Yrittäjäsopimus - vältä peitellyn työsuhteen riski. Lars-Eric Jansson

Transkriptio

1 Yrittäjäsopimus - vältä peitellyn työsuhteen riski Lars-Eric Jansson

2 Taustaa Tuotantoa, palvelua, valmistusta, eli työn tulosta voidaan lähtökohtaisesti tuottaa työn teettämisellä tai alihankintana taikka yrittäjänä. Työn teettämiseen ja toisaalta alihankintaan soveltuu täysin eri lainsäädäntö. Edelleen yrittäjätyön ja työntekijätyön osalta lainsäädäntö poikkeaa osin. Työn teettämisessä tuloksellisuus kertyy työnteettäjälle, alihankinnassa toimeksisaajalle. Vastuun ja velvoitteiden kohdistuminen on erilainen

3 Työnteon määritelmä / tunnusmerkit henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. (TSL) Eli: - Henkilökohtaisuus - Työnteko - Toisen lukuun - Johdon ja valvonnan alaisena Lähtökohta: -> Jos nämä täyttyy, kyse on työnteosta

4 Yrittäjyyden määritelmä / tunnusmerkit - Selkeää määritelmää / tunnusmerkkejä ei ole kirjattu lakiin. - Lähtökohta -> on erottava työnteosta - Yleisesti käytössä olevia tunnusmerkkejä: - harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Eli: - Omaan lukuun, eli työn tulos kertyy suoraan (tmi) tai välillisesti (oy) välityksin itselle. - Oma vastuu, joka usein vielä jaetaan: - Taloudellinen vastuu (yrittäjäriski) - Toiminnallinen riski riski (vahingonkorvausvastuu ym.)

5 Yrittäjätyöntekijä - Yrittäjä usein itse työskentelee yrityksensä lukuun. Onko tällainen yrittäjä myös työntekijä? Yrittäjä tekee työtä yhtiönsä lukuun. Siten häneen sovelletaan lähtökohtaisesti työlainsäädäntöä. Tämä koskee työntekoa. Sen sijaan hallitustyöskentelyä tai osakasasemaa työlainsäädäntö ei koske. Toimitusjohtaja (kaupparekisteriin merkitty) ei myöskään ole työntekijä. Yrittäjä siis useita asemia Yhtiössä. Omistajan asema (varsinkin avoimen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen asema on vastuiden kannalta merkittävä), toimielinasema (hallitus, toimitusjohtaja) ja työntekijän asema.

6 Johtajasopimus - Johtajasopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa sovitaan Yhtiön johtamisesta palkkaa tai palkkiota vastaan olosuhteissa, joihin työlainsäädäntö ei sovellu. - Tällainen johtajasopimus voidaan tehdä: Toimitusjohtajalle, joka siis ei ole Yhtiön työntekijä, vaan toimielin. Hallituksen jäsenelle hallitustyöskentelyä koskien. Hallituksen ainoalle varsinaiselle jäsenelle myös koskien työn tekemistä Yhtiön johtamiseksi. Osakkaalle joka omistuksen perusteella käyttää enemmistömääräysvaltaa Yhtiössä. Avoimen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle. Muihin sopimuksiin sovelletaan työlainsäädäntöä, vaikka ne olisi nimetty johtajasopimuksiksi

7 Erottelun merkitys Sillä, onko kyse yrittäjätyöskentelystä, työnteosta vai alihankinnasta on erittäin merkittäviä vaikutuksia: Esim: - Verotus ja sivukulut - Kuka vastaa vahingoista (VahL vai sopimus) ja vastuunrajoitukset - Vakuuttaminen - Turvallisuus - Salassapito, kilpailukielto ym. - Sopimusehdot, kuten lomaoikeus jne.

8 Erottelun merkitys (2) Koska erottelulla on olennaisia merkityksiä: 1) Sen määrittely, mistä on kysymys ei kuulu sopimusvapauden piiriin. 2) Jälkikäteen voidaan arvioida, onko kyseessä työsuhteesta, johtajasuhteesta vai toimeksiantosuhteesta. 3) Osapuolilla on muun muassa vero-oikeudellinen vastuu, mikäli on katsottu toimeksiantosuhteeksi, mutta myöhemmin katsotaankin työsuhteeksi. 4) Voi johtaa yllättäviin oikeudellisiin seuraamuksiin.

