Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2013"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 82 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 134

3 4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitosten erillistilinpäätökset Tilapalvelu-liikelaitos Työterveys Aalto -liikelaitos Talouskeskus-liikelaitos Altek Aluetekniikka -liikelaitos Kylän Kattaus -liikelaitos Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 232 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 234 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 235 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomus

4 1 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän väkiluku oli toimintavuoden 2013 lopussa asukasta. Jyväskylä on seitsemänneksi suurin kaupunki Suomessa ja sen väestönkasvu on ollut 2000-luvulla määrällisesti kuudenneksi ja suhteellisesti viidenneksi voimakkainta. Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen toimintavuosi alkoi kaupungin talouden kannalta haastavassa tilanteessa. Kansantalouden ja kunnallistalouden heikkojen näkymien seurauksena maan hallitus teki kuntien menoihin ja valtionosuuksiin huomattavia leikkauksia. Vuoden 2013 alussa toimintansa aloittanut kaupunginhallitus asetti heti alkuvuodesta taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupunginhallituksen apuna valmistella valtuustokauden mittaisia toimenpiteitä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna On syytä uskoa, että valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma johtaa toivottuun lopputulokseen, sillä vuonna 2013 Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Talouden ja työllisyyden epävarmuudessa elinkeinopolitiikan merkitys korostuu entisestään. Vuoden 2013 alussa kaupunginhallitus asetti kilpailukyky- ja elinkeinopoliittisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin elinkeinopolitiikan, kilpailukyvyn ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi. Jyväskylän kaupunkiseudun yhdeksän kunnan erityinen kuntajakoselvitys käynnistyi valtiovarainministeriön asettamien kuntajakoselvittäjien johdolla. Jyväskylän kaupunki uudisti kuntarakennelakivalmistelun yhteydessä aiemman linjauksensa, jonka mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee selvitysalueella hakea yhdistymisratkaisu, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät kahdeksi kunnaksi seuraavasti: Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella mahdollisesti muita kuntia. Laukaa on selvitysalueen toinen kunta, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Vuonna 2013 allekirjoitetun Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimuksen olennaisena sisältönä on kumppanuus valtion kanssa Jyväskylän innovaatiokeskittymän toteuttamisessa, johon Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma tarjoaa puitteet. Jyväskylällä on kansallinen vetovastuu kyberturvallisuus-teemasta ja lisäksi kumppanuus biotalous-teemassa Joensuun ja Seinäjoen kaupunkien kanssa. Jyväskylän kaupunki ja Sitra toteuttavat vuosina Kohti resurssiviisautta -hankkeen, jonka tarkoituksena on yhteistyössä yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa edistää resurssien viisaampaa käyttöä sekä vähentää haittoja ympäristölle. Kokeilujen ja pilottien avulla etenevässä hankkeessa tavoitteena on luoda resurssiviisaan alueen -toimintamalli, jossa resurssiviisaus sidotaan paitsi osaksi strategioita ja johtamisjärjestelmiä, mutta myös jokaisen kuntalaisen arkea. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2013 yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Yhteistoimintamenettelyn peruste on talouden tasapainottamisessa ja sen edellyttämissä rakenteellisissa ja pysyvissä muutoksissa kaupungin palveluverkossa ja palveluissa sekä organisaatiossa. Kiitän henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, asukkaita ja sidosryhmiä kuluneesta vuodesta 2013 ja toivotan kaikille innostavaa ja haastavaa vuotta Markku Andersson kaupunginjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto Valtuustossa oli 67 valtuutettua, ja paikkajako oli seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Perussuomalaiset r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 17 valtuutettua 13 valtuutettua 11 valtuutettua 8 valtuutettua 7 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Pauli Partanen (Kok.) ja varapuheenjohtajina Jari Colliander (Kesk.) ja Tuulikki Väliniemi (SDP). Kaupunginvaltuusto kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 156 asiaa (edellisenä vuonna 161). Valtuustossa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Uusien toimielinten valinta (kaikkiaan noin 700 tehtävää, joista valtuusto päätti 380, kaupunginhallitus 250 ja lautakunnat 70) Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaalija terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista KymppiR2013-ohjelma, Kankaan osayleiskaava ja 18 asemakaavaa (mm. Mannisenmäki, Ruusupuisto, Parviaisentie 10, Kuokkalan keskustan puukortteli ja Jyvälän alue) Jyväskylän kaupungin äänestysalueet Palvelulinjaukset Pienten kouluyksiköiden muodostamisen kriteerit Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon Liikelaitosten johtosäännöt Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 15 valtuustoaloitetta, uusia jätettiin 17 (edellisenä vuonna 20). Vuoden aikana järjestettiin viisi valtuustoseminaaria. Seminaarien teemoja olivat muun muassa tilinpäätöksen ennakkotiedot, palvelulinjaukset, konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä ja kuntayhtymissä, selvitysalueen erityinen kuntajakoselvitys, kasvusopimus- ja INKA-ohjelma sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen. Valtuutetut osallistuivat kevään 2013 aikana luottamushenkilöille järjestettyihin perehdytystilaisuuksiin. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen kokoonpano oli seuraava: Asikainen Aimo (Kesk.) varajäsen Jokitalo Juha Holm Pauliina (Kok.) varajäsen Timperi Kati-Erika Hovikoski Mervi (SDP) varajäsen Viikari Tarja Ikkelä-Koski Tuulia (Kesk.) varajäsen Knuuttila Kirsi Lumela Meri (Vihr.) varajäsen Mäkinen Tuija Melville Tony (SDP) varajäsen Kemiläinen Allan

6 3 Mäkinen Riitta (SDP) varajäsen Sahindal Anna-Leena Pulli Terhi (Kok.) varajäsen Marjalaakso Olli asti, lähtien Hyökyvaara Jorma Selin Jaakko (Kok.) varajäsen Savolin Reijo Suomi Kimmo (SDP) varajäsen Hämäläinen Jukka Uski Jorma (PS) varajäsen Björk Matti Visakorpi Marika (KD) varajäsen Sipinen Raija Yksjärvi Kari (Vas.) varajäsen Huttunen Marjukka Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Riitta Mäkinen (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jaakko Selin (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Meri Lumela (Vihr.). Kaupunginhallitus kokoontui 32 kertaa (edellisenä vuonna 33) ja käsitteli 410 (447) asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin 13 (14) ja niissä käsiteltiin 40 (46) asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin muun muassa seuraavat asiat: Liikelaitosten johtokuntien ja kaupunginhallituksen toimikuntien valinta Edustajien nimeäminen erityisen kuntajakoselvityksen selvitysryhmään ja työvaliokuntaan Kaupungin ohje koulutuskuntayhtymälle lukioverkkoa koskevassa päätöksenteossa Kortepohjan matkailualue Oy:n osakkeiden myynti Hankintojen toimintaperiaatteet ja pienhankintaohjeet Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen toimivuuden arvioinnin tulokset Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteet Tikkakosken uimahallitoiminnasta ja tilasta luopuminen Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttaminen Jyväskylän kaupungin kasvusopimus ja INKA - innovatiiviset kaupungit ohjelmaan osallistuminen Yhteistoimintamenettelyn aloittaminen Luottamushenkilöille maksettiin palkkioita ja korvauksia vuonna 2013 yhteensä euroa.

7 4

8 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailman talouden kasvu on hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityissektorit ovat nyt elpymässä finanssikriisiä seuranneiden romahdusten jälkeen. Suhdanteita kohentaa valtiovarainministeriön raportin mukaan erityisesti teollisuusmaiden erittäin löysä rahapolitiikka ja aiempaa kevyempi finanssipolitiikan sopeuttaminen uuteen kasvun vaiheeseen. Kasvua hidastaa se, että monissa teollisuusmaissa yksityinen kulutus ja varsinkin investoinnit supistuvat edelleen ja maailmankauppa on kriisin jälkeen kasvanut hitaammin kuin tuotanto. Suomen bruttokansantuote pieneni Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan -1,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuoden 2014 kasvuksi on arvioitu 0,8 %. Bruttokansantuote pieneni jo toista vuotta peräkkäin ja kasvu käynnistyy ulkomaankaupan vetämänä hitaasti. Ulkomaankaupassa Suomen ongelmana on tärkeimpien vientimaiden kotimarkkinoiden heikko kysyntätilanne, teollisuudessa tapahtunut rakennemuutos ja erityisesti investointien supistuminen maailmalla. Vuonna 2011 BKT kasvoi vielä 2,7 prosenttia, mutta nyt Suomen bruttokansantuotteen ennustettu lähivuosien kasvu on euroalueen hitaimpia. Lähivuosien heikosta talouskasvusta aiheutuu entistä suurempia haasteita julkisen talouden rahoitusaseman kannalta. Julkisen talouden rahoitusasema on parissa vuodessa heikentynyt n. 3 mrd. euroa hallituksen mittavista sopeutustoimista huolimatta kokonaistuotannon alenemisen vuoksi. Talouskasvu tulee olemaan myös lähivuosina sen verran vaimeata, että kasvu ei yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon nousee 60 prosenttiin ensi vuonna. Valtionvarainministeriön arvion mukaan valtiontalouden rahoitusaseman arvioidaan kohenevan hieman ennustejaksolla, vaikka velkaantuminen jatkuu edelleen. Suomen talouden yhtenä haasteena on työmarkkinoiden toiminnan tehostaminen. Ikääntyvä väestö yhdistettynä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan voi muodostua aidoksi kasvun esteeksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys nousi vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna ja ennusteiden mukaan nousu jatkuu edelleen vuonna Vuoden 2013 työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 8,2 prosenttia. Myös työllisten määrä vähentyi vuonna Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysasteen arvioidaan nousevan 8,4 prosenttiin vuonna Ennustettu talouskasvun hidas käynnistyminen ei vielä ensi vuonna näy työttömyysluvuissa. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE * 2013* 2014* Bruttokansantuote, % 3,3 2,7-0,8-1,2 0,8 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 Kuluttajahintaindeksi, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 Pitkät korot (10 vuotta) 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Julkisyhteisöjen menot % BKT:sta 55,8 54,8 56,6 58,6 58,9 Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta 48,5 49,0 53,6 57,0 60,0 Inflaatio eli kuluttajahintojen nousu hidastui merkittävästi ja oli 1,5 % vuonna Myös inflaatioodotukset tuleville vuosille ovat maltilliset, selvästi alle kaksi prosenttia, mikä tarjoaa keskuspankeille mahdollisuuden keveän rahapolitiikan jatkamiselle. Pitkät kymmenen vuoden korot säilyivät edellisen vuoden tasolla, mutta lyhyet korot alenivat alimmalle tasolleen koko seuranta-ajanjaksolla. Sekä lyhyet että pitkät korot ovat pysyneet poikkeuksellisen matalina koko euroalueella kriisimaita lukuun ottamatta.

