa 56,3 miljoonaa euroa kuudelle vuodelle ja vuosien ohjelmassa 45 miljoonaa euroa ensimmäiselle kolmelle vuodelle. Lisäksi vuonna 2012 käynnistettiin huippuyksikköohjelman loppuarviointiaineiston kerääminen ja koostaminen. Saaduista tuloksista keskusteltiin huippuyksiköiden vuosiseminaarissa joulukuussa. Sama aineisto kerätään myös huippuyksikköohjelman päätyttyä ja lopullinen ohjelmien arviointi toteutetaan molemmista ohjelmista yhdessä. Tutkimusohjelmat Toimintakertomusvuonna oli käynnissä yhteensä kaksitoista tutkimusohjelmaa: - Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta AKVA ( ) - Asumisen tulevaisuus ASU ( ) - Fotoniikka ja modernit kuvantamismenetelmät ( ) - lmastonmuutos vaikutukset ja hallinta FICCA ( ) - Jokapaikan tietotekniikka ja monimuotoinen viestintä MOTIVE ( ) - Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelma SALVE ( ) - Kestävä energia SusEn ( )* - Kestävä tuotanto ja tuotteet -tutkimusohjelma KETJU ( ) - Laskennalliset tieteet LASTU ( ) - Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS ( ) - Ohjelmoitavat materiaalit OMA ( ) - Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys ELVIRA ( )* *) Kansainvälinen rahoitusyhteistyö jatkuu Tutkimuksen monimuotoisuus Suomen Akatemia rahoittaa useimpien tieteenalojen tutkimusta (taulukko 1). Akatemian myöntämästä rahoituksesta 80 prosenttia kohdentui yliopistoille (taulukko 2). 10

12 Taulukko 1. Tutkimusrahoituspäätökset tutkimusaloittain vuonna ( / %)* Rahoituspäätökset tutkimusaloittain % % Arkkitehtuuri ,1 % 0 0,0 % Elintarviketekniikka ,0 % ,1 % Energiatekniikka ,8 % ,3 % Fysiikka (ml. CERN:n jäsenmaksu euroa) ,7 % ,3 % Geotieteet ,5 % ,5 % Kemia ,2 % ,5 % Kone- ja valmistustekniikka ,6 % ,4 % Laskennallinen tiede ,8 % ,7 % Lääketieteellinen tekniikka ,8 % ,1 % Matematiikka ,1 % ,0 % Materiaalitiede ja tekniikka ,5 % ,1 % Nanotiede- ja tekniikka ,4 % ,9 % Prosessitekniikka ,4 % ,8 % Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ,6 % ,2 % Sähkötekniikka ja elektroniikka ,8 % ,0 % Teollinen biotekniikka ,9 % ,4 % Tietojenkäsittelytieteet ,8 % ,5 % Tilastotiede ,5 % ,1 % Tuotantotalous ,4 % ,3 % Tähtitiede (ml. ESO:n jäsenmaksu euroa) ,0 % ,5 % Ympäristötekniikka ,4 % ,7 % Biokemia, biofysiikka ,5 % ,3 % Ekologia, evoluutiobiologia ja ekofysiologia ,1 % ,0 % Kasvibiologia ,6 % ,8 % Kehitysbiologia ja fysiologia ,2 % ,5 % Mikrobiologia ,7 % ,5 % Perinnöllisyystiede ,3 % ,9 % Solu- ja molekyylibiologia ,9 % ,4 % Systeemibiologia, bioinformatiikka ,5 % ,9 % Ympäristötiede ,8 % ,2 % Elintarviketieteet ,7 % ,5 % Maataloustiede ,4 % ,1 % Metsätieteet ,7 % ,5 % Biolääketieteet ,5 % ,2 % Eläinlääketieteet ,1 % 0 0,0 % Farmasia ,6 % ,2 % Hammaslääketiede 0 0,0 % ,1 % Hoitotiede ,0 % ,0 % Kansanterveystiede ,3 % ,8 % Kliiniset lääketieteet ,9 % ,1 % Liikuntatiede ,4 % ,1 % Ravitsemustiede ,1 % ,2 % Ympäristöterveyden tutkimus ,4 % ,1 % Neurotiede ,4 % ,9 % Ihmismaantiede ,2 % ,7 % Kansantaloustiede ,9 % ,7 % Kasvatustieteet ,0 % ,3 % Kehitystutkimus ,1 % ,8 % Liiketaloustiede ,3 % ,2 % Nais- ja sukupuolentutkimus ,1 % ,5 % Oikeustiede ,3 % ,9 % Psykologia ,1 % ,5 % Sosiaalitieteet ,1 % ,2 % Tieteentutkimus ,1 % 0 0,0 % Valtiotieteet ,7 % ,2 % Viestintätieteet ,5 % ,8 % Yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus ,8 % ,7 % Filosofia ,3 % ,6 % Historia ja arkeologia ,3 % ,9 % Kielitieteet ,2 % ,5 % Kirjallisuudentutkimus ,6 % ,5 % Muotoilun tutkimus 0 0,0 % ,3 % Taiteiden tutkimus ,0 % ,6 % Teologia ,8 % ,3 % Yhteensä ,0 % ,0 % *) tämän lisäksi osoitettiin vuonna 2012 yhteensä euroa: Tieteellisten seurain valtuuskunnalle tieteellisten seurojen valtionavustuksiin ( ), kansainvälisten tieteellisten konferenssien sekä kansallisten tieteellisten seminaarien tukemiseen ( ), tutkimusohjelmien koordinointiin liittyviin kustannuksiin ( ) ja tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon ( ) sekä tutkimushankkeiden arviointikustannuksiin ( ). Vastaaviin kohteisiin myönnettiin vuonna 2011 yhteensä euroa. 11

13 Taulukko 2. Tutkimusrahoituspäätökset suorituspaikoittain vuosina Yliopistot Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Yliopistosairaalat Tutkimuslaitokset Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Fysiikan tutkimuslaitos Geodeettinen laitos Geologian tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Kuluttajatutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Metsäntutkimuslaitos Mittatekniikan keskus Pellervon taloustutkimus PTT ry Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen ympäristökeskus Teknologian tutkimuskeskus VTT Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ulkopoliittinen instituutti Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ulkomaiset organisaatiot Rekisteröidyt yhdistykset/tieteelliset seurat Ammattikorkeakoulut Yritykset Muut organisaatiot Yhteensä Tutkimusedellytykset Tutkimusinfrastruktuurit Vuonna 2011 toteutettiin suunnattu tutkimusinfrastruktuurihaku, jossa rahoitettiin vuonna 2012 yhteensä euroa kansallisen tiekartan mukaisia tutkimusinfrastruktuurihankkeita, Integrated Carbon Observing System (ICOS) -hanketta ja biotieteiden hankekokonaisuutta (EATRIS, BBMRI ja ELIXIR). 12

14 Akatemia toteutti syksyllä 2012 suunnatun tutkimusinfrastruktuurihaun (FIRI-2012), jota rahoitettiin (momentti ) vuonna 2012 yhteensä 4,0 miljoonalla eurolla. Suunnattuun hakuun kutsuttiin 14 hanketta, jotka sisältyivät kansalliselle tiekartalle ja jotka edellyttivät kansainvälisen sitoutumisen vuoksi kiireellistä rahoitusta Tutkijanura kehittyy Tavoite 2. Suomen Akatemia tukee kansainvälisesti kilpailukykyisen tutkijakunnan kehittymistä, uusiutumista ja monipuolistumista sekä lisää tutkijanuran houkuttelevuutta. Ammattimaisen tutkijanuran tukeminen Akatemia tukee opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2008 lanseeraamaa neliportaista tutkijanuramallia. Rahoitus kohdistuu erityisesti tohtorintutkinnon jälkeiseen tutkijanuraan. Akatemian tehtäviin ei enää kuulu tutkijakoulujärjestelmän kehittäminen ja seuranta eikä päätöksenteko tutkijakoulupaikkahausta (OKM/35/592/2012). Tohtoriohjelmille jo myönnetyt rahoitukset jatkuvat rahoituskautensa loppuun. Vuoden 2012 lopussa oli 261 akatemiatutkijan tehtävää ja 41 akatemiaprofessorin tehtävää. Toimintakertomusvuonna 144 henkilöä aloitti tutkijatohtorin kolmivuotisessa tehtävässä. Vuoden lopussa oli yhteensä 618 tutkijatohtoria. Akatemiatutkijan tehtävää hakeneista 15 prosenttia sai rahoituksen (15 prosenttia vuonna 2011). Tutkijatohtorin tehtävä -määrärahaa hakeneista 19 prosenttia sai rahoituksen (22 prosenttia vuonna 2011) (Kuvio 2). % Tutkijatohtorit 20 Akatemiatutkijat Kuvio 2. Akatemiatutkijan tehtävään nimitettyjen osuus hakijoista sekä tutkijatohtorin rahoituksen saaneiden osuus hakijoista vuosina (%) Naisten tutkijanuran ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen Suomessa neliportaisen tutkijanurajärjestelmän kolmen ensimmäisen portaan osalta naisten osuus on kasvanut huomattavasti, vaikka alakohtaiset erot ovat suuria. Neljännen portaan eli professoritason osalta naisten osuus on kasvanut hyvin hitaasti ja on nyt 25 prosenttia Akatemian tutkijantehtävissä ja tutkimusrahoituksessa 13

15 naisten osuus on edelleen kasvanut: vuonna 2012 naisten osuus oli 38,4 prosenttia (37,3 prosenttia vuonna 2011). Toimintakertomusvuonna naisten osuus akatemianhankkeiden vastuullisista johtajista oli 29 prosenttia ja huippuyksiköiden johtajista 22 prosenttia. Tutkijantehtävissä naisten osuudet olivat seuraavat: akatemiaprofessorit 25 prosenttia, akatemiatutkijat 46 prosenttia ja tutkijatohtorit 55 prosenttia. Tutkimuksen verkottaminen ja kansainvälisyys Akatemia tukee tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta rahoittamalla kaikissa rahoitusmuodoissa hakemuksissa esitettyjä liikkuvuussuunnitelmia sekä myöntämällä rahoittajaorganisaatioiden kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvia apurahoja (kahdeksan maan 14 organisaatiota). Vuonna 2012 allekirjoitettiin yksi uusi sopimus, Indical Council of Medical Researchin (ICMR) kanssa. Akatemia osallistui aktiivisesti 7. puiteohjelman Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hakujen tiedottamiseen ja hakijoiden menestyksen tukemiseen. ERC StartingGrants (StG) -haussa toiselle kierrokselle päässeille tutkijoille järjestettiin haastattelukoulutusta. Akatemia myönsi kannusterahaa yhteensä 1,4 miljoonaa euroa yhdelletoista hyvin menestyneelle, mutta edellisellä ERC-hakukierroksella rahoittamatta jääneelle tutkijalle. Suomeen on myönnetty 54 ERC-rahoitusta, joista 35 on nuorempien tutkijoiden ja 19 ansioituneempien tutkijoiden rahoituksia. Suomeen saatiin toinen Proof of Concept (PoC) -rahoitus tutkimusidean kaupallistamista varten. Vuonna 2012 Akatemia toteutti kymmenen yhteisrahoitteista tutkimushankehakua keskeisten yhteistyömaiden Brasilian, Chilen, Etelä-Afrikan, Japanin, Kiinan, Korean tasavallan, Unkarin ja Yhdysvaltojen kanssa. Japanin ja Kiinan kanssa oli kaksi hakua. Akatemia solmi uuden yhteishakuihin tähtäävän yhteistyösopimuksen Brasilian São Paulon osavaltion tutkimussäätiön FAPESPin kanssa. Akatemian neljänteen FiDiPro-rahoitusohjelman hakuun lähetettiin 43 aiesuunnitelmaa, joista toisen vaiheen hakuun jätettiin 26 suunnitelmaa. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalaisiin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa kymmenellä miljoonalla eurolla keskimäärin viiden vuoden ajan. Uudet professorit sijoittuvat kuuteen eri yliopistoon ja he edustaen laajasti eri tieteenaloja. Syksyllä Akatemia osallistui muiden toimijoiden kanssa työpajan järjestämiseen, jossa teemana oli FiDiProhankkeiden käytännön ongelmat ja haasteet. Yli 70 henkilöstö-, talous- ja tutkimushallinnon edustajaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksista eri puolilta Suomea pohti yhdessä, miten FiDiPro-tutkijoita ja -hankkeita voisi tutkimusorganisaatioiden tasolla tukea nykyistä paremmin. Työpajaan osallistuneet hallinnon asiantuntijat toivoivat saavansa aikaan yhteisen kansallisen käsikirjan FiDiPro-hankkeiden hyvän hallinnoinnin tueksi. Pohjoismainen yhteisaloite ilmasto-, energia- ja ympäristöalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan alalta (TFI) jatkui vuonna Akatemialla on edustajat TFI:n johtokunnassa ja kolmen ohjelman ohjelmakomiteassa. Akatemia vaikutti merkittävästi viimeisen TFI-haun sisältöön ja muotoon. 14