9 Tunnusmerkit Työsuhde Johtajasuhde Toimeksisaaja Alisteinen työn- Itsenäinen valta lain Toimii oman yhtiön Johdolle perusteella (OyL, jne.) lukuun kun työ tms. tehdään toiselle. Työsuhde riippuvainen Käyttää Yhtiön pää- Yhtiöstä tösvaltaa ja kenelle Päättää itse, mitä tekee Palkka työnteosta Palkkio toiminnasta Laskutus sopimuksen ja usein sidottu yhtiön mukaan menestykseen

10 1) Aikaisemmin: Viimeaikaiset muutokset Jos toiminta täytti em. työsuhteen tunnusmerkit -> katsottiin työsuhteeksi. Arvioinnissa huomioitiin mm. onko elinkeinonharjoittajalla useampia asiakkaita, onko joku niistä valtaosa liikevaihdosta, missä työ tehtiin, kenen välineillä, mikä oli toiminnan riski, täyttikö työsuhteen tyypilliset tunnusmerkit. Merkittävä muutos KHO:2016:35 2) Nykyään: KHO totesi, että sellaiset seikat, jotka eivät ole tilaajan tiedossa (selvitettävissä) ei tule antaa merkitystä. (Esim. muut asiakkaat, osuus liikevaihdosta ym.) Kokonaisarviointi

11 Mikä muuttui? Edelleenkään se seikka, kummasta on kysymys, ei ole vapaasti sovittavissa! Sinänsä työsuhteelle / yrittäjyydelle tunnusomaiset tunnusmerkit eivät muuttuneet Sen ratkaiseminen, kummasta on kysymys, perustuu edelleen kokonaisharkintaan Kokonaisharkinnan kriteeristöä tarkennettiin niin, että pääasialliset kriteerit ovat sellaisia, jotka ovat tilaajankin tiedossa ja toisaalta kriteeristössä otettiin huomioon myös enemmän sopimusoikeudellisia kriteerejä, sekä alan yleisiä toimintatapoja. Edelleen on mahdollista, että jälkikäteen sovittu alihankinta katsotaan työsuhteeksi!

12 Johtopäätöksiä tapauksesta KHO:2016:35 Sillä seikalla, montako asiakasta toimeksisaajalla on, ei ole enää aikaisempaa merkitystä (aikaisemmin verottaja käytti kolmea asiakasta työlukuna / nyrkkisääntönä) Ko. toimeksiantajan laskutuksen osuudelle toimeksisaajan liikevaihdosta ei ole annettu entisenlaista merkitystä (verottaja puhui aiemmin pääasiallisesta tulonlähteestä). Toimeksiannon yksittäisille ehdoille, jotka ovat tyypillisiä työsuhteelle (kuten irtisanomisaika) ei annettu entisenlaista merkitystä, vaikka ne olisivatkin tyypillisiä työsuhteelle, mikäli ne ovat myös alan toimeksiantosopimuksille tyypillisiä (kuten irtisanomisaika). Alihankinnan perusteelle ja sopimukselle (osapuolten tahdolle) annettiin painavampi merkitys kuin ennen.

13 Johtopäätöksiä tapauksesta KHO:2016:35 (2) Tuomion alleviivaa kokonaisharkintaa: Kokonaisharkinnassa huomioon otettavia seikkoja tuotiin ilmi Lista ei poissulkeva, koska kokonaisharkinnassa otettiin huomioon vain vedottuja seikkoja. Verottajan aikaisemmin noudattamat kaavamaiset säännöt pääosin katsottiin merkityksettömiksi. Tuomio koskee verotusta -> mikä merkitys muilla oikeudenaloilla? Tuomio perustuu yksittäistapaukseen, jossa elinkeinotoiminnan puolesta puhuu moni taustaseikka: Toimeksiantajalla leikattiin kuluja, nämä toiminnat päätetty ja käsketty ulkoistaa, mahdollista käyttää omaa (ulkomailla olevaa) palveluntuottajaa, toimeksisaaja voitti kilpailutuksen, ei rajoitettu esim. kilpailukiellolla mahdollisuutta hankkia muita asiakkaita, ei vienyt koko työpanosta, ei konkreettia johtoa tai valvontaa jne.