9 6 Alhaisesta korkotasosta huolimatta kotitalouksien taloudelliset näkymät ovat kuluvalle vuodelle vaikeat. Vuonna 2014 reaalitulojen laskun, työttömyyden lisääntymisen ja varovaisten tulevaisuuden odotusten vuoksi yksityinen kulutus ei juuri lisäänny. Vuonna 2014 ja 2015 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten syksyllä 2013 neuvotteleman työmarkkinaratkaisun mukaisesti. Kasvu- ja työllisyyssopimus nostaa sopimuspalkkoja ensimmäisenä vuonna keskimäärin 0,7 % ja toisena vuonna 0,5 %. Kuntatalouden kehitys Kuntasektori on tällä hetkellä useiden samanaikaisten kuntatalouteen merkittävästi vaikuttavien muutosten ytimessä. Samanaikaisesti on ollut valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, sote-uudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos. Heikentyvä kuntatalous tuo lisähaasteita näiden tärkeiden uudistuksien toteuttamiselle. Tilinpäätösennakkotietojen mukaan kuntien talous toteutuu vuonna 2013 olosuhteisiin nähden ennustettua parempana. Merkittävänä positiivisena tekijänä on ollut kuntien verotulojen kokonaisuutena kohtalainen kehitys. Kasvua ovat tuoneet mm. tilitysuudistuksen muutokset ja kuntakohtaisten jako-osuuksien oikaisut, jotka toivat kunnille lisää verotuloja kokonaisuutena 674 miljoonaa euroa. Verotulojen määrän kasvusta huolimatta kuntien haastava taloudellinen tilanne näkyy lainakannan nopeana kasvuna. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2013 aikana 1,6 miljardia euroa. Vuoden lopussa kuntien lainakanta oli yhteensä 13,9 miljardia euroa. Asukasta kohti laskettuna lainakannan keskiarvo Manner-Suomessa oli ennakkotietojen mukaan noin euroa vuonna 2013, kun edellisenä vuonna lainakannan keskiarvo asukasta kohti laskettuna oli euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa noin 15,6 miljardia euroa. Kunnat ovat reagoineet tilanteeseen nostamalla veroprosenttejaan vuodelle Keskimääräinen painotettu veroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksikköä 19,74 prosenttiin. Ero matalimman ja korkeimman veroprosentin välillä on 5,75 prosenttiyksikköä. Lisäksi huomattaviakin sopeutuksia menoihin on odotettavissa lähes kaikissa kunnissa. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen on tiedostettu kunnissa Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,0 miljardia euroa, kasvua edellisestä vuodesta 700 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi ennakkotietojen mukaan poistoista 99 prosenttia. Vuonna 2013 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 36, vuotta aiemmin vuosikate oli negatiivinen 73 kunnassa. Asukasta kohti laskettu vuosikate vuonna 2013 oli 371 euroa, kun vuonna 2012 vuosikate asukasta kohti oli 248 euroa. Kuntien yhteenlaskettu investointien omahankintahinta oli vuonna 2013 noin 4,5 miljardia euroa, nousua edellisestä vuodesta noin 100 miljoonaa euroa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin. Tästä syntynyttä tulorahoitusvajetta kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja lainanotolla. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseksi Suomen hallitus teki päätöksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta, joka tuo kunnille kahden miljardin säästötavoitteen vuoden 2017 tasossa ja kolmen miljardin pidemmän ajan tehostamistavoitteen. Rakennepoliittisessa ohjelmassa julkisen talouden kestävyysvajeeksi on arvioitu 4,7 prosenttia eli arviolta 8 10 miljardia euroa. Ohjelman mukaan yksi miljardi euroa säästötavoitteesta tulee saavuttaa kuntien omien toimien kautta, lähinnä veronkorotuksin ja toimintoja tehostamalla. Toinen miljardi euroa tulee kuntien tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Yhtenä merkittävänä tekijänä kunnille on ohjelmassa esitetty kuntatalouden ohjausjärjestelmä, joka Kuntaliiton asiantuntijoiden mukaan hyvin toteutuessaan voi olla ratkaisu kuntien tehtävien ja rahoituksen epätasapainoon pidemmällä aikavälillä. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, luottamus Suomen kuntiin on pysynyt kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Standard & Poor s ja Moodies luokittelivat Kuntien Takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen kolmen A:n arvoiseksi marras-joulukuussa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että epävarmassa maailmassa niin Suomen valtion kuin kuntiinkin luotetaan.

10 7 Jyväskylän kaupungin kehityspiirteitä Vuoden 2013 lopulla jyväskyläläisiä oli , kaupungin asukasluku nousi 1 176:lla, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 335 (388 vuonna 2012). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 209, joka oli 129 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (637) oli hieman edellisvuotta alhaisempi. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta. Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2013 yhteensä vuosien keskiarvon oltua Koko rakennustuotanto oli kuutiometriä, joka on noin 24 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin. Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2013 Jyväskylässä euroa ja vuosimuutos 1,1 % (vertailukaupungeissa euroa ja 1,2 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2013 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 11,46 euroa ja vuosimuutos 3,1 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,47 euroa ja 3,3 %. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden vuosineljänneksellä 597. Vastaava luku vuonna 2012 oli 588. Neljän suurimman (Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto ja Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt) työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes.

11 8 Työpaikat Jyväskylässä vuosina (lkm) Vuosittainen muutos (lkm) Työttömyys jatkui edelleen ongelmallisena. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2013 lopulla eli enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 20,3 %, naisten 14,3 % ja alle 25-vuotiaiden 21,4 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 173) oli kasvua 20,6 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 14,4 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 15,6 % ja Jyväskylässä 17,4 %.