16 1.2.3 Tieteen asema ja näkyvyys vahvistuvat Tavoite 3. Suomen Akatemia edistää tieteen ja tutkimuksen asemaa sekä rahoittamansa tutkimuksen tulosten ja asiantuntemuksen hyväksikäyttöä julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämässä hyvinvoinnin, sivistyksen ja kulttuurin edistämiseksi sekä yhteiskunnan kilpailukyvyn parantamiseksi. Akatemian toiminta tieteen tunnettuuden lisäämiseksi Akatemia edisti tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa välittämällä median kautta tiedettä ja tutkimusta koskevia aiheita suurelle yleisölle. Tutkimuksen näkyvyys mediassa lisää sitä koskevaa kiinnostusta yhteiskunnassa. Akatemian viestinnän esiin nostamat tutkimusaiheet ja tiedepoliittiset näkökulmat näkyivät hyvin mediassa. Akatemian seurannan mukaan mediassa oli uutista tai muuta juttua tutkimuksesta ja tiedesekä korkeakoulupolitiikasta. Näistä koski Akatemiaa. Eniten näkyvyyttä oli maakunnallisissa ja paikallisissa medioissa. Tutkimusaloista parhaiten julkisuutta sai kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus, jonka osuus uutisoinnista oli kolmannes. Terveyden tutkimuksen osuus oli 19 prosenttia, luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen 16 prosenttia sekä biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen kymmenen prosenttia. Akatemian järjestämillä toimittajien tiedeaamiaisilla ja lehdistötilaisuuksissa nostettiin vuoden aikana esille tutkimusaiheita ja -tuloksia eri tieteenaloilta ja ajankohtaisiin päivänpoliittisiin keskusteluihin sopivia tutkijoiden näkökulmia. Mediassa kiinnostusta herättivät erityisesti uuden Venäjän tutkimuksen huippuyksikön tutkimus, osteoporoosin uudet mittausmenetelmät (Fotoniikka-tutkimusohjelma), ilmeitä tunnistavien robottien kehittäminen (Motive-tutkimusohjelma) ja uudenlaisen puheproteesin mahdollisuudet (LASTU-tutkimusohjelma). Tiedeaamiaisten ja tiedotustilaisuuksien lisäksi järjestettiin tapaaminen lääketieteen toimittajille. Akatemiaprofessorit ovat mediaseurannan mukaan näkyvimpiä tieteen puolestapuhujia ja saamiensa palkintojen seurauksena tieteen roolimalleja. Kansainvälisessä mediassa aiheista esille pääsi muun muassa osteoporoosin uudet mittausmenetelmät, uusien muovien ja tekstiilien kehittäminen biojätteistä (huippuyksikkö), ihmisen tietoisuuden synnystä saadut uudet tutkimustulokset (Neuro-tutkimusohjelma) sekä Suomen tieteen tila. Akatemian tiedepoliittisista aiheista eniten panostettiin Suomen tieteen tila -arvioinnin tulosten julkistamiseen, missä onnistuttiin erinomaisesti. Muita hyviä aiheita olivat ekologian ja evoluutiobiologian sekä fysiikan tieteenala-arvioinnit. Uusi huippuyksikköohjelma aloitti vuoden 2012 alussa. Huippuyksiköiden viestintä sisälsi huippuyksikköesitteen sekä media- ja verkkoviestinnän. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehitettiin yhteistyötä huippuyksikköviestinnässä järjestämällä aiheesta miniseminaari ja keskustelutilaisuus. Tapaamisessa etsittiin yhteistyömahdollisuuksia ja käytäntöjä huippuyksiköiden näkyvyyden ja tutkimuksen vaikuttavuuden edistämiseksi. Esimerkki tieteen näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta on Akatemian järjestämä X Events seminaari, jossa pohdittiin, miten Suomi kohtaa ennakoimattomat globaalit mullistukset. Tutkimus toteutettiin Kansanvälisessä systeemianalyysin instituutissa (IIASA), Itävallassa, yhteistyössä Suomen Akatemian, Tekesin, Sitran sekä muutaman ministeriön ja liikeyrityksen kanssa. 15

17 Tekesin ja strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kanssa järjestettiin yhteistyössä kaksi mediatapaamista. SHOKeissa tehtävä tutkimus, sen tulokset ja tulevaisuuden näkymät houkuttelivat tilaisuuksiin lähes 20 toimittajaa. Tiede vetää yleisöä Akatemia tavoitti yleisötilaisuuksilla yhteensä kävijää, mikä on samaa tasoa kuin vuonna Tiedepoliittisiin kutsutilaisuuksiin osallistui vierasta. Akatemian tutkimuksen yksiköt järjestivät näyttävästi hakuun liittyvän Ask & Apply -informointi- ja neuvontakiertueen 16 yliopistokampuksella. Tilaisuuksiin osallistui yli tuhat kuulijaa. Kiertuetta ennen Helsingissä järjestettiin puolen päivän mittainen, englanninkielinen seminaari hyvän hakemuksen tekemisestä. Syyshaun ajaksi verkkoon avattiin Ask & Apply -keskustelufoorumi. Tutkijoita ja muita sidosryhmiä tavoitellaan myös avatulla Facebook-sivulla sekä Twitter-palvelulla. Akatemia toimii tiiviissä yhteistyössä muiden tiedetoimijoiden kanssa ja osallistuu muiden järjestämiin laajoihin tiedetapahtumiin yhtenä mielenkiintoisena toimijana. Akatemia järjesti kaikille avoimia yleisötilaisuuksia. Lokakuussa Tampereella järjestettiin lukiolaisille suunnattu Tiedeviikko. Akatemia järjesti kouluissa eri puolilla Suomea kolmetoista nuorten Tietobreikkiä. Tietobreikkeihin osallistui yhteensä 977 koululaista ja opiskelijaa. Tietobreikit saivat erinomaista palautetta niitä tilanneilta kouluilta. Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kerrotaan yleistajuisesti tieteestä, tutkijoista ja tutkijanurasta. Sivuston kävijämäärä nousi kävijään ( vuonna 2011). Akatemian pääverkkosivuilla oli eri kävijää; suosituimmat sivut koskivat perinteisesti hakumuotoja, hakemista ja päätöksiä sekä Akatemiaa. Kansainvälisesti arvostettu asiantuntijaorganisaatio Kansainvälisessä tiedepolitiikassa Akatemia osallistui intensiivisesti EU:n Horisontti ohjelman valmisteluun. Akatemia oli kansallisesti vastuussa EU:n 7. puiteohjelman kahdeksasta osa-alueesta. Akatemian virkamiehet toimivat alueiden komiteoissa varsinaisina komiteajäseninä ja asiantuntijoina sekä näiden osien kansallisina vastuuhenkilöinä. Akatemia toimi myös yhteisen ohjelmasuunnittelun (Joint Programming) korkean tason ryhmässä. Lisäksi Akatemia edusti Suomea viiden Joint Programming -aloitteen eurooppalaisessa ohjausryhmässä ja oli aktiivisesti mukana neljässä muussa aloitteessa kansallisen tukiryhmän jäsenenä. Akatemian henkilöstöä toimi keskeisillä rooleissa EU:n tutkimuspolitiikassa ja -hallinnossa: puheenjohtajana EU:n jäsenmaiden ja komission yhteisessä foorumissa (Strategic Forum of International Science and Technology Cooperation), jonka tehtävänä on edistää EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välistä tutkimus- ja teknologiayhteistyötä, ja hallintoneuvoston jäsenenä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT). Akatemian virkamiehet osallistuivat ERA-NET-, INCO-NET- ja NORIA-NET-toimintaan, Euroopan tutkimusinfrastruktuurifoorumin (ESFRIn) ja European Research Infrastructures (ERIC) komitean sekä tutkijaliikkuvuusverkosto EURAXESSin toimintaan. Akatemia oli edustettuna NordForskin hallituksessa sekä useissa kansainvälisissä tutkimusorganisaatioissa ja verkostoissa kuten Science Europessa, Euroopan tiedesäätiössä (ESF), COSTissa, Yliopistollisessa Euroop- 16

18 pa-instituutissa (EUI), Euroopan eteläisessä observatoriossa (ESO), Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa (CERN), Ydinfysiikan kansainvälisessä kiihdytinlaboratoriossa (FAIR), Euroopan molekyylibiologian laboratoriossa (EMBL) ja -konferenssissa (EMBC), OECD:n komiteoissa ja työryhmissä, UNESCOn tiedeohjelmissa ja Brysselissä sijaitsevien kansallisten T&K -toimistojen epävirallisessa verkostossa (IGLO). Akatemia osallistui Euroopan ja Intian väliseen tutkimus- ja innovaatiokonferenssiin Brysselissä. Kutsutilaisuuteen osallistui noin 250 tutkijaa tai tutkimuksen rahoittajaa noin 20 eurooppalaisesta maasta ja Intiasta. Yhteistyöaiheiden käsittelyn (ympäristö, biotalous, terveys, energia ja liikenne sekä ICT) lisäksi saatiin tietoa onnistuneista Euroopan ja Intian bi- tai multilateraaliyhteistyöhankkeista ja yhteistyön toimintatavoista. Temaattisissa sessioissa Suomi profiloitui erityisesti biotalous- ja terveyssessioissa. Konferenssissa sovittiin Euroopan ja Intian välisen TKI-yhteistyön aiheista. Akatemiassa vieraili 42 ulkomaista delegaatiota 29 maasta (43 delegaatiota 35 maasta vuonna 2011). Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) tutkimusohjelma järjesti temaattisen tutkijaseminaarin tutkimuksen eettisistä kysymyksistä. Lasten ja nuorten tutkimuksen aihepiiriin ja menetelmien valintaan liittyy erityisiä eettisiä kysymyksiä ja tulkintaongelmia. Vuosi 2012 oli Kansanterveyden haasteet (SALVE) tutkimusohjelman viimeinen toimintavuosi. Päätösseminaarin yhteydessä julkaistiin myös SALVE-ohjelman tutkijoiden kirjoituksista toimitettu kirja Kansan terveys, yksilön hyvinvointi. Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) tutkimusohjelma ja Akatemian viestintäyksikkö osallistuivat ja yhdessä suomalaisten ministeriöiden, vesikoordinaation ja yritysten kanssa Suomen messuständille maailmanlaajuisessa vesialan tapahtumassa The Sixth World Water Forum 2012, Ranskassa. Akatemian osallistuminen tuotti runsaasti kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä. Tutkimusohjelman tulevien tulosten leviämisen ja hyödyntämisen kannalta osallistuminen vesitapahtumaan arvioidaan erittäin onnistuneeksi investoinniksi. Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) -tutkimusohjelman loppuarvioinnissa näkökulmina ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, medianäkyvyys ja alan tutkimusaiheiden ennakointi. Ohjelman arviointi käynnistyi toukokuussa ELVIRA- tulevaisuustyöpajassa, jossa visioitiin alan tutkimusnäkymiä vuodelle Loppuarviointiraportti valmistuu Asumisen tulevaisuus (ASU-LIVE)-tutkimusohjelma järjesti Helsingissä yhdessä ympäristöministeriön ja Tekesin Tila-ohjelman kanssa seminaarin teemasta Ikääntyneiden asuminen Suomessa. Tapahtuma liittyi ympäristöministeriön julkaisemaan ehdotukseen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi. Akatemia on osallistunut Itämeren alueen yhteisen tutkimus- ja kehitysohjelman (BONUS) toteutukseen. Ohjelma on EU:n perustussopimuksen 185 artiklan mukainen ohjelma, jonka rahoitukseen osallistuvat Itämeren alueen keskeiset tutkimus- ja innovaatiorahoittajat ja EU:n komissio. Akatemialla on edustus ohjelman johtoryhmässä. Ohjelman strategisessa vaiheessa muotoiltiin ohjelman hakuihin tarvittavat asiakirjat, ohjeet ja toimintatavat. Ohjelman strategisen tutkimusagendan tavoitteena on tukea korkealaatuisen tutkimuksen avulla EU:n Itämeristrategian ja HELCOMin Itämeren suojeluohjelman toteutusta. Ohjelma on monikansallinen, monitieteinen ja tieteidenvälinen, erityinen painoarvo on loppukäyttäjien roolilla tutkimus- 17

19 hankkeiden elinkaaren eri vaiheissa. Ohjelman ensimmäinen haku avautui marraskuussa Ennakkotietojen mukaan hakuun osallistui 87 konsortiota, joissa oli yhteensä 691 partneria. Suomalaiset partnereita oli konsortiossa. Suomen Akatemia on sitoutunut rahoittamaan suomalaisia partnereita enintään 3,8 miljoonalla eurolla. Akatemia on edistänyt tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta Akatemialle tehtävään tutkimusrahoitushakemukseen tulee sisältyä tutkimushankkeen aineistonhallintasuunnitelma, jossa kerrotaan miten tutkimushanke aikoo hankkia ja käyttää tietoaineistoja, mitkä ovat hankkeen käyttämien ja synnyttämien aineistojen omistus- ja käyttöoikeudet sekä miten tutkimushankkeen tuottamia tai tutkimusinfrastruktuurien avulla tuotettuja tietoaineistoja aiotaan säilyttää ja mahdollistaa niiden myöhempi käyttö. Akatemia suosittelee, että Akatemian rahoittamat tutkijat julkaisevat tutkimusartikkelinsa Internet-tietoverkon avoimissa tiedejulkaisuissa silloin, kun alalla on valittavissa julkaisuja, jotka ovat perinteisiin tilausmaksullisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia ja sähköisessä muodossa tai Artikkeli tallennetaan avoimesti saatavilla olevaan sähköiseen arkistoon, ellei sitä ole julkaistu avoimessa verkkojulkaisussa. Kaikista julkaistuista tutkimusartikkeleista tallennetaan rinnakkaiskopiot suomalaisiin avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin. Akatemia myös suosittelee, että Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet luovuttavat hanketta varten kokoamansa yhteiskuntatieteellisen aineiston Tampereen yliopistossa sijaitsevan yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) käyttöön sekä kieliaineistot saatetaan muiden tutkijoiden käyttöön FIN-CLARIN-järjestelmän kautta Strategiset kumppanuudet vahvistuvat Tavoite 4. Strategiset kumppanuudet ovat Suomen Akatemian tärkeä keino tutkimuksen laadun vahvistamiseksi, tutkijanuran kehittämiseksi sekä tieteen aseman ja näkyvyyden vahvistamiseksi. Innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyö ja tutkimushallinnon kansainvälisyys Vuonna 2012 käynnissä olevista Akatemian tutkimusohjelmista neljää rahoitti yhdeksän kansallista rahoittajaa. Neljä julkista ja viisi yksityistä rahoittajaa osallistui Akatemian tutkimusohjelmiin omilla rahoitusosuuksillaan. Tekes oli rahoittajana yhdessä ja kolme ministeriötä kolmessa tutkimusohjelmassa. Rahoittajana oli myös yrityksiä ja säätiöitä. Akatemia tekee yhteistyötä Tekesin kanssa muun muassa tutkimusohjelmien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vuonna 2012 tehdyissä tutkimusohjelmien rahoituspäätöksissä on kahden SHOKin aihealueisiin liittyviä tutkimushankkeita. Lisäksi ohjelmien johtoryhmissä on SHOK:ien edustajia. Akatemia perusti yhden uuden temaattisen tutkimusverkoston energiatutkimukselle. Toiminnassa on lisäksi kaksi temaattista tutkimusverkostoa ilmastonmuutos- ja materiaalitutkimuksessa sekä Venäjä-toimintaohjelma. Verkostot vahvistavat Akatemian strategisesti valitsemien tutkimusalojen toimintaa sekä lisäävät niiden kansallista ja kansainvälistä näkyvyyttä ja tutkimuksen roolia yhteiskunnan suurien haasteiden ratkaisijana. Verkos- 18

20 toilla haetaan myös Akatemian rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämistä julkisessa päätöksenteossa. Vuonna 2012 Akatemialla oli käynnissä kaksitoista tutkimusohjelmaa, joissa oli mukana kaksikymmentäkaksi ulkomaista rahoittajaa kuudestatoista maasta (kuvio 3). Lkm 25 Lkm Kansainväliset ohjelmat Muut ohjelmat Ulkomaiset rahoittajat Kuvio 3. Akatemian kansainvälinen rahoitusyhteistyö tutkimusohjelmissa: tutkimusohjelmien ja ulkomaisten rahoittajien lukumäärä vuosina Esimerkiksi Kestävä Energia (SusEn) ohjelmassa on eurooppalaista rahoitusyhteistyötä seuraavien rahoittajakumppanien kanssa: Islanti (Orkustofnun), Luxemburg (FNR), Norja (RCN), Puola (MSHE), Ruotsi (STEM), Saksa (PTJ), Tanska (DASTI) ja pohjoismainen rahoittajaorganisaatio Nordic Energy Research (NER). ERA- Net-yhteistyötä jatkettiin LASTU-, OMA- ja FICCA -ohjelmissa. Vuonna 2012 tehtiin rahoituspäätöksiä tutkimusohjelmille yhteensä 41,3 miljoonalla eurolla. Uudet tutkimusohjelmat Ohjelmoitavat materiaalit (OMA) -ohjelman rahoituspäätökset yhdeksälle konsortiohankkeelle ja viidelle yksittäiselle hankkeelle (yhdeksän miljoonaa euroa). Lisäksi ohjelmaan liitetystä ERA-NET-RUS - hausta rahoitettiin kuutta konsortiota yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla. Ihmisen mieli (MIELI) rahoituspäätökset neljälle konsortiolle ja kahdeksalle yksittäiselle hankkeelle (kymmenen miljoonaa euroa) Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (AKVA) rahoituspäätökset kymmenelle konsortiolle ja kahdelle yksittäiselle hankkeelle (10,9 miljoonaa euroa). Lisäksi ERA-NET New Indigon vesiaiheisessa haussa osoitettiin euroa verkottumisrahaa kahdelle konsortiolle, jotka liitettiin AKVAohjelmaan. Käynnissä olevat tutkimusohjelmat Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI-KIDS) -ohjelman rahoituspäätökset kolmelle konsortiolle ja seitsemälle yksittäiselle hankkeelle (5 miljoonaa euroa), teemahaku lasten ja nuorten syrjäytyminen 19

21 Kestävä Energia (SusEn) ohjelman rahoituspäätökset kahdeksalle konsortiolle (3,3 miljoonaa euroa), kansainvälinen haku Brasilian CNPq:n kanssa Ilmastonmuutos- vaikutukset ja hallinta (FICCA) ohjelman rahoituspäätökset kuudelle yksittäiselle hankkeelle ja yhdelle konsortiolle (kaksi miljoonaa euroa), kehitystutkimuksen haku yhdessä UM:n kanssa Vuonna 2012 julkistettiin Valta Suomessa (VALTA)-, Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU)- sekä Liiketoimintaosaaminen (LIIKE2) -tutkimusohjelmienloppuarvioinnin raportit ja toteutettiin Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys (ELVIRA) sekä Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) ohjelmien loppuarvioinnit. Kestävä tuotanto ja tuotteet (KETJU) -tutkimusohjelmaa kansainvälinen asiantuntijapaneeli piti onnistuneena. Ohjelma vahvisti prosessitekniikan ja kemian perustutkimusta, mikä edisti uusien sovellusalueiden syntyä ja alan kilpailukyvyn kehittämistä. Ohjelma tuki monitieteisten tutkimusryhmien muodostumista ja yhteistyön syventämistä eri ryhmien ja tutkimusalojen välillä. Tutkijankoulutus oli aktiivista ohjelman aikana. Paneelin mukaan monet tutkimusohjelman hankkeista onnistuivat saavuttamaan erinomaisia tieteellisiä tuloksia, jopa läpimurtoja. Useissa projekteissa syntyi merkittäviä tuloksia myös teollisuuden käyttöön. Arvioinnin mukaan Suomella on ihanteelliset mahdollisuudet tulla johtavaksi biojalostamoiden kehittäjäksi maailmassa. Edellytykset tähän syntyvät korkealaatuisen alan osaamisen, tutkijoiden laadun ja monitieteisten tutkimusryhmien ansiosta sekä metsäraaka-aineiden hyvän saatavuuden ja alan teollisuuden ansiosta. Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma (LIIKE2) onnistui ohjelmaa arvioineen asiantuntijapaneelin mukaan saavuttamaan erinomaisia tuloksia sekä tieteellisesti että tutkijankoulutuksessa. Tutkimushankkeet olivat innovatiivisia tutkimuksen painotuksen ja tieteidenvälisyyden kannalta, samoin tutkimuksessa käytetyt menetelmät olivat sekä laadullisesti että määrällisesti hyviä. Tutkimusohjelmaan valituissa hankkeissa tehty tutkimus on lisännyt ymmärrystä ja tietoa yritysten liiketoimintaosaamisesta. Ohjelman aikana tehtiin paljon kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Akatemia on tehnyt yhteistyötä Tekesin ja Japanin JST:n kanssa (Japan Science and Technology Agency). Kolmen rahoittajan yhteisiä hankehakuja on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Temaattisia yhteishakuja järjestetään toistaiseksi vuoteen 2014 saakka. EU:n 7. puiteohjelman terveysteemassa toimitaan yhteistyössä Tekesin kanssa. Erityisesti Horisontti2020- puiteohjelman suunnittelua on tehty aktiivisena yhteistyönä. Suunnattua rahoitusta energiatehokkuuden tutkimukseen Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta suuntasi rahoitusta energia-alan perustutkimuksen hankkeille, joissa tutkitaan energian loppukäyttöä ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa energian tuotantoa energiatehokkuuden näkökulmasta. Energiatehokkuus on keskeinen teema myös useiden SHOKien tutkimusohjelmissa. Rahoituksen suuntaamisella tuettiin SHOKien toimintaa perustutkimusalueella. Kaksi haussa rahoitettua hanketta kuului SHOKien (FIMECC ja Metsäklusteri) tutkimusohjelmiin. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen ja Kulttuurin ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksen toimikunnat yhdessä suuntasivat rahoitusta kestävän talouden tutkimiseen yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Hankkeiden edellytettiin 20

22 tarkastelevan eri vaihtoehtoja luonnonvarojen kestävälle käytölle, erityisesti talouden ohjauksen, säätelyn ja korjausmekanismien kannalta. Toimikunnat halusivat tällä toimenpiteellä erityisesti tukea tieteidenvälistä tutkimusta. ERA-NET ERA-NETit ovat EU:n puiteohjelmissaan rahoittamia kansallisten tutkimusrahoittajien verkostoja, joiden tavoitteena on kehittää kansallisten tutkimusohjelmien yhteistyötä. Ne ovat vakiinnuttaneet asemansa eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä. Komission rahoituksen jälkeen ERA-NET -verkostot toimivat omina rahoitusverkostoinaan tai osana yhteistä ohjelmasuunnittelua (Joint Programming). Akatemia oli vuonna 2012 mukana partnerina tai hakuihin osallistuvana observoijana 16 ERA-NET tai ERA- NET plus verkostossa sekä partnerina kahdessa INCO-NET -hankkeessa. ERA-NET Plus - hankkeissa - Euroopan komissio rahoittaa tutkimushankkeita yhdessä jäsenmaiden rahoittajaorganisaatioiden kanssa. Akatemia on rahoittanut vuosina järjestettyjen ERA-NET-hakujen rahoitetuissa konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä mennessä yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla. Vuonna 2012 suomalaisia tutkijoita rahoitettiin ERA-AGE, ERA-NET NEURON ja ERA-NET RusERA_NET- hankkeissa. Akatemia allekirjoitti sopimuksen osallistumisesta ERAfrican vuonna 2013 järjestettävään yhteistutkimushankehakuun InterfacingChallenges (Yhteiset haasteet). Osallistumispäätökseen vaikuttivat mm. ulkoministeriön hakua varten Akatemialle hankehakuun allokoimat euroa sekä yhteistyömahdollisuus Suomen Kulttuurirahaston kanssa. Tekes osallistuu ERAfrican samanaikaisesti järjestämään rinnakkaishakuun Renewable Energy. ERAfrican suomalainen jäsen on työ- ja elinkeinoministeriö, jota käytännössä edustaa UniPid. 21

23 Taulukko 3. Suomen Akatemian osallistuminen ERA NET ja INCO-NET hankkeisiin vuonna 2012 Akronyymi ERA-NET Käynnissä/ SA:n osallistuminen BONUS Plus BONUS 185 Bonus Plus Joint Baltic Sea Research and Development Programme CIRCLE 2 Climate Impact Research Coordination within a Larger Europe ERAfrica A Consolidated European Approach to Collaborating with Africa ERA-AGE 2 European Research Area in Ageing ERA-LEARN ERA-LEARN2 ERA-NET NEURON ERA-NET NEURON 2 Supporting the ERA NET Learning Platform by creating a toolbox for the ERA Supporting the ERA-NET Learning Platform: expanding application of the ERA-NET toolbox to a broader trans-national coordination community Network of European Funding for Neuroscience Research Network of European Funding for Neuroscience Research Linking Russia to the ERA: Coordination of MS/ AC S&T programmes towards ERA.Net RUS and with Russia Development and Coordination of Synthetic Biology in the European Research ERA-SYNBIO Area ERASysBio Plus ERASysBio Plus HERA 2 Humanities in the European Research Area MATERA Material Science and Engineering in Europe MATERA Plus ERA-NET Plus on Materials Research NanoSci-ERA Plus NanoSci-ERA Plus New Indigo ERA-NET Initiative for the Development and Integration of Indian and European Research NORFACE 2 NORFACE-II SA NORFACE Plus New Opportunities for Research Funding Co-operation in Europe A Strategy for Social Sciences NORFACE-II Support Action Norface Plus - Migration in Europe Pathogenomics Trans-European cooperation and coordination of genome sequencing functional genomics of human-pathogenic microorganisms WoodWisdom-Net 2 WoodWisdom-Net Plus Networking and Integration of National Programmes in the Area of Wood Material Science and Engineering in the Forest-based Value Chains EECA INCO-NET CooperationNetwork for Eastern European and Central Asian Countries EULARINET-INCO- NET Latin America Research and InnovationNETworks Esimerkki: ERA-NETRUS:n yhtenä osana järjestettiin T&K-pilottihaku, jonka tavoitteena on luoda pitkäjännitteistä tutkimusyhteistyötä EU:n jäsen- ja liitännäismaiden ja toisaalta Venäjän välille. Eräänä tavoitteena on myös luoda kestävä yhteisrahoitteinen ohjelmamalli EU: n ja Venäjän ohjelmaomistajien käyttöön. Pilottihaussa oli neljä pääteema-aluetta: Innovative materials and cutting edge technological processes, Environmental research and climatic change, Research on serious human health problems ja Contemporary socioeconomic studies. Suomalaisryhmiä oli haussa mukana yhteensä 44 hankkeessa. Kuudessa rahoitusta saaneessa tutkimuskonsortiossa on suomalainen tutkimusryhmä. Kahta konsortiota koordinoi Suomessa työskentelevä professori. Akatemia osoitti hakuun euroa. Hankkeiden rahoitukseen saatiin myös INTAS-rahaa, joka jaettiin jokaiselle hakuun osallistuvalle organisaatiolle sen omaa rahoitusosuutta suhteellisesti vastaava määrä. Akatemian saama INTAS osuus on euroa, jolla rahoitetaan suomalaisia hankkeita Akatemian oman rahoituksen ohella. Rahoitetut suomalaishankkeet liitettiin osaksi Akatemian Ohjelmoitavat materiaalit-tutkimusohjelmaa. 22

24 NORIA-NET toiminta Pohjoismaisen tutkimusneuvosto NordForsk käynnistämät ja jo päättyneet yhteistyöhankkeet ovat olleet menestyksekkäitä aloitteita laajemmalle yhteistyölle; (esimerkiksi escience, Nordic Research Infrastructure Network). NordForsk käyttää NORIA-net -konseptia strategisten linjaustensa taustoitustyössä ja toteuttajana. Uusin NORIA-net on arktisen alueiden tutkimusohjelman valmisteluun käynnistetty NORIA-netArctic. Akatemia on mukana aloitteessa, joka toimii suoralla NordForskin rahoituksella noin vuoden ajan ennen varsinaisen tutkimusohjelman aloittamista. Science Europe ja Euroopan Tiedesäätiö Euroopan Tiedesäätiön (ESF) toiminta supistui vuoden 2012 aikana edelleen merkittävästi. Akatemia on edelleen ESF:n jäsen ja aktiivisesti mukana ESF:n toiminnan kaikilla sektoreilla. Akatemian toimikunnat ovat osallistuneet yhteensä 24 ESF:n käynnistämään EUROCOREStutkimusohjelmaan rahoittaen konsortioissa mukana olevia suomalaisia tutkimusryhmiä. Yhteensä hankkeita on rahoitettu noin 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2001 lähtien. Lisäksi toimikunnat rahoittivat noin 40 ESF:n käynnistämää tutkimusverkosto-ohjelmaa (Research Networking Programme). Akatemian rahoitus verkostoohjelmille on vuositasolla yhteensä noin euroa. ESF ei käynnistänyt vuoden aikana uusia tutkimus- (EUROCORES) ja verkosto-ohjelmia (Research Networking Programmes). Taulukko 4. Akatemia on rahoittanut EUROCORES-tutkimusohjelmissa mukana olevia suomalaisia tutkijoita vuonna 2012 Better Analyses Based on Endangered Languages, BABEL Ecological and Evolutionary Functional Genomics, EuroEEFG Ecology of Plant Volatiles, from Molecules to the Globe, EuroVOL European Collaborative Research Projects, ECRP 2001 > European Comparisons in Regional Cohesion, Dynamics and Expressions, EuroCORECODE Functional Genomic variation in the epilepsies, EuroEPINOMICS Higher Education and Social Change, HESC How cells shape and utilize their membranes, EUROMEMBRANE Maximizing the Impact of Graphene Research in Science and Innovation, EuroGRAPHENE Akatemia on osallistunut kymmeneen ESF:n jäsenorganisaatioiden yhteistyöfoorumiin. Vuonna 2012 julkaistiin muun muassa raportit Evaluation of the publicly funded research -foorumin työstä. Foorumi käsitteli ja kartoitti parhaita käytänteitä ohjelmien tai muiden laajempien tutkimuskokonaisuuksien jälkikäteisarvioinnin suorittamiseksi. Science Europe organisaation toiminta on käynnistynyt vuoden 2012 aikana. Science Europe on valinnut jäsenorganisaatioiden ehdottamia jäseniä tieteellisiin komiteoihin, antanut tiedonantoja ERAan liittyen ja perustanut työryhmiä valmistelemaan erilaisia tiedepolitiikkaan ja tutkimusyhteistyöhön liittyviä kokonaisuuksia sekä rekrytoinut henkilökuntaa. 23

25 Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOKIT) Akatemian tavoitteena on lisätä SHOKien toimintaan osallistuvien korkeatasoisten tutkijoiden määrää ja vahvistaa SHOKien tieteellistä tutkimusta. SHOK-alueilla tehtävän tutkimuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kansainvälisesti korkeatasoista. Akatemia osallistuu SHOKien toiminnan kehittämiseen ja seuraamiseen muun muassa toimien työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa SHOK-johtoryhmän sihteeristössä. Useiden Akatemian huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden aihealueet ovat SHOKien tutkimusalaa. SHOKien aihealueet otetaan huomioon valmisteltaessa uusia tutkimusohjelmia ja SHOKien edustajat ovat osallistuneet ohjelmatyöhön muun muassa tutkimusohjelmien johtoryhmien jäseninä. Akatemia on tiedottanut SHOKeja kaikista niiden aihealueelle kuuluvista rahoitusta saaneista tutkimushankkeista tavoitteena SHOKien ja tutkijoiden yhteistyön lisääminen. Vuonna 2012 järjestettiin erityinen SHOKien aihealueille suunnattu haku, jolla tuetaan SHOKien sekä yliopistojen tai tutkimuslaitosten strategisesti keskeisille aloille sijoittuvia tutkijoita. Tärkeintä rahoitetuissa hankkeissa laadun lisäksi on tutkimuksen merkitys ja tutkimuksen tuoma lisäarvo SHOKin kannalta. Rahoitus on suunnattu kahdelle aihealueelle: Uudenlaiset ohjausmenetelmät ja käyttöliittymät sekä Metsäbiomassan innovatiiviseen käyttöön perustuvan biotalouden uudet kemikaalit, materiaalit ja tuotantoteknologiat. Haun teemat valmisteltiin kiinteässä yhteistyössä SHOKien kanssa. Hakemukset arvioitiin kansainvälisessä vertaisarvioinnissa ja haussa rahoitettiin SHOK-aihealueiden tutkimusta kahdeksalla miljoonalla eurolla. Rahoituksen sai kuusi tutkimuskonsortiota ja kahdeksan tutkimushanketta. Rahoitusta saaneet tutkimuskokonaisuudet liittyvät neljän eri SHOKin aihealueille. Konsortiot ovat varsin monitieteisiä. SHOKeilta puoltavan lausunnon yhteistyön tärkeydestä saaneita tutkimushankkeita Akatemia rahoitti yhteensä 23,1 miljoonalla eurolla (taulukko 5). Taulukko 5. Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista Hankkeilla on SHOKeilta saatu puoltokirje SHOKin aihealueelle kuulumisesta. Yhteenveto SHOKeihin kuuluvista rahoitetuista hankkeista eri aihealuilla 2012 CLEEN Oy (Energia ja ympäristö) FIMECC Oy (metallituotteet ja koneenrakennus) Biotalous Oy RYM Oy Rakennettu ympäristö TIVIT Oy Tieto- ja viestintäteollisuuden tutkimus Yhteensä Kahden edellä mainitun kategorian (SHOK aihealueille suunnatun haun myönnöt 8,0 miljoonaa euroa ja SHO- Keilta puoltavan lausunnon saaneet hankkeet 23,1 miljoonaa euroa) lisäksi Akatemia rahoitti SHOKeihin liittyvää tutkimusta yhteensä 20,8 miljoonalla eurolla. SHOKeihin liittyvää tutkimusta tuettiin siten kaikilla Akatemian rahoitusmuodoilla yhteensä 51,9 miljoonalla eurolla. Akatemia järjesti vuonna 2012 tutkijatapaamisen vuonna 2011 järjestetystä SHOK-hausta rahoitusta saaneille tutkimushankkeille. Tilaisuuteen osallistui myös muita SHOK-toimijoita. 24

26 SHOKien kansainvälinen arviointi toteutettiin vuonna 2012 Tekesin ja Akatemian yhteistyönä. Akatemia järjesti ja resurssoi kansainväliset arviointipaneelit. Arviointi julkistetaan Huippututkimukseen ja SHOK-rahoituksen rahoituspäätökset momentilta Akatemia sai talousarviossa 15 miljoonaa euroa momentille myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen. Rahoituspäätöksiä tehtiin yhteensä eurolla vuonna 2012 seuraaviin käyttökohteisiin: European Research Council (ERC) rahoittaa korkeatasoista tieteellistä tutkimusta Euroopassa. ERC rahoitukset ovat nousseet tieteen kansainvälisen tason mittareiksi ja ovat siksi erittäin tavoiteltuja. Rahoitusmuodoilla tuetaan ensisijaisesti tutkijanuraa ja mahdollistetaan uusien ideoiden sekä tieteellisten läpimurtojen toteuttamista. Vuonna 2012 Suomen Akatemian hallituksen yleisjaosto päätti myöntää momentin varoista kannusterahoitusta yhteensä 11 tutkijalle. Yhteensä heille myönnettiin euroa. SHOK-haun hankkeiden rahoittamiseen osoitettiin kahdeksan miljoonaa euroa (SHOK-jaostolle). SHOK-haun hakemusten arviointikuluihin osoitettiin euroa. Strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) arvioinnin kuluihin yhteensä euroa. Akatemia rahoittaa eurolla FACCE MACSUR-hanketta. Hanke on FACCE JPI:n pilottihausta rahoitettu hanke. Akatemia päätti uuden temaattisen Martti Ahtisaari akatemiaprofessuurin, jota rahoitettiin eurolla. Kahden akatemiaprofessorin tutkimuskulujen rahoittamiseen vuosille osoitettiin yhteensä euroa. Kahta akatemiahankepäätöstä rahoitettiin yhteensä eurolla. Kumpaakin hanketta kuvattiin kansainvälisessä arvioinnissa uraauurtaviksi ja tieteellisesti erittäin merkittäviksi. Akatemian hallitus päätti rahoittaa 12 uutta FiDiPro (Finland Distinguished Professor) -professuuria suomalaisiin yliopistoihin. FiDiPro-ohjelmassa rahoitetaan ulkomaisten huippututkijoiden työskentelyä Suomessa. Yksi FiDiPro päätös tehtiin momentilta yhteensä yhdellä miljoonalla eurolla. Yhteishankehakua oppimisen ja koulutuksen innovaatiot SAVIa (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä euroa. Yhteishankehakua WiFiUS, langattoman tietoliikenteen tutkimusta (SA, Tekes, NSF) rahoitettiin yhteensä euroa. 25

27 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Akatemian hallintoviraston voimavarojen käyttö Vuonna 2012 hallintoviraston kokonaiskustannukset vähenivät 0,6 miljoonaa euroa vuoteen 2011 verrattuna (15,6 miljoonaa euroa) (taulukko 6). Henkilöstökustannukset (mukaan luettuna palkkiot ja ylityöt) olivat 65,1 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ostopalvelujen osuus oli 17,3 prosenttia ja toimitilakustannukset oli 9,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Muiden kustannusten, kuten aineiden ja tarvikkeiden, matkakulujen ja painotuotteiden osuudet olivat yhteensä 7,8 prosenttia kokonaiskustannuksista. Laskennalliset erät, tuotot ja kustannusten korvaukset olivat yhteensä 0,7 prosenttia kokonaiskustannuksista. Taulukko 6. Suomen Akatemian hallintoviraston kustannukset kustannuslajeittain vuosina (1 000 euroa) 2010* ** Kustannuslaji % % % Henkilöstökustannukset ,1 Ostopalvelut , , ,3 Tilat , , ,2 Muut erilliskustannukset , , ,8 Laskennalliset erät , , ,8 Tuotot , , ,9 Kustannusten korvaukset ,2 Yhteensä , , ,0 *) vuoden 2010 laskennalliset erät koostuvat suuremmiksi osaksi lomapalkkavelan muutoksesta. Suomen Akatemiasta annetun lain voimaantullessa tutkimusvirat lakkasivat ja niihin perustuvat virkasuhteet päättyivät. Muutoksen seurauksena myös Akatemian lomapalkkavelan muutos vuonna 2010 oli noin 3 miljoonaa euroa. **) vuodesta 2012 lähtien tuotot ja kustannusten korvaukset eritellään taulukossa Akatemian hallintoviraston kokonaiskustannukset vuonna 2012 vähentyivät euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstökustannukset lisääntyivät euroa. Lisäys johtui sekä työvoimakustannuksen noususta että ulkopuolisten asiantuntijapalkkioiden noususta. Ostopalvelut vähentyivät eurolla. Ostopalvelut vuonna 2011 sisälsivät uusin toimitiloihin siirtymisen muuttokustannuksia. Viime vuoteen verrattuna ostopalveluissa on ollut säästöä myös tietojärjestelmäkustannuksissa ja muissa hankintakuluissa. Tilakustannukset vähentyivät euroa edellisen vuoden toimitilaratkaisun vaikutuksesta. Muut erilliskustannukset vähentyivät euroa. Tässä ryhmässä muun muassa matkustuskustannukset ja toimistotarvikekustannukset vähentyivät. Kokonaiskustannukset sisältävät tutkimuksen hakemusarviointikulut (muun muassa asiantuntijapalkkiot, matka- ja majoituskulut, tarjoilukulut sekä muita erilliskuluja) Hallintoviraston päätoimintojen kokonaiskustannukset Hallintoviraston kokonaiskustannuksia tarkastellaan päätoiminnoittain (taulukko 7). Hallintoviraston kokonaiskustannukset sisältävät Akatemian hallinnointiin liittyvät kustannukset. Päätoiminnoille on toimintolaskennalla kohdennettu tukitoimintojen kustannukset. Rahoitustoimintaan liittyvät kustannukset kattavat koko rahoitusprosessin 1 kustannukset. Kustannuksista 57 prosenttia oli tutkimuksen rahoitustoimintaan liittyviä kustannuksia. 1tutkimusrahoitushakemustenvalmistelujaarviointi,päätöksenteko-jatoimeenpano,maksatuskäsittelysekätutkimushankkeidenseuranta jakehittäminen 26

28 Kansallisiin asiantuntijatehtäviin 2 kohdistui 21 prosenttia kustannuksista ja kansainvälisiin tehtäviin 3 yhteensä 18 prosenttia kustannuksista. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden 4 osuus kustannuksista oli neljä prosenttia. Taulukko 7. Kokonaiskustannukset päätoiminnoittain vuosina (1 000 euroa) Päätoiminnot 2010* % % % Tutkimuksen rahoitustoiminta , , ,8 Kansalliset asiantuntijatehtävät , , ,3 Kansainväliset tehtävät , , ,8 Ulkopuolisen rahoituksen hankkeet 550 4, , ,0 Yhteensä , , ,0 *) 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Verrattuna vuoteen 2011 tutkimuksen rahoitustoiminnan kustannukset vähentyivät yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Vähennysten taustalla on vähentynyt rahoitustoimintaan kohdistunut henkilötyömäärä ja siten tehdyt työtunnit ja säästöt toiminnan kuluissa. Kansallisten asiantuntijatehtävien kustannukset lisääntyivät 0,6 miljoonaa euroa. Muutos johtui lähinnä arviointi- ja ennakointitehtävien lisääntymisestä. Kansainvälisten asiantuntijatehtävien kustannukset vähentyivät 0,2 miljoonaa euroa. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden kustannukset nousivat 0,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 vertailukelpoisuuteen vaikuttaa tutkimusvirkojen lomapalkkavelan muutoksen vaikutus kustannuksiin. Taulukossa 8 on esitetty hallintoviraston henkilötyövuodet päätoiminnoittain. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Pääosa hallintoviraston henkilötyövuodesta kohdistui rahoitustoimintaan (97,4 htv). Kansallisiin asiantuntijatehtäviin kohdistui 24,3 henkilötyövuotta ja kansainvälisiin tehtäviin kohdistui 20,8 henkilötyövuotta. Taulukko 8. Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet Päätoimintoihin käytetyt henkilötyövuodet htv % htv % htv % Tutkimuksen rahoitustoiminta 103,0 66,8 103,4 69,2 97,4 68,4 Kansalliset asiantuntijatehtävät 25,0 16,2 22,6 15,1 24,3 17,1 Kansainväliset tehtävät 26,2 16,9 23,5 15,7 20,8 14,6 Yhteensä 154,2 100,0 149,5 100,0 142,5 100,0 Vuoteen 2011 verrattuna kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 7,0 henkilötyövuodella. Tutkimuksen rahoitustoiminta vähentyi 6,0 henkilötyövuodella. Kansalliset asiantuntijatehtävien henkilötyövuodet lisääntyivät 1,7 henkilötyövuodella. Kansainvälisiin tehtäviin kohdennetut henkilötyövuodet vähenivät 2,7 henkilötyövuodella. Suomen Akatemian kannalta kansainvälisyys on osa lähes kaikkea tutkimuksen edistämistä. Akatemia järjestikin vuoden 2012 aikana hallintovirastossa kansainvälisten asioiden hoidon tämän läpikäyvyysperiaatteen mukaisesti. Kansainvälisten asioiden yksikön henkilöstö ja tehtävät sijoitettiin pääosin tutkimuksen yksikköihin, 2ennakointi-jaarviointitehtävät,tiedepoliittistenjulkaisusarjojentuottaminen,tiedepoliittisetkehittämis-jaselvittämistehtävätsekäsidosryhmäyhteistyö 3EU-hankkeisiinjakahdenvälisiinyhteistyösopimuksiinliittyvättehtävät 4ERA-NETjaNoria-Net-hankkeet 27