14 Johtopäätöksiä tapauksesta KHO:2016:35 (3) Ei lisännyt valinnanvapautta Poistaa verottajan kaavamaisia sääntöjä Laajentaa kokonaisarvioinnissa huomiotavien seikkojen kirjoa Huomioi sopimuskumppanien tarkoitukset ja tahtotilat entistä paremmin Korostaessaan kokonaisharkintaa korostaa perusteluvelvollisuutta. Toisaalta yksittäistapauksellinen harkinta voi johtaa myös vaikeisiin tulkintakysymyksiin, kun ei ole selkeitä sääntöjä -> Ei johda millään tavalla siihen, että alihankinnan käyttö olisi aina ok!!!

15 Johtopäätöksiä tapauksesta KHO:2016:35 (4) Kyse oli siis verotukseen liittyvästä päätöksestä. Vaikuttaako yleisemminkin arviointiin esim. työlainsäädännön näkökulmasta? -> Ei suoraan. Muut arvioitavat seikat: Työlainsäädännön soveltuminen työsuhteeseen -> jos työsuhteen tunnusmerkistö täyttyy, saattaa työlainsäädäntö, esim. työsopimuslaki soveltua, vaikka verotuksellisesti olisikin yrittäjä (työturvallisuusvastuu, TA, TT vastuut) Vahingonkorvauslaki -> ns. epäitsenäiset yrittäjät, joiden toiminnasta vastaa tilaaja. Vakuuttaminen

16 Kokonaisarviointi, onko työntekoa vai elinkeinotoimintaa Kokonaisarvioinnissa vaikuttavia tekijöitä: Osapuolten tahto ja tarve, jota ensisijassa arvioidaan sopimussuhteen näkökulmasta Tunnusmerkistöjen (työsuhde/yrittäjä) täyttyminen Alan yleinen liiketoimintatapa Sopimuksen ehdot ja niiden vaikutus toimeksisaajan liiketoiminnan harjoittamisen vapauteen ja toisaalta liiketoiminnalliseen riskiin Muut vastuut ja velvollisuudet (kuka vastaa ja mistä) Kuka vastaa kuluista

17 Kokonaisarviointi, huomioon otettavat seikat tilaajan ja toimeksisaajan / työntekijän välisen suhteen arvioinnissa Puhuttaessa kokonaisarvioinnissa, seikat jotka on otettava huomioon: 1) Kenellä on riski siitä, että business loppuu? 2) Kenen johdolla ja valvonnassa toimeksiantoa tehdään? 3) Kuka vastaa virheistä? 4) Onko toimeksisaajalla mahdollisuus kasvattaa liiketoimintaa / kuinka sidottu tietty toimeksisaajan luonnollinen henkilö on tilaajaan? 5) Onko tilaaja rajoittanut toimeksisaajan mahdollisuutta ottaa asiakkaita? 6) Kuka vastaa virheistä?

18 Sopimuksella merkitystä Alihankintaa koskevalla sopimuksella on merkitystä kokonaisarvioinnissa: Kilpailukielto -> rajoittaa elinkeinonharjoittamista, viittaa työsopimukseen (ellei rajoitettu siten, että voi tehdä samaa työtä muun tyyppisille asiakkaille). Tilausmäärä vie koko työajan ja henkilökohtainen panos Toimeksisaajan riskiä rajoitettu voimakkaasti (vastuunrajoitukset) Toimeksisaaja on tiukasti tilaajan johdon ja valvonnan alla (esim. raportointi). Sopimusehdot, jotka sitoo toimeksisaajan tilaajaan (pitkä määräaikainen sopimus)

19 Kokonaisharkinnassa: Yhteenvetoa 1) Mitä enemmän toimeksisaajan toimintavapautta rajoitettu -> sitä enemmän viitteitä työsopimusluonteesta 2) Mitä vapaammin saa toimia -> yrittäjä 3) Keinotekoiset järjestelyt edelleen kiellettyjä 4) Tietoisuus järjestelyn keinotekoisuudesta ( valesopimukset ), voidaan tulkita veronkierroksi! 5) Ei edellytetä muita asiakkaita / liikevaihtoa muualta, mutta tällainen mahdollisuus pitää olla olemassa 6) Toimeksisaajan vastuu tekemisestään, jos voimakkaasti rajoitettu, viite työsuhteenomaisuudesta

20 Yrittäjätyötä vai työntekijä Vahva lähtökohta on, että yhtiölle työtä tekevät ovat työlainsäädännön tarkoittamia työntekijöitä. Pääsäännöstä poiketaan kuitenkin silloin, kun sama henkilö, joka tekee työtä, myös käyttää itsenäistä yhtiölainsäädäntöön perustuvaa päätösvaltaa yhtiössä, jolloin kysymys voi olla sopimussuhteisesta johtajasta, johon työlainsäädäntöä ei sovelleta. Tällaisen johtajan asema perustuu yhtiöoikeuteen ja toisaalta johtajasopimukseen. Esim. toimitusjohtajaan, joka on yhtiön toimielin, ei sovelleta työsopimus- ym. Työlakeja.