12 9 Jyväskylän työttömyysaste joulukuussa , % ,5 24,1 22,8 22,8 20,9 19,8 18,5 17, ,2 15,9 15,0 15,0 14,5 14,4 14,6 14,9 13,0 13,4 13,3 12,0 12, Poliisin tietoon tuli vuonna 2013 Jyväskylässä (-631) omaisuusrikosta sekä (-117) henkeen ja terveyteen kohdistunutta rikosta. Huumausainerikosten kokonaismäärä oli 499 (+26). Jyväskylän talouden kehitys Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 34,3 miljoonaa eli 27,9 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 14,0 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 24,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 72,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 47,1 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 38,2 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 15,1 miljoonaa euroa. Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2013 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 17,3 miljoonalla eurolla mutta alittuivat muutettuun talousarvion nähden 1,9 miljoonaa. Verotulot toteutuivat 9,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 1,7 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 17,3 miljoonaa euroa (5,8 %) ja toimintakulut 33,0 miljoonaa euroa (3,7 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 15,7 miljoonalla eurolla (2,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut kasvoivat 16,4 miljoonaa euroa (5,3 %) ja sivistyspalvelujen 8,4 miljoonaa euroa (3,5 %) vuoteen 2012 verrattuna. Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 8,5 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 0,7 miljoonaa euroa ja kaupunkirakennepalveluissa 0,1 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2013 yhteensä 478,1 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 37,6 milj. euroa (8,5 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 34,3 milj. euroa (8,8 %), kiinteistövero 2,2 milj. euroa (6,2 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 1,2 milj. euroa (7,9 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisveron kasvusta noin 9,7 milj. euroa johtui kunnallisveroprosentin nostamisesta 0,5 prosenttiyksiköllä 20,0 prosenttiin.

13 10 Valtionosuudet olivat 144,3 milj. euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 6,1 milj. euroa (4,4 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 125 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012 eli yhteensä 756 milj. euroa. Investointien määrä oli yhteensä 112,6 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 53,8 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 58,7 miljoonaa, joka on 35,2 miljoonaa euroa (37 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 396,9 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 15,1 miljoonaa euroa (87 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2013 tilinpäätöksissä euroa.

14 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Strategiset kehittämishankkeet Talouden tasapainotus Uusi kaupunginhallitus aloittaa heti alkuvuodesta 2013 kaupungin talouden ja palvelujen tasapainottamiseen ja velkakierteen katkaisemiseen tähtäävän ohjelman ja toimenpiteiden valmistelun. Tätä varten kaupunginhallitus nimeää keskuudestaan taloustoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys valtuustokauden mittaisista toimenpiteistä, joilla kaupungin vuosikate vastaa poistoja eikä lisävelkaantumista tapahdu valtuustokauden viimeisenä vuonna Taloustoimikunnan tehtävänä on koko kaupunkikonsernin toimintojen ennakkoluuloton tarkastelu ja niiden tehostaminen sekä tarvittaessa myös konsernin päällekkäisten toimintojen karsintaehdotukset. Taloustoimikuntaan nimetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Taloustoimikunnan apuna toimii kaupunginjohtajan nimeämä talousohjausryhmä (talousjohtaja ja talousvastaavat), joka valmistelee, seuraa ja raportoi talouden tasapainottamiseksi tehtäviä toimenpiteitä yhdessä apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien kanssa. Muutosjohtajan ja kehittämisen vastuualueen sekä henkilöstöhallinnon vastuualueen tärkeimpänä tehtävänä vuonna 2013 on osallistua sosiaali- ja terveystoimen palvelujen ja erityisesti terveydenhuollon talouden ja johtamisen uudistamiseen apulaiskaupunginjohtajan ja vastuualuejohtajien apuna. Työssä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita erikseen rajattujen kohteiden selvittämiseen. Tavoitteena on saada aikaan muutoksia, joilla vältetään talousarvion määrärahojen ylittyminen tai toiminnallisten tavoitteiden alittuminen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johtamisen tehostamiseksi vuonna 2013 laajennetaan johdon sopimuskäytäntöä, jolloin myös apulaiskaupunginjohtajille, vastuualuejohtajille ja liikelaitosjohtajille tehdään vuosisopimukset, joiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. Apulaiskaupunginjohtajien ja vastuualuejohtajien tulee huolehtia siitä, että palvelukokonaisuuden määräraha ei ylity. Mahdollisen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yhteydessä raportoitava toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarviovuoden aikana. Apulaiskaupunginjohtajien tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhallitukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaarantavat talousarvion toteutumisen. Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien osana valmistellaan kaupungin palvelulinjaukset Valtuuston päätettäväksi valmistellaan palveluverkkoja koskevat periaatelinjaukset siten, että toiminnan tehostumisen ja kiinteistökustannusten pienenemisen kautta saadaan aikaan tilakustannusten viiden prosentin säästö. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä tuodaan valtuuston päätettäviksi kevään 2013 aikana. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet tuodaan hallituksen päätettäväksi kevään 2013 aikana. Toteutuminen: Kaupunginhallitus nimesi vuoden 2013 alussa taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden aikana 14 kertaa. Taloustoimikunta osallistui kaupunginhallituksen apuna vuoden 2014 talousarvion laadintaan. Taloustoimikunnan työskentelystä on annettu vuoden 2014 alussa erillinen raportti. Talousohjausryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko ja valmisteli osaltaan talouden tasapainotustoimenpiteitä. Muutosjohtaja osallistui Jyte-johtoryhmän työskentelyyn kevään 2013 aikana. Tilaisuuksissa käytiin läpi terveydenhuollon talouden tasapainottamistoimia ja johtamisjärjestelmää. Valtuuston hyväksymissä palvelulinjauksissa terveyspalvelujen osalta tavoitteena on sairaalapalvelujen keskittäminen terveyskeskussairaalaan niin, että synergiaedut uuden keskussairaalan

15 12 kanssa voidaan hyödyntää sekä avosairaanhoidon keskittäminen joillekin terveysasemille ja uusien monipalvelupisteiden käyttöön ottaminen joissakin avopalveluissa. Perusturvapalvelujen johtoryhmätyöskentelyn arviointia ja kehittämistä työstettiin yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa OJOPA-projektin (osallistuva johtaminen ja palvelujen kehittäminen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa) keinoin. Henkilöstöyksikön järjestämässä esimiesvalmennuksessa yhtenä osiona oli talousosaaminen, jossa pilottiryhmänä oli vanhus- ja vammaispalvelujen lähiesimiehet. Kaupunginhallitus päätti syksyllä 2013, että terveyspalvelujen organisoinnista ja johtamisesta hankitaan ulkoinen arviointi. Palvelulinjaukset vuosille hyväksyttiin valtuustossa /124. Palvelulinjauksiin on kirjattu periaatteet, joilla kaupungin palvelut järjestetään tulevaisuudessa talouden kannalta kestävällä tavalla toimintaympäristön muuttuessa. Palvelulinjauksiin sisältyvät myös kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet, jotka mahdollistavat tilasäästöt. Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyvä hallinto- ja johtamistapa Jyväskylän kaupunkikonsernissa sekä konserniohjeet valmistellaan hallituksen päätettäväksi vuoden 2014 aikana sen jälkeen, kun Kuntaliiton asiaa koskeva suositus on valmistunut. 2. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen sekä suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. Valtuusto sitoutuu ottamaan vuosiohjelmaansa katsauksen elinkeinopolitiikan tilasta, näkymistä ja tarvittavista toimenpiteistä. Kaupunginhallitus asettaa alkuvuodesta 2013 Kilpailukyky ja elinkeinopoliittisen työryhmän (Kelporyhmä), jonka tehtävänä on tehdä esityksiä kaupungin kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi sekä tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen. Kaupungin edustajien lisäksi työryhmään kutsutaan elinkeino- ja yrityselämän arvostettua osaamista. Työryhmä kuulee monipuolisesti asiantuntijoita. Kelpo-työryhmän toimista raportoidaan valtuustolle puolivuosittain. Suurten kaupunkien kasvusopimukset ja innovaatiokeskittymä Koheesio- ja kilpailukykyohjelma päättyi vuonna Vuonna 2013 valmistaudutaan uudenlaiseen alue- ja kaupunkipolitiikan toteuttamiseen. Vuodesta 2014 alkaen yli asukkaan kaupunkiseuduille tehdään kasvusopimukset ja muodostetaan innovaatiokeskittymien verkosto. Tarkoituksena on edistää yhteistyötä ja voimavarojen käyttöä suurten kaupunkien ja valtion keskeisten toimijoiden välillä. Kelpo-ryhmän työskentelyyn läheisesti liittyen kaupunki valmistelee omalta osaltaan siirtymistä suurten kaupunkien kasvusopimuskäytäntöön ja Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän rakentamista. Suurten kaupunkien innovaatiokeskittymien tavoitteina ovat korkealuokkainen innovaatioympäristö, huipputason tutkimus- ja kehittämisosaaminen, monipuolinen elinkeinorakenne sekä tehokkaan toiminnan mahdollistavat riittävät voimavarat. Innovaatiokeskittymien luomiseksi työ- ja elinkeinoministeriö avaa kansallisen kilpailun, joka päättyy alkuvuonna Jyväskylän kaupunkiseudun innovaatiokeskittymän valmistelussa määritellään strategiset painopisteet ja teemat. Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväs-

16 13 kylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy ja Jyväskylä Innovation Oy solmivat keväällä 2012 aiesopimuksen innovaatiokeskittymän rakentamisesta. Innovaatiokeskittymien ja niihin liittyvien hankkeiden pääasiallinen rahoituslähde on Euroopan aluekehitysrahasto. Uusi Innovatiiviset kaupungit (INKA-ohjelma) ohjelma tukee tätä työtä 50 prosentin rahoitusosuudella. Toteutuminen: Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Kaupunginhallituksen /55 asettama kilpailukyky- ja elinkeinopoliittinen työryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Valtuuston seminaarissa oli esillä kaupungin kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvät teemat. Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman valmistelu Suomen valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen kasvusopimus allekirjoitettiin Sen tavoitteena on kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistuminen, työpaikkojen ja yritysten määrän lisääntyminen ja yritysten liikevaihdon kasvu. Jyväskylän kaupunkiseudun erikoistumisvalinnat kasvusopimuksessa ovat: 1. Kyberturvallisuuteen ja resurssiviisaaseen biotalouteen erikoistunut innovaatiokeskittymä 2. Liikunnan ja hyvinvoinnin uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyväksikäyttö 3. Panostaminen uusyrittäjyyteen, yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä 4. Innovatiiviset julkiset hankinnat. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman hakemukset jätettiin Työ- ja elinkeinoministeriöön Ministeriö hyväksyi ohjelmaan viisi teemaa ja niille koordinaattorikaupungit. Jyväskylä sai kansallisen vetovastuu kyberturvallisuusteemasta päättyneessä hakumenettelyn toisessa vaiheessa kaupunkiseudut voivat hakea kumppaneiksi jo valittuihin temaattisiin painopisteisiin. Lopullinen päätös INKA-ohjelmaan hyväksytyistä kaupunkiseuduista ja niiden toteutettaviksi tulevista teemoista tehtiin Sen mukaan Jyväskylän kaupunkiseutu osallistuu myös biotalousteeman toteutukseen yhdessä Joensuun ja Seinäjoen kaupunkiseutujen kanssa. INKA-ohjelman yksityiskohtainen valmistelu jatkuu vuoden 2014 alkupuoliskolla. Jyväskylän kaupungin ja Sitran Kohti resurssiviisautta -yhteishanke Jyväskylän kaupunki ja Sitra aloittivat maaliskuussa 2013 yhteishankkeen, jonka tavoitteena on edistää luonnonvarojen viisaampaa käyttöä, parantaa hyvinvointia sekä vähentää haittoja ympäristölle yhdessä asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Energiatehokkuus paranee, paikallistalous kohenee ja omavaraisuus kasvaa. Kankaan alue tarjoaa erinomaisen demonstraatioalustan innovatiiviselle, resurssiviisaalle yrittäjyydelle. Vuoden aikana aloitettiin RVAtoimintamallin rakentaminen ja toteutettiin 14 kuntalaisten resurssiviisaista ideoista valittua kokeilua, joista varsinkin tähderuokakokeilu levisi valtakunnalliseen tietoisuuteen ja käytännöksi noin viiteentoista muuhun kaupunkiin. Resurssiviisaan liiketoiminnan edistämistyötä aloiteltiin suunnitelmallisesti alan keskeisten yrittäjien kanssa yhteistyössä ja uusia mahdollisia toimijoita sparraten. Sitran rahoitusosuus kaupungille vuonna 2013 oli , joka sisälsi myös osan hankkeen projektipäällikön palkkakuluista. Hanke jatkuu kesään 2015 saakka. Lisätietoja:

17 14 3. Kaupunkistrategia ja palvelulinjaukset Kaupungin strategian valmistelu aloitetaan seuraavien painopisteiden pohjalta: Taloustavoitteiden ja talousohjausta vahvistavien toimien lisäksi kaupungin uudet kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset sekä palvelulinjaukset kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Näiden linjausten ydinkohdat tulevat myöhemmin osaksi kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategia kokonaisuudessaan tuodaan valtuuston päätettäväksi valtuustokauden aikana. Toteutuminen: Kelpo-ryhmän työskentelyssä tuotettiin aineistoa myös kaupunkistrategiatyötä varten. Palvelulinjaukset pohjustavat kaupunkistrategian valmistelua.

18 15 Kilpailukyky- ja elinkeinopoliittiset linjaukset Valtuustolle esiteltiin /142 selonteko kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuudesta. Kaupunginhallitus päätti /354 edellä mainitun selonteon käsittelyn yhteydessä kaupunkistrategian kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikkaan liittyvistä valmistelukokonaisuuksista ja niiden aikatauluista vuoden 2014 aikana. Palvelulinjaukset Palvelulinjausten valmisteluun otettiin alkuvuoden aikana laajasti mukaan päätöksentekijät, palveluorganisaatio ja henkilöstö. Myös kuntalaisia osallistettiin valmistelutyöhön. Palvelulinjauksissa on palvelujen kehittämistä, järjestämistä ja tuottamista koskevat yhteiset periaatteet, joita noudatetaan kaikissa kaupungin palveluissa. Kaupungin järjestämisvastuulla olevia palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Palvelulinjauksiin sisältyy kaupungin kattavien palveluverkkojen kehittämisen periaatteet. Palveluverkkojen runkona on kaupungin kasvusuunnat: pohjoinen, itäinen ja eteläinen kasvusuunta, jolloin alueellisia palvelukeskittymiä muodostuu Palokkaan, Vaajakoskelle ja keskustaan. Tihein palveluverkko on lähipalveluissa, joita ovat pääosa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta sekä osa vanhuspalveluista. Uudenlaisten monipalvelupisteiden muodostamista selvitetään aluksi Huhtasuolle, Korpilahdelle, Säynätsaloon ja Tikkakoskelle. Niiden palvelujen sisältö ja laajuus määritellään alueen muiden palveluiden ja erityispiirteiden mukaan. 4. Palvelu- ja organisaatiouudistuksen toimeenpano ja jatkokehitys Kaupungin uusi luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio tulee voimaan hallintosäännön määrittelemällä tavalla. Uuteen organisaatioon siirtymistä tuetaan muutosvalmennuksella organisaation eri tasoilla. Samoin vahvistetaan luottamushenkilöorganisaation toimivuuden edellytyksiä, hyvää hallitustyöskentelyä sekä kehitetään paikallisdemokratian uusia muotoja. Uudistukseen jatkokehitykseen kuuluvat mm. uuden asiakaspalvelumallin käyttöönotto, tietotuotannon ja toimintaympäristökuvauksen kehittäminen sekä tietojärjestelmien kokonaisarkkitehtuurin valmistelu. Toteutuminen: Luottamushenkilöorganisaation uudistaminen toteutui hallintosäännön mukaisesti lukuun ottamatta maaseutu- ja asukastoimikuntaa, jonka tehtävät siirtyivät hyvinvointipoliittiselle toimikunnalle. Luottamushenkilöorganisaation toimintaedellytykset paranivat mm. sähköisen kokouskäytännön laajenemisen myötä. Palveluorganisaatio järjestettiin palvelukokonaisuuksiin ja samalla johtamisjärjestelmää uudistettiin. Esimiesten valmennusohjelma koostui esimiesten henkilöstöhallinnon, talousosaamisen, hyvän hallinnon ja viestinnän moduuleista. Valmennuksiin osallistui huomattava määrä kaupungin esimiehiä. Uudistuksen toteuttamisessa tehtiin useita erillisratkaisuja muun muassa tehtävien hoitamisen varmistamiseksi siirtymävaiheessa ja henkilöstön sijoittamiseksi kuntarakennelain 1698/2009 mukaisen vuoden 2008 henkilöstösopimuksen perusteella. Osana uuden organisaation käynnistämistä tehtiin hallinnon ja esimiestyön selvitys, jossa on toimenpide-ehdotuksia tehtävien uudelleen järjestelemisestä ja tiivistämisestä. Tavoitteena on henkilöstöpoistuman hyödyntäminen ja -menojen säästöt vuosina Uusi asiakaspalvelumalli otettiin käyttöön Mallin mukaisesti asiakaspalvelu järjestetään joustavasti, keskitetysti ja monikanavaisesti, jolloin kuntalainen voi saada palvelun paikan päällä, puhelimitse tai verkossa.

19 16 Tietotuotannon ja toimintaympäristönkuvauksen valmistelu aloitettiin vuoden 2013 aikana liittyen mm. kokonaisarkkitehtuurivalmistelutyöhön, jota on ohjeistettu JYKKA-ryhmän ja kaupungin ICT-ohjausryhmän toimesta. Asukkaiden osallisuutta ja paikallisdemokratiaa parannettiin järjestämällä asukasfoorumeita ja kyläiltoja. Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen yhteydessä toteutettiin alueellinen kansalaisraati. Sähköinen palautejärjestelmä otettiin käyttöön ja Otakantaa.fi -avoin keskustelukanavaa käytettiin muun muassa palvelulinjauksia valmisteltaessa. 5. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjaukset Suuret keskuskaupungit ja kaupunkiseutujen muut kunnat ovat kasvun ja kilpailukyvyn edistäjiä ja työssäkäynnin edellytysten luojia alueillaan. Hallitusohjelman mukaan vahvistetaan keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Jyväskylän kaupunki on aloitteellinen hallitusohjelman tavoitteiden edistämisessä. Jyväskylä oli ensimmäisenä aloittamassa suurten kaupunkien kuntaliitoksia vuoden 2009 alusta. Kaupunginvaltuusto katsoo 1. lausunnossaan /32 valtiovarainministeriölle, että rakennetyöryhmän ehdottamalla Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysalueella erityisen kuntajakoselvityksen tulee pohjautua kahden vahvan peruskunnan vaihtoehtoon ja kuntajaon muutokset tulee toteuttaa vuoden 2015 alusta. Valtuusto antaa 2. lausunnon kuntarakennelaista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjauksista valtiovarainministeriölle alkuvuodesta Kaupungilla on tilaisuus esittää kuntajakolain mukaisen erityisselvityksen aloittamista jo vuonna Samanaikaisesti valmistellaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislinjausten mukaisia järjestelyjä. Kaupunki on mukana myös itäisen erityisvastuualueen (ERVA) organisoitumisen valmistelussa. Toteutuminen: Kuntauudistus ja erityinen kuntajakoselvitys Valtuusto teki /43 valtiovarainministeriölle esityksen erityisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta. Päätöksen mukaan kuntauudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi tulee erityisellä kuntajakoselvityksellä hakea yhdistymisratkaisua, jossa selvitysalueen kunnat yhdistyvät vähintään kahdeksi kunnaksi seuraavasti: - Jyväskylä, johon yhdistyy Muurame ja kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia - Laukaa, johon yhdistyy kuntajakoselvityksen perusteella muita kuntia. Valtiovarainministeriö määräsi kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten selvitysalueella. Selvitystyö alkoi ja päättyy Kuntajakoselvittäjät esittelivät selvityksen väliraportin selvitysalueen yhdeksälle kunnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus Vastatessaan valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta /43 valtuusto lausui myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksista. Valtuuston lausunnon perusteella kaupunginhallitus antoi tarkemman lausunnon /325 sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista. Lausunnon mukaan Keski-Suomeen toivotaan perustettavan maakunnan laajuinen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalue niin, ettei sote-alueen sisällä ole perustason järjestämisalueita. Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio toteutetaan. Sote-alueen palvelut järjestetään lähtökohtaisesti vahvistettavan järjestämislain mukaan, eli nykytulkinnan mukaan vastuukuntamallilla. Jyväskylän kaupungilla on valmius sopia muiden kuntien kanssa myös muusta

20 17 hallintomallista, mikäli vastuukuntamalli ei ole mahdollinen järjestämis- tai perustuslain mukaan. Tällöin hallintomallina voi olla esimerkiksi kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria. 6. Nuorison työllisyyden parantaminen ja kuntakokeilu Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta vuodesta 2013 alkaen. Nuorten työllisyyden parantamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä toimia vahvistetaan vuonna 2013 siten, että nuorten yhteiskuntatakuun periaatteet toteutuvat. Kaupunki on myös mukana Jämsän ja Muuramen kanssa työ- ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämässä työllisyydenhoidon kuntakokeilu yhteishankkeessa, jonka kokonaisrahoitus on 6,5 milj. euroa. Tarkoitusta varten talousarvioon on varattu euroa, johon kaupunki saa rahoituksen. Kokeilun tavoitteena on, että kokeilualueella on sen päättyessä ainakin 200 toimijaa, joilla on aktiivinen rooli työllistämisessä ja ainakin työllistettävästä 70 prosentille on pystytty tarjoamaan työpaikkoja tai muita työllistymistä edistäviä toimia. Toteutuminen: Jyväskylä on opiskelukaupunki ja nuorten työttömyys on siitä syystä huolestuttavan korkea. Vuoden 2013 aikana alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys on kasvanut noin 20 % ja nuoria työttömiä oli yhteensä noin Jyväskylän kaupunki on korostanut nuorten työllistämistä ja aktivointia omassa toiminnassaan niin, että nuorten asiakkaiden määrää on nostettu sekä työvoiman palvelukeskuksessa että työllisyyden kuntakokeilussa. Lisäksi talousarvioin valmistelun yhteydessä päätettiin, että Nuorten taidetyöpajan laajentuminen toteutuu pysyvästi. Lisäksi perustettiin erillinen työryhmä edistämään ja seuraamaan nuorten palvelujen kehittymistä. Työllisyyden kuntakokeilun palveluihin osallistui vuoden 2013 aikana 700 eri henkilöä. Heistä 1/3 oli alle 30-vuotiaita. Vuoden aikana Jyväskylässä kuntakokeilun asiakkaille tehtiin 204 työsopimusta, 170 henkilöä oli työkokeilussa ja 62 henkilöä kuntouttavassa työtoiminnassa. Työllisyyden kuntakokeilun Töihin!-palvelu oli vuoden 2013 aikana yhteistyössä 318 eri yrityksen kanssa. 7. Kankaan alueen kehittäminen Kangas on Jyväskylän merkittävin kehityshanke, jossa kunnianhimoinen kaupunkisuunnittelu, älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista kaupunkiympäristöä. Modernin asumisen, laadukkaiden palvelujen ja yli 2000 työpaikan Kangas muodostaa ydinkeskustan vetovoimaisen laajentumisalueen. Toteutuminen: Kankaan osayleiskaavan vahvistuminen ennätysnopeasti siirtää Kankaan uuteen vaiheeseen. Ensimmäisten asemakaavojen käynnistyminen, Kankaan yhteisjärjestelyjen vaikutustenarvioinnin ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman valmistuminen vuoden 2013 lopussa valmistelevat rakentamisvaiheeseen siirtymistä. Purkutyöt alueella ovat käynnistyneet paperikone 4 poistumisen myötä. Tavoiteaikataulun mukaan Kankaalla kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyy syksyllä 2014 ja asuntorakentaminen keväällä Kangas urbaanin pöhinän alueena kiinnostaa jo nyt. Uudessa paperitehtaassa on 38 vuokralaista, logistiikkafirmoista tietotekniikka-alan yrityksiin. Kesällä 2013 Kankaalla vieraili ja vietti aikaa yli kävijään mm. avoimien ovien, kesäteatterin ja kaupunkiviljelyn parissa.

Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue

Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue Kilpailukyky ja kaupunkikehitys -vastuualue Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Minnansali, 21.2.2013 Risto Kortelainen Muutosjohtaja 22.2.2013 Kaupunkikehitys: Strategia, rakenteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013)

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) 1.3 Strategiset kehittämishankkeet 2014 Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016 (tarkistettu, 18.11.2013) Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus

Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvityksen toteutus Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi Jyväskylän valtuuston seminaari

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 98 30.3.2015 Asianro 356/02.02.01/2015 59 Vuoden 2014 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2014

Lisätiedot

Suurten kaupunkien talousarviot 2008

Suurten kaupunkien talousarviot 2008 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuskatauksia 2007 11 HEIKKI HELIN Suurten kaupunkien talousarviot 2008 Verkossa ISSN 1796-7236 ISBN 978-952-223-039-3 Painettu ISSN 1455-7266 LISÄTIETOJA Heikki Helin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous

Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun selvitysryhmän 5. kokous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari

Vuoden 2015 talousarvion valmistelu. Kaupunginvaltuuston seminaari Vuoden 2015 talousarvion valmistelu Kaupunginvaltuuston seminaari 29.9.2014 1.10.2014 1.10.2014 2 Tulossuunnitelma 2013-2017 Jyväskylän kaupunki Liikelaitokset riveittäin yhdisteltynä 1000 euroa TP TA+M

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen avasi kokouksen. Jarmo Asikainen toimii selvitysryhmän kokousten puheenjohtajana.

Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen avasi kokouksen. Jarmo Asikainen toimii selvitysryhmän kokousten puheenjohtajana. MUISTIO 04.09.2013 Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys Selvitysryhmän 1. kokous 4.9.2013.00-18.30. Jyväskylän kaupungintalo (Vapaudenkatu 32), juhlasali 2. krs. 1. Kokouksen avaus Kuntajakoselvittäjä Jarmo

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012

Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 2012 Lähivuosien haasteita Hannu Sulin Helsinki 11.12.2012 Sisällys Valtiontalous Kuntatalous Korjauskeinot Kunta- ja palvelurakenne Yleisten kirjastojen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013

KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 KAUPUNGIN STRATEGISESTA KEHITTÄMISESTÄ JA KAUPUNKIORGANISAATIO 2013 Kunnallisvaaliehdokkaiden /laisuus Laajavuori 11.10.2012 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kaupungin strategisesta kehi/ämisestä 1. Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Sisällys 1 Palvelualueen tehtävät 2 Palvelualueen rakenne 3 Liikelaitokset 4 Perusturvalautakunta ja sen jaostot 5 Lautakunnan ja jaostojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot