Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 82 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134

4 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu-liikelaitos Työterveys Aalto -liikelaitos Talouskeskus-liikelaitos Altek Aluetekniikka -liikelaitos Kylän Kattaus -liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 232 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 234 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 235 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus

5 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun lopputulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarainministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa. Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen -toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, mutta myös jokaisen kuntalaisen arkea. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

6 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 67 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 17 valtuutettua 13 valtuutettua 11 valtuutettua 8 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Colliander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 156 asiaa (edellisenä vuonna 161). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Uusien toimielinten valinta (kaikkiaan noin 700 tehtävää, joista valtuusto päätti 380, kaupunginhallitus 250 ja lautakunnat 70) Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista KymppiR2013-ohjelma, Kankaan osayleiskaava ja 18 asemakaavaa (mm. Mannisenmäki, Ruusupuisto, Parviaisentie 10, Kuokkalan keskustan puukortteli ja Jyvälän alue) Jyväskylän kaupungin äänestysalueet Palvelulinjaukset Pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteerit Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Liikelaitosten johtosäännöt Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15 valtuustoaloitetta, uusia jätettiin 17 (edellisenä vuonna 20). Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, palvelulinjaukset, konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä, selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys, kasvusopimus- ja INKA-ohjelma sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen. Valtuutetut osallistuivat kevään 2013 aikana luottamushenkilöille järjestettyihin perehdytystilaisuuksiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Asikainen Aimo (Kesk.) varajäsen Jokitalo Juha Holm Pauliina (Kok.) varajäsen Timperi Kati-Erika Hovikoski Mervi (SDP) varajäsen Viikari Tarja Ikkelä-Koski Tuulia (Kesk.) varajäsen Knuuttila Kirsi Lumela Meri (Vihr.) varajäsen Mäkinen Tuija Melville Tony (SDP) varajäsen Kemiläinen Allan

7 3 Mäkinen Riitta (SDP) varajäsen Sahindal Anna-Leena Pulli Terhi (Kok.) varajäsen Marjalaakso Olli asti, lähtien Hyökyvaara Jorma Selin Jaakko (Kok.) varajäsen Savolin Reijo Suomi Kimmo (SDP) varajäsen Hämäläinen Jukka Uski Jorma (PS) varajäsen Björk Matti Visakorpi Marika (KD) varajäsen Sipinen Raija Yksjärvi Kari (Vas.) varajäsen Huttunen Marjukka Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.). Kaupunginhallitus kokoontui 32 kertaa (edellisenä vuonna 33) ja käsitteli 410 (447) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (14) ja niissä käsiteltiin 40 (46) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Liikelaitosten johtokuntien ja kaupunginhallituksen toimikuntien valinta Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen selvitysryhmään ja työvaliokuntaan Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa Kortepohjan matkailualue Oy:n osakkeiden myynti Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen toimivuuden arvioinnin tulokset Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Tikkakosken uimahallitoiminnasta ja tilasta luopuminen Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttaminen Jyväskylän kaupungin kasvusopimus ja INKA - innovatiiviset kaupungit ohjelmaan osallistuminen Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2013 yhteensä euroa.