29 ja tarvittava koordinaatio hoidetaan erilaisten horisontaalisten ryhmien avulla. Osin tämän järjestelyn ansiosta kansainvälisten toimintojen kuluissa on saatu aikaan vähennystä. Vuoden 2012 aikana johdon tuki yksikössä tapahtui runsaasti henkilövaihdoksia ja tavoitteena on ollut yksikön koon selkeä pienentäminen ja tehtävien täsmentäminen. Yksikön tehtävinä vuonna 2012 olivat erityisesti Tieteen tila 2012 raportin loppuun saattaminen, Valtioneuvoston kanslian koordinoimaan tulevaisuusselonteon ennakointivaiheeseen osallistuminen sekä Suomen Akatemian kansainväliseen arviointiin osallistuminen Toiminnan taloudellisuus Hallintoviraston toiminnan taloudellisuutta tarkastellaan tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten ja työaikojen mukaan. Taulukossa 9 ja 10 on esitetty tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannukset suhteutettuna hakemuksiin rahoitusmuodoittain (kustannukset/rahoitushakemus). Tutkimusrahoitushakemusten määrissä on käytetty kolmen vuoden keskiarvoja, koska toiminnasta aiheutuvat kustannukset painottuvat vuosittain rahoitusmuodon sisällä hankkeiden elinkaaren eri vaiheisiin. Korkeatasoinen kansainvälinen vertaisarviointi ja sen laadukas toteuttaminen on olennainen asia Akatemian perustoiminnan kannalta, mitä osoitetaan laskentataulukoissa Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannus koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neuvonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (maksatuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 9. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden kokonaiskustannukset per hakemus vuosina Rahoitustoiminta 2010* (rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonaiskustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus Tutkijan tehtävät (AP, AT) Akatemiahankkeet *) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos Tutkijantehtävien (akatemiaprofessorit ja akatemiatutkijat) kokonaiskustannus per hakemus oli euroa ja Akatemiahankkeiden (sisältää suunnatut akatemiahankkeet) euroa pienentyen hieman edelliseen vuoteen verrattuna. 28

30 Taulukko 10. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien kokonaiskustannukset per hakemus vuosina Rahoitustoiminta 2010* (rahoitusmuodot) Kokonais- Kokonais- Kokonaiskustannus / kustannus / kustannus / hakemus hakemus hakemus Tutkimusohjelmat Huippuyksikköohjelmat** Tutkimuksen infrastruktuurit*** *) vuoden 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) vuonna 2012 ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna Lisäksi tutkimuksen infrastruktuurien tiekarttapäivitys aloitettiin vuonna Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien sekä tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa (taulukossa 10) kokonaiskustannukset sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien osalta haut sisältävät varsinaisen haun lisäksi aiehakuja, mikä lisää valmistelutyötä ja aiheuttaa kustannuksia. Tutkimuksen infrastruktuurien osalta aloitettiin tiekarttapäivitys vuonna 2012, mikä osaltaan selittää vuoden 2012 lukua verrattuna vuoden 2011 lukuun. Taulukossa 11 ja 12 on Akatemian hallintovirastossa käytetyt työpäivät suhteutettu tutkimushankehakemuksiin rahoitusmuodoittain. Rahoitushakemusten ja -päätösten työaika on laskettu jakamalla kokonaistyöpäivät hakemusten lukumäärällä käyttäen kolmen vuoden keskiarvoa. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaistyöaika koostuu tutkimusrahoitushakemusten ohjeistuksesta ja neuvonnasta, valmistelusta ja arvioinnista, päätöksenteosta ja toimeenpanosta, hankkeiden hallinnoinnista (maksatuskäsittely, raportointi) sekä seurannasta. Taulukko 11. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkijatehtävien ja akatemiahankkeiden työpäivät per hakemus vuosina Rahoitustoiminta (rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/ hakemus hakemus hakemus Tutkijan tehtävät (AP, AT) 1,2 1,1 1,5 Akatemiahankkeet 1,5 1,5 1,0 29

31 Taulukko 12. Tutkimuksen rahoitustoiminnan - tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimuksen infrastruktuurien työpäivät per hakemus vuosina Rahoitustoiminta (rahoitusmuodot) Työpäivät/ Työpäivät/ Työpäivät/ hakemus hakemus hakemus Tutkimusohjelmat 4,3 4,7 6,0 Huippuyksikköohjelmat* 10,9 6,2 - Tutkimuksen infrastruktuurit** - 1,7 7,1 *) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. **) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 Tutkimusohjelmien, huippuyksikköohjelmien ja tutkimusinfrastruktuurien rahoitusmuodoissa kokonaiskustannukset (taulukossa 12) sisältävät lisäksi ohjelmavalmistelua ja ohjelmien kehittämisestä sekä kansallista ja kansainvälistä yhteistyöstä. Tutkimusohjelmahankkeita myös koordinoidaan ja ohjelmat arvioidaan niiden päätyttyä. Toimikuntien ja yksiköiden toimintatapoja ja arviointikäytäntöjä on jatkuvasti kehitetty. Vuonna 2010 toteutetun Akatemian rahoitusmuotouudistuksen ja hakuaikataulujen muutosten jälkeen esimerkiksi kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on järjestänyt uudet arviointipaneelit pienille tieteenaloille. Toimikunta on myös edistänyt moni- tai poikkitieteellisten arviointipaneelien järjestämistä. Kaikkiin hakuihin liittyvät tehtävät hoidettiin Akatemiassa entistä niukemmilla toimintameno- ja henkilöresursseilla. Viime vuosina kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien hallinnointiin liittyvät työtehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi Toiminnan tuottavuus Hallintoviraston toiminnan tuottavuutta tarkastellaan arvioimalla tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuutta rahoituspäätöksistä (rahoitusmuodon kokonaiskustannukset/rahoitusmuodon rahoituspäätökset). Taulukko 13. Tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä vuosina Rahoitustoiminnan palvelut (rahoitusmuodot) 2010* % % % Tutkijan tehtävät (AP, AT) 0,8 2,0 1,8 Akatemiahankkeet 2,3 2,4 1,7 Tutkimusohjelmat 12,0 **** 5,0 Huippuyksikköohjelma 2,4 1,4 ** Tutkimuksen infrastruktuurit*** - 0,8 1,5 Rahoitustoiminta yhteensä 2,0 3,0 2,9 * 2010 luvuissa mukana poikkeuksellinen lomapalkkavelan muutos **) ei tehty huippuyksikköohjelman rahoituspäätöksiä. ***) Tutkimuksen infrastruktuureiden erillisseurantakohde on otettu käyttöön vuonna 2011 ****) Tutkimusohjelmien osalta tietoa ei voida eritellä Kiekun työajan kohdennuksessa ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Tutkimusohjelmien toiminnassa ei ole ollut oleellisia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. 30

32 Vuonna 2012 tutkimuksen rahoitustoiminnan kokonaiskustannusten osuus rahoituspäätöksistä laski 3,0 prosentista 2,9 prosenttiin vuoteen 2011 verrattuna (taulukko 13). Rahoitustoiminnan osuus 2,9 % on kansainvälisessä vertailussa hyvää tasoa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Suomen Akatemian maksullisen toiminnan tuotot koostuvat BONUS EEIG:ltä saatavista vuokratuloista ja ulkoasiainministeriön toimeksiannon hallinnointikustannusten kattamiseen saatavista tuloista (taulukko 14). Taulukko 14. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 TUOTOT (1000 ) Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET (1000 ) Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 ) Kustannusvastaavuus-% 99 % 91 % 95 % 31

33 1.3.4 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole vahvistanut Akatemialle erityisiä tulostavoitteita yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuudesta (taulukko 15). Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus sisältää ulkoasiainministeriön kehitystutkimusrahoitusta koskevan toimeksiannon tuotot. EU:lta saatava rahoitus koostuu ERA-NET -hankkeiden rahoituksesta ja muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus sisältää Nordforskin rahoittamien Noria-Net -hankkeiden tuotot. Taulukko 15. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 TUOTOT (1000 ) Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen tominnan muut tuotot Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET (1000 ) Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS (1000 ) Kustannusvastaavuus-% 71 % 98 % 91 % 32

34 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuonna 2012 käsiteltyjen hakemusten lukumäärä oli 3 724, kun edellisenä vuonna vastaava määrä oli (taulukko 16). Hakemusten määrään vaikuttaa mm. haettavissa olevien tutkimus- ja huippuyksikköohjelmien lukumäärä sekä tutkimusrahoituksen kohdentuminen eri rahoitusmuotoihin. Rahoitettujen hakemusten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan vuosina (1 229 vuonna 2010 ja vuonna 2012). Taulukko 16. Rahoitettujen ja ei -rahoitettujen hakemusten lukumäärät RAHOITETUT lkm % lkm % lkm % Akatemiahankkeet Tutkimusohjelmat** Huippuyksikköohjelmat** Akatemiatutkijan tehtävät Tutkimusinfrastruktuurit Muu tutkimustuki* Yhteensä EI-RAHOITETUT lkm % lkm % lkm % Akatemiahankkeet Tutkimusohjelmat** Huippuyksikköohjelmat** Akatemiatutkijan tehtävät Tutkimusinfrastruktuurit Muu tutkimustuki* Yhteensä Käsitellyt hakemukset yhteensä *) Muu tutkimustuki sisältää: Akatemiaprofessorin tehtävät, Tutkijatohtorin tehtävät, Tutkijatehtävien tutkimuskulut, Tohtoriohjelmien toiminnan rahoitus, Finland Distinguished Professor Programme, SHOK-haku vuonna 2011, Kansainväliset yhteisrahoitteiset ohjelmat ja yhteishaut, Suunnatut akatemiahankkeet, Tutkijoiden liikkuvuusrahoitus, Kansainvälisten organisaatioiden jäsenmaksut ja rahoitusosuudet. **) Ei sisällä aiehakemuksia. Tutkimusohjelmissa ja huippuyksikköohjelmissa on varsinaisten hakemusten lisäksi aiehakemuksia. Tutkimusrahoituspäätökset tehdään rahoitusmuodoittain. Taulukossa 17 on kaikkien käynnissä olevien tutkimusrahoituspäätöksien vuoden 2012 vuosierän summat. Taulukko 17. Tutkimusrahoituksen hankekanta 2012 ( / %) Rahoitusmuoto Rahoituspäätöksien vuoden 2012 vuosierä milj. euroa % Akatemiahankkeet 101,6 31 % Akatemian tutkimusohjelmat 19,9 6 % Akatemian huippuyksikköohjelmat 24,6 8 % Akatemiatutkijan tehtävä 23,5 7 % Tutkimusinfrastruktuurit 10,8 3 % Muu tutkimustuki 145,3 45 % Kokonaisrahoitus 325,7 100 % 33

35 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tutkimusrahoitusjärjestelmän uudistaminen Suomen Akatemiassa toteutettiin vuosien 2010 ja 2011 aikana tutkimusrahoitusjärjestelmien kokonaisuudistus. Järjestelmää jatkuvasti kehittämällä edistetään tutkijoiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua sekä lisätään rahoitusprosessin läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on valita tutkimusrahoitukseen parhaat hankkeet ja lupaavimmat tutkijat. Tavoitteena on edelleen lyhentää hakemusten käsittelyaikoja sekä lisätä tuottavuutta arvioinnin laadusta tinkimättä. Tutkimusrahoitusjärjestelmän toteutus on mahdollistanut Akatemian tutkimusrahoitusprosessin toimintatapojen uudistamisen ja tehostamisen. 34

36 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstö Akatemian hallintoviraston henkilökuntaan kuului 140 henkilöä (151 henkilöä vuonna 2011) (kuvio 4.). Edellisten lisäksi 12 henkilöä oli virkavapaalla. Henkilöstön lukumäärä väheni 7,3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Akatemian henkilötyövuosien määrä oli 142,5 henkilötyövuotta, mikä on 4,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011 (149,5 htv vuonna 2011). Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti Akatemian on vähentänyt 20 henkilötyövuotta vuoden 2011 loppuun mennessä (lähtöluku 166 htv vuonna 2005, raportoitava htv-luku 145,3 vuonna 2011). Vuosina tulee lisäksi OKM:n hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisesti vähentää yhteensä seitsemän henkilötyövuotta, mutta tulevina vuosina toimintaa ja henkilöstön määrää ohjaa entistä enemmän toimintamäärärahatilanne, joten henkilöstön määrä tullee vähenemään edellä mainittua enemmän ,4 157, , , , Henkilöitä Htv Kuvio 4. Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet (htv) vuosina Vuonna 2012 toimintamenomomentilta oli palkattu 131,7 henkilötyövuotta, tutkimusmäärärahoista tutkimusohjelmien koordinointitehtäviin 8,9 henkilötyövuotta ja ulkopuolisilla varoilla (mm. ERA-Net) 1,9 henkilötyövuotta (vuonna 2011; 138,3 htv, 8,6 htv, ja 2,6 htv sekä vuonna 2010; 141,2 htv, 10,2 htv ja 2,8 htv). Vuonna 2012 vakinaisessa palvelussuhteessa oli 112 henkilöä; 80 prosenttia ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 28 henkilöä; 20 prosenttia (vuonna 2011: 117 henkilöä; 77 prosenttia ja 34 henkilöä; 23 prosenttia sekä vuonna 2010; 118 henkilöä; 74 prosenttia ja 41 henkilöä; 26 prosenttia). Määräaikaisten osuus on laskenut aikaisemmista vuosista. Henkilöstöstä kokoaikaisia oli 128 henkilöä; 91 prosenttia ja osa-aikaisia 12 henkilöä; yhdeksän prosenttia, (vuonna 2011; 138 henkilöä; 91 prosenttia ja 13 henkilöä; yhdeksän prosenttia sekä vuonna 2010; 143 henkilöä; 90 prosenttia ja 16 henkilöä; 10 prosenttia). Osa-aikaisten osuus henkilöstöstä pysyi samana vuoteen 2011 verrattuna. Pääosa osa-aikaisista oli osittaisella hoitovapaalla (66 prosenttia) sekä muita mm osaaikaeläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevia (33 prosenttia). 35

37 Miesten osuus (29,3 prosenttia) henkilöstöstä nousi hieman vuoteen 2011 verrattuna (28,5 prosenttia vuonna 2011 ja 30,2 prosenttia vuonna 2010). Suomen Akatemian tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on tasapuolisempi sukupuolirakenne kaikissa tehtävissä. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2012 oli 48,3 vuotta (2011: 47,8 vuotta, 2010: 47,0 vuotta) Lukumäärät Naiset Miehet vuotta Kuvio 5. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2012 Akatemian ikärakenteen perusteella on ennustettavissa monien jäävän eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana (kuvio 5.) ,6 6,6 6,3 6,3 6,5 6,1 6,2 6,1 6,1 6,0 6,1 6,1 6,3 6,3 6, Miehet Naiset Kaikki Kuvio 6. Henkilöstön koulutustasoindeksi vuosina Koulutustasoindeksi (kuvio 6.) on pysynyt korkeana viime vuosina. Koulutustasoindeksi on laskettu valtiovarainministeriön henkilöstötilinpäätöksen käsikirjan (2001) mukaisesti. Tohtorin tutkinnon suorittaneiden osuus 36

38 henkilökunnasta oli 33,6 prosenttia, ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 27,1 prosenttia ja alemman korkeakouluasteen suorittaneiden osuus 7,9 prosenttia Työhyvinvointi Suomen Akatemian henkilöstöstrategian painopistealueita ovat osaaminen ja henkilöstösuunnittelu, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Henkilöstöstrategian toimeenpanoa jatkettiin toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Strategiaprosessin yhteydessä täsmennettiin myös työhyvinvointiin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Suomen Akatemian työhyvinvointia ja työkykyä edistävästä toiminnasta vastaa TYHY-ryhmä, jossa on edustettuina työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittämisen asiantuntemus sekä eri henkilöstöryhmät. TYHY-toiminta perustuu vuosittain laadittavaan toimintasuunnitelmaan, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sekä työsuojelun toimintaohjelmaan. Toiminnan painopiste on ennaltaehkäisevässä ja työkykyä kehittävässä, työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen uhkaa lieventävässä toiminnassa. Akatemian TYHY-toiminta on aktiivista ja yhteisöllistä, ja sen tavoitteena on sekä fyysinen että psyykkinen hyvinvointi. Henkilöstölle tarjottiin muun muassa taukoliikuntaa ja tuettua hierontaa, yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ja kulttuurikäyntejä sekä työhyvinvointiin liittyvä luento. Omien liikuntatilojen puuttuessa tarjottiin myös tuettuja liikuntaseteleitä. Taulukko 18. TYHY -toiminnan ja työterveydenhuollon (TTH) kustannukset vuosina TYHY kustannukset (euroa) TTH -kustannukset (euroa) Työhyvinvointitoiminnan ja työterveydenhuollon kustannukset nousivat vuoteen 2011 verrattuna. Toteutuneista työterveydenhuollon kustannuksista ( euroa) käytettiin ennalta ehkäisevään ja työkykyä ylläpitävään toimintaan yhteensä noin euroa (vuonna 2011 noin euroa). Kela-palautuksia ei ole vähennetty näistä kustannuksista Koulutus ja kehittäminen Henkilöstöstrategian tavoitteena on, että henkilöstöllä on aikaa ja mahdollisuuksia strategialähtöiseen osaamisen kehittämiseen. Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että Akatemiassa on oikeanlaista osaamista oikein kohdennettuna. Vuonna 2012 tietojärjestelmä- ja toimintatapamuutokset, muun muassa Salama-asianhallintajärjestelmän ja Kiekun osaamisen hallinta -osion käyttöönotto, edellyttivät henkilöstöltä edelleen paljon uuden oppimista. Yksiköissä toteutettava henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu henkilökohtaisiin kehittämissuunnitelmiin, jotka laaditaan vuosittaisten tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Henkilökohtaista osaamista ylläpidettiin ja kehitettiin myös osallistumalla oman alan tieteellisiin konferensseihin ja muuhun omaa asiantuntemusta kehittävään ulkopuoliseen koulutukseen. Myös työnohjauksella on tuettu henkilöstön osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Esimiestyöskentelyn kehittämistä tuettiin järjestämällä esimiehille keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista teemoista sekä jatkamalla esimiesten työnohjausta. Kielikoulutus kilpailutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja koulutus aloitetaan yhteistyössä opetus- 37

39 hallituksen ja Cimon kanssa. Mentorointihanke käynnistettiin, sekin yhteistyössä opetushallituksen ja Cimon kanssa. Henkilöstökoulutuksen kustannukset olivat yhteensä euroa (ei sisällä palkkakustannuksia). Kustannuksissa ovat mukana viraston yhteiset ja yksikkökohtaiset koulutukset sekä ammatillisen kehittymisen kustannukset. Henkilöstökoulutuksen kustannukset sisältäen koulutusajan palkkauskustannukset olivat yhteensä euroa (taulukko 19). Taulukko 19. Henkilöstökoulutuksen kustannukset vuosina (sisältää myös koulutusajan palkkauskustannukset) Koulutuskustannukset Euroa Euroa/htv Taulukko 20. Henkilöstökoulutukseen käytetty aika vuosina Koulutuspäivät Työpäiviä Työpäiviä/htv 6,5 5,3 4,2 7,5 5,5 Vuonna 2012 henkilöstökoulutuksen ja -kehittämisen kustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna (taulukko 20). Henkilöstön koulutukseen käytetty aika laskettaessa henkilötyövuosina oli noin 3,2 henkilötyövuotta Sairauspoissaolot Vuonna 2012 sairauspoissaolot vastasivat 4,5 henkilötyövuotta (4,6 htv vuonna 2011). Sairauspoissaolojen määrä oli 7,9 sairauspäivää/ htv (2011: 7,8 sairauspäivää/ htv) ,9 85, ,9 7,9 3,0 2, Sairauspäivien lkm 1-3 sairauspäivien osuus kaikista tapauksista % Sairauspäivät/htv Sairauspoissaolojen lkm Sairauspäivää/sairausjakso Kuvio 7. Henkilöstön sairauspoissaolot vuosina

40 1.5.5 Vaihtuvuus Henkilöstön vaihtuvuus pysyi melko korkealla tasolla ja henkilöstön määrän pieneneminen näkyi melko korkeana kokonaispoistumana ja pienenevänä tulovaihtuvuutena. (taulukko 21.). Taulukko 21. Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuus vuosina (%) Sisäinen vaihtuvuus 1,9 4,4 1,2 4,4 4,0 Lähtövaihtuvuus (eronneet) 8,4 3,1 6,7 11,3 4,6 Kokonaispoistuma 20,0 13,8 14,0 22,0 15,2 Tulovaihtuvuus 20,6 11,3 12,2 10,7 7,9 Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäänyt yhtään henkilöä vuonna 2012 (2011: 1, 2010: 0) eikä myöskään osatyökyvyttömyyseläkkeelle (2011:0, 2010: 0). Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2012 neljä henkilöä (2011:4, 2010:4) Työvoimakustannukset Henkilöstön arvo vuonna 2012 oli yhteensä euroa 6 (vuonna 2011 yhteensä euroa) Taulukko 22. Työvoimakustannukset vuosina Työvoimakustannukset Henkilöstön palkat Sosiaaliturvan kustannukset Työterveydenhuolto Koulutuskustannukset TYHY -toimintakustannukset Kokonaistyövoimakustannukset (euroa) Kokonaistyövoimakustannukset (htv) Sisäinen vaihtuvuus: oman organisaation sisällä vuonna 2012 tehtäviä vaihtaneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 henkilöstöstä. Lähtövaihtuvuus (eronneet): toisen työnantajan palvelukseen vuonna 2012 siirtyneiden henkilöiden lukumäärän osuus %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä. Kokonaispoistuma: kaikkien organisaation palveluksesta eronneiden tai palkattomalle virkavapaalle siirtyneiden yhteismäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) Tulovaihtuvuus: palvelukseen otettujen uusien henkilöiden ja palkattomalta virkavapaalta palanneiden henkilöiden lukumäärän %-osuus vuoden 2011 lopun henkilöstöstä (harjoittelijat eivät mukana luvuissa eivätkä perhevapaalle/perhevapaalta siirtyneet) 6 Henkilöstön arvo tiettynä vuonna voidaan laskea kunkin vuoden vuositason tiedoista seuraavasti: Lasketaan henkilöstön keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä (vuotta, mukana kaikki eläkelajit). Vähennetään luvusta henkilöstön keski-ikä. Kerrotaan saatu luku henkilötyövuosien lkm:llä. Kerrotaan saatu luku tehdyn työajan keskimääräisellä vuosipalkalla (euroa/htv, tehdyn työajan palkat saadaan vähentämällä kokonaispalkkasummasta välilliset palkat). Saatuun lukuun lisätään vuositason investoinnit työtyytyväisyyteen, työkuntoon, henkilöstökoulutukseen ja muuhun osaamisen kehittämiseen sekä terveydenhoitoon 7 Vuodesta 2012 lukien on käytetty Tahtitietokannan lukuja 8 Brutto eli työterveyshuollon kustannusten palautuksia (KELA) ei ole vähennetty 39

41 Taulukko 23. Välilliset työvoimakustannukset vuosina Välilliset työvoimakustannukset (euroa) Tehdyn vuosityöajan % -osuus säännöllisestä vuosityöajasta 79,3 76,9 75,9 Tehdyn työajan palkat (% palkkasummasta) 71,3 75,0 75,0 40

42 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Vuoden 2012 talousarviossa Suomen Akatemialle osoitettiin määrärahoja 356 miljoonaa euroa. Tutkimusrahoituksen siirtomenot maksettiin talousarviotileiltä , , , , ja Taulukko 24. Suomen Akatemian talousarvio 2012 (1000 ) Talousarviotili Käyttötarkoitus Talousarvio 2011 Talousarvio EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot (smr. 2 v.) SA:n toimintamenot (smr. 2 v) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (smr. 3 v.) Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisen keskittymien vahvistamiseen (smr. 3 v.) Tutkimusmäärärahat/Veikkausvoittovarat (amr.) Rahoitusosuudet kv- järjestöille (amr.) Yhteensä Momentille saatu rahoitus sisältää palkkauskustannuksiin 18 tuhatta euroa ja tutkimusinfrastruktuurien tiekarttapäivityksen laatimiseen 221 tuhatta euroa. Siirtomäärärahat Aikaisemmilta vuosilta siirtyneitä määrärahoja oli Akatemian talousarviotileillä käytettävissä yhteensä 226 miljoonaa euroa (220 miljoonaa euroa vuonna 2011). Taulukko 25. Suomen Akatemian siirtomäärärahat (1 000 ). Talousarviotili Käyttötarkoitus Käytettävissä SA:n toimintamenot (smr. 2 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) SA:n tutkimusmäärärahat (smr. 3 v.) Yhteensä

43 Toiminnan tulot Vuonna 2012 Akatemian toimintamenomomentille kertyi tuloina yhteensä euroa ( euroa vuonna 2011). Akatemian toiminnan tulojen vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa toiminnassa olevien ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden koko ja määrä. Sekä EU:n rahoittamien hankkeiden että NordForskin rahoittamien Noria-Net-hankkeiden aiheuttamat menot ja niiden perusteella tehtävät ulkopuolisen rahoituksen tuloutukset vähenivät vuonna 2012 yhteensä runsaat 150 tuhatta euroa. Vuonna 2012 EU:n rahoittamia hankkeita varten saatuja tuloja oli euroa ja muita yhteisrahoitteisen toiminnan tuloja euroa (NordForskin rahoittamat Noria-Net-hankkeet). Ulkoministeriön toimeksiannosta toteutettavan kehitysmaatutkimuksen hankkeiden hallinnointia varten saadut tulot olivat euroa. Muut yhteistoiminnan kustannusten korvaukset olivat yhteensä euroa sisältäen matkakorvauksia (Nord- Forsk, CERN, EISCAT, NOS-HS, NORIA-NET, ERA-NET). Muut tulot (yhteensä euroa) sisältää muun muassa Akatemian tiloissa alivuokralaisena toimivan ei-arvonlisäverovelvollisen BONUS EEIG:n vuokran arvonlisäveroa vastaavan osuuden, joka kirjataan muihin tuloihin. Vuokratuloja kertyi euroa (BONUS EEIG). Muu rahoitus valtion virastoilta ja yliopistoilta Akatemia käytti vuonna 2012 toisilta valtion virastoilta saatua rahoitusta euroa, joka oli 1,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna Varat ohjattiin Akatemian kautta ulkoasiainministeriön rahoittamille tutkimushankkeille (talousarviotili 630, Toiselle kirjanpitoyksikölle siirrettävät talousarviomenot). Vuonna 2011 ulkoasiainministeriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon johtuen Akatemian siirtymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varainhoitovuodelle Talousarvion toteutuminen Tiliviraston talousarvion toteutumalaskelma Vuoden 2012 talousarviossa nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla ( ) oli euroa (vuoden 2012 talousarvio euroa ja toinen lisätalousarvio euroa). Kertyneet menot olivat euroa ja tulot euroa, jolloin talousarviosta käytetyt nettomenot olivat yhteensä euroa. Vuodelta 2011siirtyi euroa vuodelle Vuodelta 2011 siirtyneet määrärahat käytettiin kaikki. Toimintamenoihin käytettiin siten yhteensä euroa mukaan lukien vuoden 2012 talousarviosta käytetyt menot ja vuoden 2011 siirtomäärärahat. Vuodelta 2012 siirtyi euroa vuodelle Toteutuneet kustannukset alittivat suunnitellut kustannukset, minkä johdosta siirtyvät erät säilyivät edellisen vuoden tasolla. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot ( ) oli vuoden 2012 talousarviossa euroa. Palkkauskustannuksiin myönnetty euroa käytettiin kaikki ja Tutkimusinfrastruktuurien tiekarttapäivitykseen myönnetystä euron suuruisesta osuudesta käytettiin euroa. Määrärahaa käytettiin yhteensä euroa. Vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus euroa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden ( ) rahoitukseen myönnettiin vuoden 2012 talousarviossa euroa. Rahoituksesta käytettiin euroa ja vuodelle 2013 siirrettiin käyttämätön osuus euroa. 42

44 Vuoden 2012 talousarviossa tutkimusmäärärahamomentilla ( ) oli euroa. Toisessa lisätalousarviossa saatiin euroa. Yhteensä määrärahamomentilla oli euroa, josta käytettiin euroa. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 tutkimusmäärärahoja (momentti ) euroa, josta vuonna 2012 käytettiin euroa. Vuoden 2010 tutkimusmäärärahaa (momentti ) oli vuoden 2012 alussa euroa, josta käytettiin kaikki. Siirtomäärärahoja oli vuonna 2012 kokonaisuudessaan käytettävissä euroa. Niistä käytettiin euroa. Vuodelta 2012 siirtyi vuodelle 2013 (momentti ) tutkimusmäärärahoja euroa. Tutkimusmäärärahojen siirtyvät erät ovat näillä momenteilla kasvaneet noin 11 miljoonaa euroa tilanteesta ( euroa). Vuoden 2012 viimeisen maksatuskauden maksatuspyynnöt yhteensä 99 miljoonaa euroa on käsitelty tammi-helmikuussa 2013, maksupäätösperusteisina kulut kirjaantuvat vuodelle Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen (momentti ) vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin euron määräraha. Vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 yhteensä euroa. Määrärahaa oli yhteensä käytettävissä euroa. Siitä käytettiin euroa ja käyttämätön osuus euroa siirrettiin vuodelle Huippututkimukseen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamiseen (momentti ) vuoden 2012 talousarviossa myönnettiin euroa. Siitä käytettiin euroa ja käyttämätön osuus euroa siirrettiin vuodelle Myöntöpäätöksiä vuonna 2012 tehtiin eurolla (kirjanpidollinen kirjaus euroa on kirjattu vuonna 2013). Tutkimusmäärärahamomenteilta (Tutkimusmääräraha, Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden määräraha ja Huippututkimuksen ja strategisten huippuosaamisten keskittymien vahvistamisen määräraha) siirtyi vuodelta 2012 vuodelle 2013 yhteensä euroa. Tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen (momentti ) oli vuoden 2012 talousarviossa euroa, joka käytettiin kaikki. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille, arviomäärärahaa momentille , myönnettiin talousarviossa euroa, josta käytettiin euroa Tuotto- ja kululaskelma Tuotto- ja kululaskelma on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Toiminnan tuottoja kertyi euroa (4,0 miljoonaa euroa vuonna 2011). Vuonna 2011 ulkoasiainministeriön rahoittamia hankkeita laskutettiin poikkeuksellisen paljon (3,4 miljoonaa euroa) johtuen Akatemian siirtymisestä maksatusmenettelyyn vuonna 2010 ja laskutuksen sekä varojen kohdistumisen siirtymisestä varainhoitovuodelle

45 Toiminnan kulut olivat euroa (39,2 milj. euroa vuonna 2011). Muutos vuoteen 2011 verrattuna (noin 5,8 miljoonaa euroa) johtuu muun muassa muiden kulujen ja sisäisten kulujen kasvusta. Sisäiset kulut sisältävät tutkimusmäärärahasta toisille virastoille ja laitoksille maksetut yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuudet. Tiliryhmän Aineet, tarvikkeet ja tavarat kulut ovat vähentyneet noin euroa vuoteen 2011 verrattuna. Syynä tähän ovat muun muassa kiinteistöhallintoon ja toimistopalveluihin liittyvien hankintojen väheneminen. Henkilöstökulut euroa (9,9 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältävät hallintoviraston palkat, ulkopuolisten arvioitsijoiden palkkiot ja tutkimusohjelmien koordinaatiopalkat sivukuluineen sekä lomapalkkavelan muutoksen. Vuokrat euroa olivat noin euroa pienemmät kuin vuonna 2011, pienempiin toimitiloihin siirtymisen vaikutuksesta. Palveluiden ostot euroa sisältää muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen ostot, Atk:n käyttöpalvelut, ravitsemus-, koulutus- ja muut ulkopuoliset palvelut. Palveluiden ostoihin käytettiin noin euroa vähemmän kuin vuonna Syynä tähän ovat muun muassa asiantuntija- ja tutkimuspalveluiden sekä muiden ulkopuolisten palveluiden väheneminen. Tiliryhmä Muut kulut euroa (1,4 miljoonaa euroa vuonna 2011) sisältää muun muassa matkustuspalvelut, päivärahat ja jäsenmaksut ulkomaille sekä tilin Muut kulut. Matkustuspalvelut ja päivärahat vähenivät vuoteen 2011 verrattuna yhteensä noin euroa ja tili Muut kulut noin euroa. Tiliryhmän Muut kulut kasvu vuoteen 2011 verrattuna johtuu ulkomaille maksettavista jäsenmaksuista, joita vuonna 2012 maksettiin euroa. Vuonna 2011 vastaavat maksut on kirjattu tilille Muut käyttötalouden kulut ulkomaille ( ). Valmistus omaan käyttöön sisältää käyttöomaisuuteen aktivoitavat keskeneräiset hankinnat. Ero vuoteen 2011 verrattuna johtuu siitä, että vuonna 2011 tutkimusrahoitusjärjestelmä SARA oli vielä keskeneräinen hankinta. Poistot euroa ovat kasvaneet vuoteen 2011 verrattuna johtuen tutkimusrahoitusjärjestelmä SARAn valmistumisesta ja siirrosta keskeneräisistä hankinnoista käyttöomaisuuden aineettomien hyödykkeiden ryhmään. Kuviossa 8 havainnollistetaan Akatemian tuotto- ja kululaskelman mukaisen toiminnan kulujen jakautumista eri kululajeille (pois lukien sisäiset kulut ja valmistus omaan käyttöön). Vuonna 2012 Akatemiassa jatkettiin toiminnan sopeuttamista supistuviin määrärahoihin. 44

46 Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut vuonna % 1 % 15 % 22 % 53 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot 7 % Kuvio 8. Tuotto- ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 2012 Siirtotalouden kulut olivat euroa (287,1 miljoonaa euroa vuonna 2011). Siirtotalouden kulut sisältää käyttötalouden tulonsiirrot yliopistolain (585/2009) mukaisille yliopistoille. Vuonna 2012 otettiin tässä tiliryhmässä käyttöön uudet alajaotellut tilit. Vertailtaessa vuosia 2011 ja 2012 pitää vuoden 2012 kulujen osalta alajaotellut tilit summata. Muut käyttötalouden kulujen palautukset tilille kirjataan maksatusmenettelyyn siirtymisvuonna 2010 maksettujen ennakoiden palautukset ja mahdolliset muut palautukset. Ennakoiden palautukset vuodesta 2011 alkaen on kirjattu tilille Tutkimusennakot yliopistoille Tase Tase on laadittu liikekirjanpidon periaatteiden mukaisesti. Vastaavaa Suomen Akatemian taseen loppusumma oli 10,2 miljoonaa euroa (4,0 miljoonaa euroa ). Taseen loppusumman kasvu johtuu pääosin Muut lyhytaikaiset saamiset tilin kasvusta. Muut lyhytaikaiset saamiset sisältää tilinpäätökseen tehdyn ostovelkatilin oikaisun euroa. Oikaisutarve johtuu tutkimusrahoituksen maksupäätösperusteisuudesta ja siitä että tilinpäätöshetkellä on ennakoiden palautuksia, jotka kuittaantuvat vasta seuraavan alkuvuoden aikana Akatemiaan saapuvissa maksatuspyynnöissä. Muutos Muut pitkävaikutteiset menot ja Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat tileissä johtuu tutkimusra- 45