21 Yrittäjätyötä vai työntekijä Jotta henkilö ei kuulu työlainsäädännön piiriin (ellei toisin sovita) ja jolle voidaan tehdä johtajasopimus, on oltava yhtiölainsäädäntöön perustuva itsenäinen vastuuasema tai omistukseen (tai muuhun sopimukseen perustuva) määrysvalta yhtiössä. Tällaisia ovat ja heidän asemansa sisältää: Avoimen ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies; henkilökohtainen taloudellinen vastuu, rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu yhtiön toiminnasta Toimitusjohtaja ja hallitus; rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu yhtiön toiminnasta Enemmistöosakas, tosiasiallinen toimija; rikosoikeudellinen ja vahingonkorvausoikeudellinen vastuu yhtiön toiminnasta

22 Mitä eroa? Yrittäjätyötä vai työntekijä Työlainsäädännön soveltaminen, yrittäjätyöhön / toimitusjohtajuuteen ei sovelleta työlainsäädäntöä Vahingonkorvausoikeudellisesti yhtiö vastaa ensisijaisesti, mutta johdolla myös vastuu (ankarampi kuin työntekijällä). Rikosoikeudellinen vastuu yhtiön toiminnasta (esim. työturvallisuusrikokset, ympäristörikokset jne.) Osa TyEL alaista (toimitusjohtaja), osin YEL alaista (yhtiömies, osakas, väh. > 30 %:a) Sopimusoikeudellinen asema, ei työlainsäädännön mukaisia lomia, työaikoja, työsuhdeturvaa, irtisanomissuojaa ym.

23 Mitä samaa? Yrittäjätyötä vai työntekijä Toimivat yhtiön lukuun Yhtiön organisaation alaisia Ylemmän (viime kädessä omistajien) määräysvallan alaisia Ovat työturvallisuuslain suojeluobjekteja Työterveyslainsäädäntö koskee rajoituksin Vakuuttamisvelvollisuus Palkkiona maksettava tulo on tuloverolain alaista Työn tekemisestä aiheutuneesta vahingonkorvausvelvollisuudesta kolmannelle pääsääntönä on isännänvastuu (yhtiön ensisijainen vastuu)

24 Työntekijä: Vahingonkorvausoikeus Työnantaja vastaa työntekijän työssään tuottamuksella aiheuttamasta vahingosta vahingonkärsijälle. TA voi vaatia TT:ltä korvausta vain, jos tuottamus on ollut vähäistä merkittävämpää (käytännössä edellytetty törkeää tuottamusta). Asema määritelty työoikeudessa. Työnjohtovalta kanavoi vastuuta Yhtiöön. Ei yleensä sopimussuhteissa asiakkaisiin -> ei sopimuskorvausriskiä (poislukien yleistyvät myös työntekijöiltä vaadittavat NDA:t)

25 Johtaja: Vahingonkorvausoikeus Yhtiö vastaa toiminnassaan kolmannelle myös johdon aiheuttamista vahingoista. Henkilökohtainen vastuu erityisesti rikosasioissa korostettua. Johdon vastuu yhtiölle tai osakkaalle tulee yhtiöoikeudesta. Vastuu omasta johtamisesta korostaa henkilökohtaista vastuuta. Johto (nimenkirjoitusoikeutetut / toimitusjohtaja) usein sidottu sopimuksiin myös henkilökohtaisesti -> sopimusvastuut. Moneen lakiin ja suuntaan muodostuva vastuu -> johdon vastuuvakuuttaminen.

26 Vahingonkorvausoikeus Itsenäinen yrittäjä (aliurakoitsija): Vastuu omasta toiminnasta Asema perustuu tilaussopimukseen Vastuu pääasiassa sopimusvastuuta Sopimus määrittelee vastuutahon Sopimuksissa pienyrittäjillä usein yhtiön ja sen yrittäjän yhteisvastuullisuus Sopimuskorvaus voi olla vahingonkorvausta isompi (sopimussakot). Poikkeuksena epäitsenäiset yrittäjät, joiden osalta vastuu kanavoituu tilaajalle. Toiminnan vakuuttaminen, vastuuvakuuttaminen

27 Salassapito ja kilpailukielto Salassapito ja kilpailukielto: Työsuhteessa TSL:stä, osin sovittavissa Johtajasuhteessa yhtiöoikeus ja erityisesti johtajasopimus Toimeksiantosuhteessa sovittavissa Suoritusvastuu: Työsuhteessa työoikeuden mukaan (riittää, kun tekee mitä käsketty / on sovitusti paikalla ja tekee ns. minimin). Johtajasuhteessa yhtiöoikeus ja erityisesti johtajasopimus Toimeksiantosuhteessa sopimuksen mukaan (viivästysvastuu ym.)

28 Salassapito ja kilpailukielto Työsuhteessa on määritelty työsopimuslaissa. Kilpailukiellosta lain mukaan voidaan tehdä rajoitetusti myös sopimus Johtajasuhteessa salassapito perustuu yhtiölainsäädäntöön. Kilpailukieltoa ei suoraan ole laissa. Sovittava, mutta ei toisaalta yhtä rajoitettu kuin työsopimuslaissa. Rajoittavina kohtuullisuus Kilpailukiellon osalta EU:n yleinen lähtökohta, että kohtuullinen enint. 2 vuotta, 3 vuotta, jos erityisiä perusteita Toimeksiantosuhteessa lähtökohtaisesti ei salassapitoa eikä kilpailukieltoa, vaan niistä on sovittava HUOM! Yrityssalaisuuksien loukkauksien kriminalisoinnit!

29 Tehdään tilaussopimus Aito alihankinta Annetaan toimeksisaajalle mahdollisuus kasvaa ja laajentua, ei rajoiteta suorittajaa kohtuuttomasti rajoituksin (henkilö, työaika, asiakkaat jne). Toimeksisaaja vastaa tekemistään tuotteista / palveluista Toimeksisaajaa ei valvota kuin työntekijää, vaan lopputulos ratkaisee (joskin riskienhallinnan kautta edistymisestä on tiedettävä) Jokainen vakuuttaa itsensä ja toimintansa Toimeksisaaja ei saa TT etuja Noudatetaan alan yleisiä sopimusehtoja ja käytäntöjä

30 Epäaito alihankinta Aliurakoitsijan edustaja on sidottu yhteen tilaukseen kokoaikaisesti ilman mahdollisuutta tehdä muuta Johto ja valvonta (tarkka raportointi, työnjohdolliset käskyt) Työsuhde-etuihin viittaavat edut ja velvollisuus noudattaa tilaajan kulloinkin antamia ohjeita ja määräyksiä Toimeksiannot, joiden toteuttamistavalla ei pysty parantamaan / huonontamaan omaa taloudellista asemaansa Toimeksisaajan vastuun rajoitukset Sopimusehdot jotka poikkeavat alan tyypillisistä B to B sopimuksista.

31 Johtajasopimuksen edellytykset ja sisältö Edellyttää asemaa, jossa yhtiöoikeudellisesti on itsenäinen valta vastuu. Edellyttää myös, että tosiasiallinen valtaasema. Edellyttää myös, että ei ole sovittu työsopimusta. (Johtajalle voidaan tehdä myös työsopimus. Jos tehty työsopimuksena, työoikeus soveltuu). Johtajasopimuksella sovitaan: Johtajan oikeudet ja velvollisuudet Tehtävät, tavoitteet Edut, valvonta Salassapito, rekrytointikielto, kilpailukielto ja immateriaalioikeuksien hallinta Sanktiot, sopimuksen päättäminen jne.

32 Tyypilliset harmaan alueen tapaukset Työsuhde muutetaan toimeksiantosuhteeksi (vaikka KHO:2016:35 läpi menikin) Toimitaan tilaajan nimeämän esimiehen alaisuudessa (esim. valmentajat, joiden esimies on tilaajan valmennuspäällikkö / toiminnanjohtaja). Toimeksisaaja ei ulkoisesti eroa tilaajasta (rakennustyömaiden mies ja lapio toiminimet, jotka käyttävät pääurakoitsijan työasuja ja joiden työstä tilaajalle vastaa pääurakoitsija) Tilaaja johtaa ja valvoo (ravintoloiden itsenäiset järjestyksenvalvojat)

33 Veroriskit Riskit Maksettu arvonlisäveroton laskutushinta = tulkitaankin nettopalkaksi, tilaajalle ennakonpidätysmaksuvelvollisuus Saako maksetut alvit enää takaisin (eri vanhentumisajat) Sopimusriskit Jos tulkitaankin työntekijäksi jälkikäteen, työnantajan isännänvastuu. Korvaako vakuutus? Erilaiset yrittäjämääritelmät, tuet? Vahingonkorvausoikeudelliset riskit Esim. alihankkijatoiminimen toiminnassaan aiheuttama vahinko katsotaan tilaajan vastuulle isännänvastuun perusteella

34 Riskit (2) Vakuutusoikeudelliset riskit Vakuutusten kattavuus saattaa muuttua, mikäli toiminnan luonne arvioidaan uudelleen. Työoikeudelliset riskit Katsotaankin työsuhteeksi, onko ko. henkilöillä työsuhdeturva Sopimuksen muuttuminen työsuhteeksi, toistaiseksi. voimassaolon luonne muuttuu (työsopimuksen irtisanominen edellyttää perusteita, irtisanomissuoja). Työturvallisuusriskit. Työturvallisuudesta vastaavaksi tahoksi katsotaankin tilaaja.

35 Kevytyrittäjyys Tarkoitetaan tilanteita, joissa henkilö tekee työtä laskutusta vastaan itsenäisenä toimijana käyttäen kolmannen yrittäjän palvelua, jossa toimitaan kolmannen yrityksen y-tunnuksella, kirjanpidossa jne. (Esim. Ukko.fi palvelu) Ei lähtökohtaisesti muuta arviointia siitä, onko toimeksiantajan ja saajan välinen suhde tosiasiassa millainen. Muilta osin varsinkin toimeksisaajalle helppo ja mutkaton tapa aloittaa toiminta (mutta kallis)

36 Vältä riskit tunnista tilanne ja tee hyvä sopimus (johtajasopimus) Tarkista, että on sellainen asema tai määräysvalta, että voi tehdä johtajasopimuksen Johtajasopimuksen pitää ilmentää päätösvaltaa, mitä enemmän sitä rajoitetaan sopimuksella, sitä lähemmäs työsuhdetta siirrytään Laista tulevaa toimivaltaa (esim. toimitusjohtaja) ei voi sopimuksella rajoittaa Johtaja-aseman kannalta määräysvalta ja itsenäisyys keskeisiä tekijöitä erottaa työsuhteesta, jossa ollaan johdon ja valvonnan alaisena.

37 Vältä riskit tunnista tilanne ja tee hyvä sopimus (alihankinta) Yrittäjällä itsenäinen asema. Lähtökohtaisesti, jos tilataan yhtiöltä, yhtiö saa päättää: kuka tekee miten toiminta on järjestetty miten toimintaa johdetaan miten toimintaa valvotaan Jos tilataan yhtiöltä: vastuu työn tuloksesta on aliurakoitsijalla työn tuloksellisuus aliurakoitsijan hyväksi toimitaan alan yleisten käytäntöjen mukaan -> Mitä enemmän edellä mainittuja rajoitetaan, sitä epäitsenäisemmältä tilanne näyttää -> lähemmäs työsuhdetta siirrytään.

38 Lopuksi Alihankinnalla ei edelleenkään saa olla tarkoituksena kiertää työsuhdeturvaa ja siten teettää tosiasiallisesti palkkatyötä laskutustyönä Arvion lähtökohtana on edelleen työsuhteen ja toisaalta yrittäjyyden tunnusmerkkien kokonaisarviointi, eli: Kuka saa hyödyn tehokkuudesta Kuka johtaa ja valvoo Onko yrittäjäriskiä Onko yrittäjän vapaudet olemassa Alihankintasopimuksessa on siten keskeistä, että sillä ei sovita ehtoja, jotka tosiasiallisesti asettaa toimeksisaajan työntekijään rinnastettavaan asemaan.

39 KIITOS! Lars-Eric Jansson Asianajotoimisto Legistum Oy Vilhonkatu 9 C FI Helsinki Puh Lars-eric.jansson@legistum.fi