8 4

9 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityissektorit ovat nyt elpymässä finanssikriisiä seuranneiden romahdusten jälkeen. Suhdanteita kohentaa valtiovarainministeriön raportin mukaan erityisesti teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen uuteen kasvun vaiheeseen. Kasvua hidastaa se, että monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit supistuvat edelleen ja maailmankauppa on kriisin jälkeen kasvanut hitaammin kuin tuotanto. Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -1,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 0,8 %. Bruttokansantuote pieneni jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu käynnistyy ulkomaankaupan vetämänä hitaasti. Ulkomaankaupassa Suomen ongelmana on tärkeimpien vientimaiden kotimarkkinoiden heikko kysyntätilanne, teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos ja erityisesti investointien supistuminen maailmalla. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia, mutta nyt Suomen bruttokansantuotteen ennustettu lähivuosien kasvu on euroalueen hitaimpia. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta kokonaistuotannon alenemisen vuoksi. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtiontalouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan hieman ennustejaksolla, vaikka velkaantuminen jatkuu edelleen. Suomen talouden yhtenä haasteena on työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan voi muodostua aidoksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys nousi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna ja ennusteiden mukaan nousu jatkuu edelleen vuonna Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia. Myös työllisten määrä vähentyi vuonna Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna Ennustettu talouskasvun hidas käynnistyminen ei vielä ensi vuonna näy työttömyysluvuissa. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2013* 2014* Bruttokansantuote, % 3,3 2,7-0,8-1,2 0,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 Pitkät korot (10 vuotta) 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 55,8 54,8 56,6 58,6 58,9 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 48,5 49,0 53,6 57,0 60,0 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui merkittävästi ja oli 1,5 % vuonna Myös inflaatioodotukset tuleville vuosille ovat maltilliset, selvästi alle kaksi prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden keveän rahapolitiikan jatkamiselle. Pitkät kymmenen vuoden korot säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta lyhyet korot alenivat alimmalle tasolleen koko seuranta-ajanjaksolla. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta.

10 6 Alhaisesta korkotasosta huolimatta kotitalouksien taloudelliset näkymät ovat kuluvalle vuodelle vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja varovaisten tulevaisuuden odotusten vuoksi yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten syksyllä 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena vuonna 0,5 %. Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on tällä hetkellä useiden samanaikaisten kuntatalouteen merkittävästi vaikuttavien muutosten ytimessä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Heikentyvä kuntatalous tuo lisähaasteita näiden tärkeiden uudistuksien toteuttamiselle. Tilinpäätösennakkotietojen mukaan kuntien talous toteutuu vuonna 2013 olosuhteisiin nähden ennustettua parempana. Merkittävänä positiivisena tekijänä on ollut kuntien verotulojen kokonaisuutena kohtalainen kehitys. Kasvua ovat tuoneet mm. tilitysuudistuksen muutokset ja kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut, jotka toivat kunnille lisää verotuloja kokonaisuutena 674 miljoonaa euroa. Verotulojen määrän kasvusta huolimatta kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy lainakannan nopeana kasvuna. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 1,6 miljardia euroa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakannan keskiarvo Manner-Suomessa oli ennakkotietojen mukaan noin euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna lainakannan keskiarvo asukasta kohti laskettuna oli euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa noin 15,6 miljardia euroa. Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen nostamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen painotettu veroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Ero matalimman ja korkeimman veroprosentin välillä on 5,75 prosenttiyksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 700 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistoista 99 prosenttia. Vuonna 2013 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, vuotta aiemmin vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Asukasta kohti laskettu vuosikate vuonna 2013 oli 371 euroa, kun vuonna 2012 vuosikate asukasta kohti oli 248 euroa. Kuntien yhteenlaskettu investointien omahankintahinta oli vuonna 2013 noin 4,5 miljardia euroa, nousua edellisestä vuodesta noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Tästä syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Suomen hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille kahden miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa ja kolmen miljardin pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia eli arviolta 8 10 miljardia euroa. Ohjelman mukaan yksi miljardi euroa säästötavoitteesta tulee saavuttaa kuntien omien toimien kautta, lähinnä veronkorotuksin ja toimintoja tehostamalla. Toinen miljardi euroa tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitetty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon pidemmällä aikavälillä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin on pysynyt kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtion kuin kuntiinkin luotetaan.

11 7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli , kaupungin asukasluku nousi 1 176:lla, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta. Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa euroa ja 1,2 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden vuosineljänneksellä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

12 8 Työpaikat Jyväskylässä vuosina (lkm) Vuosittainen muutos (lkm) Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

13 9 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa , % ,5 24,1 22,8 22,8 20,9 19,8 18,5 17, ,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 14,9 13,0 13,4 13,3 12,0 12, Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 Jyväskylässä (-631) omaisuusrikosta sekä (-117) henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli 499 (+26). Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

14 10 Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä euroa.

15 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Strategiset kehittämishankkeet Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana. Toteutuminen: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2013 alussa taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Taloustoimikunta osallistui kaupunginhallituksen apuna vuoden 2014 talousarvion laadintaan. Taloustoimikunnan työskentelystä on annettu vuoden 2014 alussa erillinen raportti. Talousohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko ja valmisteli osaltaan talouden tasapainotustoimenpiteiden valmisteluun Muutosjohtaja osallistui Jyte-johtoryhmän työskentelyyn kevään 2013 aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi terveydenhuollon talouden tasapainottamistoimia ja johtamisjärjestelmää. Valtuuston hyväksymissä palvelulinjauksissa terveyspalvelujen osalta tavoitteena on sairaalapalvelujen keskittäminen terveyskeskussairaalan niin, että synergiaedut uuden keskussairaalan kans-

16 12 sa voidaan hyödyntää sekä avosairaanhoidon keskittäminen joillekin terveysasemille ja uusien monipalvelupisteiden käyttöön ottaminen joissakin avopalveluissa. Perusturvapalvelujen johtoryhmätyöskentelyn arviointia ja kehittämistä työstettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa OJOPA-projektin (osallistuva johtaminen ja palvelujen kehittäminen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) keinoin. Henkilöstöyksikön järjestämässä esimiesvalmennuksessa yhtenä osiona oli talousosaaminen, jossa pilottiryhmänä oli vanhus- ja vammaispalvelujen lähiesimiehet. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013, että terveyspalvelujen organisoinnista ja johtamisesta hankitaan ulkoinen arviointi. Palvelulinjaukset vuosille hyväksyttiin valtuustossa /124. Palvelulinjauksiin on kirjattu periaatteet, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksiin sisältyvät myös kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet, jotka mahdollistavat tilasäästöt. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet valmistellaan hallituksen päätettäväksi vuoden 2014 aikana sen jälkeen, kun Kuntaliiton asiaa koskeva suositus on valmistunut. 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelporyhmä), jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen. Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamista. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs-

17 13 kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. Toteutuminen: Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Kaupunginhallituksen /55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston seminaarissa oli esillä kaupungin kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät teemat. Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman valmistelu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin Sen tavoitteena on kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Jyväskylän kaupunkiseudun erikoistumisvalinnat kasvusopimuksessa ovat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman hakemukset jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön Ministeriö hyväksyi ohjelmaan viisi teemaa ja niille koordinaattorikaupungit. Jyväskylä sai kansallisen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta päättyneessä hakumenettelyn toisessa vaiheessa kaupunkiseudut voivat hakea kumppaneiksi jo valittuihin temaattisiin painopisteisiin. Lopullinen päätös INKA-ohjelmaan hyväksytyistä kaupunkiseuduista ja niiden toteutettaviksi tulevista teemoista tehtiin Sen mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu myös biotalousteeman toteutukseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. INKA-ohjelman yksityiskohtainen valmistelu jatkuu vuoden 2014 alkupuoliskolla. Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -yhteishanke Jyväskylän kaupunki ja Sitra aloittivat maaliskuussa 2013 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen viisaampaa käyttöä, parantaa hyvinvointia sekä vähentää haittoja ympäristölle yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Energiatehokkuus paranee, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa. Kankaan alue tarjoaa erinomaisen demonstraatioalustan innovatiiviselle, resurssiviisaalle yrittäjyydelle. Vuoden aikana aloitettiin RVAtoimintamallin rakentaminen ja toteutettiin 14 kuntalaisten resurssiviisaista ideoista valittua kokeilua, joista varsinkin tähderuokakokeilu levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Resurssiviisaan liiketoiminnan edistämistyötä aloiteltiin suunnitelmallisesti alan keskeisten yrittäjien kanssa yhteistyössä ja uusia mahdollisia toimijoita sparraten. Sitran rahoitusosuus kaupungille vuonna 2013 oli , joka sisälsi myös osan hankkeen projektipäällikön palkkakuluista. Hanke jatkuu kesään 2015 saakka. Lisätietoja:

18 14 3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Toteutuminen: Kelpo-ryhmän työskentelyssä tuotettiin aineistoa myös kaupunkistrategiatyötä varten. Palvelulinjaukset pohjustavat kaupunkistrategian valmistelua.

19 15 Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Palvelulinjaukset Palvelulinjausten valmisteluun otettiin alkuvuoden aikana laajasti mukaan päätöksentekijät, palveluorganisaatio ja henkilöstö. Myös kuntalaisia osallistettiin valmistelutyöhön. Palvelulinjauksissa on palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet, joita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palvelulinjauksiin sisältyy kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet. Palveluverkkojen runkona on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen kasvusuunta, jolloin alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Tihein palveluverkko on lähipalveluissa, joita ovat pääosa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisten monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään aluksi Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Niiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan. 4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja. Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. Toteutuminen: Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen toteutui hallintosäännön mukaisesti lukuun ottamatta maaseutu- ja asukastoimikuntaa, jonka tehtävät siirtyivät hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytykset paranivat mm. sähköisen kokouskäytännön laajenemisen myötä. Palveluorganisaatio järjestettiin palvelukokonaisuuksiin ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Esimiesten valmennusohjelma koostui esimiesten henkilöstöhallinnon, talousosaamisen, hyvän hallinnon ja viestinnän moduuleista. Valmennuksiin osallistui huomattava määrä kaupungin esimiehiä. Uudistuksen toteuttamisessa tehtiin useita erillisratkaisuja muun muassa tehtävien hoitamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa ja henkilöstön sijoittamiseksi kuntarakennelain 1698/2009 mukaisen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen perusteella. Osana uuden organisaation käynnistämistä tehtiin hallinnon ja esimiestyön selvitys, jossa on toimenpide-ehdotuksia tehtävien uudelleen järjestelemisestä ja tiivistämisestä. Tavoitteena on henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja -menojen säästöt vuosina Uusi asiakaspalvelumalli otettiin käyttöön Mallin mukaisesti asiakaspalvelu järjestetään joustavasti, keskitetysti ja monikanavaisesti, jolloin kuntalainen voi saada palvelun paikan päällä, puhelimitse tai verkossa.

20 16 Tietotuotannon ja toimintaympäristönkuvauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 aikana liittyen mm. kokonaisarkkitehtuurivalmistelutyöhön, jota on ohjeistettu JYKKA-ryhmän ja kaupungin ICT-ohjausryhmän toimesta. Asukkaiden osallisuutta ja paikallisdemokratiaa parannettiin järjestämällä asukasfoorumeita ja kyläiltoja. Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellinen kansalaisraati. Sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön ja Otakantaa.fi -avoin keskustelukanavaa käytettiin muun muassa palvelulinjauksia valmisteltaessa. 5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan /32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. Toteutuminen: Kuntauudistus ja erityinen kuntajakoselvitys Valtuusto teki /43 valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta. Päätöksen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten selvitysalueella. Selvitystyö alkoi ja päättyy Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvityksen väliraportin selvitysalueen yhdeksälle kunnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus Vastatessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta /43 valtuusto lausui myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista. Valtuuston lausunnon perusteella kaupunginhallitus antoi tarkemman lausunnon /325 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunnon mukaan Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan järjestämislain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta

21 17 hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla on aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. Toteutuminen: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja nuorten työttömyys on siitä syystä huolestuttavan kea. Vuoden 2013 aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 20 % ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin Jyväskylän kaupunki on korostanut nuorten työllistämistä ja aktivointia omassa toiminnassaan niin, että nuorten asiakkaiden määrää on nostettu sekä työvoiman palvelukeskuksessa että työllisyyden kuntakokeilussa. Lisäksi talousarvioin valmistelun yhteydessä päätettiin, että Nuorten taidetyöpajan laajentuminen toteutuu pysyvästi. Lisäksi perustettiin erillinen työryhmä edistämään ja seuraamaan nuorten palvelujen kehittymistä. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen. Toteutuminen: Kankaan osayleiskaavan vahvistuminen ennätysnopeasti siirtää Kankaan uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten asemakaavojen käynnistyminen, Kankaan yhteisjärjestelyjen vaikutustenarvioinnin ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuminen vuoden 2013 lopussa valmistelevat rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Purkutyöt alueella ovat käynnistyneet paperikone 4 poistumisen myötä. Tavoiteaikataulun mukaan Kankaalla kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014 ja asuntorakentaminen keväällä Kangas urbaanin pöhinän alueena kiinnostaa jo nyt. Uudessa paperitehtaassa on 38 vuokralaista, logistiikkafirmoista tietotekniikka-alan yrityksiin. Kesällä 2013 Kankaalla vieraili ja vietti aikaa yli kävijään mm. avoimien ovien, kesäteatterin ja kaupunkiviljelyn parissa.

22 18 Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Vuonna 2013 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2014 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 3,7 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Konsernihallinto Kaupungintalon irtaimistohankinnat 38,0 Kaupungin ICT-investoinnit, Tietohallinto 550,0 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK ,0 Vanhus- ja vammaispalvelujen irtain käyttöomaisuus PT LTK ,0 Kulttuuri- ja liikuntalautakunta Urheilu- ja retkeilyalueet KLLTK ,0 Sivistyslautakunta Irtaimen hankinta, Liinalammin koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Mankolan koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Vaajakummun koulu SivLTK ,0 Irtaimen hankinta, Huhtasuon yhtenäiskoulu SivLTK ,0 Kaupunkirakennelautakunta Irtaimen omaisuuden hankinta KR LTK ,7 Tilapalvelu Uudelleenbudjetoinnit 2014 Talonrakennusinvestoinnit Tipa JHK ,0 Keski-Suomen pelastuslaitos Pelastuslaitoksen investoinnit Pela JHK ,4 YHTEENSÄ 3 743,1

23 19 Olennaiset muutokset palvelukokonaisuuksien toiminnassa ja taloudessa Liikelaitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset on koottu lukuun 5. Eriytetyt tilinpäätökset. Konsernihallinto ja kilpailukyky Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset Uusi valtuustokausi käynnistyi vuoden 2013 alusta. Luottamushenkilöille järjestettiin useita perehdyttämistilaisuuksia. Aiheina olivat mm. kokouskäytännöt ja sääntörakenne, luottamushenkilöiden rooli ja vastuu sekä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Lisäksi palvelukokonaisuudet perehdyttivät luottamushenkilöitä palveluihinsa. Sekä kaupunginvaltuustolle että kaupunginhallitukselle järjestettiin vuoden alussa kaksipäiväiset seminaarit. Kaupunginhallitus siirtyi sähköiseen kokouskäytäntöön maaliskuussa. Kaupungintalon kolme vuotta kestänyt peruskorjaus valmistui vuoden 2013 alussa. Peruskorjauksessa taloon palautettiin alkuperäinen huonejärjestys ja entisöityihin tiloihin alkuperäinen värimaailma. Kaupungintaloon valmistui työtilat 30 henkilölle sekä kokoustilat kaupunginhallitukselle, kaupunginvaltuustolle sekä useimmille lautakunnille. Konsernihallinnon uusi organisaatio aloitti vuoden 2013 alusta. Kaupungin hallinnollisia tukitoimintoja koottiin konsernihallintoon: päätoimisesti viestintää tekevät henkilöt koottiin viestintäjohtajan alaisuuteen (pl. teatteri ja orkesteri), lakimiehet kaupunginlakimiehen alaisuuteen ja kokoaikaisesti henkilöstötyötä tekevät työntekijät sijoittuivat henkilöstöjohtajan johtamalle vastuualueelle osaksi konsernihallintoa. Kirjaamistoimintoja keskitettiin kaupungin keskitettyyn kirjaamoon, joka aloitti toimintansa peruskorjatussa kaupungintalossa maaliskuussa. Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet hyväksyttiin kaupunginhallituksessa. Toimintaperiaatteiden mukaisesti kahdeksan yhteishankintasopimusta siirrettiin hankintakeskuksesta KL- Kuntahankintojen kilpailutettavaksi. Hankintakeskuksen kaksi hankinta-asiantuntijaa aloitti sosiaali- ja terveyspalveluiden hankintojen kilpailuttamisen. Hankintojen avoimuutta lisättiin siten, että kaikki pienhankinnat päätettiin ilmoittaa pienhankintojen ilmoituskanavassa, joka avattiin Valmistelutyö sosiaalisten kriteerien lisäämisestä tarjouspyyntöihin (työllisyysvaikutus) aloitettiin. Vuoden 2013 aikana konsernihallinnossa valmistauduttiin kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevien muutosten toimeenpanoon. Lakimuutoksen keskeinen sisältö oli velvoite sisällyttää kaupunkikonsernin johtamisjärjestelmään kokonaisvaltainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmä sekä yhteiset menettelytavat. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet, ja kaupunginhallitus hyväksyi sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevan yleisohjeen. Loppuvuoden aikana valmisteltiin muutokset kaupungin hallintosääntöön, jotka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Konsernihallinto ja kilpailukyky -palvelukokonaisuuden vuoden 2013 talousarvio toteutui noin miljoona euroa talousarviota parempana. Merkittävimmät säästöt saavutettiin Jykes Oy:lle maksettavassa elinkeinopolitiikan palveluiden oston perusrahoituksessa ( euroa), EU- ja kehittämishankkeissa ( euroa) sekä myönnetyissä avustuksissa ( euroa). EU-hankkeiden osalta rakennerahastokauden viimeinen vuosi muodostui välivuodeksi, jonka aikana uusia hankkeita haettiin ja aloitettiin vähän. Myös omien EU-hankkeiden toteutus supistui mm. sen vuoksi, ettei hankkeisiin voitu rekrytoida työntekijöitä. Näistä syistä EU-hankkeisiin varattua määrärahaa jäi käyttämättä. Avustukset Keski-Suomen laajakaistahankkeeseen toteutuivat noin euroa talousarviota pienempinä. Verkko-osuuskunta Kuuskaista ei rahoitusmarkkinoiden kiristyttyä kyennyt järjestä-

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA

8.10.2013 INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Politiikkatoimien kokonaisuus: Suurten kaupunkien kasvusopimukset 2014-2015 INKA Innovatiiviset kaupungit 2014-2020 ohjelma Neuvottelumenettely

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus

22.2.2013. Konsernihallinto / Talouden ohjaus 22.2.2013 Konsernihallinto / Talouden ohjaus JYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKONSERNI TA 2013 Tytäryhtiöt 18 kpl Total Kiinteistöpalvelut Oy Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy 87 % EducationFacilitiesOy Jyväskylän Paviljonkisäätiö

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson TALOUSSELONTEKO KV 9.6.2014 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Suomen taloudessa palavat punaiset varoitusvalot. EU kiirehtii Suomea taloustalkoisiin. Komissio ja ekonomistit patistavat poliitikkoja tekemään

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot. Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Yrityskehityksen ja elinkeinotoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot Selonteko valtuustolle 4.11.2013 Muutosjohtaja Risto Kortelainen 23.10.2013 Elinkeinopoliittiset toiminta- ja organisaatiomallit JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson

10.6.2013 1. TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson 10.6.2013 1 TALOUSSELONTEKO Kaupunginvaltuusto 10.6.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson KUNTALEHTI 1993 Suomi ja kadonneet miljardit Uusilla valtuustoilla shokkialku Kunnanjohtajat vapaata riistaa Kuntaliitto

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Investoinnit edelleen velaksi

Investoinnit edelleen velaksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 40 Heikki Helin Investoinnit edelleen velaksi Suurten kaupunkien talousarviot 2007 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-819-8 LISÄTIETOJA

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013

Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Konsernihallinto ja kilpailukyky Hallinnon vastuualue Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Heli Leinonkoski kansliapäällikkö 22.2.2013 Jyväskylän kaupunki Konsernihallinto ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen

Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Kuntajohtajapäivät 2014 Pori 28.8.2014 Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen Lähtökohdat YHTEISÖVERON TUOTTO OULUSSA VUONNA 2001 115 M VUONNA 2013 30 M Lähtökohdat - viiden kunnan kuntaliitos

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012

Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2012 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2012 Kaupunginhallitus 25.3.2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä

Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjien ehdotus yhdistymisestä Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Anni Antila 16.3.2016 Kitee Tausta ja kuntajakoselvittäjien toimeksianto Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot